ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen hakemus, joka koskee Pori Energia Oy:n Aittaluodon voimalaitoksen toiminnan olennaista muuttamista.

Transkriptio

1 1(33) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro Dnro 114 YLO LOS-2008-Y Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen hakemus, joka koskee Pori Energia Oy:n Aittaluodon voimalaitoksen toiminnan olennaista muuttamista. LUVAN HAKIJA Pori Energia Oy PL Pori LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Pori Energia Oy, Aittaluoto, Pori Liike- ja yhteisötunnus: LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 1 mom. Ympäristönsuojeluasetus 1 1 mom., kohdat 3 b) ja 13 c) sekä 3 mom. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Lupaviranomainen on Lounais-Suomen ympäristökeskus: Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohta 3 ja 12 b ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa TOIMINTAA KOSKEVAT YMPÄRISTÖLUVAT Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös Nro 114 YLO annettu ja sitä koskeva Vaasan hallinto-oikeuden päätös Nro 08/0187/1 annettu Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801Turku Puh. (02) Faksi (02) kirjaamo.los@ymparisto.fi Självständighetsplan 2 PB 47, FI Åbo, Finland Tfn Fax kirjaamo.los@ymparisto.fi Valtakatu 6, Pori Puh. (02) Faksi (02) kirjaamo.los@ymparisto.fi Valtakatu 6, FI Björneborg, Finland Tfn (02) Fax (02) kirjaamo.los@ymparisto.fi

2 2/33 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Laitoksen sijainti Maankäyttö Ympäristöolosuhteet Aittaluodon voimalaitos sijaitsee Porin kaupungin taajama-alueella sijaitsevalla Aittaluodon teollisuusalueella kiinteistöllä Laitoksen tontin omistaa UPM- Kymmene Oyj, jolta Pori Energia Oy on vuokrannut m2:n määräalan (rekisterinumero 2912/89). Aittaluodon teollisuusalueella toimivat myös Corenso United Oy, UPM Kymmene Oyj Seikun saha, Arktos Wood, ABB Oy Service sekä Veikko Lehti Oy. Lähimmät rajanaapurit sijaitsevat noin 400 metrin päässä voimalaitoksen piipusta. Pori Energia Oy:n Aittaluodon voimalaitoksen sijaintipaikka on Sisäasiainministeriön vahvistamassa asemakaavassa merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T-1). T-1 alueen luoteispuolella on aluevarauksia urheilulle, liikenteelle, puistoille sekä näiden takana asutukselle. Teollisuusalueen etelä- ja itäpuolella on varattu alueita teollisuus-, varasto-, liike-, toimistorakennuksille sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palveleville laitoksille ja rakennuksille. Voimalaitosalueen lähellä, puolen kilometrin säteellä, ei ole vireillä asemakaavamuutoksia. Suojelualueet ja muut luonnonarvoiltaan huomioitavat kohteet Aittaluodon voimalaitoksen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Porin kaupungissa on viisi Natura verkostoon kuuluvaa kohdetta, joista Aittaluodon voimalaitosta lähin on noin kuuden kilometrin päässä sijaitseva Kokemäenjoen suisto. Ilmanlaatu Porin ilmanlaatuun vaikuttavat pääasiassa tieliikenne, teollisuuden ja energiantuotannon päästöt sekä kaukokulkeuma. Tieliikenteen päästöistä merkitystä on erityisesti typenoksidipäästöillä ja hiukkaspäästöillä. Teollisuudesta ja energiantuotannosta aiheutuu myös rikkidioksidipäästöjä. Porin kaupungin ilmanlaatua on tarkkailtu jo vuosikymmeniä ja nykyisin Porin kaupungin ilmanlaatua seurataan neljällä mittausasemalla. Ulkoilman epäpuhtauspitoisuudet (rikkidioksidi, typenoksidit, hiukkaset, häkä) ovat ilmanlaatumittausten mukaan pieniä ja esimerkiksi vuosina 2005 ja 2006 alle valtioneuvoston antamien raja-arvojen (VNa 711/2001). Vuosina 2005 ja 2006 ulkoilman epäpuhtauspitoisuudet Porissa olivat myös alle valtioneuvoston antamien ohjearvojen (VNp 480/96) lukuun ottamatta hiukkaspitoisuutta. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat Itätullin mittausasemalla vuorokausiohjearvoa suurempia keväällä (maaliskuussa 2005 ja huhtikuussa 2006). Porin ulkoilman rikkidioksidipitoisuudet ovat pienentyneet mm. kaukolämmön käytön lisääntymisen myötä 1980-luvun loppupuolen pitoisuuksista. Myös rikkidioksidin

3 lyhytaikaispitoisuudet, jotka voisivat pistelähteiden päästöjen vaikutuksesta satunnaisesti kohota, ovat olleet ohjearvoja selvästi pienempiä (taulukko 1). 3/33 Taulukko 1. Ulkoilman suurimmat ohjearvoihin vertailukelpoiset rikkidioksidin, typenoksidien ja hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) tunti- ja vuorokausipitoisuudet Porissa vuosina Mittausasema Itätulli, SO 2 tuntiarvo vrk-arvo Lampaluoto, SO 2 tuntiarvo vrk-arvo Itätulli, NO 2 tuntiarvo vrk-arvo Itätulli, PM 10 vrk-arvo Suurimmat ohjearvoihin vertailukelpoiset tunti- ja vuorokausipitoisuudet, g/m 3 (% ohjearvosta) Ohjearvo (VNp 480/96) 23 (9 %) 10 (13 %) 4 (2 %) 2 (3 %) 94 (63 %) 54 (77 %) 85 (113 %) 29 (12 %) 16 (20 %) 9 (4 %) 6 (8 %) 82 (55 %) 47 (67 %) 75 (107 %) Ilmanlaatuindeksin mukaan ilmanlaatu Porissa on enimmäkseen hyvää tai tyydyttävää. Ainoastaan lähinnä keväisin on päiviä, jolloin ilmanlaatu on välttävä tai huono katupölyn vuoksi. Bioindikaattorit, kuten havupuiden harsuuntuminen ja neulasten rikkipitoisuus sekä ilmansaasteille herkät jäkälät, osoittavat myös Porin-Harjavallan alueen ilmanlaadun parantuneen. Vesiympäristön tila Kokemäenjoen veden laatu on tyydyttävä, yläjuoksulla ennen Loimijoen vaikutusta jopa hyvä. Joen happitilanne on pääsääntöisesti hyvä ja varsinkin talvinen fosforipitoisuus suhteellisen alhainen. Joen alajuoksulla veden laatu heikkenee lisääntyneen kuormituksen johdosta. Kuormituksesta tulee muutama prosentti pistekuormituslähteistä, valtaosa joen ravinnekuormasta tulee hajakuormituksesta. Kokemäenjoen ravinnepitoisuudet vaihtelevat huomattavasti sadannan ja valuman mukaan. Kokemäenjoen veden hygieeninen laatu on valtaosaltaan hyvä. Kokemäenjokeen kohdistuva, teollisuuden päästöistä aiheutuva metallikuormitus on pienentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä. Nykyinen Kokemäenjoen kuljettama metallikuorma koostuu pääasiassa kuparista ja nikkelistä sekä vähäisemmistä määristä lyijyä, kromia, kadmiumia ja elohopeaa. Maaperän ja pohjaveden laatu Voimalaitos sijaitsee Kokemäenjoen savilaaksossa, jossa on paksuja savikerroksia. Maaperässä saattaa kuitenkin esiintyä vettä johtavia hienon hiekan ja siltin kerroksia.

