MIKKELIN KAUPUNKI MIKKELIN KANTAKAUPUNGIN OSAYLEISKAAVA 2040

Transkriptio

1 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, Mikkeli etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0057 MIKKELIN KAUPUNKI MIKKELIN KANTAKAUPUNGIN OSAYLEISKAAVA 2040 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

2 TEHTÄVÄ SUUNNITTELUKOHDE KIINTEISTÖTIEDOT/ OSOITE HAKIJA SUUNNITTELUN TAVOITE Yleiskaavan laadinta. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Mikkelin kantakaupungin yleiskaava laaditaan kaupungin asemakaavoitetulle keskusta-alueelle ja sen laajentumisalueille. Suunnittelualue rajautuu vanhaan kantakaupunkiin ja lisäksi mukana on alueita Salosaaresta, Annilasta sekä Rantakylästä. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 90 km 2. Kansikuvan mukainen alue käsittäen Mikkelin keskustaajaman ja ympäröivät alueet. Suunnittelualueen rajaus tarkentuu suunnittelun kuluessa ja varsinainen kaava-alue saattaa poiketa jonkin verran alustavasta suunnittelualueesta. Kaavanlaadinnan aloittamisesta päätettiin kaupunginhallituksen kokouksessa Kaava sisältyy kaupungin kaavoitusohjelmaan. Tehtävänä on laatia koko keskusta-alueen ja sen laajenemisalueiden kattava oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Kantakaupungin osayleiskaavan tarkoituksena on turvata keskustan kehittäminen yhteisesti määritettyjen suuntaviivojen mukaisesti ja luoda edellytykset yksityiskohtaisemmalle asemakaavoitukselle. Yleiskaava tullaan laatimaan osina, jotka lopussa mahdollisesti yhdistetään samaan kaavakarttaan. Selvitykset tehdään kattaen koko yleiskaava-alue. Yleiskaavatyön kanssa samanaikaisesti laaditaan asemakaavoja kiireellisten hankkeiden osalta. Yleiskaavan laadinnassa otetaan huomioon maakuntakaava sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kaavan tavoitevuodeksi on asetettu vuosi LÄHTÖTIEDOT/ NYKYTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (valtioneuvoston päätös , jolle lainvoima ja päätöksen muutoksille ) on ryhmitelty asiasisältökokonaisuuksiin, joista suunnittelualuetta koskevat seuraavat: 1.Toimiva aluerakenne 2.Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3.Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4.Toimivat yhteysverkostot ja energianhuolto. 5.Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (Vuoksen vesistöalue) Ohjaavassa asemassa yleiskaavaan nähden on ympäristöministeriön vahvistama Etelä-Savon maakuntakaava, josta ote ohessa. Sivu 2 / 7

3 Suunnittelualue on pääasiassa taajamatoimintojen aluetta. Se sisältää myös ns. erityismerkintöjä. Yleiskaavat Mikkelin keskustan alueelle on vuonna 1990 kaupungin valtuusto hyväksynyt Mikkelin Yleiskaavan Tämä kaava on oikeusvaikutukseton. Kaava-alueella on voimassa osia myös seuraavista yleiskaavoista: Saimaa, Rantakylä, Sairila ja Salosaari- Häyrilä. Sekä kokonaan kaava-alueelle jäävät Graani, Tupala ja Annila. Alustavan kaava-alueen rajauksen sisälle jää myös Karkialammen osayleiskaava, joka on saanut lainvoiman Yleiskaavoitus on käynnissä seuraavilla alueilla: Moisio-Kyyhkylä (luonnos nähtävillä ) ja Graani (ehdotus nähtävillä ). Satamalahden osayleiskaavatyö on käynnistymässä. Sivu 3 / 7

4 Laadittava kantakaupungin osayleiskaava voi korvata osittain myös oikeusvaikutteisten osayleiskaavojen merkintöjä. Asemakaavat Mikkelin keskusta-alue on asemakaavoitettu. Vireillä on useita asemakaavamuutoksia sekä uusi asemakaava Kirkonvarkauden alueelle. Mikkelin kaupunkiseudun rakennemallityö on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Rakennemallissa on pyritty esittämään pelkistetysti seudun kehittämismahdollisuudet pitkällä aikavälillä. Rakennemallissa määritellään tarkemman maankäytön suunnittelun lähtökohtia. Vaiheistetussa rakennemallissa Mikkelin kaupunkiseudulla on ykkösprioriteettina seudun nykyiset keskukset sekä tunnistetut kärkihankkeet. Keskustoja ja niiden ympäröiviä alueita kehitetään vahvasti. Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna Liikennejärjestelmän visioksi on asetettu, että liikennejärjestelmä tukee Mikkelin seudun houkuttelevuuden ja kilpailukyvyn parantamista kestävällä tavalla, mahdollistaen ihmisten liikenteellisesti sujuvan arjen sekä tukee elinkeinoelämän kilpailukyvyn kehittämistä. Lisäksi Mikkelin kaupunki on mukana Aiesopimuksessa Mikkelin seudun liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden edistämisestä vuosina Aiesopimus sisältää keskeisimmät liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteet kyseisenä aikana. Mikkelin Seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma ja aiesopimus ovat seudun näkemyksiä liikennejärjestelmän kehittämisestä ja ne otetaan huomioon myös muussa alueellisessa ja valtakunnallisessa suunnittelussa. Mikkelin seudun vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma valmistui vuoden 2012 alussa. Siinä on esitetty Ristiinan ja Mikkelin välille siirtoviemäriä ja yhdysvesijohtoa. Muut aiemmin laaditut selitykset ja suunnitelmat: Kaupallisen selvityksen päivitys (2013) Etelä-Savon maakuntaohjelma ( ) ja sen toteuttamissuunnitelma Mikkelin kaupungin ympäristöstrategia vuosille (2010) Mikkelin luonto ja arvokkaat luontokohteet (2009) Mikkelin kaupunkiseudun rakennemalli (2012) Mikkelin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma(2011) Mikkelin seudun maankäytön ja liikenteen vetovoimatekijät; Paras suunnitteluohjelman perusteita loppuraportti Sivu 4 / 7

5 Mikkelin kaupungin strategia Muut kunnan strategiat ja ohjelmat LAADITTAVAT SELVITYKSET ASETETUT TAVOITTEET Yleiskaavoituksen yhteydessä laaditaan seuraavat selvitykset: Maisema- ja viheralueselvitys Rakennusperinnön täydennysinventointi muut työn aikana esiin tulevat selvitykset Kaupunginvaltuusto kokoontui kahteen tavoiteseminaariin (7.10. ja ) pohtimaan yleiskaavalle asetettavia tavoitteita. Seminaarien ja kaupungin strategian pohjalta muotoutuivat seuraavat tavoitteet: Väestö ja asuminen Yleiskaavan ratkaisuilla parannetaan asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia. Yleiskaava mitoitetaan vastaamaan kaupungin väestötavoitetta ja kasvavaa asumisväljyyttä. Kaupunkirakennetta tiivistetään keskustassa ja Saimaan rannoilla turvaten monipuolinen asuntotarjonta niin, että jo tehdyt infran ja palveluverkon investoinnit käytetään tehokkaasti hyväksi. Elinkeinoelämä Yleiskaavan ratkaisuilla edistetään elinkeinojen hyvinvointia ja kaupungin elinvoimaa. Työpaikkojen määrään vaikutetaan kehittämällä tonttitarjontaa elinkeinoelämän tarpeet huomioiden ja pyrkien varautumaan elinkeinorakenteen ennalta arvaamattomiin muutostarpeisiin. Mahdollistetaan sekä pienten yritysten että tilaa vaativan yritystoiminnan tonttitarjonta kysyntää vastaten. Valtatie 5 huomioidaan yritystonttien tarjonnassa ja niiden saavutettavuutta parannetaan liittymäalueiden ja ohjattavuuden kehittämisellä. Valtateiden läheisyyteen varataan riittävät logistiikka-alueet. Tilaa vaativa kauppa keskitetään harkitusti ja helposti saavutettavasti. Aluevarauksilla tuetaan kärkialueiden liike- ja kehittämistoimintojen kasvua. Liikenne Yleiskaavan ratkaisuilla edistetään ekologisia ja ekotehokkaita liikkumatapoja. Parannetaan liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta mahdollistaen sujuvat liikenneyhteydet ohitusteiltä kaupunkiin, ohitustiellä ja kaupungin sisällä. Keskusta-alueella edistetään keskitettyä paikoitusta. Mahdollistetaan kevyen liikenteen verkoston kehittäminen ja sen kasvattaminen yhtenäiseksi kantakaupungin alueella. Sivu 5 / 7

6 Vesireitistöt huomioidaan osana liikenneverkkoa. Viherverkostot ja luonnonympäristö Yleiskaavan ratkaisuilla edistetään ekologisia ja ekotehokkaita liikkumatapoja. Parannetaan liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta mahdollistaen sujuvat liikenneyhteydet ohitusteiltä kaupunkiin, ohitustiellä ja kaupungin sisällä. Keskusta-alueella edistetään keskitettyä paikoitusta. Mahdollistetaan kevyen liikenteen verkoston kehittäminen ja sen kasvattaminen yhtenäiseksi kantakaupungin alueella. Vesireitistöt huomioidaan osana liikenneverkkoa. Matkailu Yleiskaavan ratkaisuilla edistetään ekologisia ja ekotehokkaita liikkumatapoja. Parannetaan liikenteen toimivuutta ja turvallisuutta mahdollistaen sujuvat liikenneyhteydet ohitusteiltä kaupunkiin, ohitustiellä ja kaupungin sisällä. Keskusta-alueella edistetään keskitettyä paikoitusta. Mahdollistetaan kevyen liikenteen verkoston kehittäminen ja sen kasvattaminen yhtenäiseksi kantakaupungin alueella. Vesireitistöt huomioidaan osana liikenneverkkoa. MAANOMISTUS ARVIOINTITIEDOT OSALLISET OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Kaava-alue on laaja ja sen alueella on useita maanomistajia. Hanke on maakuntakaavan mukainen. Arviointi tapahtuu kaavoitusprosessin yhteydessä asiantuntijoiden ja osallisten kanssa Maankäyttö- ja rakennuslain ja asetuksen edellyttämällä tavalla. Erillistä vaikutusten arviointisuunnitelmaa ei tarvita. Osallisia ovat alueen ja naapurikiinteistöjen omistajat / haltijat, asukkaat, kaupunginosayhdistykset ja kylätoimikunnat, Etelä-Savon Energia, Suur-Savon Sähkö, teleoperaattorit ja viranomaiset: pelastuslaitos, rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut, vesilaitos, Miset Oy, Etelä-Savon maakuntaliitto, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pohjois-Savon ELY/liikenne sekä muut, joita asia koskee. Yleiskaavoituksen alkaminen tiedotetaan kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin kotisivulla ( Yleiskaavatyön lähtökohdat ja tavoitteet on esitetty tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, johon voi tutustua myös kaupunginvirastotalolla (Maaherrankatu 9-11) teknisen toimen asiakaspalvelupisteessä tai kaupunkisuunnitteluosastolla sekä Sivu 6 / 7

7 kaupungin kotisivulla ( Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä. Viranomaisyhteistyö järjestetään työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. Kaavan edetessä järjestetään MRL 66 mukainen viranomaisneuvottelu. Osalliset pääsevät vaikuttamaan kaavan laadintaan nettikyselyiden, asukastilaisuuksien sekä virallisten nähtävillä olojen kautta. Kaavan nähtävillä olosta ja voimaan tulosta kuulutetaan kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä, nettisivuilla sekä keskeisille osallisille kirjeellä. Kaavoitustyön vaiheesta ilmoitetaan kerran vuodessa kaavoituskatsauksessa. KÄSITTELYN AIKATAULU VALMISTELUSTA VASTAA Tavoiteaikataulu: Aloitusvaihe: 2/2012-9/2013 Tavoitevaihe: 2 12/2013 Oas, vireille tulo: 3/2014 Luonnosvaihe: 1-9/2014 Ehdotusvaihe: 10-12/2014 Hyväksymisvaihe: 1-6/2015 Lisätietoa antaa ja palautetta vastaanottaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta ja ehdotuksesta: asemakaava-arkkitehti Tuija Mustonen puh sähköposti etunimi.sukunimi@mikkeli.fi PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS Mikkeli Ilkka Tarkkanen kaavoituspäällikkö Tuija Mustonen asemakaava-arkkitehti Sivu 7 / 7