!!! "! #!! $%& ' ( ! ' *!!! "!!! +,!!! !! #! #! -( -

Transkriptio

1 $

2 $%& ' ( ' ) * +, -( - (. 1

3 2

4 % & */ $ $,. 0. / ' 1 $ $ $ $ $( 2 $. 0 $/ $1. $$ /, $, $,, *.1 3.1/, 3

5 ' * 0 /$$./0$ ' 4 ( 3 3 & ( ) 3 8 '

6 3 ( ' ' 3 ' -( -:.0.,. ( 5

7 ' ' ' (% ) 5 ' ; < ' 1./ & 3 * ( & 6

8 1 --6 ( $ ; '=5>?< = 5 ; <? ; < * ' 6 ) = & 7

9 ; '<) '. 6 * 8 /% & * 6 * ; <* : * 8

10 (* < ( $%& < '.< ( & < 3 < 3.< 3 ' /< ( 9

11 * + ++& ++&. 3 ' ;2<00. &. ; + + < ;.<.../ &. ;$<.. & ; < + ' ; < 10

12 , - ' ' 6 ( 8 8 ' ; < ) ; < -- ; < 8 ;< -- ; < ; < 3 ; < 7) ;< ;< * A ') ; < 11

13 . ' )

14 2011 Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä.1,1 3.. B 5 &021020,,/$$ 0C 13

15 $ 3 $ $ 2 ( *, 0& ;3.& < ' D8D 14

16 3 A 7 ) 3 3 ) ' 5 ( ( 15

17 / ' * /( ( 8 & 1% ( 16

18 /((% ) ( & /(( ( & /((*% ) ++ ( ( /((, < 6 <.< 17

19 6 /< 6 1< &0.1,1 < <.< /< D8D& /( 0 ++ $%& ' $$% $ $ 0,.%& 0 18

20 3 2 2& 3$0%& $%& ) &<, < $ 0.$.$% 5 /(*% ) 19

21 $.; 21% 2<4 ;..%< ; < A 6 A./; < /(*(% ) 8 4 )./ 8 & * /(*( % ) +./ 20

22 / ( /(*(*% ) ; /< ;. < ) / 8 21

23 8 -A' - /(,% ) + + ; 1%< ' )

24 /(. ' ' &? ( *(5 C (E (+ C+ 4 ( ' 8 & -3 - *3 1/1 4 ;0 /&<

25 : 8 6 ) 7A& ) 7A& &3>AC(3>AC* 44 :?>6E 7 7 * ( /(/ 6 24

26 + 3 * 8 ) 25

27 1 1 '8 &FFF+G G 8G * 1(% ) + 00( 8 3 '. 5 ( D ) ;.<.(../ 26

28 * $2 1( $ , * ) + 7 & 5.$ 8 27

29 ) 5 ) ) /.2 2 $ 7 / 4, & $ 28

30 2 % ) 1 ) 8 8 C D8D '. 5 / ( - H - 1 ( ( ; <) ; - - <5 $ 3 3 * 29

31 ), * ; < C. ' ; < 57 ) - - &. ) / ( &

32 $ 3 ; <, ( & - - ; < 9* 2 8CC

33 3 5 ( 0 8 % -- 8 / 8 3 / ; < 4 32

34 5 ' ( & ( ( < <.< /< - - 1<

35 5 ) * (. ' * 34

36 ' (.0.,. ( ( ( ( ( 35

37 3 & C. TOTEUTUSKYSELY Kyselyn täyttäjän nimi: Koulu ja luokka: TAI Päivähoitopaikka, lapsiryhmän nimi ja ikähaitari: Jos lapsiryhmää ohjaa useampi henkilö, kerro ovatko muut ohjaajat olleet Sensomoottori -koulutuksessa ja milloin. Kerro myös, jos olette pitäneet aiheesta ns. sisäistä koulutusta, eli millä tasolla kukin ohjaaja tuntee Sensomoottori -harjoittelua. Merkitse parhaiten kuvaava vaihtoehto ja vastaa mahdollisiin avoimiin kysymyksiin. A. Miten aktiivisesti lapsiryhmässäsi on ohjattu Sensomoottori -harjoittelua? 1. Ei lainkaan 2. Silloin tällöin. Miten usein? 3. Säännöllisesti 1-2 päivänä viikossa 4. Säännöllisesti 3-4 päivänä viikossa 5. Säännöllisesti 5 päivänä viikossa Jos toteutuksessa on ollut erilaisia jaksoja, voit valita useita vaihtoehtoja ja merkitä aikajaksot esim. kuukausina vastauksen perään. (Esim. ennen joulua 3., kevätkaudella 4.) B. Sensomoottori -harjoittelu on tapahtunut: 1. Erillisissä tuokioissa 2. Luonnollisiin siirtymätilanteisiin liitettynä 3. Ulkoiltaessa 4. Yhdistelmä edellisistä tai muu vastaus: 36

