VALMENNUSKESKUKSET 2014

Transkriptio

1 VALMENNUSKESKUKSET 2014 Kuva: Suomen Palloliitto SELVITYS URHEILUOPISTOJEN VALMENNUSKESKUSTOIMINNASTA Jari Lämsä KIHU - Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, 2014

2 SELVITYKSEN TARKOITUS Tässä selvityksessä tarkastellaan urheiluopistojen yhteydessä toimivien valmennuskeskusten tilaa. Työ tilattiin urheiluopistoverkoston strategiatyöhön liittyen keväällä Liikunnan koulutuskeskusten (urheiluopistot) yhteydessä toimivat valmennuskeskukset auditoitiin ja virallistettiin vuonna 2011, kun kuudelle keskukselle myönnettiin huippu-urheilun erityistehtävä aina saakka. Samalla opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja koulutuskeskusten välillä käynnistettiin uudenlainen tavoitesopimusmenettely. Osana tätä menettelyä jokaiselle koulutuskeskukselle luotiin yleinen ja kuudelle keskukselle erityinen huippu-urheiluun liittyvä osaamisalue. Selvitys toteutettiin touko-kesäkuussa Yhdeksälle urheiluopistolle, joilla oli valmennuskeskustoimintaa, lähetettiin yhteensä 21 kysymystä sisältävä kysely sähköpostitse. Kyselyn teemoja olivat: valmennuskeskuksen resurssit toiminnan tavoitteet ja mittarit yhteistyö valmennuspalvelut Kyselyyn vastasivat kaikki yhdeksän valmennuskeskusta välisenä aikana. Kyselyn lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriöstä pyydettiin tilastotietoja urheiluopistojen toiminnasta sekä opistojen profiilista. SISÄLTÖ 1. Selvityksen tarkoitus Valmennuskeskukset 2 3. Toiminnan linjaukset 4 4. Toiminnan tavoitteet Resurssit Henkilöt Osaaminen Yhteistyö Talous Valmennuspalvelut Toiminnan mittarit Yhteenveto.. 21 Lähteet Liite Tässä raportissa esitetään kyselyn tulokset. Tulokset ovat pitkälti valmennuskeskusten vastausten koonteja, sillä selvityksen aikataulu ei antanut mahdollisuutta monipuolisempaan tiedonkeruuseen tai syvällisempään analyysiin. Raportissa valmennuskeskusten tilaa verrataan vuoden 2011 valmennuskeskusarviointiin sekä vuonna 2012 asetettuihin uudenlaisiin osaamisen kehittämisen profiileihin. 1

3 VALMENNUSKESKUKSET Valmennuskeskuksella tarkoitetaan keskittymää, johon on koottu huippu-urheiluvalmennuksen keskeisiä elementtejä, kuten olosuhteet, urheilijat, valmentajat, asiantuntijapalvelut, osaaminen sekä tutkimus- ja kehitystyö. Valmennuskeskuksen ideana on tuoda edellä mainitut elementit yhteen, kiihdyttää niiden välistä vuorovaikutusta ja edistää näin urheilijoiden tehokasta valmentautumista (Armstrong, Hansen & Gauthier 1991). Kansainvälisesti tunnettuja valmennuskeskuksia ovat mm. Australian Institute of Sport (AIS), Norjan olympiatoppen (OT), INSEP Pariisissa sekä Olympic training keskukset USA:ssa ja Olympiastüdtpunktit Saksassa. Kansallisten valmennuskeskusten mallit ja rakenteet kehittyvät aina suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan ja eri maihin on muotoutunut omanlaisia valmennuskeskuksia. 15 kansakuntaa käsittävässä SPLISS tutkimuksessa (SPLISS=Sport policy factors leading to international sporting success) tarkastellaan valmennuskeskustoimintaa osana huippu-urheilun olosuhteita. Tutkimuksessa valmennuskeskusmallit jaotellaan kansallisesti keskitettyihin sekä alueellisesti hajautettuihin malleihin (SPLISS 2014). Suomalainen valmennuskeskustoiminta sijoittuu tällä hetkellä lähemmäksi hajautettua mallia. Suomessa on kahdenlaisia valmennuskeskittymiä: urheiluopistojen valmennuskeskuksia sekä urheiluakatemioita. Kaiken kaikkiaan yhdeksällä urheiluopistolla on valmennuskeskusyksikkö. Kuusi valmennuskeskusta on nimetty valtakunnallisiksi ja loput kolme ylläpitävät valmennuskeskustoimintaa opistojen omien intressien mukaisesti. Urheiluakatemiat (18 kpl) ovat urheilijoiden kaksoisuran (dual career) mahdollistamiseen tähtääviä paikallisia ja alueellisia verkostoja. Valmennuskeskus tarkoittaa liikunnan koulutuskeskuksen yhteydessä toimivaa yksikköä, joka on valittujen painopistelajien osaamiskeskus, ja jonka tärkeimpänä tehtävänä on suomalaisen huippu-urheilun kehittäminen (OKM 2011) Valmennuskeskus tarjoaa huipulle tähtäävien ja huipulla olevien urheilijoiden valmennusta ja valmentajien koulutusta yhteistyössä lajiliittojen ja muiden valmennuskeskusten kanssa" (OKM 2011) Valmennuskeskuksessa on olosuhteita, tukipalveluja, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä osaamisen jakamisen menetelmiä ja kansainvälistä yhteistyötä (OKM 2011) Opistojen valmennuskeskusten ja urheiluakatemioiden välille on viime vuosina syntynyt monenlaisia yhteyksiä. Monet opistot ja valmennuskeskukset muodostavat urheiluakatemia ytimen. Osa osallistuu aktiivisesti akatemian toimintaan verkostossa ja jotkut pohtivat omaa rooliaan hieman kauempana. Toisaalta urheiluakatemiat kehittyivät alun perin ns. opiskelijakaupunkeihin ja niiden etäisyys urheiluopistoihin on kohtuullisen pitkä. Tässä selvityksessä keskitytään urheiluopistojen valmennuskeskuksiin ja niiden toimintaan. 2

4 2000-luvulle mennessä urheiluopistoista on kasvanut monipuolisia liikunnan koulutus-, terveys- ja urheilukeskuksia. Urheiluopistojen perusrakenteet on esitetty viereisessä Kuviossa 1. Toiminnan ytimen muodostaa koulutustoiminta, jonka lisäksi opistoilla on urheilutoimintaa ja -tapahtumia sekä erilaista liikuntaan, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää toimintaa. Hallinnolla on keskeinen rooli opistojen toiminnan suuntaamisessa sekä Urheilu Koulutus Hallinto, markkinointi, tukipalvelut Liikunta & Terveys KUVIO 1. Liikunnan koulutuskeskusten yleinen rakenne. resurssien allokoimisessa. Tukipalveluja tarvitaan sekä toiminnallisten sektoreiden että rakennusten ja olosuhteiden ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Viime vuosina maksullisen palvelutoiminnan ja sitä kautta myös markkinoinnin merkitys on kasvanut. Opetus- ja kulttuuriministeriö on muuttamassa vapaan sivistystyön luokittelua vuodelle Aiemmassa luokittelussa (Ks. Lämsä & Nummela 2012, liite) huippu-urheiluun luettiin kuuluvaksi yksilölajeissa aikuisten sarjoissa tai ikäisten juniorien sarjoissa vähintään maajoukkuetasolla tai kahdella ylimmällä kansallisella sarjatasolla kilpailevien urheilijoiden valmennus. Kyseisellä määrittelyllä kyselyyn vastanneiden opistojen toiminnasta alle kymmenen prosenttia oli em. huippuurheilutoiminnan kriteerit täyttävää. Uudistettu luokittelu sisältää seuraavat kokonaisuudet: 1. Liikuntaharrastusta edistävä koulutus; Koko väestölle yhdenvertaisesti tarjotut liikuntaharrastusta edistävät vapaan sivistystyön koulutukset. Osallistujat voivat olla lapsia, nuoria, työikäisiä, ikääntyviä tai erityisryhmiin kuuluvia. Myös perhekurssit ovat liikuntaharrastusta edistävää koulutusta. 2. Valmentaja- ja ohjaajakoulutus; Urheiluseurojen sekä valtakunnallisten ja alueellisten liikuntajärjestöjen ohjaajille ja valmentajille tarkoitettu tutkintoon johtamaton koulutus. 3. Huippu-urheilu; Huippu-urheilukoulutus, joka voi olla myös seurojen tai lajiliittojen yhteistoimintaleirejä. Huippu-urheilukoulutukselle on luonteenomaista tavoitteellisuus ja valmennuksellisuus. 4. Muu kansalaisjärjestötoimintaa edistävä koulutus; Koulutustoimintaa, jota tarjotaan esimerkiksi yhdistysten hallituksen ja muiden vastaavien elinten luottamushenkilöille ja muille vapaaehtoistoimijoille. Muu koulutus; Vapaan sivistystyön koulutus, joka ei kuulu sisällölliseltä luokitukseltaan ryhmiin 1-4. (Lähde: OKM Opetus- ja kulttuuriministeriön ohje liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön opiskelijavuorokausien kirjaamisen käytännöiksi ). 3

