JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2013 KUNNANHALLITUS SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2013 SISÄLLYSLUETTELO 1 SUUNNITTELUTARVERATKAISU KOSKIEN MÄÄRÄALAA TILASTA ISO-KÖLLI RN:O 3:93 KOPSAMON KYLÄSSÄ SUUNNITTELUTARVERATKAISU KOSKIEN TILAA TUISKULA RN:O 1:102 KOPSAMON KYLÄSSÄ LAUSUNTO TIESUUNNITELMASTA KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄN RAKENTAMISEKSI KOPSAMONTIELLE JA SAHRAJÄRVENTIELLE TÄHTINIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON POISTOAIKA VAALILAUTAKUNNAN VALITSEMINEN VALTUUSTOSSA TOIMITETTAVIA SUHTEELLISIA VAALEJA VARTEN VALTUUSTON PUHEENJOHTAJIEN VAALI TOIMIKAUDELLE KUNNANHALLITUKSEN VAALI TOIMIKAUDELLE HYVINVOINTILAUTAKUNNAN VAALI TOIMIKAUDELLE VIRANOMAISLAUTAKUNNAN VAALI TOIMIKAUDELLE KESKUSVAALILAUTAKUNNAN VAALI TOIMIKAUDELLE TARKASTUSLAUTAKUNNAN VAALI KANGASALAN KUNNAN YHTEISLAUTAKUNNAN JÄSENEN VAALI TOIMIKAUDELLE ORIVEDEN KAUPUNGIN ELÄMÄNLAATULAUTAKUNNAN JÄSENEN VAALI TOIMIKAUDELLE ORIVEDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN JÄSENEN TOIMIKAUDELLE KUNTAYHTYMIEN SEKÄ SEUTUYHDISTYKSEN HALLINTOELINTEN JÄSENTEN VAALIT KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUTAMIESTEN VAALI POLIISIN NEUVOTTELUKUNNAN JÄSENEN PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄVALTUUSTON JÄSENTEN VAALI EDUSTAJAN VALITSEMINEN SUOMEN KUNTALIITON KUNTAPÄIVILLE PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN LAUSUNTOPYYNTÖ / SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMINEN LAUSUNTOPYYNTÖ POLIISIN PALVELUVERKOSTON KEHITTÄMISESTÄ KUNNALLISTEN ILMOITUSTEN JULKAISEMINEN VUOSINA TÄYTTÖLUPA-ANOMUKSIA JUUPAJOEN KUNTA 100 -VUOTTA TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT TILAISUUDET JA TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT KIRJELMÄT... 46

2 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ VALTUUSTON KOKOUSKUTSUN JULKAISEMINEN JA PÖYTÄKIRJAN PITÄMINEN NÄHTÄVILLÄ VALTUUSTON PITÄMÄN KOKOUKSEN LAILLISUUS JA TÄYTÄNTÖÖNPANO OSALLISTUMINEN HÄMEENKYRÖN, IKAALISTEN, JUUPAJOEN, KIHNIÖN JA VIRTAIN KUNTIEN ALUEILLA TEHTÄVÄÄN LAAJAKAISTAINFRASTRUKTUURIN ESISELVITYSHANKKEESEEN PIRKANMAAN PELASTUSTOIMEN NEUVOTTELUKUNNAN JÄSENEN VAALI... 53

3 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kokouksen paikka ja aika Juupajoen kunnanvirasto, tiistaina klo Läsnäolevat jäsenet Sirkka-Liisa Oikari Yrjö Rintamäki Ulla Hosia Hannu Hämylä Anne Markkula Mirja Saarinen Juha Soikka puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen, saapui klo jäsen jäsen Muut läsnäolevat Aarno Niemelä Martta Lepistö Leo Lakiasuo Pirkko Lindström Pekka Maasilta Lea Nurminen Mervi Korhonen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kunnanjohtaja tekninen johtaja, klo sivistystoimenjohtaja klo pöytäkirjanpitäjä Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Mirja Saarinen ja Yrjö Rintamäki. Allekirjoitukset Puheenjohtaja Sirkka-Liisa Oikari Pöytäkirjanpitäjä Mervi Korhonen Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Juupajoella Mirja Saarinen pöytäkirjantarkastaja Yrjö Rintamäki pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja pidetään nähtävillä kunnanvirastossa klo

4 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ SUUNNITTELUTARVERATKAISU KOSKIEN MÄÄRÄALAA TILASTA ISO-KÖLLI RN:O 3:93 KOPSAMON KYLÄSSÄ Valmistelija: tekninen johtaja Pekka Maasilta, p Irma ja Hannu Pöytäkivi hakevat lupaa noin 120 krs-m²:n suuruisen omakotitalon sekä noin 55 krs-m²:n suuruisen talousrakennuksen rakentamiseen noin 0,3 ha:n suuruiselle määräalalle tilasta Iso-Kölli RN:o 3:93 Kopsamon kylässä. Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Kunta voi oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä osoittaa suunnittelutarvealueeksi myös alueen, jolla sen sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä. Yleiskaavan tai rakennusjärjestyksen määräys alueen osoittamisesta suunnittelutarvealueeksi on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee kunnan rakennusjärjestyksen 4 pykälän mukaisella suunnittelutarvealueella. Naapureina on kuultu tilojen , , ja omistajia, joilla ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta. Kiinteistö voidaan liittää kunnan vesi- ja jätevesiverkostoon. Määräala rajoittuu Kopsamontiehen. Liite n:o 1, sijaintikartta ja asemapiirros. Kunnanhallitus päättää hyväksyä esityksen ja antaa suunnittelutarveratkaisun. Rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä, ja on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonto- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista, MRL 137. Päätös on voimassa päätöksen antopäivästä lukien 2 vuotta. Ennen minkäänlaiseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä hakijan on saatava

5 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ rakennusvalvontaviranomaiselta rakennuslupa. Päätös annetaan julkipanon jälkeen

