KYYVEDEN SAHAN OSAYLEISKAAVAMUUTOS

Transkriptio

1 0053 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, Mikkeli e mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi MIKKELIN KAUPUNKI KYYVEDEN SAHAN OSAYLEISKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualueen alustava rajaus.

2 TEHTÄVÄ Yleiskaavan muuttaminen. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. SUUNNITTELUKOHDE Osayleiskaavamuutos laaditaan Vanhanpaikanlahden ja Kyyveden sahan ympäristöön. Alue käsittää Ursuksentien länsipuoliset alueet, ulottuen etelässä Asemanseläntiehen ja lännessä Kyyveteen saakka. KIINTEISTÖTIEDOT/ OSOITE Osayleiskaavanmuutos koskee Mikkelin kaupungin Haukivuoren kaupunginosan (50) kortteleita 21, 79, 80, 81 ja 83 sekä viher ja vesialueita. Katualueista suunnittelualueelle sijoittuvat Asemanseläntie, Uittotie, Kyyvedentie, Kutterikuja sekä osa Ursuksentiestä. Idässä aluetta rajaavat Pieksämäentie sekä rautatie. Suunnittelualueen sijainti. HAKIJA SUUNNITTELUN TAVOITE Osayleiskaavamuutos on tullut vireille Kyyveden sahan edustajan Eero Niilo Rämän aloitteesta ja osayleiskaavan laatimisesta on sovittu Mikkelin kaupungin kanssa. Osayleiskaavamuutoksen tavoitteena on tutkia sataman ja Kyyveden sahan ympäristön maankäytön mahdollisuuksia. Kyyvedentien varrella tarkastellaan asuinalueen rajausta siten, että muodostuisi omarantaisia tontteja. Kyyveden sahan alueella on tavoitteena osoittaa olemassa olevaan rakennuskantaan sopeutuvaa toimintaa. Kaavatyössä tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa olemassa olevan lämpölaitoksen läheisyyteen biokaasulaitos. Osayleiskaavatyön yhteydessä tutkitaan myös satama alueen kehittämistä alueelle laadittujen suunnitelmien ja Tuiketaajama hankkeen ideoiden pohjalta. Kaavan tavoitevuodeksi asetetaan Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Sivu 2 / 13

3 LÄHTÖTIEDOT/ NYKYTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kaava aluetta koskevat valtioneuvoston voimaan tulleen periaatepäätöksen mukaiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Tarkistetut tavoitteet ovat tulleet voimaan Valtioneuvoston päätöksessä tavoitteet on jaettu yleis ja erityistavoitteisiin niiden alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella. Maankäyttö ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Yleiskaavaa koskevat seuraavat kohdat: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Maakuntakaavan ja yleiskaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Maakunnan suunnittelussa ja yleiskaavoituksessa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa Sivu 3 / 13

4 melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Kulttuuri ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu ja muita vapaa ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Yleis ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueidenkäytön suunnittelussa matkailualueita tulee eheyttää ja osoittaa matkailun kehittämiselle riittävät alueet. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta alueiden säilyminen sekä loma asumisen viihtyisyys. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Sivu 4 / 13

5 Maakuntakaavat Ohjaavassa asemassa yleiskaavaan nähden on ympäristöministeriön vahvistama Etelä Savon maakuntakaava, josta ote ohessa. Maakuntakaavassa on Kyyveden sahan ympäristöön osoitettu seuraavat merkinnät: Paikalliskeskuksen alue (kohdemerkintä) Kohdemerkinnällä osoitetaan maakunnan keskusverkon perusrakenteen kannalta tärkeät paikalliskeskukset. Merkintä sisältää asumisen, kaupan, matkailun, palvelujen, hallinnon, teollisuus ja muiden työpaikka ym. taajamatoimintojen alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys, puisto ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Lisäksi merkintä sisältää erikseen luetellut arvokkaat luonnonja kulttuuriympäristön kohteet. Merkintä ei estä maa ja metsätalouskäytössä olevien alueiden säilyttämistä nykyisessä käytössään. Alueen maankäyttö ja rakentaminen edellyttävät yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja vaikutusten arviointia. Merkintään liittyy suunnittelumääräys Maakuntakaavan keskusverkon (maakuntakeskus, seutukeskukset ja paikalliskeskukset) yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin: Sivu 5 / 13

6 kilpailukykyisen tonttitarjonnan varmistamiseen hyödyntämällä ja eheyttämällä olemassa olevaa kaupunki ja yhdyskuntarakennetta seudullisten asiointi ja palvelualueiden toiminnallisen vuorovaikutuksen kehittämiseen ja tukemiseen seudullisten ja paikallisten palvelu, työpaikka, teollisuus ja matkailualueiden mitoitukseen ja toimintojen yhteensovittamiseen kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuuteen julkisella kulkuvälineellä ja kevyen liikenteen avulla vapaa ajan asumisen ja matkailun kytkemiseen kiinteäksi osaksi muuta palvelu ja yhdyskuntarakennetta riittävien virkistysalueiden varaamiseen, virkistysalueiden ja ulkoilureittien seudulliseen jatkuvuuteen sekä yhteyksiin taajamakeskukseen ja palveluihin taajamien rakentamattomiin ranta alueisiin, yhteyksiin luontoon, rantaan ja veteen alkutuotannon ja maiseman kannalta merkittävien yhtenäisten peltoalueiden säilyttämiseen tuotannossa luonnon, erityisesti järvi ja rantaluonnon sekä alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön ja/tai maiseman kannalta tärkeiden alueiden ja kohteiden kulttuuri ja luonnonperintöarvojen vaalimiseen ja säilymiseen sekä kestävään aluetaloudelliseen hyödyntämiseen Ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja ilmastonmuutoksesta aiheutuvien haittojen, kuten tulvavaaran lisääntymisen, huomioimiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huomioitava maakuntakaavan kohdeluettelossa yksilöidyt valtakunnallisesti ja/tai maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristön kohteet ja alueet sekä muinaisjäännökset. Alueella ei ole maakuntakaavalla osoitettuja valtakunnallisesti ja/tai maakunnallisesti arvokkaita kohteita eikä muinaisjäännöksiä. Venesatama (lsv) Merkinnällä on osoitettu satama alue laiva ja veneliikenteelle. Merkintään liittyy MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Veneväylä Merkinnällä on osoitettu veneilyn runkoväyliä sekä muita alueellisesti merkittäviä veneilyn pääväyliä. Merkintään liittyy MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Merkintään liittyy suunnittelumääräys Vesiliikenteen syväys ja alikulkukorkeusvaatimusten turvaamiseksi tulee niitä risteävien johtojen ja siltojen suunnittelussa ottaa huomioon merenkulkulaitoksen suositukset. Lisäksi alueen itäpuolella kulkevat kantatie 72 (Mikkelintie) ja rautatieyhteys, jotka molemmat on osoitettu maakuntakaavassa. Sivu 6 / 13

7 Vaihemaakuntakaavat Etelä Savon 1. vaihemaakuntakaavalla täydennetään Etelä Savon voimassaolevaa maakuntakaavaa tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden osalta. Etelä Savon maakuntavaltuusto hyväksyi Etelä Savon 1. vaihemaakuntakaavan 9. kesäkuuta 2014 ja kaava on nyt ympäristöministeriön vahvistettavana. Vahvistuspäätös saataneen vuoden 2015 aikana. Maakuntakaava tulee voimaan, kun ympäristöministeriö antanut vahvistuspäätöksensä ja maakuntaliitto on kuuluttanut päätöksestä omalla ja kuntien ilmoitustauluilla, kotisivuillaan sekä alueen lehdissä. 1. vaihemaakuntakaavalla ei esitetä tuulivoimaa Kyyveden sahan ympäristöön tai sen vaikutusalueelle. Maakuntakaavaa koskien on todettu päivittämistarpeita. Etelä Savon maakuntahallitus päätti 20. elokuuta 2014 käynnistää 2. vaihemaakuntakaavan laatimisen. Tässä vaihemaakuntakaavassa täydennetään Etelä Savon voimassaolevaa maakuntakaavaa useiden eri maankäyttöteemojen osalta. Vaihemaakuntakaavaan liittyvä osallistumis ja arviointisuunnitelma on nähtävillä syksyllä Kyyveden sahan osayleiskaavatyön yhteydessä huomioidaan vaihemaakuntakaavatyö. Yleiskaavat Haukivuoren kuntakeskuksen osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa Laadittu kaava on oikeusvaikutukseton. Haukivuoren kuntakeskuksen osayleiskaava. Kaavalla on osoitettu alueelle maankäyttöä seuraavasti: AP Pientalovaltainen asuntoalue RM Matkailupalvelijen alue LS Venesatama / valkama VL Lähivirkistysalue VU Urheilu ja virkistyspalvelujen alue Sivu 7 / 13

8 T Teollisuus ja varastoalue P Palvelujen ja hallinnon alue ET Yhdyskuntateknisen huollon alue W Vesialue Lisäksi on osoitettu tie ja katualueita, rannassa kulkeva ulkoilureitti ja satamaan johtava veneväylä. Sataman ympäristöön on osoitettu Sataman Valot projektiin liittyvä erityisselvitysalue. Asemakaavat Kyyveden sahan ympäristö on asemakaavoitettu. Alueella on voimassa kunnanvaltuuston hyväksymä Kyyveden rannan asemakaavanmuutos. Kartalla on esitetty alueelle asemakaavalla osoitettua maankäyttöä. Sivu 8 / 13

9 Alueelle on osoitettu seuraavaa maankäyttöä: AO erillispientalojen korttelialuetta TY teollisuusrakennusten korttelialuetta KTY toimitilarakennusten korttelialuetta KL liikerakennusten korttelialuetta EV suojaviheraluetta VL lähivirkistysaluetta (VL) VR retkeily ja ulkoilualuetta ET yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue Lisäksi on osoitettu katu ja vesialueet. Kyyveden sahan alue on osoitettu merkinnällä /s. Merkintä osoittaa aluekokonaisuuden, jonka historialliset arvot ja ympäristöarvot on säilytettävä. Kaavamääräyksin on ohjattu muun muassa alueen rakennusten ja pihaalueiden rakentamista, pilaantuneiden maa alueiden käsittelyä sekä melusuojausta. Mikkelin kaupunkiseudun rakennemallityö on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Rakennemallissa on pyritty esittämään pelkistetysti seudun kehittämismahdollisuudet pitkällä aikavälillä. Rakennemallissa määritellään tarkemman maankäytön suunnittelun lähtökohtia. Vaiheistetussa rakennemallissa Mikkelin kaupunkiseudulla on ykkösprioriteettina seudun nykyiset keskukset sekä tunnistetut kärkihankkeet. Keskustoja ja niiden ympäröiviä alueita kehitetään vahvasti. Haukivuoren keskusta, suunnittelualue mukaan lukien, on rakennemallityössä osoitettu vetovoimaisena keskuksena, jonka elävä kulttuuri luo seudun identiteetin ja toimii kehityksen veturina. Mikkelin kaupunkiseudun rakennemalli. Haukivuorelle on merkitty keskusta ja asuinalueita sekä vapaa aika, virkitys ja matkailualueita. Sivu 9 / 13

10 Haukivuori on ollut osa Tuiketaajamat projektia (2014), jonka tarkoituksena on ollut kerätä ideoita paikallisidentiteetin vahvistamiseksi sekä keskustaajamien rakennettujen ympäristöjen kehittämiseksi. Ideoita on kerätty alueiden yrittäjiltä, asukkailta sekä vapaa ajanasukkailta. Tuiketaajamatyössä saatiin ideoita myös suunnittelualueen ympäristön kehittämiseksi. Muut aiemmin laaditut selvitykset ja suunnitelmat: Kyyveden sahan alue, Luonnonolot 2010, Ympäristösuunnittelu Enviro Oy Haukivuori; Kyyveden sahan ja Mikkelin kaupungin kiinteistöt, Ympäristötekninen tutkimus, Ramboll, 2010 Haukivuoren satama, Erillispientalojen korttelialueen käyttöönoton kustannukset, Ramboll, 2010 Selvitys Haukivuoren Asemankylän, Kyyvedenrannan kulttuurihistoriallisista kohteista, Savonlinnan maakuntamuseo, 2006 Muut kunnan strategiat ja ohjelmat sekä maankäyttöä palvelevat selvitykset Osayleiskaavatyön yhteydessä on todettu tarve täydentää alueen ympäristöteknisiä tutkimuksia. Osayleiskaavatyön yhteydessä tutkitaan asuinkäyttöön soveltuvat alueet ja varmennetaan, ettei alueella harjoitettu puun käsittely tai muu vastaava toiminta ole aiheuttanut maaperän pilaantumista. Hankkeen taustamateriaalia ja kaavatyöhön liittyviä selvityksiä täydennetään tarvittaessa kaavoitusprosessin edetessä yhdessä asiantuntijoiden, viranomaisten ja osallisten kanssa. ASETETUT TAVOITTEET MAANOMISTUS ARVIOINTITIEDOT Osayleiskaavamuutoksen tavoitteena on tutkia sataman ja Kyyveden sahan ympäristön maankäytön mahdollisuuksia. Kaavan tavoitevuodeksi asetetaan Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Kaava alueen merkittävimmät maanomistajat ovat Kyyveden saha ja Mikkelin kaupunki. Hanke laaditaan maakuntakaavan mukaisesti. Yleiskaavoituksen avulla sovitetaan maakuntakaavassa määriteltyjä valtakunnallisia ja maakunnallisia alueiden käytön tavoitteita kaupungin omiin tavoitteisiin. Kaavan vaikutuksia arvioidaan ainakin seuraavien ominaisuuksien osalta: Suhde ylemmän asteisiin suunnitelmiin sekä asetettuihin tavoitteisiin Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset taajamakuvaan ja kulttuuriperintöön Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön Sivu 10 / 13

11 Sosiaaliset vaikutukset Oikeusvaikutukset Arviointi tapahtuu kaavoitusprosessin yhteydessä asiantuntijoiden ja osallisten kanssa Maankäyttö ja rakennuslain ja asetuksen edellyttämällä tavalla. Vaikutuksia tullaan arvioimaan koko siltä alueelta, johon kaavan katsotaan merkittävästi vaikuttavan. Pääosin vaikutukset tulevat kohdistumaan suunnittelualueeseen ja sen läheisyyteen. Vaikutusten arvioinnin tavoitteena on tuottaa vaikutuksia koskevaa tietoa suunnittelun, osallistumisen ja päätöksenteon tueksi. Suunnitteluprosessin aikana vaikutuksia arvioidaan luonnos ja ehdotusvaiheessa. Erillistä vaikutusten arviointisuunnitelmaa ei tarvita. OSALLISET Maankäyttö ja rakennuslain 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Keskeisinä osallisina voidaan pitää kaava alueen ja siihen rajoittuvan alueiden maanomistajia sekä kaava alueen ja sen vaikutusalueen asukkaita sekä lomaasukkaita. Osallisia ovat myös kaupunginosayhdistykset ja kylätoimikunnat sekä alueella toimivat muut yhdistykset ja järjestöt. Lisäksi osallisia ovat eri viranomaistahot: Etelä ja Pohjois Savon elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukset, Etelä Savon maakuntaliitto, Museovirasto, Maakuntamuseo, Etelä Savon pelastuslaitos ja naapuruskunnat. Viranomaistahoista osallisia ovat myös Haukivuoren aluejohtokunta, rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut, vesilaitos ja Miset Oy. Muita osallisia ovat Naistinki Oy, VR yhtymä, Liikennevirasto, TUKES, Itella Oyj, Metsä Sairila Oy, Etelä Savon Energia, Suur Savon Sähkö ja teleoperaattorit. Lisäksi kaavahankkeen osallisia ovat kaikki, jotka täyttävät edellä olevan osallisuudenmääritelmän. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Yleiskaavoituksen alkaminen tiedotetaan kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin kotisivulla ( Yleiskaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa, johon voi tutustua myös kaupunginvirastotalolla (Maaherrankatu 9 11) teknisen toimen asiakaspalvelupisteessä tai kaupunkisuunnitteluosastolla sekä kaupungin kotisivulla ( Osallistumis ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä. Osallistumis ja arviointisuunnitelmasta on mahdollista antaa palautetta, kaavanlaatijan yhteystiedot on esitetty osallistumis ja arviointisuunnitelman lopussa. Viranomaisyhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. Maankäyttö ja rakennuslain 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu järjestetään kaavaa valmisteltaessa, ennen kuin kunta varaa osallisille tilaisuuden mielipiteen esittämiseen, sekä tarvittaessa sen jälkeen, kun kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat mielipiteet ja lausunnot on saatu. Osalliset pääsevät vaikuttamaan kaavan laadintaan asukastilaisuuksien sekä Sivu 11 / 13

12 virallisten nähtävillä olojen kautta. Kaavan nähtävillä olosta ja voimaan tulosta kuulutetaan kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, nettisivuilla sekä keskeisille osallisille kirjeellä. Kaavoitustyön vaiheesta ilmoitetaan kerran vuodessa kaavoituskatsauksessa. Tämän osallistumis ja arviointisuunnitelman lopussa on esitetty kaavoitusprosessi sekä siihen liittyvät vuorovaikutusmahdollisuudet. KÄSITTELYN TAVOITEAIKATAULU Aloitus ja tavoitevaihe: Oas, vireille tulo: / 2014 Luonnosvaihe: 11 / / 2015 Ehdotusvaihe: 5 8 / 2015 Hyväksymisvaihe: 8 9 / 2015 VALMISTELUSTA VASTAA Lisätietoa antaa ja palautetta vastaanottaa osallistumis ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta ja ehdotuksesta: yleiskaavoittaja Eveliina Könttä puh // sähköposti etunimi.sukunimi@mikkeli.fi PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Mikkeli Ilkka Tarkkanen kaavoituspäällikkö Eveliina Könttä yleiskaavoittaja Sivu 12 / 13

13 Sivu 13 / 13