Kannus Research Farm Luova Ltd. Turkistie Kannus

Transkriptio

1 Kannus Research Farm Luova Ltd. Turkistie Kannus info@luovaoy.fi

2 Turkiseläinten pentukuolleisuus tutkimuksessa Päivi Pylkkö 1 1 Kannuksen tutkimustila Luova Oy

3 Esityksen sisältö 1. TAUSTAA 2. PENTUKUOLLEISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 2.1. Ympäristötekijät: sijoituspaikka, hoitomenetelmät mm. pesäkoppi kannella tai ilman) 2.2. Eläimen fysiologia ja lisääntymisfysiologia (vrt. minkki ja näätä) - rehu (ravinto), ruokinta, hoitomenetelmät, kasvuympäristö (mm. valo, paikka), eläimen kasvu/paino, missä vaiheessa pentukuolemat ilmenevät (heti syntymän jälkeen, parin kolmen päivän päästä 2.3. Perimä/jalostus (domestikaatio?, sukusolujen tuotanto, kiiman ilmeneminen) 2.3. Taudit 3. TUTKIMUKSESSA NYT 4. TULEVAISUUS PENTUKUOLLEISUUDEN TUTKIMUKSESSA 5. LÄHTEET

4 1. TAUSTAA Nisäkkäillä pentuekokoon on yhteydessä: emo-vaikutus (maternal effect), sää, populaatiotiheys ja elinympäristö. Muuttujilla on yhteys mm. lisääntyvän naaraan energiavarojen riittävyyteen (Pyykönen 2008). Luonnossa muuttujien monimuotoisuus => mikä on ns. oikea pentuekoko? Tuotannollisissa oloissa ratkaisumalleja liian alhaiseen jälkeläistuotantoon etsitään eläinlajikohtaisesti vaikuttava muuttuja kerrallaan. Pentukuolleisuuden taustalla tiedetään/nähdään olevan kimppu eri tavalla vaikuttavia tekijöitä/ muuttujia. Onko ollut vaihetta jolloin pentukuolleisuuteen ei olisi kiinnitetty huomiota?

5 2. PENTUKUOLLEISUUTEEN VAIKUTTAVAT MUUTTUJAT 2.1. Ympäristötekijät: sijoituspaikka, hoitomenetelmät mm. pesäkoppi kannella tai ilman) Valojakso: minkillä merkittävä säätelee mm. viivästynyttä alkiokehitystä (Fenelon J.C. ym. 2016) Siniketun oikea penikoimisympäristö? => sinikettu Sää? => viileä/kylmä kevät: miten penikoiminen onnistuu?

6 2.2. Eläimen fysiologia ja lisääntymisfysiologia Eläinlajikohtaista: näätäeläimet, koiraeläimet - Näätäeläinten viivästynyt alkiokehitys (minkki), tarhaminkin eri värimuotojen välillä eroa: mustan minkin kivesten koko verrattuna ruskeaan minkkiin suurempi (Christensen B. 2014), tiineysajan energiatarpeet=> - Koiraeläimet (sinikettu, suomensupi): siniketun koon kasvu => pentuekoko pienenee=> tiinehtyminen heikkenee, - Pentukuolleisuus=> onko ruokinta oikeaa mm. valkuaisen suhteen tai lihotus-laihdutus käytännöt (mm. Koskinen ym. 2004: Siitoseläinten uudet ruokintastrategiat kenttäkokeet Loppuraportti, MTT, s. 14)

7 2.3. Perimä/jalostus - Suomessa on maailman suurin sinikettu populaatio => Siniketun jalostusstrategiat => perinteisen nyt käytössä olevan BLUP-indeksin rinnalle genomiin perustuvat jalostus ja sen myötä uudet jalostuksen valintakriteerit. (Peura J. ym. 2016). Mallinnuksessa yksi valintakriteeri mm. pentuekoko. - emo-ominaisuudet => ilmeisesti pentuekokoa voidaan pitää yhtenä kriteerinä mitattaessa emo-ominasuutta, mutta tarhaaja ilmeisesti tekee paljon valintajalostusta juuri emo-ominaisuuksien suhteen?

8 2.4. Taudit Tulehdustaudit: virtsatietulehdus, utaretulehdus, kohtutulehdus Loistaudit: Kokkidioosi Bakteeritaudit: Raivotauti, Clostridium botulinum => herkkyyserot mm. minkin ja siniketun välillä? Virustaudit: parvovirus, plasmasytoosi

9 3. TUTKIMUKSESSA NYT Pesäkoppi kannella tai ilman (sinikettu) Lähtökohtana tutkimukselle: viranomaisille tuotettavaa tietoa. Tiedon tulee pohjautua tutkimukseen, jotta saadaan suurin pitkäjänteinen hyöty tuottajalle. Pesäkopin lämpötila? => pentutulos Sinikettu siitosnaaraan valkuaisruokinta ja siitospaino => mitattava muuttuja mm. kiiman kehitys ja pentutulos Genomiin perustuva jalostusvalinta Oikea aminohappokoostumus, riittävä valkuaisen saanti Tautitutkimukset

10 4. TULEVAISUUS PENTUKUOLLEISUUDEN TUTKIMUKSESSA Miten tuottaisimme kattavan ja kootun tietopaketin aiheesta => hyöty käytäntöön? Kootut kentän ajatukset tärkeimmistä muuttujista? Nyt jo tehtyjen tutkimusten kokoaminen yhdeksi review-artikkeliksi esim luvulta? Pitkän tähtäimen painopistealueiden määrittäminen tutkimuksessa => rahoituksen suunnittelu esim. 5-vuodeksi

11 5. LÄHTEET Christensen B. 2014: Patoanatomisk undersøgelse af reproduktionsorganer hos hanmink (Neovision vision) Kandidatspeciale, Det Sundhedsvidenskap KU, Inst. For Veterinær Sygdomsbiologi. 25.juli, Fenelon J.C., Banerjee P., Lefevre P. & Murphy B.D. 2014: Embryonic diapause: development on hold. Int. J. of Deveplomental Bioplogy 58: Koskinen N., Pylkkö P., Pölönen I, Sepponen J. & Valaja J. 2004: Siitoseläinten uudet ruokintastrategiat kenttäkokeet Loppuraportti, MTT, s. 14. Peura J. Sørensen A.C. & Rydhmer L.: Towards genomic selection stochastic simulation of alternative blue fox selection strategies. NJF-esitys , Helsinki. Pyykönen T. 2008: Environmental factors and reproduction in farmed blue fox (Vulpes Lagopus) vixens. PhD-Thesis. Kuopio University Public. C. Natural and environmental sciences 242. Kuopion yliopisto 2008.

12 Kannus Research Farm Luova Ltd. Turkistie Kannus info@luovaoy.fi