5 TOIMINNAN LINJAUKSET Valmennuskeskukset ovat osa monimuotoisia urheiluopistoja, joiden toimintaa ohjataan ja linjataan useiden tahojen ja erilaisten ohjausmekanismien kautta. Keskusten toimintaa ohjaavat luonnollisesti urheiluopistojen omat strategiset linjaukset, valtakunnallisen urheiluopistoverkoston strategiat, valtakunnallisen huippu-urheilun strategiset linjaukset ja suunnitelmat sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ja opetushallituksen säädökset ja linjaukset. Näiden kaikkien mekanismien selvittäminen olisi jo oman tutkimuksen paikka. Tässä raportissa tyydytään kuitenkin esittämään valmennuskeskustoiminnan kannalta keskeisiä linjauksia. Urheiluopistojen suhde valtionhallintoon määrittyy liikunnan koulutuskeskusten nimellä. Lainsäädännön lisäksi keskusten toimintaa ohjataan informaatio- ja resurssiohjauksella. Liikunnan koulutuskeskuksen ylläpitämisluvassa OKM on määritellyt oppilaitoksen koulutustehtävän sekä mahdollisen erityisen koulutustehtävän. Ylläpitämisluvan määrittelyt ovat yleisluontoisia ja niitä on vuodesta 2011 lähtien tarkennettu ministeriön ja koulutuskeskusten välisissä tavoiteneuvotteluissa. Huippu-urheiluun liittyvän erityistehtävän osalta myös Suomen Olympiakomitean huippuurheiluyksikkö on osallistunut tehtävän määrittelyyn. Taulukossa 1. on esitetty kooste näiden linjausten sisällöistä opistoittain. Huippu-urheilun erityistehtävän alla olevat (kursiivilla) tarkennukset on kerätty eri lähteistä, mm. valmennuskeskusten nettisivuilta ja lajiryhmävastaavilta. Suomalaisen toimintamallin sekavuutta lisää valmennuskeskusten osalta se, että moni keskuksista koordinoi urheiluakatemiatoimintaan. Akatemiatoiminnalle on olemassa omat valtakunnalliset linjaukset sekä huippu-urheiluyksikön ja akatemioiden välinen sopimusluonnos, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2014 aikana ainakin osan akatemioiden kanssa. Myös huippu-urheiluyksikön ja valmennuskeskusten välille ollaan rakentamassa omaa tavoitesopimusta vuoden 2014 aikana. Parhaimmillaan em. linjaukset ohjaavat keskusten toimintaa yhteisesti sovittuun suuntaan, mutta heikoimmillaan niistä voi muodostua toisistaan erillisiä toiminnan perusteluja, joita voi esittää toisistaan irrallaan tarvittaessa eri tilanteissa. TAULUKKO 1. URHEILUOPISTOJEN OSAAMISALUEET SEKÄ HUIPPU-URHEILUN ERITYISTEHTÄVÄT. KESKUS OSAAMISALUE HUIPPU-URHEILUN ERITYISTEHTÄVÄ Eerikkilä sähköisten oppimis- ja valmennusympäristöjen Kokonaisvaltainen kehittymisen seuranta, joukkuelajipainotus, jalkapallo ja salibandy kehittäminen Kuortane liikuntaan aktivoiva teknologia Huippu-urheilun erityinen koulutustehtävä, voimanopeus painotus Pajulahti soveltava liikunta Huippu-urheilun erityinen koulutustehtävä, kestävyys ja nopeuskestävyys painotus Rovaniemi turvallinen liikunta ja luontoliikunta lumilajeihin liittyvä erityinen koulutustehtävä Vierumäki liikunta-alan vapaatavoitteisen koulutuksen pedagogisen osaamisen kehittäminen Huippu-urheilun erityinen koulutustehtävä, valmentajakoulutuksen kehittämisen painotus Vuokatti lumilajit lumilajeihin liittyvä erityinen koulutustehtävä Kisakallio yleismotoriset taidot Varala terveellinen liikunta urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkoston koordinointi ja Terve Urheilija ohjelman kehitystyö yht.työssä UUK-insituutin ja Tampereen urheilulääkäriaseman kanssa. 4

6 Tanhuvaara vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen edistäminen Toiminnan tavoitteet Kyselyssä valmennuskeskusjohtajilta tiedusteltiin toiminnan keskeisiä tavoitteita vuoteen Osa statuksen saavuttaneista opistoista ilmoitti tavoitteiksi hyvin konkreettisia asioita, kuten strateginen kumppanuus lajien kanssa, olosuhteiden kehittäminen, alueellisen verkoston kehittäminen. Osa valmennuskeskuksista esitti vastauksessaan päämäärän, jota kohti edetään. Alla on esitetty valmennuskeskusten omat vastaukset ensin valtakunnallisen valmennuskeskus ja sitten muiden valmennuskeskusten osalta. TAULUKKO 2. VALTAKUNNALLISTEN VALMENNUSKESKUSTEN TAVOITTEET. Eerikkilä Tavoitteena on kv. tason osaamiskeskus, joka keskittyy kokonaisvaltaiseen pelaajan ja valmentaja sekä seuraorganisaation kehittämiseen jalkapallossa ja salibandyssä. Eerikkilän opistostrategia on juuri hyväksytty ja vuoden 2014 aikana strategiasta johdetaan tarkat tavoitteet. Kuortane 1) strategisen kumppanuuden syventäminen päälajiliittojen kanssa 2) päivittäisvalmennuksen kehittäminen (urheilulukio, urheiluakatemia, intervallileiritys) 3) alueellisen huippu-urheilun kehittäminen yhdessä lajien, aluejärjestöjen ja urheiluakatemioiden kanssa (EP ja Vaasa) 4) olosuhteiden laadun ja käytettävyyden kehittäminen 5) asiantuntijapalveluiden ja oman osaamisen kehittäminen 6) kansainvälisen toiminnan ja yhteistyön lisääminen 7) taloudellisesti tehokas toimintamalli Pajulahti Rovaniemi 1) Vahvistaa painopistelajien kanssa tehtävää kehitystyötä strategisen tason yhteisellä suunnittelulla 2) Tiivistää lajiliittojen kanssa tehtävää alueellista yhteistyötä, missä tavoitteena on koordinoida lajin seura-, akatemia- ja valmennuskeskustoimintaa. 3) Käynnistää painopistelajeissa ammattivalmentajien johdolla huippuvalmennus ja lukio-opiskelu Nastolan lukiossa. Tulevaisuudessa tavoitteena on myös kehittää ala- ja yläkouluikäisten päivittäisvalmennusta. Lukio- ja ammatillistaopiskelua varten rakennamme uuden 72 vuodepaikkaisen opiskelija-asunnon. 4) Kehittää Paralympic Training Center kansainväliselle tasolle 5) Luoda alueen seuroille valmennustoiminnan toimintatapamalli ja sisällön kehittämiskonsepti 6) Vahvistaa ammattivalmentajien ja osaajien henkilöresurssia valmennuksen laadun parantamiseksi 7) Olosuhteiden ja tukipalvelujen jatkuva kehittäminen 8) Eri osaamisalueiden henkilöstöresurssin lisääminen yhteistyössä muiden alueella toimivien urheilujärjestöjen, seurojen, lääkärikeskuksen ja oppilaitosten kanssa. Strategiset kumppanuudet pääyhteistyölajiliittojen kanssa: Toimiminen valmennuskeskusten ja Suomen olympiakomitean huippuurheiluyksikön johtamassa verkostossa ja linjausten toteuttaminen alueella ja painopistelajeissa. Alla olevien perustehtävien syventäminen omassa toiminnassa: 1. Urheiluun liittyvä vapaan sivistystyön kurssitoiminta - Tuotteet ja palvelut: Eri urheilulajien valmennusleirit ja valmentajakoulutukset 5

