TARAKI. 5/2010 Pääkirjoitus s. 3. Sisällysluettelo. Vielä ehdit hakea!

Transkriptio

1 TARAKI 5/2010

2 TARAKI Sisällysluettelo Julkaisija Tampereen Rakentajakilta TARAKI TARAKI/TTY Korkeakoulunkatu Tampere Puhelin taraki@tut.fi Web Päätoimittaja Paavo Tawast paavo.tawast@tut.fi Kannen kuvat Etukansi: Roosa Sams 5/2010 Pääkirjoitus s. 3 Puheenjohtajan palsta s. 4 Opiskelijan Feng Shui s. 5-7 Sulkavan lahjoitus s. 7 Tratta Prahassa s TARAKI 43 vuotta s SPAN 2010 s. 17 TARAKIN Semirankka xq s Seula esittäytyy s. 22 Emännän palsta s. 23 TARAKIN Fuksi xq s Terveiset Oulusta s. 26 Taavin turinat s. 27 Painos 130 kpl Painopaikka Kopijyvä Tampere TARAKI-lehti on Tampereen Rakentajakillan jäsenlehti. Lehti postitetaan vanhoille kähmyille ja puheenjohtajille sekä kiltaa tukeneille yhteistyökumppaneille. Lisäksi lehteä on saatavissa laitokselta ja kiltahuoneelta. Lehteä jaetaan myös muille yliopiston killoille. Vielä ehdit hakea! Oletko kiinnostunut kiltamme raatitoiminnasta vaikka et varsinaiseen raatiin päässytkään? Mikäli vastasit kyllä, on sinulle sopiva homma liittyä raatiimme toimihenkilönä. Ilman innokkaita toimareita, ei raadin toiminnasta tulisi mitään. Alla on listattu muutamia tärkeitä ja viimeaikoina toimineita nimikkeitä ja heidän tehtäviään. Voit tietenkin itsekin keksiä itsellesi sopivan nimikkeen ja tehtävän, jos et alta löydä omannäköistäsi hommaa. Mikäli kiinnostuit toimaritoiminnasta kirjoita vapaamuotoinen omakehuhakemuksesi ja lähetä se uudelle puheenjohtajalle osoitteeseen kati.kontio@tut.fi. Ensi vuoden toimihenkilöt valitaan raadin ensimmäisessä kokouksessa. Haun dedis on (muistakaa lähettää hakemukset ajoissa). 2 TARAKI

3 Pääkirjoitus Vuosi alkaa pikkuhiljaa olemaan plakkarissa ja kaiketi tätä voisi pitää sitten viimeisenä omana lehtenä. Tämä lehti oli ehkä haastavin tehdä, kun kokoajan kunnianhimo haluaa, että tekee aina vain parempaa ja parempaa. Kuitenkin lehti olisi saatava valmiiksi, mutta itsestä ei tunnu, että se on valmis. Haastavia päätöksiä siis, koska on riittävän valmis, että hienosäätöön kulutettu aika ei oleellisesti enään näy lukijoille. Toisaalta sisältöhän se lukijan näkökulmasta on tärkein. Toisaalta kiinnostuksen herättää se, miten sisältö tuodaan esille. Tarvitsee toivoa, että on onnistuttu! Mutta sitten asiasta tärkeämpään! Lehti kaippaa tekijää, elikkäs päätoimittajaa. Samalla lehdelle ollaan hakemassa myös toimittajakuntaa avustamaan päätoimittajaa ja parantamaan lehden sisältöä. Jos sinusta tuntuu, että haluat olla puuhailemassa jotain pientä ja mukavaa ensi vuonna, niin tartu haasteeseen ja lähde tekemään uutta ja kauniimpaa TARAKI-lehteä. Toimituskunta koostunee varmaankin päätoimittajasta, toimittajista, valokuvaajista ja tarvittaessa myös graafikosta. Päätoimittajan tehtävänä käytännössä on vastata, että lehti toimitetaan ja toimittajat tekevät hommansa. Mistään ylitsepääsemättömän haastavasta ei ole siis kyse! Jos mietit tähän lähtemistä, niin ei pelkoa. Tyhjän päälle et varmasti tipu, sillä itse ainakin aion ensi vuonna jatkaa vielä lehden kanssa puuhailua. Sen verran mukava kaveri tämä kuitenkin on. Mitäpä sitä kertoisi sitten itse lehdestä, no tässä on tuollainen ei TARAKIn tapahtumiin liittyvä palsta, niinkuin aikaisemmissakin on saatettu huomata olevan. Niitä olisi mukava olla myös enemmän, no ehkä ensi vuonna. Sitten on tietty mukana juttuja syksyn tapahtumista, on myös annettu lehteen palstat meidän oppiaineeseen liittyville ammattiainekerhoille. Mukaan on myös saatu tervehdys Oulusta. Tämä toivottavasti aloittaa uuden perinteen sisarkiltojen lehtiin kirjoittamiseen, sillä onhan sitä aina mukava kuulla mitä muuallakin tapahtuu. Tietenkään ei ole unohdettu uuden Tasavallan Taavin ensimmäistä Taavin palstaa, joka löytyy perinteisesti lehden takaosasta. Olkaatten hyvä, vuoden viimeinen TARAKI-lehti! -Paavo Tawast Päätoimittaja 2010 Ps. Minulta voi tulla kysymään, jos kiinnostaa ensi vuonna olla toimittajana, että millaisesta hommasta on kyse ;) TARAKI 3

4 Puheenjohtajan palsta Alkaa olla tämäkin vuosi kohta paketissa. Viimeinen lehti. Viimeiset viikot koulua. Viimeinen tenttiviikko vielä ennen joululomia. Viimeiset saunaillat ja pikkujoulut... Lopuillaan on myös TARAKIn raadin toimikausi ja lomien jälkeen puikoissa onkin uutta ja nuorta porukkaa. Yleiskokouksessa valittu nuori raati pääsee aloittamaan toimintaansa heti vuoden vaihtuessa. Onnentoivotukset ja tsemppiä siis vuoden 2011 raadille ja puheenjohtajalle Kati Kontiolle! Jää nähtäväksi mitä uutta ja ihmeellistä ensi vuoden raati keksiikään päämme menoksi. Syksyn yleiskokouksessamme päätettiin paitsi uusi raati, myös killan uusi Oltermanni. Oltermanni toimii killan ja rakennustekniikan laitoksen yhteistyöhenkilönä, ja hän toimii myös killan neuvonatajana. Oltermanni valitaan laitoksen opettajakunnan joukosta ja hänen toimikautensa kestää kolme vuotta. Tässä killan aikaisemmat Oltermannit: Prof. Leo Keinonen Prof. Lauri Mehto Prof. Raimo Salokangas Prof. Olli-Pekka Hartikainen Apulaisprof. Raimo Uusinoka Prof. Jorma Hartikainen Prof. Raimo Uusinoka Prof. Pauli Kolisoja Prof. Teuvo Tolonen Uusi Oltermannimme kaudelle on Pertti Iso-Mustajärvi! Yleiskokous oli valinnassaan yksimielinen; muita ehdotuksia ei edes ollut. Uutta Oltermanniamme (näin opiskelijoiden kesken Pertsaa ) voisikin kuvailla helposti lähestyttäväksi, ystävälliseksi ja auttavaiseksi, eli juuri sellaiseksi mitä Oltermannin kaivataankin olevan! Tähän aikaan vuodesta on myös hyvä tyrkyttää itseään killan toimariksi, jos raatitoiminta houkuttaa. Lehden sivuilta löytyykin lisätietoa toimarihausta. Lähtekää siis ihmeessä mukaan tapahtumien järjestäväksi osapuoleksi, jos edes hiukkasen tekee mieli. Pienistä hommista on helppo aloittaa, ja kaikkiin tehtäviin perehdytetään. Viimeistä kertaa tällä palstalla, -Mirka Tuovinen PS. Vuosijuhlalahjaksi saamamme kiltakala Yrjö-Hemmo- Petteri (toisille Mauri) voi erinomaisesti ja on sopeutunut hyvin uuteen akvaarioonsa kotonani! 4 TARAKI

5 d Opiskelijan FENG SHUI d Teksti:Antti Saarinen Kuvat: Antti Saarinen & Kati Pihko Opiskelija-aika on monelle se ensimmäinen kerta, kun muutetaan asumaan omilleen. Joka syksy tuhannet uudet opiskelijat hakevat itselleen ja seurustelukumppanilleen/aviokumppanilleen /lapsilleen/koiralleen/ kenkäkokoelmalleen/muumi-lautasilleen uutta kattoa pään päälle. Jotkut vaihtavat asuntoa tiuhemmin kuin kenkiään kun taas toiset eivät opiskeluidensa aikana koske muuttolaatikoihin kuin muutaman kerran. Aikojen saatossa jokainen muokkaa asuinympäristöään oman näköisekseen, toiset panostavat enemmän, toiset vähemmän. Tarakin yhden hengen iskuryhmä selvitti mitä kaikkea kekseliäs insinöörimieli on saanut aikaan kun kyseessä on oma kotikolo. Samalla haluamme tarjota jäsenistölle virikkeitä oman pikkuisen asuntonsa sisustamiseen. Tasapainoinen ympäristö - tasapainoinen mieli Jo vanhat japanilaiset sen tiesivät, luonnon kautta mieli löytää rauhan. Tämän ovat omaksuneet myös valistuneimmat suomalaisopiskelijat ja kasvien kautta he ovat luoneet asuntoonsa harmonian. Kiireiselle opiskelijaelämää viettävälle nuorelle aikuiselle oiva valinta on kuivuutta ja kaiken kestävä kuusi. Johan on solulukaalissa viihtyvyyttä kun nurkkaan tuikkaa palasen petäjää. Jos haluaa hifistellä niin kuustaan voi alkaa kasvattaa bonsaioppien mukaan. Siinä mieli lepää kun päivittäin joutuu kastelemaan, elämässä säilyy tietty rutiini. Luonto tarjoaa myös muita elementtejä jolla mielenrauhaa voi metsästää. Veden solina osuu psyykkeeseen alitajuisien viestien kautta. Jos kämppiksen yölliset wckäynnit eivät tuo psyykkelle nirvanaa, on syytä harkita jotain järeämpää vesielementtiä. Lasinen kuutio, sisältä ontto, sanotaan myös akvaarioksi, on oiva valinta. Akvaario soveltuu erinomaisesti pieneksi kompaktiksi kylpyammeeksi, boolimaljaksi ja voi siinä pitää kalojakin. Kalojen kodin voi myös sisustaa, eli sisustusintoilijat saavat akvaarion ostamalla lisää mahdollisuuksia toteuttaa villeimpiä sisustusideoitaan. TARAKI 5