4 4/33 Voimalaitos sijaitsee teollisuusalueella, joka ei sijaitse ympäristöhallinnon luokittelemalla pohjavesialueella. Voimalaitoksen lähialueella ei ole talousvesikaivoja ja lähialueen kiinteistöt on liitetty Porin kaupungin vesijohto- ja viemäriverkostoon. Sijoituspaikkaa lähinnä oleva luokiteltu (I luokan) pohjavesialue on Karjarannan pohjavesialue noin kilometrin etäisyydellä voimalaitoksesta länteen. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Aittaluodon teollisuusalueen liikenne koostuu pääosin raskaasta liikenteestä. Voimalaitoksen liikenne muodostuu mm. polttoaineiden ja jätteiden kuljetuksista sekä henkilökunnan työmatkaliikenteestä. LAITOKSEN TOIMINTA Pori Energia Oy:n Aittaluodon voimalaitos tuottaa Pori Energia Oy:n asiakkaiden tarpeisiin kaukolämpöä, prosessihöyryä ja lämpöä sekä sähköä, joita vuonna 2006 tuotettiin yhteensä 962 GWh. Aittaluodon voimalaitos toimii huoltoseisokkeja lukuun ottamatta ympärivuorokautisesti ympäri vuoden, noin h/a. Voimalaitoksen tuotantokapasiteetti ja laitteisto on seuraava: R-kattila, lämpöteho 90 MW leijukerroskattila RT-kattila, lämpöteho 116 MW leijukerroskattila Apukattila 45 MW öljykattila Turbogeneraattori 4, sähköteho Turbogeneraattori 5, sähköteho Kaukolämpöteho Prosessihöyryteho 17,5 MW vastapaineturbiini 35,5 MW kaukolämpöturbiini 115 MW 35 MW Polttoaineita Aittaluodon voimalaitoksen leijukattiloissa on käytetty vuodessa yhteensä noin GWh/a, josta turpeen osuus on ollut GWh/a. Turpeen lisäksi voimalaitoksen polttoaineina käytetään biopolttoaineita sekä puhdistettua keräysöljyä ja lajitellusta jätteestä tehtyä kierräytyspolttoainetta, jolla korvataan lähinnä turvetta. Häiriöja käynnistystilanteissa käytetään raskasta polttoöljyä, jonka rikkipitoisuus on enintään 1,0 p- %. Voimalaitoksen apukattila (polttoaine raskas polttoöljy, käyttö noin t/a) tuottaa talviaikaan lähinnä kaukolämpöä korvaten Pori Energia Oy:n huippulämpökeskusten tuotantoa. Lisäksi sillä turvataan teollisuuden prosessihöyryn tarve häiriötilanteissa. Laitoksen tekniset tiedot on esitetty seuraavassa taulukossa: Mitoitusarvot ja tuotanto (R-kattila) Mitoitusarvot ja tuotanto (RT-kattila) Polttoaineteho, MW p Lämpöteho, MW Kattilan hyötysuhde, % Apukattila

5 Voimalaitoksen toimintaan liittyvät kattila- ja turbiinirakennukset, puhdistinlaitteet, polttoaineen varastointitilat, tiilirakenteinen 126 metriä korkea savupiippu sekä apukattilan 70 m korkea piippu sijaitsevat samalla tontilla. Päästöjen rajoittamistekniikka 5/33 RT-kattilan sähkösuodatin on kolmikenttäinen ja liitetty kattilan jälkeiseen savukanavaan. Suodattimessa on kolme peräkkäistä elektrodikanavaa. Erotettu pöly putoaa pohjasuppiloon ravistuslaitteilla. Erottimen takuuarvo pölypitoisuudelle on 50 mg/m 3 (n). R-kattilan sähkösuodatin on kaksikenttäinen ja liitetty kattilan jälkeiseen savukanavaan. Sähkösuodattimessa on kaksi peräkkäistä elektrodikanavaa. Erotettu pöly putoaa pohjasuppiloon ravistuslaitteilla. Erottimen takuuarvo pölypitoisuudelle on 50 mg/m 3 (n). Polttolämpötila ja viipymäaika R- ja RT-kattiloiden savukaasujen viipymäajat ovat Enprima Oy:n asiantuntijan laskelmien mukaan vähintään 850 C lämpötilassa yli 2 s koko kattiloiden kuorma-alueella %. Lämpötila voidaan verifioida joko suoralla mittauksella tulipesästä ja tai käyttää myöhempänä savukaasun virtaussuunnassa olevia lämpötilamittauksia ja laskea takaperin lämpötilataso tulipesässä. Jos päästöille asetetut raja-arvot ylittyvät tai savukaasujen lämpötila on alle 850 ºC, keskeytetään kierrätyspolttoaineen poltto. Kattilalle tulee kierrätyspolttoainetta, kunnes kuljetinlinjoissa ja syöttösiiloissa oleva polttoaineseos on poltettu loppuun. Jos raja-arvot ylittyvät, tehdään ensi tilassa korjaavat toimenpiteet kattilan ajoparametreihin ja jos nekään eivät auta, siirrytään kattilalla öljypolttoon ja tyhjennetään linjat polttoaineseoksesta, josta suuret päästöt johtuvat. Öljypoltossa etenkin rikkidioksidipäästöt lisääntyvät ja muutostilanne aiheuttaa aina hetkellisiä korkeita päästöjä. Polttoaineet ja niiden varastointi Vuoden 2009 arvioitu polttoaineiden käyttö Pori Energia Oy:n Aittaluodon voimalaitoksella on seuraava: POLTTOAINEET MÄÄRÄ ENERGIA RT-kattila t/a GWh % Turve % Biopolttoaine (puu) % Kierrätyspolttoaine (REF) % Raskas polttoöljy % % Apukattila Raskas polttoöljy

6 6/33 Jätteen jalostamista kiinteäksi polttoaineeksi koskevan standardin SFS 5875 mukaisesti kierrätyspolttoaine (REF) voidaan luokitella erikseen I, II ja III laatuluokkiin. Aittaluodon voimalaitoksella poltetaan laatuluokkiin I ja II kuuluvaa kierrätyspolttoainetta enimmillään yhteensä noin t/a. Toimittaessa rinnakkaispolttolaitoksena jätteenpolttoasetuksen mukaisesti on REF- osuus RT-kattilan polttoainetehosta noin 10 %. Tällöin turpeen osuudeksi jää noin 60 prosenttia ja puupolttoaineelle 30 %. LCP- asetuksen mukaisesti ajettaessa korvautuu REF turpeella puupolttoaineen osuuden pysyessä vakiona läpi vuoden ollen noin 30 % polttoainetehosta. Öljyn käyttö RT-kattilassa on satunnaista ja rajoittuu häiriötilanteisiin. Polttoaineiden laadusta ja niiden saatavuudesta johtuen polttoaineiden osuudet käytössä vaihtelevat eri ajanjaksoina. Käytännössä turpeen osuus on välillä %, puun osuus vaihtelee % ja REF:in käyttö voi olla välillä 0-15 %. Rinnakkaispolton päästöjen raja-arvojen laskennassa esitetään käytettäväksi polttoainetehojen osuuksia. Aittaluodon voimalaitoksella käytettäväksi suunniteltu kierrätyspolttoaineiden laatu ja määrä vuoden 2009 alusta: Jätenimike EWC-koodi Määrä t/a Yhdyskuntajätteet , , Paperin ja kartongin , , valmistuksessa syntyvä jäte Rakentamisen ja purkamisen , jätteet Termisissä prosesseissa syntyvät jätteet Pakkausjätteet , , Puhdistetut jäteöljyt RT-kattilan typenoksidipäästöille on ympäristöluvassa tiukennettua raja-arvoa 350 mg/m 3 (n) ollut noudatettava alkaen. Edellisten vuosien päästömittaustulosten mukaan typenoksidipäästörajaan 350 mg/m 3 (n) ei läheskään kaikissa tilanteissa tulla pääsemään. Päästörajan on todettu olevan vaarassa ylittyä etenkin silloin, kun polttoaineena on käytetty pelkästään tavanomaisia polttoaineita tai niiden osuus on ollut suuri. Kierrätyspolttoaineen ja puhdistetun jäteöljyn käyttö Aittaluodon voimalaitoksella tulee tulevaisuudessa vähenemään, sillä Aittaluodon voimalaitoksella käytetystä kierrätyspolttoainejakeista osa käytettäneen Kaanaan voimalaitoksella. Mahdollisesti esimerkiksi tähän asti Aittaluodon voimalaitoksella käytetty kaikki Corenso Oy:n tuottama REF toimitetaan Kaanaan voimalaitoksen polttoaineeksi. Näin ollen vuodesta 2009 lähtien jätepolttoaineiden osuus Aittaluodon voimalaitoksen leijukattiloiden polttoaineiden vuosikulutuksesta on enimmillään noin 6 %. Kierrätyspolttoaineen osuus leijukattiloiden polttoaineiden vuosikulutuksesta oli vuonna ,8 %. Poltossa jätepolttoaineiden osuus on enintään 15 % polttoaineen koko energiamäärästä.

