LIMINGAN SEURAKUNNAN PIISPANTARKASTUS- PÖYTÄKIRJA

Transkriptio

1 LIMINGAN SEURAKUNNAN PIISPANTARKASTUS- PÖYTÄKIRJA Aika: 18. ja Tarkastajat: Piispa Samuel Salmi Pappisasessori Raimo Aspfors Lääninrovasti Juhani Lavanko Notaari Olli Seikkula Perjantai Aamupala pappilassa klo 8.30 Läsnä: Herra piispa seurueineen (pappisasessori Raimo Aspfors, lääninrovasti Juhani Lavanko, notaari Olli Seikkula), piispatar Hannele Salmi, kirkkoherra Ilkka Tornberg ja puoliso Helena Tornberg, talouspäällikkö Matti Ruotsalainen, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Satu Vuollo, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Jukka Raitio. Seurue kokoontui Limingan pappilaan, piispanhuoneeseen. Kirkkoherra toivotti piispan seurueineen tervetulleeksi. Laulettiin virsi 546, jonka jälkeen kirkkoherra lausui alkurukouksen. Tämän jälkeen siirryttiin salin puolelle nauttimaan emäntä Sirkka Puusaareen loihtimaa aamiaista. Aamupalan lomassa keskusteltiin erityisesti pappilan onnistuneesta remontista. Keskustelun innoittamana kirkkoherra aamupalan päätteeksi esitteli seurueelle pappilan remontoitua ja entisöityä yläkertaa. 2 Koululaiset Limingan kirkossa klo Läsnä: Herra piispa seurueineen, piispatar Hannele Salmi, kirkkoherra Ilkka Tornberg, talouspäällikkö Matti Ruotsalainen, pastori Kimmo Helomaa, kanttori Hanna Korri, seurakuntamestarit Heikki Guttorm ja Kari Nilosaari, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Satu Vuollo, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Jukka Raitio sekä opettajia ja oppilaita Limingan kouluista ja oppilaitoksista.

2 Tilaisuus aloitettiin laulamalla virsi 548. Tilaisuuden juontaja, koulutyöstä vastaava pastori Kimmo Helomaa, toivotti piispan seurueineen ynnä koko kirkkoväen tervetulleeksi Limingan kirkkoon ja piispantarkastukseen. Jokainen koulu ja oppilaitos esittäytyi lyhyesti. Piispalle esitettiin muutamia kysymyksiä, joihin hän vastasi. 1. kysymys: Millaista on olla piispa? Tähän on kiva vastata. Ainakin tällaisena hetkenä on upeaa olla piispa, kun näkee nuoria ihmisiä kirkossa. Oulun hiippakunta kattaa maantieteellisesti puoli Suomea. Niinpä tämä upea tunne kertaantuu, kun saa olla monenlaisten ihmisten kanssa tekemisissä. Lisäksi hiippakunnan alueella on kaunis ja monipuolinen luonto. Yhteenvetona voi sanoa, että hyvältä tuntuu. 2. kysymys: Mitkä ovat piispan työssä stressaavia ja vaikeita asioita? Piispalla on hyviä ja huonoja päiviä, kuten kaikille ihmisillä. Vaikeimpia ovat asiat, joihin ei ole selvää tai yksinkertaista ratkaisua. Tekipä minkä ratkaisun hyvänsä, joku loukkaantuu. Joissakin asioissa voi olla pelkästään huonoja ratkaisuja, mutta silti ratkaisu täytyy tehdä. 3. kysymys: Tiesittekö nuorena, että teistä tulee piispa? Sellaista tuskin kukaan voi nuorena tietää. Elämä on matkantekoa. Meitä vedetään johonkin suuntaan. Myös taipumukset ja osaamiset vievät johonkin suuntaan. 4. kysymys: Mistä tietää, että Raamattu on totta? Tämä on perustavanlaatuinen kysymys, johon on kiusaus vastata ulkoa opittu vastaus; Jumalan pyhät ihmiset ovat kirjoittaneet sen, ja se on edelleen totta. Mutta miksi se on totta minulle? Raamattu avautuu minulle Jumalan sanana. Se kertoo sen, mikä on kaikista tärkeintä tien taivaankotiin. Raamatun keskeinen henkilö on Jeesus Kristus. Kertomukset Jeesuksesta avautuvat piispalle. Rukoillen luettuna Raamattu koskettaa odotukseen sydämessä Jumala on turvallinen Jumala. Puhuttaessa Raamatusta täytyy muistaa yksi kuva: Raamatun kirjoitukset on kirjoitettu alun perin arvokkaille pergamenteille, jotka on kääritty rullalle ja pantu saviruukkuihin. Ruukkuja on kertynyt yhteensä 66, koska Raamatun kirjoja on 66. Raamattu on siis kokonainen kirjasto, ei yksi kirja. Tuo kirjasto sisältää eriikäisiä kirjoja, jotka kaikki puhuvat siitä, että Jumala on lähettänyt Jeesuksen. Tämä on totta minulle ja niille, jotka ottavat sanoman vastaan. 5. kysymys: Onko Jumala olemassa? Jumala puhuu omassatunnossa, luonnossa, kansojen vaiheissa, vaikeissa elämäntilanteissa, Jeesuksessa. Jumalan olemassaoloa ei voida kuitenkaan

