Juha Viinikainen Liina Härkönen PIRKANMAAN ELOKUVAKESKUS ELOKUVAN LUMOAMAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Juha Viinikainen Liina Härkönen PIRKANMAAN ELOKUVAKESKUS 1982 2012 ELOKUVAN LUMOAMAT"

Transkriptio

1 ELOKUVAN LUMOAMAT PIRKANMAAN ELOKUVAKESKUS

2 Juha Viinikainen Liina Härkönen PIRKANMAAN ELOKUVAKESKUS ELOKUVAN LUMOAMAT Pirkanmaan Elokuvakeskus ry. Tampere 2012

3 Pirkanmaan elokuvakeskus ry Toimitus: Liina Härkönen, Emma Laakso Kuvatoimitus: Juha Viinikainen, Liina Härkönen, Juha Lassila Kansi: Juha Lassila Graafinen suunnittelu ja taitto: Juha Lassila ISBN (sid.) ISBN (PDF) ISBN (EPUB) Eräsalon kirjapaino oy Tampere 2012

4 ELOKUVAN LUMOAMAT PIRKANMAAN ELOKUVAKESKUS

5 Sisällys Alkusanat 6 Tampereen Ylioppilastalon vuodet Tampereen ylioppilastalo Perustaminen ja tamperelaisen elokuvakerholiikkeen yhdistyminen 12 Elokuvan lumoamat 14 Elokuvakerhot: elämäntapa ja ilmiö 16 Idea kerhojen yhteenliittämisestä 19 Oulun Elokuvakeskus oli ensimmäinen 21 Porvaritkin mukaan vallankumoukseen 23 Alun toiminta periytyy elokuvakerhoilta 27 Nuoruuden innolla 27 Kerhojen sarjat muodostavat esitystoiminnan ytimen 30 Alueelliseen toimintaan lähdetään etunojassa 32 Nimettömästä tuleekin STILL 35 Hauskanpidon loppu? 37 Ylioppilastalon vakijengiä 39 Elokuvateatteri Pirkan vuodet Oma teatteri Pirkankadulta 42 Tarjous, josta ei voinut kieltäytyä 42 Kaupallinen esitystoiminta käyntiin kerhoaktiivien voimin 44 Aikaansa edellä oleva cinemateekki ja Pirkan iloiset tunnit 46 Bonnie ja Clyde vievät PEK:n lipputulot 48 Keski-ikäistyvät raumalaiset temppuilevat, tulva elokuvateatterissa ja kymmenen päivää musiikkielokuvia 50 Oikea ratkaisu 53 Laajeneva toiminta vaatii enemmän rahaa 54 STILL yhdistyy Spektrin kanssa syntyy La Strada 54 Elokuvia lapsille ja nuorille 56 16mm-elokuvakopioiden vuokraus: levityksen alkumetrit 58 Hätähuuto Elokuvakeskuksen loppu? 61 LP-levyn kokoinen tuhkakuppi ja viisaita puheita elokuvista 64

6 Kuvaliite 66 Elokuvateatteri Niagaran vuodet Tie Kehräsaareen 81 Lama tuo mukanaan mahdollisuuksia: Arthouse Cinema Vanha Posti? 81 Kuntosalista elokuvateatteri talkoovoimin 84 Katsojat löytävät Niagaran 86 PEK sopeutuu 1990-luvun muutoksiin 88 Alueellinen toiminta ja elokuvakasvatus muuttuvat 88 Kerhojen kuolema 92 VHS-kirjasto houkuttelee henkilöjäseniä 95 La Strada johtaa umpikujaan 97 Isoveli nimeltään Finnkino ja haave toisesta salista 99 PEK Eurooppaan: No more money, police is investigating 101 Muuttuneena, mutta entistä vahvempana, kohti uutta vuosituhatta luvun Elokuvakeskus 105 Lasten tekemät animaatiot televisioon ja maailmalle 105 Teatterilevityksen yllättävä alku I Hired A Film Centre 108 Dokumenttielokuva teattereissa - kananlennosta uuteen nousuun 111 Teatterilevityksen haasteita ja tulevaisuudennäkymiä 115 PEK ja elokuvat teknologisen muutoksen hampaissa 116 Ammattimaista toimintaa ja elokuvaharrastajien kehto 120 Pirkanmaan Elokuvakeskuksen merkitys? 122 Loppusanat 124 Hulluutta vai huvilat Barbadoksella? 125 Kiitokset 128 Lähteet ja kirjallisuus 128 ELOKUVAN LUMOAMAT PIRKANMAAN ELOKUVAKESKUS

7 Alkusanat Mutta juhlajulkaisuun en kirjoita. Enää ikinä.

8 Mutta juhlajulkaisuun en kirjoita. Enää ikinä. Näin päätti allekirjoittanut Elokuvakerho Monroen 40-vuotisjuhlajulkaisun jälkikirjoituksen vuonna Muistan noita sanoja kirjoittaessani tiedostaneeni vanhan moton: Never say never, ja pohtineeni lievästi taikauskoisena, ammunko näin kirjoittamalla itseäni jalkaan. Ja tässä sitä nyt nilkutetaan. Tarkoituksellisen dramaattinen loppukaneettini johtui monesta syystä. Valmistauduin tuolloin jättämään viisi vuotta hallussani olleen paikan elokuvakerho Monroen puheenjohtajana. Halusin kuitenkin ennen sitä järjestää Monroelle arvoisensa 40-vuotisjuhlat ja kyhätä kokoon perinteikkään juhlajulkaisun. No, lyhyesti sanottuna urakka oli kaikkea muuta kuin helppo, vaikka kyseisestä julkaisusta tulikin resurssien puitteissa ihan pätevä läpyskä, johon on lähinnä tallennettu 1990-luvun ja 2000-luvun alun toimijoiden muistoja ja tuntoja. Sen jälkeen, kun minut vuonna 2009 valittiin PEK:n hallituksen puheenjohtajaksi, olen saanut useasti kuulla kysymyksen: Mitä te siellä PEK:issä oikein teette? Siis kyllä mä Niagaran tiedän, mutta... Haaveissani alkoi siintää päivä, jolloin voisin lätkäistä historiikin kyselijän käteen ja heläyttää: Luepa siitä. Sittemmin selailin kovin kateellisena kävelevän suomalaisen elokuvan tietopankin ja idolini Raimo Rake Siliuksen koostamaa Tampereen elokuvajuhlien 40-vuotishistoriikkia ja mietin: Olisipa meilläkin... Vaikka vaihdoin vuoden 2011 syksyllä pääainetta käännöstieteestä mediakulttuuriin aikeenani kirjoittaa PEK:iin liittyvä gradu, oli historiikki aivan liian laaja aihe gradun puitteisiin, ja päätin sittemmin rajata tutkielmani PEK:n levitystoimintaan. Kun hallituskollegani Niklas Nylund sitten bongasi Filkkari-talkoolaisten riveistä vuoden 1971 lyhytelokuvajuhlista historian kandidaatintutkielman tehneen Juha Viinikaisen mahdolliseksi historiikin kirjoittajaksi, tuntui ratkaisu helpolta. Koska kahden ihmisen on hölmöä kirjoittaa samaan aikaan samasta aiheesta, sovimme Juhan kanssa työnjaosta, jonka mukaan hän kirjoittaisi historiikista pääosan ja minä muotoilisin gradunteon ohessa PEK:n elokuvavuokrausta ja -levitystä käsittelevät luvut. Suunnitelma oli sinänsä hyvä, mutta omalla kohdallani elämä tuli eteen. Juhan pakertaessa kesän ajan oma kirjoitustyöni lykkääntyi lykkääntymistään painajaismaisen putkiremontin kurimuksessa. Kun Juhan raakateksti sitten oli valmis, osoittautui korvaamattomaksi avuksi Emma Laakso, joka alustavan oikolukuni jälkeen kävi tekstin asiantuntevasti läpi. Omat lukuni olen sitten lisännyt tekstiin viimeisen hionnan ohessa. ELOKUVAN LUMOAMAT PIRKANMAAN ELOKUVAKESKUS

9 Teos on jaettu kolmeen päälukuun: PEK:n alkuvuosiin Tampereen ylioppilastalolla ennen oman elokuvateatterin hankkimista, Elokuvateatteri Pirkan aikaan ja lopulta Kehräsaareen ja Niagaran kuohuihin. Ajallisesti jaottelu saattaa tuntua epäsuhtaiselta, mutta se tuntui silti luontevimmalta ratkaisulta, sillä PEK:n tavoitteet ja pääasialliset toimintamuodot ovat sinänsä pysyneet pääpiirteittäin samankaltaisina vuosien vieriessä, vaikka tukikohta ja työntekijät ovat vaihtuneet ja teknologia uudistunut. Huomattakoon myös, ettei kyseessä ole millään muotoa koko totuus Pirkanmaan elokuvakeskuksen tähänastisesta toiminnasta. Pyrimme saamaan historiikista mahdollisimman moniäänisen ja orgaanisen kokonaisuuden, mutta toimitukselliset ja ajalliset rajoitukset tekivät tehtävänsä. Mikäli lukijasta tuntuu, että teoksessa ovat äänessä pääasiassa Juha Elomäki ja Jukka-Pekka Juise Laakso, johtuu tuo dominoiva asema lähinnä siitä, että he eivät PEK:issä edelleen työskentelevinä päässeet pakoon jatkuvia utelujamme. Eräät tavoittelemamme henkilöt taas halusivat vaieta tyystin, joko vaatimattomuuttaan tai muistamattomuuttaan. Tämä ei millään muotoa vähennä heidän panoksensa arvoa, vaikka se tässä jäisikin vähemmälle huomiolle. Perimmäinen tarkoituksemme oli tuoda kuuluviin ne äänet, jotka tähän asti ovat kuuluneet lähinnä vain Yo-talon, Pirkan tai Kehräsaaren uumenissa työskennelleiden korviin, ja toivomme onnistuneemme siinä edes jossain määrin. Kiitos siis yhtä lailla sekä haastatelluille että haastattelematta jääneille entisille ja nykyisille PEK-aktiiveille, noille kaikille elokuvakulttuurin airueille, jotka ovat osaltaan olleet muokkaamassa Pirkanmaan Elokuvakeskuksesta sitä, mikä se tänä päivänä on. Kiitos myös heille, jotka vaivautuvat lukemaan työmme tuloksen näine alkusanoineen, joiden lopuksi en lupaa mitään. Tampereella Liina Härkönen Hallituksen puheenjohtaja, Pirkanmaan Elokuvakeskus 8

