ANTTI J. PIETILÄ SAARNIVAARAN TEOLOGISENA AUKTORITEETTINA Uuras Saarnivaara seminaari Ryttylässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ANTTI J. PIETILÄ SAARNIVAARAN TEOLOGISENA AUKTORITEETTINA Uuras Saarnivaara seminaari Ryttylässä"

Transkriptio

1 1/17 Matti Väisänen, TT Ryttylä ANTTI J. PIETILÄ SAARNIVAARAN TEOLOGISENA AUKTORITEETTINA Uuras Saarnivaara seminaari Ryttylässä JOHDANTO Tässä seminaarissa tarkastellaan Saarnivaaran elämää ja teologiaa sekä kirkkohistorian että dogmatiikan näkökulmasta. Kirkkohistorian näkökulma on horisontaalinen, dogmatiikan vertikaalinen. Pyrin seuraavassa ottamaan esille sekä Pietilän että Saarnivaaran teologiasta niitä keskeisiä kohtia, joissa heidän ajatuksensa korreloivat toistensa kanssa joko samansuuntaisesti tai toisiaan vastaan. Jaan sanottavani kolmeen alalukuun: 1) Antti J. Pietilä ihmisenä ja teologina, 2) Saarnivaaran suhde Pietilään ja 3) Pietilän vaikutus Saarnivaaraan. Loppukatsauksessa arvioin sekä Pietilän että Saarnivaaran teologiaa. 1. ANTTI J. PIETILÄ IHMISENÄ JA TEOLOGINA Antti J. Pietilä syntyi Oulun maaseurakunnassa Hänen vanhempansa olivat kyläsuutari Abraham Matinpoika Pietilä ja Kaisa Helena Kjellin. Äiti oli hurskas, kasvatuksessaan ankara lestadiolainen, isä luonteeltaan kova, kiivas, itsepäinen, jopa häijykin ja juopotteluun taipuvainen. 1 Pietilä opiskeli hyvillä arvosanoilla teologisessa tiedekunnassa. Porvoon piispa Herman Råbergh vihki hänet papiksi keväällä 1905.Teologisten opintojensa jatkamista silmälläpitäen Pietilä teki useita tutkimusmatkoja ulkomaille: Ruotsiin Tukholmaan, Uppsalaan, Vesteråsiin, Linköpingiin, Vadstenaan ja Skaraan 1905, 1906 ja 1907, Saksaan Göttingeniin 1909 sekä Berlinin, Leipzigin, Heidelbergin, Greifswaldin ja Baselin yliopistoihin 1910 ja Pietilä oli lahjakas. Teologian tohtoriksi Pietilä väitteli 1907 aiheesta Daniel Juslenius. Hänen elämänsä ja vaikutuksensa. Pietilä nimitettiin G.G. Rosenqvistin viran hoitajaksi Dogmatiikan ja etiikan professoriksi hänet nimitettiin Pietilä oli professorinvirassaan kuolemaansa asti (1932) Pietilä ihmisenä Pietilällä oli tavaton työtarmo. Kun Suomen Kirkon Seurakuntatyön Keskusliitto perustettiin, se otti yhdeksi tehtäväkseen tietojen ja kirjoitusten välittämisen maan sanomalehdistölle. Täten sai alkunsa Kristillinen Sanomalehtitoimisto (KS). Pietilä 1 Tiililä: Antti J. Pietilä. Kiistelty kirkonmies, 7. 2 Tiililä: Antti J. Pietilä. Kiistelty kirkonmies, 20, 21, 25 28,

2 2/17 pyydettiin professorin virkansa ja monen muun työnsä ohessa sen hoitajaksi. Pietilä laati itse noin 40 % kaikesta toimiston välittämästä kirjoitusmäärästä. Hän kirjoitti vajaassa seitsemässä vuodessa ( ) 270 kirjoitusta ja välitti ne lehdistölle. 3 Alituinen puuttuminen milloin mihinkin, todelliseen tai kuviteltuun epäkohtaan kulutti Pietilän voimia, mutta oli myös todistus harvinaisesta keskittymiskyvystä. Hän ampui kaikkea, mikä liikkui. Missä Pietilä oli, siellä syntyi aina kriisejä, mutta samalla hän oli loistava toisten kriisien selvittäjä. Pohjimmiltaan Pietilä oli varsin ristiriitainen persoona. Pietilän kirjoitukset eivät jättäneet lukijaa kylmäksi. Niihin oli otettava kantaa, puolesta tai vastaan. Hänen poleeminen otteensa johti vähitellen hänen ystäväjoukkonsa harvenemiseen. 4 Kotimaan avustajana hänen välinsä menivät lehteen poikki. Pietilän ja Herättäjä-lehden + Kareksen välillä oli suorastaan sietämätön jännitys. Pappisliiton puheenjohtajana Pietilä suututti papit, niin että hän joutui jäämään sivuun puheenjohtajan paikalta. Tiedekunnassakin hän jäi yksinäiseksi otteittensa johdosta. Vartijankin päätoimittajana Pietilä jäi yksin, avustajat kaikkosivat kahta lukuun ottamatta. 5 Pietilä oli sekä arvostettu että haukuttu. Hänellä oli läheiset suhteet esimerkiksi presidentti Relanderiin. Hän vieraili useita kertoja kesäisin Kultarannassa. Mutta suhteet Relanderiinkin katkesivat myöhemmin. 6 Eino Leinon kuoltua 1926 ja kirkkoherra, kirjailija Arvi Järventauksen toimitettua Leinon siunaamisen Helsingin Vanhassa kirkossa Pietilä kirjoitti siunaustilaisuuden johdosta kirjoituksen, johon Suomen kulttuurivaikuttajat pahentuivat. Tämän jälkeen useimmat maamme sanomalehdet sulkivat sivunsa Pietilän kirjoituksilta. 7 Pietilä oli ilmeisen pettynyt, kun häntä ei valittu Gustaf Johanssonin jälkeen arkkipiispaksi. Tosin sanottiin, että jos Pietilästä olisi tehty arkkipiispa, hän ei olisi rauhoittunut. Suomen kirkko olisi saanut hänestä arkkipiiskan. 8 Tiililä sanoo Gustaf Johanssonista, että hänen persoonansa salaisuuksia oli (mikäli ihmiset pystyivät ymmärtämään) sisäinen elämä Jumalassa. Pietilää, toista viime vuosisadan alun kirkollista vaikuttajapersoonaa ei samalla tavalla kunnioitettu, ei ehkä kuunneltukaan. Kun Johansson eli aivan kuin syntisten suuresta joukosta jo jollakin merkillisellä tavalla vapautuneena, Pietilän täytyi yhä uudelleen etsiä sieluunsa rauhaa omakohtaisesta ripittäytymisestä. Hänellä ei liioin ollut muuta ulkonaista valtaa kuin opettajavirkansa ja äänestysoikeutensa. Kenenkään ei tarvinnut tehdä mitä hän halusi. Mutta häntä pelättiin. 3 Tiililä: Antti J. Pietilä. Kiistelty kirkonmies, 35, Tiililä: Antti J. Pietilä. Kiistelty kirkonmies, 36, 50, 52, 5 Tiililä: Antti J. Pietilä. Kiistelty kirkonmies, Pietilän ja presidentti Relanderin läheistä suhdetta kuvastaa mm. Pietilän presidentille lähettämä kirje Pietilä aloittaa kirjeensä tervehdyksellä Rakas Veli! Kirje päättyy seuraavasti: Jäämme, Veli rakas, Jumalan huomaan. Hän on voimallinen pelastamaan Sinut, ne, jotka ovat Sinulle rakkaita, ja sen kansan, jonka johtoon hänen oikea kätensä on Sinut kohottanut. Rakkain terveisin veljesi Antti J. Pietilä. Tiililä: Antti J. Pietilä. Kiistelty kirkonmies, 55, 56. Tiililä kysyykin: Lieneeköhän maassamme milloinkaan muulloin tapahtunut, että Helsingin yliopiston professori pyytää tasavallan presidentiltä esirukouksia? Pietilä puolestaan piti etuoikeutenaan ja velvollisuutenaan rukoilla presidentin puolesta muutenkin kuin virallisessa kirkkorukouksessa. Tiililä: Antti J. Pietilä. Kiistelty kirkonmies, 56, 240, Tiililä: Antti J. Pietilä. Kiistelty kirkonmies, 305, 306; Pietilä Vartijassa 1926, Tiililä: Antti J. Pietilä. Kiistelty kirkonmies, 156.

3 3/17 Hänen läpitunkeva tarkastajankatseensa ulottui joka taholle. Sana hänen aseenaan oli harvinaisen terävä. Hän osasi lyödä, sanoo Tiililä Pietilä yliopistomiehenä ja teologina Pietilän varsin laajasta kirjallisesta toiminnasta on mainittava ennen muuta Yhteiskunnallinen siveysoppi (1925), Synnin hätä ja Jumalan rauha (1922) sekä Kristillinen Dogmatiikka I III ( ). Pietilä kuoli 54-vuotiaana 1932, päivä sen jälkeen, kun oli päättänyt Kristillinen Dogmatiikka III:n eli viimeisen osan kirjoittamisen. Hän ammensi vaikutteita sekä konservatiivisesta erlangenilaisesta että liberaalista uusprotestanttisesta teologiasta. Pietilän kristillisyydessä näkyy myös hänen lestadiolaistaustansa. Hän korosti omakohtaisen uskoon tulemisen välttämättömyyttä mutta myös jatkuvan anteeksisaamisen ratkaisevaa merkitystä ja sitä tärkeätä osaa, mikä sen välittymisessä on ripillä. Lestadiolaisuuden piirissä Pietilän kirjaa Synnin hätä ja Jumalan rauha pidetäänkin hänen pääteoksenaan. Tiililä on epäilemättä oikeassa, kun hän pitää Pietilän kolmiosaista teossarjaa Kristillinen Dogmatiikka I-III hänen päätyönään. Kirjoittihan Pietilä dogmatiikkansa kypsässä iässä ollessaan elämänsä kolmen viimeisen vuoden aikana. 10 Vuonna 1912 Pietilä julkaisi systemaattisen teologian alaan kuuluvan erikoisteoksensa Taistelu apostolisesta uskontunnustuksesta. Berliinissä käydessään Pietilä oli kuunnellut uusprotestanttisen Adolf von Harnackin luentoja ja arvosteli niitä myöhemmin kovasti. Samalla Pietilä oli ilmeisen ihastunut Friedrich Lahusenin ajatuksiin. Lahusen toisti lievennetyssä muodossa von Harnackin perusväittämää, ettei esimerkiksi luterilaisesta tunnustuksesta tullut luopua, mutta ettei sitä liioin tarvinnut seurata kirjaimellisesti. Tiililä sanoo, että Pietilän kirja jättää ristiriitaisen vaikutelman. Hän yritti sovittaa yhteen yhteensopimattomia. Hänellä oli sama mahdoton pyrkimys kuin Lahusenillakin. Eniten Pietilä kuitenkin ammensi edellisiä hiukan maltillisemmalta uusprotestantilta, Reinhold Seebergiltä. Pietilän teos on tyyliltään varsin dialektinen. Teos on näin loppuun asti eräänlaista soutamista ja huopaamista, sanoo Tiililä. 11 Tiililän mukaan Pietilän Dogmatiikan I osassa prinsiippiopin ehkä merkittävimmät ja enimmän keskustelua aiheuttaneet piirteet ovat nämä: hän hylkää tieto-opissa jyrkän kantilaisuuden ja hän käsittää dogmatiikan tutkimukseksi de Deo et rebus divinis (Jumalasta ja jumalallisista) sekä samalla normatiiviseksi. 12 Raamatun ilmoitus on Pietilän mukaan kaikille ajoille normatiivista, mutta hän piti todennäköisenä, että Kristuksen seurakunta vielä kokee uusia ilmoituksen aikakausia. Toisin sanoen Pietilä edustaa eräänlaista jatkuvan ilmoituksen käsitystä. 13 Jumalan sanan Pietilä jakaa ilmoitussanaan ja armonvälinesanaan. Vain Raamattu sisältää edellisen. Raamatullinen julistus taas muodostaa armonvälinesanan. Pietilän raamattukäsitys on yhteneväinen sekä 9 Tiililä: Antti J. Pietilä. Kiistelty kirkonmies, 359, Tiililä: Antti J. Pietilä. Kiistelty kirkonmies, Tiililä: Antti J. Pietilä. Kiistelty kirkonmies, , 326, 338. Tosin myös Tiililän oma suhtautuminen Luterilaisen kirkon tunnustuskirjoihin oli jossakin määrin varauksellinen. Tämä näkyi esim. omana opiskeluaikanani siinä, että Domus Evangelican Knoppologia-kirjan mukaan, johon jokainen tentissä käynyt oli velvollinen merkitsemään tenttikysymykset ylös, Tiililä oli koko Knoppologian olemassaolon aikana kysynyt dogmatiikan tentissä jotakin Tunnustuskirjoista muistaakseni vain kerran. 12 Tiililä: Antti J. Pietilä. Kiistelty kirkonmies, Tiililä: Antti J. Pietilä. Kiistelty kirkonmies, 147.

4 4/17 uusprotestantismin että vanhoillislestadiolaisuuden kanssa. Lakia ajatellen Pietilä puolustaa lain kolmatta käyttöä useimpien herätyskristittyjen tapaan. 14 Pietilällä näyttää olleen ilmeisiä vaikeuksia armonvälineiden realismin suhteen. Kristuksen ruumiin ja veren tosiasiallisuutta ehtoollisen leivässä ja viinissä Pietilä ei dogmatiikassaan myönnä. Tähän on ilmeisesti vaikuttanut se, että hän suhtautui kristologiassaan epäilevästi Kristuksen kaksiluonto-oppiin sisältyvään communicatio idiomatum -ajatukseen, jonka mukaan inkarnaation jälkeen Jeesuksen Kristuksen jumalallinen ja inhimillinen puoli ovat ja pysyvät erottamattomasti yhdessä sekä maanpäällä että taivaassa. 15 (unio personalis: Kristuksen kahden luonnon yhdistyminen on pysyvä tila; communicatio idiomatum: Kristuksen luonnot yhteistävät ominaisuutensa toisen luonnon kanssa, mutta eivät kuitenkaan symmetrisesti.) Communicatio idiomatum tekee myös Jeesuksen Kristuksen inhimillisen luonnon osalliseksi hänen jumalallisen luontonsa kaikkivallasta (omnipotenssista) ja kaikkialla läsnäolemisesta (ubikviteetista). Nämä puolestaan mahdollistavat niin sanotun reaalipreesenssin eli Jeesuksen Kristuksen todellisen läsnä olemisen armonvälineissä. Jos communicatio idiomatum kielletään, reaalipreesenssi käy mahdottomaksi. Opissa Pyhästä Hengestä ja pelastuksen omistamisesta kuvastuu Pietilän henkinen kristinuskonkäsitys. Näyttää kuin Pietilä pitäisi Pyhää Henkeä pikemminkin persoonattomana voimana kuin Pyhän Kolmiykseyden kolmantena persoonana. Hän käyttikin Pyhästä Hengestä toistuvasti pronominia se, eikä hän. 16 Pietilän kristinuskonkäsitys oli läpeensä henkinen ja irrallaan kaikesta konkreettisesta, jopa armonvälineistäkin. 17 Esimerkiksi kasteesta hän sanoi, että se on välttämätön pelastukseen, mutta lapsikastetta ei tulee perustella niin mahdottomalla asialla kuin pikkulapsen uskolla, kuten Luther. Pietilälle käsitys pikkulapsen uskosta oli magiaa, taikauskoa. Tämän näkemyksensä hän oli ilmeisesti omaksunut saksalaiselta Johann Tobias Beckiltä ja rationalistisesta saksalaisesta uusprotestantismista. 18 Uudestikastamisesta Pietilä sanoo, että lahkoissa sitä on pidetty välttämättömänä, mutta hänkin pitää sen mahdollisena sielunhoidollisista syistä. Missä kuoleva ihmisparka on joutunut sielunhätään eikä näytä saavan muusta lepoa kuin uudesta kastamisesta, tämä hänelle suotakoon. 19 Käsittämätöntä, sillä Raamatun mukaan kaste on ainutkertainen tapahtuma kunkin ihmisen elämässä (Ef 4:5)! Neuvo omantunnon rauhan saamiseksi rikkomalla Jumalan sanaa vastaan on väärää neuvomista. Ehtoollisopista Pietilä kirjoittaa muun muassa seuraavasti: Leipä ei ole millään tavoin Kristuksen ruumis, eikä viini liioin millään tavoin Kristuksen veri. Tiililä sanookin, että käsittääkseni tämä on paljon lähempänä reformoidun kuin luterilaisen kristillisyyden peruskantaa. Tiililän mukaan Pietilä perustaa niin uskovan sisäiseen kokemukseen, että koko armonväline-termikin on hänen teologiaansa sopimaton. Tämä ei kuitenkaan avannut Pietilälle portteja mihinkään subjektiiviseen hurmahenkisyyteen, sillä hän oli 14 Pietilä: Kristillinen Dogmatiikka III, , ; Tiililä: Antti J. Pietilä. Kiistelty kirkonmies, Pietilä: Kristillinen Dogmatiikka III, 65, 67, 73, 75, ; Tiililä: Antti J. Pietilä. Kiistelty kirkonmies, 326, 327, Tiililä: Antti J. Pietilä. Kiistelty kirkonmies, Tiililä: Antti J. Pietilä. Kiistelty kirkonmies, Pietilä: Kristillinen Dogmatiikka III, ; Tiililä: Antti J. Pietilä. Kiistelty kirkonmies, Pietilä: Kristillinen Dogmatiikka III, 343; Tiililä: Antti J. Pietilä. Kiistelty kirkonmies, 350.

5 5/17 järjestyksen mies. Mutta henkinen oli hänen kristinuskonkäsityksensä, perin juurin henkinen. Kaikki muodot olivat toisen asteen asioita. 20 Pietilän mielestä Raamatulla ei voida perustella juutalaisen kansan palaamista omaan maahansa ennen kuin se tunnustaa Kristuksen. 21 Pietilä ei hyväksynyt oppia millenialismista, ei myöskään oppia helvetistä, joka ei hänen mukaansa kuulu teologiaan lainkaan. 22 Pietilä edustaa universalismia, näkemystä, jonka mukaan kaikki ihmiset lopulta pelastuvat. Hän olettaa, että on olemassa Raamatussa ilmoitetun pelastustalouden rinnalla ja jälkeen jokin toinen talous, jossa pelastuksen hylkääjät saavat avun. 23 Pietilän asenne Rooman kirkkoon oli erittäin kielteinen. Sama koskee anglosaksista teologiaa. Pietilä ei ollut kiinnostunut symboliikasta eli tunnustusopista (niin kuin ei Tiililäkään). Symboliikan juuret ovat dogmihistoriassa, mutta siltä alaltahan Pietilä ei kirjoittanut mitään. 24 Beckiläisyys, herännäisyys ja lestadiolaisuus nauttivat Pietilän myötätuntoa, mutta evankelisuudesta hän lausui ankaran tuomion. Lutherin kirjoja julkaisevalla evankelisella liikkeellä oli Pietilän mielestä muita huonompi dogmatiikka ja heikommat teologit. Pietilä arvosteli kansankirkkoa: Sen varjopuolia ovat pakollinen verotus, viran tuoma turva palkkapaimenet ja kirkon johdon arkuus suhteessa valtioon. Pahinta on kuitenkin, että valtiokirkko sulkee piiriinsä minkälaisia ihmisiä tahansa. Pietilän sympatiat olivat vapaakirkkojen puolella. Pietilä puolusti protestanttista matalakirkollisuutta ja yleistä pappeutta. 25 Pietilä kritisoi sekä Tukholman että Lausannen ekumeenisia konferensseja (1925 ja 1927). Hän sanoi, että ekumeenisia harrastuksia vaivaa niiden uskonnollisen pohjan heikkous SAARNIVAARAN SUHDE PIETILÄÄN Opettajistaan Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa Saarnivaara muistelee hengellisesti eniten vaikuttavana Antti J. Pietilää. Pietilä oli kotoisin lestadiolaisesta kodista ja oli Saarnivaaran mukaan omassa elämässään kokenut uskoon tulon. Antti J. Pietilä oli myös Saarnivaaran pro gradu -tutkielman ohjaaja. Työ käsitteli uudestisyntymistä. 27 Pietilän ja Saarnivaaran suhde oli poikkeuksellinen. Saarnivaara muun muassa asui jatkoopintojensa aikana Helsingissä ollessaan Pietilän työhuoneessa. Heidän läheisestä suhteestaan kertoo myös se, että Pietilän kuoltua Saarnivaara sai teologisena perintönä omakseen kunnioittamansa opettajan työpöydän ja -tuolin. (Ari Auranen on vuorostaan perinyt kyseiset huonekalut ihailemaltaan opettajalta Uuras Saarnivaaralta.) Tiililä: Antti J. Pietilä. Kiistelty kirkonmies, 326, 327, Pietilä: Kristillinen Dogmatiikka III, 496; Tiililä: Antti J. Pietilä. Kiistelty kirkonmies, Pietilä: Kristillinen Dogmatiikka III, , 516; Tiililä: Antti J. Pietilä. Kiistelty kirkonmies, Pietilä: Kristillinen Dogmatiikka III, Pietilä: Kristillinen Dogmatiikka I, 416; Tiililä: Antti J. Pietilä. Kiistelty kirkonmies, Pietilä: Kestääkö kirkko, 44 Tiililä: Antti J. Pietilä. Kiistelty kirkonmies, 163, 168, 169, 174, Pietilä: Kristillinen Dogmatiikka III, 378, 379; Tiililä: Antti J. Pietilä. Kiistelty kirkonmies, Honkanen & Mäki-Mikola: Sinun sanasi on totuus, 17; Väisänen: Vedestä vai Hengestä? Uuras Saarnivaaran kasteteologia, Honkanen & Mäki-Mikola: Sinun sanasi on totuus, 18

6 6/17 Antti J. Pietilän vaikutuksesta Saarnivaaran teologiseen ajatteluun kertoo myös se, että evankelisen / beckiläisen kodin lapsena Saarnivaaran kirjallisen tuotannon sisällä kulkee jo hänen opiskeluajoistaan alkaen koko ajan lestadiolaisuus. 29 Lestadiolaisuuden vaikutusta Saarnivaaran teologiseen ajatteluun ja tuotantoon vahvistivat myöhemmin hänen läheiset yhteytensä Väinö Havakseen ja Amerikan lestadiolaisiin. Havakselle ripittäytyessään syksyllä 1934 Saarnivaara kääntyi lestadiolaisuuteen PIETILÄN VAIKUTUS SAARNIVAARAAN 3.1. Saarnivaara ihmisenä Pietilän tavoin myös Saarnivaaran työtarmo oli aivan uskomaton. Hänen kirjoituskoneensa naputus kuului junassa ja Helsingin sinisessä bussissa, Jopa Niilo ja Päivi Räsäsen hääseuroissa hän valmisteli seuraavaa kirjaansa. Saarnivaara ei tuhlannut aikaa neuvotteluihin. Hänessä oli individualistisia piirteitä. Hän oli parhaimmillaan työskennellessään yksin. Kuten Pietilän niin Saarnivaarankin esittämät ajatukset ja kirjoitukset monesti jakoivat mielipiteet puolesta ja vastaan. Näin tapahtui myös kaikissa niissä yhteisöissä joiden palveluksessa hän oli. Saarnivaarallakin oli sekä ystäviä että oppositio. Saarnivaara kertoi omaksuneensa Pietilältä näkemyksen, jonka mukaan teologiassa ei ole kysymys vain asioista vaan myös henkilöistä. Teologia ei ole nimetöntä. Juhani Koivisto kuvaa kyseistä Pietilän ja Saarnivaaran ajatusta näin: Teologinen työskentely on kuin jääkiekon pelaamista. Siinä pitää ottaa kiekon lisäksi myös miestä. Tämä johti usein sekä Pietilän että Saarnivaaran jäähyaitioon, so. tiedotusvälineet hyllyttivät heidät joko lyhyemmäksi tai pitemmäksi ajaksi. Kun Saarnivaara tuli 1954 Sana-lehden toimittajaksi Kansan Raamattuseuraan, pian seuran johto määräsi jokaisen Saarnivaaran kirjoituksen tarkistettavaksi ennen niiden julkaisemista. 31 KRS:n palveluksessa ollessaan vuonna 1955 Saarnivaara julkaisi kirjan Luther ja Lund, jossa hän ampui peitenimillä varustamansa teologisen tiedekunnan opettajat ja kirkon johtajat alas yhden toisensa jälkeen (Eino I Suuri, Bernhard Pinola, Kassu Ollinen, Osmo Alanne, Helge Nykänen, Urho Multanen, Lauri Hakala, Martti Simola jne.) sillä seurauksella, että tiedekunta järjesti asiasta yliopistolla keskustelutilaisuuden. Eino J. Honkanen keskustelussa mukana olleena kertoi allekirjoittaneelle, kuinka tiedekunnan professorit suuttumuksesta kasvot punaisena käyttivät kirpeitä puheenvuoroja Saarnivaaraa vastaan. Saarnivaara vastasi kaikkiin puheenvuoroihin lainkaan kiihtymättä lauhkeasti kuin lammas, mutta asiasta piiruakaan tinkimättä. Kun tilaisuus oli päättynyt, Honkanen kuuli Kassu Ollisen eli Olavi Castrenin sanovan jollekin kollegalleen: Minun täytyy tunnustaa, että me olimme tekemisissä pyhitetyn miehen kanssa. 29 Uuras Saarnivaaran vanhempien ja lapsuuden kodin hengellisestä taustausta on olemassa kahdenlaista tietoa, toisten lähteiden mukaan ko. tausta on evankelisuus, toisten lähinnä beckiläisyys. 30 Väisänen: Vedestä vai Hengestä? Uuras Saarnivaaran kasteteologia, Väisänen: Vedestä vai Hengestä? Uuras Saarnivaaran kasteteologia, 24, 25; KRSA hall. ptk , 3.

7 7/17 Samassa yhteydessä Honkanen kuvasi minulle Saarnivaaraa näin: Saarnivaarassa on toinenkin puoli. Hän kun oli kouluaikanaan sairastanut keuhkotuberkuloosin ja oli sen tähden vapaa varusmiespalveluksesta ja oli talvisodan ja jatkosodankin ajan viettänyt USA:ssa, kaukana sotanäyttämöltä, hänen asetuntemuksensa oli varsin heikko. Sen tähden hän luuli esimerkiksi kirjoituskonetta konepistooliksi. Tämä oli Honkasen leikillinen tapa kuvata ystävänsä Saarnivaaran teologisia taistelukirjoituksia. Pietilästä kerrotaan, että hän oli kuin kotonaan kaikkialla sekä oppimattomien kansanihmisten että oppineiden ja presidentti Relanderinkin seurassa. Korkeasti oppinut Saarnivaara viihtyi parhaiten kansanihmisten parissa. Hänen kaunistuksenaan olivat hänen nöyryytensä ja suunnaton vaatimattomuutensa Saarnivaara opettajana ja teologina Väiteltyään Lutherin teologiasta filosofian tohtoriksi Chicagossa (1945) ja teologian tohtoriksi Helsingissä (1948) Saarnivaara haki kahtakin Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa avoimena ollutta virkaa. Käytännöllisen teologian professorin virkaa hän haki syksyllä 1956 ja teologisten esikäsitteiden apulaisen (apulaisprofessorin) virkaa keväällä 1957, mutta häntä ei valittu kumpaankaan niistä. Sen sijaan Saarnivaara toimi vuosikymmenet opettajana USA:ssa ja Suomessa eri oppilaitoksissa, joista valmistui suuri joukko pappeja, evankelistoja ja lähetyssaarnaajia. 32 Pietilän tavoin Saarnivaara oli ahkera kirjoittaja julkaisten elämänsä aikana työnsä ohella kuutisenkymmentä kirjaa ja lehtiartikkelia. Saarnivaaran kirjallinen tuotanto on myös teologiselta sisällöltään varsin laaja ja monipuolinen. Jos Pietilä oli väsymätön kannanottaja miltei kaikkeen maan ja taviaan välillä, oli Saarnivaara väsymätön saarnamatkoilla kulkija ja julistaja. 33 Saarnivaaran käsitys Jumalan ilmoituksesta ja Jumalan sanasta on varsin pitkälle samanlainen kuin Pietilän ja myös uusprotestantismin. Saarnivaara käsittelee tuotannossaan itse ilmoituskysymystä varsin vähän. Sen sijaan raamattukysymys on hänen tuotannossaan runsaasti esillä. Hän jakaa Pietilän tavoin Jumalan sanan ilmoitussanaan ja armonvälinesanaan. Ilmoitussana on yhtä kuin Raamattu ja armonvälinesana yhtä kuin uskovan seurakunnan suullisesti julistama julkinen raamatullinen saarna ja yksityinen synninpäästön sana. Itsessään Raamatun sana on kuollutta, koska Pyhä Henki ei asu missään staattisessa aineessa. Pyhä Henki asuu vain uskovissa ja välittyy heistä sanan saarnan ja parannuksen kautta toiseen ihmiseen. 34 Toisin kuin Pietilä Saarnivaara opettaa, että Jumalan pelastusilmoitus tässä ajassa on päättynyt Raamattuun. 35 Pietilän ja yleisesti ns. herätyskristittyjen tavoin Saarnivaara on 32 Väisänen: Vedestä vai Hengestä? Uuras Saarnivaaran kasteteologia, Auranen: Lestadiolais-uuspietistinen konservatiiviteologi Uuras Saarnivaaran elämä ja toiminta vuoteen 1966, 9; Väisänen: Vedestä vai Hengestä? Uuras Saarnivaaran kasteteologia, Pietilä: Kristillinen Dogmatiikka III, ; Väisänen: Vedestä vai Hengestä? Uuras Saarnivaaran kasteteologia, ; Seeberg: Lehrbuch der Dogmengeschichte 4, 1, Die Entstehung des protestantischen Lehrbegriffs, ; Herrmann: Der Verkehr des Christen mit Gott im Anschluß an Luther dargestellt. 40, Saarnivaara: Onko Jumala todella sanonut, 10.

8 8/17 lain kolmannen käytön kannalla. Lundilaisdebateissaan hän puolustaa lain kolmatta käyttöä varsin laajasti. 36 Saarnivaara on saanut vaikutteita Pietilältä myös ns. reaalipreesenssi-asiassa eli kysymyksessä Kristuksen todellisesta läsnäolosta armonvälineissä, Jumalan sanassa ja sakramenteissa. Molemmat välttävät reaalipreesenssi-käsitteen käyttämistä ja korvaavat sen selityksellä, että Kristus on läsnä sanaa saarnattaessa, kastettaessa ja ehtoollista jaettaessa, mutta kumpikaan ei puhu siitä, että Kristus olisi itse armonvälineissä. Näin ollen varsinaiseksi armon välineeksi molemmilla jää viime kädessä uskova evankeliuminjulistaja, josta Pyhä Henki välittyy toiseen ihmiseen vain sanaa saarnattaessa ja synninpäästöä julistettaessa. Kaste ja ehtoollinenkin ovat heille ensisijaisesti evankeliumin julistamistilanteita. 37 Ilmeisesti Pietilän vaikutus Saarnivaaraan näkyy myös siinä, ettei Saarnivaarakaan ole täysin sisäistänyt Kristuksen kaksiluonto-oppiin kuuluvaa ominaisuuksien kommunikaatiota (communicatio idiomatumia), jota Tunnustuskirjat pitävät Jumalan Kolminaisuuden jälkeen suurimpana salaisuutena, mitä taivaassa ja maan päällä on. 38 Klassisen kristologian mukaisella jumalallisen ja inhimillisen yhdistymisellä Kristuksen persoonassa on kauaskantoisia seurauksia nimenomaan sakramenttiteologiaan, sillä kasteen ja ehtoollisen sakramentissa tapahtuu asetussanojen voimasta samantapainen jumalallisen ja inhimillisen yhdistyminen kuin se, mikä on todellisuutta Jeesuksen Kristuksen persoonassa. Lutherin sovituskäsitystä selittäessään väitöskirjassaan vuonna 1948 Saarnivaara sanoo, että Lutherin mukaan Jumalan Poika ja Marian Poika ristiinnaulittiin ja että Kristuksen inhimillinen ja jumalallinen luonto kärsi ja kuoli yhdessä meidän tähtemme Golgatan ristillä. Mutta vuonna 1982 julkaistussa massiivisessa teoksessaan Voiko Raamattuun luottaa? Saarnivaara erottaa Kristuksen jumalallisen ja inhimillisen hypostaasin (olemuksen) toisistaan ja selittää Kristuksen kärsineen ja kuolleen vain inhimillisen luontonsa puolesta. Samalla hän katsoo, ettei Kristus tarvinnut jumalallisen luontonsa puolesta myöskään ylösnousemusta. 39 Saarnivaaran vuosina 1948 ja 1982 esittämien käsitysten välillä on Kristuksen hypostaasia koskeva kristologinen ja soteriologinen ristiriita. Väitöskirjassaan Saarnivaaran esittämä tulkinta on klassisen kristinuskon ja niin ollen myös Lutherin ja luterilaisen tunnustuksen mukainen. Sen sijaan hänen myöhempi käsityksensä muistuttaa vääjäämättä Efeson konsiilin vuonna 431 hylkäämää nestoriaanista harhaoppia, jossa Kristuksen inhimillinen ja jumalallinen hypostaasi erotetaan toisistaan. Kyseinen harha on tuhonnut sekä Pietilän teologiassa että Saarnivaaran uuspietistisen kauden teologiassa armonvälineitä koskevan reaaalipreesenssin, josta syystä ne ovat lakanneet de facto olemasta heille armonvälineitä. Kun Tiililä kyselee, pitääkö Pietilä Pyhää Henkeä Jumalan kolminaisuuden kolmantena persoonana vai pelkkänä persoonattomana Jumalan voimana, josta hän käyttää toistuvasti 36 Lailla on kolme käyttöä: I, II ja III käyttö. (Saarnivaara: Syntisen tie vanhurskauteen ja pyhyyteen Lutherin mukaan III, ) 37 Väisänen: Vedestä vai Hengestä? Uuras Saarnivaaran kasteteologia, FC, 539, 33 ja 448, 18. Ks. myös kohdat 538, 31 s. ja 547, Saarnivaara: Syntisen tie vanhurskauteen ja pyhyyteen Lutherin mukaan II, 70, 71; Saarnivaara: Voiko Raamattuun luottaa, 799; Juntunen: Kristologia. Johdatus Lutherin teologiaan,128, 129; Väisänen: Vedestä vai Hengestä? Uuras Saarnivaaran kasteteologia,

9 9/17 pronominia se eikä hän, Saarnivaara pitää Pyhää Henkeä ehdottomasti Jumalan Kolmiykseyden kolmantena persoonana eli Jumalana ja perustelee käsityksensä vankasti Raamatulla. 40 Samalla on kuitenkin sanottava, että Saarnivaaran koko sovituskäsitystä ja armonvälineteologiaa vaivaa samantapainen henkisyyden korostus kuin Pietilänkin: Ensiksi, Saarnivaaran mukaan ihmisen synti on ensisijaisesti Saatanan asumista ihmisen sydämessä. Siksi Kristuksen tuli kärsiä hengessään ja sovittaa ja vapauttaa näin ihmisen henki. 41 Tämä asettaa Saarnivaaran näkemyksen inkarnaatiosta varsin poikkeukselliseen valoon. Saarnivaara kirjoittaa: Täten ennen kaikkea ihmisen henki, hänen sydämensä, tarvitsee lunastusta. Tämän mukaisesti Kristuksenkin oli kärsittävä eniten sydämessään ja omassatunnossaan eli hengessään. Hänen ruumiillisella ja sielullisella kärsimyksellään oli toisarvoinen merkitys. 42 Saarnivaaran spiritualistisen käsityksen mukaisesti keskeistä Kristuksen pelastustyössä on ihmisen hengen sovitus, ei sielun ja ruumiin, jotka ovat neutraaleja eivätkä kuulu ihmiseen Jumalan kuvana. Sen sijaan koko kristikunnan yhteisen perinteisen raamatuntulkinnan mukaan koko Kristus hänen ruumiinsa, sielunsa ja henkensä kärsi ihmiskunnan syntien tähden ja sai aikaan sovituksen. Toiseksi, sekä Pietilällä että Saarnivaaralla pelastus irtoaa varsinaisista armonvälineistä: Raamatusta, kasteesta ja ehtoollisesta, koska Kristus ei asu niissä eikä välity niiden kautta, vaan Jumalan valtakunnasta uskovan saarnaaman raamatullisen sanan ja yksityisen synninpäästön kautta. 43 Saarnivaara puolusti kuitenkin koko ajan Raamatun arvovaltaa ja erehtymättömyyttä Jumalan ilmoituksena suorastaan herhiläisen tavoin, ja julistajan tuli ammentaa sanomansa Raamatusta ja sen tuli olla Raamatun mukaista. 44 Tiililän mukaan Pietilä katsoo, että kaikki hengellinen tapahtuu ihmisessä Pyhän Hengen vaikutuksesta suoraan ilman armonvälineitä, jopa niin että koko armonväline-termikin on hänen teologiaansa sopimaton. Saarnivaara käyttää Jumalan sanasta ja sakramenteista kyllä armonväline-nimitystä, mutta todellisuudessa hänkin minimoi teologiassaan varsinaisten aineellisten armonvälineiden vaikutuksen. Pietisteinä sekä Pietilä että Saarnivaara korostavat usko-käsityksessään uskon subjektiivista puolta objektiivisen puolen kustannuksella. He eivät näe, että usko on seurausta ihmisen liittämisestä Kristukseen ja Kristuksen tulemisesta asumaan häneen, ja siksi pieni lapsikin voi uskoa, kuten Kristus itse opettaa (Mt 18:6). Raamatun mukaan usko ei ole ensisijaisesti ymmärryksen asia, kuten Pietilä ja Saarnivaara näkevät. Siksi Kristus voi asua yhtä hyvin pikkulapsessa, nuoressa, aikuisessa tai dementoituneessa vanhuksessa. Uskon korostaminen rationalistisesti ymmärryksen asiana on johtanut sekä Pietilän että Saarnivaaran pikkulasten kasteessa tapahtuvan uskon saamisen ja 40 Saarnivaara: Elämä uskossa. Jumalan Kansan Kristinoppi, 62, 63; Saarnivaara: Voiko Raamattuun luottaa, Saarnivaara: Syntisen tie vanhurskauteen ja pyhyyteen Lutherin mukaan II, Syntisen tie vanhurskauteen ja pyhyyteen Lutherin mukaan II, 70, Väisänen: Vedestä vai Hengestä? Uuras Saarnivaaran kasteteologia, 145, Muun muassa kirjansa Onko Jumala todella sanonut? ja Voiko Raamattuun luottaa? Saarnivaara on kirjoittanut Raamatun arvovallan puolustamiseksi. Ks. myös Väisänen: Vedestä vai Hengestä? Uuras Saarnivaaran kasteteologia,

10 10/17 uudestisyntymisen kieltämiseen. Näin ollen kysymys pikkulasten pelastuksesta jää heidän teologiassaan vastausta vaille tai paremminkin tulee kielletyksi. 45 Aivan ilmeisesti Saarnivaara on saanut Pietilältä ajatuksen myös siitä, että mikäli kastettu lapsi kuolee ennen ymmärtävään ikään tulemistaan, hän saa tuonelan välitilassa mahdollisuuden uskoa ja kokea pelastuksen. Tämä on kuitenkin olettamus, jossa Pietilä ja Saarnivaara menevät Raamatussa annetun Jumalan ilmoituksen ulkopuolelle. (Toinen uuspietistinen isä Urho Muroma, joka kielsi uudestisyntymisen ja pelastumisen kasteessa, päätyi kieltämään perisynnin kadottavuuden selvitäkseen kasteteologiansa tuottamasta lasten pelastumista koskevasta ongelmasta.) 46 Toisin kuin Pietilä Saarnivaara oli Muroman tavoin aivan ehdoton uudestikastamisen torjuja. Itse asiassa kaikki hänen varsinaiset kastetta koskevat kirjansa on suunnattu uudestikastamista vastaan. Monissa eskatologian alaan kuuluvissa yksityiskohdissa Saarnivaara oli varsin selkeästi eri linjoilla kuin oppi-isänsä Pietilä. Hän katsoi toisin kuin Pietilä, että juutalaiset tulevat Raamatun mukaan palaamaan aikojen lopulla omaan maahansa. 47 Pietilä kuului millenialismin torjujiin. Saarnivaaran opetuksen mukaan tuhatvuotinen valtakunta toteutuu lopun aikana kirjaimellisesti tämän maan päällä. 48 Toisin kuin Pietilä Saarnivaara opetti selkeästi helvetin olemassa oloa. 49 Pietilän näkemykseen Jumalan toisesta pelastustaloudesta sisältyi samalla universalismi. Saarnivaaralle oppi universalismista eli kaikkien ihmisten pelastumisesta oli suorastaan kauhistus. Sekä Pietilä että Saarnivaara asennoituivat erittäin kielteisesti roomalaiskatoliseen kirkkoon. Pietilällä oli kielteinen suhde myös anglikaaniseen kirkkoon. Sen sijaan Saarnivaara suhtautui anglikaaniseen kirkkoon ja varsinkin sen evankelikaaliseen siipeen varsin myönteisesti. Pietilä enempää kuin Tiililäkään eivät olleet kiinnostuneita symboliikasta eli tunnustusopista. Sen sijaan Saarnivaara puhui kunnioittavasti kirkkomme tunnustuskirjoista ja siteerasi niitä usein. Beckiläisyydestä, lestadiolaisuudesta ja myös herännäisyydestä Pietilä kirjoitti myönteisesti, mutta evankelisuutta hän arvosteli ankarasti. Tuntuu jotenkin lähes koomiselta, että Lutherin kirjoja julkaisevalla evankelisella liikkeellä oli Pietilän mielestä muita huonompi dogmatiikka ja muita kirkkomme liikkeitä heikommat teologit. Myös Saarnivaaran asenne evankelisuutta kohtaan oli varauksellinen. Todennäköisesti sekä Pietilän että Saarnivaaran asenteet evankelisuutta kohtaan johtuivat siitä, että evankelisen liikkeen teologit olivat arvostelleet heidän käsityksiään. Erityisesti he pitivät molempien armonvälineteologiaa Raamatun ja luterilaisen tunnustuksen vastaisena. (Poikkeuksena tästä on n. 10 vuotta kestänyt Saarnivaaran ns. lestadiolais-luterilaisen kausi). Sekä Pietilä että Saarnivaara puolustivat ns. matalakirkollisuutta ja yleistä pappeutta. Kyseiset piirteet ovat heillä varmaan yhteistä pietististä perintöä. Yhteistä perintöä voi olla myös se, että molemmat vastustivat ekumeenista liikettä, koska näkivät sen hengellisteologisen perustuksen kestämättömänä. 45 Väisänen: Vedestä vai Hengestä? Uuras Saarnivaaran kasteteologia, 262, 263; Saarnivaara: Lapsikaste ja pelastus luterilaisuudessa, 4; Junkkaala: Urho Muroma herätyssaarnaaja, Saarnivaara: Uudestisyntyminen, 128; Muroma: Katso, Hän tulee pilvissä V, Saarnivaara: Harmagedon ennen ja jälkeen, 21, 21, 38 48; Saarnivaara: Näin sanoo Herra, 113, Saarnivaara: Harmagedon ennen ja jälkeen, 12, 13, ; Saarnivaara: Näin sanoo Herra, Saarnivaara: Näin sanoo Herra, 142; Saarnivaara: Katso, tässä on tie, etu- ja takasisäkansien kuvat ja selitykset.

11 11/17 4. LOPPUKATSAUS Tiililän mukaan Antti J. Pietilä etsi tietä modernismin ja konservatismin ristiaallokossa. Hän ammensi sekä konservatiivisesta Erlangenin teologiasta että liberaalista uusprotestantismista. Hän yritti sovittaa yhteen yhteensopimattomia. Tästä syystä Pietilää vaivasi suuri epäjohdonmukaisuus, jopa ristiriitaisuus. Pietilän riippuvuus 1900-luvun alun saksalaisen teologian valtavirrasta eli liberaalisesta uusprotestantismista tulee vääjäämättömästi näkyviin hänen dogmatiikassaan. Tämä käy ilmi erityisesti hänen raamattunäkemyksestään ja ns. henkisestä kristinuskon käsityksestään, jossa Jumalan armo irtoaa aineellisista armonvälineistä. Varsinkin sakramenttiopissa näkyy Pietilän teologian yhteys Adolf von Harnackiin ja Reinhold Seebergiin, vaikka hän samalla esitti myös kritiikkiä sekä Harnackia että erityisesti uusprotestantismin isää, Albrecht Ritschliä kohtaan. Tiililä katsoo, että Pietilän kaltaista taistelijaa ei tuona aikana kirkossa ollut toista, ja saataneen mennä Renqvistin ja Achreniuksen aikoihin, ennen kuin löydetään jotakin vastaavaa. Gustaf Johanssonissa oli profeetan henkeä, Pietilässä reformaattorin, sanoo Tiililä. 50 Kummankin teologiasta puuttui kuitenkin terve luterilainen substanssi. Tiililä toteaakin Pietilästä, että hänen mukaansa kaikki hengellinen tapahtuu ihmisessä Pyhän Hengen vaikutuksesta suoraan ilman armonvälineitä. Koko armonvälikappale -termikin on hänen teologiaansa sopimaton. Vaikka Pietilän teologiasta löytyy yllättävän suuria ongelmia, yliampuvalta, suorastaan herjalta, kuitenkin tuntuu lundilaisuutta edustavan professori Lauri Haikolan toteamus luennollaan, ettei Pietilä olisi rippikoulunsa jälkeen oppinut enää mitään positiivista uutta teologiasta. Näyttää ilmeiseltä, että useimmat Saarnivaaran teologiset ongelmat tulevat nimenomaan Pietilän välityksellä saksalaisesta beckiläis-württembergiläisestä pietismistä ja rationalistisesta liberaalista uusprotestantismista. Myöhemmin niihin liittyi myös reformoidulta taustalta tuleva angloamerikkalaisen revivalismin sävyttämä ratkaisukristillisyys. Pietilän vaikutus Saarnivaaraan lienee ollut suurin ennen Saarnivaaran varsinaista kääntymistä Havaksen vaikutuksesta lestadiolaiseksi. Amerikkaan muutettuaan ja Lutherin teologian sekä Amerikan lestadiolaisuuden historian tutkimisen aloitettuaan Saarnivaara näyttää ottaneen jossakin määrin etäisyyttä Beckin ja Pietilän ajatuksiin. 51 Uuspietistisellä kaudellaan hän itse sanoo palanneensa varhaiskautensa pelastuksen teologiaan takaisin. 52 Saarnivaarasta puhuttaessa on viimeaikoina esitetty varsin ristiriitaisia arvioita hänen teologiastaan. Hänestä on puhuttu raamatullis-luterilaisena herätysteologina, 53 vaikka hän varhaiskautenaan samoin kuin kypsällä iällään edusti teologiaa, joka kieltää Raamatun ja Evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjojen sekä Lutherin opettaman uskon kautta 50 Tiililä: Antti J. Pietilä. Kiistelty kirkon mies, Väisänen: Vedestä vai Hengestä? Uuras Saarnivaaran kasteteologia, Saarnivaaran kirje Juhani Viitalalle. 53 Nummela: Uuras Saarnivaaran hengellinen perintö, 2.

12 12/17 tapahtuvan uudestisyntymisen ja pelastuksen kasteessa. Saarnivaaran pelastuksen teologiaa on väitetty myös yhtenäiseksi sillä perusteella, että hän oli koko ajan pietisti. 54 Osa Saarnivaaran teologian selittämisen ristiriitaisuuksista johtuu keskustelussa käytettyjen avainkäsitteiden määrittelemättömyydestä. Ainakin jonkinasteista määrittelyä tarvitsevat Saarnivara-keskustelussa käytetyt termit pietismi, herätyskristillisyys, tunnustuksellinen luterilaisuus ja sakramentalismi. Sen tähden pyrin seuraavassa selittämään ja määrittelemään mainitut käsitteet Avaintermien määrittelyä a) Pietismi Pietismi voidaan jakaa karkeasti kahteen haaraan: Hallen pietismiin ja Württembergin pietismiin. 55 Hallen pietismin isänä pidetään Filip Jacob Speneriä. Hallen pietismi korostaa sisäistä elävää kristillisyyttä. Pelastuksen teologiassaan se opettaa kahta uudestisyntymistä: kasteessa tapahtuvaa varsinaista uudestisyntymistä Lutherin tavoin ja sanan kautta tapahtuvaa hengellisesti kuolleen uudestisyntymistä. Myös Reinin laaksossa Sveitsin rajan tuntumassa syntynyt Württembergin pietismi edustaa herätyskristillisyyttä. Württembergin pietismin taustalla on ns. filippismi (Melanchthon) ja sveitsiläinen reformoitu teologia. Württembergin pietismi kieltää reformoitujen tavoin uudestisyntymisen ja Pyhän Hengen sekä uskon saamisen kasteessa. Siihen, että Baselissa ja vuodesta 1843 alkaen Tübingenissä professorina toiminut Johann Tobias Beck omaksui württembergiläisen pietismin, on epäilemättä vaikuttanut Baselin ja Tübingenin sijainti Württembergin alueella. b) Herätyskristillisyys Herätyskristillisyys jakaantuu niinikään kahteen päähaaraan: luterilaiseen ja reformoituun. Luterilainen herätyskristillisyys voidaan jakaa edelleen aitoluterilaiseen eli tunnustukselliseen ja hallelais-pietistiseen, joka opettaa kahta uudestisyntymistä. Reformoitu herätyskristillisyys voidaan jakaa württembergiläis-pietistiseen ja angloamerikkalaiseen evankelikaaliseen haaraan. Luterilainen herätyskristillisyys opettaa Raamattuun ja kirkkomme Tunnustuskirjoihin pitäytyen uudestisyntymistä kasteessa ja saarnaa uskonsa menettäneille hengellisesti kuolleille luopioille parannusta, jotta nämä heräisivät jälleen hengellisesti ja palaisivat Kristuksen yhteyteen ja kasteen armoon, sillä ilman uskoa on mahdoton olla otollinen Jumalalle (Hpr 11:6). Lisäksi se edellyttää jokaiselta Jumalan lapselta elämistä jokapäiväisessä parannuksessa. Württembergiläinen pietismi ja angloamerikkalainen evankelikaalinen herätyskristillisyys hyväksyvät kyllä lapsikasteen, mutta kieltävät sen hengellisen sisällön eli uudestisyntymisen, Pyhän Hengen 54 Aurasen mukaan Saarnivaaralla säilyi koko ajan katkeamattomana juonteena pietistis-luterilainen linjaus. Auranen: Elävän uskon puolustaja valokeilassa, 9. Auranen perustelee väitettään Uudessa Tiessä olleessa samaisessa väitöskirjaansa koskevassa haastattelussa mm. seuraavasti: 1940-luvulla Saarnivaaran siihenastisen käsityksen rinnalle laskeutui tunnustuksellis-luterilainen juonne, joka ei kuitenkaan sulkenut pois hänen aiempaa käsitystään. Auranen: Elävän uskon puolustaja valokeilassa, 9. Aurasen mainitsemalla siihenastisella beckiläis-pietistisellä kaudellaan, samoin kuin lähes 50 vuotta kestäneellä viimeisellä eli lestadiolais-uuspietistisellä kaudellaan, Saarnivaara kielsi uskon kautta tapahtuvan uudestisyntymisen kasteessa, kun taas keskimmäisellä eli lestadiolais-luterilaisella kaudellaan 1940-luvulla hän myöntää vanhurskauttamisen, uudestisyntymisen ja Pyhän Hengen saamisen kasteessa. Kyllä mainitut kaksi käsitystä ovat toisensa poissulkevia. Ei ja kyllä eivät ole synonyymeja. 55 Myös herrnhutilaisuudella on ollut oma vaikutuksensa skandinaaviseen ja suomalaiseen pietismiin.

13 13/17 lahjan ja uskon saamisen kasteessa. Siksi ne edellyttävät jokaiselta ihmiseltä ymmärtävässä iässä tapahtuvaa kääntymiskokemusta ja uskoon tulemista, jota ne kutsuvat uudestisyntymiseksi. 56 c) Tunnustuksellinen luterilaisuus ja sakramentalismi Tunnustuksellinen luterilaisuus ja sakramentalismi sekoitetaan usein keskenään. Myös Saarnivaara-keskustelujen yhteydessä tunnustuksellista luterilaisuutta on kutsuttu sakramentalismiksi. Tunnustuksellisella luterilaisuudella tarkoitetaan sitä aitoa luterilaisuutta, joka ottaa Raamatun ja sitä oikein selittävät kirkkomme Tunnustuskirjat vakavasti ja haluaa ojentautua teologisesti sen mukaisesti. Tunnustuksellinen luterilaisuus ei ole sakramentalismia, sillä sakramentalismilla tarkoitetaan näkemystä, jonka mukaan ihminen pelastuu pelkän sakramentin vaikutuksesta ex opere operato ilman uskoa. Sakramentalismin raamatullinen vaihtoehto ei ole hallelaisen pietismin kahden uudestisyntymisen oppi beckiläis-württembergiläisestä pietismistä tai angloamerikkalaisesta evankelikalismista puhumattakaan vaan tunnustuksellinen luterilainen herätyskristillisyys, joka ottaa täydestä sekä kasteen sakramentin uudestisyntymisen välineenä että parannussaarnan niiden herättämiseksi eloon, jotka ovat kasteensa jälkeen kuolleet hengellisesti Saarnivaaran kolme pelastusteologista kautta Kaste- ja pelastusteologisesti Saarnivaaran teologinen tuotanto jakaantuu selvästi kolmeen kauteen. Kyseinen jako nousee vastaansanomattomasti Saarnivaaran omasta tuotannosta. Hänen kymmenisen vuotta ( ) kestänyttä varhaiskauttaan kutsun Saarnivaaran kasteteologiaa käsittelevässä väitöskirjassani Vedestä vai Hengestä? Uuras Saarnivaaran kasteteologia beckiläis-pietistiseksi kaudeksi. Sille on leimallista beckiläiswürttembergiläinen pietismi, joka oli tuohon aikaan kirkossamme erityisesti herännäisyyden piirissä vallalla laajemminkin. 57 Tällä kaudellaan Saarnivaara kielsi uudestisyntymisen, Pyhän Hengen ja uskon saamisen kasteessa, mutta sanoi kuitenkin lapsen pelastuvan kasteen vaikutuksesta. 58 Näin ollen Saarnivaaran ensimmäistä kautta yllättävää kyllä leimaa eräänlainen sakramentalismi, koska siinä kaste pelastaa tehtynä tekona ilman uudestisyntymistä, Pyhän Hengen lahjaa ja uskoa. Toista, niinikään kymmenisen vuotta ( ) kestänyttä kautta kutsun Saarnivaaran kasteteologiaa käsittelevässä väitöskirjassani lestadiolais-luterilaiseksi kaudeksi. Omien väitöskirjojensa valmistaminen Lutherin teologiasta sai Saarnivaaran tarkistamaan aikaisempia käsityksiään. Tällöin hän omaksui keskeisimmiltä kohdiltaan Lutherin pelastuskäsityksen ja pyysi edellisen kautensa opetuksiaan epäraamatullisina ja väärinä julkisesti Herättäjässä ja Kotimaassa anteeksi. Tällä kaudellaan Saarnivaara opettaa pelastuksesta hallelaisen pietismin tavoin kahta uudestisyntymistä: uudestisyntymistä, Pyhän Hengen ja uskon saamista kasteessa kuten Luther sekä toista, sanan kautta tapahtuvaa uudestisyntymistä niiden kohdalla, joista on kasteensa jälkeen tullut luopioita. 59 Meidän on kuitenkin syytä muistaa, ettei Uusi testamentti käytä epäuskoisen 56 Kyseinen näkemys on tyypillistä myös metodismissa. 57 Väisänen: Vedestä vai Hengestä? Uuras Saarnivaaran kasteteologia, 218, 219; Junkkaala: Osmo Tiililä protestantti, 291; Murtorinne: Suomalainen teologia autonomian kautena, Saarnivaara: Kaste uustestamentillisena ja kansankirkkoamme koskevana kysymyksenä, 84, 85, 95, Auranen: Lestadiolais-uuspietistinen konservatiiviteologi. Uuras Saarnivaaran elämä ja toiminta vuoteen 1966.

14 14/17 kastetun uskoon tulemisesta termiä uudestisyntyminen eikä Uudessa testamentissa ole ainuttakaan kohtaa, jossa kasteen saaneesta sanottaisiin, että hänen tulisi uudestisyntyä tai häntä kehotettaisiin uudestisyntymään. 60 Sen sijaan Raamattu käyttää hengellisen luopion paluusta Kristuksen yhteyteen johdonmukaisesti muita termejä kuin uudestisyntyminen. Se puhuu unesta heräämisestä, kuolleista nousemisesta, eloon virkoamisesta ja kadonneen löytymisestä. 61 Nimenomaan pelastuksen teologiaa ajatellen Saarnivaaran ensimmäisen kauden württembergiläinen pietismi ja toisen kauden hallelainen pietismi ovat toisensa poissulkevia. Kolmannella eli lestadiolais-uuspietistisellä kaudellaan, joka kesti vuodesta 1949 Saarnivaaran kuolemaan (1998) saakka eli miltei 50 vuotta, hän hylkäsi edellisen kautensa pelastuskäsityksen ja palasi varhaiskautensa näkemykseen tai sitäkin kauemmaksi Raamatusta, Lutherista ja Tunnustuskirjojemme opetuksesta. Hän kielsi pelastuksen (uudestisyntymisen, Pyhän Hengen ja uskon saamisen) kasteessa ja edellytti kaikilta ymmärtävässä iässä tapahtuvaa kääntymiskokemusta pelastuksen ehtona sakramentalisoiden näin kääntymiskokemuksen jokaiselle välttämättömänä. Sekä 60 Paavali kyllä sanoo Galatian kristityille: ARakkaat lapseni, teidän vuoksenne minun on jälleen kärsittävä synnytystuskia (wvdi,nw, akt., prees.), kunnes Kristus saa muodon teissä (Gl 4:19). On kuitenkin huomattava, että Paavali ei tässä puhu eikä kanna huolta galatalaisten uudestisyntymisestä Jumalan lapsiksi, vaan heidän pysymisestään Jumalan lapsina. Myöskään verbi wvdi,nw ei merkitse uudestisyntymistä, vaan synnytyskivuissa olemista, ei syntymistä, vaan synnyttämistä. Paavali kuvaa itsensä tässä galatalaisten äidiksi. Paavalin käyttämään metaforaan sisältynee monien selittäjien mielestä syvän huolen lisäksi jopa jonkinlaista ironiaa. Paavali kutsuu galatalaisia hellyttävästi lapsukaisiksi. He ovat syntyneet Jumalan lapsiksi, mutta nyt hän kantaa huolta siitä, että Kristus saisi muodon heissä. Paavalin huoli ei siis koske Jumalan lapseksi tulemista, vaan Jumalan lapsena pysymistä; ei syntymistä, vaan kasvamista. Hän oli ollut tuskassa heistä aikaisemmin, että heistä tulisi Jumalan lapsia; nyt hän on tuskassa, että he kasvaisivat Jumalan lapsina. Paavali samastaa tuskansa synnyttäjän tuskaan. Galatalaiset olivat unohtamassa pelastuksen evankeliumin ja ajautumassa omiin tekoihin turvautumisen tielle. Kysymys on Paavalin kamppailusta galatalaisten hengellisen elämän puolesta. Sen tähden verbi on aktiivissa; uudestisyntymisen yhteydessä verbi on säännöllisesti passiivissa osoittaen, että uudestisynnyttäjänä on Jumala. Preesens ilmaisee, että Paavalin kamppailu galatalaisten säilymiseksi terveessä uskossa oli jatkuvaa. Lenski: The Interpretation of St. Paul s Epistle to the Galatians; Longenecker: Word Biblical Commentary. Volume 41. Galatians. Ks. myös Väisänen: Joka uskoo ja kastetaan, pääsee taivaaseen, 56, Juha Pihkala kirjoittaa: Ajatus kahdesta tai useammasta uudestisyntymisestä ei ole luterilaisen tulkintamallin mukainen. Kääntymyskokemuksesta olisi käytettävä jotain muuta nimitystä. Ihmisen uudestisyntyminen on Jumalan luova teko, jossa Kristus tulee ihmisen sisimpään uudeksi ihmiseksi. Se tapahtuu kasteessa, jonka ei tarvitse olla kastettavalle psykologisesti kuvailtavissa oleva kokemus. Pihkalan tekstiin on helppo yhtyä, sillä Paavali kirjoittaa Efesoksen seurakunnalle eli kastetuille: Heräjä sinä, joka nukut, ja nouse kuolleista, niin Kristus sinua valaisee! (Ef. 5:14). Rooman seurakunnalle, siis kastetuille, hän kirjoittaa:...jo on hetki teidän unesta nousta; sillä pelastus on nyt meitä lähempänä kuin silloin, kun uskoon tulimme (Rm 13:11). Tuhlaajapoikakertomus on ajalta ennen kasteen asettamista, mutta tuhlaajapoika on eittämättä Jeesuksen antama kuva luopiosta ja maailmaan lähteneestä Jumalan lapsesta:...tämä minun poikani oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt... Tämä sinun veljesi oli kuollut ja virkosi eloon, hän oli kadonnut ja on jälleen löytynyt (Lk 15:24, 32). Raamatun mukaan hengellisesti kuollut ei siis tarvitse uutta uudestisyntymistä, niin kuin ei fyysisesti kuollutkaan tarvitse uutta syntymistä. Molemmat tarvitsevat kuolleista herättämisen, edellinen hengellisen, jälkimmäinen fyysisen. Niin kuin ihminen syntyy tähän maailmaan vain kerran, samoin hän uudestisyntyy Jumalan valtakuntaankin vain kerran. Jos kastettu, josta on tullut luopio, tarvitsisi uuden uudestisyntymisen, syntymisen analogia menisi rikki, sillä ihminenhän voi luopua Kristuksesta ja palata hänen yhteyteensä useamminkin kuin vain kerran. Koko uudestisyntyminen-termin käyttäminen olisi silloin mieltä vailla. Pihkala: Armonväline vai armon lupaus? 215, 251, 259. Ks. myös Väisänen: Joka uskoo ja kastetaan, pääsee taivaaseen, 30 32, ja Salonen: Vapaakirkollisuus, Vrt. Arkkila: Kaste Uuden elämän alku, 13; Wislöff: Kaikki eivät pääse taivaaseen. Luterilainen herätysjulistus, 23 28; Aho: Pyhän kasteen sakramentti,

15 15/17 saarnivaaralainen että uuspietistinen pelastusnäkemys edustavat enemmän reformoidulta taustalta tulevaa angloamerikkalaisen revivalismin sävyttämää ratkaisukristillisyyttä kuin aitoa luterilaista herätyskristillisyyttä, sillä mikään sellainen kristillisyys, joka kieltää uudestisyntymisen ja Pyhän Hengen saamisen kasteessa uskon kautta, ei ole raamatullista eikä niin ollen luterilaista. PÄÄTÖS Saarnivaara oli herätyskristitty. Noin kymmenen vuotta kestäneellä ensimmäisellä kaudellaan Saarnivaara omaksui lähinnä Antti J. Pietilän välityksellä beckiläiswürttembergiläisen reformoidun teologian sävyttämän pietismin, joka vieroksui Evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjoja ja kielsi uudestisyntymisen, Pyhän Hengen ja uskon saamisen kasteessa. Niinikään noin kymmenen vuotta kestäneellä toisella kaudellaan Saarnivaara seurasi Luther-tutkimustensa myötä luterilaista pelastuskäsitystä, tosin hallelaisen pietismin opettaman kahden uudestisyntymisen mukaisesti. Lähes 50 vuotta kestäneellä kolmannella eli lestadiolais-uuspietistisellä kaudellaan Saarnivaara edusti reformoidulta taustalta tulevaa angloamerikkalaisen revivalismin sävyttämää ratkaisukristillisyyttä. Siinä torjutaan uudestisyntyminen ja pelastus kasteessa, joten lasten pelastus jää vastausta vaille tai pikemminkin tulee kielletyksi. Tästä syystä kastettu lapsi on pelastusta ajatellen pelkästään evankelioimisen kohde. 62 Jos koko Saarnivaaran teologialle halutaan löytää kattava yhteinen nimittäjä, sellaisen muodostaa lähinnä hänen lestadiolaisuutensa, jossa saarnatun sanan asema korostuu varsinaisten armonvälineiden kustannuksella. Uuspietistiset isät ennen muita Saarnivaara ovat antaneet meille paljon hyvää. Siitä meidän tulee olla heille kiitollisia. Mutta heidän teologiansa sisältää myös joukon terveelle luterilaisuudelle vieraita aineksia ja ongelmia, joista vaikeneminen olisi paitsi epärehellisyyttä myös vastuutonta. LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Aho, Gustav Axel 1947 Pyhän kasteen sakramentti. Ironwood: National Publishing Company. Arkkila, Reijo 2005 Kaste Uuden elämän alku. Helsinki: SLEY-kirjat. Auranen, Ari: 2008 Lestadiolais-uuspietistinen konservatiiviteologi Uuras Saarnivaaran elämä ja toiminta vuoteen Elävän uskon puolustaja valokeilassa. Uusi Tie 9/2008. Evankelis-luterilaisen kirkon Tunnustuskirjat. 62 Saarnivaara: Lapsikaste ja pelastus luterilaisuudessa, 6; Saarnivaara: Voiko Raamattuun luottaa, 947. Ks. myös Väisänen: Vedestä vai Hengestä? Uuras Saarnivaaran kasteteologia, 333.

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

9. Luterilainen ja reformoitu perinne

9. Luterilainen ja reformoitu perinne 9. Luterilainen ja reformoitu perinne Lutherin näkemys koko protestanttisuuden perustana Roomalaiskirjeen luennoista alkaen, erityisesti Galatalaiskirjeen kommentaarissa (1531/35) vanhurskauttaminen syntien

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

VEDESTÄ VAI HENGESTÄ? Mitä Saarnivaara opettaa kasteesta? Luento STI:ssä 12.3.2008 klo 16 18 Matti Väisänen JOHDANTO

VEDESTÄ VAI HENGESTÄ? Mitä Saarnivaara opettaa kasteesta? Luento STI:ssä 12.3.2008 klo 16 18 Matti Väisänen JOHDANTO VEDESTÄ VAI HENGESTÄ? Mitä Saarnivaara opettaa kasteesta? Luento STI:ssä 12.3.2008 klo 16 18 Matti Väisänen JOHDANTO Väittelin Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa 8.12.2008. Väitöskirjani nimenä

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

MESSU SELKOMUKAUTUS virikemateriaalia messuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan. I Johdanto. 1.

MESSU SELKOMUKAUTUS virikemateriaalia messuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan. I Johdanto. 1. MEU ELKOMUKAUTU virikemateriaalia messuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan I Johdanto 1. Alkuvirsi 2. Alkusiunaus L Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen, aamen,

Lisätiedot

12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat

12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat 12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat luterilaisuus: Augsburgin tunnustus Puolustus Yksimielisyyden ohje muut tunnustuskirjat katolisuus: Trenton kirkolliskokous reformoidut kirkot: paikalliset tunnustukset

Lisätiedot

Kristuksen kaksiluonto-oppi

Kristuksen kaksiluonto-oppi Kristuksen kaksiluonto-oppi Katolinen kirkko muotoili kolminaisuusopin 300- ja 400-luvuilla ja täydensi sitä Kristuksen kaksiluonto-opilla Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451. Kirkolla on ollut

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA

SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA 6. JULKINEN RUKOUS ELI JUMALANPALVELUS 7. PYHÄ RISTI 1 / 5 Luterilaisen

Lisätiedot

JANNE SAKARI KOSKELAN VIRKAAN ASETTAMINEN Oulussa (Su )

JANNE SAKARI KOSKELAN VIRKAAN ASETTAMINEN Oulussa (Su ) Ryttylä 14. 01.2006 Matti Väisänen 1/6 JANNE SAKARI KOSKELAN VIRKAAN ASETTAMINEN Oulussa (Su 15.01.2006) Kristuksessa rakas veljemme, Janne Koskela ja läsnä oleva seurakunta, tervehdin teitä tämän sunnuntain

Lisätiedot

Hyvät seurakuntalaiset, kuulemissamme Raamatun kohdissa korostetaan Jumalan sanassa pysymistä, ensimmäi-

Hyvät seurakuntalaiset, kuulemissamme Raamatun kohdissa korostetaan Jumalan sanassa pysymistä, ensimmäi- 1/6 Ryttylä 04.09.2009 Matti Väisänen PASTORI HANNU PEKKA SAMUEL MIKKOSEN VIRKAAN ASETTAMINEN Kajaanissa 06.09.2009 Kristuksessa rakas veljemme, Hannu Mikkonen, hänen perheensä ja läsnä oleva seurakunta,

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

Lapuan hiippakunnan teologinen iltapäivä Ari Auranen

Lapuan hiippakunnan teologinen iltapäivä Ari Auranen Lapuan hiippakunnan teologinen iltapäivä 20.3.2012 Ari Auranen Syntyi pappisperheeseen Nurmijärvellä 17.2.1908 Perhe Inkerissä 1912-1919 Ylioppilaaksi 1926 ja syksyllä teologiseen tiedekuntaan (opiskelijakavereina

Lisätiedot

KONFIRMAATIOMESSU B SELKOMUKAUTUS virikemateriaalia konfirmaatiomessuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan

KONFIRMAATIOMESSU B SELKOMUKAUTUS virikemateriaalia konfirmaatiomessuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan KONFIRMAATIOMEU B EKOMUKAUTU virikemateriaalia konfirmaatiomessuun mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan I Johdanto 1. Alkuvirsi 2. Alkusiunaus Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen

Lisätiedot

tahdotteko yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia siitä, että NN saa kristillisen kasvatuksen? Vastaus: Tahdon.

tahdotteko yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia siitä, että NN saa kristillisen kasvatuksen? Vastaus: Tahdon. LAEN KATE ELKOMUKAUTU virikemateriaalia lapsen kasteeseen mukautetut osat sinisellä, voidaan muokata käyttötilanteen mukaan I Johdanto 1. Virsi 2. Alkusiunaus Isän ja ojan ja yhän Hengen nimeen. Herra

Lisätiedot

Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan?

Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan? Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan? Esittäjän nimi 16.2.2017 1 Tunnustus on hengellinen ja opillinen Tunnustus ei ole yhdistyksen säännöstö, vaan kirkon

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Evankeliumitekstissä Jeesus kertoo, että Isä herättää kuolleet, ja että myös hänellä, Pojalla on valtaa antaa elämä kenelle tahtoo.

Evankeliumitekstissä Jeesus kertoo, että Isä herättää kuolleet, ja että myös hänellä, Pojalla on valtaa antaa elämä kenelle tahtoo. 1 Jeesus sanoi juutalaisille:»totisesti, totisesti: ei Poika voi tehdä mitään omin neuvoin, hän tekee vain sitä, mitä näkee Isän tekevän. Mitä Isä tekee, sitä tekee myös Poika. Isä rakastaa Poikaa ja näyttää

Lisätiedot

Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin:

Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin: 1Kor 15:47 selitys Paavali kirjoittaa monien luotettavina pidettyjen käsikirjoitusten mukaan näin: "Ensimmäinen ihminen oli maasta, maallinen, toinen ihminen on herra taivaasta." (1Kor 15:47). Sana "herra"

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.

MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen. MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS:

Lisätiedot

PASTORI, TEOLOGIAN TOHTORI MARTTI VAAHTORANNAN VIRKAAN ASETTAMINEN Helsingissä

PASTORI, TEOLOGIAN TOHTORI MARTTI VAAHTORANNAN VIRKAAN ASETTAMINEN Helsingissä 1/6 Ryttylä 6.8.2008 Matti Väisänen PASTORI, TEOLOGIAN TOHTORI MARTTI VAAHTORANNAN VIRKAAN ASETTAMINEN Helsingissä 10.08.2008 Kristuksessa rakas veljemme Martti Vaahtoranta ja läsnä oleva seurakunta, tervehdin

Lisätiedot

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan.

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JAAKOBIN PAINI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. b)

Lisätiedot

Sitten kuulimme, kuinka Jumala on valinnut Jeesukseen uskovat omikseen jo oikeastaan ennen maailman luomista.

Sitten kuulimme, kuinka Jumala on valinnut Jeesukseen uskovat omikseen jo oikeastaan ennen maailman luomista. 1 Efesolaiskirjeen selitys 4 Ef. 1:10-14 Pyhän Hengen sinetti Tämä on neljäs luento Paavalin Efesolaiskirjettä käsittelevässä luentosarjassa. Tähän mennessä olemme kuulleet siitä, kuinka meidät kristityt

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Saarna Evankeliumi Johannes Kastaja Elia Jeremia

Saarna Evankeliumi Johannes Kastaja Elia Jeremia Saarna 16.7.2017 Evankeliumi Matt. 16: 13-19 Kun Jeesus oli tullut Filippoksen Kesarean seudulle, hän kysyi opetuslapsiltaan: Kuka Ihmisen Poika on? Mitä ihmiset hänestä sanovat? He vastasivat: Toisten

Lisätiedot

Miksi tämä diasarja? Svebiliuksen katekismusta opetettiin Ruotsin Lapissa ulkoa vuodesta 1793 alkaen.

Miksi tämä diasarja? Svebiliuksen katekismusta opetettiin Ruotsin Lapissa ulkoa vuodesta 1793 alkaen. Miksi tämä diasarja? Piispa Olaus Svebilius on laatinut 1700-luvulla kattavan selityksen Lutherin katekismukseen. Se on hyvää luettavaa myös tänä päivänä. Se opetettiin ulkoa kaikille koko Skandinaviassa.

Lisätiedot

Ristiäiset. Lapsen kaste

Ristiäiset. Lapsen kaste Ristiäiset Lapsen kaste Ilo palvella! Loimaan seurakunta OHJELMA Alkuvirsi Ristinmerkki Raamatunluku Mark. 10: 13 16 Puhe Uskontunnustus Kaste Virsi Yhteinen esirukous ja Isä Meidän rukous Siunaus Päätösvirsi

Lisätiedot

Kansanlähetyksen kriisi, Kylväjän ja Sanansaattajien perustaminen. Luentosarja viidennestä herätysliikkeestä Luento 7

Kansanlähetyksen kriisi, Kylväjän ja Sanansaattajien perustaminen. Luentosarja viidennestä herätysliikkeestä Luento 7 Kansanlähetyksen kriisi, Kylväjän ja Sanansaattajien perustaminen Luentosarja viidennestä herätysliikkeestä 26.2.2009 Luento 7 ! Oliko hajaannuksessa kyse henkilökemiasta, teologiasta vai toiminnan painopisteistä!

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

PASTORI JYRKI KULLERVO ANTTISEN VIRKAAN ASETTAMINEN Oulussa

PASTORI JYRKI KULLERVO ANTTISEN VIRKAAN ASETTAMINEN Oulussa 1/8 Ryttylä 19.5.2009 Matti Väisänen PASTORI JYRKI KULLERVO ANTTISEN VIRKAAN ASETTAMINEN Oulussa 24.05.2009 Kristuksessa rakas veljemme Jyrki Anttinen ja läsnä oleva seurakunta, tervehdin teitä Efesolaiskirjeen

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

11. Kastajaliike. Kastajaliike protestantismissa

11. Kastajaliike. Kastajaliike protestantismissa 11. Kastajaliike kastajat neutraalein ilmaus 1500-l lapsikastetta vastustaneista liikkeistä anabaptismi myös laajasti käytetty usein niputettu yhteen spiritualististen ja antitrinitaaristen liikkeiden

Lisätiedot

PASTORI HARRI SAMUEL HUOVISEN VIRKAAN ASETTAMINEN Lahti

PASTORI HARRI SAMUEL HUOVISEN VIRKAAN ASETTAMINEN Lahti 1/6 PASTORI HARRI SAMUEL HUOVISEN VIRKAAN ASETTAMINEN Lahti 26.08.2012 Kristuksessa rakas veljemme, Harri Samuel Huovinen, sinun perheesi ja koko läsnä oleva seurakunta, tervehdin teitä VT:n sanoilla,

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

KALLE VEIKKO VÄÄTÄISEN VIRKAAN ASETTAMINEN Kuopiossa (Su )

KALLE VEIKKO VÄÄTÄISEN VIRKAAN ASETTAMINEN Kuopiossa (Su ) Ryttylä 19. 01.2007 Matti Väisänen 1/7 KALLE VEIKKO VÄÄTÄISEN VIRKAAN ASETTAMINEN Kuopiossa (Su 21.01.2007) Kristuksessa rakas veljemme, Kalle Väätäinen ja läsnä oleva seurakunta, tervehdin teitä tämän

Lisätiedot

PYHÄN HENGEN, USKON JA SANAN SUHDE KASTEESEEN Apt 19:1-6 Helluntaiaatto III vk. Saarna pappisvihkimyksessä Lahdessa ( )

PYHÄN HENGEN, USKON JA SANAN SUHDE KASTEESEEN Apt 19:1-6 Helluntaiaatto III vk. Saarna pappisvihkimyksessä Lahdessa ( ) 1 PYHÄN HENGEN, USKON JA SANAN SUHDE KASTEESEEN Apt 19:1-6 Helluntaiaatto III vk. Saarna pappisvihkimyksessä Lahdessa (26.05.2012) Teksti "Apolloksen ollessa Korintissa Paavali vaelsi ylänköseutujen halki

Lisätiedot

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com 1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi

Lisätiedot

Juha Muukkonen Rinnetie Tornio puh s-posti: gen.fi kotisivu:

Juha Muukkonen Rinnetie Tornio puh s-posti: gen.fi kotisivu: LASTEN EHTOOLLINEN? (Ote 26.7.2016 ystävälle lähetetystä kirjeestä.) Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@ gen.fi kotisivu: www.gen.fi Lasten osallistuminen

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA SOKEAN

JEESUS PARANTAA SOKEAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA SOKEAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Siiloan lammikko oli Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin

Lisätiedot

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 2 2014 tekijät, Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen

Lisätiedot

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei

Merkki siitä mitä tuleman pitää 81 Herätetty ja korotettu 85 Ylösnousemus ja me? 89 Kaste uuden elämän signaali 93 Aamun ihmiseksi 97 Se valo ei Sisällys Merkillinen johdatus 9 Uskomaton varjelus 14 Tunnelien kulttuuri 17 Alussa oli romahdus 21 Eiköhän se ole siinä 24 Pilkkaaminen 27 Kadotuksen tie 31 Mies rohkaisi mielensä 34 Isä kertoi perheelleen

Lisätiedot

MARKUS JUHANI PÖYRYN VIRKAAN ASETTAMINEN Seinäjoella (Su ) Sinun sanasi on kokonansa totuus (Ps 119:160).

MARKUS JUHANI PÖYRYN VIRKAAN ASETTAMINEN Seinäjoella (Su ) Sinun sanasi on kokonansa totuus (Ps 119:160). Ryttylä 01.11.2007 Matti Väisänen 1/5 MARKUS JUHANI PÖYRYN VIRKAAN ASETTAMINEN Seinäjoella (Su 04.11.2007) Kristuksessa rakas veljemme, Markus Pöyry, hänen läheisensä ja läsnä oleva seurakunta, tervehdin

Lisätiedot

Kleopas, muukalainen me toivoimme

Kleopas, muukalainen me toivoimme Luukas 24 : 13-35 16 18 : Mutta heidän silmänsä olivat pimitetyt, niin etteivät he tunteneet häntä. Ja hän sanoi heille: "Mistä te siinä kävellessänne puhutte keskenänne?" Niin he seisahtuivat murheellisina

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan ( skolastiikka ) kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Protestanttiset kirkot

Protestanttiset kirkot Protestanttiset kirkot Nimellä vapaat suunnat kutsutaan Suomessa vaikuttavia protestanttisia kristillisiä liikkeitä. Näitä ovat helluntaiherätys, Vapaakirkko, Metodistikirkko, Pelastusarmeija, Adventtikirkko

Lisätiedot

Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1

Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Kristinoppi 3 sisältää eskatologian ja ekklesiologian. Eli opit lopun ajoista ja seurakunnasta. Eskatologian katsaus meillä oli syksyllä Nyt meillä

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Defensiivisestä ekumeeniseen luterilaiseen identiteettiin

Defensiivisestä ekumeeniseen luterilaiseen identiteettiin KIRKKOHALLITUS 1 Defensiivisestä ekumeeniseen luterilaiseen identiteettiin Arkkipiispa emeritus John Vikström (2002): Kun kirkkomme ekumeenisen toiminnan alkuvaiheessa luterilaisuus nähtiin pikemmin defensiivisesti,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeremia, kyynelten mies

Nettiraamattu lapsille. Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Seurakunta ja parantamisen eetos. Kristillisen uskon mahdollisuus ja lupaus Arto Antturi

Seurakunta ja parantamisen eetos. Kristillisen uskon mahdollisuus ja lupaus Arto Antturi Seurakunta ja parantamisen eetos Kristillisen uskon mahdollisuus ja lupaus Arto Antturi 24.3.2006 2 1. Seurakunnan ihanne Ihanneseurakunta? Seurakunta kuunteli ja noudatti uskollisesti apostolien opetusta.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Seurakunta vaikeuksissa

Nettiraamattu lapsille. Seurakunta vaikeuksissa Nettiraamattu lapsille Seurakunta vaikeuksissa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2010 Bible

Lisätiedot

Juuri edellä Paavali on käsitellyt sitä, miksi Jumala sitten antoi lakinsa, jos sitä ei kerran tarvita pelastukseen.

Juuri edellä Paavali on käsitellyt sitä, miksi Jumala sitten antoi lakinsa, jos sitä ei kerran tarvita pelastukseen. 1 Roomalaiskirjeen selitys 13 Room. 6:1 6 Savonlinnan Tuomiokirkko, 30.1.2013 Kaste ja uusi elämä Olemme käsitelleet Paavalin Roomalaiskirjettä ja päässeet luvun 5 loppuun. Luvuissa 1 5 Paavali on esittänyt

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Vainoista herätykseen. Ap t. 8:1-17

Vainoista herätykseen. Ap t. 8:1-17 Vainoista herätykseen Ap t. 8:1-17 Jumalan sanallinen ilmoitus on lisääntyvää ja se huipentuu Jeesuksen ihmiseksi tulemiseen. Pelastusilmoitus loppuu apostolien ajan päättyessä. Jeesuksen antaessa lähetyskäskyn

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Fransiskaanit ja teologia

Fransiskaanit ja teologia Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)

Lisätiedot

Usko ja elämä Kristinuskon pääkohdat selkokielellä

Usko ja elämä Kristinuskon pääkohdat selkokielellä 1 Usko ja elämä Kristinuskon pääkohdat selkokielellä SUOMEN EV.LUT. KIRKKO Usko ja elämä Kristinuskon pääkohdat selkokielellä Suomen ev.lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2013 Työryhmä: kehitysvammatyön

Lisätiedot

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET: 1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa

Lisätiedot

PROTESTANTTISET KIRKOT

PROTESTANTTISET KIRKOT PROTESTANTTISET KIRKOT Historia Raamattu on perinnettä tärkeämpi Protestanttisten kirkkojen muodostuminen alkoi 1500-luvulla, kun uskonpuhdistus sai aikaan katolisen kirkon hajoamisen sisältä päin. Protestanttisia

Lisätiedot

1. Oletko uudestisyntynyt kristitty, jolla on henkilökohtainen suhde Jeesukseen??

1. Oletko uudestisyntynyt kristitty, jolla on henkilökohtainen suhde Jeesukseen?? 1. Oletko uudestisyntynyt kristitty, jolla on henkilökohtainen suhde Jeesukseen?? Vuosi KYLLÄ EN EN OSAA SANO A 1994 10 % 64 % 26 % 2002 8 % 69 % 23 % 2008 9 % 72 % 19 % 2018 9 % 79 % 12 % Lähde: gallup-tutkimukset

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60.

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60. Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 55/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Kristuksen kirkon ykseys

Kristuksen kirkon ykseys 1 Efesolaiskirjeen selitys 11 Ef. 4:1 16 Savonlinnan Tuomiokirkko, 27.11.2013 Kristuksen kirkon ykseys Viime kerralla käsittelimme tässä Paavalin Efesolaiskirjeen selityksessä sitä, kuinka Paavali rukoili

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Nainen kaivolla

Nettiraamattu. lapsille. Nainen kaivolla Nettiraamattu lapsille Nainen kaivolla Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible for Children,

Lisätiedot

Uudestisyntyminen. Välttämätön pelastukseen

Uudestisyntyminen. Välttämätön pelastukseen Uudestisyntyminen Välttämätön pelastukseen Jeesus sanoo: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa" (Joh.3:3). Jeesus puhui nämä sanat

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Gideonin pieni armeija

Gideonin pieni armeija Nettiraamattu lapsille Gideonin pieni armeija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Pyhiinvaeltajan matkaopas Osa 2, aihe 3 Yhteenlaskusta kertolaskuun

Pyhiinvaeltajan matkaopas Osa 2, aihe 3 Yhteenlaskusta kertolaskuun Pyhiinvaeltajan matkaopas Osa 2, aihe 3 Yhteenlaskusta kertolaskuun Nämä luennot ovat mukailtuja lyhennelmiä ja pohjautuvat MLM-kursseihin, joiden aiheet on saatu Raamatun ohjeista ja esimerkeistä, ja

Lisätiedot

Sielunvihollinen ei siedä Raamatun Sanaa, varsinkaan kun mennään siihen ytimeen, jossa Jeesus on verellään ostanut meidät omikseen.

Sielunvihollinen ei siedä Raamatun Sanaa, varsinkaan kun mennään siihen ytimeen, jossa Jeesus on verellään ostanut meidät omikseen. Omat kokemukset Olen syntynyt tähän kristillisyyteen, olen siitä onnellinen. 15-vuotiaana jätin kristillisyyden, koska koin sen liian lakihenkisenä. Ajauduin maailmaan. Elin syntielämää, myös päihteiden

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Nainen kaivolla

Nettiraamattu lapsille. Nainen kaivolla Nettiraamattu lapsille Nainen kaivolla Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2010 Bible for Children,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Gideonin pieni armeija

Nettiraamattu lapsille. Gideonin pieni armeija Nettiraamattu lapsille Gideonin pieni armeija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

ILOISESTI LUTERILAINEN STI STI:n lukuvuoden 2013 14 avajaisluento Ville Auvinen

ILOISESTI LUTERILAINEN STI STI:n lukuvuoden 2013 14 avajaisluento Ville Auvinen ILOISESTI LUTERILAINEN STI STI:n lukuvuoden 2013 14 avajaisluento Ville Auvinen Johdanto Kolme vuotta Sambiassa opetti käytännössä sen, että luterilainen kirkko ei maailmanlaajuisesti arvioituna ole yksi

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

4. Ilmoitus. Room. 1:19-23

4. Ilmoitus. Room. 1:19-23 4. Persoonallinen Jumala ja kristinuskon totuusvaatimus ihminen oppii tuntemaan Jumalan vasta kun Jumala itse kertoo itsestään ihmisen osuus? ilmoituksen käsite Raamatun asema ilmoituksessa kokemus ja

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n

Lisätiedot

OPKO - Elämän sanaa opiskelijoille ja koululaisille

OPKO - Elämän sanaa opiskelijoille ja koululaisille OPKO - Elämän sanaa opiskelijoille ja koululaisille 1. OPKOn identiteetti 2. Tavoite 3. Toiminta - opiskelijat 4. Toiminta - koululaiset 5. Lähetystyössä mukana 6. Kansainvälisyys 7. Julkaisutoiminta 8.

Lisätiedot

luvun teologiaa

luvun teologiaa 6. 1300-1400 luvun teologiaa 1500-l alussa: via antiqua / via moderna yliopistofilosofian ja -teologian keskeinen koulukuntajako eroja: auktoriteetit via antiqualla: Albert + albertistit tai Akvinolainen

Lisätiedot

Jeesus valitsee kaksitoista avustajaa

Jeesus valitsee kaksitoista avustajaa Nettiraamattu lapsille Jeesus valitsee kaksitoista avustajaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

KYSELY EV.LUT SEURAKUNNAN TYÖNTEKIJÖILLE. Kristinuskon ydinopit

KYSELY EV.LUT SEURAKUNNAN TYÖNTEKIJÖILLE. Kristinuskon ydinopit KYSELY EV.LUT SEURAKUNNAN TYÖNTEKIJÖILLE. Helmikuu 2013 Kristinuskon ydinopit Tutkimustapa Tutkimuksen teki Radio Dei yhteistyössä Kirkon tutkimuskeskuksen kanssa. Kysely osoitettiin sähköpostin välityksellä

Lisätiedot

Lupaus Pyhästä Hengestä

Lupaus Pyhästä Hengestä 1 Johanneksen evankeliumin selitys 42 Joh. 14:15-31 Lupaus Pyhästä Hengestä Viime kerralla käsittelimme tässä Johanneksen evankeliumin selityksessä luvun 14 alkua ja siinä olevaa Jeesuksen jäähyväispuhetta

Lisätiedot

1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA

1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA 1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA Kun olet koulussa oman uskonnon oppitunnilla, opit ortodoksiseen uskontoon kuuluvia asioita. Tässä jaksossa tutustut ortodoksisuuteen kodeissa ja lähiympäristössäsi.

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista

Lisätiedot

Roomalaiskirje. 20.7.2014, Eura. Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia

Roomalaiskirje. 20.7.2014, Eura. Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia 20.7.2014, Eura Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia - Rm 1:1 Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itsekullekin

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot