Erikoislääkärien lisäkoulutusohjelmat Tampereen yliopistossa Opetussuunnitelmat alk.

Transkriptio

1 Erikoislääkärien lisäkoulutusohjelmat Tampereen yliopistossa Opetussuunnitelmat alk.

2 Julkaisija: Tampereen yliopisto, Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta, 2017 Kansikuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto Taitto: Jonna Rinne

3 Sisältö ERIKOISLÄÄKÄRIEN LISÄKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET... 5 Lisäkoulutusjärjestelmä... 5 Lisäkoulutuksen hallinnollisesta toteutuksesta... 6 NEUROANESTESIOLOGIAN JA NEUROTEHOHOITO... 7 OBSTETRINEN ANESTESIOLOGIA... 9 SYDÄNANESTESIA TEHOHOITOLÄÄKETIEDE AUDIOLOGIA OTOLOGIA PÄÄN JA KAULAN KIRURGIA RINOKIRURGIA JA -ALLERGOLOGIA LASTEN ALLERGOLOGIA LASTEN ENDOKRINOLOGIA LASTEN GASTROENTEROGIA LASTEN HEMATOLOGIA JA -ONKOLOGIA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET LASTEN REUMATOLOGIA NEONATOLOGIA LISÄÄNTYMISLÄÄKETIEDE/GYNEKOLOGINEN ENDOKRINOLOGIA GYNEKOLOGINEN ONKOLOGIA PERINATOLOGIA UROGYNEKOLOGIA NEUROPATOLOGIA VANHUSPSYKIATRIA ABDOMINAALIRADIOLOGIA/RADIOLOGIA MOLEKYYLI- JA FUUSIOKUVANTAMINEN

4 NEURORADIOLOGIA PÄIVYSTYSRADIOLOGIA THORAXRADIOLOGIA TOIMENPIDERADIOLOGIA NEURO-OFTALMOLOGIA UROLOGINEN ONKOLOGIA LISÄKOULUTUSOHJELMASTA VALMISTUMINEN JA TODISTUS

5 ERIKOISLÄÄKÄRIEN LISÄKOULUTUSTA KOSKEVAT OHJEET Lisäkoulutusjärjestelmän tavoitteena on turvata terveyspalvelujärjestelmän (työnantajan) tarpeista lähtevän erikoisalojen erityisosaaminen. Joillakin erikoisaloilla tarpeet kohdistuvat vain yliopistosairaaloihin ja joillakin erikoisaloilla on kyse laajemmasta kuin yliopistosairaalan tarvitsemasta erityisosaamisesta. Yliopistojen lääketieteellistä opetusta antavien yksiköiden lisäkoulutusohjelmat eroavat Suomen Lääkäriliiton erityispätevyyksistä. Lääketieteellistä opetusta antavien yksiköiden lisäkoulutusjärjestelmän piiriin kuuluu pääsääntöisesti yhden erikoisalan syventävä koulutus ja Suomen Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmässä toteutetaan monialainen koulutus, joka kokoaa yhteen kyseisen alueen asiantuntijat. Lisäkoulutus on terveyspalvelujärjestelmän (työnantajan) resurssien varassa toimivaa koulutusta. Lisäkoulutusjärjestelmä Lisäkoulutusohjelmien perustaminen Aloitettavista lisäkoulutusaloista erikoisalat tekevät valtakunnallisesti sovitun esityksen, jonka lääketieteen yksikkö hyväksyy. Lisäkoulutusohjelmasta vastaa lääketieteen yksikön johtokunnan nimeämä vastuuhenkilö. Lisäkoulutusohjelmien sisältö Koulutukseen kuuluu alan käytännön palvelu, teoreettinen kurssimuotoinen koulutus ja kuulustelu. Lääketieteen yksikkö hyväksyy valtakunnallisesti yhteneväisen koulutusohjelman sisällön vastuuhenkilön esityksestä. Lisäkoulutuksen voi aloittaa erikoislääkärin tutkinnon suorittamisen jälkeen. Valtakunnallinen kuulustelu Lisäkoulutukseen liittyy kuulustelu. Kuulustelu voidaan järjestää valtakunnallisena erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallisen kuulustelun yhteydessä. Yksityiskohtaiset ohjeet kuulustelusta on päätetty erikseen. Opiskeluoikeus ja koulututukseen valinta Lääketieteen yksikön hallinnossa rekisteröidään lisäkoulutusohjelmaan erikoislääkäri, jolle koulutuksen vastuuhenkilö on tehnyt koulutussuunnitelman. Todistus Lisäkoulutus ei johda tutkintoon, joten tiedekunnat eivät myönnä siitä tutkintotodistusta. Sen sijaan yliopisto voi myöntää todistuksen, josta ilmenee valtakunnallisesti hyväksytyt lisäkoulutusohjelman vaatimukset ja toteutuminen. Todistuksen muoto sovitaan valtakunnallisesti yhteneväisesti lisäkoulutusalojen ja yliopistojen kesken. Lisäkoulutuksen suorittaneiden lääkäreiden oikeudellinen asema Sosiaali- ja terveysministeriön alainen sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) rekisteröi vain erikoislääkärin tutkinnon perusteella erikoislääkärin oikeudet. Se ei rekisteröi muita yliopiston myöntämiä todistuksia. Erikoislääkärin oikeudellinen asema eli ammatinharjoittamisoikeudet syntyvät edelleen vain erikoislääkäri- koulutuksen suorittamisesta. 5

6 Lisäkoulutuksen hallinnollisesta toteutuksesta Koulutettavien lukumäärä ja tarve Asetuksen 678/1998 perustelumuistion mukaan lisäkoulutus vastaa yliopistosairaalan tarpeisiin. Kuitenkin joillakin aloilla on tarve kouluttaa myös keskussairaalan tarpeisiin erityisosaajia. Lisäkoulutuksen käytännön palvelun järjestämisessä kiinteä yhteys PSHP:n kanssa on välttämätöntä. Tämä yhteys toteutuu tarvittaessa luontevasti yliopistotoimikunnan kautta. Toimikunnan puheenjohtajana toimii johtaja tai johtajaylilääkäri ja jäseninä ovat toimialajohtajat sekä koulutuksen vastuuhenkilöiden edustus. Myös lääkärikoulutuksen alueellinen neuvottelukunta voi esittää koulutustarpeita yliopistotoimikunnalle. Käytännön palvelun suorittaminen Lisäkoulutus voidaan suorittaa toimialan kannalta tarkoituksen mukaisessa virassa (esim. sairaalalääkärin tai erikoislääkärin virassa tai viransijaisena). Edellytyksenä on, että koulutus on järjestettävissä koulutussuunnitelman mukaisesti ja koulutuksen kannalta riittävän pitkissä jaksoissa. Lisäkoulutus ei ole tutkinto eikä siihen johtavaa palvelua varten saada erityisvaltionosuutta (EVO). Kunkin erikoisalan toimialajohtaja nimittää koulutuksessa käytettävän määräaikaisen erikoislääkärin viran erikoisalan vastuuhenkilön esityksen perusteella. Lisäkoulutuksen hallinto Lisäkoulutuksen koulutusohjelmille lääketieteellistä opetusta antava yksikkö nimeää vastuuhenkilön, joka vastaa koulutuksen sisällöstä ja seurannasta. Lisäkoulutuksen hallinnosta vastaa erikoisala. 6

7 NEUROANESTESIOLOGIAN JA NEUROTEHOHOITO Vastuuhenkilö: prof Arvi Yli-Hankala Kuulustelijat ja kouluttajat: LT Pia Puolakka, LL Marika Ala-Peijari, EL Rami Puustinen Muut kouluttajat: neurokirurgit professori Juha Öhman ja kliininen opettaja Tero Niskakangas Koulutusohjelman kuvaus Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan neuroanestesiologian ja -tehohoidon lisäkoulutusohjelman tavoitteena on koulutuksen suunnitelmallinen kehittäminen ja alan erityisosaamisen laajentaminen myös yliopisto sairaaloiden ulkopuolelle. Tämä koulutusohjelma on tarkoitettu kaikille anestesiologian ja anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäreille. Osaamistavoitteet Koulutuksen tavoitteena on, että anestesialääkäri koulutusohjelman suoritettuaan on perehtynyt neuroanestesiologian ja neurokirurgisen tehohoidon aloilla tarvittavaan teoreettiseen tietoon. pystyy toimimaan itsenäisesti neuroanestesiologin tehtävissä. kykenee toimimaan asiantuntijana oman alansa ja reuna-alueiden erityiskysymyksissä. kykenee erikoisalan kehittämis- ja opetustyöhön. Koulutuksen rakenne ja sisältö Lisäkoulutusohjelman kesto on kaksi vuotta. Se sisältää vähintään 18 kk päätoimista palvelua Tampereen anes- tesio logian ja tehohoidon yksikössä ja korkeintaan 6 kk muussa tiedekunnan hyväksymässä koulutus yksikössä tai muussa yliopistosairaalassa. Päätoiminen palvelu voidaan suorittaa myös kokonaan yhden yliopistosairaalan anestesiologian ja tehohoidon yksikössä. Lyhin hyväksyttävä palveluaika on yksi viikko. Palvelusta on pakollisena 12 kk leikkaussalityöskentelyä, 6 kk tehopalvelua ja vaihtoehtoisesti 6 kk leikkaussalityöskentelyä/tieteellistä työtä/tehopalvelua. Koulutuksen tulee muodostaa mielekäs ja tasapainoinen kokonaisuus kaikilla neuroanestesiologian ja tehohoidon osa-alueilla: aivokasvainpotilaan anestesia ja postoperatiivinen hoito aivoverisuonikirurgian edellyttämän anestesian erityispiirteet aivoverisuonikirurgisten potilaiden tehohoito aivovammapotilaiden anestesia ja tehohoito epilepsiapotilaan anestesiologinen hoito (sisältäen epilepsialeikkausten anestesian) selän ja kaularangan sekä selkäytimen leikkauksiin liittyvä anestesia ja postoperatiivinen hoito selkäydinvammapotilaiden anestesia ja tehohoito lasten neuroanestesia ja tehohoito neurologisten potilaiden tehohoito neurokirurgisten ja neurologisten potilaiden sedaatio neuroradiologisten toimenpiteiden edellyttämä anestesiologinen hoito takakuoppaleikkausten anestesia aivokuoleman toteaminen ja aivokuolleen elinluovuttajan hoito 7

8 Koulutuksen tulee sisältää kaikki olennaiset vaikean ilmatien hallintamenetelmät, kanyloinnit ja aivojen multimodaalisen monitoroinnin osa-alueet. Koulutettava rekisteröi suorittamansa anestesiatoimenpiteet lokikirjaan, jonka kouluttaja tarkastaa kuuden kuukauden välein. Koulutusaikana koulutettavan tulee saada riittävä ja tasapainoinen määrä kliinisiä suoritteita kaikilta lisäkoulutusohjelman osa-alueilta. Tehohoidon osalta koulutettava kirjaa lokikirjaansa annetut tehohoitoon kuuluvat hoidot ja hoitotoimenpiteet sekä niiden potilaiden diagnoosit ja tehohoito-indikaatiot, joiden hoidossa koulutettava on ollut kokonaisvaltaisesti mukana. Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus Teoreettista kurssimuotoista koulutusta on hankittava 60 tuntia. Opetus voi olla alueellista, valtakunnallista tai kansainvälistä. Teoreettista kurssimuotoista koulutusta ovat mm. yliopistollisten sairaaloiden, Suomen Anestesiologiyhdistyksen (SAY), SAY:n Neuroanestesia-alajaoksen, Suomen Neurokirurgisen yhdistyksen, Suomen tehohoitoyhdistyksen, kansainvälisten neuroanestesiayhdistysten järjestämät koulutustilaisuudet (EURONEURO) sekä muut koulutustilaisuudet, joissa käsitellään neuroanestesiaa tai neurokirurgista tehohoitoa (ESICM, ASA, ESA, INTS, SNACC, ISICEM, SSAI, NCS) Valtakunnallinen kuulustelu Kirjallinen kuulustelu järjestetään tarvittaessa kolme kertaa vuodessa samaan aikaan kuin erikoislääkärikuulustelu. Kuulustelijoita on kaksi, joilla tulee olla anestesiologian (tai anestesiologian ja tehohoitolääketieteen) dosentin pätevyys. Kuulusteluun voi osallistua aikaisintaan viimeisen pätevöitymisvuoden aikana. Kuulustelussa vaadittava kirjallisuus (uusimmat painokset) Cottrell & Smith: Anesthesia and Neurosurgery (Mosby) Callo & Loftus: Neurotrauma and Critical Care of the Brain (Thieme) Lehdet (ensimmäisestä 5 vuosikertaa, muista 2 viimeisestä vuosikerrasta neuroanestesiaa ja neurokirurgista tehohoitoa käsittelevät artikkelit Journal of Neurosurgical Anesthesiology Acta Anaesthesiologia Scandinavica Anesthesiology Anesthesia and Analgesia British Journal of Anaesthesia Critical Care Medicine Intensive Care Medicine Journal of Neurosurgery Journal of Neurotrauma Neurocritical Care Neurosurgery Stroke NEJM Lancet neurology Journal of cerebral blood flow and metabolics 8

9 OBSTETRINEN ANESTESIOLOGIA Vastuuhenkilö ja kuulustelija: professori Arvi Yli-Hankala Osaamistavoitteet Yksityiskohtaiset koulutustavoitteet on esitelty lokikirjassa. Obstetrisen anestesian lisäkoulutusohjelman suoritettuaan anestesiologian tai anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri: on perehtynyt obstetrisen anestesian alalla tarvittavaan teoreettiseen tietoon on saavuttanut riittävät kliiniset tiedot ja taidot toimiakseen itsenäisesti obstetrisen anestesian alalla kykenee toimimaan asiantuntijana oman alansa ja sen reuna-alueiden erityiskysymyksissä kykenee erikoisalansa kehittämis- ja opetustyöhön Koulutuksen rakenne ja sisältö Koulutus tapahtuu anestesiologian tai anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkärikoulutuksen jälkeen. Koulutuksen pituus on kaksi (2) vuotta päätoimista palvelua obstetrisen anestesian leikkaussalissa. Tästä ajasta vähintään 12 kk suoritetaan yliopistollisen sairaalan obstetrisen anestesian leikkaussalissa tai kouluttajan hyväksymässä kotimaisessa tai ulkomaisessa yliopistoklinikassa (yliopistopalvelu). Yliopistopalvelun lisäksi enintään 12 kk koulutuksesta voi hankkia työskentelemällä koulutuksen vastuuhenkilön hyväksymässä keskussairaalassa. Osan yliopistopalvelun ulkopuolisesta koulutuksesta (enintään 6 kk) voi myös korvata työskentelemällä kouluttajan hyväksymässä obstetriseen anestesiaan kohdistuvassa kokopäivätoimisessa tutkimusprojektissa. Koulutuksen vastuuhenkilö laatii yksilöllisen koulutussuunnitelman yhdessä koulutettavan kanssa. Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus osallistuminen koulutusyksikön järjestämään koulutukseen sairaalan anestesiameetingit soveltuvin osin yhteismeetingit obstetrikkojen kanssa soveltuvin osin iltameetingit soveltuvin osin Lisäksi koulutettava osallistuu vastuuhenkilön hyväksymiin alaa syventäviin koulutuksiin, vähimmäismäärä 60 tuntia. Koulutuksen sisältö on esitetty yksityiskohtaisesti lokikirjassa. Koulutuspaikat Koulutuspaikalta edellytetään pätevöitymisohjelmaa, jonka kuvaus tulee olla koulutettavien nähtävillä koulutuksen vastuuhenkilöä, joka voi olla erikoistumisalan koulutuksen vastuuhenkilö tai lisäkoulutusohjelman vastuuhenkilö, jos tällä on dosentin pätevyys nimettyä koulutuksen järjestämisestä vastaavaa lääkäriä, jolla on obstetrisen anestesian erityispätevyys tai joka on suorittanut hyväksyttävästi vastaavan yliopiston lisäkoulutusohjelman henkilökohtaisen tutorin nimeämistä kullekin koulutettavalle riittävää obstetrisen anestesian toimintaa, jotta koulutus voidaan mielekkäästi suorittaa kahden vuoden kuluessa järjestettyä toimipaikan sisäistä koulutusta, jota tulee olla vähintään 10 tuntia vuodessa Koulutuspaikkaoikeudet myöntää yliopisto. Valtakunnallinen koulutuksen yhdenmukaisuus taataan perustamalla valtakunnallinen obstetrisen anestesiologian lisäkoulutuksen suunnittelu- ja kuulustelutoimikunta, jossa on edustaja kaikista niistä tiedekunnista/yksiköistä, joissa obstetrisen anestesiologian lisäkoulutusta annetaan. 9

10 Valtakunnallinen kuulustelu Valtakunnallisen kuulustelun voi suorittaa viimeisen kouluttautumisvuoden aikana. Kuulustelun kysymysten laatimisesta ja vastausten arvostelusta vastaavat kouluttajat viidestä yliopistoklinikasta. Kirjoista kuulustellaan viimeisin painos ja lehdistä kolme (3) viimeisintä vuosikertaa. Kirjat, viimeisin painos (soveltuvin osin) Obstetric Anesthesia: principles and practice (ed.: DH Chestnut), tai vaihtoehtoisesti: Shnider and Levinson`s Anesthesia for Obstetrics (ed.: Samuel C. Hughes) Critical Care Obstetrics (eds: GA Dildy, MA Belfort, GR Saade, JP Phelan, GDV Hankins, SL Clark) Lehdet (soveltuvin osin) International Journal of Obstetric Anesthesia Anesthesiology Anesthesia and Analgesia British Journal of Anaesthesia Acta Anesthesiologica Scandinavica Obstetrics and Gynecology 10

11 SYDÄNANESTESIA Vastuuhenkilö ja kuulustelija: LT Timo Porkkala Kouluttajat: LT Timo Porkkala, LT Kati Järvelä (sekä muut sydänanestesiologian erityispätevyyden omaavat tai yliopiston vastaavan lisäkoulutusohjelman antaman pätevyyden omaavat sydänanestesiassa toimivat anestesiologit) Koulutusohjelman kuvaus Anestesiologia on yksi niistä spesialiteeteista, joilla ei ole ollut ns. suppeita erikoisaloja. Käytännössä anestesiologiassakin on osa-alueita, joissa mitä ilmeisimmin tarvitaan yleisanestesiologian tietojen ja taitojen lisäksi erityisosaamista. Sydänanestesia ja siihen liittyvä keinoverenkierto (perfuusio) on yksi tällainen alue, ja lisäkoulutusohjelma tähtää näihin taitoihin pätevöitymiseen. Pätevöitymisohjelma noudattaa yleiseurooppalaiseen pätevöitymiseen tähtäävien koulutusvaatimusten mallia. Huomioon on otettu niin UEMS:n (Union Européenne Des Médicins Spécialistes) kuin EBCP:n (European Board of Cardiovascular Perfusion) koulutuksen ja tentin vaatimukset. UEMS:n koulutusohjelma on tarkoitettu yleisanestesiologiaan. Suomen Anestesiologiyhdistys (SAY) ry:n Sydänanestesiajaoksen näkemykset on myös huomioitu lisäkoulutusohjelmaa laadittaessa ja sen tavoitteita toteutettaessa. Osaamistavoitteet Tavoitteena on, että sydänanestesian lisäkoulutusohjelman suorittanut anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri (tai vanhan koulutusjärjestelmän mukainen anestesiologian erikoislääkäri) on perehtynyt sydänanestesiologian alalla tarvittavaan teoreettiseen tietoon, pystyy toimimaan itsenäisesti sydänanestesiologin tehtävissä, pystyy käyttämään ultraäänikardiografiaa osana sydänleikkauspotilaan valvontaa, pystyy huolehtimaan itsenäisesti sydänleikkauksen perfuusiosta ja siihen läheisesti liittyvistä tehtävistä, pystyy vastaamaan itsenäisesti sydänleikkauspotilaan leikkauksen jälkeisestä valvonnasta, kykenee toimimaan asiantuntijana oman alansa ja reuna-alueiden erityiskysymyksissä, kykenee erikoisalan kehittämis- ja opetustyöhön. Koulutusohjelman rakenne ja sisältö Koulutukseen voidaan hyväksyä sellainen seuraavassa mainittu käytännön ja teoreettinen koulutus, joka on hankittu sen jälkeen, kun koulutettava on saanut anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkärin (tai vanhan koulutusjärjestelmän mukaisen anestesiologian erikoislääkärin) oikeudet. Käytännön koulutus 2 vuotta yliopistosairaalan koulutuspaikassa tai 1 vuosi yliopistosairaalan koulutuspaikassa ja 2 vuotta muussa sairaalassa, jossa toiminnan on oltava pääasiassa sydänanestesiaa Käytännön koulutuksen tulee sisältää monipuolisesti erilaisten perfuusiossa ja ilman perfuusiota tehtävien sydänleikkauspotilaiden anestesiaa, perfuusiota ja tehohoitoa. Koulutuksen perehdytysjaksossa (3 kk) koulutettavan on: osoitettava soveltuvin tavoin koulutuksesta vastaavalle lääkärille tietonsa ja taitonsa sydänanestesiassa ja perfuusiossa, koottava itsenäisesti vähintään 10 perfuusiokiertoa, 11

12 osoitettava hallitsevansa sydänanestesiassa ja perfuusiossa käytettävän oheislaitteiston toiminnan ja käytön, hallittava tarkoituksenmukainen toiminta perfuusio-onnettomuuksissa, hoidettava ohjatusti 30 sydänanestesiaa ja perfuusiota. Edellä mainitun jälkeen koulutettava voi lukea hyväkseen myös itsenäisesti suoritetut sydänanestesiat ja perfuusiot, joita pätevöitymisohjelma edellyttää yhteensä 100 kumpaakin (voivat tapahtua samoilla potilailla). Koulutettavan tulee hankkia perustaidot sydänleikkauspotilaan kuvantamisessa ultraäänikardiografialla ja tehdä vähintään 100 UKG-perustutkimusta. Koulutettavan tulee perehtyä ECMO (extra corporeal membrane oxygenator) -hoitoon vaikeassa sydämen pumppausvajauksessa tai hengitysvajauksessa Suositellaan, että koulutettava perehtyy seuraavien erityispotilasryhmien anestesiologiseen hoitoon: lasten sydänanestesia, perfuusio ja tehohoito, sydän- / keuhkosiirron saaneiden potilaiden tehohoito. Käytännön koulutusjakson ajasta voi korvata enintään puoli vuotta työskentelyllä aiheeseen liittyvässä tutkimusprojektissa. Koulutuspaikat Koulutuspaikalta edellytetään pätevöitymisohjelmaa, jonka kuvaus tulee olla koulutettavien nähtävillä, koulutuksen vastuuhenkilöä, joka voi olla anestesiologian ja tehohoidon erikoistumisalan koulutuksen vastuuhenkilö tai lisäkoulutusohjelman vastuuhenkilö, jos tällä on dosentin pätevyys, nimettyä koulutuksen järjestämisestä vastaavaa lääkäriä, jolla on sydänanestesian erityispätevyys tai joka on suorittanut hyväksyttävästi vastaavan yliopiston lisäkoulutusohjelman, sydänkirurgista toimintaa, jonka puitteissa koulutettavalla on mahdollisuus ohjatusti hoitaa vähintään 50 sydänanestesiaa ja 50 perfuusiota vuodessa, järjestettyä toimipaikan sisäistä koulutusta, jota tulee olla vähintään 10 tuntia vuodessa. Koulutettava pitää koulutuksestaan lokikirjaa, jonka paikalliset vastaavat kouluttajat hyväksyvät. Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus Teoreettista kurssimuotoista koulutusta vaaditaan vähintään 60 tuntia, josta osan tulee käsitellä perioperatiivista ultraäänitutkimusta. Tällaiseksi hyväksytään koulutuspaikan koulutusohjelma, Suomen Anestesiologiyhdistyksen Sydänanestesiajaoksen, Suomen Rintakirurgiyhdistyksen, Suomen Kardiologisen Seuran, The Scandinavian Association for Thoracic Surgery:n (SATS), The Scandinavian Society for Extracorporeal Technology:n (SCANSECT), The European Association of Cardiothoracic Anesthesiologists:n (EACTA) ja The Society of Cardiovascular Anesthesiologists:n (SCA) ja muiden vastaavien tieteellisten seurojen järjestämä koulutus. Anomuksesta koulutuksen vastuuhenkilö voi hyväksyä myös muun vastaavan alaan liittyvän koulutuksen. Valtakunnallinen kuulustelu Valtakunnalliseen sydänanestesian kuulusteluun voi osallistua aikaisintaan viimeisen pätevöitymisvuoden aikana, kun teoreettinen koulutus on suoritettu. Kuulustelu järjestetään yhteistyössä muiden yliopistojen kanssa samaan tapaan kuin erikoislääkäritentti, tarpeen mukaan kolmasti vuodessa. 12

13 Kuulustelijoina on kaksi aktiivisesti sydänanestesiologian alalla työskentelevää henkilöä, joilla on alan erityispätevyys tai todistus yliopiston sydänanestesiologian lisäkoulutusohjelman suorittamisesta sekä dosentin pätevyys. Jos kahta dosenttitasoista kuulustelijaa ei löydetä, voi toinen kuulustelijoista olla tohtorin tutkinnon suorittanut. Koulutusohjelmien vastuuhenkilöt sopivat keskenään ketkä kaksi kuulustelijaa ovat kulloinkin vuorossa, mutta pyritään siihen, että kuulusteluvuoro kiertäisi eri yliopistoissa. Koulutusyksiköt vahvistavat kuulusteluvaatimukset koulutusohjelmien vastuuhenkilöiden valtakunnallisesti sovitusta yhtenäisestä esityksestä. Vaatimukset tarkistetaan kaikissa koulutusyksiköissä samanaikaisesti kahden vuoden välein. Koulutuspaikan tulee järjestää koulutettavalle mahdollisuus tutustua ainakin seuraavaan kirjallisuuteen, jota käytetään kuulustelun pohjana: Kirjat, uusin painos; tällä hetkellä seuraavat painokset Kaplan s Cardiac Anesthesia. Joel A. Kaplan, David L. Reich, Joseph L. Savino. Saunders Cardiopulmonary Bypass: Principles and Practice by Glenn P Gravlee, Richard F Davis, Alfred H Stammers, and Ross M Ungerleider. Lippincott, Williams & Wilkins, Practical Perioperative Transesophageal Echocardiography. David Sidebotham, Alan Merry, Malcolm Legget, Mark Edwards. Butterworth-Heinemann Lehdet (sydänanestesiologiaa, perfuusiota ja sydänleikkauspotilaiden tehohoitoa käsittelevät artikkelit; koulutusvuodet ja niitä edeltävä vuosikerta) Journal of Cardiothoracic and Vascular Anesthesia Anesthesiology Anesthesia and Analgesia British Journal of Anaesthesia Acta Anaesthesiologica Scandinavica Journal of Thoracic and Cardiovascular Surgery Annals of Thoracic Surgery 13

14 TEHOHOITOLÄÄKETIEDE Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Anne Kuitunen Osaamistavoitteet Tavoitteena on, että anestesiologian, anestesiologian ja tehohoidon tai muun soveltuvan alan erikoislääkäri (sisätaudit, kirurgian alat, keuhkosairaudet, infektiosairaudet, lastentaudit) tämän lisäkoulutusohjelman suoritettuaan on perehtynyt tehohoidon alalla tarvittavaan teoreettiseen tietoon kattaen kansainvälisessä CoBaTriCEohjelmassa (Competence-Based Training Programme in Intensive Care Medicine in Europe määritellyt osaamisalueet: on saanut riittävät tiedot tehohoidossa käytettävästä lääketieteellisestä teknologiasta on perehtynyt tehohoitoon liittyviin eettisiin kysymyksiin on saanut riittävät kliiniset tiedot ja taidot toimiakseen itsenäisenä tehohoitolääkärinä kykenee alansa kehittämis- ja opetustyöhön kykenee toimimaan asiantuntijana oman alansa erityiskysymyksissä on saanut riittävät tiedot teho-osaston toiminnan laadun ja talouden johtamisesta Koulutusohjelman rakenne ja sisältö Koulutettava voi aloittaa lisäkoulutusohjelman erikoislääkärin oikeudet saatuaan. Käytännön tehohoitopalvelun kesto on kolme vuotta. Käytännön palvelusta yksi vuosi voidaan korvata anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkärikoulutukseen sisältyvällä tehohoitokoulutuksella. Vastaavasti muiden erikoisalojen erikoislääkärikoulutuksen aikainen päätoiminen tehopalvelu voi korvata yhden vuoden vaadittavasta palveluajasta (Tays: Sydänkeskus/postoperatiivinen teho-osasto, Vastasyntyneiden teho-osasto, Lasten teho-osasto). Kolmen vuoden palveluun voidaan hyväksyä kuusi kuukautta toimimista päätoimisena tehovalvontalääkärinä (kaikki erikoisalat). Vähintään yksi vuosi tehohoitopalvelusta on suoritettava päätoimisena tehohoitolääkärinä yliopistosairaalan teho-osastolla, jossa kouluttajalla on dosentin pätevyys ja tehohoitolääketieteen erityispätevyys, lisäkoulutus tai EDIC (European Diploma of Intensive Care Medicine). Laajan päivystyksen keskussairaalassa suoritettua tehohoitopalvelua voidaan hyväksyä yksi vuosi, mikäli palvelu on suoritettu päätoimisena yksikössä, jossa kouluttajalla on tehohoitolääketieteen erityispätevyys, lisäkoulutus tai EDIC (European Diploma of Intensive Care Medicine). Erityistapauksessa voidaan hyväksyä myös palvelua, joka on suoritettu ulkomaisessa tehohoitoyksikössä. Muiden erikoisalojen kuin anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäreiltä edellytetään lisäksi kuuden kuukauden palvelua anestesiayksikössä. Tämä palvelu sisällytetään kolmen vuoden vaatimukseen käytännön tehopalvelusta. Käytännön palvelua voidaan korvata enintään kuusi kuukautta päätoimisella tieteellisellä työskentelyllä tehohoitoon kohdistuvassa tutkimusprojektissa. Yksittäisen koulutukseen hyväksyttävän jakson pituuden tulee olla vähintään yksi kuukausi. 14

15 Kierrettävät osastot ja sairaalat Käytännön tehohoitopalvelu suoritetaan yliopistollisen keskussairaalan teho-osastolla (Tays: teho-osasto). Toimipaikkakoulutus Koulutuskokonaisuuden tulee kattaa suurimman osan tehohoidon osa-alueista. Koulutettavan tulee toimia yksiköissä, joissa hoidetaan sekä operatiivisia että ei-operatiivisia potilaita, monivamma- potilaita, sydänkirurgisia, neurokirurgisia ja neurologisia tehohoitopotilaita. Koulutettavan on saatava kokemusta myös palovammojen ja lasten tehohoidosta. Koulutettavan on toimittava tehojakson aikana myös MET-ryhmän lääkärinä. Kuvaus toimipaikkakoulutuksen sisällöstä ja tuntimäärästä Yksityiskohtainen sisältö on määritelty kansainvälisessä CoBaTriCE-ohjelmassa (Competence-Based Training Programme in Intensive Care Medicine in Europe Koulutusohjelma sisältää kuvaukset alla olevista koulutusalueista sekä opetussuunnitelmat. elvytys, kriittisesti sairaan potilaan alkuhoito ja MET-toiminta diagnoosin tekeminen: tilannearvio, tutkiminen, monitorointi, tulkinta kriittisen sairauden / tilanteen hoito terapeuttiset interventiot ja elinhäiriöiden hoito teho-osastolla tehtävät toimenpiteet suuren riskin potilaiden perioperatiivinen hoito huolenpito ja kuntoutus elämän loppuvaiheen hoito lasten tehohoidon erityispiirteet kriittisesti sairaan potilaan kuljetus teho-osaston hallinto ja organisointi tehohoidon etiikka ammatilliset taidot; potilaiden ja omaisten kohtaaminen, tiimityöskentely, konsultointi, oppiminen, opettaminen, tutkimus Toimipaikkakoulutuksen tuntimäärä määräytyy toimimisesta päätoimisena tehohoitolääkärinä kolmen vuoden ajan. Käytännön toimipaikkakoulutus sisältää teoreettista koulutusta teho-osaston koulutusohjelman mukaisesti. Toimipaikkakoulutukseen tulee sisältyä simulaatio-opetusta. Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus Teoreettista kurssimuotoista koulutusta kuuluu lisäkoulutusohjelmaan 60 tuntia. Kurssimuotoiseksi koulutukseksi hyväksytään alueelliset tehohoitokoulutukset, valtakunnalliset yliopistoklinikoiden järjestämät jatkokoulutuskurssit, valtakunnalliset tehohoitokokoukset, valtakunnallisesti järjestetyt ultraäänikurssit (STHY, Suomen kardiologinen seura), kansainväliset tehohoidon kokoukset (mm. ISICEM, ESICM, SIM Helsinki) sekä tehohoitoon liittyvät kurssit (mm. ESICM/EACTA/EuroEcho- sydämen ultraäänikurssit). 15

16 Oppimisprosessin seuranta ja arvioinnin välineet Lisäkoulutusohjelman edistymistä seurataan lokikirjalla. Lokikirja sisältää merkinnät (tuntimäärät) suoritetuista teoreettisista koulutuksista, koulutuksesta vastaavan henkilön tapaamisista, kouluttajan suorittamat arvioinnit ja palautteet. Lokikirjaan merkitään myös suoritetut palvelut. Valtakunnallinen kuulustelu Lisäkoulutusohjelman kuulustelu suoritetaan viimeisten vaatimusten pohjalta, riippumatta siitä minä vuonna opiskelija on saanut opinto-oikeuden lisäkoulutusohjelmaan. Ensisijainen kuulusteluvaihtoehto on European Society of Intensice Care Medicine n järjestämä kansainvälinen kuulustelu (European Diploma in Intensice Care Medicine, EDIC). Vaihtoehtoisesti kuulustelun voi suorittaa valtakunnallisena lisäkoulutuskuulusteluna, johon ilmoittaudutaan viimeistään 5 viikkoa ennen valtakunnallista erikoislääkärikuulustelupäivää. Valtakunnalliseen kuulusteluun kouluttajat laativat kysymykset ja arvostelevat vastaukset. Kuulustelu koostuu kuudesta kysymyksestä. Kuulustelu on hyväksytty, jos pistemäärä on puolet maksimipistemäärästä ja mikäli mikään vastaus ei ole 0-pisteen arvoinen. Suositeltavaa lukemista Seuraavat tehohoitolääketieteeseen liittyvät kansainväliset julkaisut Intensive Care medicine (FinELib Springer-paketissa) Critical Care Medicine (FinELib LWW-paketissa) Anesthesia & Analgesia (FinELib LWW-paketissa) New England Journal of Medicine (open access) Lancet (open access) JAMA (open access) 16

17 AUDIOLOGIA Vastuuhenkilö ja kuulustelija: professori Markus Rautiainen Kouluttajat: EL Voitto Kotti ja professori Markus Rautiainen Osaamistavoitteet Koulutuksen tavoitteena on, että audiologian erityispätevyyden suoritettuaan koulutettu hallitsee erikoisalaan kuuluvat diagnostiset menetelmät pystyy laatimaan audiologian hoito- ja kuntoutussuunnitelman pystyy toimimaan kuntoutustyöryhmän vastaavana hallitsee erityisalaan liittyvät ennalta ehkäisevät toimenpiteet pystyy toimimaan asiantuntijana audiologian erityiskysymyksissä reuna-alojen työryhmissä pystyy arvioimaan hoito- ja kuntoutustuloksia tieteellisin menetelmin pystyy osallistumaan audiologian kehittämiseen ja suunnitteluun Koulutuksen rakenne ja sisältö Käytännön palvelu vähintään 1 1/2 vuotta kokopäivätoimista palvelua yliopistosairaalan korvatautien klinikan kuulokeskuksessa 6 kk kokopäivätoimista palvelua foniatrian lääkärinä, kun erikoisala on korva-, nenä- ja kurkkutaudit, tai korvatautien klinikan lääkärinä, kun erikoisala on foniatria Toimipaikkakoulutus kuulokeskuksen toimipaikkakoulutustilaisuudet kuntoutustyöryhmäneuvottelut konsultaationeuvottelut audiologian erityiskysymyksissä lastenneurologian, lastenpsykiatrian, psykiatrian ja silmätautien konsultanttien kanssa apuvälinekoulutustilaisuudet Koulutuspaikat Koulutuspaikkana hyväksytään yliopistosairaalan kuulokeskus, jossa vastuuhenkilönä ja kouluttajana toimii dosentin pätevyyden omaava audiologian erikoislääkäri tai vastaavan pätevyyden omaava lääkäri. Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus Teoreettista kurssimuotoista koulutusta tulee olla vähintään 30 tuntia. Tällaiseksi hyväksytään koulutus tilaisuudet, joiden järjestäjänä toimii esim.: Suomen Audiologilääkärit-yhdistys Suomen Audiologian Yhdistys Suomen Otolanryngologiyhdistys Suomen Foniatrit -yhdistys Nordiska Audiologiska Sällskapet European Federation of Audiological Societies International Society of Audiology 17

18 Kouluttajan suostumuksella myös muita yliopistojen, kotimaisten, ulkomaisten tai kansainvälisten yhdistysten järjestämiä audiologian alaan liittyviä koulutustilaisuuksia voidaan hyväksyä. Koulutuksen tuntimäärineen hyväksyy koulutuksen vastuuhenkilö. Valtakunnallinen kuulustelu Audiologian yliopistollisen lisäpätevyyden koulutuksen vastuuhenkilön valitsema pätevyystoimikunta nimeää kaksi dosentin pätevyyden omaavaa kuulustelijaa. Kuulusteluissa vaaditaan tiedot seuraavista oppikirjoista ja seuraavien aikakauslehtien kahdesta viime vuosikerrasta: Kirjat Gelfand S (toim): Essentials of audiology. Thieme, 2009 Katz J. (Ed.): Handbook of clinical audiology (Williams&Wilkins) Luxon L, Furman JM, Martini A, Stephens ADG (toim): Textbook of audiological medicine. Informa Health Care 2002 Lustig LR, Zee DZ, Niparko J, Minor LB (toim): Clinical Neurotoly. Taylor & Francis, 2002 Jauhiainen T. : Kuulo ja viestintä (Yliopistopaino) Lonka E, Korpijaakko-Huuhka A-M (toim): Kuulon ja kielen kuntoutus. Palmenia-kustannus, Soveltuvin osin Rissanen P, Kallanranta T, Suikkanen AS (toim): Kuntoutus. Duodecim, Soveltuvin osin Lehdet (kaksi viimeistä vuosikertaa ja kuluva vuosikerta) Ear and Hearing International Journal of Audiology Journal of Audiological Medicine 18

19 OTOLOGIA Koulutuksen vastuuhenkilö ja kuulustelija: professori Markus Rautiainen Kouluttajat: professori Markus Rautiainen ja dosentti Jussi Jero Koulutusohjelman kuvaus Koulutuksen toteuttamisesta vastaavat lääketieteen yksiköiden korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri koulutuksen vastuuhenkilöt. Lisäkoulutusohjelmaan ottamisen edellytyksenä ovat koulutusohjelman vastuuhenkilön toteamat yleiset perusteet otologian lisäkoulutuksen tarpeelle sekä koulutettavan suorittama KNK-erikoislääkärin tutkintokoulutus. Koulutukseen liittyy valtakunnallinen kuulustelu. Tätä varten vastuuhenkilöt voivat yhdessä nimetä erillisen kuulustelutoimikunnan. Lisäkoulutuksen suorittanut ei voi saada erillistä ammatin harjoittamisoikeutta otologian alalle. Osaamistavoitteet Otologian lisäkoulutusohjelman suorittanut erikoislääkäri: ymmärtää perusteellisesti korvan ja kallonpohjan anatomian ja fysiologian hallitsee korvasairauksien, kuulovammojen ja kallonpohjan sairauksien diagnostiset menetelmät pystyy hoitamaan kyseisiä sairauksia sekä konservatiivisesti että kirurgisesti suoriutuu itsenäisesti yliopistosairaala tasoisesta korvakirurgiasta ja on perehtynyt kallonpohja- ja otoneurokirurgiaan tuntee kuulon kuntoutuksen kirurgiset hoitomahdollisuudet indikaatioineen (mukaan lukien koklea- ja aivorunkoimplantaatio) ymmärtää korvaperäisen huimauksen hoidon perusteet pystyy arvioimaan hoitotuloksia tieteellisin menetelmin ja näyttöön perustuen pystyy osallistumaan erityisosaamisalueensa kehittämiseen ja suunnitteluun Koulutuspaikat Koulutuspaikkana hyväksytään yliopistollisen keskussairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka. Koulutuksen vastuuhenkilön nimeämän kuulustelijan tulee olla dosentin pätevyyden omaava erikoislääkäri, jonka vastuualueena klinikassa on korvakirurgia ja kallonpohjakirurgia. Koulutuksen rakenne ja sisältö Käytännön palvelut Vähintään 2 vuotta erikoislääkärikoulutuksen jälkeistä, kokopäivätoimista palvelua yliopistosairaalan korva-, nenäja kurkkutautien klinikassa niin, että toimenkuvassa keskitytään korvasairauksiin, korvakirurgiaan ja otoneurokirurgiaan. Toimipaikkakoulutus erikoisalan tieteelliset jatkokoulutustilaisuudet ja seminaarisarjat konsultaationeuvottelut muiden erikoisalojen (audiologia, neurokirurgia) kanssa yliopistosairaalan alaan liittyvät toimipaikkakoulutustilaisuudet. 19

20 Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus Teoreettista kurssimuotoista koulutusta tulee olla vähintään 60 tuntia. Tällaisiksi hyväksytään koulutustilaisuudet, joita järjestää esim. Suomen Otolaryngologiyhdistys r.y. Suomen Korvakirurgiyhdistys r.y. European Academy of Otology and Neuro-otology American Academy of Otolaryngology Head and Neck Surgery Koulutuksen vastuuhenkilö voi harkintansa mukaan hyväksyä myös muita yliopistojen, kotimaisten tai kansain- välisten yhdistysten järjestämiä korva-, nenä- ja kurkkutautiopin alaan liittyviä koulutustilaisuuksia. Valtakunnallinen kuulustelu Kuulustelu järjestetään valtakunnallisesti yliopistojen yhteistyönä. Kuulustelussa vaaditaan tiedot seuraavien oppikirjojen viimeisestä painoksesta sekä seuraavien aikakauslehtien kolmesta viimeisestä ja kuluvan vuoden vuosikerrasta: Kirjat Brackmann D, Shelton C, Arriaga M. Otologic Surgery (Mosby) Tos M. Manual of middle ear surgery vol I-IV (Thieme Verlag) Fisch U. Tympanoplasty, Mastoidectomy and Stapes Surgery (Thieme Verlag) Jackler R, Brackmann D. Neurotology (Mosby) Jackler R. Tumors of the Ear and Temporal Bone (Lippingcott Williams et Wilkins) Lehdet Otology & Neurotology Acta Otolaryngologica Laryngoscope The Journal of Laryngology and Otology Clinical Otolaryngology International Journal of Pediatric Otorhinolaryngology 20

21 PÄÄN JA KAULAN KIRURGIA Vastuuhenkilö ja kuulustelija: Markus Rautiainen Koulutusohjelman kuvaus Koulutuksen toteuttamisesta vastaavat lääketieteellisten tiedekuntien korva-, nenä- ja kurkkutautien erikois- lääkärikoulutuksen vastuuhenkilöt. Lisäkoulutusohjelmaan ottamisen edellytyksenä ovat koulutusohjelman vastuuhenkilön toteamat yleiset perusteet pään ja kaulan kirurgian lisäkoulutuksen tarpeelle sekä koulutettavan suorittama korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin koulutus. Koulutukseen liittyy valtakunnallisesti yhdenmukainen kuulustelu. Tätä varten vastuuhenkilöt voivat yhdessä nimetä erillisen kuulustelutoimikunnan. Lisäkoulutuksen suorittanut ei voi saada erillistä ammatin harjoittamisoikeutta pään ja kaulan kirurgian alalle. Osaamistavoitteet Pään ja kaulan kirurgian lisäkoulutusohjelman suorittanut korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri hallitsee pään ja kaulan kasvainten ennaltaehkäisyn periaatteet ja varhaisdiagnostiikan. hallitsee pään ja kaulan kasvaimien toteamiseen ja hoidon suunnitteluun vaadittavat diagnostiset menetelmät. pystyy laatimaan pään ja kaulan kasvainten hoito- ja kuntoutussuunnitelman sekä toimimaan hoidon suunnitteluryhmän johtajana. hallitsee pään ja kaulan kasvainten kirurgiset hoitotoimenpiteet. pystyy toimimaan erityisasiantuntijana alaa sivuavissa työryhmissä sekä osallistumaan pään ja kaulan kirurgisten menetelmien ja hoitotoimenpiteiden kehittämiseen ja suunnitteluun. pystyy arvioimaan pään ja kaulan kasvainten hoito- ja kuntoutustuloksia tieteellisin menetelmin. Koulutuspaikat Koulutuspaikaksi hyväksytään yliopistollisen keskussairaalan korva, nenä- ja kurkkutautien klinikka, jossa koulutuksen vastuuhenkilön nimeämänä kouluttajana toimii dosentin pätevyyden omaava pään ja kaulan alueen kirurgiaan perehtynyt korva, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri. Osa koulutuksesta voidaan suorittaa yksilöllisen koulutussopimuksen mukaisesti leukakirurgian, plastiikkakirurgian tai syöpätautien yksikössä, jossa tulee olla koulutuksen vastuuhenkilön nimeämä kouluttaja. Koulutuksen sisältö Käytännön palvelu Vähintään 2 vuotta erikoislääkärikoulutuksen jälkeistä, kokopäiväistä palvelua yliopistollisen keskussairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka. Tästä 6 kk voidaan korvata palvelulla muussa yllämainitussa koulutus- paikassa. Toimipaikkakoulutus pään ja kaulan alueen kasvainten hoidonsuunnittelukokoukset yliopistollisen sairaalan alaan liittyvät toimipaikkakoulutustilaisuudet työryhmäneuvottelut ja konsultaationeuvottelut 21

22 Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus Teoreettista kurssimuotoista koulutusta tulee olla vähintään 60 tuntia. Tällaiseksi hyväksytään koulutustilaisuudet, joiden järjestäjinä toimivat esimerkiksi: Scandinavian Society for Head and Neck Oncology American Head and Neck Society Suomen Otolaryngologiyhdistys ry. Finlands Otolaryngologförening r.f. European Society for Head and Neck Oncology Koulutuksen vastuuhenkilö voi harkintansa ja koulutettavan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan perustuen hyväksyä teoreettiseksi kurssimuotoiseksi koulutukseksi myös kotimaisten ja kansainvälisten yliopistojen ja yhteisöjen järjestämiä alaan liittyviä koulutustilaisuuksia. Valtakunnallinen kuulustelu Valtakunnallisessa kuulustelussa vaaditaan pään ja kaulan kirurgiaan liittyvät tiedot seuraavien oppikirjojen viimeisestä painoksesta sekä seuraavien lehtien kolmesta viimeisestä ja kuluvan vuoden vuosikerroista. Kirjat Thawley SE, Panje WR, Batsakis JG, Lindberg RD. Comprehensive management of Head and Neck Tumors, Second Ed WB Saunders Company, Philadelphia, 1999 (ISBN: ), tai Rhys Evans P, Montgomery P, Gullane P. Principles and practice of Head and Neck Oncology, Martin Duniz of Taylor & Francis Group, London 2003 (ISBN (h/b)), tai Shah J, Patel, Snehal G.; Head & Neck Surgery and Oncology, Elsevier Science Health Science div (ISBN ). Gnepp D. Diagnostic Surgical Pathology of the Head and Neck, Elsevier Health Science 2009 (ISBN -13: ). Jackson I T: Local Flaps in Head and Neck Reconstruction Quality Medical Publishing Inc (ISBN ). Urken ML, Cheney ML, Sullivan MJ, Biller HF. Atlas of Regional and Free Flaps for Head and Neck Reconstruction. Raven Press 1995 (ISBN X) Booth PW, Eppley BL, Schmelzeisen R: Maxillofacial trauma and esthetic facial reconstruction. Springer Berlin (ISBN ) Lehdet (kaksi viimeistä vuosikertaa sekä kuluva vuosi, aihepiiriin kuuluvat artikkelit) Head & Neck Plastic and Reconstructive Surgery The Laryngoscope Otolaryngology - Head and Neck Surgery Archives of Otolaryngology Head and Neck Surgery Acta Oto-Laryngologica European Archives of Oto-Rhino-Laryngology and Head & Neck 22

23 RINOKIRURGIA JA -ALLERGOLOGIA Vastuuhenkilö: Professori Markus Rautiainen Kouluttajat: Professori Markus Rautiainen ja LT Jura Numminen Koulutusohjelman kuvaus UEMS:n Otolaryngologian pään ja kaulan kirurgian jaosto on määritellyt koulutuksen ja lisäkoulutuksen yleiset vaatimukset. Koulutuspaikalla pitää olla mm. kyseisen alan kouluttaja, riittävä polikliininen ja kirurginen toiminta, hyvä lääketieteellinen kirjasto sekä alan koulutus- ja tutkimustoimintaa. Lisäksi koulutuksen lopuksi järjestetään kuulustelu. Lisäkoulutusohjelmaan ottamisen edellytyksenä ovat koulutusohjelman vastuuhenkilön toteamat yleiset perusteet rinokirurgian ja -allergologian lisäkoulutuksen tarpeelle sekä koulutettavan suorittama korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin tutkinto. Osaamistavoitteet Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää koulutettava korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri: rinokirurgiseen diagnostiikkaan ja hoitoon peruskoulutusta syvällisemmin perusallergologiaan ja immunologiaan sekä niiden rinologisiin erityispiirteisiin koulutuksen jälkeen koulutettavan tulee osata: nenän alueen toiminnallisten, rakenteellisten, traumaattisten ja onkologisten ongelmien diagnostiikka ja hoito rinokirurgian indikaatiot ja leikkaustekniikat: mm. rinoplastiat, nenän ja sivuonteloiden endoskooppinen ja avoin kirurgia, revisiokirurgia, likvoriavanteen diagnostiikka ja hoito septumperforaatioiden hoito otorinolaryngologisen allergologian diagnostiikka syyn- ja oireenmukaisen allergologisen hoidon periaatteet allergisen potilaan kuntoutus ja seuranta Esimerkkejä vaativan rinokirurgian koulutusohjelmasta: kallonpohjaan ulottuvan nenän endoskooppisen sivuontelokirurgian turvallinen suorittaminen sivuontelokirurgian preoperatiivinen suunnittelu soveltaen 3d-mallinnusta sivuontelokirurgian komplikaatioiden hoito leikkausnavigaattorin soveltaminen endoskooppiseen sivuontelokirurgiaan nenän luisen holvin virheasentojen korjausleikkaukset nenän rustoisen holvin virheasentojen korjausleikkaukset nenän valvulaarialueen ilmatietä ahtauttavien rakennevikojen leikkaushoito komplisoituneen nenämurtuman leikkaushoito nenäverenvuodon leikkaushoito sivuonteloiden kallonpohjaan ulottuvien hyvänlaatuisten kasvainten leikkaushoito nenän aivonesteyhteyden diagnostiikka ja leikkaushoito nenän väliseinän aukon korjausleikkaus silmäkuopan dekompressioleikkaus näköhermon vapautusleikkaus vammapotilailla aivolisäkkeen transsfenoidaalisen mikro-/endoskooppisen leikkaushoidon perusperiaatteet 23

24 Esimerkkejä vaativan rinoallergologian koulutusohjelmasta: perehtyneisyys allergologian ja immunologian patofysiologisiin mekanismeihin erikoislääkäritutkintoa syvemmin ongelmallisen allergistyyppisen nenä/ylähengitystieoireilun diagnostiikka, hoidon suunnittelu ja toteutus työperäisen allergisen nuhan diagnostiikka, hoidon suunnittelu ja toteutus nenälaboratorion henkilöstön koulutus ja ohjaus allergisen nuhan siedätyshoito: hoitotiimin koulutus, potilasvalinta, hoidon aloitus- ja ylläpitovaiheen toteutus sivuonteloiden kadaveridissektiot Koulutuksen rakenne ja sisältö Lisäkoulutusohjelma käsittää kaksi vuotta kokopäiväistä sairaalatyötä korva-, nenä- ja kurkkutautien yksikössä. Koulutus jakaantuu kahteen moduuliin sisältäen 18 kk palvelua lääkärinä yliopistollisen sairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikassa rinoallergologian ja rinokirurgian tehtävissä. 6 kk palvelua lääkärinä muussa allergologisessa yksikössä (Allergiakeskus). Toimipaikkakoulutus Lisäkoulutusohjelman toimipaikkakoulutuksen laajuus on 2-3 tuntia viikossa (syyskuu - toukokuu) ja keskeisinä opetusmuotoina ovat: yliopistollisen sairaalan rinoallergologiaa tai -rinokirurgiaa käsittelevät toimipaikkakoulutustilaisuudet. työryhmäneuvottelut ja konsultaationeuvottelut ohjattu sekä omatoiminen työskentely rinoallergologisessa laboratoriossa ohjattu sekä omatoiminen rinologinen leikkaus- ja muu toiminta. Koulutuspaikat Koulutuspaikaksi hyväksytään yliopistollisen keskussairaalan korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka, jossa koulutuksen vastuuhenkilön nimeämänä kouluttajana toimii vähintään lääketieteen tohtorin pätevyyden omaava rinokirurgiaan ja -allergologiaan perehtynyt korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri. Osa koulutuksesta suoritetaan muussa allergologisessa yksikössä, jossa tulee olla koulutuksen vastuuhenkilön hyväksymä kouluttaja Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus Teoreettista kurssimuotoista erikoisalakohtaista koulutusta vaaditaan vähintään 60 tuntia. Koulutettava osallistuu koulutusklinikassaan järjestettäviin rinologisiin ja allergologisiin kokouksiin, meetingeihin ja vastaaviin tilaisuuksiin. Lisäksi tällaista koulutusta ovat ne kotimaisten ja kansainvälisten yliopistojen, yhteisöjen ja erikoislääkäriyhdistysten järjestämät koulutustilaisuudet ja kurssit, joiden sisältö ja laajuus vastaavat koulutuksen tavoitteita. Koulutuksen vastuuhenkilö hyväksyy koulutuksen harkintansa ja koulutettavan henkilökohtaisen opintosuunnitelman perusteella. Valtakunnallinen kuulustelu Koulutettavan tulee hyväksyttävästi suorittaa lisäkoulutuksen loppuaikana tai sen jälkeen valtakunnallisesti järjestettävä kirjallinen kuulustelu. Vastuuhenkilöt voivat yhdessä nimetä erillisen toimikunnan kuulustelun järjestämiseksi. 24

25 Kirjat (viimeisin painos) Haahtela T, Hannuksela M, Terho E.: Allergologia. Duodecim Busse W, Holgate S (Toim.): Asthma and Rhinitis. Blackwell Science, Oxford Wormald: Endoscopic Sinus Surgery. Anatomy, Three Dimensional Reconstruction, and Surgical Technique. Thieme Medical Publishers 2005 tai Stammberger H, Kennedy D, Zinreich S: Functional Endoscopic Sinus Surgery: the Messerklinger Technique. B.C. Decker, Phildelphia 1991 tai Simmen D, Jones N. Manual of Endoscopic Sinus Surgery. 2005, Thieme Huizing E: Functional Reconstructive Nasal Surgery. Thieme Medical Publishers, New York, Stuttgart tai Nolst Trenite G: Rhinoplasty: a Practical Guide to Functional and Aesthetic Surgery of the Nose. Kugler Publications, New York tai Aiach G: Atlas of Rhinoplasty. Open and Endonasal Approaches. Quality Medical Publishing, St. Louis Scadding G and Lund V: Investigative Rhinology. Taylor and Francis Group Lehdet (kuluva vuosi ja kolme edellistä vuosikertaa) Allergy Clinical and Experimental Allergy Rhinology American Journal of Rhinology Alaa käsittelevät artikkelit kotimaisista lääketieteellisistä aikakausilehdistä ja käypä hoito-suositukset. Plastic and Reconstructive Surgery rinokirurgian osalta 25

26 LASTEN ALLERGOLOGIA Vastuuhenkilö ja kuulustelija: dos. Marita Paassilta Valtakunnallinen koordinaattori: Dosentti Mika Mäkelä, HUS/Iho- ja allergiasairaala, varalla dosentti Timo Vanto, Turun yliopisto Koulutusohjelman kuvaus Lasten allergologian koulutusohjelma noudattaa koulutusohjelmaa, jonka sisältö on määritetty European Board of Paediatrics in ohjeessa. Se täyttää CESP:n (Confederation of European Specialists in Paediatrics), nykyisin UEMS:n (European Union of Medical Specialists; lastentautien spesialistisektion, suppeiden erikoisalojen koulutuksen yleiset vaatimukset. Koulutuspaikalla tulee olla kyseisellä erikoisalalla työryhmä (kaksi kyseisen suppean alan edustajaa), riittävä potilastoiminta, hyvä kirjasto (tärkeimmät tieteelliset lehdet), sekä koulutus- ja tutkimustoimintaa. Koulutus kestää kaksi vuotta, ja se tapahtuu yliopistosairaalassa tai samantasoisessa muussa valtakunnallisessa keskuksessa. Yliopistollisten sairaaloiden vastaavat kouluttajat valitsevat valtakunnallisen koordinaattorin, jonka lastentautien professorikokous vahvistaa, ja huolehtivat ohjelmien harmonisoinnista ja valtakunnallisesta kuulustelusta. Lisäkoulutus toteutetaan yliopistosairaalan tai soveltuvin osin muun sairaalan (enintään 3 kk) lasten allergioita hoitavassa yksikössä. Vähintään 6 kk koulutuksesta suoritetaan HYKS:n Iho- ja allergiasairaalassa. Koulutus voidaan hankkia toimimalla joko erikoistuvan lääkärin tai erikoislääkärin virassa. Koulutus tulee suorittaa pääosin vähintään kolmen kuukauden kestoisissa jaksoissa riittävän seuranta- ja palautemahdollisuuden takaamiseksi keskeisissä potilasongelmissa. Kullekin koulutettavalle nimetään oma vastuukouluttaja, joka huolehtii riittävästä teoreettisesta opiskelusta ja toimipaikkakoulutuksesta. Koulutusjakson lopuksi suoritetaan valtakunnallinen kuulustelu. Lasten allergologian lisäkoulutuksen voi aloittaa lastentautien erikoislääkärikoulutuksen suorittamisen jälkeen. Valtakunnallinen koordinaattori käy koulutusyksiköiden vastuuhenkilöiden kanssa keskusteluja koulutettavien valinnasta ottaen huomioon sekä alueelliset että valtakunnalliset tarpeet. Koulutuksen lopullinen sisältö sovitaan koulutettavan aikaisemman koulutuksen ja kokemuksen perusteella, ja siitä päättävät kouluttajat ja koulutusohjelman vastuuhenkilö. Osaamistavoitteet Lasten allergologian lisäkoulutuksen jälkeen koulutetun tulisi hallita seuraavat kokonaisuudet: Lasten allergiat atopian ja allergian tausta, kliiniset sairausmanifestaatiot, erotusdiagnostiikka atopian ja allergian tutkiminen ja tutkimusmenetelmät lasten ruoka-allergioiden diagnostiikka ja hoito allergian ehkäisy ja varhaishoito lapsen ravitsemus, kasvu ja kasvuhäiriöt siedätyshoito sisäilmaongelmat kliininen immunologia soveltuvin osin 26

27 Lasten astma ja siihen liittyvät keuhkosairaudet astman kliininen kuva, diagnostiikka ja erotusdiagnostiikka hengitysfunktion tutkiminen astman ehkäisy, varhaishoito ja lääkehoito bronkopulmonaalisen dysplasian jatkohoito ja -seuranta Alueellisten hoitoketjujen ja palveluorganisaatioiden toiminta yhteydet perusterveydenhuoltoon, koulutuksen järjestäminen tieteellisen tutkimustyön menetelmät ja kirjallisuuden kriittinen arviointi Lasten allergologian lisäkoulutusohjelman suorittaneella lastentautien erikoislääkärillä pitää olla valmiudet: hoitaa lastentautien yksikön tavallista poliklinikka- sekä päivystystoimintaa diagnosoida ja hoitaa erityistason allergiset sairaudet ja astma osallistua keuhkosairauksien kuten bronkopulmonaalinen dysplasian hoitoon pystyttää lastenallergologinen yksikkö ja kehittää sen toimintaa arvioida toimintamalleja kriittisesti ja osallistua kehitystoimintaan luoda alueelliset hoitoketjut lasten astman ja allergian hoitamiseksi osallistua alueellisen koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen Koulutuksen rakenne ja sisältö Koulutuksen tulee pääsääntöisesti olla täyspäiväistä palvelua riittävän pitkissä, vähintään 3 kk:n jaksoissa. Koulutusta voidaan täydentää 1-3 kuukauden kestoisilla moduuleilla. Vähintään 12 kk on suoritettava yliopistosairaalan lasten allergioihin keskittyneessä yksikössä, jossa hoidetaan kaikkia alan keskeisiä sairauk sia. Pakollinen moduuli Kaikille pakollinen moduuli on vähintään 6 kk:n kestoinen jakso HYKS:n Iho- ja allergiasairaalan lastenyksikössä. Suositeltavia moduuleita Kouluttajan ja koulutusohjelman vastuuhenkilön kanssa voidaan sopia, että koulutusta täydennetään 1-3 kk:n jaksoilla esimerkiksi ihotautien, keuhkosairauksien, korva-, nenä- ja kurkkutautien, kliinisen farmakologian ja erityisesti kliinisen fysiologian yksiköissä. Koulutuksen kesto Koulutus kestää kaksi vuotta. Ulkomainen koulutus Ulkomainen koulutus kansainvälisesti tunnetussa sairaalassa tai tutkimusyksikössä voidaan hyväksyä lisäkoulutukseksi enintään 6 kk:n osalta. Kouluttaja ja koulutusohjelman vastuuhenkilö päättävät ulkomaisen palvelun hyväksyttävyydestä yksilöllisesti. Koulutuspaikat Keskukset, joissa koulutus voidaan suorittaa kokonaan HYKS:n Iho- ja allergiasairaala 27