6 Opiskelijan FENG SHUI Paluu tulevaisuuteen Nykyhetki, eli tuo eilisen tulevaisuus. Aika kultaa muistot ja muistoja on hieno vaalia. Tuomalla pienen palasen menneisyyttä nykyhetkeen, ihminen tuntee juurensa eikä ole niin irrallinen olo tässä kiireisessä globalisaation mullistamassa tietoyhteiskunnassa. Oivallinen keino muistella vanhoja aikoja on kalenterin jättäminen seinälle. Myös pysähtynyt kello auttaa unohtamaan nykypäivän hektisyyden. Niille, jotka ovat muutakuin kuin niin laiskoja että jaksaisivat ottaa vuoden 97 kalenterin seinältä, kirpputorit ovat aarreaittoja. Niistä löytyy kaikkea mahdollista ja mahdotonta, ihmiset heittävät nimittäin mitä kummallisimpia asioita myyntiin. Kotinostalgikko aloittaa huoneensa vanhennuttamisen jo kotoa, vanhat postikortit ovat mitä mainiointa materiaalia seinille. Kirppaireilta voi sitten puolestaan metsästää niitä erikoisempia vintage-esineitä. Peltiset keksipurkit toimivat hyvin ja ovat nyt myös in. Soluasumisen kultainen keskitie on helppo löytää, pitää oman tonttinsa puhtaana eikä pasko kämppiksen sukkakoriin. Hyväntahtoinen jäynäily piristää soluelämää, kämppiksen aamua piristää kun hän huomaa ruokiensa olevan teipattuna jääkaappiin tai oven hävinneen yön aikana. Pikku vinkkinä kannattaa oma ovi merkata.. Hajoita ja halllitse Useimmat meistä opiskelijoista tulevat opiskeluidensa aikana asumaan solussa. Soluasuminen on rikkaus, jonka harva tajuaa. Parin sadan euron lisä yksityisyydestä on yliarvostettua ja kun asuu jonkun kanssa, voi pahimmassa tapauksessa kasvaa itsekin ihmisenä ja oppia suvaitsemaan erilaisuutta. Ja ei voi valittaa yksinäisyydestä. 6 TARAKI

7 Opiskelijan FENG SHUI Katso sitä laatikon ulkopuolelta Yleensä ei opiskelija-asunnossa saa maalata seiniä tai edes naulata taulukoukkuja. Mielikuvitus on kuitenkin rajana kun iloinen insinööri päättää asentaa tauluja tai muuten tehdä kodista persoonallisen. Lopuksi iskuryhmämme haluaakin esitellä nuoren insinöörityön tuloksen, oman keittiön piristävän virkistyksen ja viihtyvyyden lisääjän. Opiskelujen aikana kun saattaa kasaantua juomien kuljetukseen tarkoitettuja pahvipakkauksia. Nämä pakkaukset kannattaa ottaa talteen ja kun niitä on tarpeeksi voi niistä rakentaa vaikka mitä. Esimerkkinä tällä kertaa advedukti-baaritiski mutta mielikuvitus varmasti auttaa lukijoita kehittelemään omat monumentit. TARAKIn Sulkavalahjoituksen luovutus Tampereen Rakentajakilta kävi luovuttavamassa Sulkavan Suursoutujen hyväntekeväisyystempauksen tuoton kuuden hengen voimin Tampereen Yliopistollisen Sairaalan Lastenpsykiatrian klinikalle. Kaikkiaan lahjoituksia saatiin kerättyä kasaan 1469 euora, joka lahjoitettiin shekkinä suoraan klinikan omaan käyttöön. TAYS:lla ryhmämme pääsi tutustumaan klinikan tiloihin sekä toimintaan. Esittelyn aikana saimme selville, että kaikki lahjoitusrahat käytetään suoraan lasten hyväksi parantamaan heidän viihtyvyyttään. Esimerkiksi aikaisempia lahjoitusrahoja on käytetty hankkimaan klinkalle elokuvia katselua varten, musiikkisoittimia lasten käyttöön, sekä kirjoja luettavaksi. Lahjoitusrahoilla myös järjestetään käytännössä kaikki retket, jotka lapset tekevät ohjaajiensa kanssa. Ilman lahjoitusrahoja klinikan toiminta olisi hyvin hankalaa ja uusia investointeja ei pystyttäisi tekemään. TARAKI 7

8 TRATTA Prahassa TUUMAilua syksyisestä Prahasta Teksti: Juha Kananen, Juho Nieminen, Hannes Mäkelä, Niina Laininen & Ville Utriainen Kuvat:Anne Julku, Maija Poskiparta ja Ville Utriainen Teksti: Juha Kananen Eräänä marraskuisena tiistaina kymmenen TUUMA-lehden (TUUMA on TRATTA:n julkaisema Tampereen seudun uudisasuntotuotannon markkinatilanneselvitys) rohkeaa, kaunista ja urheaa toimittajaa lähti tutustumaan tšekkiläiseen rakentamiseen maan pääkaupunkiin Prahaan. Matka Prahaan ei kirjaimellisesti sujunut mutkitta, vaan teknisten häiriöiden johdosta uljas toimittajajoukkomme matkasi Helsingistä Prahaan neljällä lennolla reittiä Helsinki-Munchen-Munchen-Frankfurt- Praha, ylimääräinen Munchen johtui teknisestä viasta, joka pakotti yhden lennon palaamaan lähtöruutuunsa. Koska matka oli pitkä ja sankarimme janoisia, lohdutimme itseämme nautiskelemalla saksalaisia oluita tšekkiläisten sijaan. Ainakin Warsteiner tuli jokaiselle reissaajalle lennoilla ja kentillä tutuiksi. Olutraatimme arvosteli Warsteinerin erittäin soljuvaksi, koska pienestä harmituksesta johtuen olut soljui alas erittäin helposti. Praha day 1 Ensimmäinen ilta paikan päällä jäi melko hiljaiseksi, koska jokainen oli todella uupunut pitkän matkustamisen jälkeen. Lyhyen KFC-mätön jälkeen painuimmekin suosiolla nukkumaan lataamaan pattereita seuraavaan päivän valutalkoita silmällä pitäen. 8 TARAKI Praha day 2 Prahan linna, Kaarlen silta, Vituksen katedraali, kilometreittäin katuja, näkötorni Ensimmäinen päivä oli todellista Prahaturistin suorittamista, sillä selvisimme lähes kaikista tärkeimmistä nähtävyyksistä yhdessä päivässä. Päivään sisältyi lisäksi useita pieniä ja epävirallisia työmaa-excursioita. Rankan päivän päätteeksi toimittajakunta matkasi hotelliin ansaitsemilleen päiväunille, jotka osoittautuivat illan mittaan erittäin arvokkaiksi. Myöhemmin illalla suuntasimme ravintola Ferdinandiin nauttimaan illallista. Paikallisista hinnoista hurmioituneina illallisesta tuli erittäin pitkä ja kostea. Nautimme usean ruokalajin illallisella myös useita juomaerikoisuuksia, kuten munatotia. Ruokailun jälkeen palasimme takasin hotellille, tuumailemaan. Matkalla eräs noheva toimittaja poikkesi paikalliseen ruokakauppaan, ja osti mukaansa pullollisen sementtiä, joka tunnetaan yleisesti myös nimellä Becherov-

