Skeittaukseen ei tarvita jalkoja vaan kavereita vammaisen nuoren asema liikunnallisissa nuorisokulttuureissa

Transkriptio

1 Skeittaukseen ei tarvita jalkoja vaan kavereita vammaisen nuoren asema liikunnallisissa nuorisokulttuureissa Liikuntatieteen päivät Jyväskylän yliopistossa Työryhmä: Liikunnan tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Susan Eriksson, YTT, tutkija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kampus

2 Hankkeen tausta LIMU-hanke eli vaihtoehtoiset liikuntalajit ja nuorisokulttuurit ( ) Aineistonkeruun yhteydessä havaittiin, että vammaisten nuorten liikuntaharrastuksista on liian vähän tutkimustietoa Suomessa A: Nii joo, totta, joo. No tota, voiko ihan kuka tahansa skeitata? Mitä sä luulet? M: No voi, miks ei vois. A: Ei oo mitään rajotuksia? M: Ei. No ei oikkeestaan. Ei oo. Oon mie nähny niitä videoita, missä joku skeittaa, millä ei oo jalkoja ollenkaan, niin ei se mitenkään estä sitä. Eikä, eikä nyt muutenkaan. Paitsi ehkä se, jos ei oo sitä porukkaa tavallaan, tai kavereita, mitkä skeittaa. Se saattaa olla vähän ongelma. Tai sitten, jos kaverit lopettaa skeittaamisen, nii pitäs yksin skeitata, se ei välttämättä kiinnosta kaikkia yksin skeitata. (17-vuotias skeittari, haastattelu)

3 Hankkeen toteutus - Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus liikuntatutkimuksen määrärahoista vuosille Susan Eriksson, Veli Liikanen (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu) - Anni Rannikko, Pasi Torvinen, Päivi Armila (Itä-Suomen yliopisto) - Millaisia mahdollisuuksia vammaisella nuorella on harrastaa liikuntaa Suomessa? Millainen asema vammaisella nuorella on liikunnallisissa nuorisokulttuureissa ja millaista hänen osallisuutensa on? - Teoreettiset lähtökohdat yhteiskuntatieteellisessä vammaistutkimuksessa ja kulttuurintutkimuksessa - Metodiset ainekset etnografisessa havainnoinnissa ja kyselytutkimuksessa

4 Teoreettiset lähtökohdat: yhteiskuntatieteellinen vammaistutkimus Vammaisuuden sosiaalinen malli: vammaisuutta ei ole, yhteiskunta rakentaa esteet Vammaiset ihmiset yritetään normalisoida eli asettaa yhteiskunnallisiin mittapuihin : kuntoutus Vammaisen henkilön asema sidoksissa institutionaalisiin määrittelyihin (vrt. asiantuntijakäytännöt ja normalisaation ideologia: millaista kuntoutusta vammainen henkilö tarvitsee?) Ruumis: medikaalisen konsultaation ja katseen kohde vai mielihyvän ja kompetenssin lähde? Foucault ja biopolitiikka: ruumis hallinnallisuuden kohde ja väline ruumiin hallinnallisuuden käytännöt näkyvät usealla tavalla vammaisten elämässä Kansalaisuuden viitekehys (itsemäärääminen, itsenäinen elämä, mahdollisuus tehdä omaa elämää koskevia päätöksiä) Kulttuuriset representaatiot vaikuttavat olennaisesti kansalaisuuden määrittymiseen Ruumiillisuus ja sen kuvasto Idealisoitu kansalaisuus perustui ruumiin kyvykkyydelle (vammaistutkimuksessa ablebodidness), vaikuttanut kansalaisuuden määrittymiseen Vammaisten ihmisten marginaalinen asema suhteessa ihanteelliseen kansalaisuuteen ja sen representaatioihin

5 Teoreettiset lähtökohdat - kulttuurintutkimus Nuorisokulttuurit: paikalliset sosiaalisuuden muodot, ryhmäkulttuuri, jäsenyydet, sosiaaliset eronteot, identiteetit Ns. vammaiskulttuurit, joilla emansipatorinen funktio: tuodaan esiin kansalaisuuden marginaalisuutta korostamalla sosiaalisten erojen merkitystä siinä Suomessa vammaiskulttuureja tutkittu erittäin vähän Miten vammaisten nuorten liikuntakulttuurit sijoittuvat emo- ja alakulttuurien ja liikuntakulttuurien kentille? Emansipaation, erottautumisen vai integraation pyrkimykset?

6 Tutkimusaineisto Etnografinen havainnointi- ja haastatteluaineisto Lajit: jalkapallo, näkövammaisten maalipallo, lumilautailu ja laskettelu, hiihto, ratsastus, judo, yleisurheilu, Special Olympics - talvikisat Itävallassa maaliskuussa 2017 Webropol - kyselyaineisto liikuntaseurojen ja vammaisjärjestöjen kautta (n= 132) Liikuntaharrastuksen merkitys ja mielekkyys elämässä, sosiaaliset suhteet, vanhempien rooli harrastustoiminnassa, järjestön, seuran ja ohjaajien rooli, mahdollisuudet harrastaa liikuntaa, liikunnan harrastamisen esteet ja rajoitteet, harrastamista tukevat palvelut Metodologinen triangulaatio (vuoropuhelu eri aineistotyyppien välillä)

7 Kyselyaineiston kuvauksia Harrastan tällä hetkellä Haluaisin harrastaa Hyötyliikuntaa 62.1 % 6. 1% Kestävyyslajeja 47.7 % 18.2 % Voimalajeja 31.1 % 22.0 % Palloilulajeja 29.5 % 22.7 % Taitolajeja 25. 0% 24.2 % Muita lajeja 14.4 % 5.3% Kamppailulajeja 8.3% 17.4% Nuorisolajeja 5.3% 14.4 % 0% 20% 40 % 60 % 0% 20% 40% 60%

8 Kyselyaineiston kuvauksia Minkä vuoksi harrastan juuri näitä lajeja? Olen kiinnostunut lajista Laji sopii minulle hyvin 62.9 % 62.1 % Laji on hyväksi terveydelleni 53.8 % Kaverit 42.4 % Kävin kokeilemassa lajia ja ihastuin siihen 31.1 % Lajin harrastaminen maksaa sopivasti Minulla on lajissa avustaja Laji on osa kuntoutustani Jokin muu asia, mikä? 22.7 % 22.0 % 22.0 % 22.0 % Koulu tai opettajat Esikuvat, tunnetut urheilijat Muut harrastukset vaikuttavat 6.8% 11.4 % 10.6 % 0 % 20% 40% 60%

9 Kyselyaineiston kuvauksia Mitkä tekijät estävät sinua harrastamasta liikuntaa? Lähellä ei ole sopivia ryhmiä tai urheiluseuroja 29.5% Olen yksinäinen Muu syy, mikä? Minulle ei ole sopivia liikuntatiloja tai paikkoja Minulla ei ole valmentajaa, ohjaajaa tai avustajaa opastamassa minua Liikunnan harrastaminen vaatii liikaa rahaa 22.7% 20.5% 19.7% 19.7% 18.2% Kohtaan ennakkoluuloja ja syrjintää Minulla ei ole kuljetusta harrastukseen 12.1% 14.4% Minulla ei ole sopivia varusteita tai apuvälineitä Liikunnan harrastaminen vaatii liikaa aikaa Liikunnan harrastaminen on liian raskasta tai vaarallista 7.6% 9.1% 9.1% Perhe ja läheiset eivät kannusta minua harrastamaan liikuntaa 2.3% 0 % 10% 20% 30%

10 Kyselyaineiston kuvauksia Millaisia tavoitteita sinulla on liikuntaharrastuksessasi? Haluan pitää hauskaa 75.0% Haluan parantaa kuntoani 67.4% Haluan kokea uusia elämyksiä 59.8% Haluan parantaa mielialaani 53.8% Haluan tutustua ihmisiin Haluan kehittyä liikkujana 41.7% 47.0% Haluan menestyä kilpailuissa 35.6% Haluan vaikuttaa ulkonäkööni 26.5% Minulla ei ole erityisiä tavoitteita Jokin muu tavoite, mikä? 6.1% 4.5% 0% 20% 40% 60% 80%

11 Yhteenvetoa kyselyaineistosta 75% kyselyyn vastanneista nuorista kokee liikuntaharrastuksen tärkeäksi hauskanpidon kannalta, kavereiden merkitys on tärkeä 62% vastaajista Myös kunnon kohottaminen liikuntaharrastuksen tärkeä motiivi (67% vastaajista) Suurimmat koetut rajoitteet harrastaa liikuntaa liittyvät sopivien paikkojen ja seurojen puutteeseen asuinpaikkakunnalla (29% vastaajista), yksinäisyyteen (22%) Terveydelliset ja vammasta johtuvat syyt ovat olennaisia, k. avovastaus: Kuulovamma: en kuule kunnolla, siksi joukkuelajit pelottavat Riittävän lajikohtaisen ohjauksen, tuen ja vammaisuuteen liittyvän asiantuntemuksen puute nähdään suurena syynä siihen, ettei vammaisilla nuorilla ole samoja mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa kuin muilla nuorilla Avovastaus: Välillä joutuu tekemään suhteettomankinn paljon töitä, jos haluaa selvittää, voiko jonnekin liikuntapaikakan tai ryhmään osallistua näkövammaisena. Aina pitäisi myös muistaa infota etukäteen ryhmäliikuntatunnin ohjaajaa jne. Se on joskus aika raskastakin, kun pitää koko ajan selittää vammaansa.

12 Etnografinen aineisto

13

14

15

16

17

18 Huomioita näkövammaisten maalipallosta Sekaryhmät: sekä miehiä että naisia, näkövammaisia ja näkeviä Joukkue pelaa Suomen edustajana Euroopan mestaruustasolla (lajia harrastetaan erittäin vähän) Vauhdikas ja lihasvoimaa vaativa, kuuloaistille perustuva laji: pallo raskas, sisältää kiliseviä kelloja, jotta pelaaja kykenee äänen perusteella ennakoimaan pallon liikkeitä Hyökkääjät ja puolustajat Havainnointia: fyysinen voima ja taidot lajissa arvostettuja, ne ylläpitävät atleettista identiteettiä (voimaa ja jaksamista koskevat merkitykset jutuissa ja vitseissä harjoitusten aikana) Näkövammaiset ja näkevät kiinteästi osana liikuntakulttuuria ja ystäväpiiriä, ei koettu olevan sosiaalista erottelua, myös vapaa-ajalla yhteistä toimintaa Maalipalloharrastus keskeinen elämänkokonaisuudessa

19

20 Huomioita erityisryhmien jalkapallosta Tiukasti erilliset harrastamisen ja kilpailun areenat Perheet tiiviisti mukana harrastuksessa Hauskanpito, perheiden keskinäinen ja perheiden välinen tiivis yhteisöllisyys, ystävyys- ja seurustelusuhteet Voimakkaat syötöt ja maalit saivat erityistä myönteistä huomiota koko kollektiivin keskuudessa Sosiaalinen erillisyys muista nuorista

21 Etnografinen haastattelu- ja havainnointiaineisto Säännönmukaisuus ja rutiininomaisuus tyypillistä, myös höntsäilyä riippuen liikuntakulttuurista Asenteisiin liittyvät ongelmat, kuten syrjiminen: vammaisuutta koskeville käsityksille perustuvia rajanvetoja ylläpidetään arjessa.. (esimerkkinä nuorten hakeutuminen niihin seuroihin, joissa ei vammaisia lajinharrastajia) Vammaisten nuorten liikuntaharrastusten erillisyys muista nuorista, poikkeuksena näkövammaisten maalipallo Rakenteelliset ongelmat: institutionaalisissa käytännöissä ylläpidetään vammaisten ja muiden nuorten välistä jaottelua, kuten seurajäsenyyden määrittelyissä Valmennus, ohjaus, tuki hyvin keskeistä seuratoiminnassa ja kilpailuihin tähtäävässä toiminnassa vanhempien rooli keskeinen, mutta usein ambivalentti: tuki tärkeää, mutta ei aina edistä itsemääräämistä

22

23 Hankkeen tutkimusjulkaisuja Eriksson, S. & Liikanen, V. & Rannikko, A. & Sihvonen, S. & Torvinen, P. (2016): Vammaisuus suomalaisen sanomalehden ruumiinkulttuureissa. Liikunta & Tiede 53 (6) De-humanisoivat merkitykset ruumiista koskevassa sanastossa ja metaforissa: esim. mekanistisuus, animalistisuus Supercrip-diskurssi (korostaa suorituksen ylivertaisuutta vammaisuudesta huolimatta) Armila, P. & Torvinen, P. (2017? tulossa): Vammaiset nuoret ja vapaaajan liikunta. Nuorisotutkimus (vammaisia nuoria koskeva teemanumero) Vammaisten nuorten toiseutettu asema suhteessa liikunnan harrastamiseen: liikuntapaikkojen ja harrastusmahdollisuuksien puute ja paikkakuntakohtaisesti eriarvoiset mahdollisuudet, vamman tuomat esteet ja rajoitteet, harrastuspiirien sosiaalinen eristyneisyys

24