7 Vierumäki Vuokatti 2. Urheiluun liittyvä maksullinen palvelutoiminta (asiantuntijapalvelut) - Tuotteet ja palvelut: Kuntotestaus, ominaisuus- ja lajivalmennus urheilijoille ja seuroille, suorituspaikkojen tilojen myynti, opetustehtävät yrityksille ja oppilaitoksille, osaamisen myyminen lajiliitoille ja seuroille, mm. yhteispalkkaukset 3. Lapin urheiluakatemian hallinnointi ja toiminnan koordinointi - Tuotteet ja palvelut: Urheilijoiden valmennus ja valmennukseen liittyvien tukipalveluiden järjestäminen 4. Paikallinen, alueellinen (pohjois-suomi), valtakunnallinen sekä kv. verkostoyhteistyö urheilussa ja huippu-urheilussa - Tuotteet ja palvelut: Isot tapahtumat ja kilpailut, kehittämishankkeet ja muu kehitystyö seurojen, kuntien, alueen, lajiliittojen, muiden valmennuskeskusten, olympiakomitean ja OKM:n kanssa 5. Määrätyt urheilun ja huippu-urheilun erityistehtävät lumilajeissa ja taitovalmennuksessa - Tuotteet ja palvelut: Lajien valmennukseen liittyvät kehitystehtävät, lumilajien taitovalmennuksen testaus ja valmennus 6. Olosuhteiden kehittäminen yhdessä muiden toimijoiden - Tuotteet ja palvelut: Urheiluinfran parantaminen yhteistyölajeissa ja yleisesti 1) Strategisten kumppanuuksien toteuma. 2) Seuratoiminnan laajuuden kasvattaminen. 1) Saavuttaa strateginen kumppanuus kaikkien painopistelajiemme kanssa ja integroida VK:n rooli Hiihtoliiton uuteen strategiaan kokreettisesti. 2) Vahvistaa VK:n osaamistasoa yhdessä lajiliittojen kanssa lajikehittäjiä palkkaamalla. 3) Parantaa harjoitusolosuhteita systemaattisesti, saada HS 110 m mäki seuraavalle rahoituskaudelle valtion hu-suorituspaikkahankkeiden listalle. 4) Pitää talous vahvana ja keskuksen toiminta vakaana. 5) jatkaa Vuokatti-Ruka urheilakatemian toimintojen parantamistyötä ja myötävaikuttaa urheiluakatemiatoimiintojen jatkomahdollisuuksiin 6) nostaa hu-ilmettä ja arvostusta ulkoisessa ja sisäisessä markkinoinnissa ja viestinnässä. TAULUKKO 3. MUIDEN VALMENNUSKESKUSTEN TAVOITTEET Kisakallio 1) Saavuttaa vähintään kolmen lajin valmennuskeskusstatus 2) Sopia strateginen kumppanuus vähintään viiden kahdeksan lajin kanssa 1) Kehittää laji- ja yleistä valmennusosaamista ja asiantuntijuutta erityisesti strategisten lajikumppanien kanssa - Ollaan valmennusosaamisen arvostettuja asiantuntijoita. 2) Kehittyä yleismotoristen taitojen opettamisen ja oppimisen huippuosaajaksi. Soveltaa osaamista kaikille asiakas- ja ikäryhmille kohderyhmän tavoitteet ja taitotaso huomioiden 3) Toimia yhteistyölajien maajoukkueryhmien ja nuorten valmennusryhmien sekä seurojen kotipesänä leirien ja päivittäisvalmennuksen osalta. Varmistaa kokonaisvaltaisen valmennustoiminnan laatu ja pitkäjänteisyys. 4) Profiloitua valmentajakoulutuksen huippuosaajaksi ja osallistua aktiivisesti valtakunnalliseen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen kehittämiseen. 5) Toteuttaa Kisakallion osaamisen kehittämisen suunnitelmaa ja dokumentoida kehittämistoimenpiteet ja toiminnan arviointi 6) Rakentaa Kisakallioon pääyhteistyölajien urheilijoiden kehittymistä tukeva urheilutestausasema. Vahvistaa osaamista urheilijatestauksessa. Varmistaa kattava testaus yhteistyössä KIHU:n ja alueellisten asiantuntijoiden kanssa. Kehitetään lajien seurantajärjestelmiä yhteistyössä lajien kanssa. 6

8 Varala Tanhuvaara 7) Osallistua kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus- ja kehittämistoimintaan yhteistyössä KIHU:n kanssa ja toteuttaa omia valmennuksen kehittämishankkeita. 8) Järjestää kotimaisia kilpailutapahtumia yhteistyössä seurojen ja lajiliittojen kanssa. 9) Luoda urheilijoiden tarpeisiin vastaava asiantuntija- ja tukipalveluverkosto, jossa hyödynnetään sekä Kisakallion omaa osaamista että ulkopuolisia asiantuntijoita. Kehitetään oman henkilökunnan osaamista eri osa-alueilla 10) Tehdä Pääkaupunkiseudun ja Turun Urheiluakatemioiden kanssa pitkäjänteistä kehittämistyötä ja luoda puitteet sekä tarjota osaamista intensiivileirityksien, päivittäisvalmennuksen ja valmennuksen tukitoimien toteuttamiseen. Selvittää valmentajien yhteispalkkaus-mahdollisuuksia. 11) Tehdä kansainvälistä yhteistyötä strategisten lajien huippuasiantuntijoiden kanssa sekä järjestää kansainvälisiä kilpailu- ja koulutustapahtumia ja valmennusleirejä. 12) Osallistua kansainvälisiin kilpailu- ja koulutustapahtumiin sekä valmennusleireihin. Tehdä aktiivista kahdensuuntaista asiantuntijavaihtoa. 13) Tarjota huippu-urheiluun soveltuvat optimaaliset laji- ja oheisharjoittelu olosuhteet strategisille lajikumppaneille ja painopistelajeille. Olosuhteisiin liittyvillä palveluilla tukea valmentajan ja urheilijan täysipainoista harjoittelua. Majoitus- ja ruokailutilat ovat urheilijalle tasokkaat ja helposti saavutettavissa. Päämääränä on, että Varalan Valmennuskeskus & Tampereen Urheiluakatemia on kansainvälisen huippu-urheilun vaatimukset täyttävän kaupunkivalmennuskeskus, Olympiavalmennuskeskus (Olympic Training Center) statuksella. 1) Olympiavalmennuskeskus kokonaisuudessaan (akatemia, valmennus&koulutus, testaus&tutkimus) toimii osana alueellista urheilun osaamisverkostoa, jonka tavoitteena on mahdollistaa urheilijan polku päiväkoti-ikäisestä huippu-urheilijaksi. 2) Urheilijan hyvä arkiharjoittelu rakentuu joustavien opintomahdollisuuksien, hyvien olosuhteiden, ammattivalmennuksen sekä osaavien ja helposti saatavilla olevien asiantuntijapalveluiden ympärille. 3) Olympiavalmennuskeskus toimii strategisten lajikumppaneiden leiri- ja harjoittelukeskuksena 4) Olympiavalmennuskeskuksessa on vahva ja osaava valmentaja- ja asiantuntijayhteisö 5) Olympiavalmennuskeskuksella on strategiset yhteistyökumppanit alueellisesta verkostosta (esim. kaupunki, seurat, UKK-instituutti, yksityiset palveluntuottajat) -valtakunnallisesti (opistot / valmennuskeskukset, akatemiat, lajit) 6) Olympiavalmennuskeskuksen profiili, eritystehtävä ja erityisosaaminen liittyy Terve Urheilija ohjelmansisältöihin. 7) Olympiavalmennuskeskus on yhteistyökykyinen, tunnettu ja arvostettu ja sen toiminta taloudellisesti kestävää Tavoitteena / visiona on olla johtava valmennuskeskus Itä-Suomen alueella. Jotta em. tavoitteeseen päästäisiin täytyisi Tanhuvaaran valmennuskeskuksen: Lisätä VST volyymiä kilpaurheilun osalta Lisätä päätoimisten valmennuskeskuksen henkilöstöresurssia sekäosaamista o Lisää valmennuskeskustyöntekijöitä yhteispalkkausten avulla (lajiliitto- ja urheiluseurayhteistyön kehittäminen) o Asiantuntijapalveluiden kehittäminen 7