6 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ SUUNNITTELUTARVERATKAISU KOSKIEN TILAA TUISKULA RN:O 1:102 KOPSAMON KYLÄSSÄ Valmistelija: tekninen johtaja Pekka Maasilta, p Tuija Lipponen ja Juha Soikka hakevat lupaa noin 97 krs-m²:n suuruisen omakotitalon rakentamiseen 0,5885 ha:n suuruiselle tilalle Tuiskula RN:o 1:102 Kopsamon kylässä. Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin, kuten teiden, vesijohdon tai viemärin rakentamiseen taikka vapaa-alueiden järjestämiseen. Suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Kunta voi oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai rakennusjärjestyksessä osoittaa suunnittelutarvealueeksi myös alueen, jolla sen sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä. Yleiskaavan tai rakennusjärjestyksen määräys alueen osoittamisesta suunnittelutarvealueeksi on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan. Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee kunnan rakennusjärjestyksen 4 pykälän mukaisella suunnittelutarvealueella. Naapurien kuuleminen suoritettu, ei huomautettavaa. Kiinteistö voidaan liittää kunnan vesi- ja jätevesiverkostoon. Liite n:o 2, sijaintikartta ja asemapiirros. Kunnanhallitus päättää hyväksyä esityksen ja antaa suunnittelutarveratkaisun. Rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä, ja on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonto- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista, MRL 137. Päätös on voimassa päätöksen antopäivästä lukien 2 vuotta. Ennen minkäänlaiseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä hakijan on saatava rakennusvalvontaviranomaiselta rakennuslupa. Päätös annetaan julkipanon jälkeen Pöytäkirjaan merkittiin, että Juha Soikka esteellisenä (osallisuusjäävi) poistui asian käsittelyn ajaksi.

7 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ LAUSUNTO TIESUUNNITELMASTA KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄN RAKENTAMISEKSI KOPSAMONTIELLE JA SAHRAJÄRVENTIELLE Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lähettänyt Juupajoen kunnalle tiesuunnitelman kevyen liikenteen väylän rakentamisesta Kopsamontielle ja Sahrajärventielle maantielain 27 :n mukaista käsittelyä varten. Kunnan tulee pitää tiesuunnitelma yleisesti nähtävänä kolmenkymmenen (30) päivän ajan. Suunnitelman nähtäväksi asettamisesta sekä muistutusten tekemistavasta ja -ajasta on kunnan kuulutettava niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettava ainakin yhdessä suunnitelman vaikutusalueella yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Tiesuunnitelmaa koskevat muistutukset on toimitettava Juupajoen kunnalle ennen nähtävänäoloajan päättymistä. Kuulutus tiesuunnitelmasta on julkaistu Oriveden Sanomissa ja se on ollut yleisesti nähtävänä kunnan ilmoitustaululla välisen ajan. Tiesuunnitelmasta on jätetty yksi muistutus, liite n:o 3. Muistutuksesta on antanut vastineen hankkeen suunnittelija Ramboll Finland Oy:n liikenneväyläyksikön päällikkö Marko Turkki, liite n:o 4. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää, että Juupajoen kunta - antaa lausunnon tiesuunnitelmasta ja sitä vastaan mahdollisesti tehtävistä muistutuksista - lähettää lausuntona myös sähköisenä osoitteeseen timo.kannisto@ely-keskus.fi - liittää lausuntoonsa mahdolliset muistutuskirjelmät ja todistuksen tiesuunnitelman nähtävänäolosta alkuperäisinä - liittää lausuntoonsa oikeaksi todistetut otteet tiesuunnitelman käsittämälle alueelle vahvistetuista tai hyväksytyistä oikeusvaikutteisista kaavoista (yleiskaava, asemakaava tai ranta-asemakaava). Lausuntoa antaessaan kunnan tulee kiinnittää huomiota seuraaviin tiesuunnitelman käsittelyä ja sisältöä koskeviin asioihin: - Jos oikeusvaikutteinen kaava poikkeaa tiesuunnitelmasta, ei suunnitelmaa voida hyväksyä. Lausunnossa tulee ilmoittaa: - onko suunnitelman käsittämälle alueelle vahvistettu tai hyväksytty oikeusvaikutteinen yleiskaava, asemakaava tai ranta-asemakaava, ja onko kaava yhdenmukainen tiesuunnitelman kanssa - muuttaako kunta kaavan tiesuunnitelman mukaiseksi, jos ne eivät ole yhdenmukaisia

8 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ osallistuuko kunta maantien tekemisestä aiheutuviin kustannuksiin suunnitelmaasiakirjoissa olevassa kustannusten jakoehdotuksessa nro 1.5T esitetyllä tavalla. Hankkeen kokonaiskustannukset on arvioitu euroksi (mr-ind. 135,3), josta kunnan osuudeksi esitetään euroa. - onko kunta valmis luovuttamaan maantien tekemiseen tarvittavan omistamansa maa-alueen korvauksetta tietarkoituksiin Liitteenä n:o 5 tiesuunnitelmaselostus, tiesuunnitelman kustannusarvio ja kartta. Materiaali kokonaisuudessaan on nähtävillä ennen kokousta kunnanvirastolla ja kokouksessa. Kunnanhallitus hyväksyy Pirkanmaan ELY -keskukselle esitettäväksi seuraavan sisältöisen lausunnon: - suunnitelman käsittämälle alueelle ei ole vahvistettu tai hyväksytty oikeusvaikutteista yleiskaavaa, asemakaavaa tai ranta-asemakaavaa - kunta osallistuu maantien tekemisestä aiheutuviin kustannuksiin suunnitelmaasiakirjoissa olevassa kustannusten jakoehdotuksessa nro 1.5T esitetyllä tavalla - kunta on valmis luovuttamaan maantien tekemiseen tarvittavan omistamansa maa-alueen korvauksetta tietarkoituksiin - hankkeesta jätetty muistutus ei anna aihetta tiesuunnitelman muuttamiselle.