3 todistaa. Jumala on todistelujen ulko- ja yläpuolella. Jumalan olemassaolo eletään todeksi. Juri Gagarinilta kysyttiin aikoinaan tämän käytyä avaruudessa: onko Jumala olemassa? Hän vastasi siihen: en nähnyt. Mutta kun amerikkalaiselta avaruuslentäjältä kysyttiin sama kysymys, hän vastasi: minä näin. Olleessaan maasta katsottuna kuun takana amerikkalaiset avaruuslentäjät lausuivat luomiskertomuksen sanat: Alussa Jumala loi taivaan ja maan, ja maa oli autio ja tyhjä. Loppusanoissaan piispa kysyi läsnäolijoilta, ovatko nämä huomanneet olevansa keskellä ristiä istuvansa ristissä. Hän muistutti, kuinka kasteessa otsaamme ja rintaamme on piirretty ristinmerkki. Me kaikki kannamme siis näkymätöntä ristinmerkkiä. Emme näe Jeesusta, koska risti on tyhjä. Jeesus elää, kulkee meidän jokaisen kanssa. Tämän jälkeen piispa kehotti kaikkia tekemään ristinmerkin, ja nosti esiin mielikuvan monista urheilijoista, joiden näemme siunaavan itsensä ristinmerkillä ennen suoritustaan. Jumala näkee ristinmerkin. Aivan kuten Jumala näkee senkin, kun laitamme kätemme ristiin rukouksen merkiksi. Piispa vakuutti läsnäolijoilleen, että saamme kaikki luottaa siihen, että Kristus kulkee kanssamme. Piispa siunasi kirkkoväen Herran siunauksella. Lopuksi laulettiin virsi Tutustuminen Limingan Luontokeskukseen klo Läsnä: Herra piispa seurueineen, piispatar Hannele Salmi, kirkkoherra Ilkka Tornberg, talousjohtaja Matti Ruotsalainen, kunnanjohtoryhmän jäseniä. Olli Help Metsähallituksesta esitteli lyhyesti Limingan luontokeskuksen historiaa ja Lintujen kahdeksan vuodenaikaa näyttelyn. 4 Kunnanjohdon tapaaminen Luontokeskuksen kokoustilassa Läsnä: Herra piispa seurueineen, kunnanjohtaja Pekka Rajala, perusturvajohtaja Irma Toivanen, tekninen johtaja Simo Pöllänen, sivistysjohtaja Marjatta Pylvänäinen-Suorsa, hallintojohtaja Katja Vuorinen, talousjohtaja Anne Pyykkönen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sanna Savolainen ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Kari Ylönen, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Satu Vuollo, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Jukka Raitio, talouspäällikkö Matti Ruotsalainen ja kirkkoherra Ilkka Tornberg. Kunnanjohtaja Rajala esitteli kunnan historiaa, tunnettuja liminkalaisia, Luontokeskusta, Liminganlahtea ja Nordlettia. Hän kertoi kunnan rajusta kasvusta ja sen mukanaan tuomista asioista; esimerkiksi uusia päiväkoteja on avattu noin yksi vuodessa. Kunnanjohtaja kertoi Limingan kunnan filosofian olevan verkostoajattelu: kumppaneita haetaan aktiivisesti. Kunta käy keskusteluja mm. Rauhanyhdistyksen ja liikuntaseurojen kanssa. Yhteistyö seurakunnan kanssa on laajaa. Kunnan visio on viidentoistatuhannen 3