9 TOIMINNAN RESURSSIT Valmennuskeskusten toiminnan resursseja tarkasteltiin henkilöresursseina, osaamisresursseina, erilaisten yhteistyömuotojen kautta sekä lopulta valmennuskeskuksen talousresursseina. Henkilöt Yhdeksässä valmennuskeskuksessa työskenteli yhteensä 104 päätoimista ja 12 sivutoimista valmennuskeskustyöntekijää. Näistä noin kolmasosa, 34 työntekijää, oli yhteispalkattu jonkin ulkopuolisen tahon kanssa. Valtakunnalliset valmennuskeskukset työllistivät yhteensä 99 henkilöä ja muut valmennuskeskukset 17 henkilöä. Vuonna 2011 tämän selvityksen opistot olivat palkanneet joko yksin tai yhteispalkkauksella yhteensä 49 päätoimista ja 52 sivutoimista työntekijää (Lämsä & Nummela 2012). Eniten kasvanut on Eerikkilän valmennuskeskus, jossa työntekijöiden määrä on noussut viidestä 18:aan. Vuosien 2011 ja 2014 aikana havaittava kasvu selittyy osin valmennuskeskusten kasvulla, osin opiston muiden resurssien siirrolla valmennuskeskusten alle sekä osin yhteispalkkauksella. Kasvun lisäksi valmennuskeskushenkilökunta on monipuolistunut. Siihen kuuluu useampia ammattinimekkeitä kuin v TAULUKKO 4. VALMENNUSKESKUSTYÖNTEKIJÖIDEN LUKUMÄÄRÄ Opisto Valtakunnalliset valmennuskeskukset Muut valmennus keskukset Päätoimiset Sivutoimiset Kaikki VK 100% Yhteispalkk YHT. YHT. Kuortane Lappi Pajulahti Eerikkilä Vuokatti Vierumäki Valtakunnalliset VK:t yht Kisakallio Tanhuvaara Varala Muut vk:t yhteensä Kaikki yhteensä Varsinaisten valmennuskeskustyöntekijöiden lisäksi keskuksilta kysyttiin urheiluopistolla ja valmennuskeskuksen verkostossa työskentelevien huippu-urheiluasiantuntijoiden nimiä ja osaamisalueita. Keskukset nimesivät yhteensä 194 asiantuntijaa, joista 106 toimi läheisesti opistolla joko lajiliiton tehtävissä, yhteispalkattuna tai opiston muissa yksiköissä. 88 asiantuntijaa koostui muista kansallisista tai kansainvälistä yhteyksistä. Em nimilistojen lisäksi Eerikkilä mainitsi noin 200 kumppanin listan jalkapallossa ja salibandyssä. TAULUKKO 5. VALMENNUSKESKUSTEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO V Valt aku nnal liset Opisto Lajiliitto Yhteispalk. Muu opisto Muu YHT. Kuortane Rovaniemi

10 Muut valmennus keskukset Pajulahti Eerikkilä Vuokatti Vierumäki Valtakunnalliset VK:t yhteensä Kisakallio Tanhuvaara Varala Muut VK:t yhteensä Yhteensä Osaaminen Liikunnan koulutuskeskusten sekä valmennuskeskusten osaamisen kehittämistä on määritelty OKM:n ja keskusten välisissä ylläpitämisluvissa ja vuonna 2011 aloitetussa tavoitesopimusmenettelyssä (Taulukko 1. s. 4). Jokaiselle koulutuskeskukselle on määritelty oma yleinen osaamisalue sekä erityinen huippu-urheilun koulutustehtävä. Viimeksi mainitussa prosessissa on ollut mukana myös Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö. Tässä selvityksessä on tarkasteltu kuuden virallisen valmennuskeskuksen ja kolmen muun valmennuskeskuksen toimintaa. Kisakallio ja Varala ovat kehittäneet omaa valmennuskeskustoimintaa OKM:n määrittämän osaamisalueen puitteissa, kun taas viralliset valmennuskeskukset turvautuvat OKM:n ja huippu-urheiluyksikön kanssa sovittuun huippu-urheilun erityistehtävään. Huippu-urheilun erityistehtävän perusteella em. kuudelle valmennuskeskukselle on myönnetty erityistä kehittämisavustusta OKM:stä. Ministeriö on jakanut liikunnan koulutuskeskuksille laatu-, kehittämis- ja opintoseteliavustuksia vuosille yhteensä , joista urheiluun ja huippu-urheiluun liittyviin hankkeisiin on myönnetty Vuosina kuusi valmennuskeskusta ovat hakeneet avustusta yhteishankkeella, jolle on myönnetty rahoitusta yhteensä Myös Kisakallio ja Varala ovat saaneet ministeriön kehittämisavustusta säännöllisesti. Kaikki valmennuskeskusten kyselyssä esittämät kehittämis- ja tutkimushankkeet v on esitetty liitteessä. Viralliset valmennuskeskukset ovat suunnanneet huippu-urheilun osaamisen kehittämistä edellä mainittuihin osaamisalueisiin. Valmennuskeskushenkilöstöön on nimetty osaamisalueen henkilöitä, osa uusien rekrytointien ja osa toimenkuvien uusimisen kautta. Kuortaneella voimanopeusvalmennukseen kehittämiseen on nimetty viiden henkilön tiimi sekä hankekoordinaattori. Testaustoimintaa kehitetään yhteistyössä valmennuskeskuksen, KIHUn ja yritysten (AinoActive ja JJnet) kanssa. Valmennuskeskuksella on yhteensä kuusi käynnissä olevaa olevaa T & K hanketta. Pajulahti on nimennyt vastuuhenkilöt kestävyys- ja nopeuskestävyysvalmennuksen sekä vammaisurheilun valmennuksen kehittämishankeisiin. Valmennuskeskuksella on yhteensä neljä käynnissä olevaa T & K hanketta. Vierumäki tekee yhteistyötä Haaga-Helian ammattikorkeakoulun kanssa valmentajakoulutuksen kehittämistyössä ja tuottaa vuosittain noin sata opinnäytetyötä liikunta-alalta. 9