7 7/33 Koska kierrätyspolttoaineen käyttö voimalaitoksella oleellisesti vähenee, käytetään voimalaitoksella enemmän turvetta ja biopolttoaineita. Kierrätyspolttoaineen käyttö on myös jaksoittaista. Näin typenoksideille asetetun päästörajan ylittyminen on entistä todennäköisempää. Jotta voimalaitoksella olisi mahdollista toimia kaikissa olosuhteissa ja muuttuvilla polttoainejakaumilla, tulee kattiloille asettaa LCP-asetuksen (VNa 1017/2002) mukaiset raja-arvot jätteenpolttoasetuksen mukaisten raja-arvojen lisäksi, kuten useiden muiden laitosten ympäristöluvissa on määrättykin. Laitoksessa on automaattinen järjestelmä, joka estää kiinteän polttoaineen syöttämisen ennen kuin hyväksyttävät poltto-olosuhteet käynnistyksen jälkeen on saavutettu tai jos polton aikana lämpötila laskee alle hyväksyttävän polttolämpötilan. Käynnistyksien, alasajojen, kiinteän polttoaineen syötön vikaantuessa ja apukattilan käytön yhteydessä käytetään raskasta polttoöljyä rikkipitoisuudeltaan enintään 1,0 p-%. Kierrätyspolttoaineiden vastaanotto ja varastointi Kierrätyspolttoaine punnitaan ja puretaan polttoaineen vastaanottoasemalla, joka on rakenteeltaan katettu ja varustettu suljettavin ovin, estäen näin mahdollisen pölyn leviämisen ympäristöön. Tämän jälkeen kierrätyspolttoaine siirretään katetun polttoainekuljetinjärjestelmän avulla vastaanottoaseman vieressä olevan seulonta- ja murskausaseman kautta biopolttoaineen varastosiiloon (5000 m 3 ), jossa kierrätyspolttoaineen varastoitava määrä on enintään 1200 m 3 ja täältä edelleen kattilahuoneessa olevaan varastosiiloon. Varastosiilosta polttoaine siirretään kolakuljettimilla kattiloiden välisiiloihin ja edelleen polttoon. Vaihtoehtoisesti, mikäli esim. kattilahuoneen varastosiilossa on laiterikko, polttoaine puretaan polttoainekuljettimilta ruuvikuljettimilla suoraan kattiloiden välisiiloihin. Poikkeustapauksissa, esim. vastaanottoaseman laiterikon yhteydessä, kierrätyspolttoaine puretaan väliaikaisesti polttoainekentälle erikseen muista polttoaineista. Tässä tilanteessa kertavarastointimäärä on enintään 500 m 3 ja kierrätyspolttoaine pyritään polttamaan mahdollisimman pian. Polttoainekentältä kierrätyspolttoaine otetaan käyttöön kuljetinlaitteille kauhakuormaajalla, ottaen huomioon kierrätyspolttoaineen osuus polttoaineen kokonaisvirrassa. Tällöin ns. kairatunnelin ruuvikuljettimet purkavat polttoaineen samalle hihnakuljettimelle mihin turvekin puretaan. Reitti edelleen polttoon on tämän jälkeen sama kuin normaalisti puretulla kierrätyspolttoaineella. Kemikaalit ja niiden varastointi Voimalaitoksella käytettävät kemikaalit ovat pääasiassa prosessi-, syöttö- ja kattilavesien käsittelyssä käytettäviä kemikaaleja. Kemikaalitarve voi vaihdella raakaveden laadun ja tuotannon mukaan. Kemikaaleja voidaan korvata muilla tarkoitukseen sopivilla kemikaaleilla. Oleellisesta muutoksesta ilmoitetaan ympäristöviranomaiselle. Voimalaitoksella vuonna 2003 käytetyt kemikaalit: Kemikaali Määrä, tonnia/a Boilex 525 E, hapensitoja 1,0 Inhex, hapensitoja 0,4 Trinatriumfosfaatti 1,0 Natriumhypokloriitti 18 Lipeä 50 % 45 Rikkihappo 93 % 20 Suolahappo 0,5 Polyalumiinikloridi 42 Vakuumisuola (fine) 0,6

8 8/33 Voimalaitoksella on 15 m 3 rikkihapon, lipeän ja polyalumiinikloridin varastosäiliöt. Säiliöt on varustettu varoaltailla, varoallaspintahälytyksillä ja ylärajahälytyksillä. Enimmillään varastoissa on n. 10 m 3 ko. kemikaalia. Säiliöt tankataan pumpuilla. Tankkauspiste sijaitsee voimalaitoksen pohjoisella ulkoseinällä. Tankkausyhteet on lukittu ja käyttöhenkilöstö valvoo autopurkauksen. Natriumhypokloriitti varastoidaan 1 m 3 :n konteissa. Kontit on sijoitettu varoaltaaseen, jossa on pintahälytys. Jatkossa Natriumhypokloriitti varastoidaan noin 5 m 3 :n säiliössä, jossa on varoallas ja pintahälytys. Hapensitojakemikaali varastoidaan kuljetustynnyrissään käyttöpaikalla. Trinatriumfosfaatti varastoidaan käyttöpaikalla säkeissä. Maksimi varastoitava hapensitojakemikaalimäärä (tällä hetkellä Boilex 525E) on 400 litraa. Fosfaattia varastoidaan maksimissaan 500 kg. Suolahapon käyttö on satunnaista suolanpoistolinjojen tarpeen määräämänä. Suolahappo varastoidaan tarvittaessa kuljetusastioissaan, maksimimäärä on noin 300 litraa 30 % suolahappoa. Vakuumisuola varastoidaan säkeissä maksimissaan noin 800 kg. Suolan tarve on noin kerran vuodessa. Kemikaalisäiliöiden kunto tarkastetaan säiliökirjoissa mainituin määräajoin. Henkilökunta koulutetaan käsittelemään kemikaaleja turvallisesti sekä työterveyden kannalta että ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi. Käytön jälkeen kemikaalit käsitellään voimassaolevien jätehuoltomääräysten ja ohjeiden mukaisesti. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Puhdasta puuta, jyrsinturvetta, kierrätyspolttoainetta ja polttoöljyä poltettaessa syntyy muun muassa hiilidioksidia, typenoksideja, rikkidioksidia ja hiukkasia ja pieniä määriä raskasmetalleja. Aittaluodon voimalaitoksen savukaasupäästöt olivat vuonna 2003: Aittaluoto ominaispäästö tonnia Hiilidioksidi, CO 2 - biopolttoaineista turpeesta öljystä Rikkidioksidi, SO 2 83 mg/mj 390 Typpioksidit, NO x 159 mg/mj 748 Hiukkaset 13 mg/n(m 3 ) 21 Poikkeaminen asetuksen vähimmäisvaatimuksiin Aittaluodon voimalaitoksella käytetään polttoaineena puuperäisiä polttoaineita, joista merkittävä osuus on kuorta. Kuori sisältää runsaasti mangaania. Havupuun kuoren mangaanipitoisuus on 507 ppm kuiva-aineessa (Alakangas E Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia VTT Tiedotteita 2045), jolloin jätteenpolttoasetuksen mukainen raja-arvo 0,5 mg/m 3 tietyille raskasmetallipäästöille, mukaan lukien, yhteensä voi ylittyä poltettaessa paljon puuta. Kuoren poltosta aiheutuvat mangaanipäästöt, vaikka aiheuttaisivatkin raskasmetalleille jätteenpolttoasetuksen mukaisen raja-arvon ylittymisen, eivät ole ympäristön kannalta haitallisia. Tämän perusteella raskasmetalleille (Sb+As+Pb+Cr+Co+Cu+Mn+Ni+V) asetetun raja-arvon noudattamisen tarkastelussa voitaisiin jättää huomioimatta mangaanin osuus.

