HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/3 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/3 1 a 3 DEGERÖN KARTANOA JA LÄHIALUEITA KOSKEVASTA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA TEHTY MUISTUTUS JA ANNETUT LAUSUNNOT (NRO 11882) Kslk Holmanmoisionpolku 4-6, karttaruutu J3/T2,3, hankenro 1088 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee lähettää päivätyn ja muutetun 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelia ja puisto-, urheilukeskus-, retkeily- ja loma-, vesi- ja katualueita koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä ja esittää, etteivät tehty muistutus ja annetut lausunnot anna aihetta toimenpiteisiin Kirje kaupunginhallitukselle, pöytäkirjanote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä muistutuksen lähettäneelle Lisätiedot: Mollgren Dan, arkkitehti, puhelin Salastie Riitta, arkkitehti, puhelin , rakennussuojelu Karisto Maria, maisema-arkkitehti, puhelin Silfverberg Leena, toimistopäällikkö, puhelin Salonen Peik, insinööri, puhelin , teknistaloudellinen suunnittelu LIITTEET Liite 1 Sijaintikartta Liite 2 Asemakaavan muutosehdotus nro Liite 3 Muistutus Liite 4 Lausunnot ESITTELIJÄ Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti lähettää päivätyn 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelia ja puisto-, urheilukeskus-, retkeily- ja loma-, vesi- ja katualueita koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Kortteli muutetaan todellisen tilanteen mukaisesti asuinkäyttöön ja korttelin jäljellä oleva rakennusoikeus ohjataan kolmelle rakennusalalle. Kartanopuiston ja vanhojen rakennusten suojelumääräyksiä tarkennetaan ja uudisrakentamiselle asetetaan reunaehtoja. Korttelin rajoja muutetaan idässä ja etelässä niin, että tulvasuojelun edellyttämä patorakenne ja pumppaamo huoltoyhteyksineen voidaan toteuttaa ja että kevyen liikenteen

2 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/3 2 a yhteyteen Pikku-Sarvaston lahden yli voidaan varautua. Kartanon pohjoispuoleinen kallio muutetaan lähivirkistysalueeksi, jonka asuinrakennukset suojellaan ja eri osien luonnetta määritellään. Ajoyhteys kartanokortteliin ja muihin asuinrakennuksiin osoitetaan Sarvastonkaarelta Holmanmoisionpolun eteläosan kautta. Ehdotus on ollut maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n nojalla julkisesti nähtävillä Ehdotusta vastaan on tehty yksi muistutus. Ehdotuksesta ovat antaneet lausuntonsa Uudenmaan ympäristökeskus, kaupunginmuseo, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, yleisten töiden lautakunta, kiinteistölautakunta, Helsingin Vesi ja pelastuslaitos. Muistutus ja lausunnot ovat esityslistan liitteinä. Muistutus Laajasalo-Degerö Seura ry vaatii muistutuksessaan ( ), että lähinnä kartanon rantaa oleva uusi rakennuspaikka tulisi siirtää muiden uusien rakennuspaikkojen läheisyyteen. Rantavyöhykkeen tulee säilyä ennallaan vapaana maisemallisesti tärkeänä osana yleiskaavassa osoitettua Itä-Helsingin kulttuuripuistoa. Esitetty rakennuspaikka olisi hyvin näkyvä Karpiselän maisemassa ja muuttaisi päärakennuksen asemaa mereltä käsin nähtynä. Kaavanmuutos vaatii maisemaselvityksiä, joita ei ole tehty. Esittelijä Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto , tullut kaava-alueella voimaan ) kartanoalue on merkitty pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Kartanoalue ja sen pohjoispuolella oleva kallio ovat kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta. Kaavanmuutos ei ole ristiriidassa yleiskaavan kanssa. Jo voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1977, jossa kartanokortteli on varattu yleisille rakennuksille, kartanokiinteistön itäisin osa rajattiin korttelin ulkopuolelle urheilukeskusalueen osaksi. Kartanokiinteistöön kuuluva ranta on voimassa olevassa asemakaavassa varattu retkeilyalueeksi. Näitä virkistysalueita ei kuitenkaan ole lunastettu kaupungille, eikä rannan lunastaminen olisi ollut tarkoituksenmukaista, koska lahden korkeussuhteet ja luonto estävät rantareitin rakentamisen. Rakennusoikeutta kartanokorttelissa on jäljellä noin 600 m 2. Voimassa oleva asemakaava ei lainkaan ohjaa uudisrakentamisen sijoittumista.

3 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/3 3 a Kaavamuutosehdotuksessa korttelin itäraja on siirretty lännemmäksi samalla kun kortteli on ulotettu rantaan. Järjestely mahdollistaa kevyen liikenteen sillan rakentamisen Pikku-Sarvaston yli. Kartanoalueen omistajat esittivät luonnosvaiheessa talvella 2009 korttelin itärajan pitämistä voimassa olevan asemakaavan mukaisena ja rakennusalan siirtämistä ehdotettua idemmäksi. Korttelin itärajan pitäminen voimassa olevan asemakaavan mukaisena ja korttelialueen ulottaminen rantaan kuitenkin heikentäisi huomattavasti edellytyksiä kevyen liikenteen yhteyksien jatkuvuudelle Pikku-Sarvaston kohdalla. Tästä syystä kaavaehdotusta ei muutettu kartanoalueen omistajien esityksen pohjalta. Kaavan laatimisvaiheessa harkittiin erilaisia vaihtoehtoja uudisrakennusten sijoittamiselle korttelialueelle. Myös uudisrakentamista Mankelipolun varteen kahden vanhan asuinrakennuksen väliin tutkittiin. Ajatuksesta kuitenkin luovuttiin, koska kyseisessä kohdassa on arvokkaita puutarhaistutuksia ja - rakenteita. Jos itäisin rakennusala siirrettäisiin muistutuksessa ehdotetulla tavalla muiden uudisrakennusten rakennusalojen yhteyteen, tavoiteltu väljyys menetettäisiin ja uudisrakennusten asema muuttuisi hallitsevammaksi. Uudisrakennukset sijoittuisivat suhteellisen tiiviinä ryppäänä arvokkaan kartanopihan välittömään läheisyyteen, mikä olisi kaupunginmuseon näkemyksen vastaista. Kaavamuutosehdotuksessa on uudisrakennusten sijoittelulla ja kaavamääräyksillä pyritty varmistamaan, että uudisrakentaminen sopeutuu arvokkaaseen kartanoympäristöön ja on alisteista siihen nähden. Asemakaavan muutosehdotuksessa kolme uudisrakennusta muodostavat kahden vanhan asuinrakennuksen kanssa väljän rakennusten rivistön kartanokorttelin itäosassa, joka suojellaan arvokkaaseen kartanoympäristöön liittyvänä. Korttelin länsiosa, jossa on päärakennus, suojellaan kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaana maisemapuistona. Uudisrakennukset on kaavamääräyksen mukaan mittakaavaltaan ja rakennusmateriaaleiltaan sopeutettava historiallisesti arvokkaaseen ympäristöön, julkisivuja ja mittasuhteita ohjataan lisäksi tarkemmilla määräyksillä. Näkymät Mankelipolulta Karpiselälle ja laajemmille vesialueille on otettu huomioon itäisimmän rakennusalan sijoituksessa sekä aidan korkeuden määrittelyssä. Karpiselältä katsottuna kartanoalue ei nykytilanteessa erityisesti erotu eikä päärakennus näy lainkaan, ja myös itäisimmän rakennusalan uudisrakennuksen näkyvyyttä hillitsee korkea puusto sen takana ja

4 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/3 4 a sivuilla. Ottaen huomioon aiempi kaavatilanne, vaihtoehdot uudisrakennusten sijoittamiselle ja kartanon omistajien toivomukset esittelijä pitää ehdotusta edelleen perusteltuna. Lausunnot Uudenmaan ympäristökeskus toteaa ( ) lausunnossaan, että muutosehdotus on huolellisesti tutkittu ja että asemakaavan muutos täyttää maankäyttö- ja rakennuslain sille asettamat vaatimukset. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksella ei ole ( ) huomauttamista asemakaavaehdotuksesta. Kaupunginmuseo toteaa ( ) mm., että Degerön kartano kuuluu valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen luetteloon (Ympäristöministeriö ja Museovirasto 1993). Uudenmaan maakuntakaavassa kartano ympäristöineen on osa laajempaa virkistysaluetta. Kartanoalue on merkitty kulttuurihistorian tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Helsingin yleiskaava 2002:ssa kartanoalue on merkitty pientalovaltaiseksi asuinalueeksi, pohjoispuoleinen kallio kaupunkipuistoksi ja etelänpuoleinen alue virkistysalueeksi. Kartanoalue ja kaupunkipuisto ovat kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta. Museo on ollut kaavoitusprosessissa mukana alusta lähtien. Asemakaavan muutosehdotuksessa suojelukohteiksi on merkitty kaikki asuinrakennukset ja kartanoalueen talousrakennukset ja rakennelmat. Kartanopuisto on puistohistoriallinen suojelukohde ja myös siihen rajoittuvat alueet ovat merkittäviä kartanomaiseman osia. Kartanoalueen ja sen lähialueen suojelumääräykset rakennusten, puiston ja piha-alueitten osalta ovat erittäin yksityiskohtaiset ja tarkat. Myös uudisrakentamisesta on annettu määräyksiä, joilla varmistetaan alueen kulttuurihistoriallisen arvon säilyminen lisärakentamisesta huolimatta. Kaupunginmuseolla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta. Helsingin Vesi toteaa ( ) puoltavassa lausunnossaan, että alueen vesijohdot ja viemärit on jo rakennettu valmiiksi ja että alueen kiinteistöt tulee liittää yleiseen vesihuoltoverkkoon yksityisin

5 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/3 5 a liittymisjohdoin. Pelastuslaitos toteaa ( ), että ajoyhteyksien mitoituksessa tulee huomioida pelastuslaitoksen raskaan kaluston kantavuus- ja tilavaateet. Sammutuspisteiden sijaintiin tulee kiinnittää huomiota. Lähtökohtaisesti etäisyyden tulisi olla enintään 150 cm rakennuksesta. Kiinteistölautakunta toteaa ( ) puoltavassa lausunnossaan, että kaavan muutoksen saatua lainvoiman on tarpeen tehdä kiinteistöjärjestelyitä, jotta kartanotontti saadaan yksiin käsiin ja puistoalue kaupungin omistukseen mm. tulvapadon rakentamiseksi. Maanomistajan kanssa ei ole tarpeen käydä maapoliittisia neuvotteluja eikä tehdä sopimusta, koska alueen arvonnousua ei sanottavasti tapahdu. Lähivirkistysalueella on kaupungin omistamia rakennuksia, joista osa on merkitty suojeltaviksi kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti. Periaatteessa säilytettäville rakennuksille olisi syytä merkitä tontti. Tämä olisi kiinteistöteknisesti ja esim. lainojen vakuuksien kannalta selkein ratkaisu. Nyt rakennuksille on merkitty pihapiiri. Virkistysalueelle on merkitty jalankululle ja pyöräilylle varattu alue, jonka kautta on kiinteistöille ajo sallittu. Selkeä katualue, sen varressa olevat tontit vanhoille rakennuksille ja muutama uusi tontti olisivat ehkä paremmin vastanneet kiinteistötoimen tavoitteita. Nyt on uusia rakennusmahdollisuuksia merkitty vain yksityiselle maalle. Asemakaavan muutosehdotusta on kuitenkin syytä puoltaa, koska se mahdollistaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen ja rakennusten säilyttämisen, lähivirkistysalueen kehittämisen sekä rantoja seuraavan virkistysreitin täydentämisen siltayhteydellä. Yleisten töiden lautakunta on ( ) puoltavassa lausunnossaan esittänyt seuraavia huomautuksia. Lähivirkistysalueen itärantaa pitkin merkitty yleiselle jalankululle varattu reitti, joka on maasto-olosuhteiltaan hankalassa paikassa ja siten vaikea ja kallis rakentaa, toteutetaan vasta Aittasaareen vievän sillan rakentamisen yhteydessä. Yleisten töiden lautakunta yhtyy Laajasalo- Degerö-seuran mielipiteeseen, jonka mukaan lähinnä rantaa oleva rakennuspaikka (30 m rannasta) tulisi siirtää muiden uusien rakennuspaikkojen läheisyyteen ja rantavyöhykkeen tulisi säilyä ennallaan.

6 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/3 6 a Ajoyhteys kartanokortteliin ja muihin lähivirkistysalueella oleviin asuinrakennuksiin on asemakaavan muutosehdotuksessa osoitettu puistoreittejä pitkin Sarvastonkaarelta Holmanmoisionpolun eteläosan kautta Mankelipolulle. Ehdotettu liikennejärjestely vaatii reitin leventämistä ja kantavien rakenteiden uusimista sekä Mankelipolun risteysalueen uudelleen järjestämistä. Ajoyhteys Holmanmoisionpolkua pitkin pohjoisesta tulee säilyttää. Kaava-alueen ulkopuolella oleva liittymä Reposalmentiehen siirretään tällöin itään päin, erilleen koulualueelle johtavista poluista. Sisäänajoreitti tulee asemakaavaan merkitä kaduksi. Kunnallistekniikka Mankelipolulle tulee tästä huolimatta tuoda eteläistä lyhyempää reittiä Sarvastonkaarelta. Pohjoinen ajoyhteys puukujanteen kautta on luontevin ja historiallista miljöötä kunnioittavin. Holmanmoisionpolku on aikanaan kulkenut rantaviivaa pitkin osoittaen yhtä historiallisesti tärkeää kerrostumaa maisemassa. Kaaren muotoisen reitin ja sen varsille kuuluvan sekapuukujanteen näkyvyyttä maisemassa tulee edelleen vahvistaa. Vanhan reitin kunnostaminen ja puukujanteen uusiminen korostaa kartanon sisääntuloreittiä ja sen ympärillä säästynyttä arvokasta kulttuurimaisemaa. Mikäli ajoreitti merkitään Sarvastonkaarelta Mankelipolulle, tulee harkita reitin merkitsemistä hiekkapintaiseksi kaduksi ja nimetä se koko pituudeltaan Mankelipoluksi, jolloin Mankelipolun varrella olevat asuinym. rakennukset saavat käyntiosoitteen. Esittelijä Itärantaan osoitettu polku edellyttää erityistä rakentamista vain paikoitellen. Polku on varattu pelkästään jalankululle ja sen enimmäisleveys on 1,5 m. Ajoreitti on muutettu liikenneturvallisuussyistä. Ajoreitti etelästä on huomattavasti lyhyempi kuin pohjoisesta ja aiheuttaa vähemmän vaaratilanteita. Degerön kartanolle on tosin aina tähän saakka tultu Holmanmoisionpolkua pitkin pohjoisesta, mutta tilanne on nyt oleellisesti erilainen kuin aikaisemmin. Holmanmoisionpolku on koko matkaltaan vilkkaassa käytössä ulkoilutienä, koska kaupungin omistukseen 1950-luvulla siirtyneistä kartanon entisistä pelto- ja metsämaista on tullut Laajasalon kaupunginosan suosittu urheilu- ja ulkoilualue. Autoliikenne kartanoalueelle, kaupungin omistamille

7 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/3 7 a asuinrakennuksille sekä kesäsiirtolaan tulee jatkossa lisääntymään. Holmanmoisionpolun pohjoisosassa ajoliikenne risteäisi koululaisten jalankulkuliikenteen kanssa siitä huolimatta että Reposalmentien liittymä siirrettäisiin, ulkoilijoillekin lyhyempi eteläinen ajoreitti aiheuttaa selvästi vähemmän haittaa ja riskejä. Ajoreitin rakentaminen tähän tulee myös huomattavasti halvemmaksi kuin pitemmän pohjoisen osuuden kunnostaminen. Holmanmoisionpolun eteläinen osuus muuttuu joka tapauksessa, kun kunnallistekniikka rakennetaan, ja se sietää myös paremmin leventämistä kuin pohjoinen osa, jonka varrella kasvaa isoja vanhoja lehmuksia. Mankelipolun varren rakennukset saavat osoitteet Mankelipolun varresta, alueelle kuljetaan Holmanmoisionpolun kautta. Kartanokorttelin itäisimmän rakennusalan osalta esittelijä viittaa muistutuksen vastineeseen. Asemakaavan muutosehdotukseen tehty tarkistus Asemakaavan muutosehdotukseen on tehty seuraava teknisluontoinen tarkistus: Kartanon päärakennuksen vieressä olevien kahden talousrakennuksen merkinnät on muutettu muotoon sr-1/t, suojeltava kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja ympäristön kannalta arvokas talousrakennus. Merkinnän määräys oli päivätyssä asemakaavakartassa, jossa talousrakennukset oli kuitenkin virheellisesti varustettu merkinnällä sr-1. Jatkotoimenpiteet Esittelijän mielestä tehty muutos ei ole olennainen, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.