L U O N N O S S U U N N I T E L M A

Transkriptio

1 J Y V Ä S K Y L Ä N K O N S E R T T I S A L I L U O N N O S S U U N N I T E L M A

2 Konserttisali Jyväskylän Lutakkoon Ratkaisun lähtökohdat Jyväskylän kaupunginorkesteri on saavuttanut viime vuosina taiteellisesti korkean tason. Sen toiminta on monipuolista ja kiinnostaa yleisöä. Ongelman muodostavat nykyiset harjoittelu- ja konserttitilat, jotka ovat monin tavoin riittämättömät. Tämä muodostaa esteen niin orkesterin kehittymiselle kuin rajoittaa sen toiminnan mahdollisuuksia. Orkesteri tarvitsee arvoisensa laadukkaan toimintaympäristön. Suunnitelman lähtökohtana on 1000 kuulijalle ja täysimittaiselle sinfoniaorkesterille mitoitettu konserttisali. Toimiakseen tehokkaasti sali edellyttää orkesterille ja huollolle riittävät taustatilat. Näin turvataan toiminnan taloudellinen kannattavuus. Arkkitehtonisen ratkaisun tulee korostaa konserttimuusikin akustisten edellytysten toteutumista sekä kokeilevaa ja kansainvälisesti vetovoimaista omaleimaisuutta. Jyväskylän kaupunginhallituksen valitsema ohjausryhmä edellyttää konserttisalin edustavan akustisilta ja toiminnallisilta ominaisuuksiltaan kansainvälistä huipputasoa. Ratkaisun löytäminen Paviljongin yhteyteen rakentamispaikaksi valitulle Lutakon neliötorin kupeeseen on haastava tehtävä. Uuden rakennuksen tulee kunnioittaa niin vanhaa Schaumanin konttorirakennusta kuin asettua olennaiseksi osaksi näkymiltään katkeamatonta julkisten tilojen sarjaa Matkakeskuksesta ympyrätorin, konttoriaukion ja Lutakonpuiston kautta Jyväsjärvelle. Konserttisalin tulee muodostaa kaupunkikontekstissa merkittävä osa Jyväskylän myönteistä julkikuvaa ja liittää Lutakko osaksi kaupungin keskustaa. Ajallisesti kestävä ratkaisu rakentaa Jyväskyläläisten identiteettiä ja ylpeyttä omasta kotikaupungistaan. Onnistuneen ratkaisun imagollinen merkitys kaupungille on huomattava. Tukeutuessaan Paviljongin valmiiseen rakenteeseen uusi konserttisali voi hyödyntää sen teknisiä järjestelmiä, osaa olemassa olevista palvelevista tiloista sekä pysäköintikapasiteettia. Samalla konserttitalo nostaa Paviljongin imagoa ja lisää sen toiminnan mahdollisuuksia. Suunnittelun tavoitteena on kokonaistaloudellinen ratkaisu, jonka tuottamat hyödyt tekevät rakennuksen toteuttamisesta ja käytöstä edullisen. Kaupunkikuva Uusi konsertti- ja kongressikeskus vahvistaa kaupunkikuvallisesti Jyväskylän omaleimaisuutta sekä Lutakon alueen ominaispiirteitä. Suunnitelma jalostaa alueen julkisten tilojen sarjaa Matkakeskukselta Jyväsjärvelle. Osallistuessaan voimakkaasti ympäröivään kaupunkikuvaan se pystyy yksinkertaisin keinoin muuttamaan kerralla sen laatua merkittävällä tavalla myönteiseen suuntaan. Konserttisali asettuu keskustasta saavuttaessa näkymän päätteeksi. Sen kaupunkiin näkyvä hahmo tekee oikeutta mielikuvalle Jyväskylästä nykyaikaisena ja elinvoimaisena kaupunkina. Vapaasti taipuva elävästi aukotettu metallijulkisivu elää kaupunkikuvassa vuorokauden aikojen mukaan valaistuna. Aaltoileva julkisivu kiertää myös paviljongin auditorion vaippaansa muodostaen kokonaisuudesta yhtenäisen. Salia kiertävät lämpiötilat avautuvat radan yli kohti keskustaa ja Lutakonpuiston suuntaisesti Jyväsjärvelle. Ulkotilat säilyvät vapaina tapahtumille. Uusi rakennus tukee niiden aktiivista elämää. Se asettuu luonteeltaan erilaisena kunnioittamaan vanhaa konttoria virittäen uudelleen aukioiden tilarakenteen. Uusi rakenne ojentautuu myös kohti Lutakon Aukiota ja sitoo kokonaisuuden myös tältä suunnalta yhteen. JYVÄSKYLÄN KONSERTTITALO

3 Konserttisali ja palvelevat tilat Konserttisalin päätarkoitus on olla klassisen musiikin akustisesti paras mahdollinen esityspaikka. Salin muoto vaikuttaa sen akustiikkaan ja soinnin laatuun. Lopullinen salin muoto syntyy aina arkkitehdin ja akustikon tiiviissä yhteistyössä luvun alkuun mennessä toteutetut suorakaiteen muotoiset kenkälaatikkosalit Wienin Musikverein (1870), Amsterdamin Concertgebouw (Amsterdam, 1887) ja Bostonin Symphony Hall (1900) ovat tämän salityypin arvostetuimmat edustajat. Muita toimivia akustisia malleja on kehitetty myöhemmin. Viinitarhasaleja edustavat mm. Berliinin Philharmonie (1963), Tokion Suntory Hall (1986), Los Angelesin Walt Disney Concert Hall (2003) sekä Helsingin uusi Musiikkitalo (2011). Birmingham Symphony Hall (1991), Luzernin Konzertsaal (1998) ja Lahden Sibeliustalo (2000) ovat esimerkkejä edellisten pohjalta johdetusta hybridimallista. Suunnitelman lähtökohdaksi on otettu perinteinen kenkälaatikkosali, joka muodostaa oman, ympäröivistä tiloista täydellisesti irrotetun rakenteensa. Salin seinät ja ulkopuolta kantavat rakenteet on erotettu ääneneristyksellä toisistaan. Näin ulkopuoliset äänet eivät häiritse saliakustiikkaa ja äänimaailmaa pystytään kontrolloimaan. Suunnitelmassa salin seinien ja katon heijastavien verhousrakenteiden pinnat on esitetty kuperina hajottamaan ääntä. Pintojen täsmällinen muotoilu sekä tarvittavien orkesteriheijastimien ratkaisut kuuluvat tarkempaan suunnitteluvaiheeseen. Pintoja rikkovat modernit muodot vastaavat klassisten salien seinäpintojen ääntä heijastavaa jäsentelyä. Suunnitelmassa on osoitettu niin akustiikan kuin teknisten installaatioiden suunnittelulle ja sijoittamiselle riittävästi tilaa salivaipan ympäriltä. Tuhatpaikkaisen konserttisalin pituuden ja leveyden suhde on ihanteellinen 1:2, leveys 18m ja pituus 36m. Salissa on korkeutta vähintään 20m eli min.13m3/h. Kuten historiallisissa kenkälaatikkosaleissa parvet lisäävät salin poikittaisenergian määrää. Ne lisäävät äänen heijastuksia, rikkovat niiden suuntaa ja tuottavat orkesterille toivottavia takaisinheijastuksia. Kolme parvea suunnitellaan siten, että niiltä on hyvät näkölinjat näyttämölle. Tarkkaamo on sijoitettu salin takaosaan ylimmän parven päälle. Näyttämön leveys on 18 metriä ja syvyys 12 metriä, jotta sille mahtuu täysimittainen sinfoniaorkesteri. Sähkömoottoritoimisten nostimien avulla säädetään näyttämön etureunan tasoa ja lisätään salin esitysteknisiä mahdollisuuksia. Näyttämön alle rakennettava alustila toimii varastona. Wien Musikverein Permannon rivit on muotoiltu kaarevina, jotta saavutetaan solistin ja orkesterin sekä yleisön välille intiimi tunnelma esitystilanteessa. Psykologinen akustiikka on merkittävä osa konserttikokemusta. Jäsentämällä permantoaluetta nostamalla reuna-alueita muuta osaa ylemmäs sekä jakamalla suuri tuolialue pituussuunnassa välittävällä käytävällä kahtia vaikutetaan psykologisesti akustiikan kokemiseen myönteisenä. Kuulija kokee olevansa suuressa joukossa osa pienempää ryhmää pystyen sijoittamaan itsensä yksilölliseen ja turvalliseen paikkaan suuressa salissa. Turvalliseksi koettu tilakokemus lisää konserttielämystä, helpottaa sosiaaliseen tilanteeseen hakeutumista ja saa kuulijan palamaan mielellään uudelleen konserttiin. Konserttisalin liittyminen paviljonkiin on ratkaistu luontevasti. Sisäänkäynti on sijoitettu ilmeiseen paikkaan ympyrätorilta. Aulatoiminnot levittäytyvät ensimmäiseen kerrokseen. Olemassa olevia naulakko- ja wc-tiloja voidaan täydentää sisääntuloaulan yhteyteen salin permannon korkean osan alle. Korkea lämpiötila yhdistyy kaikissa kerroksissa Paviljongin vastaaviin tasoihin. Siirtyminen saliin tapahtuu portaiden välityksellä ja maiseman äärellä ulkoseinän viertä permannolle ja parville. Kuljettaessa ylöspäin näkymä avautuu kohti kaupunkia ja alaspäin laskeuduttaessa kohti Jyväsjärveä Lutakonpuistoon. Järjestely on orientoitavuuden kannalta selkeä. Paviljongin auditorion portaikon käyttäminen tasaa yleisövirtoja. Hissiyhteydet tarjoavat esteettömän yhteyden kaikille tasoille ja kaikkiin tiloihin niin yleisölle kuin esiintyjille. Eri salien yleisö voi käyttää yhteisiä aula- ja palvelutiloja. Salin monipuolinen ja sujuva toiminta on myös sen kilpailukyvyn ja taloudellisen kannattavuuden perusedellytys. Huoltoyhteys on järjestetty pysäköintialueen kautta pohjoisesta Lutakonpuiston puolelta, uuden ja vanhan rakennuksen liitoskohdasta. Varasto- ja huoltotilat ovat suoraan salin vieressä helposti samassa tasossa saavutettavissa. Taustatilat on suunniteltu palvelemaan ihanteellisesti niin salin kuin orkesterin toimintaa. Orkesterilämpiö ja esiintyjien pukeutumistilat sijoittuvat välittömästi näyttämön taakse. Salin sisäänkäynnit ja taustatilat liittyvät Paviljongin kerroksiin samoissa tasoissa. Paviljongin päädystä puretut tilat on kompensoitu salin taustatilojen päälle. Suunnitteluratkaisu sallii myös hallinto- ja harjoitustilojen määrän lisäämisen taustatilojen yläpuolisiin kerroksiin. Tilaohjelmaa voidaan joustavasti tarkistaa tältä osin ratkaisun keskeisten ansioiden kärsimättä. JYVÄSKYLÄN KONSERTTITALO

4 Arkkitehtuuri, rakenteet ja pintamateriaalit Uuden konserttisalirakennuksen arkkitehtuuri on modernia ja vapautunutta. Ulko- ja sisätilojen ilmavat muodot henkivät keveyttä ja viestivät musiikin tuottamasta ilosta ja mielihyvästä. Konserttisali tuo kaupunkikuvaan uuden modernin ilmeen ja korostaa aluetta kulttuurin ja vapaa-ajan ympäristönä. Rakennus kokoaa keskeisen kaupunkitilan täydentäen tällä vuosituhannella rakennetun uuden arkkitehtonisen kokonaisuuden. Konserttisali on helposti saavutettavissa kävellen kaupungin keskustasta ja autolla tai julkisilla kulkuneuvoilla niin läheltä kuin kaukaa. Ratkaisu turvaa alueen toiminnallisen kehittämisen ja nostaa kestävällä tavalla koko ympäristön laatua. Konserttitalon ulkopinnan muodostaa nykytekniikalla rei itetty sävytetty metallilevyfasadi. Jotta arkkitehtoninen hahmo muodostuu riittävän vahvaksi, kevyt rakenne verhoaa myös Paviljongin auditorio-osan osaksi kokonaisuutta. Uusi julkisivu liittyy Paviljonkiin huomaamattomasti. Verhous suojaa lämpiötiloja auringon ylilämmöltä ja siihen voidaan tekniikan kehittyessä asentaa taloudellisesti aurinkoenergiaa hyödyntävää valosähköistä (photovoltaics) paneelitekniikkaa. Konkreettisten ekologisten sovellusten hyödyntäminen on olennainen osa todellista kestävää rakentamista. Aulojen osalla lämpöä eristävän ulkoseinärakenteen muodostavat lämpöeristyslasit. Pystysuuntaiset teräsrakenteet kantavat niin lasiseiniä kuin ulkopuolista metallijulkisivua. Konserttisalin sisäpinnat on esitetty toteutettaviksi kaarevista puulevyistä. Puu on suomalainen materiaali ja sopii erinomaisesti Jyväskylän konserttisaliin. Salin puuseinärakenteita on kehitetty yhdessä taiteilija Ilona Ristan kanssa. Hän on tutkinut ja kehittänyt konserttisalin akustoivia rakenteita mm. Avanti!-kamariorkesterille sekä toteuttanut pienimuotoisia akustisesti toimivia verhouksia Cernin hiukkaskiihdyttimen pääauditorioon, Kuntien Eläkevakuutuksen toimitalon auditorioon ja Suomen Shanghain maailmannäyttelypaviljonki Kirnuun. Walt Disney Concert Hall Salin valaistus sijoitetaan taivutettujen puulevyjen saumakohtiin ja reikien taustalle. Pintojen artikulointi antaa mahdollisuuden suunnitella salin akustiikasta riittävässä määrin muunneltava. Salin nouseva viivasto ja kaartuvat pinnat vapaine aukotuksineen muodostavat rikkaan, suojaisan tilan. Se ilmentää Keskisuomalaista luontoa ja mielenmaisemaa. Konserttisalia ja siihen välittömästi liittyvien tilojen arvokkuutta korostetaan myös valaistuksen keinoin sekä avaamalla lämpiötilojen näkymät ulos. Konserttisalin runko on pääosin betonia. Ulkopuolisen äänieristyksen varmistamiseksi konserttisalin ulkoseinät ovat kaksinkertaisia toisistaan irti olevia betoniseiniä Housing Block with Studios in Tokyo Low-carbon Energy Centre Hämeenlinnan Verkatehdas Ilona Rista, PUUTARHA, koivu, 2008, 138 m2 JYVÄSKYLÄN KONSERTTITALO

5 Kokonaistalous Toimiva konserttisali on aina merkittävä investointi. Paviljongin yhteyteen toteutettuna konserttisali on investointi- ja käyttökustannuksiltaan edullinen. Kokonaistaloudelliseksi ratkaisun tekee suunnitelma, joka löytää ihanteelliset keinot taiteellisten, teknisten ja taloudellisten tavoitteiden tasapainoiseksi saavuttamiseksi. Laihan kompromissin ja osaoptimoinnin sijaan ratkaisu löytyy onnistuneesta kokonaissynteesistä. Lopputulos on enemmän kuin osiensa summa. Innovaation toteuttamiseksi tarvitaan kaikkien osapuolten yhdensuuntainen tahtotila. Taiteellisesti korkeatasoisen orkesterin ja koko kaupungin kulttuurielämän kehittyminen tuo kaupunkiin vierailijoita etäältä. Onnistuessaan konserttisali nostaa kaupungin arvostusta ja hyödyttää niin Jyväskylää kuin kaikkia jyväskyläläisiä. Uusi konserttitalo nostaa kaupungin identiteettiä ja kaupunkilaisten itsetuntoa. Uuden mielikuvan tuomat hyödyt ovat välillisiä, mutta toimiva konserttitalo on konkreettista taloudellisesti menestyksellistä kulttuurituotantoa. Helsingissä Samuli Miettinen arkkitehti SAFA JKMM Arkkitehdit Oy Tekniset tiedot Tilaaja Työryhmä Kaupunginarkkitehti Ilkka Halinen Konserttisalihankkeen selvitystyöryhmän ehdotuksesta JKMM Arkkitehdit Samuli Miettinen Asmo Jaaksi Teemu Kurkela Juha Mäki-Jyllilä Christopher Delany Katariina Hakala Anssi Kankkunen Thomas Miyauchi Marko Pulli Taitelija Ilona Rista Laajuustiedot kokonaisala n brm2 purettava osa n brm2 tilavuus n m3 JYVÄSKYLÄN KONSERTTITALO

6

7 ASEMAPIIRUSTUS 1:1000

8 A B B A JYVÄSKYLÄN KONSERTTITALO POHJAPIIRUSTUS, 1. KERROS 1:400

13 +103,500 TARKKAAMO +94, ,600 KOK VAR AVOTSTO TSTO RAVINTOLA +89,600 VAR KOK +90,100 KOK +86, ,625 WC/PH ORKESTERI PK. +83,400 VAATESÄILYTYS NÄYTTÄMÖ +81,100 ORKESTERI- LÄMPIÖ ERIKOIS PK. +83,400 A-HALLI +80, ,100 NOSTIMET LEIKKAUS A - A +106, ,600 LUENTO / HARJOITUS +89, , , ,625 SALIVARASTO +83, , , ,100 LEIKKAUS B - B JYVÄSKYLÄN KONSERTTITALO LEIKKAUKSET 1:400

14 JULKISIVU LUOTEESEEN 1:400

15 JULKISIVU KOILLISEEN 1:400

16 JULKISIVU LOUNAASEEN 1:400

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30 PERMANTO, 506 PAIKKAA + 4 INVA 1. PARVI, 194 PAIKKAA YHTEENSÄ 1040 PAIKKAA + 4 INVA JYVÄSKYLÄN KONSERTTITALO KONSERTTISALI, PERMANTO JA 1. PARVI 1:200

31 2. PARVI, 172 PAIKKAA 3. PARVI, 168 PAIKKAA YHTEENSÄ 1040 PAIKKAA + 4 INVA JYVÄSKYLÄN KONSERTTITALO KONSERTTISALI, 2. JA 3. PARVI 1:200