Juha Viinikainen Liina Härkönen PIRKANMAAN ELOKUVAKESKUS ELOKUVAN LUMOAMAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Juha Viinikainen Liina Härkönen PIRKANMAAN ELOKUVAKESKUS 1982 2012 ELOKUVAN LUMOAMAT"

Transkriptio

1 ELOKUVAN LUMOAMAT PIRKANMAAN ELOKUVAKESKUS

2 Juha Viinikainen Liina Härkönen PIRKANMAAN ELOKUVAKESKUS ELOKUVAN LUMOAMAT Pirkanmaan Elokuvakeskus ry. Tampere 2012

3 Pirkanmaan elokuvakeskus ry Toimitus: Liina Härkönen, Emma Laakso Kuvatoimitus: Juha Viinikainen, Liina Härkönen, Juha Lassila Kansi: Juha Lassila Graafinen suunnittelu ja taitto: Juha Lassila ISBN (sid.) ISBN (PDF) ISBN (EPUB) Eräsalon kirjapaino oy Tampere 2012

4 ELOKUVAN LUMOAMAT PIRKANMAAN ELOKUVAKESKUS

5 Sisällys Alkusanat 6 Tampereen Ylioppilastalon vuodet Tampereen ylioppilastalo Perustaminen ja tamperelaisen elokuvakerholiikkeen yhdistyminen 12 Elokuvan lumoamat 14 Elokuvakerhot: elämäntapa ja ilmiö 16 Idea kerhojen yhteenliittämisestä 19 Oulun Elokuvakeskus oli ensimmäinen 21 Porvaritkin mukaan vallankumoukseen 23 Alun toiminta periytyy elokuvakerhoilta 27 Nuoruuden innolla 27 Kerhojen sarjat muodostavat esitystoiminnan ytimen 30 Alueelliseen toimintaan lähdetään etunojassa 32 Nimettömästä tuleekin STILL 35 Hauskanpidon loppu? 37 Ylioppilastalon vakijengiä 39 Elokuvateatteri Pirkan vuodet Oma teatteri Pirkankadulta 42 Tarjous, josta ei voinut kieltäytyä 42 Kaupallinen esitystoiminta käyntiin kerhoaktiivien voimin 44 Aikaansa edellä oleva cinemateekki ja Pirkan iloiset tunnit 46 Bonnie ja Clyde vievät PEK:n lipputulot 48 Keski-ikäistyvät raumalaiset temppuilevat, tulva elokuvateatterissa ja kymmenen päivää musiikkielokuvia 50 Oikea ratkaisu 53 Laajeneva toiminta vaatii enemmän rahaa 54 STILL yhdistyy Spektrin kanssa syntyy La Strada 54 Elokuvia lapsille ja nuorille 56 16mm-elokuvakopioiden vuokraus: levityksen alkumetrit 58 Hätähuuto Elokuvakeskuksen loppu? 61 LP-levyn kokoinen tuhkakuppi ja viisaita puheita elokuvista 64

6 Kuvaliite 66 Elokuvateatteri Niagaran vuodet Tie Kehräsaareen 81 Lama tuo mukanaan mahdollisuuksia: Arthouse Cinema Vanha Posti? 81 Kuntosalista elokuvateatteri talkoovoimin 84 Katsojat löytävät Niagaran 86 PEK sopeutuu 1990-luvun muutoksiin 88 Alueellinen toiminta ja elokuvakasvatus muuttuvat 88 Kerhojen kuolema 92 VHS-kirjasto houkuttelee henkilöjäseniä 95 La Strada johtaa umpikujaan 97 Isoveli nimeltään Finnkino ja haave toisesta salista 99 PEK Eurooppaan: No more money, police is investigating 101 Muuttuneena, mutta entistä vahvempana, kohti uutta vuosituhatta luvun Elokuvakeskus 105 Lasten tekemät animaatiot televisioon ja maailmalle 105 Teatterilevityksen yllättävä alku I Hired A Film Centre 108 Dokumenttielokuva teattereissa - kananlennosta uuteen nousuun 111 Teatterilevityksen haasteita ja tulevaisuudennäkymiä 115 PEK ja elokuvat teknologisen muutoksen hampaissa 116 Ammattimaista toimintaa ja elokuvaharrastajien kehto 120 Pirkanmaan Elokuvakeskuksen merkitys? 122 Loppusanat 124 Hulluutta vai huvilat Barbadoksella? 125 Kiitokset 128 Lähteet ja kirjallisuus 128 ELOKUVAN LUMOAMAT PIRKANMAAN ELOKUVAKESKUS

7 Alkusanat Mutta juhlajulkaisuun en kirjoita. Enää ikinä.

8 Mutta juhlajulkaisuun en kirjoita. Enää ikinä. Näin päätti allekirjoittanut Elokuvakerho Monroen 40-vuotisjuhlajulkaisun jälkikirjoituksen vuonna Muistan noita sanoja kirjoittaessani tiedostaneeni vanhan moton: Never say never, ja pohtineeni lievästi taikauskoisena, ammunko näin kirjoittamalla itseäni jalkaan. Ja tässä sitä nyt nilkutetaan. Tarkoituksellisen dramaattinen loppukaneettini johtui monesta syystä. Valmistauduin tuolloin jättämään viisi vuotta hallussani olleen paikan elokuvakerho Monroen puheenjohtajana. Halusin kuitenkin ennen sitä järjestää Monroelle arvoisensa 40-vuotisjuhlat ja kyhätä kokoon perinteikkään juhlajulkaisun. No, lyhyesti sanottuna urakka oli kaikkea muuta kuin helppo, vaikka kyseisestä julkaisusta tulikin resurssien puitteissa ihan pätevä läpyskä, johon on lähinnä tallennettu 1990-luvun ja 2000-luvun alun toimijoiden muistoja ja tuntoja. Sen jälkeen, kun minut vuonna 2009 valittiin PEK:n hallituksen puheenjohtajaksi, olen saanut useasti kuulla kysymyksen: Mitä te siellä PEK:issä oikein teette? Siis kyllä mä Niagaran tiedän, mutta... Haaveissani alkoi siintää päivä, jolloin voisin lätkäistä historiikin kyselijän käteen ja heläyttää: Luepa siitä. Sittemmin selailin kovin kateellisena kävelevän suomalaisen elokuvan tietopankin ja idolini Raimo Rake Siliuksen koostamaa Tampereen elokuvajuhlien 40-vuotishistoriikkia ja mietin: Olisipa meilläkin... Vaikka vaihdoin vuoden 2011 syksyllä pääainetta käännöstieteestä mediakulttuuriin aikeenani kirjoittaa PEK:iin liittyvä gradu, oli historiikki aivan liian laaja aihe gradun puitteisiin, ja päätin sittemmin rajata tutkielmani PEK:n levitystoimintaan. Kun hallituskollegani Niklas Nylund sitten bongasi Filkkari-talkoolaisten riveistä vuoden 1971 lyhytelokuvajuhlista historian kandidaatintutkielman tehneen Juha Viinikaisen mahdolliseksi historiikin kirjoittajaksi, tuntui ratkaisu helpolta. Koska kahden ihmisen on hölmöä kirjoittaa samaan aikaan samasta aiheesta, sovimme Juhan kanssa työnjaosta, jonka mukaan hän kirjoittaisi historiikista pääosan ja minä muotoilisin gradunteon ohessa PEK:n elokuvavuokrausta ja -levitystä käsittelevät luvut. Suunnitelma oli sinänsä hyvä, mutta omalla kohdallani elämä tuli eteen. Juhan pakertaessa kesän ajan oma kirjoitustyöni lykkääntyi lykkääntymistään painajaismaisen putkiremontin kurimuksessa. Kun Juhan raakateksti sitten oli valmis, osoittautui korvaamattomaksi avuksi Emma Laakso, joka alustavan oikolukuni jälkeen kävi tekstin asiantuntevasti läpi. Omat lukuni olen sitten lisännyt tekstiin viimeisen hionnan ohessa. ELOKUVAN LUMOAMAT PIRKANMAAN ELOKUVAKESKUS

9 Teos on jaettu kolmeen päälukuun: PEK:n alkuvuosiin Tampereen ylioppilastalolla ennen oman elokuvateatterin hankkimista, Elokuvateatteri Pirkan aikaan ja lopulta Kehräsaareen ja Niagaran kuohuihin. Ajallisesti jaottelu saattaa tuntua epäsuhtaiselta, mutta se tuntui silti luontevimmalta ratkaisulta, sillä PEK:n tavoitteet ja pääasialliset toimintamuodot ovat sinänsä pysyneet pääpiirteittäin samankaltaisina vuosien vieriessä, vaikka tukikohta ja työntekijät ovat vaihtuneet ja teknologia uudistunut. Huomattakoon myös, ettei kyseessä ole millään muotoa koko totuus Pirkanmaan elokuvakeskuksen tähänastisesta toiminnasta. Pyrimme saamaan historiikista mahdollisimman moniäänisen ja orgaanisen kokonaisuuden, mutta toimitukselliset ja ajalliset rajoitukset tekivät tehtävänsä. Mikäli lukijasta tuntuu, että teoksessa ovat äänessä pääasiassa Juha Elomäki ja Jukka-Pekka Juise Laakso, johtuu tuo dominoiva asema lähinnä siitä, että he eivät PEK:issä edelleen työskentelevinä päässeet pakoon jatkuvia utelujamme. Eräät tavoittelemamme henkilöt taas halusivat vaieta tyystin, joko vaatimattomuuttaan tai muistamattomuuttaan. Tämä ei millään muotoa vähennä heidän panoksensa arvoa, vaikka se tässä jäisikin vähemmälle huomiolle. Perimmäinen tarkoituksemme oli tuoda kuuluviin ne äänet, jotka tähän asti ovat kuuluneet lähinnä vain Yo-talon, Pirkan tai Kehräsaaren uumenissa työskennelleiden korviin, ja toivomme onnistuneemme siinä edes jossain määrin. Kiitos siis yhtä lailla sekä haastatelluille että haastattelematta jääneille entisille ja nykyisille PEK-aktiiveille, noille kaikille elokuvakulttuurin airueille, jotka ovat osaltaan olleet muokkaamassa Pirkanmaan Elokuvakeskuksesta sitä, mikä se tänä päivänä on. Kiitos myös heille, jotka vaivautuvat lukemaan työmme tuloksen näine alkusanoineen, joiden lopuksi en lupaa mitään. Tampereella Liina Härkönen Hallituksen puheenjohtaja, Pirkanmaan Elokuvakeskus 8

10 Tampereen Ylioppilastalon vuodet Dingo aloitteli uraansa ja Nokia tunnettiin vielä kumisaappaistaan

11 Tampereen ylioppilastalo Ilmassa leijui edellisiltaisen oluen ja tupakan katku. Kello oli tasan kuusi joulukuisena sunnuntai-iltana ja kirjava kolmekymmentäyhdeksänpäinen nuorisojoukko oli kokoontunut Tampereen Ylioppilastalon hämyiseen juhlasaliin. Oli vuosi Kekkonen oli vaihtunut Koivistoon ja pitkäaikainen neuvostojohtaja Leonid Brežnev oli kuollut. Rockyhtye Dingo aloitteli uraansa ja Nokia tunnettiin vielä kumisaappaistaan. Suurin osa salissa olevista nuorista oli tamperelaisia opiskelijoita. Monet heistä opiskelivat tiedotusoppia, mutta oli paikalle eksynyt muutama teekkarikin. Nuoret olivat jakautuneet kolmeen suureen ryhmään: salin lavalta katsottuna vasemmalla istuvien ajateltiin olevan kommunisteja, oikealla olevia pidettiin porvareina ja keskellä oli demareihin liitetyn yhdistyksen jäseniä. Monet olivat viettäneet myös edeltävän lauantai-illan Ylioppilastalolla ja jopa eilinen portsari oli paikalla. Tänään hän ei kuitenkaan ollut töissä, eikä muiden tarkoituksena ollut humaltua. Nyt oli kokoonnuttu perustamaan uutta yhdistystä. Sitä oli suunniteltu jo useamman vuoden ajan, ja tarkempia neuvotteluita oli käyty jo vuoden päivät. Tarkoituksena oli, että perustettava järjestö toimisi kattojärjestönä seitsemälle jo olemassa olevalle yhdistykselle. Siitä tulisi alueellisen toiminnan keskus. Perustamisesta oli keskusteltu kauan, eivätkä neuvottelut olleet aina olleet helppoja. Jotkut olivat pelänneet, että uuden keskuksen tarkoituksena olisikin tehdä vain politiikkaa: imaista pienemmät järjestöt mukaan sellaiseen toimintaan, johon niitä ei ollut tarkoitettu. Oliko tämä taas jokin kommunistien juoni? Tällaiset pelot eivät olleet aivan tuulesta temmattuja, sillä edellinen vuosikymmen oli politisoinut monia alun perin epäpoliittisiksi tarkoitettuja yhdistyksiä. Hankkeen ideoijat olivat tehneet kaikkensa yrittäessään vakuuttaa kaikki osapuolet siitä, ettei asianlaita kerta kaikkiaan ollut niin. Nyt ei tehtäisi politiikkaa! Pitkään jatkuneisiin neuvotteluihin alettiin olla jo niin kyllästyneitä, että oikein vitutti. Lopulta Ylioppilastalolle olivat saapuneet kaikki ne, jotka olivat olleet taipuvaisia uskomaan uuden yhdistyksen vilpittömiin päämääriin. Nyt oltiin valmiita. Viimeinkin. Kokous soljui kivuttomasti, sillä kaikki tiesivät tarkkaan, mitä oltiin tekemässä. Jotkut läsnäolijat pitivät hartaita ja syväluotaavia puheita, joissa visioitiin keskuksen suurenmoista tulevaisuutta. Tulevan toiminnan kehuttiin kattavan koko Pirkanmaan alueen, eikä vastalauseita kuulunut. Kokouksen osanottajat olivat nuoria ja idealistisia. Yhtä mieltä oltiin varsinkin siitä, että lapset tulisi ottaa toiminnassa erityisesti huomioon. 10 TAMPEREEN YLIOPPILASTALON VUODET

12 Tampereen kaupungin edustaja oli kutsuttu paikalle selvittämään kaupungin kantaa yhdistyksen perustamiseen, ja Lapista oli tilattu alan asiantuntija kertomaan oma näkemyksensä. Takapiruna taustalla hääri myös Tampereen yliopiston ylioppilaskunta. Nopeasti läpi viedyn kokouksen päätteeksi kaikki läsnäolijat allekirjoittivat salin esiintymislavalle sijoitetun sopimuskirjan. Sopimuskirjassa he ja heidän edustamansa seitsemän järjestöä liittyivät uuden yhdistyksen jäseniksi. Samalla hyväksyttiin yhdistykselle tarkkaan laaditut säännöt. Jotkut nousivat allekirjoituspaikalle kuitenkin hieman empien: oliko tämä sittenkään hyvä idea? kerrosta ylempänä eräässä Ylioppilastalon toimistohuoneista. Mistä tässä kaikessa mahtoi oikein olla kyse? Mitä ylioppilaat olivat tällä kertaa keksineet? Vai olivatko kommunistit sittenkin tämän takana? Jos olivat, minkälaiseen alueelliseen toimintaan he oikein pyrkivät? Tai ehkä kyseessä oli vain Ylioppilastalon ovimiesten ammatillinen järjestäytyminen? Vielä saman illan aikana pidettiin ensimmäisen hallituksen järjestäytymiskokous. Sovitun mukaisesti jokaisesta jäsenyhdistyksestä valittiin ainakin yksi henkilö uuden yhdistyksen hallitukseen. Tällä haluttiin varmistaa, että kaikkien jäsenyhdistysten ääni pääsisi kuuluviin. Edellisiltainen portsari valittiin yksimielisesti uuden hallituksen puheenjohtajaksi. Hänen ideastaanhan tämä kaikki oli saanut alkunsa. Yhdistyksen hallitukseen nousi hänen lisäkseen kaksi muutakin Ylioppilastalon ovimiestä, ja perustajajäsenten joukossa oli vielä lisää talon henkilökunnan jäseniä. Keskuksen toiminta oli tarkoitus aloittaa heti seuraavana aamuna ELOKUVAN LUMOAMAT PIRKANMAAN ELOKUVAKESKUS

13 Perustaminen ja tamperelaisen elokuvakerholiikkeen yhdistyminen Ei, nuoret eivät olleet tulleet Ylioppilastalolle perustamaan ammattiyhdistystä, eikä tapaukseen liittynyt politiikkaakaan. Kyse oli elokuvasta. Se lienee lyhyin vastaus. Tampereen Ylioppilastalolle kokoontuneita yhdisti Tampereen, nuoruuden ja opiskelemisen lisäksi kiintymys elokuvaan, ja suurin osa heistä oli tamperelaisia elokuva-aktiiveja. Yhdistyksen seitsemän jäsenjärjestöä olivat tamperelaisia elokuvakerhoja: elokuvakerhot Monroe, Solaris, Prisma ja Nykyaika sekä lastenelokuvakerhot Elvis, Ykkönen ja Peltolammin lastenelokuvakerho. Myös Tampereen yliopiston ylioppilaskunta oli mukana perustamisessa. Uuden yhdistyksen nimeksi tuli Pirkanmaan Elokuvakeskus, lyhyemmin PEK. Alueellisena elokuvakeskuksena se oli Suomessa ensimmäisten joukossa: aiemmin oli perustettu vain Oulun Elokuvakeskus. Kuopiossa rekisteröitiin Itä-Suomen Elokuvakeskus samoihin aikoihin kuin PEK eli vuoden 1983 alussa. Tämän jälkeen samanlaisia keskuksia alkoi syntyä enemmänkin. Pirkanmaan Elokuvakeskuksen tarkoituksena oli edistää alueen elokuvakulttuuria. Tarkoitus on sama edelleen kolme vuosikymmentä myöhemmin. Elokuvakeskus on pyrkinyt erityisesti ylläpitämään elokuvatarjonnan monimuotoisuutta, ja se on elämänsä aikana suonut pirkanmaalaisille mahdollisuuden nähdä tuhansia sellaisia elokuvia, joita he eivät olisi muutoin pystyneet näkemään. PEK:n esittämiä elokuvia on vuosien varrella käynyt katsomassa yli miljoona elokuvan ystävää. Yhdistyksen toiminnan keskiössä ovat olleet erityisesti lapset. Sen lisäksi, että lapsille ja nuorille on PEK:n toimesta järjestetty lukematon määrä elokuvaesityksiä, on heille erilaisissa mediakasvatusprojekteissa annettu myös mahdollisuus kokeilla niiden tekemistä itse. Vaikka periaatteet ja tarkoitusperät ovat edelleen samat, on Elokuvakeskus myös muuttunut näiden kolmenkymmenen vuoden aikana. Se on kehittänyt toimintojaan ja joutunut vastaamaan ajan haasteisiin. Alussa toiminta keskittyi lähinnä elokuvaesitysten järjestämiseen, mutta nykyään PEK myös esimerkiksi levittää elokuvia, ja sen levittämiä suomalaisia dokumentteja on luvulla palkittu jopa Jussi-patsain. PEK on jo 27 vuotta ollut myös elokuvateatterin omistaja, ja viimeiset 20 vuotta se on hallinnut nykyisin 129-paikkaista Arthouse Cinema Niagaraa Tampereen Kehräsaaressa. Yhdistystä perustettaessa omasta elokuvateatterista uskallettiin hädin tuskin haaveilla, mutta nykyään Elokuvakeskusta ei voisi ajatellakaan ilman sen omaa teatteria. Pirkanmaan Elokuvakeskus on muutenkin 30 vuoden aikana kasvanut, ja nykyään se on maamme 13 elokuvakeskuksen jou- 12 TAMPEREEN YLIOPPILASTALON VUODET

14 kosta toiminnan laajuudeltaan ja katsojamääriltään suurin. Pirkanmaan Elokuvakeskus on siis vuosien varrella ollut osa huomattavan monen suomalaisen elämää, ja nykyään, vuonna 2012, se tunnetaan esimerkiksi elokuvateatterinsa ansiosta Pirkanmaan ulkopuolellakin. Mutta miten tähän on päädytty? Mitä kaikkea Pirkanmaan Elokuvakeskuksen 30-vuotisen historian aikana on ehtinyt tapahtua? Millainen sen tarina oikein on? ELOKUVAN LUMOAMAT PIRKANMAAN ELOKUVAKESKUS

15 Elokuvan lumoamat Aloitetaan tarina tarkastelemalla, miten elokuvakeskuksen perustamiseen oikein päädyttiin. Aivan aluksi pitää todeta, että toisinkin olisi voinut käydä, sillä elokuvakerhojen välinen yhteistyö ei vielä 1980-luvun alussa ollut mikään itsestäänselvyys, eikä elokuvakulttuuri ollut täysin erotettavissa politiikasta. Edellisen vuosikymmenen aikana tamperelaiset elokuvakerhot olivat nimittäin jakautuneet erillisiin leireihin. Esimerkiksi PEK:n perustajajäsenyhdistys Prisma oli vuonna 1976 perustettu varta vasten porvarilliseksi vastavoimaksi kahdelle toiselle perustajajäsenyhdistykselle, vasemmistolaisina pidetyille Monroelle ja Solarikselle. Minkä takia elokuvakerhot kuitenkin päättivät vuonna 1982 jättää politiikan lopullisesti syrjään ja alkaa edistää elokuvakulttuuria yhdessä? Miten ja miksi Pirkanmaan Elokuvakeskuksen taival oikein alkoi? Sitä täytyy kysyä PEK:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valitulta Ylioppilastalon entiseltä portsarilta, Juha Elomäeltä; onhan hän koko idean isä. Juhan mukaan kaikki alkoi siitä, kun pieni poika ja elokuva kohtasivat ensimmäisen kerran 1960-luvun alussa Imatralla: jo neljävuotiaana Juha alkoi käydä veljensä kanssa elokuvateatteri Rajapirtissä. Hieman vanhempana hän alkoi päästä elokuviin ilmaiseksi vastineeksi elokuvateatterin kaappimainosten vaihtamisesta, jonka jälkeen elokuville ei ole näkynyt loppua. Mä kävin katsomassa kaikki elokuvat, jotka siellä pyöri, muistelee Juha hymyillen. Elokuva siis lumosi Juhan jo pienenä, eikä hän ole sen lumosta sittemmin toipunut. Juha on ollut PEK:n toiminnassa mukana koko sen 30-vuotisen historian ajan. Nykyään hän on PEK:n elokuvateatteri Niagaran teatterinhoitaja, ja sitä tointa hän on hoitanut jo 20 vuotta. Juha vastaa myös PEK:n elokuvalevityksestä. Toisen PEK:n perustajajäsenen Pekka Halttulan mukaan Juha on ilman muuta tärkein tekijä PEK:n synnyn takana. Innostavana persoonana Juha sai muutkin kiinnostumaan asiasta: Se oli Juhan ajatus ja toteutus. Mutta ei niin, että hän olisi sitä yksin pystynyt tai halunnutkaan tehdä. Eikä Juhan tarvinnut, sillä mukana oli monia muitakin elokuvan lumoamia. Perustamiskirjassa on yhteensä 39 nimeä, ja useat heistä olivat PEK:n toiminnassa mukana vielä pitkään perustamisen jälkeen. Pekkakin on pitkän linjan pekkiläinen ; hän istui yhdistyksen hallituksessa peräti 25 vuotta. Ja mikäpä mukaan kuin elokuva oli syynä hänenkin innostukseensa. Hänen kohdallaan palon oli sytyttänyt nuorena nähty Dennis Hopperin Easy Rider (1969). 14 TAMPEREEN YLIOPPILASTALON VUODET

16 Haastattelussa kesäkuussa 2012, Juhan vieressä Kehräsaaren toimiston sohvalla, istuu eräs toinenkin elokuvan lumoama pekkiläinen. Elokuvakeskuksen nykyinen toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Laakso eli Juise on niin ikään ollut toiminnassa mukana koko keskuksen vivahteikkaan historian ajan. Toiminnanjohtajana hän on työskennellyt vuodesta 1998 lähtien, ja tätä ennen hän toimi kymmenisen vuotta yhdistyksen puheenjohtajana. Juisenkin houkutteli mukaan elokuva, ja ensimmäisen kerran hän kävi elokuvissa jo vauvana. Elokuvakeskuksen lisäksi Juise on työskennellyt jo vuosia Tampereen lyhytelokuvajuhlien festivaalijohtajana. Pirkanmaan Elokuvakeskuksen tarina alkaa siis elokuvasta ja sen lumoamista ihmisistä. Tarinan voisikin niin halutessaan aloittaa jo 1800-luvun puolelta, aina elokuvan syntyhetkistä saakka. Aloitamme kuitenkin hieman lähempää ja jatkamme muutamien keskeisten pekkiläisten muistelua PEK:n synnystä. i PEKKA HALTTULA JA EASY RIDER Se piti väkisin päästä katsomaan Kinoon, vaikka ikä ei ihan riittänyt. Me tehtiin yhden kaverin kanssa sellainen jippo, kun se poke ei päästänyt meitä sisään, kun se näki, että me ollaan alaikäisiä. Me mentiin aseman eteen rullakioskin viereen puhelinkoppiin ja soitettiin teatteriin. Esiinnyttiin jonain ihme johtaja Grönstrandina, joka sano, että hän on suositellut pojilleen tätä elokuvaa ja on noloa, jos pojat ei pääse sitä katsomaan. Sitten mentiin uudestaan norkoilee Kinon aulaan. Leffa oli jo alkanut ja vahtimestari, siihen aikaan niillä oli vielä virkapuvutkin, tuli meidän luo ja sanoi, että psst, pojat teidänkös isä soitti? Me sanottiin, että joo! No tulkaa nyt tästä sitten sisään. Siitä pamahti sitten Steppenwolf soimaan. Ja leffat rupes kiinnostaa! ELOKUVAN LUMOAMAT PIRKANMAAN ELOKUVAKESKUS

17 Elokuvakerhot: elämäntapa ja ilmiö Ensimmäiseen elokuvakerhoonsa, Pennittömiin, Juha Elomäki liittyi Imatralla jo 14-vuotiaana. Kun hän sitten kymmenkunta vuotta myöhemmin, 1980-luvun taitteessa, tuli opiskelemaan Tampereelle sosiologiaa, kulki tie luonnollisesti tamperelaisen elokuvakulttuurin äärelle ja sen sydämeen, elokuvakerho Monroeen. Monroe oli tuolloin iso, suorastaan järkälemäinen. Parhaimmillaan sillä oli luvun lopulla ollut jäseniä yli Vuonna 1968 perustettu kerho oli Tampereen ja koko Suomen suurin. Isoja olivat maamme muutkin elokuvakerhot, sillä elokuvakerholaisia oli parhaimmillaan Suomessa jopa luku oli ollut Suomessa elokuvakerhojen kulta-aikaa: vuosikymmenen aikana niiden määrä oli nelinkertaistunut ja 1970-luvun lopulla niitä oli yli kaksisataa. Tampere oli maan aktiivisimpia elokuvakerhokaupunkeja. Siellä toimivat Monroen lisäksi muun muassa elokuvakerhot Nykyaika, Kaihi, Solaris, Prisma ja Walhalla. Nykyaikaa pyörittivät Teknillisen korkeakoulun opiskelijat Hervannassa, ja Kaihi oli lääketieteen opiskelijoiden kerho. Vasemmistolaisena pidetty Solaris oli syntynyt koululaisten perustamana, ja Prisman olivat puolestaan perustaneet oikeistolaiset elokuva-aktiivit vastavoimaksi vasemmistokerhoille. Walhallan tarkoituksena oli tehdä pohjoismaista elokuvaa tunnetuksi. Näiden kerhojen lisäksi Tampereella oli myös monia lastenelokuvakerhoja sekä muita pienempiä elokuvakerhoja. Juhan ja Jukka-Pekka Laakson mukaan elokuvakerhot olivat tamperelaisille opiskelijoille 1980-luvun taitteessa niin iso asia, ettei sitä pysty oikein tämän päivän näkökulmasta käsittämään. Kun meni opiskelemaan, niin ensin hankittiin tietysti opiskelijakortti, Juise muistelee. Mutta heti seuraavaksi annettiin ymmärtää se oli, että jos sä halusit siihen aikaan olla hipsteri niin sulla oli pakko olla Monroen jäsenkortti. Juha ja Juise pohtivat yksissä tuumin, että tuolloin elokuvakerhot olivat elämäntapa ja ilmiö. Juhan mukaan kerhojen, ja varsinkin Monroen, kausikortit myytiin yleensä heti loppuun. Monroe järjesti näytöksensä Tampereen Teknillisellä oppilaitoksella eli Tekulla. 850-paikkainen sali saatiin Juhan mukaan aina täyteen: Liput meni heti. Ei tarvinnut edes myydä. Kunhan ilmoitti, että ne olisi saatavilla. Jaana Semeri, PEK:n perustajajäseniä hänkin, on muiden pekkiläisten tavoin ollut elokuvahullu jo nuoresta pitäen. Hän on Juhan ja Juisen kanssa samaa mieltä: TAMPEREEN YLIOPPILASTALON VUODET

18 luvun lopun Tampereella opiskelijalla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin liittyä elokuvakerhoon, ja lähes kaikki halusivat kuulua niihin. Jaana itse kuului Elokuvakerho Monroeen ja oli muutaman vuoden verran kerhon kukoistuskauden aikaan sen puheenjohtaja. Jaanan mukaan Tampereen vanhimmalla elokuvakerholla oli myös kaupungin paras ohjelmisto. Elokuvien kautta voitiin myös yrittää ymmärtää ympäröivää maailmaa. Jaanan mukaan elokuvat olivatkin elokuvakerholaisille tärkeä kokemisen ja havainnoinnin muoto, sillä ne tarjosivat mahdollisuuden sukeltaa toisiin maihin ja maailmoihin. Myös teekkarit olivat innokkaita elokuvakerholaisia, ja teekkarien elokuvakerho Nykyajan esitystoiminta oli muiden kerhojen tavoin aktiivista luvun alussa monta vuotta elokuvakerho Nykyajan puheenjohtajana toimineen Hannu Niemisen mukaan kerhon näytökset, jotka esitettiin Hervannan palloiluhallissa keskiviikkoisin, olivat huippusuosittuja: Mikontalosta ja Opiskelijankadulta oli aina suoranainen kansainvaellus meidän esityksiin. Hannun mukaan kerhon näytöksien järjestämiseen liittyi hallituksen osalta valtava fyysinen urakka, kun palloiluhallin sali piti raahata täyteen penkkejä. Hannu toimi 1980-luvulla Nykyajan hallituksen ohella myös Pirkanmaan Elokuvakeskuksen hallituksessa. Elokuvakerhot olivat 1970-luvun lopulla ja 1980-luvun alussa niin suosittuja, että niiden suosiota on vaikea täysin selittää. Kerhojen suuri suosio on nimittäin täysin päinvastainen ilmiö Suomen elokuva-alan silloiseen tilanteeseen verrattuna luvulla kotimainen elokuva-ala oli historiansa huonoimmassa jamassa. Muun muassa television tulon seurauksena suomalaisten elokuvissakäynti oli 1960-luvulta alkaen vähentynyt huomattavasti, ja samalla kotimaisia elokuvia tehtiin ennätysvähän. Esimerkiksi vuonna 1974 valmistui vain muutama elokuva, kun niitä parhaimmillaan oli valmistunut vuosittain pitkälle toistakymmentä. Kuitenkin samaan aikaan elokuvakerhojen suosio kasvoi kasvamistaan. On muistettava, että elokuvien katselu oli tuolloin hyvin erilainen rituaali kuin nykyään. Televisiossa 3 4 kertaa viikossa nähtävien elokuvien lisäksi niitä ei voinut nähdä kuin elokuvateattereissa. Elokuvat olivat tuolloin vain filmillä, ja kopioita oli olemassa rajallinen määrä. Ei ollut olemassa DVD tai Blu-ray -levyjä, ei vielä edes videoita. Kotivideot lanseerattiin toden teolla vasta 1980-luvun puolella. Elokuvateattereissakin elokuvia pyöri huomattavasti nykyistä vähemmän, sillä tapana oli, että yhdessä teatterissa esitettiin yhtä elokuvaa kerrallaan. Filmikopion lisäksi elokuvien näkemiseksi tarvittiin myös projektori ja valkokangas. Tämä tarkoitti sitä, että jos elokuvaharrastaja halusi nähdä muita elokuvia kuin mitä elokuvateattereissa ja televisiossa sattui pyörimään, kuten harvinaisempia ulkomaalaisia elokuvia, tarvitsi hän yhteisön, jossa filmikopioiden hankkimisesta ja esitystilojen vuokraamisesta tulevat kulut voitiin jakaa. Toisin kuin nykyään, elokuvia ei siis oikein voinut harrastaa yksin ilman kerhoon kuulumista. Tämä ei kuitenkaan ollut pelkästään elokuvien harrastamista rajoittava tekijä: yhteisö toi oman mausteensa elokuvakokemukseen. Se oli osa sen lumousta. ELOKUVAN LUMOAMAT PIRKANMAAN ELOKUVAKESKUS

19 Nuorille opiskelijoille elokuvakerhot tarjosivat siis yhteisön, jossa voitiin helposti tutustua toisiin ihmisiin. Elokuvakerhojen suosiota opiskelijoiden keskuudessa voikin selittää myös se, ettei Tampere tarjonnut nuorille elokuvakerhojen lisäksi oikein mitään muuta, missä sosiaalista toimintaa olisi voinut harjoittaa: Täällä oli Tillikka ja Ylioppilastalo. Ja elokuvakerhot. Mitä muuta oli? Ei mitään, Juha Elomäki pohtii. On tietysti näkökulmakysymys, oliko Tampereella tuolloin muuta tekemistä kuin Juhan edellä mainitsemat aktiviteetit, kuten tuolloin elokuvakerho Prisman esitystoimintaa järjestänyt Jukka-Pekka Laakso muistuttaa: Olihan täällä I-Klubi, hän virnistää sohvalla Juhan vieressä. I-KLUBI! Juha huudahtaa nauraen ja jatkaa: Ei se välttämättä ollut... noh, se oli prismalaisten paikka... Ja nauru jatkuu. Monroen toiminnassa mukana olleen Jaana Semerin mukaan politiikkaa ei kerhojen piirissä otettu vakavasti, vaan useimmiten enemmänkin huumorilla. Mitään virallisia suhteita puolueisiin ei ollut. Pekkakin kertoo Solariksen ja Prisman suhteista naureskellen samalla: Solaristahan pidettiin kommariyhdistyksenä. Ja me tietysti pidettiin prismalaisia puhtaaksi viljeltyinä porvareina. Tamperelaiset elokuvakerhot olivat luvun alussa suosionsa huipulla. Kaikilla kerhoilla riitti jäseniä. Yhteensä tamperelaisissa kerhoissa oli jäseniä useita tuhansia. Monroessa oli vuonna 1982 lähes 1000 jäsentä, ja esimerkiksi teekkarien Nykyajassakin melkein 500. Solaris ja Prisma olivat jäsenmääriltään Nykyajan kokoisia. Jos kerhot kerran olivat vahvoja omillaankin, ja jos niitä erotti toisistaan ainakin kuviteltu poliittinen suuntautuminen, mikä oikein veti ne saman katon alle vuonna 1982? Juhan leikkimielinen nokittelu Juisen prismalaisuudesta johtuu siitä, että elokuvakerhot oli 1970-luvulla jyvitetty poliittisesti, ja tuo jako oli jossain määrin edelleen olemassa 1980-luvun alussa. Prisman ajateltiin olevan Kansallisen Kokoomuksen, Solariksen Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) ja Monroen Suomen Sosiaalidemokraattisen Puolueen (SDP) kerho. Kerhojen välillä oli vähän sellaista kissanhännänvetoa. Ei nyt kovin vakavaa, sitä vähän vinoiltiin toisillemme toiminnasta ja ohjelmistojen koostamisesta, tuolloin Solariksen hallituksessa toiminut Pekka Halttula muistelee. 18 TAMPEREEN YLIOPPILASTALON VUODET

20 Idea kerhojen yhteenliittämisestä Alkuperäinen idea kerhojen yhteenliittämisestä oli Juha Elomäen. Vaikka elokuvakerho Monroella oli yksi palkattu työntekijäkin, oli toiminnan laajuus niin suurta, että rahaa jäi senkin jälkeen yli. Lähes heti Monroen toimintaan mukaan tultuaan Juha oli alkanut miettiä, miten tuolla ylimääräisellä rahalla voitaisiin parhaiten kehittää toimintaa eteenpäin. Monroen toiminta oli jo valmiiksi laajaa: sarjamuotoisen esitystoiminnan lisäksi kerholla oli oma lehti ja se järjesti seminaareja, koulutustilaisuuksia ja kabareita. Mutta Juha halusi enemmän, hän halusi kehittää elokuvakulttuuria kaikin mahdollisin tavoin. Monroen toiminnan taloudellinen ylijäämä ei loppujen lopuksi ollut kuitenkaan kovin suuri, eikä sillä siksi pystyttäisi tekemään ihmeitä. Juha kuitenkin huomasi, että muutkin kerhot jäivät toiminnastaan plussan puolelle, vaikkakin Monroeta vaatimattomammin. Entä jos kerhojen voimat yhdistettäisiin? Juha alkoi keskustella kerhojen yhdistämisestä muiden monroelaisten kanssa. Muut olivat hänen kanssaan samaa mieltä, ja ideaa alettiin kehitellä eteenpäin. Tätä ennen kerhot olivat kilpailleet jäsenistä, mutta keskinäisen kilpailun lopettamalla ja toimintojaan yhdistämällä kerhot voisivat myös säästää rahaa. Heti ajatuksen saatuaan Juha alkoi esitellä ideaansa kerhojen yhdistämisestä muille kerhoille. Hän tiedusteli myös prismalaisten mielipidettä, ja Jukka-Pekka Laakso muistaa miettineensä, että ideassahan oli järkeä. Kerhojen tulot yhdistämällä voitaisiin tehdä elokuvakulttuurin puolesta paljon enemmän kuin mihin kerhot ikinä pystyisivät yksin. Kerhojen voimien yhdistämistä puolsi myös se, ettei niiden tulevaisuus näyttänyt enää vuonna 1982 aivan niin valoisalta kuin pari vuotta aikaisemmin. Juhan mukaan opiskelijoiden mielenkiinto alkoi suuntautua muualle: kaupunkiin oli tullut uusia aktiviteetteja esimerkiksi uusien illanviettopaikkojen muodossa. Myös videoiden tulo söi kerhojen suosiota, sillä niiden avulla elokuvia pystyi harrastamaan ilman kerhoakin. Jäsenmäärien vähentyessä yhdistyminen olisi kaikkien kannalta parempi. Pekka Halttulan mielestä jotain oli tehtävä: Oli nähtävissä vähän väsymistä siihen kerhotoimintaan, eikä se ihan siltä pohjalta voinut enää jatkua. Ne jäsenmäärät oli ollut niin maksimissaan. PEK:n perustajajäsenen Kai Ovaskaisenkin mukaan kerhojen jäsenmäärät alkoivat selvästi olla laskusuhdanteessa. Kerhojen huononeva tilanne oli huomattu Solariksessa, jossa Kai 1980-luvun alussa toimi, seuraamalla niin sanottua kossuindeksiä: ELOKUVAN LUMOAMAT PIRKANMAAN ELOKUVAKESKUS

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3)

LÄÄKÄRISEURA COCCYX ry Sihteeri. Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Martti Hyvönen 6.11.2006 1 (3) Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Hallitus, c/o Riitta Soinola PL 713, 00101 Helsinki YHDISTYSJÄSENYYS Lääkäriseura Coccyx ry (Association médicale Coccyx) on Ranskassa opiskelleiden

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat. Hyvät ystävät.

Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat. Hyvät ystävät. Käsikirjoitus Yhdistyksen kokouksen -video -esitykseen. Kaupunginosayhdistyksen perustamiskokouksen asialista: Kop, kop, kop 1. Kokouksen avaus Avaaja Arvoisat Hyvinkään Venlan kaupunginosan asukkaat.

Lisätiedot

DIANA NYMAN Tulisieluinen romanitar Jo lapsena Diana Nyman sai kokea syrjinnän aiheuttamaa ulkopuolisuutta. Göteborgin Romanineuvoston jäsenenä hän tekee kaikkensa, jotta tulevat sukupolvet välttyisivät

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia.

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia. Sippolan Eero hei! Olen Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry:n puheenjohtaja. Toivon, että julkaisette ao. tekstini Ilkassa ja mahd. muissakin Ilkka-konsernin julkaisuissa. Asia koskee mm. Nikun kommenttia

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy. Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Lapsen ääni ja peruspalvelut -päivä Jyrki Reunamo Merja Salmi 7.4.2011 Hyvinkää, Laurea Helsingin yliopisto 1. Ajatellaan että olet leikkimässä

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

Kekkosen puhe 12.3.1964

Kekkosen puhe 12.3.1964 Kekkosen puhe 12.3.1964 Itämeren Historia -seminaari 23.7.2014 Itämeren historiapäivä 2014 Kekkosen latu Suomen sillalla Kuresaaren Kulttuurikeskus 9.45 Kokoontuminen 10.00 10.10 Avaussanat Kulttuuriministeri

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Onko Stephen Elop oikea mies Nokian johtajaksi?

