VUOSIKERTOMUS 2014 ÅRBERÄTTELESE 2014

Transkriptio

1 Ihmisen ja yhteisöjen hyvinvoinnin ja sisäisen kasvun osaamiskeskus Kompetenscenter för individens och samfundets välmående och inre tillväxt VUOSIKERTOMUS 2014 ÅRBERÄTTELESE 2014 Vuosikertomus /20

2 Sisältö 1. MARIA AKATEMIA RY TOIMIELIMET JA YHTEISTYÖ VUOSIKOKOUS JA JÄSENET HALLITUS HENKILÖSTÖ JA YHDISTYKSEN TOIMINTARAKENNE YHTEISTYÖTAHOT JA SIDOSRYHMÄT TOIMINTA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN YHDISTYKSEN TUTKIVA JA KEHITTÄVÄ TYÖOTE SUOMENKIELISEN JAOSTON TOIMINTA Vaikuttaminen ja koulutustoiminta Ehkäisevä väkivaltatyö Työyhteisöpalvelut Naisten hyvinvointipalvelut Psykoterapiapalvelut Senioritoiminta Jäsentoiminta KATSE-toiminta Vapaaehtoistoiminta RajatOn! RUOTSINKIELISEN JAOSTON TOIMINTA SVENSKA SEKTIONEN TIEDOTTAMINEN TALOUS RAY:N RAHOITUS MUU RAHOITUS Vuosikertomus /20

3 1. MARIA AKATEMIA RY on valtakunnallinen, yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon ja sitoutumaton yhdistys, joka toimii ihmisten ja yhteisöjen hyvinvoinnin ja kasvun osaamiskeskuksena. Yhdistys on perustettu Toiminnan perustana on Maria Akatemian perustajan Britt-Marie Perheentuvan kehittämä käsikirjoitusteoria ihmisyydestä. Yhdistyksen missiona on ihmisyyttä arvostavan kulttuurin vaaliminen ja vahvistaminen ja visiona lisääntynyt tietoisuus ihmisenä olemisen käsikirjoituksesta. Toiminnan tavoitteena on yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointiosaamisen kehittäminen, toteuttaminen ja vakiinnuttaminen valtakunnallisesti. Yhdistyksen toimintamuotoja ovat yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja koulutustoiminta, työyhteisöjen kehittäminen, ehkäisevä väkivaltatyö naisille ja hyvinvointi- ja psykoterapiapalvelut. Työtä tehdään yksilö-, yhteisö- ja yhteiskuntatasoilla. Työn viitekehys on sukupuolierityinen ja psykodynaaminen. Yhdistyksen toiminta tapahtuu suomen, ruotsin ja englannin kielellä. toimii yleishyödyllisenä kansalaisjärjestönä edistämällä ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointia: - yhteiskunnallisella vaikuttamistyöllä - toteuttamalla ja kehittämällä vapaaehtoistoimintaa - järjestämällä ja kehittämällä matalan kynnyksen palveluita - vahvistamalla toimintaa valtakunnallisissa yhteistyöverkostoissa - kouluttamalla työssä tutkittua tietoa yhteiskunnan eri toimijoille Vuonna 2014 vahvistettiin yhdistyksen toiminnan laatua ja selkeytettiin toimintarakenteita. Vuoden päätapahtumana oli järjestetty seminaari Från ungdomstid till vuxenliv - Nuoruudesta kohti aikuisuutta. Koulutuspalveluiden systemaattinen kehittäminen käynnistettiin ja käsikirjoitusteorian ja -menetelmän kirjallisen materiaalin tuottaminen alkoi. Aktivoitiin tiedottamista, viestintää ja osallistumista eri medioihin. Ehkäisevän väkivaltatyön asiakasmäärät kasvoivat merkitsevästi ja toiminta laajeni. MaSu-työmuoto juurrutettiin osaksi Demeteriä. Vapaaehtoistyötä kehitettiin, uusia vapaaehtoistyöntekijöitä koulutettiin ja toimintaa laajennettiin Avoimeen linjaan. Vuoden aikana käynnistettiin uusi työmuoto, Seniorisektori, vastaamaan yhteiskunnalliseen tarpeeseen senioritiedon hyödyntämiseksi ja yhteisen keskustelun herättämiseksi eri sukupolvien vuorovaikutuksen merkityksestä. 2. TOIMIELIMET JA YHTEISTYÖ 2.1 Vuosikokous ja jäsenet Yhdistyksen vuosikokous kokoontui sääntömääräisesti Vuoden 2014 vuosikokouksessa vahvistettiin varsinaisen jäsenen jäsenmaksuksi 30 ja kannatusjäsenen vuosimaksuksi 150. Yhdistykseen liittyi 23 jäsentä ja jäsenmäärä vuoden 2014 lopussa oli 121. Vuosikertomus /20

4 2.2 Hallitus Hallitus kokoontui vuonna 2014 yhdeksän kertaa. Hallituksen jäseninä ovat toimineet seuraavat henkilöt: Hallitus vuosikokouksessa asti Kokoukset 2014 Puheenjohtaja: Sirpa Lautjärvi (toimitusjohtaja Pro Veritas Oy) 4/4 Varsinaiset jäsenet: Varapuheenjohtaja Pirjo-Riitta Antvuori (erikoissairaanhoitaja, veteraani-kansanedustaja) 3/4 Irmeli Halinen (opetusneuvos, Opetushallitus) 3/4 Peter Peitsalo (kehittämispäällikkö, Miessakit ry) 1/4 Risto Railo (työnohjaaja, taideterapeutti) 2/4 Piia Ruutu (erityisopettaja, Sophie Mannerheimin koulu) 2/4 Hanna Sarakorpi (rehtori, Saunalahden koulu) 3/4 Eivor Wallinvirta (yliopettaja, Arcada ja kouluttaja, Maria Akatemia) 4/4 Hallitus vuosikokouksesta eteenpäin Kokoukset 2014 Puheenjohtaja: Sirpa Lautjärvi (toimitusjohtaja Pro Veritas Oy) 5/5 Varsinaiset jäsenet: Varapuheenjohtaja Pirjo-Riitta Antvuori (erikoissairaanhoitaja, veteraani-kansanedustaja) 5/5 Irmeli Halinen (opetusneuvos, Opetushallitus) 2/5 Peter Peitsalo (kehittämispäällikkö, Miessakit ry) 3/5 Risto Railo (työnohjaaja, taideterapeutti) 3/5 Piia Ruutu (erityisopettaja, Sophie Mannerheimin koulu) 5/5 Hanna Sarakorpi (rehtori, Saunalahden koulu) 3/5 Eivor Wallinvirta (yliopettaja, Arcada ja kouluttaja, Maria Akatemia) 5/5 Hallituksen varsinaisille jäsenille ei valittu varajäseniä. Hallituksen esittelijänä ja sihteerinä toimi yhdistyksen kehittämisvastaava Maria Lindroos ja toiminnanjohtaja Tiina Simons alkaen. Hallituksen ja henkilöstön yhteiset tilaisuudet järjestettiin ja Kirjanpitopalvelut ostettiin Blond Accounts Oy kirjanpitotoimistolta. Tilintarkastuspalvelut ostettiin Nexia Oy:ltä. 2.2 Henkilöstö ja yhdistyksen toimintarakenne Maria Akatemian toiminta on kasvanut tasaisesti perustamisvuodesta Vuonna 2014 yhdistyksellä oli palkattuina työntekijöinä toiminnanjohtaja, osa-aikainen kehittämisvastaava, osa-aikainen toimistosihteeri sekä kaksi Demeter-koordinaattoria. Kouluttajayhteisössä toimi 15 kouluttajaa. Vuosikertomus /20