9 ka. Matkaan tarttui myös hieman vettä eli tonicia. Näillä aineilla varustettuna toimittajakunta vietti erittäin rattoisan ja osittain ikimuistoisen illan hotellissa valaen erivahvuisia betoneja. Illan mittaan muistelimme Iso-Mustajärven oppeja betonin valamisesta, optimaalinen vesi-sementtisuhde taisi olla luokkaa 0,40, illan empiirisissä kokeissa kuitenkin selvisi, että optimaalinen vesisementtisuhde on suoraan verrannollinen jo valetun betonin määrään. Toimittajakunta suosittelee ensimmäisten annosten vesi-sementtisuhteeksi noin 3,0:aa ja useamman annoksen valamisen jälkeen sementin osuutta voi rohkeasti kasvattaa ja antaa suhdeluvun lähestyä ääretöntä. Koska kyseessä oli empiirinen koe, jouduimme rajoittamaan koejärjestelyistä kokonaan pois kaksi betonin tärkeää ainesosaa eli kiviaineksen (jääpalat) sekä lisäaineet (sitruunaviipale). Puutteellisista koejärjestelyistä huolimatta uskomme teorian olevan pätevä kaikissa tilanteissa. Toimittajakunta tulee pikkujoulukaudella testaamaan teoriaa myös Suomen vaativissa erityisoloissa. Praha day 3 Kuitenkin muutamien nukuttujen tuntien jälkeen matkasimme yhteislounaalle. Bongasimme matkaoppaasta paikallisen ravintolan, jonka olutvalikoima osoittautui loistavaksi ja ruoka oli hyvää. Ainoa huono puoli ravintolassa oli sen kaukainen sijainti, sillä se sijaitsi useamman kilometrin päässä hotelliltamme. Tämäkin ainoa miinus kääntyi lopulta upeaksi voitoksi, koska törmäsimme matkalla Yhdysvalloista rantautuneeseen perheravintolaketju HOO- TERSiin. Ruokailun jälkeen HOOTERSissa nautitut kylmät oluet ja muutamat betonit olivat omiaan kohottamaan toimittajakunnan moraalia eilisen pitkälle aamuun venyneen valu-urakan jäljiltä. Kun viimeinenkin toimittaja oli saatu kammettua HOOTERS-tytön kaulasta irti, suuntasi rohkea joukkomme kohti vanhaa kaupunkia. Varasimme Kaarlen sillan tuntumasta överihienosta ravintolasta pöydän, jonne palasimme illalliselle muutaman odottelukaljan jälkeen. Nautimme luonnollisesti jälleen pitkän illallisen, nautiskellen Prahan tunnelmasta. Tarjoilija oli selvästikin ammattimies, koska vaistosi seurueestamme huokuvan rakentamisen ilmapiirin ja talo tarjosi joukkiollemme kierroksen sementtiä. Kolmas päivä Prahassa päättyi rauhallisissa tunnelmissa. Praha Days 4-6 Neljäntenä päivänä tämän jutun kirjoittaja poistui maasta liittämään kummipoikaansa kirkkoon (poika saa muuten joululahjaksi HOOTERS-ruokalapun). Jostain kumman syystä muu toimittajaporukka järjestäytyi reissun aikana ja johtoryhmän kokouksessa päätettiin nakittaa allekirjoittanut kirjoittamaan matkareportaasi. Toimittajakunta ei tietenkään missään vaiheessa unohtanut reissun tarkoitusta vaan etsi aktiivisesti uusia excursiokohteita ja laajensi jo aikaisemmin tutkittua uutta vesi-sementtiteoriaa. V i e r a i l e v a n tähden tarina Prahasta, days 4-5 Teksti: Juho Nieminen TRATTA Prahassa Hyppäsin varhain perjantaiaamuna junaan Grazista kohti Prahaa. Tehtävänäni oli tuurata aikaisemmin Suomeen lähtenyttä lomailijaa. Saavuttuani Prahaan minua oli vastassa neljä virkeää trattalaista, jotka olivat päässeet irtautumaan kaupunkikierrokselta. Heiltä kuulin, että minulla olisi suuret saappaat täytettävänä, sillä korvaamani betonimies oli osoittanut suurta osaamista ja innokkuutta valuhommissa. Neitosten ollessa vielä shoppailemassa, me muut lähdimme tutustumaan kaupunkiin ja sen antimiin. Illalla kokoonnuimme kaikki hotellille pohtimaan tulevaa. Yllättäen päädyimme yhteisymmärrykseen lähteä tutustumaan Prahan yöelämään, maukkaisiin oluisiin sekä tietenkin betoniin. Lauantaiaamu koitti yllättävän nopeasti ja tukevan aamupalan jälkeen suuntasimme porukalla tutustumaan juutalaiskortteliin sekä Prahan muihin nähtävyyksiin. Pitkän kävelyrupeaman jälkeen meidän poikien jalat alkoivat väsyä, joten päätimme etsiä mukavan istuskelupaikan lepuuttaaksemme jalkoja. Noin tunnin etsiskelyn jälkeen löysimme viimein mieluisan paikan. Neideillä riitti vielä virtaa ja innostusta lähteä shoppailemaan. Päivä oli kulunut siihen vaiheeseen, että oli aika saada jotain syötävää. Löysimme mukavan keskiaikaisen ravintolan, jossa saimme maittavan lounaan. Illaksi olimme varanneet pöydän hanabaarista, jossa oli jokaisessa pöydässä oma oluthana, TARAKI 9