9 9/33 Jätehuolto Jätteiden määrässä on vuosittain vaihtelua riippuen mm. energiantuotannosta ja polttoaineen laadusta. Jätteen jatkokäsittelijä/hyödyntäjä voi olla myös muu taho, jolla on asianmukainen lupa jätteen vastaanottoon. Voimalaitoksessa syntyi vuonna 2008 seuraavia jätteitä: JÄTE EWC-koodi t/a Sijoitus Sekajäte ,60 Kaatopaikka Rautaromu ,20 Materiahyödynt.. Paperi ja kartonki ,93 Materiahyödynt.. Jäteöljy ,25 Energiakäyttö. Lentotuhka ,00 Kaatopaikka Pohjatuhka ,00 Kaatopaikka Tuhkien luokittelu sekä hyötykäyttö ja kaatopaikkakelpoisuus selvitetään näytteenotolla ja tarvittavilla haitta-aineanalyyseillä ja testeillä. Tuhka pyritän hyödyntämään mahdollisimman lähellä syntypaikkaansa esim. maanrakennuskohteissa. Jätevedet, päästöt vesiin ja viemäriin Voimalaitoksen jäähdytys- ja jätevedet on esitetty seuraavassa taulukossa:. Jätevesityyppi Määrä (m 3 /a) Kohde Jäähdytys- ja prosessivedet sekä prosessiveden puhdistuksen jätevedet Kokemäenjoki Sammutusvedet ei normaalisti Kaupungin viemäri Saniteetti-, sosiaali- ja lattiahuuhtelujätevedet n Kaupungin viemäri Jätevesimäärät vaihtelevat vuosittain energiantuotannon mukaan. Jäähdytys- ja prosessivedet johdetaan selkeytysaltaan kautta Kokemäenjokeen. Savukaasupuhdistuksesta ei synny jätevesiä. Selkeytysaltaassa on valvonta hälytyksellä mahdollisia öljypäästöjä varten. Selkeytysaltaassa laskeutumiskelpoinen kiintoaine laskeutuu altaan pohjaan. Suolanpoiston elvytysjätevedet kulkevat neutraloinnin kautta ennen pääsyä selkeytysaltaaseen. Voimalaitoksen päästöt vesistöön vuonna 2003: kokonaisvesivirtaama 5,7 milj.m 3, kiintoaine 48 t, kokonaisfosfori 0,43 t ja kokonaistyppi 7,3 t. Päästöt maaperään Riski maaperän saastumisesta rinnakkaispolttolaitoksen käytön aikana on pieni, sillä laitos käyttää pääasiassa kiinteitä polttoaineita. Öljy- ja kemikaalivuotojen mahdollisuus on otettu huomioon laitoksen suunnittelussa ja tarvittavat suojarakenteet sekä valvonta on toteutettu säädösten edellyttämällä tavalla. Nestemäisen polttoaineen varasto

10 10/33 on varustettu valuma-altaalla sekä sulkuventtiilillä varustetulla sadevesien viemäröinnillä öljynerotuskaivoineen varustettuna hälytyksellä Laitoksella on öljyvahinkojen torjuntaa varten laadittu öljyntorjuntasuunnitelma. Poikkeuksellisten tilanteiden aikana syntyvät päästöt Voimalaitoksen käytössä varaudutaan äkillisiin, ennalta odottamattomiin, ympäristöonnettomuuksiin ja on laadittu toimintaohjeet niiden varalta. Ympäristöriskit ja niihin varautuminen Laitoksella esiintyvä häiriötilanne voi olla esim. polttoaineen syöttöhäiriö, kattilalaitoksen häiriö tai savukaasupuhdistimen toiminnassa esiintyvä häiriö. Kaikissa tapauksissa automaatioon liitetty itsenäinen turvajärjestelmä (TLJ) rajoittaa häiriöiden vaikutukset ja takaa tarvittaessa laitoksen turvallisen alasajon. Keskeisessä asemassa onnettomuuksien ehkäisemisessä on henkilökunnan korkea ammattitaito, prosessien hyvä suunnittelu ja tehokas valvonta sekä laitteistojen korkeatasoinen käyttö ja säännöllinen kunnossapito. Voimalaitos sijoittuu teollisuudelle varatulle alueelle, mahdollisten onnettomuuksien tai häiriötilanteiden aiheuttamat vaarat kohdistuvat käytännössä lähinnä laitoksen käyttö- ja kunnossapitohenkilökuntaan. Riskejä vähennetään laitoksen käytön valvonnalla, ohjeistamisella ja laitteiden säännönmukaisilla tarkastuksilla. Ulkopuolinen tarkastuslaitos osallistuu laitteistojen määräaikaistarkastuksiin. Laitteiden käytölle on nimetty pätevyyden omaava valvoja. Käyttöhenkilöstö on koulutettu tuntemaan prosessin erityispiirteet. Aittaluodon alueelle on laadittu yhdessä kaupungin palo- ja pelastusviranomaisten sekä teollisuusyritysten kanssa sisäinen pelastussuunnitelma ja öljyn torjuntasuunnitelma, jotka käsittävät toimenpiteet väestön suojelemiseksi ja torjunnan järjestämiseksi mahdollisessa onnettomuustilanteessa, esim. tulipalo tai kuljetusonnettomuus. Tulipalo Tulipalo on tilanne, joka on seuraus jostakin vaurioista tai muusta ei-toivottavasta tapahtumasta ja joka itsessään aiheuttaa seurannaisvaurioita ja niistä johtuvia vaaratilanteita. Laitoksessa on syttyvää polttoainetta. Tulipalotilanteessa se vapauttaa palaessaan runsaasti energiaa ja haitallisia savukaasuja. Laitos on varustettu palonilmaisimilla ja automaattisilla sammutusjärjestelmillä. Likaantuneet sammutusvedet menevät puhdistamattomina viemärijärjestelmään. Sähkön saannin katkeaminen Laitoksen turvallisuuteen liittyvä tarkastettu ja hyväksytty järjestelmä TLJ, joka mahdollistaa laitoksen turvallisen alasajon, mikäli esim. sähköenergian saanti laitokselle katkeaa. Huollot ja kunnossapito Laitoksen normaalit vuosihuollot tapahtuvat kesällä olevan seisokin aikana. Huollon kohteet ja laajuus määräytyvät vuosittain tarpeen mukaan sekä rikkoutumisen että etukäteen suunnitellun huolto-ohjelman perusteella. Menettelyt onnettomuus- ja häiriötilanteissa Energiantuotantolaitokset pyrkivät teknisin toimenpitein ja laitteiden huolellisella käytöllä ja huollolla varmistamaan, ettei toiminnasta aiheudu vaaraa ihmisille ja ympäristölle. Paloilmaisimien hälytykset menevät valvomoon ja hälytyskeskukseen. Menettely on seikkaperäisesti käsitelty laitoksen sisäisessä pelastussuunnitelmassa.