9 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ TÄHTINIEMEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON POISTOAIKA Juupajoen kunta ja Oriveden kaupunki ovat vuonna 2007 allekirjoittaneet sopimuksen jätevesien johtamisesta ja käsittelystä. Sopimuksella Oriveden kaupunki sitoutuu vastaanottamaan Juupajoen kunnan viemärilaitoksen jätevedet sekä sako- ja umpikaivolietteet Tähtiniemen jätevedenpuhdistamolle. Juupajoen kunta johtaa jätevedet uutta siirtoviemäriä pitkin Oriveden kaupungin verkostoon. Kunta omistaa siirtoviemärin omalta osaltaan. Oriveden Tähtiniemen jätevedenpuhdistamon saneeraus- ja laajennustyöt käynnistyivät lokakuussa Juupajoki on osallistunut hankkeen kustannuksiin sovitulla osuudella. Hanke valmistuu vuoden 2013 aikana. Oriveden kaupunki omistaa jäteveden puhdistamon. Juupajoen kirjanpidossa puhdistamon kustannukset kirjataan muihin pitkävaikutteisiin menoihin. Hallintosäännön 33 :n mukaan suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy valtuusto. Kunnan uudet suunnitelmapoistojen perusteet on hyväksytty valtuustossa Valtuuston hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta kunnanhallitus hyväksyy hyödyke- tai hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Viemäriverkoston poistoaika on suunnitelmapoistojen perusteiden mukaan 30 vuotta. Jäteveden puhdistamon osalta tulee tehdä erillinen päätös. Muut pitkävaikutteiset menot -kohdan poistoaika on normaalisti 2 vuotta, mutta erityisestä syystä em. poistoaika voi olla enintään 20 vuotta. Lähtökohtana poistoaikojen määrittelyssä on poistonalaisen hyödykkeen yksilöllinen tulontuottamis- tai palvelutuotantokyky varovaisuuden periaatteella. Tähtiniemen jätevedenpuhdistamon edellinen saneeraus on vuodelta Nyt toteutetussa saneerauksessa ja laajennuksessa on otettu huomioon liittyjämäärän kasvu vuoteen 2030 asti. Lisäksi saneerauksessa on puhdistamo uudistettu teknisesti siten, että puhdistamon palveluntuotantokyky arvioidaan vähintään 20 vuodeksi. Kunnanhallitus hyväksyy, että poistoaika Juupajoen kunnan osuudesta Tähtiniemen jätevedenpuhdistamon saneeraukseen on 20 vuotta. Pöytäkirjaan merkittiin, että Pekka Maasilta poistui kokouksesta tämän pykälän jälkeen klo

10 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ VAALILAUTAKUNNAN VALITSEMINEN VALTUUSTOSSA TOIMITETTAVIA SUHTEELLISIA VAALEJA VARTEN Valtuuston työjärjestyksen 26 :n mukaan valtuusto valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Lautakunnassa on 5 jäsentä, ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee jäseniksi valituista lautakunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Lautakunnan sihteerinä toimii valtuuston pöytäkirjanpitäjä, jollei valtuusto toisin päätä. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a, joka kuuluu seuraavasti: Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Sukupuolikiintiö koskee kaikkia kunnan ja kuntayhtymän toimielimiä lukuun ottamatta kuntien valtuustoja, jotka valitaan yleisillä vaaleilla. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee toimikaudekseen suhteellisten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan. Jäseniksi nimetyistä valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.

11 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ VALTUUSTON PUHEENJOHTAJIEN VAALI TOIMIKAUDELLE Kuntalain 12 :n mukaan valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia toimikaudekseen, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat valitaan samassa vaalitoimituksessa. Valtuuston työjärjestyksen 1 :n mukaan valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle kunnanhallituksen puheenjohtaja, ja kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa on valittu. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa kahden vuoden toimikaudeksi vuosiksi

12 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ KUNNANHALLITUKSEN VAALI TOIMIKAUDELLE Kuntalain 17 :n mukaan kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. Toimielimen jäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi, jollei valtuusto päätä lyhyemmästä toimikaudesta. Kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan ja muiden lautakuntien jäsenet valitaan tammikuussa pidettävässä valtuuston kokouksessa. Kunnan hallintosäännön 6 :n mukaan kunnanhallituksessa on seitsemän jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Kunnanhallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus vastaa kunnassa myös teknisen toimen tehtävistä. Valtuusto valitsee kunnanhallituksen jäseniksi valituista puheenjohtajan ja tarpeellisen määrän varapuheenjohtajia. Heidät valitaan samassa vaalitoimituksessa. Yleisestä vaalikelpoisuudesta kunnan luottamustoimeen on säädetty kuntalain 33 :ssä. Sillä tarkoitetaan edellytyksiä, jotka henkilön on täytettävä, jotta hänet voidaan valita kunnan luottamustoimeen. Yleisen vaalikelpoisuuden edellytykset ovat: - henkilön kotikunta on asianomainen kunta - henkilöllä on jossakin kunnassa äänioikeus sinä vuonna, jona vaali luottamustoimeen toimitetaan - henkilö ei saa olla vajaavaltainen. Vaalikelpoisuudesta valtuustoon säädetään kuntalain 34 :ssä. Vaalikelpoisuutta kunnanhallitukseen rajoitetaan kuntalain 35 :ssä seuraavasti: Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta; eikä 3) henkilö, joka hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Jäsenten valinnassa on huomioitava myös teknisen vastuualueen rajoitukset. Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen

13 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä. Vaalikelpoisuuteen kunnanhallituksessa vaikuttavat ensinnä vaalikelpoisuusrajoitukset valtuustossa. Henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen valtuustoon, ei ole myöskään vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Toiseksi rajoitukset koskevat suoraan kunnanhallituksen alaisen henkilöstön lisäksi lautakuntien esittelijöitä ja asioiden valmistelijoita. Kolmanneksi rajoitukset koskevat kunnan henkilöstön edunvalvonnasta vastaavia henkilöitä. Neljänneksi vaalikelpoisuusrajoitus voi kohdistua kunnassa toimivien liikeyritysten johtohenkilöihin. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a, joka kuuluu seuraavasti: Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Sukupuolikiintiö koskee kaikkia kunnan ja kuntayhtymän toimielimiä lukuun ottamatta kuntien valtuustoja, jotka valitaan yleisillä vaaleilla. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Lain mukaisen kiintiön on toteuduttava sekä varsinaisten että varajäsenten kohdalla. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Valtuustoryhmien edustajille on toimitettu Kuntaliiton yleiskirje N:o 19/80/2012, joka koskee kunnanhallituksen, lautakuntien ja muiden toimielinten valintoja sekä yleiskirje N:o 20/80/2012, joka koskee kuntayhtymän toimielinten valintoja. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee kunnanhallitukseen toimikaudelle seitsemän jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen.

14 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Kunnanhallitus esittää lisäksi, että valtuusto valitsee jäseniksi valituista kunnanhallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

15 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ HYVINVOINTILAUTAKUNNAN VAALI TOIMIKAUDELLE Juupajoen kunnan hallintosäännön 10 :n mukaan kunnassa on hyvinvointilautakunta, jossa on yhdeksän (9) jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen. Lisäksi hallintosäännössä todetaan, että hyvinvointilautakunnan puheenjohtajan tulee olla kunnanhallituksen jäsen. Hyvinvointilautakunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kunnan perusturvan ja sivistyksen vastuualueita, niiden hallintoa, suunnittelua, palvelutoimintaa ja toimintaedellytyksiä sekä taloutta yhdessä vastuualuejohtajien kanssa kunnan linjausten mukaisesti. Lautakunnan tulee huolehtia erityisesti toiminnan tehokkuudesta, tuloksellisuudesta, vaikuttavuudesta ja aktiivisesta yhteistoiminnallisuudesta. Lautakunnan tehtävänä on omilla vastuualueillaan edistää Juupajoen kunnan kehittymistä. Hyvinvointilautakunta toimii perusturvan ja sivistystoimen vastuualueita koskevien erityislakien mukaisena toimielimenä ja päättää näissä erityislaeissa kunnalle määrätyistä tehtävistä, ellei tässä säännössä tai yhteistoiminta-aluetta koskevassa sopimuksessa toisin ole määrätty. Yleisestä vaalikelpoisuudesta kunnan luottamustoimeen on säädetty kuntalain 33 :ssä. Sillä tarkoitetaan edellytyksiä, jotka henkilön on täytettävä, jotta hänet voidaan valita kunnan luottamustoimeen. Yleisen vaalikelpoisuuden edellytykset ovat: - henkilön kotikunta on asianomainen kunta - henkilöllä on jossakin kunnassa äänioikeus sinä vuonna, jona vaali luottamustoimeen toimitetaan - henkilö ei saa olla vajaavaltainen. Kuntalain 36 :ssä rajoitetaan vaalikelpoisuutta lautakuntaan seuraavasti: Vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Kuntalaissa lähdetään kunnanhallitusta koskevan sääntelyn tavoin siitä, että henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen valtuustoon, ei myöskään ole vaalikelpoinen lautakuntaan.

16 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sääntely ulottuu myös henkilöstöön, joka on kunnan määräämisvallassa olevan eli kuntakonserniin (ks. kuntakonsernin määrittelystä yleiskirje 8/80/2012) kuuluvan yhteisön palveluksessa, jos yhteisö toimii asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella. Lautakunnan tehtäväalueella toimivan liikeyrityksen johtohenkilöiden vaalikelpoisuutta on rajoitettu vastaavin perustein kuin kunnanhallituksen kohdalla. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a, joka kuuluu seuraavasti: Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Sukupuolikiintiö koskee kaikkia kunnan ja kuntayhtymän toimielimiä lukuun ottamatta kuntien valtuustoja, jotka valitaan yleisillä vaaleilla. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Lain mukaisen kiintiön on toteuduttava sekä varsinaisten että varajäsenten kohdalla. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee hyvinvointilautakuntaan yhdeksän jäsentä ja kullekin jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen toimikaudelle Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee jäseniksi valituista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vastaavaksi toimikaudeksi.

17 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ VIRANOMAISLAUTAKUNNAN VAALI TOIMIKAUDELLE Kuntalain 17 :n mukaan kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. Toimielimen jäsenet valitaan valtuuston toimikaudeksi, jollei valtuusto päätä lyhyemmästä toimikaudesta. Kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan ja muiden lautakuntien jäsenet valitaan tammikuussa pidettävässä valtuuston kokouksessa. Juupajoen kunnan hallintosäännön mukaan kunnassa on viranomaislautakunta, jossa on viisi (5) jäsentä ja jokaisella henkilökohtainen varajäsen joiden tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja. Lisäksi hallintosäännössä todetaan, että viranomaislautakunnan esittelijänä toimii tekninen johtaja. Viranomaislautakunta on toimialariippumaton ja käsittelee ne asiat, jotka lainsäädännön mukaan tulee käsitellä monijäsenisessä toimielimessä, joka ei voi olla kunnanhallitus. Lisäksi viranomaislautakunta toimii kunnan tielautakuntana. Yleisestä vaalikelpoisuudesta kunnan luottamustoimeen on säädetty kuntalain 33 :ssä. Sillä tarkoitetaan edellytyksiä, jotka henkilön on täytettävä, jotta hänet voidaan valita kunnan luottamustoimeen. Yleisen vaalikelpoisuuden edellytykset ovat: - henkilön kotikunta on asianomainen kunta - henkilöllä on jossakin kunnassa äänioikeus sinä vuonna, jona vaali luottamustoimeen toimitetaan - henkilö ei saa olla vajaavaltainen. Kuntalain 36 :ssä rajoitetaan vaalikelpoisuutta lautakuntaan seuraavasti: Vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Kuntalaissa lähdetään kunnanhallitusta koskevan sääntelyn tavoin siitä, että henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen valtuustoon, ei myöskään ole vaalikelpoinen lautakuntaan. Sääntely ulottuu myös henkilöstöön, joka on kunnan määräämisvallassa olevan eli kuntakonserniin (ks. kuntakonsernin määrittelystä yleiskirje 8/80/2012) kuuluvan

18 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ yhteisön palveluksessa, jos yhteisö toimii asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella. Lautakunnan tehtäväalueella toimivan liikeyrityksen johtohenkilöiden vaalikelpoisuutta on rajoitettu vastaavin perustein kuin kunnanhallituksen kohdalla. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a, joka kuuluu seuraavasti: Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Sukupuolikiintiö koskee kaikkia kunnan ja kuntayhtymän toimielimiä lukuun ottamatta kuntien valtuustoja, jotka valitaan yleisillä vaaleilla. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Lain mukaisen kiintiön on toteuduttava sekä varsinaisten että varajäsenten kohdalla. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee viranomaislautakuntaan viisi jäsentä ja kullekin jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen toimikaudelle

19 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ KESKUSVAALILAUTAKUNNAN VAALI TOIMIKAUDELLE Vaalilain 13 :n mukaan valtuuston on asetettava kuntaan toimikaudekseen kunnan keskusvaalilautakunta, johon kuuluu viisi jäsentä ja tarpeellinen määrä varajäseniä, kuitenkin vähintään viisi. Varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Jäsenistä valtuuston määrättävä yksi puheenjohtajaksi ja yksi varapuheenjohtajaksi. Sekä jäsenten että varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa kunnassa edellisissä kunnallisvaaleissa (vuoden 2012 vaalit) esiintyneitä äänestäjäryhmiä. Jotta kunnan keskusvaalilautakunnan jäsenet ja varajäsenet edustaisivat edellisissä kunnallisvaaleissa esiintyneitä äänestäjäryhmiä, se yleensä edellyttää, että kukin jäsen ja varajäsen edustaa eri äänestäjäryhmää. Niin kauan kuin yksikin huomioon otettava äänestäjäryhmä on vailla edustajaa, keskusvaalilautakuntaan ei saa valita muusta ryhmästä kahta edustajaa. Huomionarvoista on myös vaalilain 13 :n säännös, jonka mukaan jäsen tai varajäsen, joka keskusvaalilautakunnalle toimitetun ehdokashakemuksen mukaan on asetettu puolueen tai valitsijayhdistyksen ehdokkaaksi, ei voi osallistua keskusvaalilautakunnan työskentelyyn kyseisissä vaaleissa. Käytännössä työskentelyeste tulee ajankohtaisesti seuraavissa kunnallisvaaleissa. Yleisestä vaalikelpoisuudesta kunnan luottamustoimeen on säädetty kuntalain 33 :ssä. Sillä tarkoitetaan edellytyksiä, jotka henkilön on täytettävä, jotta hänet voidaan valita kunnan luottamustoimeen. Yleisen vaalikelpoisuuden edellytykset ovat: - henkilön kotikunta on asianomainen kunta - henkilöllä on jossakin kunnassa äänioikeus sinä vuonna, jona vaali luottamustoimeen toimitetaan - henkilö ei saa olla vajaavaltainen. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a, joka kuuluu seuraavasti: Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Sukupuolikiintiö koskee kaikkia kunnan ja kuntayhtymän toimielimiä lukuun ottamatta kuntien valtuustoja, jotka valitaan yleisillä vaaleilla. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Lain mukaisen kiintiön on toteuduttava sekä varsinaisten että varajäsenten kohdalla. Sen sijaan laki ei vaadi,

20 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee kunnan keskusvaalilautakuntaan viisi jäsentä ja tarpeellisen määrän varajäseniä, kuitenkin vähintään seitsemän toimikaudelle Varajäsenet asetetaan siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee jäseniksi valituista puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

21 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ TARKASTUSLAUTAKUNNAN VAALI Juupajoen kunnan hallintosäännön 46 :n mukaan tarkastuslautakunnassa on puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä yksi muu jäsen. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan on aina oltava valtuutettuja. Tarkastuslautakunnasta ja sen tehtävistä säädetään kuntalain 71 :ssä. Lain mukaan valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tilintarkastusta koskevilla vaalikelpoisuusrajoituksilla pyritään varmistamaan tilintarkastuksen riippumattomuus ja luotettavuus. Rajoitukset koskevat tilintarkastajien lisäksi myös tarkastuslautakunnan jäseniä ja varajäseniä, jotka luottamushenkilöinä vastaavat tilintarkastuksen järjestämisestä. Vaalikelpoisuuden rajoituksista todetaan kuntalain 71 :n 3 momentissa. Vaalikelpoinen tarkastuslautakuntaan ei ole: 1) kunnanhallituksen jäsen; 2) apulaispormestari; 3) henkilö, joka on kunnanhallituksen jäsenen, kunnanjohtajan, pormestarin tai apulaispormestarin hallintolain 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu läheinen; 4) kuntaan tai kunnan määräämisvallassa olevaan yhteisöön tai säätiöön pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilö; eikä 5) henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta (23 ). Kunnanjohtaja tai pormestari johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa sekä muuta toimintaa (24 ). Kunnan tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja tai pormestari (68 ). Kunnanhallituksen jäsenet, kunnanjohtaja tai heidän hallintolain :ssä tarkoitettu läheinen eivät ole vaalikelpoisia tarkastuslautakuntaan. Kunnanhallituksen varajäseniä ei mainita erikseen, koska toimielimen varajäsenistä on 18.4 :n nojalla voimassa, mitä varsinaisista jäsenistä säädetään. Kunnan ja kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevat henkilöt eivät ole vaalikelpoisia tarkastuslautakuntaan. Palvelussuhteelta edellytetään kuitenkin pysyväisluonteisuutta: enintään kuuden kuukauden pituinen väliaikainen palvelussuhde ei aiheuta vaalikelpoisuuden puuttumista tai menettämistä (ks. 37 ). Kunnan tilintarkastus ulottuu konsernitilinpäätöksen kautta myös kunnan määräämisvallassa oleviin yhteisöihin ja säätiöihin. Kuntakonsernin palveluksessa olevat henkilöt eivät ole vaalikelpoisia tarkastuslautakuntaan. Kunnan

22 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ määräämisvalta yhteisössä ja säätiössä määräytyy samoin kuin muissakin vaalikelpoisuussäännöksissä (ks. yleiskirje 8/80/2012). Tarkastuslautakuntaan ei voida valita henkilöä, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Säännös rajaa vaalikelpoisuutta tarkastuslautakuntaan 35 :ssä säädetyllä tavalla. Sovellettavaksi tulee myös vaalikelpoisuutta valtuustoon koskeva 34, kun vaalikelpoisia kunnanhallitukseen eivät ole henkilöt, jotka eivät ole vaalikelpoisia valtuustoon. Lain 71.3 :n 1-3 kohdissa tarkoitettujen henkilöiden lisäksi vaalikelpoisia tarkastuslautakuntaan eivät ole: 34.1 :n 1 kohdassa tarkoitetut valtion virkamiehet :n 4 kohdassa tarkoitetut kuntayhtymän palveluksessa olevat henkilöt 35.1 :n 3 kohdassa tarkoitetut liikeyritysten johtohenkilöt eivätkä 35.2 :ssä tarkoitetut henkilöstön edunvalvonnasta vastaavat henkilöt. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee tarkastuslautakuntaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja yhden muun jäsenen sekä jokaiselle heistä henkilökohtaisen varajäsenen toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten.

23 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ KANGASALAN KUNNAN YHTEISLAUTAKUNNAN JÄSENEN VAALI TOIMIKAUDELLE Juupajoen kunta kuuluu Kangasala, Pälkäne, Orivesi -yhteistoiminta-alueeseen. Yhteistoiminta-alue vastaa kuntien perusterveydenhuollon, erityispalvelujen, työterveyshuollon, ympäristöterveydenhuollon ja kehitysvammahuollon avopalveluiden järjestämisestä sekä erikoissairaanhoidon tilaamisesta. Yhteistoimintaa koskevan sopimuksen kohdan 4. mukaan yhteistoiminnan järjestämistä varten on perustettu yhteiseksi toimielimeksi yhteislautakunta, joka kuuluu Kangasalan kunnan organisaatioon. Yhteislautakunnan asettaa Kangasalan valtuusto kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Lautakuntaan kuuluu 11 jäsentä. Kuntien valtuustot tekevät esityksen yhteiseen lautakuntaan nimettävistä jäsenistä sekä näiden henkilökohtaisista varajäsenistä siten, että Juupajoen kunta esittää yhden jäsenen ja varajäsenen nimeämistä. Yhteinen toimielin on yksi kuntalain tarjoamista mahdollisuuksista kuntien yhteistoiminnan organisoimiseksi. Kun jokin kunta hoitaa sopimukseen perustuen yhden tai useamman kunnan puolesta jonkin tehtävän, kunnat voivat sopia, että muut sopimuskunnat valitsevat osan jäsenistä tehtävistä vastaavaan kunnan toimielimeen. Yhteinen toimielin kuuluu ns. isäntäkunnan/vastuukunnan organisaatioon. Isäntäkunta on se kunta, joka sovitusta tehtävästä huolehtii. Yhteinen toimielin on käytännössä useimmiten lautakunta. Jäseninä toimielimessä voivat olla asianomaisten kuntien vastaavaan toimielimeen vaalikelpoiset henkilöt. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se tekee Kangasalan valtuustolle esityksen yhteislautakuntaan nimettävästä jäsenestä ja tämän henkilökohtaisesta varajäsenestä toimikaudelle

24 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ ORIVEDEN KAUPUNGIN ELÄMÄNLAATULAUTAKUNNAN JÄSENEN VAALI TOIMIKAUDELLE Oriveden kaupungin organisaatiota on muutettu lukien. Uudistetussa organisaatiossa on elämänlaatulautakunta, johon kuuluu 7 jäsentä. Oriveden hallintosäännön mukaan lautakuntaan kuuluu lisäksi yksi Juupajoen kunnan nimeämä jäsen, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus Juupajoen kuntaa koskevien kansalaisopistoasioiden osalta. Elämänlaatulautakunnan tavoitteena on edistää kaupungin asukkaiden sosiaalista, terveydellistä, taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä tukea heidän itsenäistä selviytymistään. Tätä toteutetaan järjestämällä lainsäädännön mukaisia hyvinvointipalveluja sekä kulttuuri-, liikunta-, kansalaisopisto-, nuoriso- ja kirjastopalveluja. Elämänlaatupalveluiden tulosalue järjestää asukkaille hyvinvointia tukevia palveluja ennaltaehkäisevästi itsenäisen selviytymisen tukemiseksi, aktiivisessa yhteistyössä kasvatus- ja opetustoimen sekä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa. Yleisestä vaalikelpoisuudesta kunnan luottamustoimeen on säädetty kuntalain 33 :ssä. Sillä tarkoitetaan edellytyksiä, jotka henkilön on täytettävä, jotta hänet voidaan valita kunnan luottamustoimeen. Yleisen vaalikelpoisuuden edellytykset ovat: - henkilön kotikunta on asianomainen kunta - henkilöllä on jossakin kunnassa äänioikeus sinä vuonna, jona vaali luottamustoimeen toimitetaan - henkilö ei saa olla vajaavaltainen. Kuntalain 36 :ssä rajoitetaan vaalikelpoisuutta lautakuntaan seuraavasti: Vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Kuntalaissa lähdetään kunnanhallitusta koskevan sääntelyn tavoin siitä, että henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen valtuustoon, ei myöskään ole vaalikelpoinen lautakuntaan.

25 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sääntely ulottuu myös henkilöstöön, joka on kunnan määräämisvallassa olevan eli kuntakonserniin (ks. kuntakonsernin määrittelystä yleiskirje 8/80/2012) kuuluvan yhteisön palveluksessa, jos yhteisö toimii asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella. Lautakunnan tehtäväalueella toimivan liikeyrityksen johtohenkilöiden vaalikelpoisuutta on rajoitettu vastaavin perustein kuin kunnanhallituksen kohdalla. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a, joka kuuluu seuraavasti: Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Sukupuolikiintiö koskee kaikkia kunnan ja kuntayhtymän toimielimiä lukuun ottamatta kuntien valtuustoja, jotka valitaan yleisillä vaaleilla. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Lain mukaisen kiintiön on toteuduttava sekä varsinaisten että varajäsenten kohdalla. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee Oriveden kaupungin elämänlaatulautakuntaan yhden jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen toimikaudelle

26 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ ORIVEDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN JÄSENEN TOIMIKAUDELLE Juupajoen kunnanhallitus on hyväksynyt sopimuksen, jonka mukaan Oriveden kaupunki järjestää ja tuottaa Juupajoen kunnalle lakisääteiset ympäristönsuojelupalvelut sekä niihin tavanomaisesti kuuluvat toimisto- ja materiaalipalvelut sekä -kulut. Juupajoen kunnan lakisääteisenä monijäsenisenä ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Oriveden ympäristölautakunta, joka toimii myös Oriveden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena. Ao. asioita käsitellessään lautakunta toimii yhteislautakuntana ja siinä on mukana jäsenenä yksi Juupajoen kunnanvaltuuston valitsema henkilö. Aiemmin Juupajoen kunta valitsi kaksi jäsentä lautakuntaan. Lautakunnan esityslista, jossa käsitellään Juupajoen asioita, toimitetaan etukäteen tiedoksi jäsenten lisäksi Juupajoen kunnanjohtajalle ja kunnanhallituksen puheenjohtajalle. Pöytäkirja toimitetaan tiedoksi Juupajoen kunnanhallitukselle. Yleisestä vaalikelpoisuudesta kunnan luottamustoimeen on säädetty kuntalain 33 :ssä. Sillä tarkoitetaan edellytyksiä, jotka henkilön on täytettävä, jotta hänet voidaan valita kunnan luottamustoimeen. Yleisen vaalikelpoisuuden edellytykset ovat: - henkilön kotikunta on asianomainen kunta - henkilöllä on jossakin kunnassa äänioikeus sinä vuonna, jona vaali luottamustoimeen toimitetaan - henkilö ei saa olla vajaavaltainen. Kuntalain 36 :ssä rajoitetaan vaalikelpoisuutta lautakuntaan seuraavasti: Vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Kuntalaissa lähdetään kunnanhallitusta koskevan sääntelyn tavoin siitä, että henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen valtuustoon, ei myöskään ole vaalikelpoinen lautakuntaan.

27 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ Sääntely ulottuu myös henkilöstöön, joka on kunnan määräämisvallassa olevan eli kuntakonserniin (ks. kuntakonsernin määrittelystä yleiskirje 8/80/2012) kuuluvan yhteisön palveluksessa, jos yhteisö toimii asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella. Lautakunnan tehtäväalueella toimivan liikeyrityksen johtohenkilöiden vaalikelpoisuutta on rajoitettu vastaavin perustein kuin kunnanhallituksen kohdalla. Toimielimiä valittaessa on otettava huomioon tasa-arvolain säännökset. Kunnallisten toimielinten valintaa koskee tasa-arvolain 4 a, joka kuuluu seuraavasti: Valtion komiteoissa, neuvottelukunnissa ja muissa vastaavissa toimielimissä sekä kunnallisissa ja kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Sukupuolikiintiö koskee kaikkia kunnan ja kuntayhtymän toimielimiä lukuun ottamatta kuntien valtuustoja, jotka valitaan yleisillä vaaleilla. Tasa-arvovaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Lain mukaisen kiintiön on toteuduttava sekä varsinaisten että varajäsenten kohdalla. Sen sijaan laki ei vaadi, että varsinaisen jäsenen ja hänen henkilökohtaisen varajäsenensä olisi oltava samaa sukupuolta. Myöskään puheenjohtajistoa vaatimus ei erikseen koske. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se valitsee Oriveden kaupungin ympäristölautakuntaan yhden jäsenen ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen toimikaudelle

28 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ KUNTAYHTYMIEN SEKÄ SEUTUYHDISTYKSEN HALLINTOELINTEN JÄSENTEN VAALIT Niihin kuntayhtymiin, joissa Juupajoen kunta on mukana valitaan hallintoelimiin perussääntöjen mukaisesti jäsenet/edustajat ja näille henkilökohtaiset varajäsenet. 1. Sastamalan koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuusto. Sastamalan koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuustossa on jokaisesta jäsenkunnasta yksi jäsen kutakin alkavaa 60 opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaan kunnan maksuosuuksiin kuuluvaa oppilasta kohti. Oppilasmääränä käytetään kolmen edellisen vuoden keskimäärää. Juupajoelta valitaan yksi yhtymävaltuuston jäsen ja hänelle henkilökohtainen varajäsen. 2. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän yhtymävaltuustoon valitaan yksi jäsen ja hänelle henkilökohtainen varajäsen. 3. Pirkanmaan liitto -kuntayhtymä. Pirkanmaan liiton sääntöjen mukaan kuntien edustajainkokous valitsee maakuntavaltuustoon jäsenkuntien kunnanvaltuustojen toimikautta vastaavaksi ajaksi kustakin jäsenkunnasta yhden jäsenen kutakin viimeksi pidettyä kunnallisvaaleja edeltävän vuoden viimeisenä päivänä kunnassa asunutta alkavaa asukasta kohden, kuitenkin enintään kolmanneksen rajoittamattomasta jäsenmäärästä. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen samasta ryhmästä ja kunnasta kuin varsinainen jäsen. Maakuntavaltuuston jäsenet ja varajäsenet valitaan jäsenkuntien kunnanvaltuustojen jäsenistä. Valitaan Pirkanmaan liitto -kuntayhtymän edustajainkokoukseen yksi jäsen ja hänelle henkilökohtainen varajäsen. Edustajainkokous pidetään klo 9.30 Tampereen kaupunginvaltuuston istuntosalissa. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se suorittaa edellä mainittujen kuntayhtymien hallintoelimien jäsenten/edustajien vaalin toimikaudelle seuraavasti: 1) Sastamalan koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuuston jäsen ja varajäsen 2) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän jäsen ja varajäsen 3) Pirkanmaan liiton kuntayhtymän kuntien edustajainkokouksen edustaja ja hänelle varajäsen.

29 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUTAMIESTEN VAALI Kunta valitsee luottamushenkilöitä myös erinäisiin valtion toimielimiin. Esimerkiksi käräjäoikeuden lautamiehet, kiinteistötoimitusten uskotut miehet sekä poliisin neuvottelukunnan jäsenet ovat kunnan valitsemia. Kunnan valitsemiin valtion luottamushenkilöihin sovelletaan kuntalain 32.3 :n mukaan kunnan luottamushenkilöitä koskevia säännöksiä, jollei asianomaisessa erityislaissa muuta säädetä. Yleensä asianomaisessa erityislaissa säädetään ainakin henkilöiden valintaan liittyvistä seikoista. Samoin tasa-arvolain 4 a koskee myös kunnan valtion toimielimiin valitsemia jäseniä, jollei asianomaisessa erityislaissa ole tarkempia säännöksiä valittavien henkilöiden kelpoisuusehdoista (ks. käräjäoikeuslain lautamiehiä koskevat vaatimukset, joita sovelletaan myös kiinteistötoimitusten uskottuihin miehiin). Käräjäoikeuslain (581/1993) 7 :n mukaan valtuusto valitsee lautamiehet toimikauttaan vastaavaksi ajaksi. Kunnasta valittavien lautamiesten tulee mahdollisimman tasapuolisesti edustaa kunnan väestön ikä-, elinkeino-, sukupuolija kielijakaumaa. Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota on pidettävä sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 63 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- ja poliisivalvontaa, eikä myöskään virallinen syyttäjä, asianajaja tai muu ammatikseen asianajoa harjoittava henkilö (käräjäoikeuslain 6 ). Käräjäoikeuden lautamiesten lukumäärän vahvistaa oikeusministeriö. Viimeksi lukumäärä on vahvistettu oikeusministeriön päätöksellä (OM 8/31/2012) ja sen mukaan Tampereen käräjäoikeuteen on valitaan Juupajoelta kaksi lautamiestä. Nykyisten lautamiesten toimikausi päättyy, kun uudet lautamiehet on valittu ja päätös on tullut lainvoimaiseksi. Lautamiehen asemaan liittyviä kannanottoja Oikeusministeriö kiinnittää valtuustoryhmien ja lautamiesehdokkaiden huomiota eräisiin kannanottoihin ja seikkoihin, jotka ovat aika ajoin nousseet esiin lautamiesjärjestelmän toimivuutta ja uskottavuutta arvioitaessa. Perustuslakivaliokunta toteaa muun muassa seuraavaa: Lautamiesten valinnassa tulee korostaa lautamiehen tuomarintehtävää. Lautamies ei ole poliittisella valtakirjalla toimiva kunnallinen luottamushenkilö, vaan hänen tulee olla

30 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 1/ riippumaton. Valtuustoryhmillä on tämän suhteen erityinen vastuu. Sama koskee sitä, että lautamiehiksi valittavat ovat valmiita toimimaan tehtävässään koko kauden. Ottaen huomioon lautamiehen tehtävän ja aseman tuomioistuimen jäsenenä puolueiden ei pidä vaatia lautamiehiksi valittavilta sitoumuksia ns. puolueveron maksamisesta istuntopalkkiostaan. Lautamiestehtävän luonne Lautamiehen tehtävää ei voida pitää kunnallisena luottamustehtävänä vaikka valtuusto valitsee lautamiehet. Perustuslain mukaan tuomiovaltaa käyttävät itsenäiset ja riippumattomat tuomioistuimet. Lautamiehet, joilla on yksilöllinen äänioikeus, ovat tuomioistuimen jäseniä ja toimivat tuomarin vastuulla. Näin ollen tehtävä on pikemminkin valtiollinen luottamustehtävä, jonka hoitamisesta maksettavat kustannukset (istuntopalkkio, ansionmenetyskorvaus ja matkakustannukset) suoritetaan valtion varoista. Lautamiehen tehtävä eroaa kunnallisista lautakunnan jäsenyyksistä ja eräistä muista kunnallisista luottamustehtävistä siinäkin suhteessa, että tuomioistuimen istunnot alkavat yleensä aamulla kello 9.00 ja istuntoja jatketaan niin pitkään, että kaikki istuntopäivälle haastetut jutut saadaan käsitellyksi. Lautamiehen tehtävä edellyttää siis varautumista koko päivän kestävään istuntoon. Erityisesti laajoissa rikosasioissa lautamiesten tulee varautua olemaan läsnä useampana päivänä peräkkäin. Lautamiesten istuntovuoroista sopiminen edellyttää tällaisissa tapauksissa käräjäoikeuden ja lautamiesten keskinäistä yhteydenpitoa riittävän ajoissa, jotta lautamiehet voisivat varautua istuntoihin. Esteellisyyskysymyksiä Käytännön kokemukset ovat osoittaneet, että esteellisyyskysymykset ovat usein ajankohtaisia erityisesti silloin, kun lautamiehinä on esimerkiksi kunnanhallituksen tai kuntayhtymän hallituksen jäseniä. Oikeusministeriön näkemyksen mukaan merkittävässä asemassa olevien kunnallisten luottamushenkilöiden tai kansanedustajien valitsemiseen lautamieheksi tulisi suhtautua pidättyväisesti. Kunnanhallitus esittää, että valtuusto valitsee kaksi lautamiestä Tampereen käräjäoikeuteen toimikauttaan vastaavaksi ajaksi.