Lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Kyrön- Koirainevan turvetuotantohankkeesta. Wolffintie 36 M Vaasa PL VAASA

Transkriptio

1 Paikka/Plats Kokkola Päiväys Datum Dnro Dnr LSU-2009-R-42 (531) Vapo Oy Pl 22 (Yrjönkatu 42) Jyväskylä Viite Hänvisning Kyrön- Koirainnevan turvetuotantohanketta koskeva YVA- arviointiohjelma Asia Ärende Lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 1 HANKETIEDOT JA YVA-MENETTELY Vapo Oy on hankkeesta vastaavana toimittanut Länsi-Suomen ympäristökeskukseen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) annetun lain (468/1994, muutos 267/1999, muutos 458 / 2006) mukaisen arviointiohjelman Kyrön- Koirainevan turvetuotantohankkeesta. Hanke sijaitsee Ilmajoen ja Jalasjärven kuntien alueella Etelä- Pohjanmaalla. Arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan suunnitelma siitä, mitä vaihtoehtoja hankkeella on, mitä ympäristövaikutuksia aiotaan selvittää ja millä menetelmillä selvitykset tehdään. Hankkeen tarkoituksena on korvata Vapo Oy:n Länsi- Suomen tuotannosta poistuvia pinta- aloja sekä turvata lähialueiden turvetta käyttävien laitosten raaka- aineen saanti. Hankkeesta vastaava Konsultti Yhteysviranomainen Vapo Oy Pl JYVÄSKYLÄ WSP Environmental Oy Wolffintie 36 M Vaasa Länsi-Suomen ympäristökeskus PL VAASA Ympäristötalo (Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka Miljöhuset (Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, SEINÄJOKI PL/PB 262, VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 Koulukatu/Skolhusgatan 19

2 2/22 Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan suunnitelma siitä, mitä vaihtoehtoja hankkeella on, mitä ympäristövaikutuksia aiotaan selvittää ja millä menetelmillä sekä miten arviointimenettely tullaan järjestämään. Arviointiohjelmasta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella laaditaan ympäristövaikutusten arviointiselostus, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. Yhteysviranomainen kokoaa eri tahoilta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta oman lausuntonsa, jossa tarkastellaan arviointiselostusta koskevien YVA- asetuksen mukaisten sisällöllisten vaatimusten toteutumista. Arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto liitetään mahdollisiin lupa- tai muihin hankkeen toteuttamista edellyttäviin hakemuksiin. Arvioinnissa tarkasteltavina olevat vaihtoehdot YVA -arvioinnissa Kyrön- Koirainnevan hankealueen toteuttamisvaihtoehtoina käsitellään: - Hankkeen toteuttamatta jättäminen (0-vaihtoehto) - Turvetuotannon toteuttaminen koko tuotantokelpoisella pinta-alalla vesienkäsittelymenetelmänä ympärivuotinen pintavalutus (1-vaihtoehto) - Turvetuotannon toteuttaminen koko tuotantokelpoisella alueella vesienkäsittelymenetelmänä sulan maan aikainen kemiallinen vesienkäsittely ja talviaikana laskeutusaltaat ja virtaamansäätö (2-vaihtoehto) Hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja päätökset Ympäristövaikutusten arviointi ; Hanke luetaan YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon kohtaan 2) luonnonvarojen otto ja käsittely alakohtaan e) turvetuotanto, kun yhtenäiseksi katsottava tuotantopinta- ala on yli 150 hehtaaria. Hanke on siten pakollisesti yva- arvioinnin piiriin kuuluva. Ympäristölupa; Turvetuotannolle, milloin turvetyömaan koko on yli 10 ha tarvitaan ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 : kohta 7d perusteella ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 : n mukainen lupa. Toimivaltainen lupaviranomainen on ympäristönsuojeluasetuksen 2 luvun 5 :n perusteella ympäristölupavirasto. ( Länsi- Suomen ympäristölupavirasto) Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin Kyrön- Koirainnevan turvetuotantoalue sijoittuu Kyrönjoen vesistöalueen sivuhaaran, Jalasjoen valuma- alueelle. Turvetuotantoalueen vedet kulkevat Jalasjokeen Matoluoman ja Ohooluoman kautta. Laadittavana olevassa vesienhoidon toimenpideohjelmassa tavoitteeksi ehdotetaan Jalasjoen välttävän tilan parantamista hyvään tilaan. Tämä tarkoittaisi esim. veden fosforipitoisuuden vähentämistä nykyisestä tasosta ~120 ug/l tasolle ug / l : Kyrön- Koirainnevan suunniteltu turvetuotantoalue sijaitsee Matoluoman (42.045) ja Ohoonluoman (42.044) valuma-alueilla. Hankealueen kuivatusvedet on kokonaisuudessaan suunniteltu johdettavan Matoluomaa pitkin Jalasjokeen. Näin ollen Matoluoman valuma-alue laajenisi. Hankealueen eteläpuolella Matoluoman ja Järviluoman varrella sijaitsee Luopajärven viljelyalue, jonka tulvaongelmien ratkaisemiseksi on vuonna 2004 valmistunut Luopajärven kesätulvien torjuntaja ympäristönhoitosuunnitelma (LSU-2004-V-132). Suunnitelman mitoituksessa on huomioitu Matoluoman nykyinen valuma-alue. Toteuttamiselle on olemassa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lainvoimainen lupa (LSY-2005-Y-266) ja sen vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma on hyväksytty (LSU-2006-Y-66). Luopajärven järjestely-yhtiö odottaa valtion rahoitusta suunnitelman toteuttamiseksi. Arviointiohjelmassa annettujen tietojen mukaan hankkeesta vastaavalla on alueella turvetuotantoa seuraavasti

3 Vapo Oy:llä turvetuotantoa Matoluoman (42.045) ja Ohoonluoman (42.044) valuma-alueilla. 95,1 ha tuotantokunnossa 18,7 ha valmisteltuna Jalasjoen koko valuma- alueella Vapo Oy:llä on turvetuotantoa 554,8 ha tuotantokunnossa 18,7 ha valmisteluna 3/22 Länsi- Suomen ympäristökeskuksen tietojen mukaan Jalasjoen valuma- alueella on muita kuin Vapo Oy:n turvetuotantoalueita noin 420 ha, josta Ohooluoman valuma- alueella 330 ha Lisäksi mm. seuraavissa ohjelmissa ja strategioissa on tavoitteita, jotka koskevat turvetuotantohankkeita. Arviointiohjelmassa on niitä selostettu tähän yhteyteen sopivalla tavalla. Vesipuitedirektiivi; Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista Ehdotus Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmaksi; Länsi- Suomen ympäristökeskuksen raportti 2/2009 Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia; Valtioneuvoston selonteko Eduskunnalle 6.päivänä marraskuuta 2008 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Energia ja Ilmasto 36/2008 Länsi- Suomen ympäristöstrategia , Etelä-Pohjanmaan liitto, Keski- Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto, Länsi- Suomen ympäristökeskus 2007 Arviointiohjelmassa ei ole mainintaa valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, joissa on myös ohjeita turvetuotannon sijoittumiselle. (Kts erityisesti sivu 13) Vapo Oy:n omien ympäristöperiaatteiden mukaan "turvetuotantoa pyritään ohjaamaan soille, joiden luonnontilaisuutta ihminen on jo aiemmin häirinnyt esimerkiksi ojituksilla. Kasvihuonevaikutus jää pienemmäksi, kun turvetuotannossa hyödynnetään maatalouskäytössä olleita suopeltoja ja ojitettuja suometsiä eikä luonnontilaisia soita." Edellä mainittuihin ohjelmiin ja strategioihin sisältyvien määräysten ja periaatteiden yhteys hankkeeseen tulee käsitellä arviointiselostuksessa. Vapo Oy on aiemmissa tapauksissa perustellut turvetuotannon suuntaamista ojittamattomille alueille sillä, että kyseiset suot on hankittu Vapo Oy:n omistukseen jo vuosikymmeniä sitten. Tässä tapauksessa kyse on kuitenkin suurelta osin vuokratusta alueesta (237 ha vuokrattu, 26 ha omistuksessa). 2 ARVIOINTIOHJELMASTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN Arviointiohjelma on kuulutettu Jalasjärven kunnan ja Ilmajoen kunnan virallisella ilmoitustaululla ja lisäksi se on ollut nähtävillä Jalasjärven ja Ilmajoen pääkirjastoissa. Ohjelma on ollut esillä myös nettiosoitteessa > ympäristönsuojelu > ympäristövaikutusten arviointi. Kuulutus on julkaistu alueella ilmestyvissä sanomalehdissä Ilkka, Jalasjärven- Peräseinäjoen Kunnallissanomat ja Ilmajoki- lehti. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointia käsittelevä tiedotus- ja keskustelutilaisuus on pidetty Luopajärven koululla Arviointiohjelmasta on pyydetty lausunnot seuraavilta Ilmajoen kunta Ilmajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen

4 Jalasjärven kunta Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus, kalatalousyksikkö Länsi-Suomen lääninhallitus, sosiaali- ja terveysosasto, Vaasan palveluyksikkö Tiehallinto, Vaasan tiepiiri Museovirasto Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Metsähallitus ProAgria Etelä-Pohjanmaa Länsi-Suomen ympäristölupavirasto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus ry Pohjanmaan riistanhoitopiiri 4/22 Yhteysviranomaiselle on toimitettu yhteensä 13 lausuntoa 3 YHTEENVETO ESITETYISTÄ LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ Vaasan Tiepiiri Tiepiirillä ei ole huomautettavaa arviointiohjelmaan Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus /Kalatalousyksikkö Lausunnossa todetaan, että suoalue muuttuu vettä pidättävästä ja virtaamia tasaavasta kosteikosta keinotekoisesti ojitusten avulla kuivatuksi alueeksi. Tästä seuraavat nopeat ja huomattavat virtaamavaihtelut laskuvesistössä aiheuttavat haittavaikutuksia kalastukselle ja kalastolle. Aiheutuu myös eroosiota ja laskuvesistöjen liettymistä. Ravinnepitoisuudet nousevat samennus lisääntyy ja happamuus saattaa pahentua. Vaikutukset voivat olla suoria (vesimäärän vähentyminen, happamoituminen) tai epäsuoria (vaikutukset ravintokohteisiin, kutupohjien liettyminen). Pyydysten limoittuminen, mahdolliset lisääntyneet makuvirheet sekä kalakantojen yksipuolistuminen ja heikentyminen ovat kalastusta haittaavia vaikutuksia. Lausunnonantaja katsoo, että arviointiohjelma on pääosin hyvin laadittu, vaikkakin kalataloudellisten vaikutusten osalta melko suppea. Kalataloustiedustelu on työkaluna käyttökelpoinen, mutta tosiasia on että kalastuskunnilla ei aina ole tietoa etenkään pienvesien tilasta. Lausunnonantaja pitääkin tärkeänä, että arviointiin liitetään sähkökoekalastus laskuojissa, Matouomassa ja Jalasjoessa. Näin saatua perustietoa voitaisiin käyttää hyväksi myös pidemmällä aikavälillä. Vesinäytteitä tulisi ottaa ennen hankkeen mahdollista aloittamista ennen Järvi- ja Matoluomaa. Näihin vaikuttavat myös laajat viljelysalueet ja niiden vedenlaadusta on jo tietoa. Hankealueen ja Järviluoman välillä ei muuta kuormitusta juurikaan ole, eikä sieltä ole myöskään olemassa vedenlaatutietoja. Koska kyseessä on pääosin ojittamaton suoalue saataisiin ennen alueen kuntoonpanoa aloitetulla näytteenotolla hankkeen todellista kuormitusta kuvaavaa tietoa. Ilmajoen kunta, Ympäristölautakunta Lausunnossa todetaan, että turvetuotannon merkittävimmät ympäristövaikutukset muodostuvat suon luonnontilan muutoksesta, tuotantoalueen kuivatuksesta johtuvista vesistövaikutuksista sekä tuotantotoiminnasta ja turpeen kuljettamisesta aiheutuvista pöly- ja meluvaikutuksista. Esitetyssä arviointiohjelmassa on esitetty tutkittavaksi edellä mainitut tärkeimmät ympäristövaikutukset. Lausunnonantaja kehottaa painottamaan luonnon monimuotoisuuteen liittyvää arviointia, koska kyseessä on suurimmaksi osin luonnontilainen, ojittamaton suo, jolla on todettu olevan virkistyskäyttöarvoa. Myöhemmässä ympäristölupaprosessissa aineisto on tarpeen, kun arvioidaan voidaanko turvetuotannolle myöntää lupa. Ilmajoen kunnanhallitus

5 Kunnanhallitus antoi lausuntonsa ympäristölautakunnan lausunnon mukaisena 5/22 Luopajärven järjestely- yhtiö Lausunnonantaja toteaa, että Luopajärven kylä on voimaperäistäi, pääasiassa karjatalouteen perustuvaa viljelyaluetta. Merkittävä osa kylän pelloista sijaitsee tulvaherkällä alueella. Varsinkin mahdollisesti lisääntyvät kesätulvat ovat huomattava taloudellinen ja rehuomavaraisuuteen vaikuttava tekijä alueen tiloille. Lausunnossa esitetään että - mahdollisuuksien mukaan tulevan kuivatusalueen vesiä on johdettava suoraan alempiin vesitöihin esim. Ohooluomaan - Suunnitteilla olevalla hankkeella on vesin virtaaman kannalta merkittävästi suunnitteilla olevaa aluetta laajempi vaikutus. Myös laajalti hankeen ulkopuolisilta alueilta vesien virtaama paranee ja nopeutuu luonnontilaan nähden ja näin ollen hankkeella on merkitystä tulvaherkkyyden lisääntymiseen Luopajärveen. - Luopajärven järjestely- yhtiö on perustettu toteuttamaan Luopajärven tulvasuojeluhanketta, jolla on lainvoimainen lupapäätös ja rahoitushakemus vireillä Maa- ja metsätalousministeriössä. Tulvasuojeluhanke on suunniteltu mitoitukseltaan vastaamaan nykyistä tilannetta ja kaikki lisävedet tuovat kustannuksia hankkeen osakkaille. Mielestämme myös alueelle vesiä johtavia tahoja voidaan edellyttää osallistumaan tulvasuojeluhankkeen toteutukseen, ylläpitoon ja kunnossapitoon liittyviin kustannuksiin. - Jos vireillä oleva hanke aiheuttaa tulvaherkkyyden lisääntymistä alueellamme on sillä merkittävä taloudellinen vaikutus alueemme tilojen kannattavuuteen ja rehuomavaraisuuteen. Alueellamme on lisämaan kysyntä huomattavasti tarjontaa suurempi, mikä on osaltaan vaikuttanut lisämaiden vuokra- ja myyntihintatasoa korottavasti., jopa kannattavuusrajan yläpuolelle. Näin ollen osakkaamme eivät ole tukemassa hanketta, ellei varmuudella voida todeta edellä olevia uhkia perusteettomiksi. Luopajärven Matoluoman kuivatusyhtiö Vastaava lausunto kuin edellä Luopajärven järjestely- yhtiöllä Suomen luonnonsuojeluliitto/ Pohjanmaa piiri Ohjelmasta yleensä Lausunnonantajan mielestä ohjelman tekstiosat ovat varsin yleispiirteisiä kohdistumatta paljoakaan itse kohteeseen. Samoin kartat ovat liian epätarkkoja. 0-vaihtoehdossa tulee esittää myös se miten toteuttamatta jättäminen vaikuttaa maamme energianhuoltoon ja turpeen käyttöön. Mitenkä suuri on hankealueen merkitys maamme turpeenotolle. Lausunnonantaja pitää oikeina vaihtoehtoina sellaisia, missä tuotantoalueiden sijoitus ja määrä, kuivatusalueiden johtamispaikat ja vesiensuojeluratkaisut vaihtelevat. Nyt on esitetty vain vaihtoehto, jossa koko alue hyödynnetään ja vaihtoehtoina on erilaisia vesiensuojelumenetelmiä. Lausunnonantajan näkemyksen mukaan esitettyä vaihtoehtoa 2 (kemikaliointi ja laskeutus) ei tulla pitämään mahdollisena, koska hankkeesta vastaava on useissa muissa yhteyksissä pitänyt kemikaliointia liian kalliina ja muilla tavoin epävarmana. Huomioita hankkeesta Vesistövaikutus tulee maakuntakaavoituksen mukaan pysyä nykyisellään. Hakijan on esitettävä miten tähän päästään. Lausunnonantajan näkemys on että vähintään vastaava määrä turvetuotantoalaa on

6 6/22 poistuttava tuotannosta samaan aikaan kun uusia tuotantoaloja otetaan käyttöön. Todellisuudessa Etelä- Pohjanmaan alueen turpeenottomäärät kasvavat koko ajan vaikka ohjelmassa puhutaan poistuvien pinta- alojen täydentämisestä. Ohjelmassa annetaan ymmärtää, että alue olisi maakuntakaavassa varattu turvetuotantoon. Maakuntakaavan aluevaraukset ovat vain suuntaa antavia. Vaikka yksittäinen suo olisi mukana maakuntakaavan "turvetuotantovyöhykkeellä" ei se ole aluevaraus tai ennakkolupa turvetuotannolle. Ympäristöluvat ratkaistaan tapauskohtaisesti. Länsi- Suomen ympäristöstrategian mukaisesti hankkeen tulee kyetä osoittamaa miten ja millä menetelmillä Vapo kykenee alentamaan vesistökuormitusta, turvaamaan ja vaalimaan suoluonnon luontoarvoja sekä toteuttamaan kestävän kehityksen periaatetta. Koirainneva on taas yksi laaja, luonnontilainen esimerkki missä Vapo ei noudata esittämiään periaatteita keskittää turvetuotanto jo käyttöön otetuille turv le ja soille kuten metsäojitetut alueet, maatalouskäytössä olevat turvemaat ja suopellot. Ojittamattomalla Koirainnevalla on alueellista merkitystä ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin kannalta. Turpeen polton on todettu olevan 12 % kivihiilen polttoa haitallisempaa. Sitä ei voida lukea uusiutuvaksi energialähteeksi eikä sillä ole merkitystä ilmastonmuutoksen vähentämistavoitteissa. Hankealueen rikkonaisuus merkitsee negatiivisia vaikutuksia turpeenoton ulkopuolelle jääville suoalueille. Lausunnonantaja ihmettelee Kyrön- Koirainnevan merkittävyyttä lähialueen lämpölaitosten käyttöön. Geologisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan suo on pääosin heikosti maatunutta ja polttokelpoista turvetta on vasta syvemmissä kerroksissa. Lausunnossa pohditaan selvitystarpeita; Arviointiohjelmassa ei kiinnitetä huomiota ilmastovaikutuksiin. Luonnontilainen suo on arvokas hiilen sitoja. Pelkkä suon ojittaminen lisää kasvihuonekaasujen päästöjä ja turpeen poltto moninkertaistaa ne. Ilmastovaikutuksia arvioitaessa on myös turvekuljetuksia tarkasteltava. Toisin kuin ohjelmassa annetaan ymmärtää, todennäköisesti turvetta kuljetetaan myös muualle kuin Vaskiluodon Voiman Seinäjoen turvevoimalaan. Kasvuturvetta voidaan käyttää hyvinkin kaukana, jolloin liikennesuoritteet ja siten syntyvät päästöt olisivat moninkertaiset nyt kuvattuun verrattuna. Pöly ja meluhaittaa tulee arvioida huolellisesti, sillä lähialueen asukkaiden määrä on poikkeuksellisen suuri. Luontoarvojen osalta tulee selvittää myös muita arvoja kuin eläimistö ja kasvillisuus. Jos ei selvitetä hyönteisiä, selkärangattomia ja sammakoita, ei voida puhua alueen uhanalaislajistosta, harvalukuisista lajeista tai suoluonnon monimuotoisuuden selvittämisestä. Selvityksen tulee kattaa ns EU:n direktiivilajit sekä alueellisesti ja seudullisesti merkittävät lajit. Riittävien inventointitietojen saaminen vaatii vähintään kahden kesäkauden tutkimusjakson eliöiden kehittymistavoista johtuen. Ehdottomasti selvitettävä asia; Suoalueella ei ole suoritettu sudenkorentojen eikä perhosten ym havainnointia, mutta on mahdollista että alueella elää jokin EU:n luontodirektiivin liitteen IV laji. Linnusto ja pesimälajisto on selvitettävä riittävän pitkäkestoisilla ja laajoilla tutkimuksilla erityisesti selvittäen EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainittuja lajeja, mutta myös alueelle merkittäviä lajeja, jotka tulevat kärsimään laajan suoalueen mahdollisesta turpeenotosta. Pesintöjen mahdollisuus tuhoutuu täydellisesti. Kyrönnevalla saattaa myös olla suurta merkitystä läheisen Luopajärven alueen muuttolintujen levähdys- ja/tai ruokailualueena. Kuormitusta vesistöön ja kalastoon on arvioitava lähialuetta laajemmin, ottaen huomioon ettei veden laatu saa nykyisestä huonontua ja huomioiden alapuolisen vesistön mahdollinen merkitys lohensukuisten kalojen elin- ja lisääntymisalueena sekä ravuille merkittävänä vesistöalueena. Lausunnonantajan näkemys on, ettei YVA- menettelyssä anneta riittävästi painoarvoa luonnolle itseisarvona. Menettely pohjautuu lähinnä teknis- taloudellisen hyödyntämisen lähtökohtaan, jossa arvioidaan millaisia haittoja voidaan aiheuttaa, etteivät ne ole merkityksellisiä tai aiheuta jonkin lajin osalta uhanalaisuutta. Suoluonnossa on monia tekijöistä, joiden pelkkä olemassaolo on tärkein asia,

7 7/22 ilman sen kummempaa merkitystä ihmiselle. Soiden vaikutusta luonnolle ja ympäristölle ei välttämättä tunneta ja hallita vieläkään riittävän tarkkaan. Tätä näkökulmaa tulee myös tarkastella yva- ohjelmassa suon merkityksellä luonnolle ja ihmiselle luontoarvona ja vesitasapainoon vaikuttavana tekijänä. Soilla on myös merkitystä sosiaalisiin ja henkisiin arvoihin. Turpeenpoltosta energiantuotannossa pitää päästä lähitulevaisuudessa kokonaan eroon so. Nyt vallitsevassa siirtymävaiheessa turvetta tukisi ottaa jo ojitetuilta ja luonnontilansa menettäneiltä soilta ja turvepelloilta. Luonnontilaiset suot kuten Kyrönneva on ehdottomasti jätettävä turvetuotannon ulkopuolelle. Lausunnonantaja vaatii että vertailtavista vaihtoehdoista toteutetaan 0 vaihtoehto eli Vapo Oy:n hanketta ei toteuteta ja alueen nykytilanne säilyy ennallaan. Jalasjärven luontoyhdistys LUHURIKKA ry. Kyrön- Koirainnevan kookkaan suoalueen luontoarvoista on niukasti tietoa. Suo on Jalasjärven viimeisimpiä ojittamattomia soita, jonka maisemalliset arvot ovat kiistattomat. Helposti saavutettavana sen virkistyskäyttö on suurta. Kun turvetuotantoa tulisi ohjata pelkästään jo ennalta ojitetuille alueille, vaadimme Kyrönnevan toteuttamista vaihtoehdon 0 mukaisesti. Arviointiohjelman mukaan luontokartoitukset tehtäisiin tämän kesän aikana parilla käyntikerralla. Tämä on täysin riittämätöntä ja johtaa varmasti vain tavanomaisen lajiston luettelemiseen. Kartoituksia olisi tehtävä vähintään parina kesänä useina ajankohtina. Harvinaisten tai uhanalaisten lajien löytämiseksi tarvitaan suurta asiantuntemusta ja ajankäyttöä. Alueen vesistä suurin osa on tarkoitus johtaa Luopajärvelle Matoluomaan. Matoluoma on nykyisin erittäin tulvaherkkä ja ukkossade pahimmillaan voi saada kesätulvan nousemaan. Siksi uomaan ei saisi johtaa yhtään ylimääräistä vettä. Lisäksi turvekentältä tuleva saos täyttää ja pilaa ajan mittaan Matoluomaa ja edelleen Jalasjokea. Kokemukset turvevesien puhdistamisesta eivät ole tähän mennessä olleet vakuuttavia. Alueen välittömässä läheisyydessä on kohtuullisesti asutusta. Tällöin melu- ja pölyhaitat ovat monille konkreettisia. Koska haittaa tiedetään esiintyvän ainakin parikymmentä vuotta eteenpäin aiheuttaa se inhimillistä kärsimystä ja rakennuspaikkojen myynti alueella lienee mahdotonta. Kysymys luvasta on hyvin periaatteellinen. Voidaanko sallia, että luonnontilainen suo otetaan ojituksen ja tuotannon piiriin vaikka linjaukset edellyttävät tuotannon keskittämistä jo luontoarvonsa menettäneille alueille. Totaalinen lupakielto luonnontilaisille soille pitäisi olla itsestään selvä. Vähänjärvennevan ohella Kyrönneva on Jalasjärven viimeinen suuri ojittamaton suo ja sen säilyttäminen on erittäin tärkeää. Koirainneva on jo tuotannon piirissä, mutta siihen liittyvä Kyrönneva on vielä mahdollista säilyttää. Vaadimme erittäin kriittistä tarkastelua kyseiseen yva- arviointisuunnitelmaan liittyen ja lähtökohtana pidettäväksi nollavaihtoehdon toteuttamista. Jalasjärven kunta, ympäristö- ja rakennuslautakunta Lausunnossa viitataan aluksi valtioneuvoston periaatepäätökseen vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen Päätöksessä esitetään toimia vesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja niiden tilan heikkenemisen estämiseksi. Turvetuotannolle esitetään mm vesiensuojelun tehostamista ja uusien alueiden tarpeiden erityisen tarkkaa arviointia sellaisilla valuma- alueilla, joilla vesien tilatavoitteet edellyttävät parantamista tai joilla vesien tila uhkaa heiketä turvetuotannon vaikutuksesta. Lisäksi esitetään turvetuotannon ohjaamista jo ojitetuille alueille tai tuotannossa olevien alueiden yhteyteen. Länsi- Suomen ympäristöstrategiassa esitetään yhtenä tavoitteena vesien ekologisen tilan parantamista, turvetuotantoa kestävä kehityksen periaatteiden mukaisesti ja käytön ja suojelun näkö-

8 8/22 kulmien yhteensovittamista. Tavoitteena on myös suoluonnon luontoarvojen turvaaminen ja vaaliminen. Etelä- Pohjanmaan 2005 vahvistetussa maakuntakaavassa alue on luokiteltu turvetuotantovyöhykkeeseen tt -2, jolla turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luontoarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Jälkikäyttö on huomioitava, samoin vesistövaikutukset siten että kokonaiskuormitus pysyy ennallaan. Turvetuotanto tulee suunnata ensisijaisesti jo tuotannossa oleville tai ojitetuille, ei luonnontilaisille soille. Paikalliset ja seudulliset suojeluarvot tulee huomioida eikä pohjavesialueiden veden laatua saa vaarantaa. Lausunnossa todetaan, että täysin uuden luonnontilaisen hankealueen käyttöönotto ei ole laadittujen suuntaviivojen ja strategioiden mukaista. Tämän vuoksi arviointiohjelman on oltava erittäin kattava eri vaikutusten osalta. Luonnonympäristön lisäksi tulisi maisemaan ja virkistyskäyttöön kohdistuvat vaikutukset arvioida mahdollisimman tarkkaan. Kattavia ajantasaisia luontoselvityksiä ei hankealueelta ole. Kyrönneva on Vähänjärvennevan lisäksi ainoa laaja luonnontilainen suo Jalasjärvellä. Maisemallisesti se on ainutlaatuinen. Muut suot kunnassa ovat ojitettuja ja metsätalous- tai turvetuotantokäytössä. Selvityksissä tulisikin verrat alueen edustavutta ja ainutlaatuisuutta muihin alueisiin kunnassa eikä selvittää pelkästään direktiivilajien esiintyvyyttä. Lausunnonantajan mielestä yhden kesän (2009) aika ei riitä kattavien luontoselvityksien tekemiseen. Luontoselvitykset tulee tehdä erityisellä huolella noudattaen Suomen ympäristökeskuksen(2003) ja Ympäristöministeriön (1993) ohjeita. Hankealue sijoittuu sekä Ilmajoen että Jalasjärven alueelle. Suunnitelman mukaan kuivatusvedet tullaan laskemaan kokonaisuudessaan Jalasjärven puolelle, eli Järviluoman ja Matoluoman kautta Jalasjokeen. Luopajärven järjestely-yhtiölle on myönnetty lupa Luopajärven kesätulvien torjuntaja hoito- ohjelmalle. Arvioinnissa tulee selvittää kuinka paljon vesimäärä konkreettisesti lisääntyy, miten lisääntyvä vesimäärä vaikuttaa Luopajärven alueeseen ja onko sillä vaikutusta jo toteutettuihin tja lupamääräysten mukaan suunniteltuihin tulvasuojelurakennelmiin. Lisäksi laskusuunnan muuttamisen vaikutukset tulee arvioida sekä Ohooluoman valuma- alueen veden laatuun ja alueen hydrologiaan ja pohjaveden tasoon. Lausunnossa viitataan aiempaan Jalasjärven kunnanhallituksen lausuntoon Kyrön- Koirainnevan ympäristölupahakemuksesta, jossa oli mukana Kyrönnevan nykyisen hankealueen eteläpäähän kuuluva 23,7 ha osa. Lausunnossa todettiin, että lupaa ei tule myöntää ennen kuin Luopajärven tulvasuojeluohjelma on valmistunut ja että myös muut vaihtoehdot vesien johtamiseksi alueelta tulee tutkia. Myös tässä yhteydessä tulee selvittää (lausunnossa tarkoitettaneen nyt käsiteltävänä olevaa yva- asiaa) voidaanko kuivatusvesiä johtaa luonnolliseen laskusuuntaan eli Ohooluomaan. Melun osalta selvitysalueeksi on esitetty 500 m tuotantoalueesta. Lausunnossa todetaan, että vaikutukset tulee selvittää Luopajärven kylän sekä tuotantoalueen eteläpuolella n 2 km säteellä asuvien osalta, sekä erityisesti Metsäperän alueella. Melu ja pöly voi tuulien suunnasta riippuen levitä laajoille alueille. Liikenteen vaikutukset pölyn, melun ja viihtyvyyden kannalta tulee selvittää eri reittivaihtoehtojen välillä. Jälkikäyttö tulee määritellä jo suota käyttöön otettaessa. Tulisi selvittää miten eri jälkikäyttömuodot (esim. metsitys tai kosteikoksi palauttaminen) vaikuttavat vesitalouteen myös ympäröivillä alueilla sekä miten ne vaikuttavat alapuoliseen vesistöön tulevaan kuormitukseen. Tiedottaminen ja kuuluttaminen hankkeesta sekä hankkeeseen osallistuvat tahot tulee tarkemmin määritellä arviointiohjelmassa. Jalasjoki on luokiteltu ekologiselta tilaltaan vain välttäväksi. Kuormitus on nyt jo suurta eikä kuormituksen lisääminen ole voimassaolevien toimenpideohjelmien eikä strategioiden mukaista. Turvetuotanto on yksi Kyrönjoen latvaosien olennaisista kuormittajista nykyisin. Turvetuotanto aiheuttaa sellaista ravinne- kiintoaines- ja happamuuskuormitusta, joiden vähentämiseen alueella on pyritty panos-

9 9/22 tamaan. Näiden seikkojen vuoksi arvioinnissa tulee huomioida realistisesti myös 0- vaihtoehto, eli kyseisen hankkeen toteuttamatta jättäminen ja tuotannon suuntaaminen jo ojitetuille alueille. Jalasjärven kunnanhallitus Yhtyy ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausuntoon Etelä- Pohjanmaan liitto Hankealueen turvetuotannon päätarkoitus on energiaturpeen tuotanto teollisuuden ja yhdyskuntien käyttöön. Pääkäyttäjä sijaitsee Seinäjoella. Hankealue on pääosin ojittamatonta (n.213 ha) ja reunaosiltaan ojitettua (19 ha) Hankealueen lähistöllä on 500 metrin säteellä 12 asuintaloa. Lähimmät noin 100 m etäisyydellä. Luopajärven kylä on noin kahden kilometrin etäisyydellä. Luopajärven kylä on maakuntakaavassa (at) kyläasumisen merkinnällä. Hankealue sijaitsee osittain maaseudun kehittämisen kohdealueella, jossa tulee tukea sekä kulttuurimaiseman säilymistä, laajenevaa asutusta ja tilaa vaativien elinkeinojen kuten maatalouden ja teollisuuden kehittämistä. Hankealuetta sivuaa länsi- lounaispuolella ohjeellinen moottorikelkkailun runkoreitti. Hankealueen koillispuolella on kaksi maakunnallisesti merkittävää kalliokiviaineksen ottamispaikkaa. Luopajärven kylä ympäristöineen on maakuntakaavassa merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema- alueeksi, jota hankealue sivuaa. Kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon. Maakuntakaavassa turvetuotantoa ohjataan suunnittelumääräyksin. Kyrönjoen vesistöalueella on voimassa suunnittelumääräys III, jonka mukaan turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Koko maakuntaa koskee suunnittelumääräys I, joka toteaa, että " turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä". Etelä-Pohjanmaa liitto toteaa, että maakuntakaavan suunnittelumääräyksessä I turvetuotanto on määritelty kohdistettavaksi ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviin soihin, ojitettuihin soihin ja sellaisiin ojittamattomiin soihin, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä. Etelä-Pohjanmaan liitto esittää kantanaan, että on perusteltua jättää hanke toteuttamatta eli päätyä 0-vaihtoehtoon ainakin hankealueen ojittamattomalla osalla (213 ha). Hankealue ei ole erityisesti luonnontilaltaan muuttunut alue, mikä perustelee säilymistä nykyisessä tilassa myös ympäristöministeriön valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden näkökulmasta. Lisäksi hankealue sijaitsee osittain valtakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaalla maisema-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Alueen kuivatusvedet tultaisiin suunnitelman mukaan laskemaan Järviluoman ja Matoluoman kautta Jalasjokeen, joka on jo muutenkin luokiteltu ekologiselta tilaltaan vain välttäväksi. Vesistöjen merkitys Jalasjärven luonnonympäristölle ja ihmisten viihtyvyydelle on merkittävä. Suunniteltu hankealue on viimeisiä luonnontilaisia suoalueita Jalasjärvellä. Museovirasto Hankealueella ei tunneta muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa on asianmukaisesti otettu huomioon hankealueen lähistöllä sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset ja irtolöytökohteet sekä kulttuuriperintöön kohdistuvat vaikutukset. Hankealue sijaitsee alueella, jossa ennestään tuntemattomien muinaisjäännösten löytyminen ei ole erityisen todennäköistä. Näin ollen Museovirastolla ei ole huomautettavaa ohjelmaan arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Ohjelmassa mainitaan Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa listatut arvokkaat kulttuuriympäristökohteet sekä arvokkaat maisema- alueet. Museovirasto on uusimassa omaa luetteloaan valtakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Noin 1,5 km hankealueesta etelään sijaitsee uuden luettelon mukainen, Luopajärven kyläasutus- niminen rakennettu kulttuuriympäristö.

10 Hankkeen mahdolliset vaikutukset alueeseen tulee arvioida. 10/22 Yrjö Mettälä, Luopajärvi Muistuttaja toteaa että hänen esittämänsä asiat koskevat sekä hänen omistamiaan maa- alueita, että yleisesti ottaen myös muiden alueella toimivien viljelijöiden maa- alueita. Vapo haluaa laskea vedet Kyrön- ja Koirannevalta Jalasjokeen erittäin tulvaherkän alueen kautta. Alueen vedenjuoksun kaato on hyvin vähäinen. Muistutuksen liitteenä ovat kuvat, jotka on otettu Luopajärvellä tien 19 läheisyydessä Esimerkiksi voimalaitoksen padolla veden korkeus on 81 m merenpinnasta kun se Luopajärvellä noin 20 km päässä on noin 83 metriä merenpinnasta. Kaato on siten ainoastaan 2-3 metriä 20 kilometrin matkalla. Jos laskuveden määrää Luopajärven alueelle lisätään haetun luvan mukaisesti, se vaarantaa lähes sadan viljelijän toimeentulon. Muistuttaja olettaa että vaikutukset heijastuvat myös paikallisen elintarviketeollisuuden toimintaan. Ongelmana on, että virtaavan vesimassan määrä ei välttämättä ole suorassa suhteessa ojitettuun pintaalaan. Tällöin on mahdollista, että ajoittain (esimerkiksi keväällä ja suurilla sateilla) tulva- alueen kautta virtaava vesimäärä kerääntyy jopa ha neva- alueelta. Muistuttaja perustelee asiaa seuraavasti; Suon reuna- alueet ovat metsittyneitä ja korkeammalla kuin suon keskiosa, jolloin vesi ajoittain patoutuu nevalle. Tällöin on mahdollista, että esimerkiksi lumi patouttaa nevalle suuret vesimassat, jotka purkautuvat kontrolloimattomina lumipadon murtuessa sulamisen vaikutuksesta. Väitteensä tueksi muistuttaja on liittänyt valokuvan suon laidasta. Patoamisilmiötä vahvistaa jos alueen lumihangille leviää turvepölyä. Pölyn on mahdollista levitä kuormauksen ja tuulen vaikutuksesta. Lumihangen pinnalla pöly kiihdyttää lumen sulamista auringon vaikutuksesta. Vapo on rakentanut vedensäännöstelyaltaita suon laidalle. Muistuttajan mielestä altaiden vedenvarauskapasiteetti ei ole riittävä keino kontrolloida laskuvesiä ja niiden kuormitusvaihteluita. Alueella on myös kiinteistöjä, joita lisääntyneet vesimassat voivat vaurioittaa. Muistuttajan mielestä on olemassa riski, että veden pinnan nousu aiheuttaa vesivahinkoja rakenteissa esimerkiksi siten, että vesi purkautuu lattiakaivoista asuntoihin. Luopajärven alue on merkittävä valtakunnallinen kulttuurimaisema ja alue on myös merkittävä lintualue. Vaikutukset kulttuurimaisemaan ja lintualueeseen tulee myös tutkia. Muistuttaja ei löytänyt Vapo Oy:n hakupapereista ojanpohjan korkeuksia, oja pinnan korkeuksia eikä ojan poikkileikkauspiirustuksia. Muistuttaja katsoo, että nämä ovat oleellisia tietoja analysoitaessa veden virtaussuuntia ja vesimääriä. Toimien vaikutuksia on mahdoton arvioida ellei em. tiedot ole kaikkien saatavilla. Muistuttaja esittää lopuksi luvan muuttamista siten, että kaikki laskuvedet johdetaan siten, että ne eivät kulkeudu Luopajärven tulvaherkälle alueelle. Tämä tarkoittaa, että vesiä ei lasketa Mato- eikä Järviluoman kautta nevalta ulos. 4 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO Hankkeen kuvaus ja arvioitavat vaihtoehdot ja haitallisten vaikutusten ehkäisykeinot ( Arviointiohjelman pääotsikko 2) Arviointiohjelmassa on esitetty tiedot hankkeesta, sen tarkoituksesta, suunnitteluvaiheesta, sijainnista sekä vaihtoehdoista.

11 11/22 Turvetuotannon tarkoitus ja hyödyt esitetään arviointiohjelman alkuosassa. Hankealueen turvetuotannon päätarkoituksena on energiaturpeen tuotanto teollisuuden ja yhdyskuntien käyttöön. Energiaturve käytetään täysin lähialueiden energiantuotantolaitosten polttoaineena. Energiaturve kuljetetaan asiakkaalle rekka- autoilla. Ympäristöturvetta voidaan kuljettaa myös pienemmillä kulkuneuvoilla ja asiakkaan omilla kulkuneuvoilla, kuten traktoreilla. Tuotantoalueiden ja käyttöpaikkojen välisissä etäisyyksissä pyritään mahdollisimman lyhyisiin kuljetusmatkoihin. Energiaturpeen pääkäyttäjä sijaitsee Seinäjoella. Valtaosa nostettavasta turpeesta käytetään jauhemaisena jyrsinturpeena voimaloiden ja teollisuuslaitosten tuotantoprosesseissa. Hankealueelta voidaan tuottaa, varsinkin tuotannon alkuvuosien jälkeen, myös palaturvetta, joka soveltuu myös mm. maatilojen ja omakotitalojen lämmitykseen. Palaturvetta nostetaan myyntiin kysynnän mukaan vain suon maatuneemmista, tasalaatuisista kerroksista. Energiatuotannon lisäksi jyrsinturvetta käytetään ns. ympäristöturpeena mm.: - kuivikkeena ja lietteen imeytyksessä - seosaineena turkistarhojen ja kotieläinten lannan kompostoinnissa - peltojen maanparannuksessa - viherrakentamisessa ja kasvihuoneissa kasvualustana - öljyntorjunnassa Ympäristöturve käytetään hankealueen lähialueilla. Arviointiohjelman mukaan turvetuotannosta saatavia hyötyjä ovat tuontipolttoaineen korvautuminen sekä työllisyysvaikutukset. Keskimääräisenä vuotena arvioidaan koko hankealueen ollessa käytössä saatavan m3. Suora vuotuinen työllisyysvaikutus arvioidaan 14 henkilötyövuodeksi ja välillinen vaikutus 18 vuodeksi. Lukujen osalta viitataan v 2002 tehtyyn selvitykseen(elektrowatt- Ekono), mutta lähdeluettelosta selvitys puuttuu. Tuontipolttoaineen korvautumista koskeva kuvaus on jäänyt keskeneräiseksi m 3 :n tuotantoa vastaava tuontipolttoaineen määrä olisi ollut paikallaan kertoa. Lukijalle kertoisi enemmän, jos korvautuvan tuontipolttoaineen määrä esitettäisiin havainnollisemmin esim. Vuotuinen tuotantomäärä vastaisi ~ tonnia kivihiiltä tai Vuotuinen tuotantomäärä vastaisi ~ m3 öljyä Nollavaihtoehto: (arviointiohjelman kohta 2.1 ) Ohjelmassa todetaan; " Vaihtoehto toimii sekä itsenäisenä vaihtoehtona, että toteutettavan vaihtoehdon vaikutusten arvioinnin pohjana. Vertailussa arvioidaan nykytilaisen suon käyttöön liittyviä taloudellisia ja aineettomia arvoja sekä tulevaisuuden odotusarvoja ja mahdollisia suunnitelmia. Vaihtoehto merkitsisi alueen nykytilanteen säilymistä lähes ennallaan. Arviointiselostuksessa tarkastellaan niitä hyötyjä ja haittoja, joita hankkeen toteuttamatta jättämisestä aiheutuisi." Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan 0- vaihtoehdot tarkastelun periaate on oikein kuvattu ja hyväksyttävä. Hankevaihtoehdot: (arviointiohjelman kohta 2.2 ) Arviointiohjelman mukaiset hankevaihtoehdot eroavat toisistaan vesienkäsittelymenetelmien suhteen. 1-vaihtoehto: Turvetuotannon toteuttaminen koko tuotantokelpoisella alueella vesienkäsittelymenetelmänä ympärivuotinen pintavalutus. Mall: Rapport Advanced.dot ver vaihtoehto: Turvetuotannon toteuttaminen koko tuotantokelpoisella alueella vesienkäsittelymenetelmänä sulanmaan aikainen kemiallinen vesienkäsittely ja talviaikana laskeutusaltaat ja virtaamansäätö.

12 12/22 1 ja 2-vaihtoehdoissa tarkastellaan kaikkia teknis-taloudellisesti soveliaita eri toimien toteutusvaihtoehtoja. Turvetuotantohankkeessa vaihtoehtoja on löydettävissä lähinnä suolta tulevien vesien käsittelymenetelmistä sekä johtamisreiteistä. Hankealueella tehtävien selvitysten yhteydessä on mahdollista, että hankkeen toteutusvaihtoehtoja tulee lisää tai esitetty tuotantoalue supistuu mahdollisten suojavyöhykkeiden perustamisen myötä. Arviontiohjelman kuvan 2 perusteella voi vetää johtopäätöksen, että suurempi osa suunnitellusta tuotantoalueesta sijaitsee Ohooluoman valuma- alueella. Sivulla 24 olevien tietojen mukaan Ohooluoman valuma- alueella olisi 147 ha ja Matoluoman valuma- alueella 85 ha. Eräissä arviointiohjelmasta annetuissa lausunnoissa esitetään tutkittavaksi tuotantoalueelta tulevien vesien johtamista Matoluoman sijasta jotakin muuta reittiä käyttäen. Järviluoman- Matoluoman purkureittiä koskeva vastustus johtuu Luopajärven alueesta, jonka tulvasuojelu on pitkään ollut epätyydyttävässä tilassa eikä sinne haluta lisävesiä. Arviointiohjelmassa ei ole kannanottoa vaihtoehtoisen purkupaikan tutkimisesta, jos ei sitten rivien välissä. Otsikko on kirjoitettu muotoon " Kuivatusvesien jakautuminen", mutta muualta tekstistä ei samaa ole havaittavissa. Lisäksi haitallisten vaikutusten ehkäisykeinoista yksi on ohjelman mukaan kuivatusvesien johtamispaikkoihin liittyvä, mutta tarkemmin ei ole kerrottu mitä sillä tarkoitetaan. Yhteysviranomainen katsoo, että Ohooluoman vaihtoehto tuotantoalueen kaikkien vesien tai jonkin osuuden purkureittinä on syytä tutkia selostuksen laatimisen yhteydessä. Muutoin yhteysviranomainen katsoo, että vaihtoehtojen muodostamisen periaatteet on ohjelmaan kirjoitettu tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti. Tärkeää on että vaihtoehtojen tutkimisessa ja kehittelyssä käytetään hyväksi kaikki uusi tieto hyvistä toimintatavoista ja käsittelymenetelmistä. Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan turvetuotannon vesienkäsittelyn tulee olla tehokasta ympäri vuoden. Arviointiselostuksessa tulee ottaa kantaa mm siihen ovatko laskeutusaltaat ja virtaamansäätöpadot parasta käyttökelpoista tekniikkaa syksyllä, talvella ja keväällä, jolloin suuri osa kuormituksesta syntyy. Ensimmäinen ympärivuotinen kemikaliointiasema on vasta koekäytössä Seinäjoen Haukinevalla. Ympäristön nykytilan kuvaus (Arviointiohjelman pääotsikko 4) Ympäristön nykytilan kuvauksessa on keskitytty Matoluoman valuma- alueen kuvaukseen. Näin on asianlaita esimerkiksi laskuojien vedenlaadun osalta. (s 24) Arviointiohjelmassa selostetaan suunnittelualueen ja ympäristön nykytilaa eri lähteissä olemassa olevaan tutkimustietoon nojautuen. Arviointiohjelmasta annetuissa lausunnoissa ei ole juurikaan huomautettu nykytilan kuvauksesta. Tutkimustietojen esitystavan osalta on todettava, että olemassa olevan tutkimustiedon laajuutta olisi selventänyt, jos ympäristön nykytilan kuvauksessa olisi omana kohtanaan selkeä yhteenveto tiedon eri lähteistä luokiteltuna esim. siten että yleisluonteiset tutkimustiedot olisivat omana ryhmänään ja tätä nimenomaista hanketta varten tehdyt tutkimustiedot omana ryhmänään. Nyt lukija joutuu tekemään salapoliisityötä päästäkseen tilanteesta kokonaiskäsitykseen. Arviointiohjelman kartat ovat osittain tarkkuudeltaan riittämättömiä. Tekstissä kerrotaan alueista, joita ei ole kartoilla esitetty, mm Matinsaari, Kuusisaari jne. Vaihtoehtoisen purkureitin linjausta ei myöskään löydy kartalta. Ympäristön nykytilan kuvauksen perustana ovat mm seuraavat lähdeluettelossa mainitut tutkimukset ja lähteet. Etelä-Pohjanmaan liitto 2005: Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava: kartta + kaavaselostus Keränen J. 2008: Vapo Oy Energia - Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu

13 2007 Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alue. Pöyry Environment Oy. Koskela T. 2004: Kyrön-/Koirainnevan lisäalueen luontoselvitys. Länsi-Suomen ympäristökeskus 2008: Ehdotus Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmaksi vuoteen Luonnos Nuotio E. 2008: Etelä-Pohjanmaan vedet nyt ja tulevaisuudessa. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen raportteja 1/2008. Tiehallinto 2008: Liikennemääräkartta Vaasan tiepiiri Tiehallinto 2008: Raskaanliikenteen liikennemääräkartta Vaasan tiepiiri. 13/22 Lisäksi lähdeluettelossa esiintyvät muut arviointiohjelman pohjana olevat yleiset tietolähteet. Drebs A., Nordlund A., Karlsson P., Helminen J. ja Rissanen P. 2002: Tilastoja Suomen ilmastosta Ilmastotilastoja Suomesta No. 2002:1. Ilmatieteen laitos. Heinänen T., Storhammar E. ja Halmari L. 1986: Kotimaisten polttoaineiden energiakäytön taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista. Jyväskylän yliopisto, Keski- Suomen taloudellinen tutkimiskeskus. Julkaisuja nro 81/1986. Kirkinen J. ja Savolainen I. 2007: Polttoturpeen eri hyödyntämisketjujen ilmastovaikutus Suomessa elinkaarinäkökulmasta. Julkaisussa: Maa- ja metsätalousministeriö (2007) Turpeen ja turvemaiden käytön kasvihuonevaikutukset Suomessa Tutkimusohjelman loppuraportti. s Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 2008: Luontoselvitykset turvetuotannon ympäristölupahakemuksessa- Lausuntoversio Raunio A., Schulman A. ja Kontula T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. SY 8/2008. Suomen ympäristökeskus. Rinttilä, R., E. Suutari, P. Selin, J. Marja-aho ja T. Väyrynen. 1997: Turvetuotannon ympäristövaikutusten arviointi. Ohje turvetuotannon luontovaikutusten sekä pöly- ja meluhaitan arvioinnista. Turveteollisuusliitto ry. Sopo R., Tuomanen S., Selin P., Väyrynen T., Rinttilä R., Marja-aho J., Mäkikorttila P., Peronius P. ja Suutari E. 2002: Turvetuotannon ympäristövaikutusten arviointi Ohjeita turvetuotannon luonto- ja naapuruussuhdevaikutusten arvioimiseksi. Turveteollisuusliitto ry. Lähdeluettelosta puuttuu tutkimus, johon viitataan arviointiohjelman sivulla 10 ( Elektrowatt- Ekono 2004 ), sekä tutkimus johon viitataan ohjelman sivulla 28 (Jyväskylän Yliopisto 1998; Turvetuotanto ympäristömelun aiheuttajana ) Eräissä lausunnoissa todetaan, ettei hankealueen luontoarvoista ole olemassa kattavaa, ajantasaista tietoa. Museoviraston lausunnossa esitetty Luopajärven kyläasutus- nimisen rakennetun kulttuuriympäristön kohde otettakoon arvioinnissa huomioon lausunnossa esitetyllä tavalla. Yhteysviranomaisen tietoon ei ole tullut muita alueen nykytilaan liittyviä selvityksiä joiden perusteella nykytilan arviointia voitaisiin täydentää. Vaikutusten arviointia varten tiedoissa olevia puutteita on ohjelmankin mukaan tarkoitus täydentää. Turvetuotannon ympäristökuormitus (Arviointiohjelman pääotsikko 5) Arviointiohjelmasta annetuissa lausunnoissa ei ole esitetty huomautuksia arviointiohjelman pääkohdasta 5, jossa esitetään yleistietoja turvetuotannon ympäristövaikutuksista. Tiedot mitattavien vaikutusten osalta perustuvat olemassa olevaan tutkimustietoon toiminnassa olevien turvesoiden tarkkailusta. Ilmastonmuutosta koskevassa osiossa on esitetty tietoja aihetta koskevista erityisselvityksistä. Tämän otsikon alla olevista alakohdista voidaan esittää seuraavia toteamuksia Melu ja pöly (arviointiohjelman kohta 5.1) Aiheesta on olemassa runsaasti käytännön tutkimustietoa, jonka perusteella vaikutukset voidaan arvioida luotettavasti Kyrön- Koirainnevan osalta. Erityisen huolella tulisi arvioida lähimmälle asutuksella muodostuvia vaikutuksia.

14 Liikenne (arviointiohjelman kohta 5.2) 14/22 Tässä kohdassa esitetyn yleiskuvauksen mukaisesti vuosittaiset kuljetusmäärät olisivat noin 960 kuormaa painottuen loka- huhtikuun väliseen aikaan painottuen yhdelle tai kahdelle jaksolle. Päivittäinen kuljetusmäärä olisi kuljetusten aktiivisena jaksona (enimmillään 30 ) kuormaa päivässä. Ohjelmassa ei kerrota tapahtuuko kuljetuksia viikon jokaisena päivänä. Lausunnoissa ei liikenteen osalta ole esitetty erityisiä huolenaiheita. Yleisötilaisuudessa asiasta kuitenkin keskusteltiin ja vaihtoehtoisia reittejä pohdittiin. Arviointiohjelman mukaan kuljetusreittinä olisi Luopajärventie, josta edelleen valtatielle 19. Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan Luopajärventie on kohtuullisen kapea ja mutkitteleva tiheän kyläasutuksen läpi kulkeva reitti, jossa turverekkojen merkitys voi muodostua suureksi. Vaihtoehtoisten kuljetusreittien pohtiminen on syytä sisällyttää arviointiselostukseen. Päästöt vesistöihin (arviointiohjelman kohta 5.3) Turvetuotannon vesistökuormituksesta on olemassa paljon tutkimustietoa, jolla perusteella yksittäisen suon kuormitus voidaan kohtuullisen luotettavasti arvioida. Ohjelmassa esitetty taulukko on laadittu Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantoa kuvaavasta yhteenvetoraportista. Käytetty lähde on syytä lisätä lähdeluetteloon. Koska Etelä- Pohjanmaan olosuhteet ilmeisesti poikkeavat jossain määrin pohjoisemman pohjanmaan vastaavista, tulisi selostuksen laatimisvaiheessa tarkistaa käytettyjen tietojen taso myös eteläpohjalaisiin tutkimustuloksiin verraten. Toiminnassa käytettävät kemikaalit ja syntyvät jätteet (arviointiohjelman kohta 5.4) Tässä kohdassa selostetaan tuotantotoiminnan tarvitsemia polttoaine- ja muita tietoja. Kasvihuonekaasupäästöt (arviointiohjelman kohta 5.5) Turvetuotannon ja ilmastonmuutoksen vuorovaikutussuhteista käytävän monipuolisen keskustelun osalta arviointiohjelmaan on poimittu Maa- ja metsätalousministeriön tutkimusraportista 11/ 2007 löytyvää tietoa. Turvetuotannon suhde ilmastonmuutokseen ja siitä olemassa oleva paras tieto on syytä esittää ohjelmassa. Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan tällainen ajantasainen tieto olisi ilmeisestikin oltava Vapo Oy: llä, eikä jokainen yksittäinen konsultti voi perehtyä asiaan samalla perusteellisuudella kuin hankkeesta vastaava. Yhteysviranomainen toteaa tyydytyksellä, että aihe on saanut arviointiohjelmassa riittävästi huomiota. Koska jokainen suo on oma erityistapauksensa kasvihuonekaasujen suhteen, on tärkeää, että suon ominaisuuksia ja jälkikäyttövaihtoehtoja tarkastellaan arvioinnin yhteydessä suon ominaisuuksista lähtien. Arviointiohjelmasta ei selviä kuinka yksilöidysti käytettävän yleisen tiedon soveltaminen Kyrön- Koirainnevaan on tarkoitus tehdä. Yhteysviranomainen pitää tutkimustiedon käytäntöön soveltamista tärkeänä samoin kuin aihepiiristä käytävän tieteellisen keskustelun seuraamista ja raportoimista. Suon hyödyntämisen koko elinkaari on paikallaan sisällyttää tarkasteluun huomioiden eri jälkikäsittelyvaihtoehdot. Muussa tapauksessa käsiteltävän hankkeen merkitys ilmastonmuutostarkastelussa jää lukijalle arvoitukseksi. Vaikutukset ja suunnitellut arviointimenetelmät (Arviointiohjelman pääotsikko 6) Yleistä vaikutusten arvioinnista (arviointiohjelman kohta 6.1) Tässä kohdassa arviointiohjelmaa pohditaan ennalta hankkeen erilaisien vaikutuksien merkittävyyttä. Aiheesta on laadittu taulukko, jossa vaikutukset on listattu ennalta kolmeen luokkaa. Turvesuon kuntoonpano, tuotantovaihe, toimitukset käyttäjille sekä jälkikäyttö on kukin vaihe saanut etukäteisarviointina luokittelun suhteessa erilaisiin vaikutuskohteisiin. Ohjelmasta ei selviä, onko arviointitaulukko tehty erityisesti tätä arviointiprosessia varten vaiko jostakin yleisemmästä lähteestä. Etukäteisarviointi vaikutusten merkittävyydestä ympäristön eri sektoreille on joka tapauksessa paikallaan arvioinnin painottamiseksi tärkeille aihealueille.

15 15/22 Taulukko ei ole erityisen helposti aukeava, mutta sen osuvuutta ei yhteysviranomainen katso tarpeelliseksi ryhtyä arvioimaan. Arviointiselostusta laadittaessa voimavaroja ja ponnistuksia on kuitenkin tärkeää suunnata arvioinnin aikana tärkeiksi osoittautuvien aiheiden mukaan. Yleisötilaisuuden perusteella voitiin todeta, että kaksi kysymystä nousee Kyrön- Koirainnevan tapauksessa huomattavan tärkeiksi; - Vaikutukset alapuolisten laskureittien virtaamiin ja erityisesti tulvien aikaiseen käyttäytymiseen - Luonnontilaisen Kyrönnevan luontoarvot ja virkistyskäyttömerkitys Vaikutukset luonnonympäristöön (arviointiohjelman kohta 6.2) Vaikutukset vesistöihin (arviointiohjelman kohta 6.2.1) Arviointiohjelman mukaan arvioidaan vaikutuksia vesistöjen veden laatuun ja ekologiseen tilaan minkä lisäksi tarkastellaan vesistöjen tulvaherkkyyttä Ohjelman mukaan vesistövaikutusten merkittävyyteen vaikuttavat keskeiset tekijät ovat: 1. kuormituksen osuus alapuolisten laskuvesistöjen kokonaiskuormituksesta 2. vesistöjen luonnontaloudellinen merkitys. Vesistövaikutusten arvioinnin keskeiset selvitettävät asiat ovat ohjelman mukaan: 1. Laskuvesistön vedenlaadun nykytietojen tarkentaminen ja lisäkuormituksen sietokyvyn arviointi 2. Laskuvesistön tulvaherkkyyden arvioiminen 3. Turvetuotannosta aiheutuvan kuormituksen arvioiminen 4. Kuormituksen aiheuttamien fysikaalis-kemiallisten ja biologisten vaikutusten arvioiminen Yhteysviranomaisen näkemyksen mukaan vesistökuormituksen tarkastelussa ei tulisi lähteä pelkästään ajatuksesta, että turvetuotannon kuormitus alueella lisääntyy. Olisi huomioitava Kyrönjoelle laadittu ehdotus vesienhoidon toimenpideohjelmaksi ja siinä esitetyt vähennystavoitteet turvetuotannon kuormitukselle. Arvioinnissa mahdollisuudet Vapo Oy:n turvetuotannosta aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi tulisi arvioida. Arviointiohjelman alkusivuilla esitetyn tavoitteen mukaan Kyrön Koirainnevan hankkeen päätarkoituksena on korvata käytöstä poistuvia turvetuotantopinta- aloja. Käytöstä poistuvia alueita ei ohjelmassa kuitenkaan esitetä eikä niiden sijoittumista tai käytön päättymisajankohtaa arvioida. Tämä tulisi kuitenkin huomioida vesistövaikutusta arvioitaessa. Uuden tuotannon käynnistämisen oikeutusta pohdittaessa olisi selvitettävä miten Vapo Oy:n turvetuotannosta aiheutuva kokonaiskuormitus ja vaikutukset valuma- alueella kehittyvät. Arvioitavan olevan hankkeen vaikutukset tulvatilanteeseen sekä vaikutukset vesistön laatuun alueella olisi arvioitava ohjelmassa esitetyn purkautumisreitin osalta, mutta myös vaihtoehtoisia purkautumisreittejä koskien. Arvioinnissa tulisi vastata lausunnoissa esitettyihin huolenilmauksiin tulvatilanteen pahentumisesta. Vaikutukset pohjaveteen ja hydrologisiin oloihin (arviointiohjelman kohta 6.2.2) Tältä osin arviointiohjelmaan ei ole huomauttamista Vaikutukset kalastoon ja rapukantaan sekä kalastukseen ja ravustukseen (arviointiohjelman kohta 6.2.3) Kalataloudellisien vaikutuksien tutkimisessa pääpaino on alueen kalastuskunnille lähetettävissä tiedusteluissa sekä vesistötiedon ja kirjallisuudesta saatavan tiedon käytössä. Jos tiedustelujen avulla ei saada riittävästi tietoa alapuolisten uomien ja vesistön kalastosta on syytä toteuttaa Pohjanmaan TE- keskuksen lausunnossa ehdotettu sähkökalastus. Vesinäytteiden osalta TE- keskuksen lausunnossa esitetyt näkemykset on syytä ottaa huomioon. Lisäksi vaihtoehtoiset vesien johtamisreitit tulee huomioida arviointia tehtäessä. Vaikutukset kasvillisuuteen (arviointiohjelman kohta 6.2.4) Ohjelman mukaan alueella tehdään kesä- heinäkuun vaihteessa biotooppikartoitukset ilmakuvista rajatuilla kohdealueilla. Kultakin alueelta kirjataan vallitseva kasvilajisto sekä huomionarvoiset kasvilajit. Uhanalaiset lajit esitetään kartalla.