4 asukkaan yhteisöllinen kunta, jossa toteutuu yhteisöllinen vastuu. Haasteena yksi kunta, jossa kaikki kokisivat olevansa liminkalaisia. Perusturvajohtaja Irma Toivanen kertoi lyhyesti Sähköinen hyvinvointi kertomus -projektista. Projektin yrityksenä on sitouttaa kaikki toimijat hyvinvoinnin (laajasti ymmärrettynä) edistämiseen. Kustannukset nousevat, peruspalveluiden hinnat nousevat. Hyvinvointiin vaikuttavat kuitenkin kaikki asiat, kuten koulut, tekninen, kaavoitus jne.. Uusia asuinalueita kaavoitetaan niin, että rakennetaan pussinperiä, joissa voi muodostua yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta. Turvallisuutta osaltaan edesauttaa mm. se, ettei ole läpiajoa. Edelleen kunnassa pyritään siihen, että eri tahot tulisivat tietoisiksi toisistaan, esimerkkinä harrastus- ja palveluopas -nettisivuilla. Piispa kiitti perusturvajohtajaa ja toi kommentissaan esiin, kuinka tärkeää on eri toimijoiden olla tietoisia siitä, mitä kukin tekee. Väestön ekspansio on suuri haaste, ja haaste on tehdä samaan aikaan omaa kehittämistyötä ja integraatiotyötä. Keskustelussa käsiteltiin mm. Limingan ja Oulun kaupungin välistä yhteistyötä. Erityiseksi keskustelun aiheeksi nousi yhteisöllisyys. Piispa kiinnitti huomiota kunnan uskomattomaan väestönkasvuun. Kunnalla on käsissään brändi vetovoimaisesta kunnasta. Väestönkasvu on piispan mukaan kuitenkin valtava haaste myös seurakunnalle. Yhteisökulttuurin täytyy muuttua. Väestönkasvun seurauksena 60% väestöstä muuttajia. Tämä vaatii sitä, että eri tahot tulevat sinuiksi keskenään, ja tätä työtä Limingassa on jo tehtykin. Kunnanjohtaja jatkoi, että yhteisöllisyys ja kotouttaminen ovat haasteita. Miten löytyisi harrastepiirit yms.? Kunnanjohtaja nosti esiin ARS Limingan ja Via Dolorosan esimerkkeinä parhaista tavoista toteuttaa tätä työtä. Kunnalla on sellaiseen vain marginaaliset mahdollisuudet. Piispa kiitti alustuksista ja käydystä keskustelusta. Hän tahtoi kiinnittää pariin asiaan huomion. Ensinnäkin hyvinvointi syntyy verkostoista ja yhteistyöstä. Piispa toivoi pantavan mietintään yhteinen foorumi, mikäli sellaista ei jo ole. Ei kuitenkaan byrokratian pohjalta (tällaista pohjaa piispa kertoi vastustavansa), vaan verkostoitumisen ja yhteisen vastuun pohjalta. Toiseksi piispa nosti esiin seutukuntayhteistyön. Oulun ja Limingan välinen etäisyys on niin lyhyt, että yhteisellä katsannolla hyötyisivät molemmat. Esimerkiksi Luontokeskus ansaitsisi enemmän kuin viisikymmentätuhatta kävijää. Lopuksi piispa kiitti Limingan kuntaa. 5 Lounas Luontokeskuksessa klo Piispantarkastuksen väki nautti kunnan tarjoaman lounaan Luontokeskuksessa.

5 6 Liminka elää ja kasvaa kierros kylällä klo Läsnä: Herra piispa seurueineen, kirkkoherra Ilkka Tornberg, talouspäällikkö Matti Ruotsalainen, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Satu Vuollo, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Jukka Raitio, kunnanjohtaja Pekka Rajala. Kiertoajelu Rantakylässä ja kirkonkylällä. Rantakylässä luotiin ohimennen silmäys seurakunnan siunauskappeliin ja hautausmaahan, minkä lisäksi kunnanjohtaja kertoi Rantakylän ulkoilumaastoista sekä kunnan suunnitelmista niiden kehittämiseksi. Kirkonkylällä kunnanjohtajan johdolla luotiin silmäys paikkakunnan uudisrakentamiseen. Uusi kirjasto valmistui vuonna 2012, Halpahalli on avannut ovensa syksyllä 2013, uusi terveyskeskus on rakenteilla ja valmistuu 2014, Limingan Rauhanyhdistys rakentaa uusia toimitiloja paraikaa, jotka valmistuvat Kahvit seurakuntatalolla klo Läsnä: Herra piispa seurueineen, kirkkoherra Ilkka Tornberg, talouspäällikkö Matti Ruotsalainen, seurakunnan työntekijät. Piispa ja piispan seurue tervehti kädestäpitäen seurakunnan työntekijät, minkä jälkeen nautittiin kahvit. 8 Työntekijäkokous seurakuntatalolla klo Läsnä: Herra piispa seurueineen, piispatar Hannele Salmi ja seuraavat seurakunnan työntekijät: Ahola, Inkeri lähetyssihteeri Guttorm, Heikki seurakuntamestari Hakkarainen, Helena lastenohjaaja Hautamäki, Marja-Liisa ma seurakuntapastori Helomaa, Kimmo seurakuntapastori Ilmonen, Sinikka diakonissa Junnonaho, Kirsi nuorisotyönohjaaja Juvani, Ritva lastenohjaaja Kamps, Marika diakoni Korhonen, Markku partionohjaaja Kotkaranta, Mika kanttori Korri, Hanna kanttori Luukinen, Hannu vt. toimistosihteeri Mourujärvi, Tuija ma vastaava lastenohjaaja Natunen, Ari lastenohjaaja Nilosaari, Kari seurakuntamestari (oppisopimuskoulutettava) Pieskä, Aino kappalainen Pohjola, Maria nuorisotyönohjaaja Puusaari, Sirkka emäntä 5

6 Ruotsalainen, Matti Sassali, Ritva Tornberg, Ilkka Änäkkälä, Päivi talouspäällikkö diakoni kirkkoherra lastenohjaaja Herra piispa aloitti työntekijätapaamisen esittelemällä seurueensa sekä kertomalla tilanteen luonteesta ja luottamuksellisuudesta. Työntekijät esittelivät itsensä ja kertoivat työtehtävänsä. 9 Salaattipäivällinen seurakuntatalolla Piispanseurue nautti yhdessä työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kanssa emäntä Sirkka Puusaari loihtiman keveän päivällisen. 10 Luottamushenkilötapaaminen seurakuntatalolla klo Läsnä: Herra piispa seurueineen, seurakunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä. Tilaisuus aloitettiin laulamalla virsi 443. Herra piispa avasi tilaisuuden ja toivotti myös luottamushenkilöt tervetulleiksi. Piispa kuvasi tilanteen luonnetta kertomalla, että kyseessä on hallinnon ja talouden tarkistus. Ensisijaisesti käsitellään taivaallisten asioiden sijasta siis maallisia. Piispa esitteli seurueensa. Tämän jälkeen paikalla olevat luottamushenkilöt esittäytyivät. Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Satu Vuollo aloitti puheenvuoronsa kertomalla, kuinka hienoa on olla tilaisuudessa läsnä. Erillisistä taustoista huolimatta kaikkia yhdistää paitsi Limingan seurakunta myös Kristuksen ruumiin jäsenyys. Hän toi esiin, kuinka päivän aikana on piirtynyt kuva hyvinvoivasta kunnasta, jossa kirkolla on keskeinen sija. Vuollo näki kuitenkin myös monia huolestuttavia asioita. Kirkossakävijöiden määrät ja kirkkoon kuulumisprosentit laskevat jne. Erityisinä uhkina Vuollo nosti esiin naturalistisen maailmankuvan ja uushenkisyyden. Hän lausui kuulijoille Pelastusarmeijan perustajan William Boothin profetian päivästä ennen Kristuksen tulemista. Tämän jälkeen Vuollo kertoi, kuinka hienoa on, että Limingan seurakunnan strategiassa on mainittu raamatullisesti opettamisesta. Hän nosti esiin vielä kristittyjen yhteyden tuoden julki halunsa haastaa kaikki läsnäolijat mukaan rukousprojektiin, jossa kaikki luottamushenkilöt ja työntekijät yhdessä rukoilisivat paikkakunnan ja herätyksen puolesta. Hän kertoi, että Vihdissä on tällainen rukousprojekti parhaillaan käynnissä. Projektia voisi laajentaa haastamalla mukaan yrittäjiä. Lopuksi Vuollo haastoi piispan kautta myös tuomiokapitulin mukaan rukousprojektiin. Pappisasessori esitteli Kertomuksen talouden ja hallinnon tarkastuksesta. (liite 1)

7 Piispa kiitti ja totesi, että asessorin selvitystä voi käyttää myös museoviraston suuntaan keskusteltaessa kirkon sivuparven käyttöönotosta. Lääninrovasti esitteli lausunnon kirkkoherranviraston toiminnan, arkistonhoidon ja kirjaston tarkastuksesta. (liite 2) Piispa kiitti ja totesi yhtyvänsä lääninrovastin lausuntoon. Piispa avasi keskustelun. Pyydettyjä puheenvuoroja ei ollut. Piispa totesi kaiken vaikuttavan olevan kunnossa. Kirkkoherra pyysi puheenvuoron. Hän kertoi itseään vaivaavan sellaisen asian, että kaikesta syntyy vaikutelma kuin Limingassa olisi synnytty kultalusikka suussa. Paikkakunnan sijainti yms. asema on hyvä. Tästä huolimatta (vai juuri tästä syystä?) hengelliset haasteet ovat suuret. Kirkkoherra kysyi, onko se että ulkoiset asiat ovat kunnossa, este olennaisen ymmärtämiselle. Piispa lausui hallinnon ja talouden olevan kunnossa. Ulkoiset toimintaedellytykset ovat kutakuinkin kunnossa. Onko se este vai tuki hengellisille kysymyksille? Piispa totesi tämän ajan olevan haastava kirkolle. Ihmiset ovat ahtaalla ja voivat pahoin: lapsiperheet, vanhukset, yksinelävät. Pahoinvointia on myös seurakunnan sisällä. Kirkossa emme kuitenkaan erottele keitä palvelemme. Kun seurakunnan toimintaedellytykset ovat kunnossa, olisiko niin, että näitä asioita ei tarvitse valvoa niin paljon vaan katsoa perimmäisiin asioihin ja panostaa rinnalla kulkemiseen. Ora & labora, työtämme siunataan kun jätämme sen Luojan käsiin. Vaikeudet on tarkoitettu voitettaviksi. Emme saa menettää rohkeuttamme, vaan meidän tulee tehdä työmme iloisesti, vapaasti ja uskonrohkeudella. Kirkolla, joka menettää syvimmän rohkeutensa, ei ole merkitystä. Tuo syvin rohkeus löytyy Kristuksen rististä ja iankaikkisen elämän toivosta. Ilman niitä kirkko kaatuu. Mutta tosi kirkko ei kaadu koskaan. Me olemme toivon kansaa. Olkaa toivossa rohkeat ja iloiset. Me uimme vastavirtaan. Mutta aivan kuten lohet tietävät, missä koti on, niin myös kirkon on tiedettävä missä sen koti on. Vain kirkolla on se sanoma, joka tulee toisesta maailmasta. Olemme olemassa siksi, että pidämme tämän sanoman esillä. Rukoile ja tee työtä. Markku Holma pyysi ja sai puheenvuoron. Hän sanoi, että samalla kun seurakunnan tilastot näyttävät alaspäin ja maallistuminen lisääntyy, on Limingan Rauhanyhdistyksen jäsenmäärä kohonnut sadastakahdestakymmenestä kuuteensataanviiteenkymmeneen. Aiemmin oli vain yksi pyhäkoulu, nyt 16. Holma lausui seurakunnalle kiitoksen siitä, että rauhanyhdistys on saanut tehdä vapaaehtoistyötä myös seurakunnan tiloissa. Piispa kiitti tästä puheenvuorosta. Laulettiin virrestä 560 säkeistöt 1-4. Lopuksi piispa siunasi ja lähetti kaikki läsnäolijat. 7

8 11 Vapaaehtoistyön katselmus järjestötapaaminen seurakuntatalolla Läsnä: Herra piispa seurueineen, kirkkoherra Ilkka Tornberg, seurakunnan työntekijöitä ja luottamushenkilöitä sekä noin 40 liminkalaista eri yhdistysten edustajaa. Kirkkoherra avasi tilaisuuden. Marika Kamps, Kirsi Junnonaho, Satu Vuollo ja Hannu Luukinen esittivät Marika Kampsin organisoiman vapaaehtoistyöstä kertovan dramatisoinnin alustuksena keskustelulle. Kirkkoherra kysyi puheenvuorossaan, mikä on se, joka meitä saa lähtemään liikkeelle. Hän totesi yhteisöllisyyden löytyvän kaikista ajoista ja kulttuureista ja kysyi, onko tehtävissä jotain yhteisöllisyyden nimissä, kun kirkon merkitys vähenee ja resurssit niukentuvat? Työntekijöiden määrät ovat lisääntyneet, mutta se ei voi jatkua. Mistä löytyy työn uuvuttamien ihmisten voima antaa panoksensa vapaaehtoistyölle? Onko jotain, mitä on vielä löydettävissä? On löydettävä yhteiset resurssit ja puhallettava yhteen hiileen, kun yhteiskunta ei pysty hoitamaan lakisääteisiä velvoitteitaan. Tämä jälkeen kirkkoherra avasi yleisen keskustelun. Seppo Pietilä (Limingan ja Lumijoen sotaveteraanit) ja Heikki Marttila (Sotainvalidien veljesliitto) kertoivat puheenvuoroissaan kunnan tekemästä päätöksestä tukea järjestöjä, joissa on tulevaisuus. Pietilä totesi, että nuorissa on tulevaisuus, mutta myös suurin työsarka. Marttila toivoi, että muistettaisiin kuitenkin myös niitä, jotka loivat mahdollisuuden tulevaisuuteen. Hänen mukaansa seurakunnan tuki on tässä asiassa tärkeä, ja toivoi kirkon sanoittavan maanpuolustustahtoa saarnapöntöstä. Pirkko Moisander (Eläkeliitto) totesi ihmisen olevan jatkuvasti syrjäytymisuhan alla, ei pelkästään