10 TRATTA Prahassa mikä tietenkin sopi meille. Screenillä näkyi päivitetty tilanne siitä, kuinka paljon minkäkin baarin mikäkin pöytä oli olutta nauttinut. Vastaavia baareja Prahassa on monta. Tytöt valitsivat meille ja muulle väelle jukeboxista illan musiikit. Emme menneet baariin pelkästään olutta nauttimaan vaan myös kokoustamaan, vaikkakin valomerkin jälkeen pöytämme numero komeili ylimmällä sijalla. Törmäsimme vielä muutamaan suomalaiseen vaihto-opiskelijaan ja lähdimme heidän mukaan paikallisiin opiskelijabileisiin. Seuraavana päivänä minulla koittikin kahdeksan tunnin junamatka takaisin arkeen. Toisaalta toimittajakuntamme aloitti voimien keräämisen kohti uutta työntäyteistä viikkoa, vaikka ns. lomalla olimmekin, niin kaikki excuun liittyvät toimet olivat verottaneet toimittajajoukkomme henkisiä ja fyysisiä voimavaroja. Sunnuntai olikin mahtava päättää tšekkiläiseen kulttuurijuhlaan eli lähtemällä katsomaan paikallista huippukiekkoa. HC Sparta Prahalla oli kotipeli juuri sopivasti meitä varten, jonka Sparta voitti BK Mladá Boleslavia vastaan 3-1. Pelin jälkeen toimittajakunta oli onnellinen, mutta väsynyt reissusta, joten jokainen painui unten maille hetkeksi. Lentomme lähti maanantaiaamuna 6.00, joten yöunet jäivät hyvin lyhyeksi. Paluumatka onnistui paljon paremmin kuin meno ja kotona olimme maanantai-iltapäivällä. Kiitoksia kaikille mukana olleille! Seuraavassa vielä joitain huomioita Prahaan matkustamisesta! Tilaaminen reissussa Teksti: Niina Laininen Praha day 6 Teksti: Hannes Mäkelä Sunnuntai oli viimeisten tuliaisostosten hankkimista varten. Tilaaminen voi olla haastavaa. Ensin pitäisi päättää mitä haluaa, ja sen jälkeen vielä onnistua ilmaisemaan tämä jotenkin. Tämän jälkeen koittaa hetki, jolloin joutuu jännittämään onnistuiko tämä kyseinen suoritus. Yleensä pöytään tulee sitä mitä on tilattu, eikä sitä mitä on haluttu - ainakin Prahassa. Vieraskielisessä maassa tilauksen voi aloittaa englannilla, vaikka tietää sen päätyvän universaalimpaan sormella näyttämiseen. Sen luulisi olevan varma keino ja tällöin voi harhautua ajattelemaan tilauksen onnistuvan. Silloin on kuitenkin usein väärässä. Tiskin takaa tulee jälleen muuta, kuin mitä on haluttu. Joskus Prahassa tuli vain laatikko kanaa ämpärin sijaan, milloin taas kasa possun kylkeä pihvien tilalla. Onneksi juomien tilaamisen hoiti joku muu kuin allekirjoittanut. Sen voi sanoa olleen tehokasta, eikä siinä takerrettu liiallisiin yksityiskohtiin. Prahassa tilattiin paljon ja kaikkea. Tulos oli usein toivottua heikompi, vaikkei reissussa nälkää eikä janoa tarvinnut poteakaan ja sehän on tärkeintä. Olutarvostelu Teksti: Ville Utriainen 10 TARAKI

11 TRATTA Prahassa Suomessa on sanonta: matkailu avartaa ja tšekeissä on sanonta na zdraví (kippis). Enpä olisi ennen Prahaan lähtöä arvannut, että reissun jälkeen kirjoitan lehteen olutarvostelun. Tämä johtui siitä, että ennen matkaa en voinut sietää olutta. Olut on Tšekin kansallisjuoma ja he pitävät hallussaan maailman ykköstilaa tämän jalon juoman kulutuksessa, enkä minä suomalaisena miehenä voinut olla kunnioittamatta maan perinteitä. Excursioilla eli opintomatkoilla olen oppinut yhtä sun toista rakennusalasta ja työmaista, mutta Tšekeissä opin juomaan olutta. No niin sitten itse arvostelun pariin, joka koostuu pääosin tšekkiläisistä oluista, joita exculla nautimme. Itse arvostelun aion pitää hyvinkin teekkarihenkisenä keskittyen vain olennaiseen. Jätetään hifistely viininmaistajille. Warsteiner - Soljuvaa. Becks - Reissun vähiten soljuva olut. Franziskaner hefe - Soljuvaa. Vaalea Krusovice cerne - Soljuvaa. Krusovice 10 - Soljuvaa. Pilsner Urquell 10 /12 - Soljuvaa. Baronka - Soljuvaa. Comenius - Soljuvaa. Primator Weissbier - Soljuvaa. Master Dark 18 - Soljuvaa. Krusovice Musketyr - Soljuvaa. Zlatý Bažant - Soljuvaa. Pivovarsky Dům Cherry - Soljuvaa. Pivovarsky Dům Banana - Soljuvaa. Pivovarsky Dům Lager - Soljuvaa. Kozel Premium - Soljuvaa. Breznak - Soljuvaa. Zlatopramen - Soljuvaa. Ferdinand - Soljuvaa. Lobkowicz - Soljuvaa. Staropramen - Soljuvaa. Budweiser Budvar - Soljuvaa. Frisco - Paljastui kesken reissun muuksi kuin olueksi, mutta juoma oli silti soljuvaa. Yhteenveto Tšekkiläistä olutta mainostetaan maailman parhaana. Maailman parhaasta en tiedä, mutta mielestäni tšekkiläinen olut hakkaa suomalaisen oluen yhtä selvästi kuin Matti hakkaa Mervin. TARAKI 11