10 Tampereen Ylioppilastalon vuodet Dingo aloitteli uraansa ja Nokia tunnettiin vielä kumisaappaistaan

11 Tampereen ylioppilastalo Ilmassa leijui edellisiltaisen oluen ja tupakan katku. Kello oli tasan kuusi joulukuisena sunnuntai-iltana ja kirjava kolmekymmentäyhdeksänpäinen nuorisojoukko oli kokoontunut Tampereen Ylioppilastalon hämyiseen juhlasaliin. Oli vuosi Kekkonen oli vaihtunut Koivistoon ja pitkäaikainen neuvostojohtaja Leonid Brežnev oli kuollut. Rockyhtye Dingo aloitteli uraansa ja Nokia tunnettiin vielä kumisaappaistaan. Suurin osa salissa olevista nuorista oli tamperelaisia opiskelijoita. Monet heistä opiskelivat tiedotusoppia, mutta oli paikalle eksynyt muutama teekkarikin. Nuoret olivat jakautuneet kolmeen suureen ryhmään: salin lavalta katsottuna vasemmalla istuvien ajateltiin olevan kommunisteja, oikealla olevia pidettiin porvareina ja keskellä oli demareihin liitetyn yhdistyksen jäseniä. Monet olivat viettäneet myös edeltävän lauantai-illan Ylioppilastalolla ja jopa eilinen portsari oli paikalla. Tänään hän ei kuitenkaan ollut töissä, eikä muiden tarkoituksena ollut humaltua. Nyt oli kokoonnuttu perustamaan uutta yhdistystä. Sitä oli suunniteltu jo useamman vuoden ajan, ja tarkempia neuvotteluita oli käyty jo vuoden päivät. Tarkoituksena oli, että perustettava järjestö toimisi kattojärjestönä seitsemälle jo olemassa olevalle yhdistykselle. Siitä tulisi alueellisen toiminnan keskus. Perustamisesta oli keskusteltu kauan, eivätkä neuvottelut olleet aina olleet helppoja. Jotkut olivat pelänneet, että uuden keskuksen tarkoituksena olisikin tehdä vain politiikkaa: imaista pienemmät järjestöt mukaan sellaiseen toimintaan, johon niitä ei ollut tarkoitettu. Oliko tämä taas jokin kommunistien juoni? Tällaiset pelot eivät olleet aivan tuulesta temmattuja, sillä edellinen vuosikymmen oli politisoinut monia alun perin epäpoliittisiksi tarkoitettuja yhdistyksiä. Hankkeen ideoijat olivat tehneet kaikkensa yrittäessään vakuuttaa kaikki osapuolet siitä, ettei asianlaita kerta kaikkiaan ollut niin. Nyt ei tehtäisi politiikkaa! Pitkään jatkuneisiin neuvotteluihin alettiin olla jo niin kyllästyneitä, että oikein vitutti. Lopulta Ylioppilastalolle olivat saapuneet kaikki ne, jotka olivat olleet taipuvaisia uskomaan uuden yhdistyksen vilpittömiin päämääriin. Nyt oltiin valmiita. Viimeinkin. Kokous soljui kivuttomasti, sillä kaikki tiesivät tarkkaan, mitä oltiin tekemässä. Jotkut läsnäolijat pitivät hartaita ja syväluotaavia puheita, joissa visioitiin keskuksen suurenmoista tulevaisuutta. Tulevan toiminnan kehuttiin kattavan koko Pirkanmaan alueen, eikä vastalauseita kuulunut. Kokouksen osanottajat olivat nuoria ja idealistisia. Yhtä mieltä oltiin varsinkin siitä, että lapset tulisi ottaa toiminnassa erityisesti huomioon. 10 TAMPEREEN YLIOPPILASTALON VUODET

12 Tampereen kaupungin edustaja oli kutsuttu paikalle selvittämään kaupungin kantaa yhdistyksen perustamiseen, ja Lapista oli tilattu alan asiantuntija kertomaan oma näkemyksensä. Takapiruna taustalla hääri myös Tampereen yliopiston ylioppilaskunta. Nopeasti läpi viedyn kokouksen päätteeksi kaikki läsnäolijat allekirjoittivat salin esiintymislavalle sijoitetun sopimuskirjan. Sopimuskirjassa he ja heidän edustamansa seitsemän järjestöä liittyivät uuden yhdistyksen jäseniksi. Samalla hyväksyttiin yhdistykselle tarkkaan laaditut säännöt. Jotkut nousivat allekirjoituspaikalle kuitenkin hieman empien: oliko tämä sittenkään hyvä idea? kerrosta ylempänä eräässä Ylioppilastalon toimistohuoneista. Mistä tässä kaikessa mahtoi oikein olla kyse? Mitä ylioppilaat olivat tällä kertaa keksineet? Vai olivatko kommunistit sittenkin tämän takana? Jos olivat, minkälaiseen alueelliseen toimintaan he oikein pyrkivät? Tai ehkä kyseessä oli vain Ylioppilastalon ovimiesten ammatillinen järjestäytyminen? Vielä saman illan aikana pidettiin ensimmäisen hallituksen järjestäytymiskokous. Sovitun mukaisesti jokaisesta jäsenyhdistyksestä valittiin ainakin yksi henkilö uuden yhdistyksen hallitukseen. Tällä haluttiin varmistaa, että kaikkien jäsenyhdistysten ääni pääsisi kuuluviin. Edellisiltainen portsari valittiin yksimielisesti uuden hallituksen puheenjohtajaksi. Hänen ideastaanhan tämä kaikki oli saanut alkunsa. Yhdistyksen hallitukseen nousi hänen lisäkseen kaksi muutakin Ylioppilastalon ovimiestä, ja perustajajäsenten joukossa oli vielä lisää talon henkilökunnan jäseniä. Keskuksen toiminta oli tarkoitus aloittaa heti seuraavana aamuna ELOKUVAN LUMOAMAT PIRKANMAAN ELOKUVAKESKUS