5 Yhdistyksen toimijat Toiminnanjohtaja Tiina Simons alkaen Toimistosihteeri Kerstin Österlund Kehittämisvastaava Maria Lindroos Demeter-koordinaattori Hanna Kommeri Demeter-koordinaattori Marjo-Riitta Karhunen Kouluttajayhteisöön kuului yhteensä 15 kouluttajaa. Oman perustyön lisäksi kouluttajayhteisön jäsenet hoitivat yhdistyksen hallinnon tehtäviä luottamustehtävinä Yhdistyksen johtoryhmä jatkoi toimintaansa ja se kokoontui vuoden aikana 22 kertaa (pj. Tiina Simons, Maria Lindroos, Annikka Poussu-Pyykkönen ( asti,) Eivor Wallinvirta ( asti) ja Hanna Kommeri ( alkaen). Keväällä 2014 perustettu toimintamuotojen vastaavista koostuva laajennettu johtoryhmä aloitti toimintansa. Toimintamuotojen vastaavat tekivät hallinnolliset tehtävät luottamustehtävinä. Yhdistyksen toimintajaostojen hallinto- ja työkokoukset kokoontuivat säännöllisesti käsittelemään käytännön asioita, tarkastelemaan sekä arvioimaan toimintaa sekä tavoitteita. 2.3 Yhteistyötahot ja sidosryhmät Maria Akatemia toimi valtakunnallisesti yhteistyössä eri järjestöjen, yhteisöjen ja organisaatioiden kanssa terveys-, sosiaali- ja sivistystoimen aloilla, pari- ja perhetyön, väkivaltatyön, maahanmuuttotyön, seurakunta- ja diakoniatyön sekä oppilaitosten toimijoiden kanssa niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Osallistuttiin: Helsingin Tyttöjen talon Avoimen toiminnan ohjausryhmään Perhejärjestöjen yhteistyöfoorumiin Nuorten Keskuksen asiantuntijaryhmään Tampereen perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyverkostoon Vuoden 2014 vahvistettiin yhteistyöverkostoa ja kumppanuus- ja yhteistyöverkoston jäseninä toimivat: - Ensi- ja turvakotien liitto - Helsingin kaupunki/ Varhaisen tuen perhetyö Vuosikertomus /20

6 - Lastensuojelun Keskusliitto - Nicehearts ry - Monika Naiset liitto ry - Miessakit ry - Perhejärjestöjen yhteistyöfoorumi - Helsingin Tyttöjen Talo - Pirkanmaan sovittelutoimisto - Setlementti Naapuri ry - Jyvälän Setlementti ry - Kuopion seudun mielenterveysseura Hyvä Mieli ry - Oulun Ensi- ja turvakoti ry 3. TOIMINTA 3.1 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Yhteiskunnallisella vaikuttamistyöllä lisättiin yksilöiden ja yhteisöjen tietoa ja tietoisuutta hyvinvointiosaamisesta sekä herättämään ja vahvistamaan ennaltaehkäisevää asennetta ja vastuullisuutta. Maria Akatemian yhteiskunnallisena tehtävänä on toimia ihmisyyden kestävän kehityksen edistäjänä: - korostamalla ihmisarvon merkitystä - syventämällä ihmisyyden olemuksen ymmärtämistä - vahvistamalla ihmisen henkistä kasvua ja potentiaalia - tukemalla ihmisen kykyä tunnistaa oma identiteettinsä ja kykyä liittyä toisiin ihmisiin sekä toimia yhteisöissä rakentavalla tavalla Eettisenä päämääränä on ihmisten hyvinvointiosaamisen vahvistaminen ja kehittäminen arjessa huomioiden fyysinen, henkinen, sosiaalinen ja yhteiskunnallinen näkökulma. Tätä toteutettiin seuraamalla yhteiskunnallisia ilmiöitä ja keskusteluja, tarttumalla ongelmakohtiin ja tukemalla ennaltaehkäisevää ajattelua. Vaikuttamistoiminnan keskeisiä keinoja olivat tiedottaminen, yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen eri medioissa, yhteistyöverkostojen vahvistaminen, osallistavan toiminnan kehittäminen ja järjestäminen sekä eri aiheista pidetyt te lat, luennot, seminaarit ja symposiumit. 3.2 Yhdistyksen tutkiva ja kehittävä työote Tutkivalla ja kehittävällä työotteella toteutetaan Maria Akatemian visiota, muodostetaan uutta tietoa ja ylläpidetään työn laatua. Tutkiva työote (Maria Akatemian mentorointi) huomioi asiakastyössä ja yhteiskunnassa havaitut ilmiöt ja asiat keskeisenä osana työtä. Havaitut ilmiöt tuotiin mentorointiin yhteiseen työskentelyyn. Keskeinen osa mentorointia oli ammatillisen laadun ylläpitäminen. Tätä toteutettiin yksilöllisellä ja yhteisöllisellä prosessilla arvioimalla asiakastyötä ja ammatillisuutta. Mentorointiin osallistuivat kaikki kouluttajat. Mentoreina toimivat kouluttajat ja johtoryhmän jäsenet osallistuivat säännölliseen johtamismentorointiin. Vuosikertomus /20

7 Arviointi-, seuranta-, kehittämis- ja tutkimustyö perustui asiakkailta, jäseniltä, kouluttajilta ja yhteistyökumppaneilta kerättyyn laadulliseen ja määrälliseen tietoon. Palautetta kerättiin kaikkien toimintajaostojen asiakastyöstä. Vuonna 2014 jatkettiin toiminnan arviointia ja palautteen keräämistä sekä arviointi- ja palautejärjestelmän kehittämistä. Otettiin käyttöön uusi arviointityökalu Demeter-työ arviointiin ja kehittämiseen. Keskeisin painotus vuoden 2014 kehittämistoiminnassa oli työn laadun syventäminen sekä yhdistyksessä tutkitun ja kehitetyn käsikirjoitusteorian niveltäminen Maria Akatemian toimintajaostojen työhön. Mentorointirakenteen lisäksi yhdistyksellä oli säännölliset kehittämisiltapäivät (5 kertaa vuonna 2014) sekä kauden aloitus- ja päätöspäivät (4 kertaa vuonna 2014), joissa tehtiin arvo-, tavoitestrategia- ja arviointityöskentelyä. Kevään 2014 toimintamuodoista vastaavat kouluttajat kokoontuivat yhteisiin kokouksiin kaksi kertaa. Syksyllä vastaavat kouluttajat muodostivat laajennetun johtoryhmän, joka kokoontui syksyn 2014 aikana 5 kertaa. 3.3 Suomenkielisen jaoston toiminta Vaikuttaminen ja koulutustoiminta Maria Akatemia toteutti perustehtävänsä mukaista toimintaa keskustelu- ja vaikuttamistilaisuuksissa, koulutuksissa sekä kaikkien toimintajaostojen perustyön kautta. Maria Akatemia järjesti toimintavuoden aikana kaksi seminaaria ja eripituisia koulutuksia yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointiosaamisen vahvistamiseksi. Osaamista vahvistettiin tutkimalla ja analysoimalla uusinta tietoa sekä etsimällä uusia ratkaisumalleja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Vuoden 2014 järjestettiin seuraavat tapahtumat ja koulutukset: - Kaksikielinen seminaari - Nuoruudesta kohti aikuisuutta / Tvåspråkigt seminarium - Från ungdomstid till vuxenliv, Hanasaari, , yhteistyössä: Hanasaari ruotsalaissuomalainen kulttuurikeskus, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Lastensuojelun keskusliitto, Helsingin kaupungin ruotsinkielinen työväenopisto Arbis, Svenska Kulturfonden - Työnohjaajakoulutus ( , 2-vuotinen, 60 op) - Väkivalta on ehkäistävissä -koulutus ( ) - Vapaaehtoistyön koulutus (2014) - Katseet muuttavat maailmaa / KATSE-kumppanuusseminaari, Tampere, (osana Miestenviikon tapahtumia), yhteistyössä: Miessakit ry ja Tampereen seurakuntayhtymä Ehkäisevä väkivaltatyö Demeter-toiminta Demeter-toiminnalla ehkäistään naisen käyttämää henkistä ja fyysistä väkivaltaa perhe- ja lähisuhteissa, yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Työ edistää perherauhaa, lasten ja perheiden terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäisee syrjäytymistä ja yhteiskunnallista pahoinvointia. Valtakunnallista Demeter-toimintaa toteutetaan matalan kynnyksen auttamismuotona RAY:n Vuosikertomus /20

8 toiminta-avustuksen (Ak), Helsingin kaupungin järjestö-avustuksen rahoituksella sekä Tampereen kaupungin yleisavustuksella. jatkoi vuonna 2014 RAY:n toiminta-avusteista (Ak) Demeter-toimintaa. Työryhmään kuului toimintavuoden aikana yhteensä 10 jäsentä. Päätavoitteet vuodelle 2014 olivat: Vastata kasvaneeseen asiakasmäärään varmistamalla nykyinen palvelutarjonta ja lisäämällä ohjattua vertaisryhmätoimintaa sekä turvaamalla riittävä jatkotuki Valtakunnallisen toiminnan laajentamiseen liittyvän pohjatyön tekeminen Demeter- ja MaSu-työmuotojen yhdistymisen suunnitteleminen ja toteuttaminen Demeter-työn tavoitteet toteutuivat toimintavuoden aikana seuraavasti: 1. Valtakunnallisen asiakastyö Palvelumuodot olivat: valtakunnallinen auttava puhelin Avoin linja. Yhteensä 153 asiakaskontaktia, joista 137 ohjautui yksilökeskusteluihin kartoittavat yksilökeskustelut (pääkaupunkiseudulla, Pirkanmaan ja Oulun seudulla). Noin 469 tuntia sisältäen yksilökeskustelut puhelimitse valtakunnallisena palvelumuotona (em. alueiden ulkopuolella olevat paikkakunnat) ammatillisesti ohjatut vertaisryhmät, joihin osallistui 74 asiakasta (Helsinki, Tampere, Oulu). Yhteensä 10 ryhmää, noin 2220 osallistumistuntia seurantakäynnit (2,5 tuntia/ryhmä) 2 kpl, yhteensä 12 asiakasta jatkoryhmä (omakustanteinen) 1 kpl, 4 asiakasta Peilipöytä-te toja, jotka järjestettiin vapaaehtoistyönä ja ennaltaehkäisevänä toimintana 9 kpl (Helsingissä keväällä 3 ja syksyllä 3, Tampereella syksyllä 3) Asiakastyön laajentamiseksi 2015 Kuopioon käynnistettiin yhteistyö Kuopion kriisikeskuksen kanssa. Kuva 1. Yhteydenottojen, yksilökeskusteluasiakkaiden ja ryhmään ohjautuneiden määrät vuonna Vuosikertomus /20

9 Kuva 2. Yhteydenottojen, yksilökeskusteluasiakkaiden ja ryhmään ohjautuneiden määrät vuonna Kuva 3. Yhteydenottojen, yksilökeskusteluasiakkaiden ja ryhmään ohjautuneiden määrät vuonna Kuva 4. Yhteydenottojen, yksilökeskusteluasiakkaiden ja ryhmää ohjautuneiden määrät vuosina Vuosikertomus /20

10 2. Tutkimus-, arviointi-, kehittämis- ja seurantatyö Demeter-työn vaikuttavuuden selvittäminen vuoden 2014 alusta käyttöön otetuilla itsearviointilomakkeilla Demeter-ryhmien seurantatapaamisten toteuttaminen Asiakastyön tukeminen, arviointi ja analysointi moniammatillisen työryhmän mentoroinneissa. Painopisteenä oli Demeter-ryhmädynamiikan tutkimus ja menetelmän kehittäminen. Kokoontumisia oli yhteensä 20 kertaa. Demeter-ryhmäohjaajan käsikirjaa ei riittävien resurssien puuttuessa tuotettu toimintavuoden aikana suunnitelman mukaan. Demeter-työmallin rekisteröintihakemus jätettiin Patentti- ja rekisterihallitukselle. Demeter-nimi rekisteröity toiselle selvitystyö jatkuu. Otettiin käyttöön asiakastyön raportointi, itsearviointilomakkeet sekä tunnuslukujärjestelmä Yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja tarvetta kartoitettiin yhteistyötahojen ja asiakkaiden kautta, ja työstä raportoitiin yhdistyksen hallitukselle 3. Kouluttaminen Koulutettiin ihmissuhdealojen ammattilaisia ja opiskelijoita tunnistamaan, kohtaamaan ja ehkäisemään väkivaltaa asiakastyössä, työyhteisöissä ja yhteiskunnassa; a) Väkivalta on ehkäistävissä -koulutus aloitettiin syksyllä 2014 (9 osallistujaa eri ammattikunnista ja yhteiskunnan eri sektoreilta). b) Tilauskoulutukset ja -luennot 3kpl (osallistujia yhteensä 243) 4. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen, näkyvyys, oma verkostoyhteistyö ja poikkihallinnollisiin työryhmiin osallistuminen Tehtiin verkostoyhteistyötä ja osallistuttiin poikkihallinnollisiin työryhmiin: Asiantuntijatehtävät: Perhejärjestöjen yhteistyöfoorumi, Helsingin Tyttöjen Talon Avoimen toiminnan ohjausryhmä. Yhteistyötahojen tutustumiskäyntejä ja tapaamisia sekä Demeter-toiminnan esittelyjä oli kaikkiaan yhteensä 15, osallistujia oli 225. Kehitettiin yhteistoimintamallia Kuopion kriisikeskuksen kanssa ja suunniteltiin Demeter-työn vahvistamista Oulussa. Osallistuttiin muiden tahojen tilaisuuksiin/yhteistyötapaamisiin Osallistuttiin yhteiskunnalliseen keskusteluun eri medioissa Osallistuttiin alan messuille 3 kertaa Tehostettiin näkyvyyttä internetissä: Maria Akatemian internetsivut ja Facebook-sivut sekä yhteistyökumppaneiden sivustot. Levitettiin Demeter-työstä ja -teoriasta tehtyä julkaisua Tietoisuuden tie alkurakkauteen väkivalta on ehkäistävissä. Ohjattiin ja konsultoitiin väkivaltatyötä tekeviä tahoja 5. Tieteellisten tutkimusten ja opinnäytetöiden tuottaminen Tehtiin yhteistyötä korkeakouluopiskelijoiden ja muiden opiskelijoiden kanssa (mm. opinnäytetyö ja harjoittelujakso Maria Akatemiassa) Jatkettiin väitöskirjayhteistyötä Tampereen yliopiston kanssa. 6. Pirkanmaan seudulla toteutunut Demeter-työ Tampereen toimipisteellä on työskennellyt vuoden 2015 aikana Demeter-työn koordinaattori hallinnollisissa tehtävissä sekä yksi työntekijä yksilöasiakastyössä ja ryhmänohjaajana. Asiakkaiden määrä kolminkertaistui kuluneen vuoden aikana. Myös näkyvyys alueella kasvoi verkostoitumistyön, medianäkyvyyden sekä yhteiskunnallisen vaikuttamistyön kautta. Vuosikertomus /20

11 Tampereen kaupungilta saatavalla yhdistysten yleisavustuksella toteutettiin kolme Maria Akatemian ennaltaehkäisevään työhön liittyvää Peilipöytä -te taa. Lisäksi avustuksella mahdollistettiin Demeter-työn yksilöasiakastyön käyntejä. 7. MaSu-projekti Maahanmuuttajataustaisten naisten ja heidän perheidensä tukeminen väkivallan ehkäisytyön kautta toteutettiin projektina Työtä integroitiin vuoden 2014 aikana Demeter-työhön. Projektin toteutuksesta, vaikutuksista ja tuloksista kirjoitettiin loppuraportti toimintavuoden lopussa. Painopistealueet toiminnassa: Vahvistettiin verkostoitumista ja haettiin uusia yhteistyökumppaneita: Monika-naisten liitto ry (Helsinki), Nicehearts ry (Vantaa), Naistari/Setlementti Naapuri (Tampere). Toteutettiin uusia toimintatapoja siirtämällä palvelua ja matalan kynnyksen toimintaa alueille. Tehtiin yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa, jotta voitiin saavuttaa maahanmuuttajataustaisia naisia tuen piiriin. Toimintamuotona olivat avoimet Peilipöytäkeskusteluryhmät, joissa tavoitettiin yhteensä 32 maahanmuuttajataustaista naista. Keskusteluryhmät toteutettiin yhteistyökumppaneiden tiloissa, missä naiset muutenkin kokoontuivat. MaSu-työtä jatkettiin samaan tapaan kuin aiempina vuosina Demeter-työmallin mukaisesti (Avoin linja ja yksilökeskustelut). Yksilöasiakkaita oli vuoden aikana neljä, vertaisryhmää ei toteutettu. Ammattilaisyhteydenottoja tuli muutamia Työyhteisöpalvelut Työyhteisöpalveluiden toiminta kohdistui työelämän ja työyhteisöjen eri ilmiöihin ja niiden ilmenemiseen yhteiskunnassa. Saadun kokemustiedon avulla voitiin nostaa ilmiöitä esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Toiminnan rakenteina olivat hallinto- ja työkokoukset sekä mentorointi eli tutkimus- ja kehittämistoiminta kerran kuukaudessa. Mentoroinnin idea perustui siihen, että työyhteisötyön keskeiset kysymykset tuodaan yhteiseen pohdintaan. Mentoroinneissa syntyneet ideat siirtyivät kouluttajien työn kautta yhteiskunnallisen vaikuttamistyöhön. Toiminta oli valtakunnallista. Työyhteisöpalveluiden kouluttajat toimivat itsenäisinä yrittäjinä työnohjaajina ja kouluttajina sosiaali-, terveys- ja opetusaloilla sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Keskeisiä teemoja olivat johtajuus, yhteisöllisyyden kehittäminen, sisäisen käsikirjoituksen sekä työyhteisön käsikirjoituksen tutkiminen, sukupolvien ja sukupuolten kumppanuus ja yksilöiden vastuu sekä työyhteisön väkivallan ilmiöt. Työyhteisötyötä toteutettiin pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Oulussa. Vuonna 2013 alkanut työnohjaajakoulutus jatkui vuoden 2014 ajan. Työyhteisöpalveluiden työpanosta oli Maria Akatemian työnohjaajakoulutuksessa seuraavasti: koulutuksen johtoryhmätyöskentely, koulutuksen vastaavuus, prosessiryhmien ohjaaminen (Toto-ryhmät), luennointi ja koulutuksen mentorointirakenteet. Yhteiskunnallinen vaikutus Työyhteisöpalveluiden kouluttajat ottivat osaa yhteiskunnan työelämään liittyvään keskusteluun sekä työyhteisön sisällä, että ulkopuolella olevissa vaikuttamisfoorumeissa. Työyhteisöpalveluiden työn alla oleva julkaisu Tulen äärellä - työyhteisön elämän tutkimista ei edennyt vuoden 2014 aikana. Vuosikertomus /20

12 Vuoden 2014 aikana järjestettiin te ta, jonka aiheena oli Johtajuus Millaista johtajuutta aikamme tarvitsee? Miten yhteisöllisyyttä kehitetään?. Illassa ulkopuolisina asiantuntijoina olivat: Tomi Timperi (Miessakit ry, toiminnanjohtaja), Hanna Sarakorpi (Saunalahden peruskoulu, rehtori), Marjo-Riitta Ristikangas (Bomentis Oy, toimitusjohtaja) ja Camilla Ekegren (HYKS, ylihoitaja). Te lan osallistujamäärä oli 30 henkilöä Naisten hyvinvointipalvelut Naisten hyvinvointipalveluiden toiminnan tarkoitus on naisen sisäisen kasvun ja itsetuntemuksen lisääminen sukupuolierityisyyden ja sukupolvierityisyyden näkökulmasta. Oman sisäisen käsikirjoituksen tutkiminen ja sukupuolitietoisen identiteetin vahvistaminen tukee vastuunottoa omasta terveydestä ja hyvinvoinnista, mikä heijastuu suoraan perheyhteisöjen, kumppanuuden, työyhteisöjen ja sitä kautta koko yhteiskunnan hyvinvointiin ennaltaehkäisevästi. Naisten hyvinvointipalveluihin liittyen perustettiin 2014 kouluttajille sisäinen mentorointirakenne. Mentorointi takaa kouluttajan asiakastyön laatua ja auttaa kouluttajia syventämään omaa osaamistaan. Asiakastoiminta painottui vuonna 2014 Helsinkiin. Naisille tarjottiin itsetuntemusryhmiä, luentoja sekä terapeuttisia keskusteluja. Terapeuttisissa keskusteluissa oli mahdollista syventää naisen omaa itsetuntemusta ja vahvistaa hänen identiteettiään tutkimalla omaa sisäistä käsikirjoitusta. Vuonna 2014 palvelun kysyntä oli vaimeaa ja siksi vain muutama uusi ihminen käytti tätä palvelumuotoa. Ryhmätoimintaan saatiin tukea vuodelle 2014 Helsingin kaupungilta (3 ryhmää). Tukea haettiin vuodelle 2015 Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungeilta. Naisten hyvinvointipalveluja kehitettiin vuonna 2014 eteenpäin mentoritoiminnan turvin. Asiakkaille tarjottiin palveluita kouluttajien aktiivisen panostuksen sekä Helsingin kaupungin tuen ansiosta Psykoterapiapalvelut Maria Akatemian yhteydessä toimivia psykoterapiapalveluja toteutetaan Kelan kuntoutustuen turvin sekä asiakkaiden itsekustantamana. Tiimiin kuuluu itsenäisinä yrittäjinä toimivia Valvira/Kela-oikeudet omaavia psykoterapeutteja tai psykoterapiakoulutuksesta valmistuvia. Toimintaa on Helsingissä ja Riihimäellä. Psykoterapiatiimiin kuuluivat perhepsykoterapeutti (Kela/Valvira), psykodynaaminen taidepsykoterapeutti ( asti, Kela/Valvira), traumapsykoterapeutti EMDR-terapian pätevyydellä (Kela/Valvira), valmistuva psykodynaaminen psykoterapeutti sekä valmistuva hahmoterapeutti. Psykoterapiatiimillä oli vuonna 2014 yhteensä 36 eri yksilöasiakasta, joista ko. vuonna tulleita 22. Käyntikertoja kaikilla yksilöasiakkailla oli yhteensä 617 kertaa (á 45/60min). Uutta tässä kokonaisuudessa oli perhepsykoterapiatyöskentelyn käynnistäminen kahdella pariskunnalla pariterapiana, myös yhteistyössä Miessakkien miespuolisen psykoterapeutin kanssa. Asiakkaita otettiin vastaan Helsingissä ja Riihimäellä. Vuosikertomus /20

13 Tiimi kokoontui säännöllisesti kuukausittain mentorointiin ajatuksena vahvistaa ja syventää Maria Akatemian sukupuolierityistä, sukupolvierityistä sekä muulla tavoin käsikirjoitustietoista viitekehystä psykoterapian laaja-alaisessa prosessoinnissa. Vuoden aikana syventyi erityisesti hahmoterapian osaaminen yhteydessä Maria Akatemian ideaan. EMDR-terapia osana psykoterapiaa oli vuoden aikana runsaassa yhdistelmäkäytössä ja pariterapia alkoi hyvin Senioritoiminta Seniorisektori aloitti toimintansa yleisölle tarkoitetulla keskustelulla vanhenemiseen liittyvistä aiheista toukokuussa Seniorisektorin tavoite on mm. käydä yleistä keskustelua vanhenemiseen liittyviin kysymyksiin, tehdä sukupolviketjua eläväksi etsimällä muotoja missä eri-ikäiset voisivat kohdata ja vahvistaa tätä yhteenkuuluvuutta, tutkia miten ikääntyvien ihmisten elämänkokemusta ja tietoa voidaan hyödyntää yhteiskunnallisesti jne. Keväällä 2014 haettiin Wihuri-säätiöltä rahoitusta seniorisektorin toimintaa varten. Tätä rahoitusta ei saatu. Seniorisektori aloitti yleisölle suunnatun toimintansa Seniorivaikuttamisen te lalla Aiheena oli Yhteyden löytäminen ja yhteyden esteet sukupolviketjussa. Illan panelisteina olivat koreografi Hanna Brotherus, emerita-perheneuvolalääkäri Maija Auvinen ja neurogeriatri Juhani Wikström. Syksyllä 2014 pidettiin kaksi Seniorivaikuttamisen te taa ja Niissä ensimmäisessä jatkettiin kevään sukupolviketjun teemalla ja toisen teemana oli Vanheneminen ja yksinäisyys Jäsentoiminta Maria Akatemian jäsentoiminnan tarkoituksena on vahvistaa yhdistyksen toiminta-ajatusta. Se tarjoaa jäsenille osallistumisen ja keskustelun mahdollisuuksia yksilölle ja yhteiskunnalle tärkeistä asioista. Toimintavuoden aikana toteutettiin jäsenilta, jossa alustuksen ja keskustelun aiheena oli Yksilönä yhteisössä oman sisäisen käsikirjoituksensa kanssa. Iltaan osallistui 17 henkilöä. Illassa toteutettiin jäseneksi liittymiskampanja. Toinen jäsenkampanja toteutettiin Mielenterveysmessuilla marraskuussa KATSE-toiminta KATSE-toiminnan päätavoite oli nostaa esiin inhimillisen yhteyden ja vuorovaikutuksen merkitystä ja laatua niin yksilötasolla kuin yhteisöissä. Tämä vaikuttaa yhteiskunnalliseen hyvinvointiin ja sisäisen pahoinvoinnin oireiden, kuten masennuksen, väkivallan ja syrjäytymisen sekä avioerojen ennaltaehkäisyyn. Kiinnittämällä huomiota vuorovaikutuksen laatuun herätetään ihmisten eettistä vastuuta ja vaikutusvaltaa yhteisestä hyvinvoinnista. Vuosikertomus /20

14 KATSE-toiminta lähti liikkeelle kampanjasta, joka käynnistettiin vuonna 2013 Demeter-työn kymmenvuotisen historian innoittamana. Toiminta vakiintui kampanjasta Maria Akatemian toimintamuodoksi. KATSE on vaikuttamistyötä ja kansalaistoimintaa. Toimintavuoden aikana KATSE-toimintaa toteutettiin seuraavasti: vapaaehtoisten ohjaama KATSE-kirjallisuuspiiri, yhteensä 7 kertaa Helsingissä ja 2 kertaa Lappeenrannassa (4-12 osallistujaa per kerta) KATSE-seminaari Katseet muuttavat maailmaa Tampereella yhteistyössä Tampereen seurakuntayhtymän ja Miessakit ry:n kanssa KATSE-toiminnassa toteutetaan myös varainhankintaa ehkäisevän väkivaltatyön hyväksi, mm. myymällä teatterilippuja ja kampanjatuotteita. Toimintavuoden aikana myytiin KATSE-peilejä eri tapahtumissa ja messuilla Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistoiminta on keskeinen osa Maria Akatemian toiminnan laatua. Se tarjoaa kansalaisvaikuttamismahdollisuuksia eri elämäntilanteessa oleville naisille ja miehille. Vapaaehtoistoiminta on avointa kaikille ja tarjoaa osallisuuden kokemuksia, kasvun mahdollisuutta sekä vastuuta yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Vapaaehtoistoiminta edistää sosiaalista hyvinvointia ja vahvistaa aikuisten välistä yhteyttä vanhemmuuden ja toiminnallisuuden tueksi. Vapaaehtoistoimintaa arvioitiin ja kehitettiin säännöllisesti yhdessä vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa vuoden aikana neljä kertaa järjestetyissä suunnittelu- ja koordinointitapaamisissa. Vapaaehtoistoimijoille järjestetään koulutusta eri tehtävien mukaan vuosittain. Syksyn 2014 aikana toteutettiin vapaaehtoistyön te ta otsikolla Voimaa vapaaehtoistyöstä sekä vapaaehtoiskoulutus, johon osallistui viisi vapaaehtoista. Koulutus koostui kahdesta kolmen illan kokonaisuudesta. Ensimmäinen kokonaisuus perehdytti Maria Akatemian toimintaajatukseen ja viitekehykseen sekä Peilipöytä-iltojen ohjaamiseen. Toinen kokonaisuus keskittyi Avoimen linjan päivystystyöhön. Vapaaehtoistoiminnan keskeisimmät muodot: Messut ja tapahtumat Vapaaehtoistyöntekijät osallistuivat tapahtumien tuottamiseen yhdessä Maria Akatemian kouluttajien kanssa (mm. te lat ja seminaarit). Peilipöytä-te lat Vapaaehtoisvoimin toimivat Peilipöytä-te lat toteutettiin avoimina, maksuttomina iltoina. Maria Akatemian kouluttamat vapaaehtoistyöntekijät toimivat Peilipöytä-iltojen alustajina ja keskusteluttajina. Te loissa oli mahdollisuus saada tietoa vapaaehtoisten pitämän alustuksen pohjalta sekä tukea ja peiliä omille ajatuksilleen yhteisessä keskustelussa. Toiminnalla haluttiin vaikuttaa naisen eheyteen ja hyvinvointiin. Peilipöytä-iltoja toteutettiin vuoden aikana kuusi kertaa Maria Akatemian tiloissa ja toiminnan ohjaamisesta vastasi kolme vapaaehtoistyöntekijää. Teemoja olivat: Naiseus äidin vaikutus omaan naiskuvaan, Unelmat mitä haluan, mitä tarvitsen?, Katseen merkitys, Ihmissuhteiden valot ja varjot, Vanhemmuus minä aikuisena, minä lapsena, Sisäinen käsikirjoitus. Vuosikertomus /20

15 KATSE-kirjallisuuspiirit: Vapaaehtoistyöntekijöiden ohjaama KATSE-kirjallisuuspiiri on tarkoitettu kaikille naisille, jotka ovat kiinnostuneita pohtimaan katseen olemusta ja merkitystä kirjallisuudessa. Kaikki kirjat käsittelevät naisen katsetta ja nähdyksi tulemista. Teosten teemana on äitiys ja tyttäryys, sekä ylisukupolvisuuden varjot ja valot. KATSE-kirjallisuuspiiri kokoontui toimintavuoden aikana yhteensä seitsemän kertaa Helsingissä ja Lappeenrannassa. Vapaaehtoistyöntekijät suunnittelivat tapaamisten sisällöt ja ohjasivat yhteistä keskustelua RajatOn! Maria Akatemian RajatOn! -kehittämisprojektin (Ray/C) päämäärä on lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia vanhemmuutta vahvistamalla. Tätä toteutetaan tukemalla aikuisten itsetuntemustyöskentelyä vanhemmuusvalmennuksella ohjatuissa vertaisryhmissä sekä edistämällä perheiden verkostoitumista ja kasvattajaverkoston rakentumista. Projekti toteutetaan järjestö- ja kuntayhteistyönä. Raha-automaattiyhdistykseltä haettiin avustusta tälle toiminnalle. Avustusta ei saatu. 3.4 Ruotsinkielisen jaoston toiminta Svenska sektionen Till svenska sektionens uppgift hör att förstärka det svenskspråkiga i de olika verksamhetsformerna inom Maria Akademi. Sektionens 10 medlemmar sammankom regelbundet, ca 1 ggr/mån till arbetsmöten. Under år 2014 fortsatte den svenska sektionen att förstärka sin profil som en allmännyttig och inte vinstbringande sektion. Sektionens medlemmar tog del i samhällsdebatten genom temakvällar och arrangerandet av det nordiska seminariet. Temakvällarna Dialog och möte fortsatte under året, arrangerades en temakväll med rubriken Livet efter Cancern och med rubriken Att vara närstående till en cancerdrabbad. Temakvällarna samlade totalt ca 35 utomstående personer. Sektionen var aktivt med i planeringen och förverkligandet av det nordiska seminariet Från ungdomstid till vuxenliv på Hanaholmen, På seminariet diskuteras konkreta medel och metoder för hur ungdomstidens utmaningar kan genom olika former av stöd och uppmuntran ge förutsättningar för ett meningsfullt vuxenliv. Maria Akademi var initiativtagaren till seminariet, som arrangerades tillsammans med Mannerheims Barnskyddsförbund, Centralförbundet för barnskydd, Helsingfors Svenska Arbetarinstitutet Arbis och Svenska Kulturfonden. 4. TIEDOTTAMINEN Tiedotus- ja viestintätoiminnan tavoitteena on tukea yhdistyksen tavoitteiden toteutumista, kertoa yhdistyksen toiminnasta sekä tehdä yhdistyksen työn tuloksia näkyväksi. Sisäistä ja ulkoista tiedottamista tehtiin eri välineiden ja kanavien kautta. Jäsenille sekä yhteistyöverkostoille lähetettiin tietoa sähköpostitse yhdistyksen ajankohtaisista tapahtumista. Yhdistyksen kotisivut, Facebook-sivut ja esitteet pidettiin ajantasaisina ja informatiivisina. Vuosikertomus /20

16 Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja keskusteluun osallistuttiin eri medioiden kautta antamalla lehti-, radio- ja tv-haastatteluja. Kirjoitettiin itse artikkeleita ajankohtaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä sekä Maria Akatemian työmuodoista. Toimintavuoden aikana ilmestyi yhteensä 12 lehtiartikkelia ja radiohaastatteluja annettiin kolme. Toteutettiin erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia, joissa jaettiin tietoa yhdistyksen toiminnasta: Från ungdomstid till vuxenliv seminariet, , Helsinki (Hanasaari) KATSE-seminaari: Katseet muuttavat maailmaa, , Tampere Te lat: o Johtajuus Millaista johtajuutta aikamme tarvitsee? Miten yhteisöllisyyttä kehitetään?, o Livet efter cancern, o Yksilönä yhteisössä, o Yhteyden löytäminen ja yhteyden esteet sukupolviketjussa, o Voimaa vapaaehtoistyöstä, o Seniorivaikuttamisen foorumi, , , o Att vara närstående till en cancerdrabbad, Osallistuttiin messuihin, seminaareihin ja konferensseihin, joissa jaettiin tietoa yhdistyksen toiminnasta: Miehen Linja Dialogifoorumi, Helsinki Kansallinen väkivaltatyön foorumi, Mikkeli (Anttolanhovi) Perheterapiakongressi, Turku Vantaan Hyvinvointimessut Mielenterveysmessut, Helsinki (Wanha Satama) Artikkelit, tiedotteet ja lausunnot: 1. "Ivasta iskuun" / apua kaikille väkivallan kokijoille ja käyttäjille, Kirkko ja Kaupunki 10/2014, (maininta Maria Akatemiasta) 2. "Raivoava nainen, miten sinua on kohdeltu pienenä?" / / Huono blogi, , Hanna Kommeri 3. "Perheväkivallasta vaietaan pelon ja häpeän vuoksi", Helsingin Sanomat, , Tiina Kalliokoski, Maria Lindroos, Marjo-Riitta Karhunen 4. Väkivaltainen parisuhde / MA:n Demeter-työ mainittuna, , Ensi- ja turvakotien liiton Jussi-työ lähteenä / yksityishaastattelu 5. Silmittömiä raivokohtauksia saanut äiti: "Nautin, kun sain lapsen itkemään", Aamulehti, , Marjo-Riitta Karhunen, Freia Luminka sekä Demeter-työn asiakas 6. "Kun keinot ovat loppu", Vauva 11/2014, , Maria Lindroos 7. Apua naisten väkivaltaisuuteen on saatavilla / Demeter-tiedote ja , Maria Lindroos, Hanna Kommeri ja Tiina Simons 8. "Demeter-työ auttaa naisia ottamaan vastuuta omista tunteistaan ja käyttäytymistään", Sosiaali- ja kuntatalous 6/2014, , Maria Lindroos 9. "Naisen väkivalta on vaiettu tabu", Akaan Seutu, , Marjo-Riitta Karhunen 10. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuulemistilaisuus HE 155/2014, Eduskunta, , Tiina Simons Vuosikertomus /20

17 11. Kun nainen lyö, Helsingin sovittelutoimiston Sovittelusanomat 2/2014, Marjo-Riitta Karhunen 12. Kenestä tahansa voi tulla lyövä äiti Lue Jennin tarina, Tamperelainen , Marjo-Riitta Karhunen ja Demeter-työn asiakas Radio-ohjelmat 1. "Det viktigaste är att bli hörd och sedd", Yle Åboland, , Maria Lindroos 2. "Naisen raivo" / Maria Akatemian Demeter-työ, Sari Helin, Radio Yle, suora lähetys: ja 17.5., Maria Lindroos ja Demeter-työn asiakas 3. "Barn behöver välmående vuxna", Radio Yle Morgonöppet, suora lähetys: , Maria Lindroos 5. TALOUS Maria Akatemian taloudellista toimintaa hoidettiin ja seurattiin toiminta- ja taloussäännöstön mukaisesti. Varainhankinta koostui vuonna 2014 jäsen-, palvelu- ja vuokramaksuista, te tojen, koulutusten ja seminaarien osallistumismaksuista. 5.1 RAY:n rahoitus Yhdistyksen päärahoitus oli Raha-automaattiyhdistyksen myöntämä Demeter-toimintaan ( ) ja MaSu-projektiin ( ) kohdistuneet avustukset. RAY:n rahoituksella toteutettiin Demeter-toimintaa (Ak1). Yhdistys haki yleisavustusta järjestön toimintaan (Ay 1) sekä rahoitusta VahVa!-projektiin Demeter-toiminnan (Ak) RAY:n tuki kattoi auttavan puhelimen toiminnan, asiakastyöstä aiheutuneet kulut, tiedotus- ja koulutustoiminnan sekä toiminnan muut kulut. Toimintaavustukseen haettiin korotusta laajentuneen toiminnan vuoksi. Keskeisimmät muutokset ovat MaSu-projektin (C) integroituminen osaksi Demeter-toimintaa, asiakastyön lisääntyminen, henkilöresurssilisäys, vertaisryhmätyön lisääminen, valtakunnallistamistyö sekä vapaaehtoistyön kehittäminen ja lisääntyminen. MaSu-projektin (C) saama RAY:n tuki kattoi projektista aiheutuneet kustannukset (auttava puhelin, asiakastyö, verkostoitumistyö, tiedotusja vaikuttamistyö sekä toiminnan muut kulut) 5.2 Muu rahoitus on voittoa tavoittelematon. Yhdistyksen varainhankinnasta saamalla tuotolla katetaan toiminnasta aiheutuneet kulut sekä rahoitetaan vähäistä osaa perustoiminnasta. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimi myönsi euroa naisten vertaisryhmätoimintaan, vapaaehtoistyöhön ja väkivallan ehkäisytyöhön helsinkiläisille asiakkaille. Tampereen kaupunki myönsi 1000 euroa naisten vertaisryhmätoimintaan, vapaaehtoistyöhön ja väkivallan ehkäisytyöhön Tampereella. Vuosikertomus /20

18 Toimintavuoden aikana jätettiin seuraavat rahoitushakemukset 1. Naisten vertaisryhmätoiminta, vapaaehtoistyö ja väkivallan ehkäisytyö Tampereella, Tampereen kaupunki 1/ RajatOn! lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen tukemalla vanhemmuutta sukupolvi- sekä sukupuoliosaamista hyödyntäen, Alli Paasikivi-säätiö 2/ Yhteiskunnallinen vaikuttamistyö ja senioritoiminta, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, 6/ Yleisavustus järjestön toimintaan (Ay 1), RAY 5/ VahVa!-projektiavustus (C10), RAY 5/ Toiminta-avustus Demeter-toimintaan (Ak1), RAY 9/ Naisten vertaisryhmätoiminta, vapaaehtoistyö ja väkivallan ehkäisytyö helsinkiläisille asiakkaille, Helsingin kaupunki 9/ Naisten vertaisryhmätoiminta, vapaaehtoistyö ja väkivallan ehkäisytyö espoolaisille asiakkaille, Espoon kaupunki 10/ KATSE-kansalais- ja vaikuttamistoiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen, Suomen kulttuurirahasto 10/ Skrivardagarna isyfte att producera text om människans inre livsmanuskript i förhållande till en beroendeproblematik, Svenska Kulturfonden 11/2014 Yhdistyksen toiminnan kokonaistuotot vuonna 2014 olivat ,58 euroa ja kokonaiskulut ,25 euroa. Yhdistyksen tulos oli 1111,96 euroa alijäämäinen. Maria Akatemian taloudellista toimintaa hoidettiin ja seurattiin toiminta- ja taloussäännöstön mukaisesti. Vuosikertomus /20

19 Liite 1 Toimintavuoden toteutuneet tapahtumat Maria Akatemian toiminta koostui seuraavista tapahtumista sekä te tasarjoista, ryhmistä ja koulutuksista. Tapahtumia järjestettiin yhteensä 48 kappaletta ja niissä tavoitettiin yhteensä 1213 henkilöä. Tiedoista puuttuvat ehkäisevän väkivaltatyön tiedot. Te lat, seminaarit ym. nimike ajankohta osallistujat Från ungdomstid till vuxenliv -seminaari Johtajuus Dialog och möte: Livet efter cancern Britt-Marie Perheentupa 75 vuotta -juhlavastaanotto Yksilönä yhteisössä Yhteyden löytäminen ja yhteyden esteet sukupolviketjussa Voimaa vapaaehtoistyöstä Sukupolviketju Katso, kohtaa, kasvata -KATSE-seminaari/TRE Dialog och Möte: Att vara närstående till en cancerdrabbad Vanheneminen ja yksinäisyys -te ta Yhteensä 388 Peilipöytäillat nimike ajankohta osallistujat Omien tarpeiden laiminlyönnistä itsearvostukseen Äidin vaikutus omaan naiskuvaan Katseen merkitys Unelmien voima - uskallatko unelmoida Omien tarpeiden laiminlyönnistä itsearvostukseen/tre Ihmissuhteiden valot ja varjot Äidin vaikutus omaan naiskuvaan/tre Vanhemmuus - minä vanhempana, minä lapsena Katseen merkitys/tre Yhteensä 57 KATSE-kirjallisuuspiirit nimike ajankohta osallistujat Tove Jansson, Kesäkirja Märta Tikkanen, Punahilkka Claire Castillon, Pieni sydän jaksaa rakastaa Alice Munro, Karkulainen KATSE-kirjallisuuspiiri, Lappeenranta KATSE-kirjallisuuspiiri, Lappeenranta Riikka Pelo, Jokapäiväinen elämämme Anilda Ibrahimi, Punainen morsian Jung Chang, Villijoutsenet Yhteensä 67 Vuosikertomus /20

20 Naisten itsetuntemusryhmät nimike ajankohta osallistujat Taideryhmä äideille Matkalla minuuteen ryhmä Naisten itsetuntemusryhmä Naisten itsetuntemusryhmä Yhteensä 17 Koulutukset nimike ajankohta osallistujat Väkivalta on ehkäistävissä -koulutus Työnohjaajakoulutus Vapaaehtoistyön koulutus Yhteensä 23 Luennot ulkopuolisille nimike ajankohta osallistujat Alustus seniorinaisen elämästä Sisäinen käsikirjoitus, minuuden vahvistaminen Kun naisen pahoinvointi näyttäytyy väkivaltaisuutena Kun naisen pahoinvointi näyttäytyy väkivaltaisuutena Minä äitinä/isänä - vanhemmuuden valot ja varjot Mielenterveyden tukipilarit - koulun arki ja hyvän kasvun tukeminen TYHY/Luento/Työskentelyä voimavarakeskeisesti "Minä Tarzan, sinä Jane? Naisena ja miehenä olemisen erityisyys Kun naisen pahoinvointi näyttäytyy väkivaltaisuutena Väkivaltatyö Monikulttuuriset perheet Katse ja vuorovaikutus väkivallan ehkäisytyössä Yhteensä 661 Vuosikertomus /20