nuorena. Hänen mukaansa vanheneminen on suuri syrjäytymisvaara. Seurakunta on tärkeä, ja siksi pitäisi ottaa aktiivisesti yhteyttä yksinäisiin vanhuksiin. Seurakunta on monille vieras, mutta yhdistys ja yhteiset tilaisuudet voivat toimia porttina seurakuntaan. Lisäksi puheenvuoron käyttivät Mari Viljas (Tupoksen Martat), Satu Mattila (Limingan Niittomiehet), Jukka Raitio (Partiolaiset) sekä Marika Kamps. Puheenvuoroissa korostettiin yhteisöllisyyden ja yhdessä tekemisen tärkeyttä sekä nostettiin esiin järjestöjen ja seurakunnan välisen yhteistyön merkitys, josta hyötyvät molemmat. Seurakunnalle ja kirkkoherra Tornbergille osoitettiin kiitosta yhteistyöstä. Lopuksi kirkkoherra halusi vielä muistuttaa paikalla olevia seurakuntalaisia siitä, että nämä itse ovat seurakunta, eivät vain seurakunnan työntekijät. Piispa totesi loppupuheenvuorossaan vapaaehtoistoiminnan olevan suuri osa ihmisyyttä. Hän kiitti paikalle saapuneita yhdistysten edustajia siitä, että nämä kantavat huolta lähimmäisistä. Yksi tärkeä motiivi vapaaehtoistyössä on ja saa olla, että saa myös itse jotain: virkistyä elämän lahjasta ja toimia yhdessä. Piispa lausui kiitoksen veteraaneille muistuttaen lähihistoriamme nousuista ja laskuista sen suhteen, saako veteraaneista puhua. On tärkeä muistaa näitä kunniakansalaisia, joista monet kantavat vammoja ruumissaan ja myös jälkeläisissään.

9 Piispa lausui kirkon tulevan painopisteen olevan vapaaehtoistoiminnassa. Sitoutumattomuus on tämän ajan leimallinen piirre. Hän painotti kuitenkin positiivisen vapaaehtoistyön merkitystä kirkon tulevaisuudessa. Limingassa on terve ikärakenne, mutta tulevaisuutta voi olla, että vanhusten hoidossa on tarvetta hyväkuntoisten eläkeläisten avulle. Yhdessä kolmannen sektorin kanssa kirkko paikkaa ja tulee paikkaamaan aukkoja, joita yhteiskunta ei kykene täyttämään. Lopuksi laulettiin virsi Päätös klo Sunnuntai Piispanmessu Limingan kirkossa klo Herra piispa toimitti messun Limingan kirkossa uskonpuhdistuksen muistopäivänä. Messussa saarnasi kirkkoherra Ilkka Tornberg (liite 3), avustavana pappina toimi kappalainen Aino Pieskä. Ehtoollisella avustivat lisäksi seurakuntapastorit Marja-Liisa Hautamäki sekä Kimmo Helomaa, joka jakoi ehtoollisen palvelutalo Niittypirtin palveluosastolla. Esirukouksessa avustivat Sinikka Ilmonen ja Ritva Sassali. Kanttorina toimi Mika Kotkaranta ja urkurina Hanna Korri. Kanttoreiden johdolla messun musiikissa avustivat kirkkokuoro Kirkkolaulajat, lapsikuoro Tähdet ja nuorisokuoro Celeste. Tekstinlukijoina olivat Inkeri Ahola ja Riikka Kilpeläinen. Kirkkoväärtinä toimi Jukka Raitio, ristikulkueessa kynttilöitä kantoivat partiolaiset. Partiolaiset olivat myös ovilla toivottamassa väen tervetulleeksi kirkkoon. 14 Yleinen piispantarkastus Limingan kirkossa klo Herra piispa aloitti yleisen piispantarkastuksen toivottaen seurakunnan tervetulleeksi ja todeten, että edellisestä piispantarkastuksesta Limingassa on kulunut noin kymmenen vuotta. Tämän jälkeen hän esitteli seurueensa. Piispa pyysi pappisasessori Raimo Aspforsia esittelemään hallinnon ja talouden tarkastuskertomuksen. (liite 1) Piispa kiitti pappisasessoria ja totesi, ettei hänellä ole lisättävää tämän tarkastuskertomukseen. Piispa tahtoi kuitenkin julkisesti tehdä tiettäväksi olevansa tietoinen seurakunnan halusta saada kirkon sivulehteri käyttöön. Samalla hän ilmaisi tukensa hankkeelle ja antoi luvan liittää nämä terveiset tueksi Museoviraston kanssa käytäviin keskusteluihin. Seuraavaksi lääninrovasti Juhani Lavanko esitteli kertomuksen arkiston, kirkkoherranviraston sekä kirjaston tarkastuksesta (liite 2). 9