11 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 11/33 Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Voimalaitoksen ympäristössä on Kokemäenjoen suiston Natura 2000 alue, joka on lähimmillään noin 6 km etäisyydellä voimalaitoksesta. Voimalaitoksen aiheuttamilla päästöillä ilmaan ja veteen ei ole merkittäviä vaikutuksia ympäristön luontoon mm. alueella tehtävän ilman laadun tarkkailun ja Kokemäenjoen vesitarkkailun perusteella. Valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta asetetaan luonnon kannalta merkityksellisellä alueella rikkidioksidin raja-arvoksi 20 µg/m 3 ja typenoksidien raja-arvoksi 30 µg/m 3 (vuosikeskiarvot). Laitoksen polttoainepohja on pitkälti aikaisemman mukainen, apukattilan mukaan tulo pois lukien. Tällöin alueen ilman laadun tarkkailun tuloksia voidaan käyttää arvioinnin perustana. Vaikutus pintavesiin Pintavesiin (Kokemäenjoki) päästetään vain sade-, jäähdytys ja pienehkö määrä prosessivesiä, joten haitallisia ekologisia tai terveydellisiä vaikutuksia ei käytännössä ole. Jäähdytysveden lämpökuorma on varsin vähäinen ja sekoittuu nopeasti suureen vesimassaan. Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Normaalitoiminnassa ei päästöjä maaperään tapahdu. Vaikutus ilmaan Kiinteän polttoaineen voimalaitoksella on ilmapäästöjen seurantaan jatkuvatoimiset kattilakohtaiset savukaasupäästöjen mittalaitteet, jotka seuraavat savukaasupäästöjä reaaliajassa. Päästötiedot tallentuvat laitoksen prosessitietojärjestelmään raportointia ja myöhempää tarkastelua varten. Kaupunkialueen ilmanlaatua tarkkaillaan yhdessä Aittaluodon alueen muiden toiminnanharjoittajien ja Porin kaupungin kanssa. Ilmanlaadun mittausten ja jätteenpolttolaitoshankkeen yhteydessä tehdyn leviämismallinnuksen mukaan Aittaluodon voimalaitoksen vaikutus Porin ilman laatuun ei ole merkittävä. Porin Lämpövoima Oy osallistuu kaupunkialueen muiden teollisuuslaitosten ja Porin kaupungin yhteistyönä tehtävään Porin kaupungin ilmanlaadun tarkkailuun, joka toteutetaan Porin ympäristötoimiston toimesta. Melun ja tärinän vaikutukset Aittaluodon teollisuusalueen ympäristölle aiheuttama melu on mitattu kesällä 1997, jolloin alueen aiheuttama meluvaikutus todettiin vähäiseksi. Mittaus uusittiin , jolloin Aittaluodon teollisuusalueen toimijoiden aiheuttama ympäristömelu mitattiin laitoskohtaisesti. Voimalaitoksen toiminnasta ei aiheudu tärinää. Terveysvaikutukset Laitoksen päästöillä ei savukaasun tiukkojen puhdistusvaatimusten takia ole merkittävää vaikutusta toiminta-alueen ympäristössä eikä laitoksen toiminnasta siten aiheudu myöskään haitallisia terveysvaikutuksia. Voimalaitoksen aiheuttama melutaso ympäristössä alittaa melun ohjearvot eikä se aiheuta haitallista melutason muutosta lähimmilläkään asuinalueilla.

12 12/33 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Voimalaitoksen päästöjen ja niiden vaikutusten tarkkailusta esitetty suunnitelma, päivätty , on lupapäätöksen liitteenä. YMPÄRISTÖLUVAN MUUTTAMISTARVE Vuoden 2008 lopussa käyttöönotettavaksi suunniteltu Porin Prosessivoiman uusi biopolttoainekattila Kaanaassa ja sen yhdistäminen Porin keskustan kaukolämpöverkkoon tulee muuttamaan Aittaluodon voimalaitoksen kattiloiden käyttötarvetta. Vuoden 2009 arvioitu polttoaine-energian tarve on noin 650 GWh:a, kun vuoden 2007 kokonaistoteuma Aittaluodossa oli noin 1200 GWh:a. Vuoden 2009 keväällä R-kattilan toiminta peruskuormakattilana päättyy ja R-kattilaa tullaan käyttämään varalla vain poikkeustilanteissa. Jätepolttoainetta käytetään pääsääntöisesti siis enää vain voimalaitoksen RT-kattilassa. Jätepolttoaineiden käyttö Aittaluodon voimalaitoksella tapahtuu jaksoittain, jolloin toimitaan jätteenpolttoasetuksen mukaan. Muuna aikana esitetään noudatettavaksi LCP-asetuksen mukaisia määräyksiä. Lupamääräys 5 Olosuhteiden muututtua Pori Energia Oy hakee muutosta lupamääräykseen 5 niin, että rinnakkaispolton raja-arvot koskevat ainoastaan tilannetta, jolloin kattilat toimivat rinnakkaispolttolaitoksina ja että käytettäessä polttoaineena tavanomaisia polttoaineita, kattiloiden raja-arvoina noudatetaan rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspäästöille LCPasetuksen mukaisia raja-arvoja (taulukko 3), joita laitoksella on mahdollista noudattaa. Ajojaksojen pituus on vähintään 1 kuukausi, jolloin raja-arvojen toteutumista tarkasteltaisiin kalenterikuukausittain. Mikäli kalenterikuukauden aikana käytetään kierrätyspolttoaineita, niin lupaehtoihin sovelletaan rinnakkaispolttolaitoksen raja-arvoja ko. kuukautena. Taulukko 3. Aittaluodon voimalaitoksen raja-arvot poltettaessa tavanomaisia polttoaineita. R-kattila RT-kattila Kuiva savukaasu Hiukkaset mg/m 3 (n), 6 % O 2 Rikkidioksidi mg SO 2 /m 3 (n), 6 % O 2 Typenoksidit mg NO 2 /m 3 (n), 6 % O 2 Kun R- ja RT-kattiloissa käytetään pelkästään tavanomaisia polttoaineita, verrataan päästömittaustuloksia raja-arvoihin LCP-asetuksen mukaisesti. Päästöraja-arvoja katsotaan jatkuvissa mittauksissa noudatetun, jos kalenterivuoden yhdenkään kalenterikuukauden keskiarvo ei ylitä raja-arvoja ja jos rikkidioksidin ja hiukkasten kaikista 48 tunnin keskiarvoista 97 % ja typenoksidien kaikista 48 tunnin keskiarvoista 95 % ei ylitä 110 % rajaarvoista. Kattilan käynnistys- ja alasajojaksoja sekä häiriötilanteita ei oteta huomioon päästöraja-arvojen noudattamisen tarkasteluissa.

13 13/33 Rinnakkaispolton raja-arvojen laskentaa varten on R- ja RT-kattiloissa poltettavien polttoaineiden vuotuista käyttöä tarkennettu aiemmin esitetysti Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen edellyttämällä tavalla. Lähtökohtaisesti laskennassa tulee käyttää samoja periaatteita kuin nykyisten raja-arvojen laskennassa on käytetty ja täsmentää laskettuja raja-arvoja polttoaineiden muuttuneiden suhteiden pohjalta. Päästörajojen asettamisessa tulee ottaa huomioon Aittaluodon kattiloiden elinkaari ja teknis-taloudelliset edellytykset rinnakkaispolttoon lupaehtojen mukaisesti. Kattiloille ei tule asettaa jätteenpolttoasetuksen vähimmäisvaatimustasoa tiukempia lupaehtoja. Aittaluodon voimalaitoksen päästöjentarkkailuohjelma päivitetään vastaamaan toimintaa sekä LCP-asetuksen että jätteenpolttoasetuksen mukaisesti Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Aittaluodon voimalaitoksella on jatkuvatoimiset päästömittauslaitteet, jotka vastaavat LCP- ja jätteenpolttoasetuksen vaatimuksia. Lupamääräys 21 Koska jätepolttoaineiden, kuten myös tavanomaisten polttoaineidenkin, käyttö R-kattilassa oleellisesti vähenee keväästä 2009 lähtien kattilan jatkaessa varalaitoksena, ei kattilan raskasmetalli-, dioksiini- ja furaanipäästöjen mittaus vuosittain ole enää tarpeen eikä perusteltua. R-kattilan toimiessa varalaitoksena kattilaa ei välttämättä käytetä joka vuosi eikä tällöin välttämättä käytetä juuri jätepolttoaineita. Koska jo tehtyjen mittausten perusteella R- ja RT-kattilan raskasmetalli- sekä dioksiini- ja furaanipäästötasot tiedetään ja kattiloissa poltettavat jätteet täyttävät jätteiden laadunhallintaa koskevien standardien kriteerit, esitetään, että raskasmetallien määräaikaisten mittausväliä pidennetään yhteen kertaan kahdessa vuodessa sekä dioksiinien ja furaanien mittausten aikaväliä yhteen kertaan vuodessa jätteenpolttoasetuksen 18 :n mukaisesti. Koska Aittaluodossa toimitaan rinnakkaispolttolaitoksena vain osan aikaa vuodesta, esitetään ko mittauksia koskeva ehto kirjattavaksi lupamääräyksen 21 seuraavasti: R- ja RT-kattilan raskasmetalli- sekä dioksiini- ja furaanipäästöt on mitattava vähintään 12 jätteenpolttokuukauden välein. Lupamääräys 22 Lupamääräys 22 koskee päästömittausten luotettavuutta ja päästöjen tarkkailua. Määräystä esitetään muutettavaksi niin, että se koskee vain rinnakkaispolttoa. Tavanomaisia polttoaineita käytettäessä R- ja RT-kattiloiden päästöjen tarkkailu toteutetaan LCP-asetuksen liitteen mukaisesti. Vaikutus päästöihin R- ja RT-kattiloiden rikkidioksidipäästöjä hallitaan käyttämällä vähärikkisiä biopolttoaineita. Kattiloiden nykyiset raja-arvot rikkidioksidipäästöille ovat 400 mg/m 3. LCPasetuksen mukaisten raja-arvojen asettaminen tavanomaisia polttoaineita poltettaessa ei lisää Aittaluodon voimalaitoksen rikkidioksidipäästöjä. Vuonna 2006 rikkidioksidipäästöt olivat 492 t ja vuonna t.

14 14/33 LCP-asetus sallii suuremmat hiukkas- ja typenoksidipäästöt verrattuna jätteenpolttoasetukseen. R- ja RT-kattiloiden hiukkaspäästöjä vähennetään sähkösuodattimella, jonka erotusaste on yli 99 % käytettäessä sekä tavanomaisia polttoaineita että jätepolttoaineita. Koska Aittaluodon voimalaitoksen polttoaineiden käyttö vähenee ja kaikki savukaasut puhdistetaan tehokkaalla sähkösuodattimella, voidaan hiukkaspäästöjen arvioida käytännössä vähenevän, vaikka laitokselle asetettaisiin jätteenpolttoasetuksen mukaisten rajaarvojen lisäksi LCP-asetuksen mukaiset raja-arvot. Vuonna 2006 voimalaitoksen hiukkaspäästöt olivat 72 t ja vuonna t. R-kattilan ympäristöluvassa määrätty päästöraja on 430 mg/m 3 ja RT-kattilan 410 mg/m saakka (nykyisin 350 mg/m 3 ). Laitoksen typenoksidipäästöt olivat vastaavasti vuonna t ja vuonna t. Kattiloiden typenoksidipäästöjä vähennetään polttoteknisesti, joten päästöt ovat tavanomaisia polttoaineita käytettäessä huomattavasti alle LCP-asetuksen salliman pitoisuuden 600 mg/m 3. Aittaluodon typenoksidipäästöt eivät tule merkittävästi lisääntymään lupamuutoksen seurauksena. Vaikutukset ilmanlaatuun ja luonnonympäristöön Yhteistarkkailun ansiosta eri päästölähteiden, mukaan lukien Aittaluodon voimalaitos, yhteisvaikutukset Porin ympäristöön ovat hyvin selvillä. Porissa ulkoilman epäpuhtauspitoisuudet (rikkidioksidi, typenoksidit), jotka ovat aiheutuneet alueen kaikista päästölähteistä ja kaukokulkeumasta ovat ilmanlaatumittausten mukaan pieniä. Esimerkiksi vuosina typenoksidipitoisuudet olivat selkeästi alle valtioneuvoston antamien ohjearvojen (VNp 480/96). Ilmanlaatu Porissa onkin pääsääntöisesti hyvä eikä suuria pitoisuushuippuja ole esiintynyt. Näin ollen Aittaluodon voimalaitoksen päästöistä aiheutuvien ilman epäpuhtauksien pitoisuudet ulkoilmassa jäävät selvästi valtioneuvoston asettamia ohjearvoja (VNp 480/96) pienemmiksi ja ulkoilman rikkidioksidi-, typenoksidi- ja hiukkaspitoisuuksille asetetut raja- ja ohjearvot alittuvat. Lupamuutoksen jälkeenkin Aittaluodon voimalaitoksen vaikutus alueen ilmanlaatuun ja luonnonympäristöön (mukaan lukien Natura alueet), ihmisten terveyteen ja yleiseen viihtyvyyteen sekä rakennettuun ympäristöön on hyvin vähäinen, kun huomioidaan: laitoksen päästöjen vähentämistoimet (mm. sähkösuodatin) laitoksen energiatehokkuus biopolttoaineiden käyttö riskinhallinta piipun korkeus alueen ilmanlaadun ja bioindikaattorikartoitusten tulokset Kun huomioidaan Porin seudun ympäristön tila ja hyvä ilmanlaatu, Aittaluodon voimalaitoksen toiminta sekä päästöjen vähentäminen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti, voidaan tavanomaisia polttoaineiden poltosta aiheutuvia päästöjä koskevat rajaarvot asettaa LCP-asetuksen mukaisesti (400 mg SO 2 /m 3 n, 600 mg NO 2 /m 3 n, 50 mg hiukkasia/m 3 n kuivassa savukaasussa 6 % happipitoisuudessa). Ympäristön tila ei anna aihetta jätteenpolttoasetuksen mukaisten raja-arvojen asettamiseen koskemaan tilanteita, jolloin poltetaan muita kuin jätteenpolttoasetuksen soveltamisalaan kuuluvia polttoaineita.

15 15/33 Laskeumat Rikkidioksidipäästöjen yleisestä vähenemisestä johtuen Suomen rikkilaskeumat ovat pienentyneet viime vuosikymmeninä huomattavasti. Nykyisellään Suomen alueelle tulevasta sulfaattirikki- ja nitraattityppilaskeumasta arvioidaan valtaosan (80 90 %) olevan peräisin Suomen rajojen ulkopuolelta. Suomen ympäristökeskuksen havaintoasemilta kerättyjen laskeumanäytteiden mukaan rikkilaskeuma Porin seudulla vuonna 2003 oli mg/m 2 sulfaattirikkinä ilmaistuna. Valtioneuvoston asettama tavoitetaso rikkilaskeuman enimmäismääräksi on 300 mg/m 2. Nitraattitypen ja ammoniumtypen laskeumat olivat Porin seudulla mg/m 2. Aittaluodon voimalaitoksen päästöjen vaikutus laskeumaan on lupamuutoksen jälkeenkin merkityksetön, sillä laitoksen rikki- ja typenoksidipäästömäärä ja niistä aiheutuva pitoisuus ulkoilmassa on vähäinen. Pääosa happamoittavista rikki- ja typpipäästöistä tulee kaukokulkeumana Suomen rajojen ulkopuolelta. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Aittaluodon voimalaitoksen toiminta vastaa lupamuutoksen jälkeenkin parasta käyttökelpoista tekniikkaa, sillä päästöjen rajoittaminen perustuu parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja päästöjen pitoisuudet ovat sekä LCP-asetuksen että jätteenpolttoasetuksen mukaisia. Suurten polttolaitosten parasta käyttökelpoista tekniikkaa ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi käsitellään Euroopan Unionin BREF-asiakirjassa Reference Document on Best Available Techniques for Large Combustion Plants. Asiakirjaa sovelletaan myös jätepolttoaineiden rinnakkaispolttoon. Asiakirjassa annetut päästötasot perustuvat päiväkohtaiseen keskiarvoon vakiotilanteissa ja edustavat tyypillistä kuormitustilannetta. Teollisuuspölyn hajapäästöjen osalta esitetään parhaaksi käytettävissä olevaksi tekniikaksi ratkaisut, joilla minimoidaan pölyhaittojen syntyä. Aittaluodon osalta tällaisia ovat mm. suljettu polttoaineiden vastaanottoasema, pölyävien materiaalien käsittely koteloiduilla kuljettimilla sekä varastosiilot. Myös turpeen ja puun kosteuspitoisuus ehkäisee polttoaineiden pölyämistä sekä itsesyttymistä. Luonnonvarojen harkittu hyödyntäminen ja energia tehokas käyttö ovat IPPC-direktiivin keskeisimpiä vaatimuksia. Erityisesti sähkön ja lämmön yhteistuotantoa pidetään tehokkaana tapana vähentää hiilidioksidipäästöjä. BAT- dokumentissa tehokkuutta kuvaavana mittarina käytetään yksikön lämpöhyötysuhdetta, jolle on annettu biomassalle ja turpeelle arvoalueeksi % lämmön ja sähkön yhteistuotannossa. Aittaluodossa ko. hyötysuhde on luokkaa 85 %, mikä on BAT-tason mukaista. Lisäksi puun poltossa vapautuvan hiilidioksidin lasketaan sitoutuvan biomassaan uudestaan eikä siten edistä ilmaston lämpenemistä. Materiaalina hyödyntämiskelvottomasta kierrätyspolttoaineesta voidaan hyödyntää sen sisältämä energia. Leijupolttotekniikka soveltuu erinomaisesti erilaisten ja epähomogeenisten polttoaineiden seospolttoon. Leijukattilat sallivat suuria polttoaineen laadun vaihteluita hyötysuhteen pysyessä suurena ja päästöjen pieninä. Leijukattila soveltuu hyvin, etenkin yhdessä turpeen kanssa kierrätyspolttoaineen ja käytännöllisesti katsoen rikittömän puuperäisen polttoai-

16 16/33 neen polttoon, mikä on ympäristön kannalta monessa suhteessa myönteistä. Käytännössä rikittömän biopolttoaineen käyttö alentaa rikkidioksidipäästöjä, sillä puu sisältää muihin kiinteisiin polttoaineisiin verrattuna vähän tuhkaa ja raskasmetalleja ja puun sisältämä energia saadaan tehokkaasti hyödynnettyä. Vähärikkinen polttoaine mainitaan BREF:issä yhtenä parhaana käytettävissä olevista keinoista. Aittaluodon R- kattilan (230) ja RT-kattilan (173) vuoden 2007 SO2-pitoisuuskeskiarvot sijoittuvat BREF:issä turpeen poltossa esitetylle tasolle mg/nm3. Petihiekka tehostaa lämmön- ja aineensiirtoa ja sekoittumista tulipesässä, jolloin myös epätäydelliseen palamiseen liittyvien päästökomponenttien, kuten hiilimonoksidin ja hiilivetyjen, muodostuminen on vähäistä. Myös typenoksidipäästöt ovat tehokkaan sekoittumisen ja alhaisen palamislämpötilan takia tyypillisesti alempia kuin pölypoltossa. Palamislämpötila leijukattilassa on C, jolloin typenoksidien muodostuminen palamisilman typestä ja hapesta on vähäisempää kuin korkeammissa lämpötiloissa. BREFasiakirjassa esitetään NOx-päästöjen tasoksi ns. nykyisillä laitoksilla mg/nm3 ( MW) ja mg/nm3 ( MW) poltettaessa biomassaa ja turvetta. Vuoden 2007 vastaavat NOx-keskiarvopitoituudet olivat R-kattilalla 255 mg/nm3 ja RTkattilalla 251 mg/nm3. BREF- asiakirjassa pidetään kiinteän polttoaineen FBC- kattiloissa yhtenä parhaana käytettävissä olevana tekniikkana NOx-päästöjen vähentämistä ilmanjaolla tai savukaasujen kierrättämisellä, jotka ovat molemmat käytössä Aittaluodossa. Polttotekniikan lisäksi voimalaitoksen leijukattilan hiukkas- ja metallipäästöjä vähennetään sähkösuodattimella, joka edustaa BREF-asiakirjassa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Puhdistettaessa savukaasut sähkösuodattimella ei muodostu jätevesiä. Myös mitatut hiukkaspitoisuudet ovat normaalitilanteessa BREF-dokumentissa kuvatulla tasolla (0-30 mg/nm3). Vuoden 2007 hiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvot Aittaluodossa olivat 11 mg/nm3 (R-kattila) ja 18 mg/nm3 (RT-kattila). Kattiloiden huolellisella käytön tarkkailulla ja kunnossapidolla voidaan vaikuttaa kattilan päästöihin merkittävästi. Voimalaitosta ja sen puhdistinlaitteita (sähkösuodatin, öljynerottimet) käytetään parhaan käytännön mukaisesti. Laitosta ohjaa automaatiojärjestelmä, jonka avulla prosessia ja savukaasun puhdistusta käytetään, ohjataan ja tarkkaillaan voimalaitoksen valvomosta ympäri vuorokauden. Käyttötarkkailu kohdistuu prosessinhallinnan lisäksi myös päästöjen kannalta merkittäviin tekijöihin, kuten polttoaineiden, kattilan ja puhdistinlaitteiden käyttöön sekä palamisen hyvyyteen, puhdistinlaitteiden toimintaan, käyttövaihteluihin ja käyttöhäiriöihin. Palamisprosessin valvonnalla ja säädöllä taataan tehokas palaminen, jolla minimoidaan hiilimonoksidin ja palamattomien hiilivetyjen päästöt. Palamisen hyvyyden edistämiseksi tulipesän pinnat pidetään puhtaina. Voimalaitoksen päästöjen tarkkailu on jatkuvaa, LCP-asetuksen (tai jätteenpolttoasetuksen, jos poltetaan jätepolttoainetta) vaatimusten mukaista. Automaatiojärjestelmä ohjaa päästötarkkailua vertaamalla toteutuneita mittaustuloksia raja-arvoihin. Tiedot tallentuvat järjestelmään. Vahinkoihin ja onnettomuuksiin on varauduttu teknisin ratkaisuin ja toimintaohjein. Mahdollisesti öljyyntyvät vedet käsitellään öljynerottimissa. Öljynerottimet on varustettu öljyntunnistimilla, joista tulee hälytys voimalaitoksen valvomoon, jossa on ympärivuorokautinen päivystys. Tuhkien hyötykäyttömahdollisuuksia selvitetään aktiivisesti. RT- ja R-kattilan tuhkalle on löydetty viime vuosina hyötykäyttökohteita, mikä on kuvattu BREF-asiakirjassa ensisijaiseksi ratkaisuvaihtoehdoksi.

17 17/33 Voimalaitoksen käyttö- ja kunnossapito, savukaasujen puhdistus ja vahinkotilanteisiin varautuminen edustaa tämänhetkistä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ympäristön pilaantumisen ehkäisemisessä voimalaitoksen ikään ja kokoluokkaan nähden. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty , , ja Ympäristölupahakemuksen täydentäminen Aittaluodon voimalaitoksen ympäristölupahakemus on jätetty syyskuussa Luvassa on haettu RT- ja R-kattiloille ns. kaksoislupaa, mikä mahdollistaisi sekä jätteenpolttoasetuksen mukaisen rinnakkaispolton että LCP-asetuksen mukaisen polton kuukausittain etukäteen ilmoitettuna. Koska Aittaluodon käytäntö on vakiintunut yhden kiinteän polttoaineen kattilan ajoon kerrallaan ja REF-polttoaineen käyttö on vähentynyt, hakija hakee kaksoisluvan mukaisia lupaehtoja vain RT-kattilalle aiemman hakemuksen mukaisesti. Nyt R-kattilalle haetaan siis vain LCP-asetuksen mukaisia lupaehtoja, koska REF-polttoainetta ei jatkossa käytetä R- kattilan polttoaineena. R-kattilalle esitetään noudatettavaksi LCP-asetuksen mukaisia päästöjen tarkkailuvelvoitteita. Täydennyksen liitteenä esitetään päivitetty tarkkailusuunnitelma, päivätty Ympäristölupahakemuksen täydentäminen Rinnakkaispolttokuukausina polttoaineen käyttöjakauma RT-kattilassa on keskimäärin seuraava: REF 15 % Turve 65 % Puupolttoaineet 20 % Yhteensä 100 % R-kattilaa käytetään varakattilana sekä toistaiseksi myös kesäaikaan varsinaisena kiinteän polttoaineen kattilana, koska sen säätö soveltuu paremmin pienille kuormille. R-kattilaa ei käytetä rinnakkaispolttoon. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuulutuksella Porin kaupungin tiedotustaululla ja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla sekä sanomalehti Satakunnan Kansassa Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu asianosaisille kirjeellä Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Laitoksella tehtyjen tarkastusten ja pöytäkirjat on liitetty hakemusasiakirjoihin.

18 Lausunnot 18/33 Porin kaupunginhallituksella toteaa lausunnossaan , että sillä ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta. Porin kaupungin ympäristölautakunta/ympäristövirasto Hakija esittää, että kierrätyspolttoaineen käyttö jaksotetaan kuukauden pituisiin ajanajanjaksoihin ja päästöille asetetaan raja-arvot jaksottaisen käytön mukaan. Kierrätyspolttoaineiden vuosittainen osuus koko polttoainemäärästä on noin 6 %. Esitykseen ei ole huomautettavaa. Varalaitoksena toimivassa R-kattilassa tulee käyttää vain tavanomaisia polttoaineita kuten puuta, turvetta ja öljyä. Hakemuksessa esitetty raskasmetalli-, dioksiini- ja furaanipitoisuuksien mittausaikavälin pidentämistä 12 kuukauteen ei tule hyväksyä, koska polttoaineena käytetään ongelmajätteeksi luokiteltavaa jäteöljyä. Voimalaitoksessa syntyvien tuhkien määrä tulee nykyisellä tuotantomäärällä olemaan tonnia vuodessa: Hakemuksessa ei ole esitetty tietoja tai suunnitelmaa niiden käsittelystä tai hyötykäytöstä. Tuhkien hyötykäyttö on projektiluonteista eikä yhtiö ole esittänyt tietoja tuhkien sijoittamisesta sopimuksella esimerkiksi kaatopaikalle. Viimeisimpien tutkimusten (huhtikuu 2009) mukaan tuhkien molybdeeni- ja bariumpitoisuudet ylittivät jätteiden hyödyntämiselle asetetut raja-arvot. Luvan hakija tulee velvoittaa laatimaan suunnitelma tuhkien käsittelystä ja hyötykäyttömahdollisuuksista. Voimalaitos sijaitsee asutuksen välittömässä läheisyydessä. Vuonna 2005 tehdyn meluselvityksen mukaan voimalaitostoiminnan aiheuttama melualue jää teollisuusalueelle. Melupäästölähteiden säännöllinen selvitys on tarpeen säännöllisesti ja seuraavan kerran välittömästi kun ympäristöluvan saatua lainvoiman. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijan vastine lausuntoihin Porin kaupungin kaupunginhallituksen saapuneeksi kirjattuun lausuntoon ei hakijalla ole huomautettavaa. Porin kaupungin ympäristöviraston saapuneeksi kirjattuun lausuntoon hakija esittää seuraavaa: Savukaasujen raskasmetalli-, dioksiini- ja furaanimittausten tekemistä 12 jätteenpolttokuukauden välein hakija perustelee edelleen vähentyneellä kierrätyspolttoaineiden käytöllä. Hakemuksessa esitetystä puhdistetun jäteöljyn käyttömahdollisuudesta voidaan luopua, jotta se ei ole esteenä mittausvälin pidentämiseen. REF- käytön aikana tehdyt aiemmat mittaukset eivät ole ylittäneet pitoisuuksille asetettuja raja-arvoja ja nykyisin kierrätyspolttoaineen käyttö on ollut hyvin vähäistä. Aittaluodon voimalaitoksella ei ole käytetty jätepolttoaineita vuoden 2009 aikana.

19 19/33 Meluselvitysten osalta hakija esittää, että nykyisiä melumääräyksiä lievennettäisiin, koska voimalaitoksen toiminta on supistunut vuoden 2009 alusta alkaen. Vuonna 2005 tehdyn laajan meluselvityksen perusteella voimalaitos ei ole merkittävä melun aiheuttaja tehdasalueen ympäristössä. Arvioitaessa Aittaluodon tehdasalueen melun vaikutusta ympäristöön tulisi hakija velvoittaa osallistumaan yhteisselvitykseen alueen muiden toimijoiden kanssa, eikä vaatia hakijalta erillisen oman selvityksen tekemistä. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää Porin Lämpövoima Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Pori Energia Oy:n Aittaluodon voimalaitokselle. Lupa myönnetään edellyttäen, että seuraavia lupamääräyksiä noudatetaan ja muulta osin toimitaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Polttoaineet 1. Voimalaitoksessa polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,0 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn enintään 0,10 painoprosenttia. 2. RT-kattilassa saa polttaa tavanomaisten polttoaineiden lisäksi valtioneuvoston asetuksen 362/2003 jätteen polttamisesta soveltamisalaan kuuluvia jätepolttoaineita edellyttäen, että niiden poltossa noudatetaan ko. asetusta ja tämän päätöksen määräyksiä. Näitä jätepolttoaineita ovat syntypaikoilla lajitelluista jätteistä valmistettu SFS 5875 standardin laatuluokan I (REF1) ja II (REF2) täyttävät polttoaineet. Jätteenpolttoasetuksen soveltamisalaan kuuluvat poltettavaksi hyväksytyt jätepolttoaineet ja niiden enimmäismäärät ovat seuraavat: Jätenimike EWC-koodi Määrä t/a Yhdyskuntajätteet , , Paperin ja kartongin , , valmistuksessa syntyvä jäte Rakentamisen ja purkamisen , jätteet Termisissä prosesseissa syntyvät jätteet Pakkausjätteet , ,

20 20/33 Päästöt ilmaan 3. Kattiloiden savukaasut on johdettava ulkoilmaan seuraavien piippujen kautta: Kattila Korkeus vähintään R-kattila 105 MW p 120 m RT-kattila 137 MW p 120 m Apukattila 49 MW p 70 m 4. Apukattilan savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuudet saavat olla vuorokausikeskiarvona 3 %:n jäännöshappipitoisuudessa kuivaa kaasua enintään seuraavat: hiukkaset typenoksidit 80 mg/m 3 (n) 600 mg NO 2 /m 3 (n) 5. R-kattilan 105 MW p savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuudet saavat olla kuukausikausikeskiarvona 6 %:n jäännöshappipitoisuudessa kuivaa kaasua enintään seuraavat: hiukkaset rikkidioksidi typenoksidit 30 mg/m 3 (n) 300 mg/ SO 2 /m 3 (n) 300 mg NO 2 /m 3 (n) RT-kattilan päästömääräykset niinä kuukausina, jolloin kattilassa ei polteta jätteenpolttoasetuksen soveltamisalaan kuuluvia jätepolttoaineita 6 RT-kattilan 105 MW p savukaasujen epäpuhtauksien pitoisuudet saavat olla kuukausikeskiarvona 6 %:n jäännöshappipitoisuudessa kuivaa kaasua enintään seuraavat: hiukkaset rikkidioksidi typenoksidit 30 mg/m 3 (n) 300 mg/ SO 2 /m 3 (n) 300 mg NO 2 /m 3 (n). RT-kattilan päästömääräykset niinä kuukausina, jolloin kattilassa poltetaan jätteenpolttoasetuksen soveltamisalaan kuuluvia jätepolttoaineita rinnakkaispolttona. 7. RT-kattilan epäpuhtauksien pitoisuudet saavat olla 6 %:n jäännöshappipitoisuudessa kuivaa kaasua enintään seuraavat: hiukkaset 28 mg/m 3 (n) rikkidioksidi (SO 2) 285 mg /m 3 (n) typenoksidit (NO 2) 280 mg /m 3 (n)