13 Perustaminen ja tamperelaisen elokuvakerholiikkeen yhdistyminen Ei, nuoret eivät olleet tulleet Ylioppilastalolle perustamaan ammattiyhdistystä, eikä tapaukseen liittynyt politiikkaakaan. Kyse oli elokuvasta. Se lienee lyhyin vastaus. Tampereen Ylioppilastalolle kokoontuneita yhdisti Tampereen, nuoruuden ja opiskelemisen lisäksi kiintymys elokuvaan, ja suurin osa heistä oli tamperelaisia elokuva-aktiiveja. Yhdistyksen seitsemän jäsenjärjestöä olivat tamperelaisia elokuvakerhoja: elokuvakerhot Monroe, Solaris, Prisma ja Nykyaika sekä lastenelokuvakerhot Elvis, Ykkönen ja Peltolammin lastenelokuvakerho. Myös Tampereen yliopiston ylioppilaskunta oli mukana perustamisessa. Uuden yhdistyksen nimeksi tuli Pirkanmaan Elokuvakeskus, lyhyemmin PEK. Alueellisena elokuvakeskuksena se oli Suomessa ensimmäisten joukossa: aiemmin oli perustettu vain Oulun Elokuvakeskus. Kuopiossa rekisteröitiin Itä-Suomen Elokuvakeskus samoihin aikoihin kuin PEK eli vuoden 1983 alussa. Tämän jälkeen samanlaisia keskuksia alkoi syntyä enemmänkin. Pirkanmaan Elokuvakeskuksen tarkoituksena oli edistää alueen elokuvakulttuuria. Tarkoitus on sama edelleen kolme vuosikymmentä myöhemmin. Elokuvakeskus on pyrkinyt erityisesti ylläpitämään elokuvatarjonnan monimuotoisuutta, ja se on elämänsä aikana suonut pirkanmaalaisille mahdollisuuden nähdä tuhansia sellaisia elokuvia, joita he eivät olisi muutoin pystyneet näkemään. PEK:n esittämiä elokuvia on vuosien varrella käynyt katsomassa yli miljoona elokuvan ystävää. Yhdistyksen toiminnan keskiössä ovat olleet erityisesti lapset. Sen lisäksi, että lapsille ja nuorille on PEK:n toimesta järjestetty lukematon määrä elokuvaesityksiä, on heille erilaisissa mediakasvatusprojekteissa annettu myös mahdollisuus kokeilla niiden tekemistä itse. Vaikka periaatteet ja tarkoitusperät ovat edelleen samat, on Elokuvakeskus myös muuttunut näiden kolmenkymmenen vuoden aikana. Se on kehittänyt toimintojaan ja joutunut vastaamaan ajan haasteisiin. Alussa toiminta keskittyi lähinnä elokuvaesitysten järjestämiseen, mutta nykyään PEK myös esimerkiksi levittää elokuvia, ja sen levittämiä suomalaisia dokumentteja on luvulla palkittu jopa Jussi-patsain. PEK on jo 27 vuotta ollut myös elokuvateatterin omistaja, ja viimeiset 20 vuotta se on hallinnut nykyisin 129-paikkaista Arthouse Cinema Niagaraa Tampereen Kehräsaaressa. Yhdistystä perustettaessa omasta elokuvateatterista uskallettiin hädin tuskin haaveilla, mutta nykyään Elokuvakeskusta ei voisi ajatellakaan ilman sen omaa teatteria. Pirkanmaan Elokuvakeskus on muutenkin 30 vuoden aikana kasvanut, ja nykyään se on maamme 13 elokuvakeskuksen jou- 12 TAMPEREEN YLIOPPILASTALON VUODET

14 kosta toiminnan laajuudeltaan ja katsojamääriltään suurin. Pirkanmaan Elokuvakeskus on siis vuosien varrella ollut osa huomattavan monen suomalaisen elämää, ja nykyään, vuonna 2012, se tunnetaan esimerkiksi elokuvateatterinsa ansiosta Pirkanmaan ulkopuolellakin. Mutta miten tähän on päädytty? Mitä kaikkea Pirkanmaan Elokuvakeskuksen 30-vuotisen historian aikana on ehtinyt tapahtua? Millainen sen tarina oikein on? ELOKUVAN LUMOAMAT PIRKANMAAN ELOKUVAKESKUS

15 Elokuvan lumoamat Aloitetaan tarina tarkastelemalla, miten elokuvakeskuksen perustamiseen oikein päädyttiin. Aivan aluksi pitää todeta, että toisinkin olisi voinut käydä, sillä elokuvakerhojen välinen yhteistyö ei vielä 1980-luvun alussa ollut mikään itsestäänselvyys, eikä elokuvakulttuuri ollut täysin erotettavissa politiikasta. Edellisen vuosikymmenen aikana tamperelaiset elokuvakerhot olivat nimittäin jakautuneet erillisiin leireihin. Esimerkiksi PEK:n perustajajäsenyhdistys Prisma oli vuonna 1976 perustettu varta vasten porvarilliseksi vastavoimaksi kahdelle toiselle perustajajäsenyhdistykselle, vasemmistolaisina pidetyille Monroelle ja Solarikselle. Minkä takia elokuvakerhot kuitenkin päättivät vuonna 1982 jättää politiikan lopullisesti syrjään ja alkaa edistää elokuvakulttuuria yhdessä? Miten ja miksi Pirkanmaan Elokuvakeskuksen taival oikein alkoi? Sitä täytyy kysyä PEK:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valitulta Ylioppilastalon entiseltä portsarilta, Juha Elomäeltä; onhan hän koko idean isä. Juhan mukaan kaikki alkoi siitä, kun pieni poika ja elokuva kohtasivat ensimmäisen kerran 1960-luvun alussa Imatralla: jo neljävuotiaana Juha alkoi käydä veljensä kanssa elokuvateatteri Rajapirtissä. Hieman vanhempana hän alkoi päästä elokuviin ilmaiseksi vastineeksi elokuvateatterin kaappimainosten vaihtamisesta, jonka jälkeen elokuville ei ole näkynyt loppua. Mä kävin katsomassa kaikki elokuvat, jotka siellä pyöri, muistelee Juha hymyillen. Elokuva siis lumosi Juhan jo pienenä, eikä hän ole sen lumosta sittemmin toipunut. Juha on ollut PEK:n toiminnassa mukana koko sen 30-vuotisen historian ajan. Nykyään hän on PEK:n elokuvateatteri Niagaran teatterinhoitaja, ja sitä tointa hän on hoitanut jo 20 vuotta. Juha vastaa myös PEK:n elokuvalevityksestä. Toisen PEK:n perustajajäsenen Pekka Halttulan mukaan Juha on ilman muuta tärkein tekijä PEK:n synnyn takana. Innostavana persoonana Juha sai muutkin kiinnostumaan asiasta: Se oli Juhan ajatus ja toteutus. Mutta ei niin, että hän olisi sitä yksin pystynyt tai halunnutkaan tehdä. Eikä Juhan tarvinnut, sillä mukana oli monia muitakin elokuvan lumoamia. Perustamiskirjassa on yhteensä 39 nimeä, ja useat heistä olivat PEK:n toiminnassa mukana vielä pitkään perustamisen jälkeen. Pekkakin on pitkän linjan pekkiläinen ; hän istui yhdistyksen hallituksessa peräti 25 vuotta. Ja mikäpä mukaan kuin elokuva oli syynä hänenkin innostukseensa. Hänen kohdallaan palon oli sytyttänyt nuorena nähty Dennis Hopperin Easy Rider (1969). 14 TAMPEREEN YLIOPPILASTALON VUODET

16 Haastattelussa kesäkuussa 2012, Juhan vieressä Kehräsaaren toimiston sohvalla, istuu eräs toinenkin elokuvan lumoama pekkiläinen. Elokuvakeskuksen nykyinen toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Laakso eli Juise on niin ikään ollut toiminnassa mukana koko keskuksen vivahteikkaan historian ajan. Toiminnanjohtajana hän on työskennellyt vuodesta 1998 lähtien, ja tätä ennen hän toimi kymmenisen vuotta yhdistyksen puheenjohtajana. Juisenkin houkutteli mukaan elokuva, ja ensimmäisen kerran hän kävi elokuvissa jo vauvana. Elokuvakeskuksen lisäksi Juise on työskennellyt jo vuosia Tampereen lyhytelokuvajuhlien festivaalijohtajana. Pirkanmaan Elokuvakeskuksen tarina alkaa siis elokuvasta ja sen lumoamista ihmisistä. Tarinan voisikin niin halutessaan aloittaa jo 1800-luvun puolelta, aina elokuvan syntyhetkistä saakka. Aloitamme kuitenkin hieman lähempää ja jatkamme muutamien keskeisten pekkiläisten muistelua PEK:n synnystä. i PEKKA HALTTULA JA EASY RIDER Se piti väkisin päästä katsomaan Kinoon, vaikka ikä ei ihan riittänyt. Me tehtiin yhden kaverin kanssa sellainen jippo, kun se poke ei päästänyt meitä sisään, kun se näki, että me ollaan alaikäisiä. Me mentiin aseman eteen rullakioskin viereen puhelinkoppiin ja soitettiin teatteriin. Esiinnyttiin jonain ihme johtaja Grönstrandina, joka sano, että hän on suositellut pojilleen tätä elokuvaa ja on noloa, jos pojat ei pääse sitä katsomaan. Sitten mentiin uudestaan norkoilee Kinon aulaan. Leffa oli jo alkanut ja vahtimestari, siihen aikaan niillä oli vielä virkapuvutkin, tuli meidän luo ja sanoi, että psst, pojat teidänkös isä soitti? Me sanottiin, että joo! No tulkaa nyt tästä sitten sisään. Siitä pamahti sitten Steppenwolf soimaan. Ja leffat rupes kiinnostaa! ELOKUVAN LUMOAMAT PIRKANMAAN ELOKUVAKESKUS

17 Elokuvakerhot: elämäntapa ja ilmiö Ensimmäiseen elokuvakerhoonsa, Pennittömiin, Juha Elomäki liittyi Imatralla jo 14-vuotiaana. Kun hän sitten kymmenkunta vuotta myöhemmin, 1980-luvun taitteessa, tuli opiskelemaan Tampereelle sosiologiaa, kulki tie luonnollisesti tamperelaisen elokuvakulttuurin äärelle ja sen sydämeen, elokuvakerho Monroeen. Monroe oli tuolloin iso, suorastaan järkälemäinen. Parhaimmillaan sillä oli luvun lopulla ollut jäseniä yli Vuonna 1968 perustettu kerho oli Tampereen ja koko Suomen suurin. Isoja olivat maamme muutkin elokuvakerhot, sillä elokuvakerholaisia oli parhaimmillaan Suomessa jopa luku oli ollut Suomessa elokuvakerhojen kulta-aikaa: vuosikymmenen aikana niiden määrä oli nelinkertaistunut ja 1970-luvun lopulla niitä oli yli kaksisataa. Tampere oli maan aktiivisimpia elokuvakerhokaupunkeja. Siellä toimivat Monroen lisäksi muun muassa elokuvakerhot Nykyaika, Kaihi, Solaris, Prisma ja Walhalla. Nykyaikaa pyörittivät Teknillisen korkeakoulun opiskelijat Hervannassa, ja Kaihi oli lääketieteen opiskelijoiden kerho. Vasemmistolaisena pidetty Solaris oli syntynyt koululaisten perustamana, ja Prisman olivat puolestaan perustaneet oikeistolaiset elokuva-aktiivit vastavoimaksi vasemmistokerhoille. Walhallan tarkoituksena oli tehdä pohjoismaista elokuvaa tunnetuksi. Näiden kerhojen lisäksi Tampereella oli myös monia lastenelokuvakerhoja sekä muita pienempiä elokuvakerhoja. Juhan ja Jukka-Pekka Laakson mukaan elokuvakerhot olivat tamperelaisille opiskelijoille 1980-luvun taitteessa niin iso asia, ettei sitä pysty oikein tämän päivän näkökulmasta käsittämään. Kun meni opiskelemaan, niin ensin hankittiin tietysti opiskelijakortti, Juise muistelee. Mutta heti seuraavaksi annettiin ymmärtää se oli, että jos sä halusit siihen aikaan olla hipsteri niin sulla oli pakko olla Monroen jäsenkortti. Juha ja Juise pohtivat yksissä tuumin, että tuolloin elokuvakerhot olivat elämäntapa ja ilmiö. Juhan mukaan kerhojen, ja varsinkin Monroen, kausikortit myytiin yleensä heti loppuun. Monroe järjesti näytöksensä Tampereen Teknillisellä oppilaitoksella eli Tekulla. 850-paikkainen sali saatiin Juhan mukaan aina täyteen: Liput meni heti. Ei tarvinnut edes myydä. Kunhan ilmoitti, että ne olisi saatavilla. Jaana Semeri, PEK:n perustajajäseniä hänkin, on muiden pekkiläisten tavoin ollut elokuvahullu jo nuoresta pitäen. Hän on Juhan ja Juisen kanssa samaa mieltä: TAMPEREEN YLIOPPILASTALON VUODET

18 luvun lopun Tampereella opiskelijalla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin liittyä elokuvakerhoon, ja lähes kaikki halusivat kuulua niihin. Jaana itse kuului Elokuvakerho Monroeen ja oli muutaman vuoden verran kerhon kukoistuskauden aikaan sen puheenjohtaja. Jaanan mukaan Tampereen vanhimmalla elokuvakerholla oli myös kaupungin paras ohjelmisto. Elokuvien kautta voitiin myös yrittää ymmärtää ympäröivää maailmaa. Jaanan mukaan elokuvat olivatkin elokuvakerholaisille tärkeä kokemisen ja havainnoinnin muoto, sillä ne tarjosivat mahdollisuuden sukeltaa toisiin maihin ja maailmoihin. Myös teekkarit olivat innokkaita elokuvakerholaisia, ja teekkarien elokuvakerho Nykyajan esitystoiminta oli muiden kerhojen tavoin aktiivista luvun alussa monta vuotta elokuvakerho Nykyajan puheenjohtajana toimineen Hannu Niemisen mukaan kerhon näytökset, jotka esitettiin Hervannan palloiluhallissa keskiviikkoisin, olivat huippusuosittuja: Mikontalosta ja Opiskelijankadulta oli aina suoranainen kansainvaellus meidän esityksiin. Hannun mukaan kerhon näytöksien järjestämiseen liittyi hallituksen osalta valtava fyysinen urakka, kun palloiluhallin sali piti raahata täyteen penkkejä. Hannu toimi 1980-luvulla Nykyajan hallituksen ohella myös Pirkanmaan Elokuvakeskuksen hallituksessa. Elokuvakerhot olivat 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa niin suosittuja, että niiden suosiota on vaikea täysin selittää. Kerhojen suuri suosio on nimittäin täysin päinvastainen ilmiö Suomen elokuva-alan silloiseen tilanteeseen verrattuna luvulla kotimainen elokuva-ala oli historiansa huonoimmassa jamassa. Muun muassa television tulon seurauksena suomalaisten elokuvissakäynti oli 1960-luvulta alkaen vähentynyt huomattavasti, ja samalla kotimaisia elokuvia tehtiin ennätysvähän. Esimerkiksi vuonna 1974 valmistui vain muutama elokuva, kun niitä parhaimmillaan oli valmistunut vuosittain pitkälle toistakymmentä. Kuitenkin samaan aikaan elokuvakerhojen suosio kasvoi kasvamistaan. On muistettava, että elokuvien katselu oli tuolloin hyvin erilainen rituaali kuin nykyään. Televisiossa 3 4 kertaa viikossa nähtävien elokuvien lisäksi niitä ei voinut nähdä kuin elokuvateattereissa. Elokuvat olivat tuolloin vain filmillä, ja kopioita oli olemassa rajallinen määrä. Ei ollut olemassa DVD tai Blu-ray -levyjä, ei vielä edes videoita. Kotivideot lanseerattiin toden teolla vasta 1980-luvun puolella. Elokuvateattereissakin elokuvia pyöri huomattavasti nykyistä vähemmän, sillä tapana oli, että yhdessä teatterissa esitettiin yhtä elokuvaa kerrallaan. Filmikopion lisäksi elokuvien näkemiseksi tarvittiin myös projektori ja valkokangas. Tämä tarkoitti sitä, että jos elokuvaharrastaja halusi nähdä muita elokuvia kuin mitä elokuvateattereissa ja televisiossa sattui pyörimään, kuten harvinaisempia ulkomaalaisia elokuvia, tarvitsi hän yhteisön, jossa filmikopioiden hankkimisesta ja esitystilojen vuokraamisesta tulevat kulut voitiin jakaa. Toisin kuin nykyään, elokuvia ei siis oikein voinut harrastaa yksin ilman kerhoon kuulumista. Tämä ei kuitenkaan ollut pelkästään elokuvien harrastamista rajoittava tekijä: yhteisö toi oman mausteensa elokuvakokemukseen. Se oli osa sen lumousta. ELOKUVAN LUMOAMAT PIRKANMAAN ELOKUVAKESKUS

19 Nuorille opiskelijoille elokuvakerhot tarjosivat siis yhteisön, jossa voitiin helposti tutustua toisiin ihmisiin. Elokuvakerhojen suosiota opiskelijoiden keskuudessa voikin selittää myös se, ettei Tampere tarjonnut nuorille elokuvakerhojen lisäksi oikein mitään muuta, missä sosiaalista toimintaa olisi voinut harjoittaa: Täällä oli Tillikka ja Ylioppilastalo. Ja elokuvakerhot. Mitä muuta oli? Ei mitään, Juha Elomäki pohtii. On tietysti näkökulmakysymys, oliko Tampereella tuolloin muuta tekemistä kuin Juhan edellä mainitsemat aktiviteetit, kuten tuolloin elokuvakerho Prisman esitystoimintaa järjestänyt Jukka-Pekka Laakso muistuttaa: Olihan täällä I-Klubi, hän virnistää sohvalla Juhan vieressä. I-KLUBI! Juha huudahtaa nauraen ja jatkaa: Ei se välttämättä ollut... noh, se oli prismalaisten paikka... Ja nauru jatkuu. Monroen toiminnassa mukana olleen Jaana Semerin mukaan politiikkaa ei kerhojen piirissä otettu vakavasti, vaan useimmiten enemmänkin huumorilla. Mitään virallisia suhteita puolueisiin ei ollut. Pekkakin kertoo Solariksen ja Prisman suhteista naureskellen samalla: Solaristahan pidettiin kommariyhdistyksenä. Ja me tietysti pidettiin prismalaisia puhtaaksi viljeltyinä porvareina. Tamperelaiset elokuvakerhot olivat luvun alussa suosionsa huipulla. Kaikilla kerhoilla riitti jäseniä. Yhteensä tamperelaisissa kerhoissa oli jäseniä useita tuhansia. Monroessa oli vuonna 1982 lähes 1000 jäsentä, ja esimerkiksi teekkarien Nykyajassakin melkein 500. Solaris ja Prisma olivat jäsenmääriltään Nykyajan kokoisia. Jos kerhot kerran olivat vahvoja omillaankin, ja jos niitä erotti toisistaan ainakin kuviteltu poliittinen suuntautuminen, mikä oikein veti ne saman katon alle vuonna 1982? Juhan leikkimielinen nokittelu Juisen prismalaisuudesta johtuu siitä, että elokuvakerhot oli 1970-luvulla jyvitetty poliittisesti, ja tuo jako oli jossain määrin edelleen olemassa 1980-luvun alussa. Prisman ajateltiin olevan Kansallisen Kokoomuksen, Solariksen Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) ja Monroen Suomen Sosiaalidemokraattisen Puolueen (SDP) kerho. Kerhojen välillä oli vähän sellaista kissanhännänvetoa. Ei nyt kovin vakavaa, sitä vähän vinoiltiin toisillemme toiminnasta ja ohjelmistojen koostamisesta, tuolloin Solariksen hallituksessa toiminut Pekka Halttula muistelee. 18 TAMPEREEN YLIOPPILASTALON VUODET

20 Idea kerhojen yhteenliittämisestä Alkuperäinen idea kerhojen yhteenliittämisestä oli Juha Elomäen. Vaikka elokuvakerho Monroella oli yksi palkattu työntekijäkin, oli toiminnan laajuus niin suurta, että rahaa jäi senkin jälkeen yli. Lähes heti Monroen toimintaan mukaan tultuaan Juha oli alkanut miettiä, miten tuolla ylimääräisellä rahalla voitaisiin parhaiten kehittää toimintaa eteenpäin. Monroen toiminta oli jo valmiiksi laajaa: sarjamuotoisen esitystoiminnan lisäksi kerholla oli oma lehti ja se järjesti seminaareja, koulutustilaisuuksia ja kabareita. Mutta Juha halusi enemmän, hän halusi kehittää elokuvakulttuuria kaikin mahdollisin tavoin. Monroen toiminnan taloudellinen ylijäämä ei loppujen lopuksi ollut kuitenkaan kovin suuri, eikä sillä siksi pystyttäisi tekemään ihmeitä. Juha kuitenkin huomasi, että muutkin kerhot jäivät toiminnastaan plussan puolelle, vaikkakin Monroeta vaatimattomammin. Entä jos kerhojen voimat yhdistettäisiin? Juha alkoi keskustella kerhojen yhdistämisestä muiden monroelaisten kanssa. Muut olivat hänen kanssaan samaa mieltä, ja ideaa alettiin kehitellä eteenpäin. Tätä ennen kerhot olivat kilpailleet jäsenistä, mutta keskinäisen kilpailun lopettamalla ja toimintojaan yhdistämällä kerhot voisivat myös säästää rahaa. Heti ajatuksen saatuaan Juha alkoi esitellä ideaansa kerhojen yhdistämisestä muille kerhoille. Hän tiedusteli myös prismalaisten mielipidettä, ja Jukka-Pekka Laakso muistaa miettineensä, että ideassahan oli järkeä. Kerhojen tulot yhdistämällä voitaisiin tehdä elokuvakulttuurin puolesta paljon enemmän kuin mihin kerhot ikinä pystyisivät yksin. Kerhojen voimien yhdistämistä puolsi myös se, ettei niiden tulevaisuus näyttänyt enää vuonna 1982 aivan niin valoisalta kuin pari vuotta aikaisemmin. Juhan mukaan opiskelijoiden mielenkiinto alkoi suuntautua muualle: kaupunkiin oli tullut uusia aktiviteetteja esimerkiksi uusien illanviettopaikkojen muodossa. Myös videoiden tulo söi kerhojen suosiota, sillä niiden avulla elokuvia pystyi harrastamaan ilman kerhoakin. Jäsenmäärien vähentyessä yhdistyminen olisi kaikkien kannalta parempi. Pekka Halttulan mielestä jotain oli tehtävä: Oli nähtävissä vähän väsymistä siihen kerhotoimintaan, eikä se ihan siltä pohjalta voinut enää jatkua. Ne jäsenmäärät oli ollut niin maksimissaan. PEK:n perustajajäsenen Kai Ovaskaisenkin mukaan kerhojen jäsenmäärät alkoivat selvästi olla laskusuhdanteessa. Kerhojen huononeva tilanne oli huomattu Solariksessa, jossa Kai 1980-luvun alussa toimi, seuraamalla niin sanottua kossuindeksiä: ELOKUVAN LUMOAMAT PIRKANMAAN ELOKUVAKESKUS

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA 1 TOIMINTAKERTOMUS 2 Sisällysluettelo TOIMINTAKERTOMUS...1 1. Katsaus edellisvuoteen...3 2. Edunvalvonta...4 2.1 Edunvalvonnan päätavoitteen toteutuminen...4 2.2. Edunvalvonnan sekundaarinen tavoite...5

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon.

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna Lepola: GUE/NGL-ryhmä on konfederaalinen Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna omasta puolestaan

Lisätiedot

RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti

RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti RAPORTTI 25.2.2011 SUORITETUISTA KÄYTETTÄVYYSTESTEISTÄ Luuppi-projekti Saila Oldén 1. JOHDANTO Tässä raportissa kuvataan perjantaina 25.2.2011 Luuppi-projektin tiimoilta suoritettujen käytettävyystestien

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom Mikun koekuvausmateriaali MUSTA RUUTU. Kuulemme musiikkia. Ruudun oikeaan ala-laitaan ilmestyy grafiikkaa: SANNA on POKEttanut sinua. S0 INT.

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Lakeuden Bioanalyytikot

Lakeuden Bioanalyytikot Lakeuden Bioanalyytikot LaBit ry. järjestää jäsenilleen opintotapahtumia sekä vapaaajan virkistäytymistilaisuuksia. 1 Yhdistyksen historiaa Kaikki sai alkunsa ajatuksesta perustaa oma yhdistys Seinäjoen

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI

WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI BJØRN SORTLAND TIMO PARVELA KUVITUS PASI PITKÄNEN SUOMENTANUT OUTI MENNA KIRJA KAKSI: LÄHTÖLASKENTA 1. Norjankielinen alkuteos: KEPLER62 - Nedtelling Teksti Bjørn

Lisätiedot

Viestiupseeriyhdistys ry.

Viestiupseeriyhdistys ry. Viestiupseeriyhdistys ry Toiminnan tarkoitus Viestiupseeriyhdistys on viesti- ja johtamisjärjestelmäalalla sekä sähköisen viestialan tehtävissä toimivien ja toimineiden yhteinen maanpuolustusjärjestö.

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja tulevaisuudentutkimus: lyhyt esittely

Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja tulevaisuudentutkimus: lyhyt esittely Tulevaisuuden tutkimuksen seura ja tulevaisuudentutkimus: lyhyt esittely Tulevaisuudentutkimus Tulevaisuudentutkimus on monitieteellinen tiedonala, jonka tarkoituksena on selvittää millaisia mahdolliset,

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

LARRY Keikka vai? Mistä on kyse? En voi ottaa vastaan keikkaa, ellen tiedä mistä on kyse?

LARRY Keikka vai? Mistä on kyse? En voi ottaa vastaan keikkaa, ellen tiedä mistä on kyse? 1 LAKI JA KADONNEEN JUONEN ARVOITUS LAKI kertojaääni Nimeni on Larry Laki, ja sanani on laki. Laki on myös sukunimeni, ja lakia pitää noudattaa. Laki ei ole mikään Lucky Luke (=Lakki Laki), vaan se on

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Oppaan idea Neljä eri vaihetta toimintavuodessa = askeleet Oppaasta voi käydä läpi toimintavuoden aikana useassa

Lisätiedot

Vihreät De Gröna. Puoluekokousedustuksen uudistus. Esittely

Vihreät De Gröna. Puoluekokousedustuksen uudistus. Esittely Vihreät De Gröna Puoluekokousedustuksen uudistus Esittely Taustaksi: Vihreä organisaatio nyt Puolue muodostuu jäsenistä... Paikallisyhdistysten henkilöjäsenet Valtakunnallisten yhdistysten suorat henkilöjäsenet

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Peltolan uutiset 3/2011

Peltolan uutiset 3/2011 Peltolan uutiset 3/2011 Syksyllä golfkausi alkaa olla lopuillaan, mutta ei vielä ohi. Golfkauden lopuksi on hyvä kaivella aivojen muistisopukoita ja kerrata golfin sääntöjä. Sääntöopas, golffarin paras

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 54 09.05.2011 Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä 1395/00.00.09/2010 KV 89 Valtuusto 27.9.2010 Yhteisen Sipoomme

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI

INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI . INTERGRAPH KÄYTTÄJÄKERHOTOIMINTAA MAAilMANLAAJUISESTI Marko Juslin Intergraph-käyttäjäkerho lienee yksi aktiivisimmista alallaan. Organisoitunutta käyttäjäkerhotoimintaa on tänään yli kahdessakymmenessä

Lisätiedot

RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI

RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI KIISTAKIRJOITUKSIA MARKKINOINNISTA TALENTUM HELSINKI Copyright 2011 Talentum Media Oy ja Riku Vassinen ISBN 978-952-14-1761-0 ISBN 978-952-14-1762-7 (sähkökirja) Ulkoasu:

Lisätiedot

Kyselytutkimus. Lappeenrannan nuorisotoimen sometiimi

Kyselytutkimus. Lappeenrannan nuorisotoimen sometiimi Kyselytutkimus Lappeenrannan nuorisotoimen sometiimi Kysyimme Lappeenrantalaisilta lapsilta, nuorilta ja aikuisilta heidän mielikuvia nuorisotoimesta (painottaen nuoria). Näin he vastasivat. Lapset Lapset

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Päätöksenteon mallit

Päätöksenteon mallit Prosesseja! Mitä luvattiin? Prosessi on helposti tapahtumanjärjestäjälle kirosana, mutta kelvollista työtä on helvetin vaikea tehdä ilman ainakin jonkinlaista prosessia. Käymme läpi mielestämme tärkeimpiä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

Yhdistystiedote 2/2016

Yhdistystiedote 2/2016 Yhdistystiedote 2/2016 Tärkeimmät: Jäsenjärjestöavustuksen raportointi 31.3. mennessä Uutta henkilökuntaa toimistolle Liiton kevätkokous järjestetään 9.4.2016 Iiris-keskuksessa Tässä yhdistystiedotteessa

Lisätiedot

JÄSENYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT. Yhdistyksen kotipaikka on HELSINGIN kaupunki ja toimialueena Suomen valtakunnan valtiollinen alue.

JÄSENYHDISTYSTEN MALLISÄÄNNÖT. Yhdistyksen kotipaikka on HELSINGIN kaupunki ja toimialueena Suomen valtakunnan valtiollinen alue. Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterin ennakkotarkastus suoritettu 16.4.2007 hyväksyntä 5.6.2009 Yhdistysrekisterin ennakkotarkastuksessa tehdyt 2 pientä muutosta on lihavoitu. JÄSENYHDISTYSTEN

Lisätiedot

Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa

Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa Ursan kerhoseminaari Artjärvi 2.-4.2.2007 Harri Haukka harri.haukka@pp.inet.fi Tämän esitelmän idea? Tarkoitus ei ole, että allekirjoittanut kertoo mitä

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Ideapäivä Tampere - JAETAAN OSAAMISTA -

Ideapäivä Tampere - JAETAAN OSAAMISTA - Ideapäivä 25.5.2012 Tampere - JAETAAN OSAAMISTA - Karjalasta kajahtaa TERVEHDYS! Pohjois-Karjalan eteläkärjessä Tohmajärvi, Kitee, Kesälahti, Rääkkylä Keski-Karjalan Kehitysvammaiste Kvtl- IDEAPÄIVÄ 25.5.2012

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU Lapsen hyvä arki hankeen III Ajankohtaisfoorumi Posio 14.4.2011 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma LAPSIVASU Paula Loukkola KM, jatko-opiskelija Varhaiskasvatus VARHAISKASVATUSSUUNNITELMATYÖN LÄHTÖKOHTIA

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot