SUOMEN KANSANOPETUKSEN

Transkriptio

1 S U O M E N M A A N V IR A L L IN E N T IL A S T O X SUOMEN KANSANOPETUKSEN TILASTO KOULUTOIMEN YLIHALLITUKSEN JULKAISEMA 39 TILASTOLLINEN YLEISKATSAUS SUOMEN KANSAKOULUTOIMEEN L U K U V U O N N A H E L S IN G IS S Ä 1909 K E IS A R IL L IS E N S E N A A T IN K IR J A P A IN O S S A

2 Sisällysluettelo. Teksti. (Sivu 1 23). I. Sem inaarit. siv. O p e tta jis to O p p ila a t Luokalta s iirty m in e n Poistuneita o p p ila it a Oppilaiden vanhempien sääty ja a m m a tti Oppilaiden i k ä H arjoituskoulujen oppilaat K u u lija o p p ila it a Seminaarien m enot kalenterivuonna II. K a n sa k o u lu t. 1. Kaupunkien kansakoulut. Uusia kouluja ja koululuokkia.. 7. Lakkautettuja kouluja ja koululuokkia E ri koululajit ja o p p ila a t Table des m atières. Texte. (P ages 1 23). I. E c o le s n o rm a le s p rim a ire s. p a g e. P rofesseu rs E lè v e s Changement de classe et sortie.. 2. E lèves s o r t is Situation et profession des parents 3. A g e s des é l è v e s E lèves des écoles d application.. 4. Auditeurs libres des écoles normales 5. Dépenses des écoles normales primaires pour l année civile II. E c o le s p rim a ire s. 1. Ecoles primaires des villes. Ecoles et classes nouvellem ent c r é e é s E coles et classes supprimées Classement des écoles et des élèves Manlaiskansakoulut. Uusia k o u l u j a Lakkautettuja kouluja Kansakoulut jaettuina oppilaiden ja mukaan Kansakoulut jaettuina opettajien ja opettajattarien lukumäärän mukaan Kansakoulujen koko opettajisto Opettajiston virka-asema ja pätevyys Ecoles prim aires des campagnes. Ecoles nouvellem ent créeés E coles s u p p rim é e s R épartition des écoles d après le sexe des élèves et la langue d e n s e ig n e m e n t R épartition d après le nombre des maîtres et m a ît r e s s e s Nom bre total des maîtres et maîtresses Nom ination et com pétence du corps en seign a n t

3 Siv. Oppilaat jaettuina ja mukaan sekä keskim äärälaskelm a Pikkulasten koulut ja oppilaat Kursseja entisille oppilaille Kunnat ryhm itettyinä koulujen lukumäärän m u k a a n Page. R épartition des élèves d après le sexe et la langue d enseignement, avec les m oyen n es Ecoles préparatoires et leurs élèves 13. Cours d a d u l t e s Groupement des communes rurales d après le nombre des écoles Furuhjelm in rahaston k ork ova ra t. 16. S a ira savu t Standertskjöldin rahastojen korkovarat E lis H olm in a p u ra h a sto Määräraha pikkukoulun opettajia v a r t e n Määräraha kirjastoja varten Määräraha jatkokursseja varten Määräraha opetuksen kuuntelemista v a r t e n Fonds F u r u lije lm Secours pour m a la d ie s Fonds Standertskjôld Fonds E lis H o l m Crédits pour les maîtres d écoles préparatoires Crédits pour les bibliothèques d instituteurs Crédits pour les cours d adultes Crédits pour les stages professionnels III. K a n sa n o p isto t. A. Varsinaisin kansanopistoja B. Varsinaisia emäntäkouluja III. E c o le s s u p é r ie u r e s p o p u la ire s. A. Ecoles supérieures populaires proprement d i t e s B. Ecoles de ménagères Tauluja. (Sivu 1 86). I. K a u p u n k ie n k a n sak o u lu t: Opettajisto sekä luku ja koulunkäynti lukuvuonna Tableaux. (Pages 1 86). I. E c o le s p rim a ire s d es v ille s : Personnel enseignant,nombre d élèves, leur présence à l école pendant l année scolaire II. K a n sa k o u lu t m a a la isk u n n issa: Koulujen lukumäärä ja laatu, opettajisto, kansakoulun luku ja koulunkäynti sekä oppilaat pikkulastenkoulussa lukuvuonna Yhteen veto ILsesta Taulusta II. E co les p rim a ire s d e s c a m p a g n e s : Nom bre et catégorie des écoles, personnel enseignant; nombre d élèves, fréquentation de l école par ceux-ci; nombre d élèves des écoles préparatoires: année scolaire Résumé du tableau I I...86.

4 l Yleiskatsaus. I. Seminaarit. Maamme seminaarien ja niitten harjoituskoulujen opettajistoon kuului lukuvuonna yhteensä 106 henkeä, jaettuina eri oppilaitoksiin seuraavalla tavalla: Harjoituskouluissa: Seminaarikaupunki. Johtajia. Johtajattaria. Seminaareissa. Kolleegoja. Lehtoreja. Naisopettajia. I V I luokalla. Naisopettajia. Miesopettajia. Osastoluokalla. Miesopettajia. 1 1:Naisopettajia. J y v ä s k y l ä i 3 i i 21 Tam m isaari i 11 IJu sikaarleb y i 01 i 10 S o rta vala i i 22 S a u m a i 10 R a a h e i 11 H e i n o l a K ajaan i i 10 Yhteensä ) Opettajistossa on, kuten verrattaessa huomataan, edellisestä lukuvuodesta ainoasti se muutos tapahtunut, että harjoituskoulujen I V I luokalla n yt oli 7 mies- ja 13 naisopettajaa sekä osastoluokalla 5 mies- ja 5 naisopettajaa, sen sijaan että niitä lukuvuonna oli I V I luokalla 8 ja 12 sekä osastoluokalla 4 ja 6. Muutos kohdistuu yksinomaan Kajaanin seminaariin. 1) Tämän lisäksi 1 kaupungin palkkaama opettajatar tyttöjen käsitöissä ja voim istelussa. 2) Ynnä 1 apuopettajatar soittoniusiikissa kussakin seminaarissa.

5 Puheena olevana lukuvuotena oli kaikkiin seminaareihin sisäänkirjoitettuina 546 mies- ja 586 naisoppilasta eli yhteensä 1132 oppilasta, jaettuina kuten seuraava taulu osottaa: Seminaarikaupunki. I luok. Sisäänkirjoitettuja oppilaita: I I luokalla I I I luokalla I V luokalla kaikilla lu o killa. E d ellisistä oli: sisäoppilaita. ulkooppilaita. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. J y v ä s k y l ä Tam m isaari U u sik a a rleb y S o rtavala R a u m a R a a h e H e i n o l a K ajaan i Yhteensä :» Edelläm ainittujen luokalta siirtym inen ja vuositutkinnossa laitoksesta pääseminen näkyy seuraavista numeroista: Oppilaista Seminaarikaupunki. I luokalla I I luokalla I I I luokalla IV luokalla siirrettiin jäi jälelle siirrettiin jäi jälelle siirrettiin jäi jälelle sai päästötodistuksen jäi jälelle naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia., miehiä. i Jyväskylä Tammisaari "Uusikaarleby Sortavala i Rauma i 32 R a a h e H einola i Kajaani Yhteensä i i

6 Lukuvuoden kuluessa poistui eri seminaareista, oppimäärää loppuun suorittamatta, allamainituista syistä seuraava määrä oppilaita: Oppilaista Seminaarikaupunki. erosi kuoli erotettiin miehiä. naisia. miehiä. naisia. m iehiä. naisia Yhteensä poistuneita oppilaita. J y v ä s k y lä T a m m is a a ri... U u s ik a a r le b y S o r t a v a la R a u m a R a a h e... H e in o la... K a ja a n i Yhteensä Vanhem pien säädyn tai ammatin mukaan jakaantuivat oppilaat seuraavasti: Oppilaita, joiden vanhemmat olivat: Seminaarikaupunki. V irkam iehiä. Tilanom istajia, kauppiaita, teh tailijoita j. n. e. Talonom istajia, käsityölä i siä, alempaa porvaristoa j. n. e. Maata om istavia talon poikia, vuokraajia j. n. e. Torppareita ja tilatonta väestöä. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. m iehiä. naisia. Jyväskylä Tammisaari Uusikaarleby Sortavala Rauma R a a h e H einola Kajaani Yhteensä

7 Oppilaiden ikä (toukokuun 1 p:nä) nähdään seuraavasta taulusta: Seminaarikaupunki. Keski-ikä. A lin ikävuosi. K orkein ikävuosi. miehin. naisia. miehiä. naisia. miehiä. naisia. J y v ä s k y lä Tam m isaaari U u s ik a a r le b y S o r t a v a la R a u m a R a a h e H e in o la K a ja a n i Seminaareihin yhdistetyissä harjoituskouluissa sai opetusta allam ainittu määrä oppilaita: Seminaarikaupunki. Vl-luokkaisessa harjoituskoulussa Yhdistetyllä alemmalla ylem m ällä harjoitusluokalla osastolla osastolla Yhteensä oppilaita. Edellisessä sarekkeessa olevista oppilaista kävi harjoituskouluja: Edellä olevasta lukumäärästä päästettiin harjoituskouluista päivää. päivää päivää. enem. kuinlöo päivää. Jyväskylä Tammisaari U :kaarleby Sortavala Rauma Raahe H einola Kajaani Yhteensä

8 Seminaarien ja niihin yh distettyjen koulujen koko oppilasmäärä oli siis: J y v ä s k y lä s s ä... Tam m isaaressa U u d essa k a a rlebyssä :> S orta va la ssa ?> R a u m a lla R a a h e s s a » H e i n o l a s s a K a ja a n is s a » Yhteensä oppilasta. Seuraava määrä kuulijaoppilaita on niin tietopuolisessa kuin käytöllisessäkin suhteessa täydentänyt opintojansa allamainituissa seminaareissa saavuttaakseen pätevyyden opettajan- ja opettajattarenvirkoihin maan ylem m issä kansakouluissa, nim ittäin: Miehiä. Naisia. Jyväskylässä Tam m isaaressa... 4 U u dessakaarlebyssä... 4 Sortavalassa R a u m a lla R a a h e ssa H e in o la s s a K a ja a n is s a..... Yhteensä kuulijaoppilaita 6 39

9 1907 Seminaarien menot kalenterivuonna Seminaarikaupunki. opettajille. Palkkoja käsityönjohtajille japuutarhureille. palvelusväelle. Matkastipendejä. Apurahoja ja stipendejä oppilaille. Valo ja lämmin. Ruoan pito. Irtaimiston lisäys, korjauksia ja sekamenoja. jm 5%. jm. jm jm. 5%? jm. Sfmfi jm. Sfonf jm jm. J y v ä sk y lä T am m isaari U u sik a a r le b y S o r ta v a la R a u m a R aah e H e in o la K a ja a n i Yhteensä ö

10 II. Kansakoulut. 1. Kaupunkien kansakoulut. Lukuvuoden kuluessa perustettiin allam ainittuihin kaupunkeihin seuraavat uudet koulut ja koululuokat: H elsinkiin: 9 suomalaista ja 2 ruotsalaista luokkaa alem piin sekä 2 suom a la ista 'ja 1 ruotsalainen luokka ylem piin kansakouluihin; Loviisaan: 1 rinnakkaisosasto alemman ruotsalaisen koulun I:seen luokkaan; Tammisaareen: 1 jatkokoulu; Turkuun: 5 suomalaista alkeisluokkaa, 1 suomalainen ja 1 ruotsalainen realiluokka poikia varten, 1 ruotsalainen realiluokka tyttöjä varten, 1 suomalainen apukoululuokka sekä 1 suomalainen jatkoluokka poikia varten; P a r iin : 1 jatkokoulu; Tampereelle: 5 suomalaista rinnakkaisosastoa alem piin ja 8 suomalaista rinnakkaisosastoa ylem piin kansakouluihin sekä 1 apukoulu heikkoja lapsia varten; Lahdelle: 1 rinnakkaisosasto sekä Irseen että H h nteen luokkaan; V iip u riin : 1 rinnakkaisosasto alem piin ja 2 rinnakkaisosastoa ylem piin kansakouluihin; Lappeenrantaan: 1 rinnakkaisosasto IY :n teen luokkaan; Sortavalaan: suomalaisen kansakoulun I V luokka; Kotkaan: 1 rinnakkaisosasto alempaan suomalaiseen kansakouluun; Savonlinnaan: 1 rinnakkaisosasto alemman koulun IL seen luokkaan; Kuopioon: 1 rinnakkaisosasto alemman kouluni:seen luokkaan; Nikolainkaupunkiin: 1 alem pi suomalainen kansakoulu (ynnä rinnakkaisosasto I luokkaan) sekä 1 ylem p i suomalainen kansakoulu; Pietarsaareen: 1 rinnakkaisosasto ruotsalaisen kansakoulun IY :n teen luokkaan sekä 1 iltakoulu suomalaiseen kouluun; K e m iin : 1 rinnakkaisosasto koulun ILseen luokkaan. Sitä vastoin on lukuvuoden alusta tahi sen kuluessa lakkautettu: Turussa: 2 suomalaista iltakoululuokkaa; Uudessakaupungissa: 1 iltakoulu; Porissa: 1 iltakoulu; Tampereella: ruotsalainen jatkokoulu; Mikkelissä: 1 jatkokoulu; Raahessa: 1 iltakoulu. Kaupunkien kansakouluissa o li vuoden kuluessa opettajistona 307 miesopettajaa ja 843 naisopettajaa eli yhteensä 1150 henkeä. Oppilaita oli:

11 Poikia. T yttöjä. Y hteensä. 1 1 varsinaisissa k ansakouluissa... ilta k o u lu is s a... laim inlyötyjen lasten k o u lu is s a... ja tk o k o u lu is s a ; Y hteensä N äistä oppilaista sai suom enkielistä ja ruotsinkielistä opetusta. Jos kaikki oppilasta jaetaan tasan edelläm ainituille 1150 mies- ja naisopettajalle, tulee ku tak in opettajaa k o h ti 30 oppilasta. Lähinnä edelliseen lukuvuoteen verraten oli kaupunkien kansakoulujen opettajisto lisään ty n y t 67 hengellä ja oppilasluku 1305 lapsella. E dellä oleviin lukuihin ei ole laskettu harjoituskoulujen opettajistoa eikä oppilaita. 2. M aalaiskansakoulut. Lukuvuonna perustettiin seuraavat uudet kansakoulut ali am ainit- tu ih in lääneihin ja kuntiin: Uudenmaan lääniin 12 kansakoulua, nim ittäin: P ohjoispiirin koulu K arjalohjalle, Ekön ruotsalainen ja Ekön suom alainen koulu Pohjan pitäjääseen, Ström sön koulu Snappertunaan, H arparskogin koulu Tenholaan, Ahm on ja Tuorilan koulut Pyhäjärvelle, Huopalahden koulu H elsingin pitäjääseen, Metsä- kylän koulu Nurmijärvelle, V anhankylän koulu Tuusulaan, Grefnäs-Mikkels- piltom in koulu M yrskylään sekä S äyhteen koulu E tin pitäjääseen; Turun ja Porin lääniin 22 kansakoulua, nim ittäin: Tängsödan koulu Salt- viikiin, R örstorpin koulu Lem landiin, Hum m ersön koulu Eööglöön, kirkonkylän koulu Brändöön, Him oisten koulu Vehmaalle, Koveron koulu Laitilaan, P yhän koulu Mietoisiin, R auvolan koulu K aarinaan, K uonan koulu Sauvoon, Lem - lahden suom alainen koulu Paraisiin, Ström m an koulu Kemiöön, Söderbyn koulu D ragsfjärdiin, P yssykankaan koulu N akkilaan, P anelian-h iuon koulu K iu kaisiin, Niemen koulu Luvialle, K aukolan koulu L apin pitäjääseen, Niinisalon koulu K ankaanpäähän, K iikoisten koulu Suodenniemelle, Tyrväänkylän koulu Tyrväälle, H iirijärven koulu H arjavaltaan, L ietsalon koulu N aantalin m aalaiskuntaan, sekä V alpperin koulu N ousiaisten pitäjääseen; Hämeen lääniin 18 kansakoulua, nim ittäin: H auhon koulu Ruovedelle, R iuttaskorven koulu K uruun, K uokkalan koulu L em päälään, Siitam an koulu

12 Kangasalle, Järvensivun koulu Messukylään, K aukolan koulu Tammelaan, Palikkalan koulu Yp äjälle, Kehron koulu Urjalaan, Savikosken koulu K y lm ä koskelle, Pitkäjärven koulu Som erolle, H yvikkälän koulu Janakkalaan, A lh o- järven, Luom ajärven ja H avun koulut Jämsään, Oittilan koulu Korpilahdelle, Manskiven koulu Hollolaan, Särkijärven koulu Asikkalaan sekä K ostilan koulu Lam m in pitäjääseen; V iip u rin lääniin 84 kansakoulua, n im ittäin: Sorvalin (H iekan) ja Suurperon koulut V iipu rin pitäjääseen, K otterlahden koulu K o ivisto lle, Karhulan koulu Johanneksen pitäjääseen, In kilän koulu K u olem ajärvelle, Sutelan koulu K ym iin, Kitulan, Iham aan ja Neuvottom an koulut Vehkalahteen, Pitkäpaaden yksityinen koulu Virolahteen, H urttalan ja Muurolan koulut M iehikkälään, M attilan ja Pienen-M attilan koulut Valkealaan, K ontu lan ja Pu kkilan koulut Luum äelle, Sairalan koulu Lem ille, Virm utjoen koulu Ruokolahdelle, Sintolan ja Sokkalan koulut Antreaan, H im alan Telkkälän ja M uolajärven koulut Muolaan, K u o k kalan läntisen piirin ja Rajajoen koulut, kum pikin K ivennavalle, Nirkkolan koulu V alkjärvelle, Saaroisten koulu Metsäpirttiin, Ojajärven koulu Kaukolaan, Koitsanlahden ja M äntylahden koulut Parikkalaan, Niem isten koulu Sortavalan maalaiskuntaan, Latvasyrjän koulu Unkuniem elle, Ruokojärven koulu Im pilahdelle, Kaipaisten koulu Suojärvelle sekä Saarivaaran koulu K orpiselän pitäjääseen; M ikkelin lääniin 13 kansakoulua, nim ittäin: Karilanm aan ja Pääsinniem en koulut Sysmään, Brusin koulu Hartolaan, Asem an ja Ollikkalan koulut M äntyharjulle, K y y rö n koulu Ristiinan pitäjääseen, Härkälän koulu Juvalle, K y lm ä - mäen ja Mataramäen koulut Pieksäm äelle, H äkkilän koulu Haukivuoreen, Harmaalan koulu Puumalaan sekä Kam m olan ja Kaartilanm äen koulut Sulkavalle: K uopion lääniin 26 kansakoulua, nim ittäin: Jaakon vaaran, Vuonis järven ja K elvän koulut Pielisjärvelle, Jokikylän koulu Nurmekseen, Haapalahden ja Kuism an koulut Enoon, N ivan koulu Kiihtelysvaaraan, Sonkajan koulu Ilo mantsiin, Mutalan koulu ja Joensuun Nurmeksen rautatienkoulu K ontiolahdelle, Närsäkkälän ja R iih ijärven koulut K iteelle, Haapasalmen koulu Rääkkylään, Lappetelän, Mäkikylän, Ruotaanmäen ja Vänninmäen koulut, kaikki Iisalm en pitäjääseen, A ittojärven ja Rem eskylän koulut K iuruvedelle, K u iv a niemen koulu Pielavedelle, Haurangin koulu Tuusniemelle, Roikansaaren koulu K u opion maalaiskuntaan, K oivu lahden koulu Karttulaan, Vaajaniem en ja V eh vilän koulut Suonnejoelle sekä Kärkkäälän koulu Hankasalm elle; Vaasan lääniin 21 kansakoulua, nim ittäin: R iipin koulu Teuvalle, A la -V a llin ja llvesjoen koulut Jalasjärvelle, K alsilan koulu Vähäänkyröön, Isonkylän koulu Ylistaroon, P alvin k ylän koulu V öyrille, K an tolan koulu Kauhavalle, Nurmonperän koulu Lapualle, Abakkan koulu A laveteliin, A la viirteen ja V äliviirteen koulut Lohtajalle, Y lik y lä n koulu Kortesjärvelle. Paalijärven koulu A lajärvelle, 2

13 Leppälän koulu Kuortaneelle, Kankaanpään koulu Keuruulle, Karhi]an koulu M ultialle, Ikkalan koulu V irroille, Nurm ijärven koulu Laukaaseen, Linnan koulu Saarijärvelle, H öytiän koulu U uraisille sekä Eläm äjärven koulu Pihtiputaalle; Oulun lääniin 7 kansakoulua, nim ittäin: Madekosken koulu Oulun pitäjääseen, Metsäperän koulu Ylivieskaan, K iisk ilän koulu Sieviin, Savalojan koulu Rantsilaan, Leh tovaaran Lahnasjärven koulu K ajaanin maalaiskuntaan, Tuhkakylän koulu Sotkamoon sekä V iirin k ylän koulu Rovaniem elle. Sitä vastoin ovat allam ainitut 8 kansakoulua lakkauttaneet toimintansa, nim ittäin: Uudenmaan läänissä: Pernajalla Loviisan kaupungin yksityin en suomalainen koulu; Hämeen läänissä: Som erolla Längsjön (Pitkäjärven) kartanon yk sityinen koulu (jonka sijaan on tullut Pitkäjärven piirin koulu) ja Tarinmaan koulu Janakkalassa; V iip u rin läänissä: V oikan kylän koulu Valkealassa; M ikkelin läänissä: Savonlinnan Elisenvaaran rautatien koulu K erim ä ellä ; Kuopion läänissä: Juvankosken kaksoiskoulu Nilsiässä sekä Oulun läänissä: Ylisim on koulu Simon kunnassa. Jos näinät 8 koulua vähennetään vasta perustettujen kansakoulujen koko luvusta, joka o li 153, lisääntyi maalaiskansakoulujen lukumäärä tänä lukuvuotena 145:llä. Samana aikana oli toimessa kaikkiaan maalaiskansakoulua, jotka sukupuoleen ja opetuskieleen katsoen jakaantuivat seuraavalla tavalla: Lääni. luku. Kansakoulujen Jaettuina sukup. mukaan: Jaettuina mukaan: poikakouluja. tyttökouluja. suomalaisiä.! suomalaisruotsal. Uudenmaan lä ä n i Turun ja P orin lä ä n i H äm een l ä ä n i Viipurin» M ikkelin» Kuopion» Vaasan» Oulun» Yhteensä E dellä m ainituista kansakouluista oli 2 193:ssa yksi opettaja tai opettajatar johtajana; tässä on kuitenkin huomattava, että useimmat samassa paikassa olevat koulut, jotka ovat tilastoon otetut kaksoiskouluina (erityisinä pojille ja tytöille), opetukseen nähden olivat yh distetyt yhteiskouluiksi, joita kutakin siis johti sekä opettaja että opettajatar. Suuren oppilasluvun takia o li 470:ssa koulussa sen lisäksi, kansakouluasetuksen 128 :n mukaan, apuopettajia tai opettajattaria, kuten seuraava taulu lähemmin osottaa:

14 K ouluja, joissa opetti Lääni. [johtaja (-tar) s e k ä 1 a p u o p e tta ja (-tar). 1, ainoastaan jo h taja tai jo h ta ja ta r. johtaja (-tar) se k ä 2 a p u o p e tta ja a (-tarta). johtaja (-tar) se k a 3 a p u o p e tta ja a (-tarta). johtaja (-tar) s e k ä 4 a p u o p e tta ja a : (-tarta). johtaja (-tar) s e k ä : 6 a p u o p e tta ja a (-tartaj. johtaja (-tar) se k ä 7 a p u o p e tta ja a (-tarta). johtaja (-tar) sek ä 9 a p u o p e tta ja a (-tarta). Y hteensä. U udenm aan lääni i T urun ja P o rin i 433 H äm een lääni &35 V iipurin» * )i * )i 447 M ikkelin» K uopion» Vaasan» O ulun» Y hteensä i i i Täm ä opettajisto, jonka lukum äärä edellisenä lukuvuonna oli ja nyt oli lisääntynyt hengeksi, sai palkka-apua yleisistä varoista. Sen lisäksi oli henkeä osaksi opettajina ja opettajattarin a käsitöissä, osaksi satun naisina apulaisina joissakuissa m uissa aineissa, joka kaikki lähem m in nähdään seuraavasta taulusta: K ansakoulunopettajia ja opettajattaria. O pettajia ja opettajattaria käsitöissä sekä satunnaisia apulaisia m uissa aineissa. L ä ä n i. Opettajia. Opettajattaria. Y hteensä. Opettajia poikien käsitöissä. Opettajattaria ty t töjen käsitöissä. Satunnaisia apu-. laisia muissa aineissa. I U udenm aan lä ä n i T urun ja P o rin l ä ä n i H äm een l ä ä n i V iipurin > M ikkelin» Kuopion» V aasan» O ulun» Y hteensä ') T iiliruukki, 2) K olikkoinm äki, kum pikin V iipurin pitäjässä.

15 E dellä olevaan 3197 henkeen nousevaan lukumäärään kansakoulunopettajia ja opettajattaria on laskettu m yöskin Janakkalan kunnan Tervakosken koulun opettaja ja opettajatar, Virolahden kunnan Pitkäpaaden koulun opettaja, Muolan kunnan Suursaaren koulun opettajatar, Seinäjoen Esterm yyrän koulun opettajatar, Raippaluodon kunnan Söderuddenin koulun opettaja sekä K em in Karihaaran koulun molem m at opettajattaret, vaikka nämät koulut lukuvuoden aikana eivät nauttineet valtioapua. Kansakoulujen varsinaisista opettajista oli virkavahvistuskirjan saaneita, 699 koetusvuosiksi otettuja ja 415 virantoim ittajia. Opettajatoim een vaadittavaan kehitykseen nähden o li opettajalla ja opettajattarella täysi hakukelpoisuus, jota vastoin 33 oli sellaista vailla. Näistä suhteista annetaan lähem piä tietoja allaolevassa taulussa: Kansakoulujen opettajista ja -jattarista oli: Lääni. virkavahvistuksen siksi o tettuja. kootusvuo- hakukelpoisuutta vailla. virantoim ittajia. hakukelpoisia. Uudenmaan lä ä n i Turun ja Porin lä ä n i Häm een l ä ä n i Viipurin > M ikkelin» K uopion» V aasan» Oulun» Yhteensä Maaseudun kansakoulujen yhteenlaskettu oppilasluku oli lasta, jakaantuen sukupuoleltaan ja opetuskieleltään kuten seuraava taulu osottaa. Kun puheena olevissa kansakouluissa lähinnä edellisenä lukuvuotena kävi oppilasta, oli siis kansakouluopetusta nauttivien lasten lukumäärä tänä lukuvuonna lisääntynyt 4 732:11a. Keskim ääräinen oppilasluku kussakin maaseudun kansakoulussa o li 42; jos koko oppilasluku jaetaan n iille 3197 hengelle, jotka o liva t koulujen varsinaisena opettajistona, niin tu li jokaista mies- ja naisopettajaa kohti keskimäärin 35 oppilasta. Näistäkin seikoista saadaan lähempiä tietoja seuraavasta selostelosta:

16 O ppilasluku m aaseudun kansakouluissa. Lääni. luku. Koko oppilas- Näistä o li: Edellä olevista oppilaista sai opetusta: suomen kielellä. ruotsin kielellä. Keskimäärin oppilaita: kussakin koulussa. kutakin mies- ja naisopettajaa kohti. U udenm aan lä ä n i T urun ja P o rin l ä ä n i H äm een l ä ä n i V iipurin» M ikkelin» K uopion» V aasan» O ulun» Y hteensä Kansakouluasetuksen 124 :ssä m ainittua pikkulasten koulua pidettiin 1583 kansakoulussa. Nämä pikkulasten koulut ja niitten oppilaat joita oli lasta jak aa n tu iv a t eri lääneille seuraavasti: L ä ä n i. P ikkulasten koulujen luku. N äissä kouluissa käypien lasten luku. U udenm aan lä ä n i T urun ja P o rin l ä ä n i H äm een l ä ä n i V iipurin» M ikkelin» K uopion» V aasan» O ulun» Y hteensä x) *) N äistä oli 7 toim essa koko lukuvuoden taikka suurem m an osan siitä. Missä pikkulasten koulu oli jä rje ste tty siten, e ttä se suoraan m uodosti kansakoulun l:sen vuosiosaston, jo k a n au tti erityistä opetusta m uutam ina viikkoina syyslukukauden alussa, ei tä tä koulum uotoa yleensä ole tässä o tettu lukuun.

17 Sitä paitsi o liva t 83 kansakoulussa näiden kansakoulujen opettajat antaneet henkilöille, jotka aikaisemmin oliva t käyneet kansakoulua tahi muuten harrastivat tietojensa ja sivistyksensä kartuttamista, sellaista opetusta kuin kansakouluasetuksen 125 määrää. M iten edellä m ainittujen kansakoulujen lukumäärä jakaantui eri lääneille ja kuinka monta henkilöä k ä ytti hyväkseen puheena olevaa opetusta, osottaa seuraava taulu: L ä ä n i Kansakouluja, joissa N iitten henkilöiden luku, jotka annettiin kansakouluasetuksen 125 :n tätä opetusta h y määräämää opetusta. väkseen käyttivät. Uudenmaan lä ä n i Turun ja P o rin lä ä n i Häm een l ä ä n i Viipurin '> M ikkelin»... Kuopion» V aasan» Oulun» Yhteensä >) M iten lukuvuonna toimessa olleet kansakoulua jakaantu ivat eri maalaiskunnille, n äkyy seuraavasta yleiskatsauksesta: Lääni. Kuntia, joissa oli 1 kansakoulu. 1 koulu. } 3 koulua. [ 2 koulua. 1 5 koulua. 4 koulua. 7 koulua. 6 koulua. K u n t i a, j o i s s a o l i : 9 koulua. 8 koulua. 13 koulua. 12 koulua. 1 koulua. 10 koulua. 15 koulua koulua. 16 koulua. i 17 koulua. 18 koulua. 19 koulua. 23 koulua. 2 koulua. 24 koulua. 28 koulua. 29 koulua. Kuntia, joissa ei ollut kansakoulua. Uudenmaan lääni.. 39 i i i i 4 i i i Turun ja Porin lääni i 3 1 i Hämeen lääni i 3 Viipurin».... 2) i 1 i 5 1 i i i Mikkelin» Kuopion s i i i i i - Vaasan» i Oulun» Yhteensä i 3 i i i i i i ') 1 koulun oppilasmäärää ei ole ilm oitettu. Jatkokursseista katso sivu 17. 2) Metsäpirtti on tähän m erkitty eri kunnaksi.

18 K aikissa maalaiskunnissa oli siis, edellisen taulun mukaan, lukuvuonna ainakin jokin Ylih allitu ksen valvonnan alainen ylem p i kansakoulu vaikuttamassa; poikkeuksena oli ainoastaan: Velkuan kunta T u ru n ja P o rin läänissä. Kou lujen lukumäärä maalaiskunnissa on, kuten edellisestä taulusta näkyy, eri osissa maatamme aivan erilainen. N iin on Oulun läänissä ainoasti 2 kuntaa edistynyt niin pitkälle, että niissä on 9 koulua. Turun ja Porin läänissä on 1 kunta, jossa on 12 koulua, M ikkelin läänissä 2 kuntaa, joissa on 13 koulua ja n. e. A lem pana luetellaan ne kunnat, jotka kussakin läänissä tässä suhteessa ovat ensimmäisinä, sekä m yöskin ne, joissa kouluja on 15 tahi enemmän: Kuntia, joissa oli: Lääni. Kunta. 9 koulua. 12 koulua. 13 koulua. 15 koulua. 16 koulua. 17 koulua. 18 koulua. 19 koulua. 2 koulua. 23 koulua. 21 koulua. 28 koulua. 29 koulua. Uudenmaan lääni: N u rm ijärvi... 1 H e l s i n k i... i P o r v o o... 1 Turun ja Porin lääni: ' P a r a in e n... i Hämeen lääni: R u o v e s i... - i T a m m e la... i i H a u s jä r v i... i - - Jäm sä... i Viipurin lääni: V e h k a la h t i... 1 K y m i... i V i r o l a h t i... i Säkkijärvi... i V a l k e a l a... i K iven n apa... i M u o la... i U u s ik ir k k o... 1 S o r t a v a la... i V i i p u r i... 1

19 Kuntia, joissa oli: Lääni. Kunta. 9 koulu a. 12 koulu a. 13 koulu a. 15 koulu a. 16 koulua. 17 koulu a. 18 koulu a. 19 koulu a. 22 koulu a. 23 koulu a. 24 koulu a. 28 koulu a. 29 koulu a. Mikkelin lääni: Sysm ä... i M i k k e l i... i Kuopion lääni: N u r m e s... i L e p p ä v i r t a... i N ils iä... i I i s a l m i... i K u o p i o... l Vaasan lääni: N ä r p i ö... i Oulun lääni: l i... A la t o r n io... i i Yhteensä 2 i i 3 i i i i i K äytettävän ä oleva osa F iiru h jelm in rahaston korkovaroista, kaikkiaan markkaa 93 penniä, lähetettiin maaliskuussa 1908 asianomaisten piiritarkastajien kautta 20 markan suuruisina stipendeinä köyh ille ja ahkerille kansakoulunoppilaille sellaisen jakoperusteen mukaan, että H elsingin, Lohjan, Rauman, K otkan Lappeenrannan, Viipurin, M ikkelin ja Kuopion piirin koulujen osalle tuli 360 markkaa kullekin, Turun, Porin, Hämeenlinnan, Tampereen, Lahden, Jyväskylän, Alavuuden, Kaskisten, Vaasan ja K ajaanin piireille 340 markkaa kullekin, Porvoon, Sortavalan ja Joensuun piireille 320 markkaa kullekin, Savonlinnan, Kannuksen ja Oulun piireille 300 markkaa kullekin, Ahvenanm aan piirille 280 markkaa, L a p in p iirille 260 markkaa sekä kreikkalais-katolisten koulujen osalle 179 markkaa 93 penniä. Sairasavuiksi kansakoulunopettajille ja opettajattarille suostuntavaroista osotettu markan suuruinen määräraha jaettiin kokonaisuudessaan 287 opettajalle ja opettajatarelle. Apum äärät vaih telivat 50:stä 700 markkaan. Standertskjölclin rahaston L itt. A. korkovaroista on vuotena 1908 jaettu

20 1» markkaa 67:lle virassa olevalle kansakoulunopettajattarelle vuoden kuluessa suoritetun eläkemaksun lisäksi., Saman rahaston L itt. B. korkovaroista, jotka Keisarillisen Senaatin määträyksen mukaan tammikuun 18 p:ltä 1877 ovat annetut Ylihallitu ksen jaettaviksi kivu lloisille kansakoulujen naisopettajille, on 12 naisopettajaa vuonna 1908 saanut satunnaista apua, yhteensä markkaa 95 penniä. E lis H olm in apurahastolle vuonna 1907 kertyneistä koroista ei voitu jakaa mitään uutta apurahaa. Pikkukoulunopettajien ja opettajattarien valmistamista varten m yönnetystä 2000 markan suuruisesta määrärahasta on vuonna 1908 jaettu 400 markkaa l:lle kansakoulunopettajalle, joka voimassa olevien määräysten mukaan oli to i meenpannut opetuskursseja m ainittua tarkoitusta varten. K irjastoja varten maalaiskansakouliijen opettajille ja opettajattanne osotettu markan määräraha käytettiin kokonaisuudessaan saman jakoperusteen mukaan, kuin edellisenä lukuvuonna. K irjastojen luku oli tänä lukuvuonna 510, eli 3 enemmän kuin lähinnä edellisenä. Jatkokursseja varten suostuntavaroista m yönnetystä määrärahasta, yhteensä markkaa, on vuonna 1908 annettu palkkioita kaikkiaan 384 kurssista, nim ittäin 125 kurssista 300 markkaa kustakin, 186 kurssista 200 markkaa kustakin, 71 kurssista 150 markkaa kustakin, 1 kurssista 75 markkaa sekä 1 kurssista 50 markkaa eli yhteensä markkaa, ja matkakustannusten korvauksia kaikkiaan 4429 markkaa 92 penniä, sillä tavoin kuin seuraava piirittäin laadittu taulu osoittaa: 3

21 IB Jatkokurssien lukumäärä. Annetut korvaukset Tarkastuspiiri. I I I I I I ryhmä. ryhmä. ryhmä. i kurssien pitämisestä. matkakuluista. Suomen markkaa. Ahvenanmaan piiri : 3 609: Turun» : :90 Helsingin» : 2 951: Lohjan» : 4 043: Porvoon» : 2 857: Rauman» : 2 350: Porin» : : 20 Hämeenlinnan» : 1934: Tampereen» : :20 Lahden» : 3 778: Kotkan» : : 87 Lappeenrannan» : :50 Viipurin» : 3 926: Sortavalan» : : 20 Mikkelin» : :20 Savonlinnan» : :20 Joensuun» : 3 491: Kuopion» : : 24 Jyväskylän» : :80 Alavuuden» : :35 Kaskisten» : : 50 Vaasan»... G : 7 035: Kannuksen» : 2 275: Kajaanin» : :76 Oulun» : Lapin» : 971: Kreikka]-katolist. piiri : Yhteensä : : 92 Opetuksen kuuntelemista varten seminaareissa ja muiden paikkakuntien kansakouluissa osotetusta määrärahasta on Ylih allitu s viim e vuonna jakanut markkaa. Tällaista avustusta pääsi siten nauttimaan yhteensä 107 opettajaa ja opettajatarta. Apum äärien suuruus vaih teli 50:stä 200 markkaan.

22 III. KANSANOPISTOT. ECOLES SUPÉRIEURES POPULAIRES.

23 Kansanopistot, maamies- ja emäntäkoulut y. m, A. Varsinaisia kansanopistoja ta i yhdistettyjä samanlaatuiset oppilaitokset lukuvuonna kansanopistoja sekä maamies- ja emäntäkouluja. i N i m i j a p a i k k a k u n t a. 1 K uinka m ones lu k u v u o si 1Lukuvuoden p itu u s. K u u k a u sia., V a ltio ap u. M ark k aa. (Vuoden i 1908 menosäännön m ukaan). O p e tta jie n ja o p e tta j a t a r i e n l u k u : O p e tta jia. 1 Y h te e n sä. I O p e tta ja ta r ia O p p ila s te n N a isia. _ M iehiä. Y h te e n s ä. ioulun- Oppilasmäärä, joka kävi koulussa koko lukuvuoden. M ieh iä, j N a isia. räynnin pituus. tietom äärä vastaanotettaessa. O p p ilasten ikä. O p p ila s m ä ä rä, jo k a v a a n jo n k u n osan lu k u vuotta kävi koulussa : v ä h in tä in 5 k u u k a u t t a m u tta ei k o k o lu k u v u o tta. v ä h in tä in 4 k n u k.. m u tta v ä h e m m in k u in 5 k u u k a u tta. ly h y e n i- m ä n a ja n k u in 4 k u u k a u tta. K aikista sisäänkirjoitotuista oppilaista oli allem erkitty määrä e n n e n k ä y n y t jo s s a k in y le m m ä s s ä o p p ila ito k sessa. jo n a k in e d e llis e n ä v u o n n a k ä y n y t k a n s a n o p isto ssa. lä p ik ä y n y t tä y d e llis e n k a n s a k o u - lu k u rs s in. k ä y n y t jonkun lu k u k a u d e n ta i v u o d e n k a n s a k o u lu s s a. k a n s a k o u lu n k ä y m ä ttö m iä. Oppilasmäärä, joka onnen lukuvuoden alkua ei o llu t t ä y ttä n y t 18 vuotta. o li t ä y t t ä n y t 18 m u tta ei 22 v u o tta. oli t ä y t t ä n y t 22 v u o tta. M. N. M. N. M. N. M. N. M. N. M. N. M. N. M. N. M. N. M. N. M. N. Folkhögskolan i B orgä (P o rv o o ) n M ellersta N ylands folkhögskola (E s p o o ) K ronoby folkhögskola (K ru u n u b y ) Länsi-Suomen ]. H uittisten kansanopisto (Huittinen) 16 G Keski-Savon kansanopisto (Mikkelin maasourak.) li Etelä-Pohjanm aan suomal. kansanopisto (Ilmajoki) i Pohjois-Pohjanm aan ensimm. kansanop. (Liminka) Sydvästra Finlands svenska folkhögskola (Parainen) ) Lahden kansanopisto (L a h ti) , o H äm een» (Sääksm äki) i U udenkirkon.» (Uusikirkko, Viip. 1.) Keski-Suomen» (L a u k a a ) Pohjois-Savon» (Kuopion m aaseurak.) l Pobjois-K arjalan kansanopisto (Kiihtelysvaara) A lands folkhögskola ( F in s tr ö m ) Lounais-K arjalan kansanopisto (V iro la h ti) V estankvarn landtm. och husni. skola (Inkoo) s K oski-pohjanm aan kansanopisto (Haapavesi) K ym inlaakson s> (S ip p o la ) Ib Länsi-U udenm aan» (V ihti) Ib Ib Varsinais-Suomen» (P aim io) N ärpes landtm. o. liusm. skola ( N ä r p iö ) Perä-Pohjolan kansanopisto (A la to rn io ) Ö stra Nylands landtm. o. husm. skola (Pernaja) Västra N ylands folkhögskola (P o h ja) Itä-K arjalan kansanopisto (Im pilahti) Sörnäisten kristill. kansanopisto (Sörnäinen) b Tuusulan kansanopisto (T uusula) Puhoksen kansanopisto (K itee) , o Vörä landtm. o. husm. skola (V öyri) , i Lappfjärd folkhögskola (L a p v ä ä rtti) Yhteensä i i i _ i 1 i 2 14 _ ö' G H i 10 7 G 5 G i G i i _ G _ _ _ _ G

24 Kansanopistot, maamies- ja emäntäkoulut y. m. samanlaatuiset oppilaitokset lukuvuonna (Jatk). A. V a r s i n a is i a k a n s a n o p is t o ja ta i y h d ist e tt y jä k a n s a n o p is t o ja se k ä m a a m ie s- j a e m ä n tä k o u lu ja. (Suite). Nimi ja paikkakunta. sääty. Oppilasmäärästä kuului tilalliseen väestöön. tilattomaan väestöön tai muuhun työkansan luokkaan. muuhun ammattiin tai kansanluokkaan. Maksavia oppilaita. V apaa-oppilaita. Sisä-oppilaita. Markkaa. Apurahojen määrä. M. N. M. N. M. N. M. N. M. N. M. N. Folkhügskolan i B o r g ä M ellersta Nylands folkhögskola K ron oh y fo lk h ö g s k o la Länsi-Suomen 1. H uittisten kansanopisto K eski-savon kan san opisto Etelä-Pohjanm aan suoma), kansanopisto Pohjois-Pohjanm aan ensimm. kansanop Sydvästra Einlands svenska folkhögskola Lahden k a n s a n o p is to Häm een» Uudenkirkon» Keski-Suom en» Pohjois-Savon» Pohjois-Karjalan» Alands fo lk h ö g s k o la Lounais-Karjalan kansanopisto Vestankvarn landtm. ooh husm. skola Keski-Pohjanm aan kansanopisto Kym inlaakson» Länsi-Uudenmaan» Varsinais-Suomen» Närpes landtm. o. husm. s k o la Perä-Poh jolan k a n s a n o p is to Östra Nylands landtm. o. husm. skola Västra Nylands fo lk h ö g s k o la Itä-K arjalan k a n san op isto o Sörnäisten kristill. kansanopisto Tuusulan kansanopisto Puhoksen k a n s a n o p is to Vörä landtm. o. husm. s k o la Lappfjärd fo lk h ö g s k o la Yhteensä

25 190S. 23 A llam ainittu ihin kansanopistoihin yhdistetyissä talvikursseissa oli seuraava määrä oppilaita, nim ittäin: Miehiä. Naisia. K eski-savon kansanopistossa Etelä-Pohjanm aan».., K eski-p oh j aumaan» Kym inlaakson» Vestankvarn > Yhtee:nsä 59 9 B. Varsinaisia emäntäkouluja. N im i ja paikkakunta. 1 Kuinka mones luku- vuosi. Lukuvuoden pituus. Kuukausia. Yaltioapu. Markkaa. (Vuoden 1908 menosäännön mukaan). O pettajien ja opettaja ta r ie n Opettajia. O pettajataria. Oppilaita yhteensä. j Maksavia oppilaita. Vapaa-oppilaita. 1 Sisä-oppilaita. Orimattilan emäntäkoulu (O r im a ttila ) i i 23 Laihian emäntä- ja käsityökoulu (L a i h i a ) i 1 Elias Lön nrotin emännyyskoulu (Sammatti) i Paimion emäntä-, käsityö-jakasvitarhakoulu (Paim io) i Lapuan emäntä-, käsityö-ja kasvitarhakoulu (Lapua) Yhteensä Tampereen Työväenopistossa, joka on ainoa laatuaan, on lukuvuonna ollut 5 luennonpitäjää. O ppilaita oli yhteensä 241, joista 100 miestä ja 141 naista. 158 oppilasta oli antanut heiltä p yyd ettyjä tietoja itsestänsä. Näiden keski-ikä oli 25 vuotta. Am m attinsa puolesta he jakaantuivat seuraavasti: T eh d a styölä isiä K ä s ity ö lä is iä U l k o t y ö l ä i s i ä R a u t a t ie lä is iä Kauppiaita ja kauppa-apulaisia M uita a m m a ttila is ia Yhteensä 158 Sekä kaupunkien että maaseudun eri kansakoulujen opettajistosta ja oppi- lasluvusta annetaan lähem piä tietoja tähän liitetyissä tilastollisissa tauluissa, joihin Y lih a llitu s täten saa viitata. H elsingissä maaliskuussa 1909.

26 TAULUJA. TABLEAUX.

27 l I Taulu. K aupunkien kansakoulut: Opettajisto sekä Ecoles primaires des villes: Personnel enseignant, nombre d élèves, e oppilaisten luku ja koulunkäynti lukuvuonna leur présence à l école pendant l année scolaire K aupunkikunta, Opettajien ja opettajatarien a) opettajia. I opetta- I jattaria. j Koko kansakoululaitos. Ä. luku : b) Edellä olevista oppilaista opetettiin: c) suomen kielellä. ruotsin kielellä. muulla kielellä. V arsinaisia kansakou- Oppilasluku varsinaisissa kansakouluissa jakaantui luokille : d) *) I - I I HI VI VII l m luja (alempia ja ylempiä). B. Iltakouluja. C. E d e llis e s s ä s a r e k k e e s s a o le v is ta o p p ila is ta k ä v i k o u lu a : e) e n in tä ä n 90 p äiv ä ä., päiv ä ä p ä iv ä ä. enemmän 1! kuin 150 päiv ä ä. Lukuvuoden lo pussa p ä ä s tö to d is - : tuksen s a a n e ita. p o ik ia. O p p ila s te n f) ty ttö jä. Y h te e n sä. L a im in ly ö ty j en la s te n k o u lu ja se k ä a p u k o u lu ja. D. Jatkokouluja. E O p p ila s te n l u k u : g) j l p o ik ia. ty ttö jä. Y h teen sä.! 1 O p p ila s te n l u k u : h) 15 ie ! ty ttö jä.!! Y h te e n sä. K aupunkikunta. U udenm aan lääni. H e ls in k i P o rv o o L o v iisa T am m isaari H anko Turun ja P orin lääni. Yhteensä T u r k u N a a n ta li U usikaupunki R a u m a P o r i M aarianham ina H äm een lääni. Yhteensä H äm eenlin n a T a m p e re L a h ti V iipurin lääni. Yhteensä V iip u ri H a m i n a L appeenranta T raduction d es rubriques. Col. 1. Gouvernements et villes. A. Ensemble de l enseignement. a) Nombre de m aîtres et de Elèves ayan t reçu l ensignement en langue, finnoise (col. 8), suédoise (col. 9), en d autres langues (col. 10). (col ; col. 14 total). e) Nombre d élèves ayant fréquenté l'école pendant le nombre de jou rs suivant, Elèves sortis d école avec certificat d'études. C. Ecoles du soir, f) Nombre d élèves, col (garçons, filles, total). E. Ecoles primaires supérieures, h) Nombre d élèves, col (garçons, filles, total). U udenm aan lääni Helsinki Porvoo Loviisa Tammisaari Hanko T u ru n a P o rin lä ä n i Turku Naantali U usikaupunki Rauma Pori M aarianhamina H äm een lääni H äm eenlinna ) Tampere Lahti _ Viipuri Hamina. V iipurin lääni Lappeenranta. maîtresses, côl 2 4 (maîtres, maîtresses, total). ' b) Nombre d élèves, col. 5 7 (garçons, filles, total). c) B. Ecoles prim aires proprem ent dites (cours élémentaire et supérieur). d) D istribution des élèves des classes col, jou rs ou au-dessous, col. 16 de 91 à 120 j., col. 17 de 121 à 150 j., col. 18 plu s de 150 j. Col. 19. total). D. Ecoles pour les enfants moralement abandonnés, g) Nombre d élèves, col (garçons, filles, *) Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta vastaavat luokat I II»alempaa kansakoulua» ja luokat III VI (VII)»ylempää kansakoulua». 2) Näistä 260 tehtaalaiskpulun, oppilasta (118 poikaa ja 142 tyttöä).

28 i Kaupunkikunta. Opettajien ja op ettajatarien lukn: opettajia. opetta- ; jattaria. Koko kansakoululaitos. 1 Í Y h teen sä.. Edellä olevista oppilaista opetettiin : suomen kielellä. ruotsin kielellä. 1 muulla kielellä. Varsinaisia kansakou- Oppilasluku varsinaisiss kansakouluissa jakaantui lu o k ille : *) I-II m -v i VII l 2 3 * luja (alempia ja ylempiä). Edellisessä sarekkeessa olevista oppilaista kävi k o u lu a : 90 päivää päivää päivää, j enemmän kuin 150 päivää. Lukuvuoden lo pussa päästötodistuksen 1 Iltakouluja.! Laim inlyötyjen lasten kouluja sekä Jatkokouluja. apukouluja. Oppilast en luku : j! j j j K aupunkikunta. ' Käkisalm i Sortavala K otka Yhteensä 3» M ikkelin lääni. Mikkeli Savonlinna Yhteensä Kuopion lääni. Kuopio Joensuu Iisalmi Yhteensä V aasan lääni. Nikolainkaupunki Kristiinankaupunki Kaskinen Pietarsaari Kokkola i» Yhteensä Oulun lääni. Oulu R aahe... ; _ Kajaani Tornio Kemi » Yhteensä Käkisalmi Sortavala K otka. 12« M ik k e lin lä ä n i _ Mikkeli Savonlinna « _ Kuopio Joensuu Iisalmi K uopion lääni. V aasan lääni s) N ikolainkaupunki K ristiin ankaupunki Kaskinen Pietarsaari Kokkola O ulun lääni Oulu _ - - Raahe Kajaani Tornio _ Kemi Yht. kaikissa kaupungeissa ' rj Kts. viitta *) 2:sella sivulla. a)»tehtaalaisboulun» oppilaat.