11 Eerikkilä on jatkanut yksilölähtöisen kokonaisvaltaisen kehittymisen seurantajärjestelmän rakentamista jalkapallossa ja salibandyssä yhteistyössä useiden tahojen (lajiliitot, KIHUn, UUK insituutti, ulkomaiset kumppanit, JJ net) kanssa. Seurantajärjestelmää on otettu käyttöön myös muilla opistoilla. Valmennuskeskuksella on yhteensä 12 joko käynnissä olevaa tai suunnitteilla olevaa T & K hanketta v Vuokatin valmennuskeskus on pyrkinyt vaikuttamaan lumilajien lajiliittoihin toiminnan keskittämiseksi opistolle. Osaamisen kehittämisessä valmennuskeskus on tehnyt yhteistyötä Jyväskylän yliopiston, KIHUn ja Kajaanin AMK:n kanssa mm. välittömän palautejärjestelmän ja simuloitujen harjoitusympäristöjen kehittämistyössä. Lisäksi valmennuskeskus on mukana käynnistämässä ja kehittämässä lumilajit.fi sähköistä harjoittelun ja testauksen seurantajärjestelmää. Valmennuskeskuksella on kolme käynnissä olevaa T & K hanketta. Muista valmennuskeskuksista Varalan osaamisen kehitystyö on keskittynyt Terve urheilija kokonaisuuden ympärille. Valmennuskeskuksella on yhteensä 13 joko käynnissä olevaa tai suunnitteilla olevaa T & K hanketta. Kisakallion valmennuskeskuksen kehittämistoiminta pohjautuu OKM:n tavoitesopimuksessa määritettyyn motoristen taitojen osaamisen kehittämiseen ja jakamiseen. Valmennuskeskus on aktiivisesti etsinyt ja solminut kumppanuuksia motoristen taitojen T & K toiminnan käynnistämiseksi mm. Jyväskylän yliopiston, Valo ry:n ja lajiliittojen kanssa. Valmennuskeskuksella on yhteensä yhdeksän käynnissä tai suunnitelmavaiheessa olevaa T & K hanketta. Yhteistyö Suomalainen valmennuskeskustoiminta pohjautuu urheilujärjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Vuoden 2011 valmennuskeskusarvioinnissa luokiteltiin keskusten ja lajiliittojen yhteistyö operatiiviseen, taktiseen ja strategiseen tasoon. Yhteistyön tasoa tarkasteltiin sekä valmennuskeskusten että lajiliittojen vastausten perusteella ja tuolloin todettiin, että vain harva kumppanuussuhde ylsi strategiselle tasolle. Arvioinnin jälkeen kumppanuuskeskustelut ovat kiihtyneet ja tässä selvityksessä kysyttiin valmennuskeskusilta heidän käsityksiä lajiliittokumppanuuksien nykytilasta. Kuvioissa olevat numerot tarkoittavat seuraavaa: 1= operatiivisen tason kumppanuus 2= taktisen tason kumppanuus 3= strategisen tason kumppanuus 10

12 Pajulahti raportoi yhteensä 55 kumppanuussopimusta urheilujärjestöjen kanssa. Kumppanuuksista 32 luokiteltiin lajiliitoiksi ja 33 urheiluseuroja koskeviksi. Valmennuskeskus arvioi 11 kumppanuutta, Kumppanuuden laatu 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 joista yhdeksän laskettiin lajiliitoiksi. Arvioissa Suomen Urheiluliitto nostettiin strategiselle tasolle sekä paini- ja judoliitto lähelle tätä. Tennis sekä vammaisurheilun liitot (VAU, PARA) arvioitiin taktisen tason yhteistyökumppaneiksi. Operatiiviselle tasolla yhteistyötä tehtiin nyrkkeilyn, sulkapallon ja karaten kanssa. Vuoden 2011 Kumppanit valmennuskeskusarvioinnissa pajulahden painopistelajeiksi määriteltiin yleisurheilu, paini, judo, tennis ja vammaisurheilu. Vierumäen valmennuskeskuksella oli yhteensä kymmenen kumppanuussopimusta kansallisten lajiliittojen kanssa sekä kaksi sopimusta urheiluseurojen kanssa. Lisäksi valmennuskeskuksella on yksi sopimus kansainvälisen lajiliiton kanssa. Vierumäen kumppanuus on tiiveintä jääkiekon, taitoluistelun ja golfin kanssa. yhteensä kuusi lajiliittoa arviotiin taktisen tason yhteistyöksi. Kumppanuuden laatu 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Vuoden 2011 valmennuskeskusarvoinnissa Vierumäen painopistelajeiksi arvioitiin jääkiekko, koripallo, uinti, taitoluistelu, ampumaurheilu ja golf. Kumppanit Kuortaneen valmennuskeskuksella on yhteensä 21 kumppanuussopimusta urheilujärjestöjen kanssa. Sopimuksista 11 on 3 lajiliittojen kanssa ja kymmenen 2,5 urheiluseurojen kanssa. 2 Kumppanuuksista lentopallo ja 1,5 jääkiekko ovat strategisen tason ja 1 kuusi muuta lajiliittoa taktisen tason 0,5 kumppanuuksia. Vuoden valmennuskeskusarvioinnissa Kuortaneen painopistelajeja olivat: lentopallo, yleisurheilu, paini, telinevoimistelu sekä jääkiekko Kumppanit (tytöt). Kumppanuuden laatu 11

13 Vuokatin valmennuskeskuksella on yhteensä 14 kumppanuussopimusta urheilujärjestöjen kanssa. Sopimuksista viisi on lajiliittojen kanssa ja yhdeksän urheiluseuran kanssa. Keskuksen yhteistyö on 3 strategisella tasolla pohjoismaisten 2,5 hiihtolajien kanssa. 2 Lumilautailussa ollaan lähellä 1,5 strategista tasoa ja 1 ampumahiihdossa yhteistyö on 0,5 taktisella tasolla. Vuoden valmennuskeskusarvioinnissa em. lajit nostettiin Vuokatin painopistelajeiksi. Kumppanuuden laatu Kumppanit Lapin urheiluopiston valmennuskeskus raportoi yhteensä yhdeksän sopimusta lajiliittojen ja 14 urheiluseurojen kanssa. Valmennuskeskusjohto arvioi viisi lajiliittosopimusta, joista neljä ylsi taktisen Kumppanuuden laatu 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 tason sopimuksiksi ja yksi operatiivisen tason. Vuoden 2011 arvioinnissa Lapin urheiluopiston valmennuskeskuksen painopistelajeiksi nostettiin maastohiihto, mäki & yhdistetty sekä alppihiihto naisten osalta. Kumppanit Eerikkilän valmennuskeskuksella on strategisen tason kumppanuussopimukset Palloliiton ja Kumppanuuden laatu 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Salibandyliiton kanssa. Lisäksi keskuksella on sopimus 20 jalkapalloseuran kanssa. Lisäksi keskuksella on 20 kummiseuraa. Jalkapallo ja salibandy olivat Eerikkilän painopistelajeja myös v Kumppanit 12

14 Varalan uudistuneen valmennuskeskuksen yhteistyösopimuksia on solmittu syksystä 2013 lähtien. Keskuksen kumppaneita ovat pesäpalloliitto, judoliitto sekä voimisteluliitto (kilpa-aerobic). Lisäksi valmennuskeskuksella on kolme 3,5 seurakumppanuutta. Varalan 3 valmennuskeskus koordinoi 2,5 Tampereen urheiluakatemian 2 toimintaa. Urheiluakatemialla on 1,5 yhteistyötä seuraavien lajiliittojen 1 kanssa: voimistelu, taitoluistelu, 0,5 uinti, yleisurheilu, judo, paini ja 0 jääkiekko. Pesäpalloliitto Judoliitto Voimisteluliitto Kumppanit Kumppanuuden laatu Kisakallion valmennuskeskus raportoi yhteensä 27 kumppanuussopimuksesta, joista seitsemän koski lajiliittoja. Keskus on toteuttanut vuosien 2012/13 aikana lajiliittokierroksen, jonka aikana se kohtasi ja neuvotteli yli 20 lajiliiton kanssa yhteistyöstä ja sen tasosta. Keskus arvioikin yhteensä 36 Kumppanuuden laatu 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Kumppanit lajiyhteistyön laatua. Strategiselle tasolle nostettiin voimisteluliiton joukkuevoimistelu ja rytminen voimistelu, melonta- ja soutuliitto, koripalloliitto sekä ringetteliitto. Taktisella tasolla toimittiin kahdeksan lajin kanssa ja 24 lajia toimi ostopalvelujen pohjalta. Vuoden 2011 arvioinnissa Kisakallion painopistelajeja olivat joukkuevoimistelu, rytminen voimistelu sekä ringette. Tanhuvaaran urheiluopistolla on kuusi sopimusta lajiliittojen kanssa sekä kuusi sopimusta urheiluseurojen kanssa. Keskus arvioi kaikki lajiliittokumppanuudet operatiiviselle tasolle. Vuoden Kumppanuuden laatu 3 2,5 2 1,5 1 0, arvioinnissa tanhuvaaran painopistelajiksi arvioitiin ampumaurheilu. Kumppanit 13

15 Synergiaedut opiston sisällä Valmennuskeskuksilta kysyttiin synergiaetuja urheiluopiston muun toiminnan (koulutus, maksullinen palvelutoiminta, vapaa sivistystyö) kanssa. Vastauksissa korostui urheiluopistojen kokonaisuus ja eri osa-alueiden riippuvuus toisistaan. Useimmissa vastauksissa tuotiin esille huippu-urheilun riippuvuus opiston muusta toiminnasta: Maksullisen palvelutoiminnan kautta rahoitetaan huippuurheilun kehittämisen mahdollisuuksia, ilman sitä useat investoinnit ja henkilöstöpalkkaukset olisivat olleet huomattavasti vähäisempiä, Vapaan sivistystyön alainen kurssitoiminta on ehdoton edellytys koko opiston ja valmennuskeskuksen kehittämiselle tai Urheilun ammattioppilaitoksen virallinen status on mahdollistanut huippu-urheilijoiden opiskelun ja valmennuksen yhdistämisen dual career periaatteella Toisaalta opistot toivat esille valmennuskeskustoiminnan koko opiston veturina; Valmennuskeskus on koko opiston kehittämisen sydän, ne kokonaisuudet, konseptit jotka on kehitetty VKssa siirretään antamaan lisäarvoa opiston kaikille muille sektoreille tai huippu-urheilu -ilme lisää muidenkin asiakasryhmien kiinnostusta urheiluopistoa kohtaan. Koulutuskeskuksissa myös osaaminen ja sen kehittäminen toimii eri sektoreita yhdistävänä voimana: Olemme käynnistämässä valmennuskeskus- ja koulutuskeskus henkilöstön yhteisen laatujärjestelmän ja osaamisen kehittämisen. Yksittäisiä mainittuja synergiaetuja olivat: - Koulutus: o Asiantuntijoiden ja opettajien molemminpuolinen hyödyntäminen o Valmentajan ammattitutkinnon toteuttaminen yhteistyössä o Valmennuskeskuksen asiantuntijat tutkintotilaisuuksien arvioijana o Valmennuskeskus vastaa lukion urheiluvalmennuksen opintokokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta o Opiskelijat ovat työssä oppimassa mm. eri lajien kotimaisissa ja kansainvälisissä tapahtumissa, testaustoiminnassa, vammaisurheilun tapahtumissa o Opiskelijoiden osaamisen hyödyntäminen o Yhteiset koulutuksen ja valmennuksen kehittämisprosessit; valmennus- ja harjoitusmenetelmien kehittäminen o Tiedonhankinta ja jakaminen - Vapaa sivistystyö o Osaamisen jakaminen o Vapaan sivistystyön opetussuunnitelmatyö o Seuratoiminta; leirit ja koulutus - Olosuhde-osasto o Urheilijoiden harjoittelun ja valmentajien työn tukeminen ja helpottaminen o Yhteistyö ja molemminpuolinen asiantuntijuuden hyödyntäminen olosuhteisiin liittyvän osaamisen ja palveluprosessien kehittämisessä o Jatkuva olosuhteiden kehittäminen yhteistyössä - Maksullinen palvelutoiminta o Valmentajat mm. testauspalveluiden ja erilaisten palvelutuotteiden myynnissä ja yritystilaisuuksissa mukana omien osaamisalojensa mukaan o Ulkoisen valmentaja kielitaidon ja kulttuuriosaamisen hyödyntäminen kansainvälisten vieraiden palvelussa 14

16 Yhteistyö muiden valmennuskeskusten kanssa Valmennuskeskusten välillä on heidän oman raportoinnin mukaan kohtuullisen paljon yhteistä pörinää. Merkittävä tekijä yhteistyön tiivistymisessä on ollut OKM:n ohjeistus yhteisen kehittämishankkeen aikaansaamiseksi. Taulukkoon 6. on koottu eri valmennuskeskusjohtajien vastaukset yhteistyöstä. Jokaisen yksikön vastaus on kirjattu vaakariville. Pystyriviltä voidaan lukea muiden keskusten yhteismuodot kyseisen valmennuskeskuksen kanssa. Vaikka taulukossa on kohtuullisen paljon merkintöjä, hakee yhteistyö selvästi vielä muotoaan. Muutamat valmennuskeskukset ilmoittivat vasta neuvottelevansa yhteistyöstä. Useimmilla yhteistyö liittyi hankkeeseen, yhteiseen lajiin tai osaamiseen. TAULUKKO 6. VALMENNUSKESKUSTEN YHTEISTYÖ MUIDEN KESKUSTEN KANSSA. ERI KESKUSTEN VASTAUKSET ON KIRJATTU VAAKARIVEILLE. Vuokatti hanke hanke lajit, hanke Vierumäki Varala laji hanke laji, hanke Tanhuvaara Rovaniemi Pajulahti laji, testaus Kuortane hanke laji, koulut us Kisakallio laji, testaus koulutus, hanke neuvotte lu testaus asiantunt. laji, hanke hanke Eerikkilä hanke hanke, laji Eerikkilä Kuorta ne valm.osaa minen hanke, akatemia hanke laji Lumilajit valm.osaa minen, hanke laji hanke hanke hanke Kisakallio Pajulahti hanke, laji, sähköinen ymp Rovaniemi Tanhuvaara laji, hanke lajiseura Varala valm.osaami nen hanke, neuvottelu Vierumäki sähköinen ymp. Vuokatti Yhteistyö urheiluakatemioiden kanssa Selvitykseen vastanneista yhdeksästä valmennuskeskuksesta neljä koordinoi paikallista urheiluakatemiaa; Rovaniemi, Kuortane, Varala ja Tanhuvaara. Rovaniemen vastauksessa tuotin esille vahva toiminnallinen integrointi urheiluakatemian, oppilaitosten, valmennuskeskuksen ja koko urheiluopiston välillä. Varalan valmennuskeskuksen rakenne ja urheiluakatemian rooli keskuksessa on esitetty kuviossa 2. Vuokatti ja Pajulahti ilmoittivat toimivansa tiiviissä yhteistyössä alueen akatemian kanssa. Kisakallion yhteistyö pääkaupunkiseudun urheiluakatemian kanssa on tiivistynyt merkittävästi muutaman viime vuoden aikana. 15

17 Eerikkilän lajikohtainen rooli asemoi keskuksen ja akatemioiden suhteita muista poikkeavalla tavalla. Valmennuskeskuksen tavoitteena on koordinoida jalkapalloasioita kaikissa akatemioissa. Ensimmäisenä mallia testataan Helsinki Tampere Turku akselilla. Vierumäki neuvottelee yhteistyöstä Päijät-Hämeen urheiluakatemian kanssa. Myös muilla valmennuskeskuksilla oli jonkin verran yhteistyötä oman alueensa ulkopuolisiin urheiluakatemioihin: Pajulahti: Etelä-Kymenlaakson akatemia: leiritys, valmentajakoulutus Kuortane: Lapin urheiluakatemia: valmentaja- ja asiantuntijavaihto Kisakallio: Turun urheiluakatemia: leiritys (suunistus ja voimistelu) Lappi: Kuortane, Vuokatti-Ruka: yhteistyöneuvottelut KUVIO 2: VARALAN VALMENNUSKESKUKSEN RAKENNE. Talous Valmennuskeskusten taloudellista volyymia selvitettiin kysymällä: 1) liikunnan koulutuskeskuksen kokonaismenoja ja tuloja, 2) valmennuskeskuksen kokonaismenoja ja tuloja sekä 3) valmennuskeskuksen henkilöstökuluja. Seuraavaksi esitetyt talousluvut ovat suuntaa-antavia, sillä opistojen välillä ei ole yhtenäistä mallia valmennuskeskusten taloudesta ja siihen sisältyvistä menoista ja tuloista. Selvityksessä mukana olleiden yhdeksän urheiluopiston kokonaistulot vuonna 2013 olivat yhteensä 78,7 m, josta valmennuskeskusten osuus oli kolmannes, eli 25,7 m. Vuoden 2014 budjeteissa koulutuskeskusten yhteenlaskettujen kokonaistulojen odotetaan kasvavat hieman, 80,6 m :oon. Vastaavasti kokonaismenojen yhteissumma oli 76,5 m ja vuoden 2014 budjettien yhteissumma 78,4 m. 16

18 Kokonaistulot 2013: 78,7 m 33 % 67 % Muu liikunnan koulutuskeskus Valmennuskeskus KUVIO 3. LIIKUNTAKESKUSTEN KOKONAISTULOT JA VALMENNUSKESKUSTEN OSUUS KOKONAISTULOISTA. Kuviossa 4. on esitetty eri opistojen valmennuskeskusten kokonaistulojen osuus koko opiston kokonaistuloista. Eerikkilän valmennuskeskuksen tulot kattavat yli 70 % koko opiston tuloista, kun vastaava osuus Varalassa jää viiteen prosenttiin. Keskiarvoksi muodostui 32,7 %. Valmennuskeskuksen kokonaistulojen osuus koko opiston kokonaistuloista, % 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 k.a. 32,7 % Valmennuskeskus KUVIO 4. VALMENNUSKESKUSTEN KOKONAISTULOJEN OSUUS KOKO OPISTON KOKONAISTULOISTA, % Valmennuskeskusyksikköjen kokonaistulot olivat siis 25,7 m ja kokonaismenot 18,2 m. Suuri ero johtuu kahdesta tekijästä. Ensinnäkin muutamat opistot vastasivat kokonaismenoihin ainoastaan kokonaiskäyttötalouden, joka sisältää valmennuskeskuksen henkilö- ja toimintamenot. Suurin osa keskuksista oli puolestaan ilmoittanut valmennuskeskusten kokonaismenot sisältäen olosuhde- yms kulut. Valmennuskeskusten kokonaismenot liikkuivat heidän omien ilmoitusten mukaan siis

19 euron välillä. Tanhuvaara ei erottele valmennuskeskuksen kuluja kokonaisuudesta, joten sen osuutta ei ollut mukana kokonaismenoissa. Valmennuskeskuksilla oli henkilöstömenoja yhteensä 5,1 m vuonna Yli miljoonan henkilöstömenot olivat ainoastaan Eerikkilän valmennuskeskuksella. Pienimmät henkilöstömenot olivat tanhuvaaran valmennuskeskuksella, kaikkien valmennuskeskusten keskiarvo oli euroa. Vuoden 2014 budjeteissa valmennuskeskusten yhteenlasketut henkilöstömenot ovat kasvamassa hieman - 5,3 miljoonaa euroon. TAULUKKO 7. VALMENNUSKESKUSTEN JA LIIKUNNAN KOULUTUSKESKUSTEN TALOUDEN TUNNUSLUKUJA Opisto Koul.kesk./ kok.tulot Koul.kesk. / kok.menot Valm.keskus / kok.tulot Valm.keskus / kok.menot Valm.keskus / henk.kulut Eerikkilä Kuortane Pajulahti Rovaniemi Vierumäki Vuokatti Valt.kun. VK:t yhteensä Kisakallio Tanhuvaara Varala Muut VK:t yhteensä YHTEENSÄ Valmennuspalvelut Valmennuskeskusten tuottamia huippu-urheilun asiantuntija- ja tukipalveluja kysyttiin erikseen testauksen, valmentajakoulutuksen ja muiden asiantuntijapalveluiden osalta (lääkäri, psyykkinen valmennus, hieronta, fysioterapia, ravintovalmennus sekä ura-/opisto-ohjaus). Lisäksi keskukset kykenivät halutessaan lisäämään muita tuottamiaan tai saatavilla olevia palveluja. Keskuksille annettiin valmiiksi kolme erilaista palvelujen tuottamismallia. Lisäksi Kisakallio ja Varala lisäsivät verkoston uudeksi vastausvaihtoehdoksi. Osa myös ilmoitti, että akatemia tuottaa ura- ja opinto-ohjeuksen. Taulukossa 8. olevat vastaukset selittyvät seuraavasti: VK = valmennuskeskuksen palkkaama asiantuntija OPISTO = Opistolla toimiva asiantuntija/palvelun tuottaja HK = Opiston oma henkilökunta on lisäkoulutettu asiantuntijaksi VERKOSTO = Opiston asiantuntija- tai Urheiluakatemiaverkosto tuottaa palvelun 18

20 TAULUKKO 8. ASIANTUNTIJA- JA TUKIPALVELUJEN TUOTTAMINEN Lääkär Valtakunnalliset valmennuskeskukset i Psyyk. valm hieron ta fysiter apia ravint. valm. opint.o hj. Muut valmennusk eskukset testias ema Eerikkilä Opisto (2015) VK (8/2014) Opisto+ laji Kuortane Opisto Opisto + HK VK+ laji Opisto + HK Opisto+ laji Muu (2016) Oma HK Akatemia Oma Lappi Opisto Yritys Opisto Opisto Opisto Akatemia yhdessä AMK Pajulahti VK Opisto Opisto+ HK VK + HK HK Oma HK Vierumäki Opisto VK VK Opisto Opisto Opisto Oma Vuokatti HK Opisto Opisto Opisto Opisto Oma Kisakallio Opisto+ verkosto Opisto VK + opisto HK +verkosto Akatemia (urhea) Oma Tanhuvaara Opisto Opisto Oma Varala VK + Verkosto Verkosto Verkosto Verkosto Verkosto Oma verkosto Kaikilla urheiluopistoilla oli oma testausasema, jossa työskenteli päätoimisesti 13 ja sivutoimisesti henkilöä. Lähes kaikki keskukset ilmoittivat toteuttavansa testausta monipuolisesti ja laadukkaasti, eli testauksesta vastasi alan koulutuksen saanut henkilö, käytössä oli suorat hapenoton mittaukset, laktaattimittaukset, perusverenkuva, laajat biomekaaniset mittausvälineet. Kisakallio ja Tanhuvaara ilmoittivat täyttävänsä em. kohdat osittain. Eerikkilän valmennuskeskus toi vastauksessaan esille kyselyn suppeuden. Eerikkilän kokonaisvaltaisen kehittymisen seurannassa huomioidaan pelaajan kunto, teknis-taktiset valmiudet, psyykkiset ja sosiaaliset sekä kognitiiviset valmiudet. Eerikkilän valmennuskeskuksen henkilöstö vastaa myös tämän urheilijan fyysisen näkökulman ulkopuolisesta seurannasta. Yksi suomalaisten valmennuskeskusten vahva toiminta-alue on periteisesti ollut valmentajakoulutus. Opistot ilmoittivat kouluttaneensa yhteensä 2047 ohjaajaa/valmentajaa I tasolta aina valmentajan erikoisammattitutkintoon saakka. Ammattivalmentaja tutkinnon oli suorittanut yhteensä 177 valmentajaa. Kysymyksessä ei huomioitu sitä, kuinka paljon valmennuskeskus osallistuu lajien valmentajakoulutuksen (taso I-III) toteutukseen. TAULUKKO 9. OPISTON VALMENTAJAKOULUTUKSEN VOLYYMIT V Taso I Taso II Taso III VAT VeaT Yhteensä Eerikkilä Kisakallio Kuortane Lappi Pajulahti Tanhuvaara Varala Vierumäki Vuokatti /30* - 65 Yhteensä *Yhteistyö: Lappi Vuokatti - Virpiniemi 19

21 Toiminnan mittarit Kyselyn lopuksi valmennuskeskusten johtajilta pyydettiin ehdotuksia valmennuskeskusten toiminnan indikaattoreiksi ja mittareiksi. Mittareiden tarkoitus on tuottaa tietoa valmennuskeskusten resursseista ja toiminnasta. Tuotettu tieto auttaa keskuksia arvioimaan oman toiminnan tilaa ja auttaa myös ulkoista arviointia. Kun valmennuskeskusten tehtävistä ja roolista on päästy yhteisymmärrykseen, tulisi toiminnan seuraa ja arviointia varten rakentaa mittaristo. Mittareiden tulisi huomioida toiminnan resurssit, prosessit sekä tulokset. Valmennuskeskusten johdolta saaduissa mittariehdotuksissa nousi esiin seuraavia vaihtoehtoja: - Urheilijan, valmentajan, lajiliittokumppanien kokemus toiminnasta ja mielipide toiminnan vaikuttavuudesta ja laadusta - Opiston ja sen asiantuntijoiden rooli ja osallistuminen kumppanilajien kehittämistoimintaan ja osaamisen kehittämisen prosesseihin o yhdessä asetetut tavoitteet o valmennus-, kilpailu- ja koulutustoiminta o lajin ammattimaistuminen o toiminta urheilijapolun eri vaiheissa o valmentajan tukeminen valmentajan polun eri vaiheissa - Lasten ja nuorten urheilun toimenpiteiden huomioiminen o toimenpiteet urheilijan polun eri vaiheissa - Kehittämistyön ja syntyneen osaamisen ja tiedon vieminen käytännön valmennustoimintaan o testaus ja seurantajärjestelmät - Osaamisen kartoitus/henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat - Olosuhteisiin liittyvän osaamisen ja palvelun arviointi; miten huomioidaan urheilijan, valmentajan ja lajin tarpeet ja valmennusprosessi. - Kansainvälinen toiminta; lajien kansainväliset tapahtumat ja toiminta opistolla - Valmennuskeskuksen mukanaolo valtakunnallisessa ja kumppanuuslajien työ- ja kehittämisryhmissä - lajiyhteistyön laatu/vaikuttavuus merkittävien seurakumppaneiden kanssa - Yhteistyösopimukset lajiliittojen kanssa, niiden lukumäärä ja sisältö - Valmennuskeskuksessa toimivien ammattivalmentajien ja osaajien lkm sekä resurssointi - Valmennuskeskusten budjetti ja investoinnit lajeille - Huippu-urheilijoiden topteam toiminta ja siihen liittyvät tukipalvelut - Päivittäisvalmennuksessa olevien urheilijoiden lkm ja tietenkin heidän menestys - Kansainvälisen toiminnan laajuus ja sisältö - Opiskelun ja valmentautumisen yhdistämismahdollisuus - Yhteistyön määrä ja muodot muiden valmennuskeskusten kanssa - Valmentajakoulutus; I-III, VAT, VEAT ja seminaarit - VST ja maksupalvelu volyymin kehittyminen suhteessa opiston kokoon - asiakastyytyväisyys / hinta-laatu suhde. - sidosryhmätyytyväisyys (HUY, KIHU, OKM, maakunta, kunta jne) - valmennuskeskus/akatemian henkilöstö (koulutustasot, varat henkilöstöresursseihin, jatkokouluttaminen) - VK:n onnistuminen omassa roolissa/profiilissa valmennuskeskuksen urheilijoiden ja lajien menestys koulutettujen valmentajien sijoittuminen työelämään ja menestyminen toiminnan määrälliset ja taloudelliset tunnusluvut päätoimisen ja sivutoimisen osaamisen määrä ja laatu toiminta yhteistyöverkostossa (alueellinen, valtakunnallinen ja kansainvälinen) - toiminnassa mukana olevien urheilijoiden määrät tasoittain -toiminnassa mukana olevien valmentajien määrät: ammattivalmentajat, oto-valmentajat - kv. tason osaamista määrittelevät mittarit (vrt. tavoitteet) -huippu-urheiluolosuhteiden vaatimustason kriteerit lajeittain / oheisharjoitteluun liittyen -asiantuntijaverkoston osaamiseen liittyvät mittarit (koulutustaso, erityiset kurssit yms.) -erityistehtävään / profiiliin liittyvät mittarit. 20

22 YHTEENVETO Tähän raporttiin on koottu yhdeksän valmennuskeskusjohtajan vastaukset valmennuskeskustoimintaa käsittelevään kyselyyn, joka toteutettiin touko-kesäkuussa Kyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa valmennuskeskustoiminnasta urheiluopistoverkostostrategiaa varten. Pääosa kysymyksistä oli samoja tai käsitteli samoja teemoja kuin vuoden 2011 valmennuskeskusarviointi. Kyselyn tulokset voidaan tiivistää kuuteen pääkohtaan. Ensimmäiseksi valmennuskeskustoiminta on vahvistunut useilla opistoilla. Etenkin Eerikkilän ja Kisakallion valmennuskeskukset, jotka olivat vuonna 2011 vielä muutos-/käynnistymisvaiheessa, ovat vahvistaneet oman strategian mukaista toimintaa merkittävästi. Muiden valmennuskeskusten kohdalla muutos ei ole ollut niin merkittävää ne ovat enemmänkin jatkaneet ja vahvistaneet toimintaansa aiemmin valitulla linjalla. Kaksi poikkeusta voidaan kuitenkin mainita. Suomen Urheiluopisto Vierumäellä on panostanut profiilinsa mukaisesti valmentajan osaamisen ja valmentajakoulutuksen kehitystyöhön. Aiemmin laaja lajikumppanuus on nyt korvattu panostamalla muutamiin avainlajeihin. Myös Varala on pohtinut omaa rooliaan ja käynnistänyt uudenlaisen valmennuskeskus-urheiluakatemia toiminnan. Toiseksi valmennuskeskusten resurssit ovat kasvaneet opistoilla. Keskusten liikevaihto muodostaa kolmasosan opistojen liikevaihdosta ja valmennuskeskuksissa työskentelee yli sata päätoimista henkilöä. Lisäksi yhteistyöverkostossa on lähes 200 osaajaa. Vuoden 2012 alusta lähtien voimaantulleissa huippu-urheilun erityistehtävissä valmennuskeskukset ovat profiloituneet oman osaamisalueensa mukaisesti. Profiloitumista on vauhditettu OKM:n kehittämisavustuksilla. Huippuurheilun osuus em. kehittämisavustuksista on kasvanut. Huomattavaa on myös se, että virallisen valmennuskeskusverkoston ulkopuoliset opistot kykenet kehittämään omaa valmennuskeskustoimintaansa samoilla kehittämisavustuksilla. Kolmanneksi urheiluakatemiatoiminta on edelleen vahvasti mukana useimpien valmennuskeskusten arjessa. Huippu-urheilun muutoksen myötä ajatus urheiluakatemiasta koko urheilijan polun tukiratkaisuna on luo uudenlaisia haasteita, mikä näkyi useiden valmennuskeskusten vastauksissa. Toiminnan ja yhteistyön malleja haetaan. Tiivein yhteys koko urheilijan polulla voidaan saavuttaa Tampereella ja Rovaniemellä, joissa on laaja oppilaitosten kirjo sekä yhdessä toimivat urheiluakatemia ja valmennuskeskus. Eerikkilä hakee mallia, jossa se toimii kaikkien akatemioiden jalkapallotoiminnan koordinaattorina. Neljänneksi valmennuskeskukset ovat avautuneet yhteistyölle. Keskusten omien vastausten mukaan kumppanuudet lajiliittojen kanssa ovat tiivistyneet ja kehittyneet sitten vuoden Myös yhteistyö muiden valmennuskeskusten kanssa on kehittynyt. Virallisilla (6) valmennuskeskuksilla on yhteinen kehittämishanke ja säännöllisesti kokoontuva ns. VAKE-ryhmä, jossa on edustettuna myös Suomen Olympiakomitea sekä OKM. Ministeriö on omalta osaltaan vauhdittanut valmennuskeskusten välistä yhteistoimintaa, ohjeistamalla eri kehittämishankkeita keskustelemaan keskenään. Urheilijoiden kehittymisen seurantaan ja valmennuksen arviointiin on kehitetty sähköisiä työkaluja ja tietokantoja Vierumäen, Eerikkilän sekä Vuokatin ja Lapin urheiluopistojen toimesta. Vierumäellä ja Rovaniemellä valmennuskeskuksen yhteys samalla kampuksella toimivaan ammattikorkeakouluun on tiivistynyt. Molemmat tahot pyrkivät voimakkaasti yhdistämään valmennuksen ja oppimisen prosesseja. Viidenneksi asiantuntija- ja tukipalvelujen tarjonta on hieman laajentunut. Pääosa palveluista tuotetaan opistolla tai sen läheisyydessä toimivan yrittäjän toimesta. Etenkin kansainvälisissä 21