10 Piispa kiitti lääninrovastia ja totesi, ettei hänellä ole lisättävää tämän kertomukseen. Piispa kuitenkin totesi, että noin kahden vuoden kuluttua Limingassa toteutetaan lääninrovastintarkastus, jonka yhteydessä tarkistetaan, mihin toimenpiteisiin seurakunnassa on tehtyjen huomioiden osalta ryhdytty. Lääninrovasti raportoi tarkastuksen pohjalta kapitulia ja piispaa. Tämän jälkeen piispa avasi yleisen keskustelun. Markku Holma pyysi puheenvuoroa. Hän esitti kiitollisuutensa siitä, että Limingan kirkko on avoin [rauhanyhdistykselle]. Hän muisteli muutamia kertoja, jolloin kirkko on täyttynyt ääriään myöten. Holma toivoi, että kirkko olisi jatkossakin avoin Rauhanyhdistyksen tilaisuuksille. Kolmenkymmenen vuoden aikana Liminka on muuttunut paljon. Paikkakunnalla on nykyään paljon uskovaisia perheitä, jotka osallistuvat [rauhanyhdistyksen] tilaisuuksiin kuukausittain. Nykyinen Rauhanyhdistyksen talo on jäänyt pieneksi, mistä syystä kirkon käyttö on ollut tärkeää. Holma muisteli lapsuuttaan Haukiputaalla, jolloin yhteys seurakuntaan oli runsasta. Tämän jälkeen hän toi esiin 60-luvulla tapahtuneen jaon, jonka seurauksena kirkon ovet uhkasivat mennä kiinni [rauhanyhdistykseltä]. Edelleen Holma totesi, että vaikka saattaa olla ristivetoa, niin Jumalan seurakunta on siellä missä sana ja sakramentit puhtaasti ja oikein julistetaan ja toimitetaan. Holma totesi Limingassa olevan nykyään toista tuhatta rauhanyhdistysläistä, mistä syystä hän esitti toiveen, että seurakuntaan saataisiin rauhanyhdistysläinen pappi. Piispa kiitti puheenvuorosta ja totesi, että se merkitään pöytäkirjaan. Muita pyydettyjä puheenvuoroja ei ollut. Lopuksi piispa halusi nostaa esiin erityisesti kaksi asiaa. Näistä ensimmäinen on seurakunnan ja kunnan yhteistyö. Piispa totesi, että kunnan edustajien kanssa käydyt keskustelut ovat olleet hedelmällisiä ja rakentavia. Hän antoi myös tunnustusta siitä, että yhteistyö kunnan kanssa on mutkatonta. Koska kunnan väkiluku on tuntuvasti noussut, on suuri haaste integroida uudet asukkaat Limingan kulttuuriseen ja hengelliseen perinteeseen. Muutosprosessin keskellä on elintärkeää, että yhteydenpito säilyy myös tarkastusten välisenä aikana. Limingan perinteinen väestö jää kasvun myötä lainausmerkeissä vähemmistöön. Aiemmin kunnan ja seurakunnan jäsenet olivat kuin saman kolikon kaksi puolta. Vielä kymmenen vuotta sitten kunnan väkiluvusta noin 97% kuului kirkkoon. Nyt luku on noin 87% [sic]. Laskua on tapahtunut miltei prosenttiyksikön verran vuodessa. Tämä on yleinen yhteiskunnallinen trendi, mutta kaikki ei selity silti pelkästään trendillä. Suuren muuttoliikkeen seurauksena on Limingassakin suuri määrä juuriltaan irti reväistyjä ihmisiä. Uuden paikan löytäminen uudessa yhteisössä ei ole helppoa huolimatta lämpimästä vastaanotosta, joka paikkakunnalla on. Kirkkoon kuulumisprosentti 87% [sic] on edelleen valtava luku verrattuna valtakunnalliseen lukuun noin 77%, mikä sekin on edelleen kansainvälisesti poikkeuksellisen suuri uutta arvopohjaa etsivän yhteiskunnallisen turbulenssin keskellä. Muutokseen täytyy varautua, vaikka toivommekin käännettä parempaan. Toiseksi piispa halusi nostaa esiin jumalanpalveluselämän. Hän totesi, että jumalanpalvelusten kävijämäärät voisivat olla kauniimpia. Toisaalta

11 seurakunnassa toteutetut suuret tapahtumat ovat keränneet tuhansia kävijöitä. Nämä luvut eivät tilastoissa näy. Nämä suuret tapahtumat ovat piispan mukaan hieno asia, ja hän kehotti jatkamaan samaan suuntaan. Nämä tapahtumat palvelevat koko Oulun seutua ja ovat uusi ikkuna. Piispa totesi jumalanpalvelusten kävijämäärien olevan haaste koko kirkossa. Hän toi esille nk. Haapajärven mallin, joka on tuonut jumalanpalveluselämään uutta ilmettä, ja kehotti olemaan asian suhteen kuulolla. Ei itseään ahdistaen, vaan nähden sen palvelevan myös yhtenä keinona uusien asukkaiden sopeuttamisessa. Piispa antoi vielä tunnustuksensa kaikille työaloille, sanoen näiden toimivan hyvin. Monet seurakunnan ongelmat voidaan nähdä pohjimmiltaan positiivisina ongelmina. Esimerkkinä piispa mainitsi sen, että kaikki halukkaat eivät mahdu päiväkerhoihin. Pohjimmiltaan tämä on positiivinen ongelma, vaikka aiheuttaa myös surua. Erityisesti nimeltä mainiten piispa antoi tunnustuksen seurakunnassa tehtävälle partiotyölle, mutta samaan hengenvetoon antoi tunnustuksensa kaikille muillekin työmuodoille. Hän kiitti kaikkien työmuotojen työntekijöitä ja vapaaehtoisia sitoutumisesta ja aktiivisuudesta. Piispa totesi seurakunnalla olevan sitoutuneet luottamushenkilöt. Yhteistyö työntekijöiden ja luottamushenkilöiden välillä on toimivaa, mutta sitä tulee samalla lisätä. Paikkakunnalla on myös voimakas järjestötoiminnan kenttä. Perjantain tapaamisessa oli läsnä noin 50 henkilöä. Järjestöt ovat haasteiden keskellä kunnan ja seurakunnan yhteinen voimavara. Seurakunnan jäsenten piispa totesi olevan sen henki. Paikalla olevaa seurakuntaa piispa vahvisti toteamalla, että jokainen on toteuttamassa yleistä pappeutta. Vielä lopuksi piispa nosti esiin kirkkoherra Tornbergin esittämän kysymyksen, voisiko kirkkoherran virka olla määräaikainen. Piispa vastasi kysymykseen ytimekkäästi: ei voi olla. Hän esitti kirkkoherra Tornbergille vilpittömän kiitoksen pitkäaikaisesta työrupeamasta. Seurakunnassa vallitseva keskusteleva ja avoin ilmapiiri on pitkälti juuri kirkkoherra Tornbergin ansiota. Kirkkoherra elää ja toimii seurakunnan ja paikkakunnan sekä seurakuntalaisten ja paikkakuntalaisten keskellä ja keskuudessa. Piispa lausui yhteisen kiitoksen Taivaan Isälle. Piispa muistutti, että Jeesus Kristus on sama, eilen tänään ja ikuisesti. Hän rakastaa meitä ja kulkee meidän edellämme. Lopuksi kirkkoherra Tornberg lausui, että yksin emme voi mitään. Via Dolorosa ja Via Lucis olivat isoja juttuja, jotka eivät olisi ilman puolisoa toteutuneet. Kirkkoherra antoi tunnustuksen myös dynaamiselle, motivoituneelle ja ammattitaitoiselle työyhteisölle. Kirkkoherra halusi nostaa esiin myös kirkon rakenneremontin, josta ei vielä ihan tiedetä, mitä se tulee olemaan. Peikkona hänen mukaansa on, että mitä suurempi yksikkö, sitä kauemmaksi hallinto karkaa ja ruohonjuuritaso jää elämään omaa elämäänsä. Seurakunnan hallinto on yksi toiminnan veturi, ja se on Limingan seurakunnan kokoisen organisaation voimavara. Kirkkoherra esitti kutsun ruokailuun ja lausui kiitoksen. 11

12 Yleinen piispantarkastus päätettiin virteen Lounas seurakuntakodissa klo Yleisen piispantarkastuksen jälkeen herra piispa seurueineen sekä kirkkoväki siirtyivät lounaalle seurakuntakeskukseen. Lounaan jälkeen kirkkoherra Tornberg kiitti sydämeenkäypästi piispaa, piispatarta sekä koko seuruetta. Piispalle ja hänen seurueelleen annettiin muistoksi Limingan seurakunnan piispantarkastuksesta liminkalaista keramiikkaa.

13 Pöytäkirja sisältää seuraavat liitteet: Kertomus hallinnon ja talouden tarkastuksesta (liite 1), Kertomus kirkkoherranviraston, arkiston ja kirjaston tarkastuksesta (liite 2) Piispanmessussa pidetty saarna (liite 3) Lehtileikkeitä (liite 4) Olemme tarkastaneet pöytäkirjan ja todenneet sen piispantarkastuksen kulun mukaiseksi. Piispa Samuel Salmi Pappisasessori Raimo Aspfors Lääninrovasti Juhani Lavanko Notaari Olli Seikkula 13