12 TARAKIn 43-vuotisjuhlat Teksti: Kati Kontio Kuvat: Roosa Sams TARAKI juhli 43-vuotista taivaltaan tänäkin vuonna vuosijuhlien merkeissä. Juhlat järjestettiin tänä vuonna Hotelli Ilveksen Ball Roomissa Tampereen keskustassa Juhlinta aloitettiin kutsuvieraiden kesken jo kello 17 lahjojenluovutuksen merkeissä. Muut koulumme killat ja kerhot olivat muistaneet TARAKIa toinen toistaan hienommilla lahjoilla ja tuliaisilla. TARAKI omistaa täten nykyään muun muassa saunan oven, erittäin kompaktin etätyöpisteen ja betonilla valetun pisoaarin. Mainittakoon myös, että kiltamme maskotti Svante sai kultakalasisaren, joka nykyään tunnetaan nimellä Yrjö Hemmo Petteri. TA- RAKI kiittää! 12 TARAKI

13 TARAKI 43 vuotta Juhlinta kaikkien vieraiden kanssa aloitettiin kello 18, jolloin Ball Roomiin saapui huimat 118 vierasta. Kiltamme puheenjohtajan Mirka Tuovisen lausumien tervetuliaissanojen jälkeen julistettiin juhlien seremoniamestariksi Mika Vehkalahti ja lukkariksi Sakari Tohmo. Tämän jälkeen juhla polkaistiin kunnolla käyntiin ja seremoniamestari huolehti juhlien kulusta ja siitä, että pysyttäisiin edes jotenkin aikataulussa. Lukkarimme Sakke puolestaan piti huolta siitä, ettei yksikään vieras saa nautittua ruokaansa lämpimänä loppuun asti ja laulatti hilpeää juhlakansaa parhaansa mukaan. Alkuruuan jälkeen muistimme jo valmistunutta puheenjohtajaamme Jaana Rantakaria, jolle luovutettiin TARAKI- viiri perinteiden mukaisesti. Viirien luovutuksen ja parin snapsikierroksen jälkeen oli juhlapuheen vuoro, jonka tänä vuonna tuli pitämään Kaisa Kekki Skanska Talonrakennus Oy:stä. Juhlien kulku oli tänäkin vuonna hyvin perinteikäs ja snapsikierrosten sekä ruokailun jälkeen ohjelmassa oli Taavin julistus. Mahtaako olla sattumaa, että jo toista vuotta peräkkäin Taaviksi valitaan killan isäntä? Tänä vuonna kunnian otti vastaan siis Hannu Ikonen, hyvä Hannu! Tietenkin tämän jälkeen nautittiin Taavin malja. Allekirjoittanut voisi TARAKI 13

14 TARAKI 43 vuotta 14 TARAKI

15 TARAKI 43 vuotta todeta, että tässäkin asiassa harjoitus tekee mestarin ja toisella kerrallani sain kananmunan jopa suuhuni asti ja mekko näytti tässä vaiheessa vielä hyvin puhtaalta. Seuraavana vuorossa oli jälkiruoka, jonka jälkeen Eki Lehtimäki piti puheen naiselle. Puheen jälkeen vuorossa oli perinteikäs kilpalaulanta, joka ainakin omien tietojeni mukaan jäi hyvin lyhyeksi, itsehän en edes kerinnyt paikalle kun se oli jo ohi. Liekö tähän syynä aikataulun pettäminen vai naisten suuri liikuttuminen Ekin puheesta? Ken tietää! Juhlien loppupuolella Pataässä & Hellä Kakkonen tanssitti juhlaväkeä, jonka jälkeen vuorossa oli hymnin jälkeen siirtyminen jatkoille Sorin klubille. Juhlintaa jatkettiin pitkälle aamuun ja seuraavana päivänä järjestettiin myös suosittu aamusillis Teekkarisaunalla. Juhlista jäi mieleen monia mahtavia muistoja ja taisi siellä yksi ylimääräinen snapsikierroskin livahtaa juhlijoille! Kiitos vielä omasta puolestani erityisesti kaikille yhteistyökumppaneillemme ja juhlijoille, jotka tekivät tästäkin tapahtumasta mieleenpainuvan upean! Ensi vuonna uudestaan! TARAKI 15

16 16 TARAKI

17 -Siltainsinöörit työn touhussa Teksti: Tuomas Toriseva Kuva: Eki Lehtimäki Varhain viime keväänä sain erikoisen viestin Englannista. Eki Lehtimäki oli siellä vaihdossa ja kyseli olisiko innokkaita osallistujia puusiltakilpailuun, jossa tehtävänä oli suunnitella ja jatko-osiona rakentaa pienoismallisilta puurimoista. Kuten normaalisti, tuli mukaan ilmoittauduttua sen enempää asiaa ajattelematta ja eipä sitä silloin voinut edes kuvitella mihin oikein tuli ryhdyttyä. Ryhmään liittyi myös Toni Teittinen, jonka tehtävä oli 3D-mallinnus ja jonka Toni hoitikin hienosti. Minusta tuntuu, että meidän silta sai samanlaisen kohtalon kuin Turun myllysilta. Ekin kehittämä kaariratkaisu oli erittäin innovatiivinen ja herätti runsaasti keskustelua. Olenkin alkanut kilpailun jälkeen ymmärtää ihmisiä aivan eri tavalla ja olen varma, että jokaisen ihmisen sisällä on pieni siltainsinööri, joka kyllä tietää miltä hienon sillan pitäisi näyttää ja miten siitä saadaan rakenteellisesti kestävämpi. Sillan lujuuslaskennassa sattui virhe, joka sitten yhdessä pienen työmaasovelletuksen kanssa aiheutti sen, että eihän silta sitten kestänyt juuri mitään. Eipä se kuitenkaan haitannut koska mainetta ja menestystä tuli siitäkin huolimatta. Jos joskus tulevaisuudessa vastaava kilpailu järjestetään, suosittelen lämpimästi osallistumaan siihen. Mahdollisten palkintojen lisäksi se on oiva tilaisuus kehitellä omia visioita ja päästä toteuttamaan niitä mukavassa yhteishengessä. Lopuksi vielä kiitokset meidän kaikkien kolmen puolesta Rakennustekniikan laitoksen antamasta tuesta. TARAKI 17

18 SemirankkaXQ TARAKIN SemirankkaXQ Tampere-Espoo-Tallinna-Tampere Teksti: Sakari Tohmo Kuvat: Sakari Tohmo Keskiviikko Herätyskelloni soi 5:20 ja ulkona oli pilkkopimeää, mutta tästä huolimatta mieli oli reipas ja säntäsin ulos iloisena elämäni yhdeksännelle excursiolle. Aurinkokaan ei ollut edes vielä noussut, kun 50 urheaa raksalaista kapusivat bussiin talvisena Hervannan aamuna. Herätys oli ollut kaikilla muillakin taatusti aikainen, mutta siitä huolimatta ihmiset vaikuttivat kovinkin virkeiltä. Bussiin ei olisikaan ollut aikaa nukahtaa, koska ensimmäinen vierailukohteemme odotti meitä heti Tampereen Härmälässä, isäntänämme Skanska. Aloitimme ensimmäiseksi aamupalalinjastolta, jonka jälkeen seurasi esittely itse yrityksestä ja sitten rakennettavasta kohteesta. Ennen varsinaista työmaavierailua saimme vielä merkittävän lahjoituksen firman puolesta, kun esittelijät lahjottivat killalle turvekengät koko excuporukan käyttöön! Iso ja lämmin käsi siis Skanskalle. Uusilla monoilla olikin sitten mukava astella kierroksella runkovaiheessa olevien kerrostalojen sisällä ja päästä tutustumaan kohteeseen tarkemmin. Kierroksen jälkeen kiitimme vierailumahdollisuudesta ja suuntasimme matkaamme kohti etelää. 18 TARAKI

19 SemirankkaXQ Bussimatka jatkui iloisesti aamupuuron siivittämänä pääkapunkiseudun suuntaan. Taukopaikalta mukaan tarttui perintein exculehti, joka varmasti tarjosi hyvin huumoria koko loppumatkan ajaksi. Espooseen saavuttuamme olikin seuraavan vierailun paikka, kohteena Suomen Talokeskuksen vuokraamat esittelytilat. Saimme kuulla mm. esittelyn firmasta ja sen historiasta, heidän tarjoamistaan työmahdollisuuksista sekä mielenkiintoista tietoa siitä, miten mm. diplomityön suorittaminen sujuu tässä yrityksessä. Esittelyn jälkeen saimme Talokeskuksen tarjoaman maittavan lounaan ja kaiken lisäksi vielä laatikollisen nestetuliaisia bussiin. Kyllä jälleen sai huomata miten rakennusalan yritykset nykyään haluavat pitää huolta myös alan opiskelijoista. Viimeisenä työmaakohtena meillä oli Destian Kantatie 51:sen Kirkkonummen ja Espoon Kivenlahden välinen tietyömaa. Porukka jaettiin kahtia ja toinen osa sai esittelyn työmaajärjestelyistä sillä aikaa kun toinen osa kiersi varsin pitkää (lähemmäs 10km) työmaata. Alueella oli rakennettavan tien lisäksi monia siltaprojekteja, niin uudis- kuin korjausrakentamistakin. Saimmepa käyttää Destian killalle sponsoroimia kypäröitäkin tutustuessamme lähemmin siltakohteisiin. Projektiin liittyi monia haasteita aina vanhoista lentopommeista suojeltuihin kohteisiin, mutta tähän mennessä kaikki oli sujunut hyvin. Mielenkiintoisen esityksen jälkeen jatkoimme matkaamme kauppaostosten kautta kohti Aaltoyliopiston Otaniemen tiloja. Perillä kampusalueella suoritimme pikaisen majoittautumisen ja lähdimme kohti ruokalaa päivällinen mielessämme. Tässä vaiheessa iltaa suurin osa reissuporukasta alkoi olla jo aika rennolla tuulella. Onneksi ruokaa vielä riitti ja killan tarjoamien sapuskoiden jälkeen saimme siirtyä takaisin majoitustilohin aloittamaan illanviettoa. Excun lokikirjakin alkoi täyttyä ja seuranhakupalstalla etsittiin niin unilelua kuin monta muutakin asiaa. Ohjelmassa oli seuraavaksi myöhemmin alkavat serkkukiltamme IK:n fuksien järjestämät RILkamat. Tunnelma pysyi mukavana ja sitä siivitti mm. legendaaristen XQ-CD:eiden sisältö. Illan taas pimetessä ulos oli rahdattu jättimäinen pumpattava uima-allas, jota moni kävikin saunan avustuksella koittamassa. Tämä sopikin juhlien teemaan passelisti, aiheena kun oli meri. Ilta jatkui monilla rattoisasti tutustuessa paikallisiin opiskelijoihin ja seuratessa järjestettyjä ohjelmanumeroita, mm. fuksispeksiä. Maskottimme Svante oli myös hyvin menossa mukana ja jatkoi illanistumista myöhempäänkin. Kuitenkin moni A-tavaraliikkeistä isovolyymisiä ostoksia tehnyt alkoi näyttää lieviä väsymisen merkkejä. Suurin osa porukasta itseni mukaanlukien suorittikin hallitun tai vähemmän suunnitellumman nukkumaanmenon jossain vaiheessa iltaa (tai yötä), jottei väsy painaisi ihan liikaa seuraavana aamuna. TARAKI 19

20 SemirankkaXQ Torstai hieman omaamme pienempi (killan jäsenten määrä oli sama kuin oman kiltamme raadin koko). No, olivat tosin perustaneet itsensä vasta pari vuotta sitten... Tuliaisia lahjoitettiin, kiitettiin esittelystä ja suunnattiin kaupan kautta takaisin hostellille. Pieni lepo ja henkilökohtainen valmistautuminen iltaohjelmaan olivat jälleen paikallaan. Illan pimetessä siirryimme jälleen ulos ja valmistauduimme virolaisten meille järjestämään kaupunkisuunnistukseen. Ratikalla päästiin keskustaan, jossa jaettiin joukkueille tehtävälaput ja eikun suunnistamaan. Tehtävät ja kysymysten vastausten selvittäminen osoittautui kuitenkin ainakin omalle joukkueelleni melko haastavaksi, eikä kylmä ilma yhtään asiaa helpottanut. Maaliina toimivaan anniskeluravintolaan pääsimme kuitenkin, jonne myös moni muu joukkue pian seurasi. Illanvietto jatkui siellä ja moni oli maalipaikkaan tyytyväinen, vaikka joillekin aiheutui hieman närää paikallisen henkilökunnan vaatimasta poikkeuksellisesta asustekoodista. Hyvää hupia saimme kuitenkin, mm. seuratessamme paikallista pelkokerroin-ohjelmaa, johon osallistui myös pari reissuporukamme jäsentä. Parhain heistä taisteli itsensä varsin yököttävien syömiskisojen jälkeen kakkoseksi, voittaen varmasti maistuvan palkinnon monen kanssaihmisen iloksi, jolla sai huuhdottua pahat maut pois suusta. Jossain vaiheessa oli kuitenki palattava takaisin kohti majoituspaikkaa ja onneksemme hieman halvemmassakin maassa taksi kulkee hyvin. Hostellilla ilta jatkui osalla ihmisistä höyhensaarilla kun taas toisilla huonoilla jutuilla ja ohramaltaalla tai kisapalkintojen tuhoamisella. Vartijan kuitenkin parin kerran muistutuksen jälkeen viimeinenkin Unta ei riittänyt kuin pari hassua tuntia, kunnes herätyskello repi ennen kuutta armottomalla äänellään omankin tajuntani pois unten mailta. Sipsiä ja limsaa tarjottiin yleiseen käyttöön, jotta aamu lähtisi hieman käyntiin. Paikalle oli saapunut myös pieni joukko Otaniemen raksaopiskelijoita, joiden oli määrä lähteä mukaamme jatkamaan matkaa pidemmälle etelään aina lahden yli. Lähtö seurasi melko pian ja satamassa oltiin jo hyvin ennen seitsemää aamulla. Bussi laivaan, liput kouraan ja paattiin sisään. Useat reissaajat päätyivät sohville ottamaan lisää lepoa, oma matkani taas kävi laivaravintolaan hakemaan jotain nestettä kuivaan kurkkuuni. Merenkäynti ja aallokosta jotuva paatiin huojunta huojutti myös reissaajia ja hidasti näin palautumista. Elämä maittoi paremminkin sitten aamupalan jälkeen ja pieni lepotuokiokin teki terää. Tallinnan puolella saimme itsemme lähes vaivatta bussiin ja otimme määränpääksemme jo viime ulkomaan excursiolta tutuksi tulleen hostellin. Lepoaika teki uudessa majoituspaikassa terää ja toi uutta virtaa korvaamaan lyhyitä yöunia. Henkilökohtaisen huollon jälkeen jatkoimme yhdessä Espoon vahvistuksien kanssa kohti Tallinnan teknillistä yliopistoa (sattumalta lyhennetään myös TTÜ). Perillä kilta tarjosi sapuskat ja aloitimme kierroksen yliopistolla paikallisten rakennusalan opiskelijoiden toimiessa oppainamme. Etenkin kirjasto teki allerkijoittaneeseen suuren vaikutuksen, joskin tässä tapauksessa kysymys oli itse rakennuksesta, eikä niin itse kirjoista ja hyllyistä. Kiertelyn jälkeen saimme kuulla lyhyen esittelyn paikallisesta rakennuskillasta, jonka koko oli tosin 20 TARAKI