Onko Stephen Elop oikea mies Nokian johtajaksi? Ctrl + Z Onko Stephen Elop oikea mies Nokian johtajaksi? Tietotalkoopäivät Tietotalkoot pidettiin 13. 14.9.2010 Keravan Viertolassa. Päivän tarkoituksena oli opettaa ensimmäisen vuoden tietojenkäsittelyn

Lisätiedot

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN CIDESCO ry SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN CIDESCO ry 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen CIDESCO ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia Suomessa kosmetologin ammatin edistämiseksi, valvoa alalla toimivien

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi

MAOL ry / Rautatieläisenkatu 6 / 00520 Helsinki / puh. 09 150 2338 / www.maol.fi / maol-toimisto@maol.fi 75 vuotta 2010 MAOL ennen MAOL perustetaan Kerhotoiminnan alkuvaiheet Kerhojen perustamisvuodet Liiton toiminnan alkuvaiheita Liiton hallituksen puheenjohtajat Toimintaa 70- ja 80-luvulla MAOL-julkaisut

Lisätiedot

Kohti innostavaa mediakasvatusta nuorisotyössä

Kohti innostavaa mediakasvatusta nuorisotyössä Kohti innostavaa mediakasvatusta nuorisotyössä Pro gradu -tutkielma Heli Heino Vaikuttamaan pyrkivä mediasisältö Mediakasvatus Nuorisotyö Sosiaalipedagogiikka / sosiokulttuurinen innostaminen Osallisuus,

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan ilta 3.3.2015

Yhdistystoiminnan ilta 3.3.2015 Yhdistystoiminnan ilta 3.3.2015 Yhteisökoordinaattori Soile-Maria Linnemäki / Yhdistysverkosto Pj. Jonna Marttinen / Kinnarin koulun vanhempainkerho Pj. Terttu Kanninen / Luodaan Yhdessä ry OTA KORTTI

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Nurmijärven uimaseurojen yhdistyminen

Nurmijärven uimaseurojen yhdistyminen 1 Nurmijärven uimaseurojen yhdistyminen 1.1.2015 Swimming Team Nurmijärvi Kevään aikaansaannoksia Seurojen yhdistämistoimikunta on käynyt neuvotteluja vuoden 2014 alusta lähtien Timo Koivuniemi, Mauri

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015 Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Malliyhdistys Ry Puh. 040 123 4567 Y-tunnus 12345-6 Tiekatu 23 A 15 00120 PAIKKAKUNTA www.malliyhdistys.fi

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana

Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana 16.1.2012 Liiton toiminta SPEK:in alueyksikön tukemana Pohjanmaan Pelastusalan Liitto ry:n Kehittämisseminaari 13.1.2012 Sirpa Suomalainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Pohjanmaan Pelastusalan

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI

WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI BJØRN SORTLAND TIMO PARVELA KUVITUS PASI PITKÄNEN SUOMENTANUT OUTI MENNA KIRJA KAKSI: LÄHTÖLASKENTA 1. Norjankielinen alkuteos: KEPLER62 - Nedtelling Teksti Bjørn

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät

Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014. Yleistä. Hallitus. Jäsenistö. Toimikunnat ja työryhmät Fiskarsin kyläseura ry - Fiskars byförening rf TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Yleistä Fiskars kyläseuran toiminta tukeutuu yhdistyksen sääntöihin ja vuosittain vahvistettavaan toimintasuunnitelmaan. Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA Rit Yhdistys Yhdistys on Suomessa luonnollisten henkilöiden, oikeuskelpoisten yhteisöjen tai molempien jotakin tarkoitusta varten perustama

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry Toimintakertomus 2015 Sisällys 1. Yhdistyksen tarkoitus 1 2. Hallitus 1 3. Yhdistyksen kokoukset 1 4. Toiminta 2 5. Tiedottaminen 2 6. Talous 3 1 1. YHDISTYKSEN

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Oulun Kunnalliset Eläkeläiset

Oulun Kunnalliset Eläkeläiset Oulun Kunnalliset Eläkeläiset OULU 25 vuotta Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry. Oulun Kunnalliset Eläkeläiset ry. kuuluu jäsenjärjestönä valtakunnalliseen Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

KITES RY SÄÄNTÖMUUTOS 2012 Virve Obolgogiani KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012. 2 Yhdistyksen tarkoitus. Nykyiset säännöt:

KITES RY SÄÄNTÖMUUTOS 2012 Virve Obolgogiani KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012. 2 Yhdistyksen tarkoitus. Nykyiset säännöt: KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää monikielistä viestintää, monikulttuurista vuorovaikutusta ja niihin sisältyvää teknillistä sisällönhallintaa

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Liitto voi ohjata kristillistä työtä ortodoksisen koulunuorison keskuudessa.

Liitto voi ohjata kristillistä työtä ortodoksisen koulunuorison keskuudessa. ORTODOKSINEN OPISKELIJALIITTO ORTODOXA STUDENTFÖRBUNDET ry:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Ortodoksinen Opiskelijaliitto - Ortodoxa Studentförbundet ry. Liiton

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 1

Agricolan Monenlaista luettavaa 1 Tiainen ja karhu Puun oksalla oli tiaisen pesä. Karhu tuli pesän luokse ja olisi halunnut tulla vie-rai-sil-le. Tiaisen pojat tirs-kah-te-li-vat pesässä. Onko isänne kotona? karhu kysyi. Ei ole, vastasivat

Lisätiedot

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5

Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 KAUPAN ESIMIESVETERAANIT RY VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Aika 1.9.2015 kello 18.30 Paikka Tallinnan risteily, Baltic Queen- laivan kokoustila kansi 5 Läsnä Liitteessä 6 mainitut 43 henkilöä 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Mainekortit.fi Avoin työkalu yritysten ja organisaatioiden käyttöön!

Mainekortit.fi Avoin työkalu yritysten ja organisaatioiden käyttöön! Mainekortit.fi Avoin työkalu yritysten ja organisaatioiden käyttöön! Tehty yhdessä päijäthämäläisten yrittäjien kanssa osana EAKR-rahoitteista CleanDesign Center hanketta (LADEC) Minna-Maija Salomaa, kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Oppaan idea Neljä eri vaihetta toimintavuodessa = askeleet Oppaasta voi käydä läpi toimintavuoden aikana useassa

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot