karate Suomen Karateliitto ry karate

Transkriptio

1 karate Suomen Karateliitto ry karate

2 karate Kansikuvassa vuoden juniorikarateka Aaro Tuominen torjuu mawashigeria Tapanilan Erän järjestämällä leirillä. Kuva Margit Pulkkinen. Suomen Karateliitto ry Tässä lehdessä: Suomen Karateliitto perusti kunniadojon s. 3 karate on Suomen Karatelliito ry: n uutislehti, joka ilmestyy pdf-versiossa Karateliiton verkkosivuilla neljä kertaa vuodessa. Lehden sisällöstä vastaa Suomen Karateliiton tiedotustyöryhmä yhteistyössä Karateliiton toimihenkilöiden sekä seura- ja kilpaurheiluvaliokuntien työryhmien kanssa. Käytännön toimitustyötä johtaa tiedotuksesta vastaava työryhmä, joka mm. suunnittelee tulevien lehtien teemat ja sisällöt. Jäsenlehteen tuleva aineisto, ja muut lehteen liittyvät asiat voi osoittaa Suomen Karateliiton tiedotustyöryhmälle sähköpostitse osoitteella tiedotus(at)karateliitto.fi. Lehden ulkoasu ja taitto: DeskArtStudio Lisätietoa: Yrsa Lindqvist Petri Tuominen Karateliiton uudeksi puheenjohtajaksi s. 5 Puhiksen puheenvuoro Kilpailijoilla kiireinen kevät Sääntöuudistukset voimaan s. 7 s. 10 Karatetuomari Hanna Saario s. 12 Liiton koulutusjärjestelmä päivitetty s. 14 Karaten, ju-jutsun ja taidon SM-kisat s. 14 Lorian leiri houkutteli 90 karatekaa Tapanilaan s. 16 Sensei Junior Lefevre Lahdessa s. 18 Karateliiton laatuseurat Pajulahdessa s. 20 Kamppailulajien yhteinen II-tason junioriohjaajakoulutus s. 21 s. 8 karate

3 Suomen Karateliitto perusti kunniadojon Suomen Karateliitto nimesi ensimmäiset jäsenet Suomen karaten Hall of Fame kunniadojolleen Kamppailulajien palkintojenjakotilaisuudessa, jota pidettiin Suomen Urheilugaalan ohessa Hartwall Areenalla, Niemi Centerissä. Kunniadojon jäseniksi kutsutaan henkilöitä, jotka ovat tehneet poikkeuksellisen merkittävän elämäntyön suomalaisen karaten hyväksi. Tänä vuonna kunniadojoon kutsuttiin aluksi neljä henkilöä, jotka edustivat karaten eri osaalueita. Ensimmäisenä kunniakirjansa vastaanottamaan asteli Suomen karaten uranuurtajia Kari Kuula, joka Suomen Karateliiton perustamisen jälkeen v. 1969, toimi liiton toiminnanjohtajana pari vuotta ja liiton puheenjohtajana v u o s i n a s e k ä Puheenjohtajuuden lisäksi Kari Kuula kehitti karaten tuomaritoimintaa aina kansainväliselle tasolle asti ja edusti myös Suomen karatea Euroopan Karateliiton hallituksessa useita vuosia. Valmennuksellisin perustein k u n n i a d o j o o n k u t s u t t i i n vuodesta 1971 karaten parissa toiminut Kai Wikberg, jonka oma kilpaura 1970-luvulla toi useita SM- ja PM-mitaleita luvulla Wikberg siirtyi karateliiton toimintaan toimien karateliiton hallituksessa, koulutusvaliokunnassa, dankollegiossa puheenjohtajana sekä maajoukkuevalmentajana. Wikbergin valmentajauralla kertyi Suomelle noin kpl EM- ja MM-mitalia miehissä, naisissa, juniori ja seniori tasoilla. Joukossa oli myös Wikbergin omia henkilökohtaisia valmennettavia. Kilpauraa edustaa Sari Laine, joka on kautta aikojen Suomen menestynein karateka. Laineen urheilu-uran suurin saavutus on vuonna 1994 saavutettu maailmanmestaruus. Hänellä on myös MM-hopea vuodelta 1998 ja MM-pronssi vuodelta Euroopan mestaruuskisoissa hän saavutti seitsemän henkilökohtaista mestaruutta ja yhteensä 21 mitalia. Hän voitti mestaruuden vuosina 1987, karate

4 1991, 1992 (oma painoluokka sekä avoin sarja), 1994, 1995 (avoin sarja) ja Vuosina ja Sari toimi Suomen karateliiton päävalmentajana. Suomen Karateliiton lajivalikoimaan kuuluu myös Hokutoryu Ju-jutsu, ja itseoikeutettuna jujutsun edustajaksi Karateliiton kunniadojoon kutsuttiin lajin keulahahmo ja kehittäjä Auvo Niiniketo. Niinikedon meriitteihin luetaan paitsi ju-jutsutoimintaa hänen erittäin monipuolinen tausta kamppailulajeissa, aina nuoruusajan nyrkkeilyharrastuksesta, eri kamppailulajien edistämisestä Suomessa jujutsun opettamiseen peräti 22 maassa. Vuoden valinnat Samassa tilaisuudessa Suomen karateliitto julkisti myös vuoden urheilijansa. Vuoden naiskaratekan titte-lin vei Helena Kuusisto, joka keväällä 2014 saavutti henkilökohtaisen EM-pronssin sekä EM-hopeaa naisten joukkuekisassa Tampereella käydyissä kotikisoissa. Helena Kuusisto ottelii myös menestyksellä Karaten Premium Leaguessa viemällä kokonaisvoiton painoluokassaan tässä seitsemän kansainvälisen kilpailuja sisältävässä sarjassa. Vuoden mieskaratekaksi valittiin Vuoden naiskarateka Helena Kuusisto kamppailulajien palkitsemistilaisuuden haastattelussa. Helena valittiin myös urheilutoimittajien äänestyksessä lajinsa parhaaksi Pasi Hirvonen, joka kilpailee Vuoden valmentajaksi nimettiin katassa. Hirvonen jäi EM-kisoissa Kai Keinänen, maajoukkueen Tampereella yhden ottelun vastuuvalmentaja, jonka vastuualueella on mm. naisten joukkue. päästä mitalikamppailuista. Naisten joukkue saavutti kevään Vuoden juniorikaratekaksi nimettiin Aaro Tuominen, joka EM-kisoissa Tampereella joukkuehopeata. vuonna 2014 on saavutti kansainvälistä menestystä Euroopan Vuoden Ju-Jutsukaksi nimettiin kisoissa, sekä voitti SM-kultaa Roosa Hautakangas Kuopion kolmessa eri ikäluokassa. Ju-Jutsuseurasta. 4 karate

5 Pete on toiminut kuusi vuotta Karateliiton hallituksessa, viimeiset kolme vuotta hän on ollut Karateliiton 1. varapuheenjohtaja, työvaliokunnan ja valmennustyöryhmän puheenjohtaja sekä maajoukkuevalmentajana. Uuden puheenjohtajan mietteitä on luettavissa sivulla 7. Petri Tuominen Karateliiton uudeksi puheenjohtajaksi Vantaalainen Petri Tuominen, 46 v, valittiin Suomen Karateliiton uudeksi puheenjohtajaksi pidetyssä syysliittokokouksessa. Tuominen seuraa puheenjohtajan tehtävistä luopuva Kari Koskinen, joka kahden 3-vuotistoimikauden jälkeen ei liiton sääntöjen mukaan enää voinut asettua ehdolle. Tuomisen runsaat 30 vuotta kestäneeseen karateuraan sisältyy menestystä kilpatatameilla useiden SM-tittelien edestä. Nykyään hän toimii aktiivisena valmentajana sekä Karateliiton valmennuksen että oman seuransa, Rajakylän Karateseuran, parissa. Koivulasta 1. varapuheenjohtaja Tuomisen valinta liiton puheenjohtajaksi, jätti 1. varapuheenjohtajan pestistä yhden vuoden toimikauden vapaaksi. Siihen valittiin hallituksesta erovuorossa ollut Niko Koivula, joka tällä järjestelyllä pystyy jatkamaan jo ansiokkaasti hoitamaansa pestinsä seuratoimintavaliokunnan puheenjohtajana sekä koulutustoiminnan kehittämisessä. Uusiksi jäseniksi Karateliiton hallitukseen nousivat Pekka Karenmaa, Turusta sekä Tommi Lehtimäki, Nurmijärveltä. Tommi Lehtimäellä on taustaa paitsi karatesta myös muissa kamppailulajeissa. Vuonna 1982 mies tutustui lyhyesti taekwondoon, josta samana vuonna siirtyikin jo potkunyrkkeilyyn. Tästä tie kulki opintojen kautta karateseuran perustamiseen Nurmijärvellä, seuran toiminta alkoi Tommi on toiminut seuran puheenjohtajana perustamisesta Tommi Lehtimäki lähtien, noin 25 vuotta. Oma tyylisuunta on Shotokan, ja nykyinen vyöarvo vuonna 2010 saavutettu 3.dan. Tommi Lehtimäki on Karateliiton kilpailujärjestely työryhmän vastuuhenkilö. Pekka Karenmaalla, s on Lehtimäen Tommin tavoin pitkä karateura taustallaan. Mies on harrastanut karatea 1980 lähtien, ja toiminut ohjaajana ja valmentajana Kaigan ry:n karatejaostossa yli 30 vuotta. Näistä 26 vuotta on vierähtänyt Kaigan ry:n karatejaoston lajipäällikkönä. Pekka on johtamisen erikoisammattitutkinnon omaava kasvatustieteen maisteri. Hän on toiminut Kaigan ry:n karatejaoston puheenjohtajana 7 karate

6 Pekka Karenmaa vuotta ja ollut seuran hallituksen jäsen 23 vuotta. Pekka on tänä päivänä vakiinnuttanut paikkansa Suomen karatessa lähinnä aktiivisena tuomarina. Tuomariura alkoi alueja seuratasolla vuosina Siitä Pekka on siirtynyt kansallisille tasolle, jolla on ollut aktiivisesti mukana kymmenisen vuotta. Sen lisäksi Karenmaa on toiminut kansainvälisellä tasolla parikymmentä kertaa. Tänä vuonna Pekka ottaa seuraavan askeleen tuomariurallaan ja lähtee Euroopan Karateliiton järjestämälle tuomarikurssille. Niin kuin monelle aktiiviselle karaten parissa, myös Pekalle on kertynyt luottamustehtäviä, paitsi oman seuran puitteissa, myös laajemmalti. Alkaen aluetoiminnasta, karateliiton tuomarivaliokuntaan, ja yhden vuoden 2011 vierailu liiton hallituksessa, jolloin Pekka toimi myös tuomarivaliokunnan puheenjohtajana. Työkiireet estivät silloin pidempää uraa, mutta nyt Pekka Karenmaa tekee paluuta liiton hallituksessa, ja on nimetty hallituksen edustajaksi tuomarityöryhmäään. Karateliiton hallitus Petri Tuominen puheenjohtaja Niko Koivula, 1. varapj Yrsa Lindqvist, 2. varapj Oiva Tyni, jäsen Jukka Jokinen, jäsen Auvo Niiniketo, Ju-jutsuvlk pj. Olavi Kurttio, Taidovlk pj. Johtoryhmä Petri Tuominen, puheenjohtaja Niko Koivula Auvo Niiniketo (Ju-Jutsu) Olavi Kurttio (Taido) Seppo Yrtti, toimitusjohtaja Anssi Kaltevo, urheilutoimenjohtaja Kilpa-urheiluvaliokunta Petri Tuominen, puheenjohtaja Pekka Karenmaa Jukka Jokinen Yrsa Lindqvist Pasi Hirvonen, urheilijoiden edustaja Anssi Kaltevo, urheilutoimenjohtaja Seuratoimintavaliokunta Niko Koivula, puheenjohtaja Yrsa Lindqvist Tommi Lehtimäki Anssi Kaltevo, urheilutoimenjohtaja Seppo Yrtti, toimitusjohtaja Tuomarityöryhmä Pirkko Heinonen, työryhmän vastuuhenkilö Pekka Karenmaa, hallituksen edustaja Maija Laaksonen Jari Remes Lassi Saarenmaa Tiedotustyöryhmä Yrsa Lindqvist, työryhmän vastuuhenkilö Oiva Tyni 6 karate

7 Puhiksen puheenvuoro Tervehdys, Vuosi 2014 on takanapäin ja voidaan todeta, että suomalaisessa karatessa saavutettiin paljon. Useita mitaleita ja pistesijoja kansainvälisistä kilpailuista: Premier League, eri maiden avoimet, MM, PM, Grand Prix, Opiskelijoiden MM, puhumattakaan Tampereen aikuisten EM-kilpailuista, joista pitkän kuivan kauden jälkeen loistavat naisten joukkuehopea ja Helena Kuusiston henkilökohtainen pronssi. Tänä vuonna käydään kolmet eri arvokisat, nuorten EM ja MM, sekä aikuisten EM ja kenties myös European Games Azerbaizanin Bakussa. Mahdollisuudet suomalaisilla on mihin vain, edellä mainitut mitalit ja pistesijat saavutettiin leveällä rintamalla, joka suomalaisessa kilpakaratessa on pitkään antanut itseään odottaa, mutta nyt viime vuosien onnistumisten myötä kilpailijoidemme itsevarmuus ja nälkä vain kasvaa. Vuosi 2015 tuo mukanaan myös uusia haasteita kaikille kilpakaraten parissa toimiville kilpailijoille, tuomareille, valmentajille ja huoltajille sääntömuutosten myötä. Muutokset tosin ovat pääsääntöisesti pieniä, lukuun ottamatta heittoja kumitessa tai kumarruksia katassa, lähinnä nyansseja, joiden tarkoituksena on tehdä kata- ja kumiteotteluista viihdyttävämpiä ja yleisöystävällisempiä. Monin osin palattiin takaisin aikaan ennen vuoden 2012 sääntömuutosta. Kuitenkin ja edelleen, parempi voittakoon. Liiton tarjoama koulutus jatkuu, entistä vahvempana ja uudistettuna. Kevään juniorivalmennuksen kärkitapahtuma on ehdottomasti osallistuminen kamppailulajien yhteiseen 2.tason koulutukseen. Lisäksi uutena koulutusmuotona IItason kilpavalmentajakoulutus, täysin uusi koulutusmuoto, jota aikaisemmin ei ole ollut tarjolla. Entisten koulutusyhteistyökumppaneiden lisäksi karateliitto on rakentanut koulutusten sisältöjä yhteistyössä myös Suomen Valmentajien kanssa, varmistetaan, että saadaan viimeisin ja parhain valmennuksellinen tieto suoraan seuravalmentajien käyttöön. Uutena asiana koulutuspuolella on myös keväällä 2015 lanseerattava koulutusseteli, liiton jäsenseurat saavat jokaista kunkin seuran jäsenten 25:ttä lisenssiä kohden yhden sadan euron arvoisen koulutussetelin, jonka voi käyttää mihin tahansa liiton tarjoamaan koulutusmuotoon. Seurojen välistä yhteistyötä on jatkettava ja kehitettävä edelleen, myös yli tyylisuuntarajojen. Jäsenyhdistykset ovat viimeisen vuosikymmenen toimineet liian paljon erillään, jolloin koko karateyhteisö on hajaantunut ja vailla yhteistä päämäärää, yhteisen hyvän tavoittelua. Nykyiset rakenteet ja toimintatavat eivät parhaalla mahdollisella tavalla tue yhteisen vision, yhteisen hyvän toteuttamista. Toimintaympäristön muutos haastaa jäsenyhdistykset tiivistämään yhteistyötään. Kumppanuus on kaiken toiminnan kulmakivi. Yksin tekemällä emme pääse haluttuun tulokseen eikä yksin tekemällä löydetä parhaita ja vaikuttavimpia ratkaisuja. Yhteen hiileen puhaltamalla valinnat ja tavoitteet toteutuvat. Kumppanuus edellyttää mukana olevien tahojen lähtökohtien ymmärtämistä ja kunnioittamista, yhteistä tavoitetta ja aitoa sitoutumista yhteiseen tekemiseen, toimitaan sitten kilpaurheilussa, perinteisenä budolajina tai muuten, esim. kuntoliikunnan parissa. Suomen Karateliiton ja sen valiokuntien organisoituminen perustuu valintojen ja jäsenjärjestöille tarjottavien yhteisten toimintojen ja toimintatapojen toteuttamiseen. Tehdään yhdessä jokaisesta vuodesta parempi kuin edellinen, Petri Tuominen Puheenjohtaja Suomen karateliitto ry. karate

8 Nuorten EM-kisoihin valmistautuva katakilpailijat tulevat kaikki Lahden karatesta. Eturivissä tyttöjen katajoukkue Heta Virkkunen, Bess Mänty ja Piihla-Maaria Holmlund. Takarivissä Lotta Tamminen, Björn Kulovuori ja Nea Mänty. Valmentajana Mika Virkkunen. Kilpailijoilla kiireinen kevät Karaten huippukaartiin kuuluvilla kilpailijoilla on jo kauden avauskisa takana. Karate Premium League osakilpailu Paris Open käytiin tammikuuta, ja sitä ennen muutama kilpailija kerkesi käydä jo kutsuleirillä Norjassa. Paris Open on K1 -kilpailuista todennäköisesti suurin ja kaunein. Kisaan osallistui liki 1000 kilpailijaa, niiden joukossa kuusi suomalaista. Suomalaisista Melis Ayse Abat ja Johanna Hyvärinen sijoittuivat omissa sarjoissaan kymmenen parhaan joukkoon. Myös Helena Kuusisto, joka puolustaa viimevuotista kokonaisvoittoaan naisten +68 kg sarjassa avasi kisansa hyvin. Avausottelussaan Helena voitti Ranskan Sofia Klouchaa selvästi 5-0. Seuraavalla kierroksella Kuusisto pudotti viime vuoden MM-pronssia saavuttaneen E s p a n j a n L a u r a P a l a c i o Gonzalesin luvuin 4-2. Helena joutui kuitenkin kolmannessa ottelussa taipumaan Venäjän Vera Kovalevalle tasaisessa ottelussa 1-2. Nuorten EM-kisat helmikuun alussa helmikuuta käydään Nuorten EM-kisat Sveitsissä, Zürichissä. Kisoihin on lähdössä varsin suuri joukkue, peräti 13 kilpailijaa. Tänä vuonna kilpailijoista melkein puolet osallistuvat kataan, ja ensimmäistä kertaa Suomella on tälle tasolle tarjota myös tyttöjen kata joukkue U18 luokassa. Nuorten EM-kisa joukkue: Kata: Björn Kulovuori U16 pojat kata Bess Mänty U16 tytöt kata Lotta Tamminen U18 tytöt kata Nea Mänty U21 naiset kata 8 karate

9 Suomen tyttöjen joukkue U18 tytöt kata Bess Mänty, Pihla-Maaria Holmlund ja Heta Virkkunen Kumite: Carl Katigbak U16 pojat -57 kg Tuomas Suur-Inkeroinen U16 pojat -63 kg Säde Tiger U18 tytöt -53kg Jimi Helin U18 pojat -76kg Joni Kolari miehet -60kg Aaro Tuominen miehet -67kg Pyry Heiskanen miehet -84 kg Valmentajat: Petri Tuominen, Mika Virkkunen ja Anssi Kaltevo Tuomarit: Pirkko Heinonen ja Maija Laaksonen Nuorten EM-kisoihin lähtevä kumitejoukkue. Eturivissä Jimi Helin ja Joni Kolari, takarivissä Tuomas Suur-Inkeroinen, Aaro Tuominen, Pyry Heiskanen, Säde Tiger ja Carl Katigbak. Tähtäimessä European Games Karate 1 Premium League jatkuu helmikuussa kahdella osakilpailulla vuorossa on Hollannin Avoin ja kisaa käydään Egyptin Sharm El Sheikissä maaliskuuta vuorossa on aikuisten EM, Turkissa, Istanbulissa. Tänä vuonna kisat käydään totuttua aikaisemmin, ne ovat viimeinen näyttökilpailu ensimmäistä kertaa järjestettäviä European Gamesia ajatellen. European Gamesissa nähdään kaikkiaan parikymmentä eri urheilulajia, ja Karate on yksi niistä lajeista jotka eivät kuulu olympiaohjelmaan, joita on hyväksytty mukaan näihin kisoihin. Karatessa kilpailu käydään samoilla periaatteilla kun World Games-kilpailuissa. Tämä tarkoittaa että sarjaa kohti on jaossa kahdeksan paikkaa. EMkisojen sijoituksen perusteella jaetaan kuusi paikkaa. Yksi paikka on varattu isäntämaan Azerbaidzhanin urheilijalle, ja viimeistä paikkaa jaettaessa pyritään tasapainottamaan osallistuvien maiden määrää. Suomen kilpailijoilla on siis kaksi tapaa päästä kisoihin, menestymällä EM-kisoissa ja sijoittumalla kuuden parhaan joukkoon tarkoittaa samalla pääsyä European Gamesiin. Toinen tapa on menestyä näyttävästi kevään K1 -kisoissa ja kerätä meriittejä siellä. Jos suomalaisille ei muuten avaudu paikkaa jossakin sarjassa, tämä voi tuottaa ns. villin kortin kisoihin. Tällä hetkellä tiedossa on että Pirkko Heinonen on kutsuttu tuomariksi kisoihin. Hieno osoitus siitä, millä tasolla meidän kansainväliset tuomarit ovat. Kilpailukalenteriin mahtuu myös tarjontaa heille jotka eivät vielä kierrä yllä mainittuja todella kovan luokan tapahtumia. 20. helmikuussa tarjolla on Ishøj Kata & Kumite Cup, Tanskassa. Seuraavana viikonloppuna on karate

10 WKF:n Rules Commission ( s ä ä n t ö t y ö r y h m ä ) k o o l l a Saksassa viimeistelemässä karaten sääntöuudistuksia. Vasemmalta Francis Didier (Ranska), Javier Escalante (Ruotsi), Yrsa Lindqvist (Suomi), Gunnar Nordahl (Norja), Con Kassis (Australia), Tsuguo Sakumoto (Japani), Toshihisa agura ( WKF:n uusi pääsihteeri, Japani), Roland Lowinger (Saksa) ja Davide Benetello (Italia). Sääntöuudistukset voimaan Karaten kilpailusäännöt uudistettiin muutama vuosi sitten sekä kumiten että katan osalta. Nyt saatujen kokemusten perusteella sääntöjä on jälleen tarkennettu. Nämä tarkennetut kilpailusäännöt tulivat voimaan tämän vuoden alusta. vuorossa Estonia Open/ Tallin Bulldog. Maaliskuussa, viikkoa ennen Turkissa käytävät EM-kisoja käydään Tukholmassa Katapokalen, ja EM-viikonloppuna löytyy Swedish Open, Malmössa. SM-kisat käydään Tampereella ja PM-kisat käydään Islannilla huhtikuussa. Toukokuun 16. päivänä vuorossa on kotimainen kansainvälinen kisauutuus. Silloin Hämeenlinnan Karate järjestää Tavastia Open kansainvälisen juniorikilpailun. On mielenkiintoista nähdä kuinka hyvin tämä kilpailu otetaan vastaan. Sääntöjen uudistus on iso asia. WKF:n kilpailusäännöissä tehtävät muutokset koskevat kaikkia, jotka harrastavat karatea ja kilpailevat lajissa. Maailmanliittoon kuuluu 189 jäsenmaata, ja uusien sääntöjen levittäminen kaikkien maiden kilpailijoiden, valmentajien ja tuomarien tietoon ei ole ihan helppoa. Varsinkaan kun kaikki eivät välttämättä puhu samaa kieltä, kaikilla ei ole sama kulttuuri tai välttämättä viimeisen päälle toimiva organisaatio. Tämän lisäksi on todettava, että sääntöjen kirjoittaminen selkeästi ja yksinkertaisesti sekä mahdollisimman yksiselitteisesti niin, että väärinkäsityksiä vältyttäisiin, on lähes mahdotonta. Tähän kun lisätään erikieliset käännökset ja jokaisen kyky tulkita asioita sillä tavalla kuin ne on tarkoitettu, ymmärtää ettei kilpailusääntöjä ihan huvikseen muuteta. Tavoitteena näyttävä ja yleisöystävällinen laji Kun kilpailusäännöt parisen vuotta sitten uudistettiin, tavoitteena oli lisätä sekä karaten näyttävyyttä että yleisöystävällisyyttä. Karateen vihkiytyneetkään eivät aina pysyneet kärryillä, miten ja miksi pisteet jaettiin. Karatesta haluttiin myös entistä vauhdikkaampi laji, joten otteluun lisättiin esimerkiksi heitot. Muutosten takana oli WKF: n sääntötyöryhmä, johon kuuluvat 10 karate

11 urheilu-, tuomari- ja teknisen komitean edustajat. He kukin tekivät ehdotuksia, ja parin vuoden työn jälkeen WKF: n hallituksesta nimettiin Gunnar Nordahl puheenjohtajaksi ja koordinoimaan ryhmän työtä. Myös Yrsa Lindqvist nimettiin työryhmään WKF:n hallituksen edustajana. Sen jälkeen kun ottelusäännöt oli lyöty lukkoon oli vuorossa katasääntöjen uudistus. Kun tämä työ oli valmis, oli jo uusista säännöistä kertynyt sen verran kokemusta, että niiden todettiin jälleen vaativan tarkennusta. Mitä muuttui? Tässä artikkelissa ei ole tarkoitus luetella kaikkia niitä tarkennuksia, jotka nyt tehtiin. Uudet voimaan tulleet säännöt löytyvät esimerkiksi Karateliiton sivuilta suomeksi ja englanniksi. Seuraavassa kooste osasta muuttuneista kohdista. 1. Uskonnollisista syistä sallitaan WKF: n hyväksymän päähineen käyttö. 2. Kadettien kasvosuojuksien pakollisuus lakkaa lähtien. (Tämä astuu voimaan vasta , voimassa olevien sponsorisopimusten takia). 3. WKF:n kilpailuiden loppuotteluissa miespuolisten valmentajien tulee käyttää tummaa pukua, paitaa ja solmiota. Naisvalmentajat voivat käyttää myös housupukua tai tumaa hameen ja jakun yhdistelmää. 4. Mitaliotteluissa minuutin lisäaika poistuu. 5. Kaikille ottelijoille annetaan otteluiden välissä lepo- ja vaihtoaikaa, joka vastaa normaalia otteluaikaa keräilyissä lepo- ja vaihtoaika on 5 minuuttia, mikäli ottelijan on vaihdettava suojien ja vyön väriä. 6. Karsintakierroksella molemmat ottelijat voidaan hylätä sekä kumitessa että katassa. Mitaliottelussa molempia kilpailijoita ei voida hylätä vaan voittaja päätetään HANTEI tuomiolla. 7. Tarttuminen molemmin käsin on kielletty. Kahdella kädellä kiinni pitäminen on sallittua vain tilanteessa, jossa tartutaan potkuun suorittaakseen heiton. 8. Yhdellä kädellä saa tarttua vain kun kiinniottoa välittömästi seuraa pistesuoritus tai kaato tai vaimentaakseen alastuloaan kaadossa. 9. Videotarkastuksen käyttö. Videotarkastuksen suorittaa tatamipäällikön valitsema kahden hengen paneeli. Protesti hyväksytään vain jos molemmat tuomarit ovat samaa mieltä. Videotarkastus on pakollinen ainoastaan WKF:n maailmanmestaruuskisoissa. 10. Tuomareiden työn jako: päätuomari ehdottaa varoitukset ja kulmatuomarit näyttävät vain pisteet ja rajan ylitykset (jogai). Kulmatuomarit eivät omaehtoisesti ehdota varoituksia, vaan voivat liputtaa mielipiteensä vasta päätuomarin ehdotuksen jälkeen. 11. WKF:n kataluettelo on palautettu ja päivitetty. 12. Katakilpailussa kumarrusten käytäntö on muuttunut. Kilpailijan tulee kumartaa ennen kataa ja katan jälkeen. Kumarrus kuuluu suoritukseen, ja kumarruksen poisjäänti johtaa hylkäykseen. 13. Jos vyö aukeaa / löystyy suorituksen aikana sitä tulee rangaista arvostelussa. Jos vyö irtoaa kokonaan ja putoaa tatamille, seuraa hylkääminen. 14. Katan arvostelussa ilmaisu usean sekunnin tauko suorituksessa on vaihtunut ilmaisuun selvästi erottuva tauko suorituksessa. 15. Arvosteluperusteet on koottu kolmeen osa-alueeseen. Katan tekninen vaikeus on nykyään muiden teknisten arvosteluperusteiden osana. 16. Liiallinen hengitys, tömistely, pukuun läpsiminen etc. katsotaan virheeksi ja tulee ottaa huomioon arvostelussa. Tämä ei ole hylkäämisen peruste, mutta edellisten tarkoituksellinen käyttö saavuttaakseen etua on rangaistavaa, ja voi johtaa siihen, että teknisen pääkriteerin pisteet mitätöidään kokonaan. karate

12 Teksti: Pirkko Heinonen Kuvat: Hanna Saario L a h d e n K a r a t e n H a n n a S a a r i o s u o r i t t i k e v ä ä l l ä 2013 ensimmäisen tuomarilisenssinsä, ja onkin sen jälkeen ollut erittäin aktiivisesti melkein kaikissa kotimaan kisoissa mukana. Saarion karateperheessä kaikki harrastavat karatea, ja kolme poikaa myös kilpailevat. Hanna on aloittanut karaten syksyllä 2010, lasten aloitettua jo puolta vuotta aiemmin. Vaikka Hannan Do eli tie on vasta alussa, on hän toiminut jo valmentajanakin keväästä 2013 lähtien. Valmentajana toimimisen myötä on luontevasti syntynyt halu ja tarve oppia kilpailusäännöt voidakseen paremmin ymmärtää kilpailun kulusta ja kyetäkseen olemaan kilpailijoiden tukena. Ensin suoritin syksyllä 2012 seuran järjestämän toimitsijakoulutuksen, ja siitä se innostus kasvoi. Hyvät esimerkit seurassa ja pienoinen patistus tuomarikurssin suorittamiseen edesauttoivat mukaan lähtemistä, kommentoi Hanna tuomaritoiminnan aloittamistaan. Karatetuomari Hanna Saario Hanna kaipaisi lisää harjoitusta Hannan mielestä tuomaritoiminta vaatii tietenkin kiinnostusta asiaan, halua kehittyä ja oppia. Käytännön harjoitusta pitäisi saada paljon, että silmä kehittyisi. Kansallisia kilpailuja ja muita mahdollisuuksia käytännön harjoiteluun on tällä hetkellä valitettavan vähän. YouTubesta katson matseja, harjoittelen sekä luen sääntöjä aina ennen joka kisoja. Niin saa fiilistä ja kertausta asioihin. Onneksi vuosittain järjestetään tuomaripäivät, jossa on loistava mahdollisuus harjoitella käytännön tuomarointia maamme huippu-urheilijoiden kanssa turvallisissa harjoitusolosuhteissa. 12 karate

13 Tuomarina toimiminen vaatii r o h k e u t t a, r i p e y t t ä s e k ä nöyryyttä, kiteyttää Hanna kysyttäessä tuomarin tärkeimpiä ominaisuuksia. Tarvitaan rohkeutta toimia paineen alla ja tehdä ratkaisu sekunneissa, ja luottaa itseensä. Itseluottamus ja rohkeat päätökset ovat aloittelevalle tuomarille haasteellisia. Tilanteisiin täytyy reagoida nopeasti ja luottaa siihen mitä näkee. Nöyryyttä tarvitaan, jotta voi kehittyä, sillä aina voi tulla paremmaksi. Pitää muistaa, että kilpailijoita varten tatamilla ollaan. Tuomarilla tulee olla intoa ja halua oppia säännöt ja ymmärtää niiden merkitys k ä y t ä n n ö n v a i h t e l e v i s s a tilanteissa. Katatuomaroinnissa Hannan mukaan vaikeinta on tunnistaa tyylisuuntien eroavaisuuksia, jotta osaisi arvostella teknistä suoritusta. Toisaalta kataa tuomaroidessa on aikaa kriteerien pisteyttämiseen enemmän kuin kumitessa, jossa pitää olla koko ajan täysin valppaana ja reagoida nopeasti. Tällä hetkellä kumitetuomarointi tuntuu minulle haasteellisemmalta. Toisaalta taas mitä taitavammat ja tasaväkisemmät kilpailijat katassa on, sitä vaikeampaa sekin on. Hannan tavoitteena on yksinkertaisesti kehittyä koko ajan paremmaksi tuomariksi. Kokemuksen karttuessa selkeä tavoite on myös korottaa tuomarilisenssiä niin pitkälle kuin mahdollista. Minusta tuomaritoiminta sopii kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ja valmiita laittamaan itsensä lajin puolesta likoon ja haluavat haastetta k a r a t e h a r r a s t u k s e e n s a, Hanna suosittelee. Lähtemällä tuomaritoimintaan mukaan voi laajentaa ja monipuolistaa ymmärrystään lajista. FAKTA: tuomarikurssille vaaditaan 16v. ikä sekä 3. kyu/vihreä vyö lisenssin voit suorittaa vuosittain järjestettävien tuomaripäivien tai alueellisten koulutusten yhteydessä voit myös tilata seuraasi oman koulutuksen ottamalla yhteyttä Karateliiton tuomaritoimintaryhmän jäseniin suoritettu tuomarilisenssi päivitetään kahden vuoden välein kansallisia tuomarilisenssitasoja on neljä voit edetä tuomariurallasi korottamalla lisenssejä aktiivisuutesi ja innostuksesi mukaan! Uudet säännöt on käännetty Suomeksi. Koulutukset uusista säännöistä järjestetään seuraavasti: Rajakylä, Vantaa Lahti Oulu Lisätietoa: pirkkoheinonen@phnet.fi, p Syksyn tuomaripäivät järjestetään Pajulahdessa. karate

14 Liiton Koulutusjärjestelmä päivitetty Karaten, Ju-jutsun ja Taidon SM-kisat Tämän vuoden SM-kisat käydään Tampereella, Pirkkahallissa Lauantai huipentuu näyttävään finaaliin Vuoden 2014 aikana Karateliiton koulutusjärjestelmä on päivitetty ja palvelee nyt uudessa muodossaan seuroja ja heidän ohjaajansa ja valmentajansa entistä paremmin. Koulutuksessa on urheilijapolun rinnalle kehitetty valmentajan polku ja uutena osa-alueena on kilpavalmentajan koulutus. Karateliittoon kuuluvat lajit yhdistävät voimansa, ja pitävät SM-kisojaan samana viikonloppuna Tampereella, Pirkkahallissa maaliskuun lopulla. Ju-jutsun ja Taidon SM-kisat käydään kokonaisuudessaan lauantaina 28.3, ja lauantaina käydään myös Karaten aikuisten ja alle 21-vuotiaiden SM-kisat. Karaten osalta kilpailu jatkuu vielä junioreiden SM-kisalla sunnuntaina Lauantaina illalla klo alkaen käydään SM-kisojen loppu-ottelut. Tilaisuuteen valitaan kuusi ottelua lajia kohti, sen lisäksi otteluiden väliin mahdutetaan erilaisia näytöksiä. Illan loppu-ottelusarjat selviävät vasta myöhemmin, tarkoitus on järjestää näyttävä tilaisuus, jossa kaikki karateliittoon kuuluvat lajit tulevat näyttävästi esille. SM-kisojen johtajana toimii Auvo Niiniketo. Karaten kilpailuvastaava on Tommi Lähteenmäki. Karateliiton päivitetystä koulutusjärjestelmästä löytyy tietoa Karateliiton sivuilla. Lisätietoa antavat myös tekijät: Urheilutoimenjohtaja Anssi Kaltevo, karateliitto.fi, sekä Seuratoimintavaliokunnan puheenjohtajalta Niko Koivula, karateliitto.fi, SM-tapahtuma julkistetaan lippu.fi -sivuilla alkaen, ja lippuja myydään Liput voi ostaa alla olevan linkin kautta &action=tickets&language=fi&erid= R-kioskeilla tapahtumanumero on Lisätietoa: Auvo Niiniketo, gsm Seppo Yrtti, gsm karate

15 Karaten SM-kisat TAMPEREEN MESSU- JA URHEILUKESKUS (Pirkkahalli) D-HALLI, TAMPERE Osoite:Ilmailunkatu 20, Tampere Kilpailujen johtajana toimii Tommi Lehtimäki, PERJANTAI Rekisteröinti ja punnitus: 17 21:00 Hotelli Ilves LAUANTAI Rekisteröinti ja punnitus: 08:00-09:30 kilpailupaikalla Karsinnat lauantaina alkaen klo Aikuisten ja alle 21 -vuotiaiden sarjat lauantaina: Kata naiset +40 v, naiset ja alle 21 -vuotiaat Kata miehet +40 v, miehet ja alle 21 -vuotiaat Kumite naiset: -50kg, -55kg, -61kg, - 68kg, +68kg, avoin Kumite naiset +40 v, avoin Kumite miehet: -60kg, -67kg, -75kg, -84kg, +84kg, avoin Kumite miehet +40 v, -75kg, +75 kg Kumite naiset alle 21v: -50kg, -55kg -61kg, -68kg, +68kg Kumite miehet alle 21v: -60kg, - 67kg, -75kg, -84kg, +84kg Joukkue kumite naiset, 3-hengen joukkueella Joukkue kumite miehet, 3-hengen joukkueella SUNNUNTAI Rekisteröinti ja punnitus: 08:00-09:30 kilpailupaikalla Karsinnat sunnuntaina alkaen klo 10:00 Junioreiden ja kadettien sarjat sunnuntaina: Kata 12-13v tytöt, pojat, kadetit tytöt, pojat, juniorit tytöt, pojat Joukkuekata tytöt, pojat juniorit, tytöt, pojat kadetit Kumite: tytöt 12 13v: -40kg, -45kg, -50kg, +50 kg pojat 12 13v: -45kg, -50kg, -55kg, +55kg tytöt, juniorit: -48kg, -53kg, -59kg, +59kg pojat, juniorit: -55kg, -61kg, -68kg, -76kg, +76kg tytöt, kadetit: -47kg, -54kg, +54kg pojat, kadetit: -52kg, -57kg, -63kg, -70kg, +70kg Joukkue kumite tytöt kadetit Joukkue kumite pojat, kadetit Joukkue kumite tytöt, juniorit Joukkue kumite pojat, juniorit Joukkue kata naiset, Joukkue kata miehet karate

16 Lorian leiri houkutteli 90 karatekaa Tapanilaan Joulukuussa 2014 järjestettiin jälleen kerran huippuleiri Tapanilassa. Tapanilan Erän karatejaos aloitti edellisenä vuonna seminaariyhteistyön nykyisen Italian maajoukkuevalmentaja Salvatore Lorian kanssa. Karateliiton myöntämän paikallistoiminnan tuen avulla yhteistyötä pystyttiin jatkamaan myös vuonna Tapanilan Erän karatejaoksen tavoitteena on tarjota omille harrastajille ja kilpailijoille mahdollisuus oppia omassa tutussa harjoitteluympäristössä. Tällainen malli opettaa käymään leireillä ja tutustumaan karaten harrastajiin ympäri Suomen ja samalla se madaltaa osallistumiskynnystä myös seuran ulkopuolisiin tapahtumiin. Tämän takia Tapanilassa onkin nähty vuosittain ulkomaiden huippunimiä ohjaamassa leirejä. Joulukuun leirillä harjoitteli yhteensä noin 90 karatekaa eri puolilta Suomea eli selvästi tällaiselle tapahtumalle oli kysyntää. Salvatore Lorian seminaari oli sisällytetty yhdeksi tapahtumaksi Karateliiton edustusurheilijoiden vuosikalenteriin ja näin varmistettiin että kaikki Suomen huippuottelijat olivat varmasti paikalla tapahtumassa. Tällainen leiri, jossa harjoittelevat sekä kilpailijat että harrastajat eri seuroista toimivat loistavasti karateväkeä yhdistävänä ja innostavana tapahtumana. Edellisen vuoden tapahtuman jälkimainingeissa innostuneena muun muassa omasta seurasta nousi uusia kilpailijoita, yksi palasi takaisin tatamille kilpailemaan ja itse otin haasteeksi ensimmäisen henkilökohtaisen valmennettavan. Jään mielenkiinnolla odottelemaan, mitä kaikkea positiivista uutta tulee 16 karate

17 mitä vuoden aikana oli leiriläisissä tapahtunut. Samalla hän kertoi, että Suomen joukkueen kansainvälinen nousu on todella huomattu maailmalla ja hän itse seuraa tuttujen suomalaisten otteluita aktiivisesti. tämän vuoden leirin jälkeen tapahtumaan. Leirin vetäjä, Salvatore Loria on nimenä varmasti tuttu jo kaikille, jotka ovat seuranneet kilpakaraten maailmaa. Italian maajoukkueen kapteeni otteli melkein kahdenkymmenen vuoden ajan maailman huipulla ja lopetti kilpauransa Pariisin MM-kilpailuihin Meriittilista Lorialla on vaikuttava pitkältä kilpauralta, hän on saavuttanut mm. World Games mestaruuden Lahden 1997 kilpailuista. Lahden kilpailut ja ensimmäinen onnistunut Suomen matka petasivatkin hyvät lähtökohdat Suomi-Italia yhteistyölle. Kilpauran jälkeen hän siirtyi yhdeksi Italian maajoukkueen valmentajista. Loria kirjaimellisesti elää ja hengittää karatelle ja hänestä on nopeasti kasvanut myös arvostettu valmentaja. Tämä motivoitunut valmentaja oli erityisen tyytyväinen nähdessään paljon tuttuja kasvoja edellisen vuoden leiriltä ja kehityksestä Leirillä italialainen harjoittelutapa tutuksi Leirillä harjoiteltiin kolmen päivän aikana yhteensä viidet (5) harjoitukset. Pääpaino oli tutustumisessa italialaiseen tapaan harjoitella ottelua, joka pohjautuu vahvaan perustekniikkaosaamiseen. Yhden harjoituksen teemana oli karatekan lajispesifi fysiikkaharjoittelu, joka on tyypillinen harjoitusmuoto Italian maajoukkueella. Leirillä tunnelma oli iloinen ja vapautunut, mikä takasi varsin optimaaliset olosuhteet uuden oppimiselle. Tapahtumasta löytyy kuvagalleria sekä Tapanilan Erän kotisivuilta että seuran Facebook-sivuilta. Suuren suosion ansiosta yhteistyötä tullaan jatkamaan ja seminaari järjestetään myös vuonna Tapanilan Erän karaten puolesta suurkiitos kaikille teille, jotka osallistuitte leirille ja mahdollistitte tapahtuman järjestämisen. Leiriterveisin, Tapanilan Erän karate/ Teksti: Heidi Väkeväinen Kuvat: Margit Pulkkinen karate

18 Sensei Junior Lefevre Lahdessa Elokuussa 2014 järjestettiin Lahden Karaten 35-vuotisjuhlaleiri, jonka valmentajaksi oli kutsuttu sensei Junior Lefevre Belgiasta. Leirille osallistui yhteensä lähes sata karaten harrastajaa, joista suuri osa kuuluu Suomen karateliiton maajoukkueeseen tai haastajaryhmään. Leiri oli todella antoisa ja opetus arvokasta varsinkin kilpailullisesta näkökulmasta. Opetuksessa korostui tekniikoiden toteuttaminen mahdollisimman tehokkaasti ja räjähtävästi ilman ylimääräisiä liikkeitä. Perustekniikan osaaminen ja harjoittaminen oikein on yksi tärkeimpiä asioita niin katassa kuin kumitessakin. Sensein ydinsanoma oli, ettei kataa ja kumitea pidä eriyttää liiaksi, koska kummassakin pätee täysin samat perusperiaatteet ja kummatkin ovat osa karatea. Kataharjoituksissa tehtiin runsaasti bunkaita. Harjoittelemalla katan bunkaita varmistetaan tekniikoiden ymmärtäminen ja sen, että katan esittämisessä välittyy realistisuus, toimivuus ja taistelu. Kumiteharjoituksissa painotettiin tekniikan ulottuvuutta, lantion sekä ylävartalon kääntämistä pitkälle niin, että keskivartalon ja jalkojen tuki säilyy koko tekniikan ajan. Liikkumisesta tulee poistaa ylimääräiset liikkeet, jotta hyökkäys tai puolustus on välittömästi valmis. Tärkeää on myös säilyttää valmius oman vastahyökkäyksen suorittamis e e n ( z a n s h i n ). S e n s e i painotti kumiteharjoituksissa hyvän kihonin merkitystä pisteen tuottavien tekniikoiden tekemiseksi. Samoin kuin katassa, kumiten yhdistelmätekniikoissa painopisteen tulee pysyä alhaalla, jotta on mahdollista ponnistaa pitkälle eteenpäin ja hyökätä suoraviivaisesti. Tekniikoiden toteuttaminen 18 karate

19 Lahden Karaten 35-vuotisjuhlaleirin toteuttamiseen oli myönnetty Suomen Karateliiton aluetoimintatukea. hyvän perustekniikan mukaisesti takaa myös maksimaalisen voiman- ja nopeudentuoton hallitusti. Ilahduttavaa sensei Lefevren opetuksessa oli myös se, että hän painotti jatkuvasti tuomarin näkökulmaa. Tuomarit antavat pisteet kilpailuissa, ja tekniikat tulee pystyä sekä katassa että kumitessa tekemään selkeästi, jotta tuomareille ei jää epäselväksi, oliko suoritus hyvä vai ei. Lefevre tulossa Lahteen myös tänä vuonna Lahden Karaten järjestämä leiri oli Lefevren ensimmäinen leiri Suomessa. Sensei kiitteli leiriläisten hyvää tasoa ja ahkeraa harjoitteluasennetta. Yhteistyö sensei Junior Lefevren kanssa jatkuu, ja seuraava leiri onkin jo sovittu Lahteen Tuleva leiri on mahdollisesti osa Lefevren ja Tzanosin maailmankiertuetta. Lahden Karatella on erinomaiset edellytykset kehittää tulevia huippukilpailijoita ja menestyviä karatekoja, koska sensei Junior Lefevren opetus oli pääpiirteittäin täysin samaa mitä olemme jo oppineet useamman vuosikymmenen ajan sensei Kiiskilältä ja Helmiseltä, nykyisten valmentajien jatkaessa samalla linjalla. Lefevren oma mitalisaldo on vaikuttava. Hän on mm. voittanut maailmanmestaruudet vuosina 1996 sekä Lisäksi hänellä on lukuisia Euroopan mestaruuksia sekä katassa että kumitessa. Näiden kirkkaimpien mitalien lisäksi Lefevrellä on hallussaan lukuisia mitalisijoituksia sekä MM-että EM-tasolta. Hänen kilpailuuransa päättyi vuonna Lefevren sali on Champions Karate club Belgiassa. Hänellä on useita henkilökohtaisia valmennettavia, joita hän v a l m e n t a a e r i m i t t a i s i s s a intensiivisissä jaksoissa. Kuuluisimmista mainittakoon Azerbaidzhanin moninkertainen m a a i l m a n - j a E u r o o p a n mestari Rafael Aghayev, Kreikan maailmanmestari ja hallitseva Euroopan mestari George Tzanos ja Englannin menestynyt kataaja Emma Lucraft. Lefevre myös kiertää tällä hetkellä valmentamassa ympäri maailmaa. Teksti ja kuvat: Lahden Karate karate

20 Karateliiton laatuseurat Pajulahdessa tyrmäyksen. Tämän jälkeen aloitettiin valmistelemaan käytännön osuutta. Käytännön osuudessa jatkettiin jo neljättä vuotta sinettiseurojen pelikirjan päivittämisestä. Nyt kirjasessa on seurojen ohjaajille jo lähes 30 sivua apua harjoituksien toteuttamiseen. Päivällisen jälkeen palattiin seminaaritilaan, jossa klo asti käsiteltiin seuratuki sekä auditointiasioita. Karateliiton sinettiseuraseminaari järjestettiin lokakuussa 2014 Pajulahdessa. Paikalla olivat 11 seuraa ja viikonlopun aikana seuratoiminnan asiaa käsiteltiin varsin kattavasti seuratoimintavaliokunnan puheenjohtajan Niko Koivulan johdolla. Seminaari alkoi lauantaina klo ja avauksessa kerrottiin viikonlopun ohjelma sekä alustettiin päivän aiheita. Lounaan jälkeen tartuttiin paikallistoiminnan ensimmäisen vuoden havaintoihin jota alustettiin kansallisella liikuntastrategialla. Strategia ei niinkään herättänyt tunteita, mutta paikallistoiminnan konseptista alkoi reipasvauhtinen keskustelu. Tästä keskustelusta saatiin liittoon hyvää ja rakentavaa palautetta. Lounaan jälkeen seminaariväki liittyi hetkeksi tuomaripäiville, jossa Pirkko Heinonen piti luennon kumiten säännöistä. Luento oli seminaariväelle hyvä ja se herätti keskustelua tuomari- ja kilpailutoiminnan tilasta ja tulevaisuudesta seminaariväen keskuudessa. Kilpailutoiminnasta keskusteltiin aikaisempaa paljon enemmän sinettiseminaarilla. Luento oli Pirkolta erinomainen. Kumite-luennon jälkeen jatkettiin paikallistoiminnan käsittelyä sekä tarkasteltiin junioripassia. Liiton suunnitelmat passin uudistamisesta sai täydellisen Päivän aiheiden jälkeen oli saunan ja illanvieton aika. Seuraavana aamuna aloitettiin klo Aiheena oli liiton koulutustoiminnan kehittäminen. Keskustelu oli paikoitellen vilkasta ja seminaariväki lupasi vastata valiokunnan koulutuskyselyyn. Seminaarin lopuksi kehitettiin lasten ja nuorten harrasteleiritoimintaa. Ensi vuonna on toivottavasti luvassa huippuleirit. Seminaari oli onnistunut ja osallistujat poistuivat iloisin mielin lounaan kautta kotipaikkakunnille. Tästä on hyvä jatkaa seuratoiminnan parissa. Teksti ja kuva: Niko Koivula 20 karate

21 karate