38 3 & C. C. Oletteko tiedottaneet lasten vanhempia Sensomoottori -harjoittelusta? 1. Kyllä, kirjallisesti. 2. Kyllä, sähköisesti. 3. Kyllä, suullisesti. 4. Ei ole tiedotettu. 5. Jokin muu vaihtoehto: D. Millaista mielenkiintoa lasten vanhemmat ovat osoittaneet harjoittelua kohtaan? E. Miten lapset ovat suhtautuneet harjoitteluun? F. Kuvaile omaa Sensomoottori -harjoittelun ohjaamistasi miten koet ohjaamisen tai itsesi ohjaajana, oletko huomannut erityisiä kehitysaskeleita tai haasteita ohjaamisessa? G. Jos on ollut tilanteita, että joku muu on toiminut Sensomoottori -ohjaajana (esim. jos olet ollut sairaana), kertoisitko miten tilanteet on hoidettu ja miten ne ovat sujuneet. H. Miten hyödyllisiksi olet kokenut eri Sensomoottori -materiaalit? Kerro omin sanoin eri materiaalien kohdalla esim. miten usein olet sitä tarvinnut ja miten käyttänyt: - Opettajan henkilökohtainen käsikirja (paksu kansio) - Toimintakorttikansio - DVD - Etenemiskaavio (A3-kokoinen kartonki) - Lyhennelmä Sensomoottori -ohjelmasta (Anni Kuivisen kokoama PowerPoint-esitys, löytyy Hienomoottori-hankkeen nettisivuilta) I. Kerro, jos sinulla/teillä on jotakin muuta palautetta Sensomoottori-materiaaleista: J. Oletteko tehneet toimipisteessänne jotakin omaa materiaalia tai sovellutuksia Sensomoottori-harjoitteluun liittyen? Kerrothan millaisia. 37

39 3 &.C. K. Sensomoottori-ohjelmaan kuuluva arviointi on toteutettu ryhmässämme seuraavasti: 1. Arviointia on harjoiteltu kertaalleen. 2. Alku- ja loppuarviointi on tehty. 3. Arviointia ei ole tehty, mutta arviointikaavakkeisiin ja perusteisiin on tutustuttu. 4. Arvioimiseen ei ole tutustuttu. L. Anna palautetta arvioimisesta teittekö sitä yhdessä vai jaoitteko ryhmän lapset eri henkilöiden arvioitaviksi ja oliko arvioiminen hankalaa vai helppoa..? M. Oletteko havainneet jonkinlaisia vaikutuksia Sensomoottori -harjoittelusta lapsiryhmässänne kokonaisuudessaan? N. Mitä mieltä olette Sensomoottori -harjoittelun jatkamisesta lapsiryhmässänne? 38

40 3 & C Hei Olen kysellyt varhaiskasvattajilta ja opettajilta Sensomoottori-harjoitteiden käytöstä heidän työssään ja nyt haluaisin tietoa myös teiltä, joilla ei ole omaa lapsiryhmää jatkuvasti ohjattavana. 1. Vastaajan nimi ja työnimike: 2. Miten paljon olet käyttänyt Sensomoottori-ohjelman harjoitteita työssäsi? Päivittäin, kerran viikossa..? Kerro millaisissa tilanteissa niitä käytät. 3. Koetko Sensomoottori-harjoitteet hyödyllisiksi lapsille? Voit perustella. 4. Miten paljon olet tarvinnut Sensomooottori-materiaaleja (Ohjaajan henkilökohtainen kansio, DVD)? Päivittäin, kerran viikossa..? 5. Mitä mieltä olet Sensomoottori-harjoitteiden käyttämisestä työssäsi jatkossa? 39

41 3.& C Asentohoito-opastukset perheille/ Hienomoottori-hanke alkaen perheitä lapsia aikuisia paikka pvm (klo) (lkm) (lkm) testattu ohjaaja Kurikan TK Reetta Hakala Kurikan TK Reetta Hakala Kurikan TK Reetta Hakala Kankaan koulu : Anni Kuivinen Paulaharjun koulu Anni Kuivinen Paulaharjun koulu Anni Kuivinen Peuran koulu Anni Kuivinen Peuran koulu Anni Kuivinen Peuran koulu Anni Kuivinen Peuran koulu Anni Kuivinen Jyrän päiväkoti : Anni Kuivinen Nummen päiväkoti : Anni Kuivinen Nummen päiväkoti Anni Kuivinen Nummen päiväkoti Anni Kuivinen Koskimäen pki Anni Kuivinen Koskimäen pk Anni Kuivinen Jyrän päiväkoti : Anni Kuivinen Jyrän päiväkoti Anni Kuivinen Jyrän päiväkoti Anni Kuivinen Paulaharjun koulu Anni Kuivinen Paulaharjun koulu Anni Kuivinen Nikkarin Pihan pk Anni Kuivinen Nikkarin Pihan pk Anni Kuivinen Nummen päiväkoti Anni Kuivinen Nummen päiväkoti Anni Kuivinen Kankaan koulu Anni Kuivinen Kankaan koulu Anni Kuivinen Paulaharjun koulu : Anni Kuivinen Keskimäärin Keskimäärin Keskimäärin 3,8 4,2 2,2 Ryhmäopastuksia yhteensä aikuisia yhteensä perheitä lapsia testattu yht

42 3.& C Yksittäiset ohjaukset alkaen perheitä lapsia aikuisia paikka pvm (klo) (lkm) (lkm) testattu ohjaaja Kurikan TK 1 1 Reetta Hakala Paulaharjun koulu E-K Junttila Kankaan koulu 1 1 H-M Hannuksela Miedon koulu Anni Kuivinen Kankaan ryhmis Anni Kuivinen Jurvan TA Sari Reiniö Perhekohtaisia yhteensä aikuisia opastuksia yht. perheitä lapsia testattu yht Yhteenveto kaikista ohjauksista: Ryhmäopastuksia Ryhmäopastuksissa: aikuisia yhteensä perheitä lapsia testattu Perhekohtaisia Perhekohtaisissa: aikuisia opastuksia yht. perheitä lapsia testattu Kaikissa opastuksissa: aikuisia perheitä lapsia testattu yht

43 3 /& C. 42

44 Liite 4: Asentohoitojen ohjeet mielikuvina. Sivu 2/3. 43

45 3 /&.C. 44

46 3 1& C TIEDOTE KOTIIN TASAPAINOELIMEN KAARIKÄYTÄVÄ-ÄRSYTYKSEN ASENTOHOIDOISTA Hyvänlaatuista asentohuimausta ja kaarikäytävä-ärsytystä hoidetaan samoilla asentohoidoilla: muuttamalla pään asentoa tietyssä järjestyksessä saadaan kaarikäytävissä olevat sakkahituset valutettua painovoiman avulla tasapainoelimen kuppiin, jonne ne kuuluvatkin. Asentohoidot suoritetaan makuulla esim. sängyllä tai lattialla. Hoitosarjan tekeminen kestää noin minuuttia. Asentohoitojen vaikutusta suositellaan kokeilemaan kahden viikon ajan ja hoidot tehdään kotona aamuisin tai iltapäivisin. Kahden viikon jakson jälkeen hoitopäiviä voi koittaa harventaa sopivan hoitotiheyden löytämiseksi. Joillakin hoitosarjan vaikutus tuntuu jo yhden kerran jälkeen, toisilla vaikutus näkyy vasta kahden viikon systemaattisen hoitamisen jälkeen. MITÄ TASAPAINOELIMEN KAARIKÄYTÄVÄ-ÄRSYTYS TARKOITTAA? Kummassakin sisäkorvassa sijaitsee tasapainoelin, jonka tehtävänä on tunnistaa pään liikkeet ja asennot. Tasapainoelimessä on kolme nesteen täyttämää kaarikäytävää sekä kuppimainen osa, jossa on pieniä kiteitä. Joillakin ihmisillä näistä kiteistä irtoaa pieniä hitusia, otokonioita, jotka voivat kulkeutua kaarikäytäviin. Otokoniot vääristävät kaarikäytävistä aivoihin lähtevää tietoa pään liikkeistä. Tällöin asianomainen voi tuntea huimausta, jota kutsutaan hyvänlaatuiseksi asentohuimaukseksi. Ellei asianomainen tunne huimausta, mutta hänellä on muita oireita, kutsutaan tilaa tasapainoelimen kaarikäytävä-ärsytykseksi (engl. otolith canal irritation, OCI). Kaarikäytävä-ärsytys voi aiheuttaa esimerkiksi ongelmia näkökykyyn. Aivot säätelevät silmien liikuttajalihaksien aktiivisuutta automaattisesti tasapainoelimestä tulevan tiedon perusteella. Jos tuo tieto on otokonioiden takia virheellistä, on katsetta vaikea kohdistaa ja tuloksena voi olla näönvaraisen hahmottamisen ongelmia: kirjainten, numeroiden ja palapelien hahmottaminen voi olla haasteellista. Myös ihmisten ilmeiden ja eleiden sekä tilan hahmottaminen perustuu näkökykyyn. Kaarikäytävä-ärsytys saattaa vaikuttaa myös kuuloon, esimerkiksi erikorkuisten äänten erottamiseen tai äänteiden erottelukykyyn. Lapsi, jonka kuulo toimii vaihtelevasti, ei välttämättä kerro kuulevansa huonosti. Kaarikäytävä-ärsytys vaikuttaa suoraan myös tasapainokykyyn ja sitä kautta motorisiin kykyihin ja mahdollisesti haluun liikkua. Kaarikäytävä-ärsytystä potevat lapset eivät ehkä 45

47 3 1& C mielellään mene karuselliin tai keinuun, koska liike aiheuttaa epämiellyttävän olon. Myös pyörällä ajamisen opettelu voi olla hankalaa. Matkapahoinvointi autossa on tyypillinen oire. Toisaalta lapsi voi nauttia liikkumisesta paljonkin, mutta keskittyminen, ohjeiden kuunteleminen ja noudattaminen voi olla haastavaa. Sosiaalisten tilanteiden tai vaadittujen tehtävien hahmottaminen vaatii paljon energiaa, jos kaarikäytäväärsytys häiritsee aistien toimintaa. Vaativien tilanteiden toistuessa lapsi alkaa nopeasti jännittää tai pelätä niihin liittyviä asioita, mikä pahentaa asiaa entisestään. Lapsi, joka turhautuu liian vaativilta tuntuvissa tilanteissa, valitsee herkästi käyttäytymistapoja, jotka muiden mielestä tuntuvat häiritseviltä. Vaihtoehtoisesti hän saattaa toimia hitaasti, koska tarvitsee muiden esimerkkiä ymmärtääkseen, mitä häneltä odotetaan (jos ei esim. kuule ohjeita kunnolla tai on vaikea hahmottaa pitkiä ohjeita). Kaarikäytävä-ärsytys voi siis olla syy tai osasyy lukihäiriössä, kuulo-, keskittymis- tai tasapaino-ongelmissa, kömpelössä liikkumisessa, matkapahoinvoinnissa sekä erilaisissa häiriökäyttäytymisen muodoissa ja tilan hahmottamiseen liittyvissä kauhutiloissa (mm. korkean paikan kammo, torikammo, lentopelko). Kaarikäytävä-ärsytystä voi esiintyä kaiken ikäisillä ihmisillä, mutta iän karttuessa sillä on tapana muuttua asentohuimaukseksi. Erityisesti iäkkäillä huimaukseen voi olla monia muitakin syitä kuin asentohuimaus, mutta se voi olla osatekijänä jos huimausta tai tasapainohäiriöitä esiintyy. Alttius kaarikäytävä-ärsytykseen ja asentohuimaukseen on periytyvä ominaisuus. Kaarikäytävä-ärsytys tai hyvänlaatuinen asentohuimaus voidaan todeta helpoilla testeillä. Testien tekemiseen ei tarvita mitään välineistöä ja ne voi suorittaa missä vain. Tarkoituksena on saada aikaan sellainen pään liike, jonka seurauksena henkilön tasapainokyvyssä on nähtävissä häiriö. Testauksessa todetaan, onko häiriö oikean vai vasemman puolen tasapainoelimessä. Oire voi olla myös kummallakin puolella, jolloin pitkällä tähtäimellä hoidetaan molempia puolia. Testauksen voi suorittaa siihen kouluttautunut henkilö. Halutessanne lisätietoa hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta tai kaarikäytäväärsytyksestä (OCI), katso esim. Tiedot kokosi Hienomoottori-hankkeen koordinaattori, fysioterapeutti Anni Kuivinen

48 3 $& C 47

49 $ % & & & ' ( ) ) * % + & & % 48