Viranomainen Kokouspäivämäärä Sivu HIRVENSALMEN KUNTA Kunnanhallitus

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnanhallituksen kokoushuone kello Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 210 Pöytäkirjan tarkastajien valitseminen 211 Työjärjestyksen hyväksyminen 212 Vuoden 2010 tuloveroprosentin määrääminen 213 Kiinteistöveron määrääminen vuodelle Lisämäärärahojen myöntäminen vuoden 2009 talousarvioon 215 Konserniohjeen hyväksyminen 216 Perusturvatoimen johtosäännön muuttaminen 217 Hirvensalmen länsiosan rantayleiskaavan tavoitteet ja mitoitusperusteet 218 Lausunnon antaminen Martti Juhani Mäkisen poikkeamishakemukseen/luvan myöntäminen 219 Kunnan osallistuminen laajakaistaa kaikille valmisteluhankkeeseen Etelä-Savossa 220 Kauppakirjan hyväksyminen/etelä-savon Mökkihuolto Ky 221 Vuokrasopimuksen hyväksyminen/suuronen Jukka 222 Ilmoitusasiat Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkistettu pöytäkirja, johon liitetty oikaisuvaatimusohjeet pidetään nähtävänä

2 Kunnanhallitus Aika: klo Paikka: Kunnanhallituksen kokoushuone Läsnä olleet jäsenet: Kalevi Puukko, pj Jukka Manninen Heidi Honkanen Maarit Honkanen Ahti Lindgren Pirkko Luntta Tenho Ukkonen, varajäsen Muut läsnäolijat: Esko Kekkonen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Riikka Lång, kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Juhani Manninen, kunnanvaltuuston II varapuheenjohtaja Seppo Ruhanen, kunnanjohtaja Mervi Simoska, pöytäkirjanpitäjä Merja Kämppi, vanhustyönjohtaja klo Mira Päivinen, perusturvajohtaja klo Asko Viljanen, tekninen johtaja klo Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 210 Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Ahti Lindgren ja Heidi Honkanen Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Kalevi Puukko puheenjohtaja Mervi Simoska pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastajat, tarkastusaika Ahti Lindgren Heidi Honkanen Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä Mervi Simoska

3 Kunnanhallitus TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Khall 211 Kj Kunnanhallitus hyväksyy tämän esityslistan asioiden käsittelyjärjestykseksi. Hyväksyttiin. Lisäksi päätettiin käsitellä lisälista 223. Merkittiin pöytäkirjaan, että perusturvajohtaja Mira Päivinen ja vanhustyönjohtaja Merja Kämppi kertoivat lyhyesti perusturvan ajankohtaisista asioista kokouksen aluksi.

4 Kunnanhallitus VUODEN 2010 TULOVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN Khall 212 Kuntalain 66 :n mukaan valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosentista ja muiden verojen perusteista viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Kunnan verotuloarvio määräytyy verotettavien tulojen yhteismäärän arvion ja tuloveroprosentin mukaan. Kunnallisveroon kuuluu kunnan tuloveron lisäksi yhteisövero. Kunnanvaltuuston hyväksymän talousstrategian mukaan kunnan verotuksen taso pyritään pitämään kilpailukykyisenä. Tavoitteena on pitää tuloveroprosentti maakunnan kuntien keskiarvotasossa. Vuonna 2009 Etelä-Savon kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti oli 19,54 %. Kunnan verotulot kirjataan kunnan tileihin maksuperusteisesti. Yhteisöveron tuotot tulevat alenemaan vuoden 2008 verotilitysten tasosta noin euroa. Vuoden 2010 talousarviovalmistelussa on arvioitu ansiotuloverojen määräksi 4,7 milj. euroa. Yhteisöverojen määräksi on arvioitu 0,6 euroa. Kj. Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että kunnan tuloveroprosentiksi määrätään vuodelle ,50 %. Hyväksyttiin.

5 Kunnanhallitus KIINTEISTÖVERON MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2010 Khall Vuoden 1994 alusta lukien tuli voimaan kiinteistöverolaki (654/92). 213 Lakia on muutettu ja laki kiinteistöverolain muuttamisesta on vahvistettu (476/1998). Kiinteistöveroa suoritetaan kiinteistöjen sijaintikunnalle kiinteistöjen verotusarvon perusteella. Lain mukaan kiinteistöveroprosentti on vahvistettava mennessä. Kiinteistöverolaissa määrätään rajat, joiden rajoissa kunnanvaltuusto määrää vuosittain etukäteen veroprosentit. - Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi on määrättävä vähintään 0,50 ja enintään 1,00. - Vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentiksi on määrättävä vähintään 0,22 ja enintään 0,50. - Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentiksi voidaan määrätä vähintään 1,00 ja enintään 3,00 - Muun asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentiksi on määrättävä vähintään 0,50 ja enintään 1,00 enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja on ehdotettu korotettavaksi vuodelle 2010 (HE 119/2009) siten, että yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousisi 0,50 1,00 prosentista 0,60 1,35 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,22 0,50 prosentista 0,32 0,75 prosenttiin. Lisäksi ehdotetaan voimalaitoksiin sovellettavan kiinteistöveroprosentin ylärajaa korotettavaksi 2,50 prosentista 2,85 prosenttiin. Lakia ei ole vielä vahvistettu, mutta tarkoitus on, että se tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2010 ja sitä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuodelta 2010 toimitettavassa kiinteistöverotuksessa. Kunnanvaltuuston tulee ottaa tämä huomioon vuoden 2010 kiinteistöveroprosentteja päättäessään. Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentin alaraja on 0,00. Lain 13 a :ää on muutettu siten, että yleishyödyllisille yhteisöille määrätään erillinen veroprosentti koskien kaikkia yleishyödyllisiä yhteisöjä. Prosentti koskee aikaisemmasta poiketen sekä yhteisön omistamaa rakennusta että sen maapohjaa. Tässä pykälässä tarkoitetun kiinteistön kiinteistöveroprosentiksi voidaan määrätä myös 0,00.

6 Kunnanhallitus Etelä-Savon kuntien keskimääräiset kiinteistöveroprosentit olivat vuonna 2009 (suluissa Hirvensalmen veroprosentti vuonna 2009) - Yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80 (0,80) - Vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti 0,35 (0,35) - Muiden asuinrakennusten veroprosentti 0,90 (0,90) Kiinteistöverolla arvioidaan katettavan kunnan menoja noin euroa. Kj Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto määrää vuodelle Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 0,85 - Vakituisten asuinrakennusten veroprosentiksi 0,40 - Muiden asuinrakennusten veroprosentiksi 0,95 - Voimalaitosten veroprosentiksi 2,50 - Yleishyödyllisten yhteisöjen veroprosentiksi 0,00 - Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentiksi 2,50. Hyväksyttiin.

7 Kunnanhallitus LISÄMÄÄRÄRAHOJEN MYÖNTÄMINEN VUODEN 2009 TALOUSARVIOON Khall. 214 Talousarvion 2009 syyskuun toteumaennusteen mukaan talousarvio ylittynee seuraavien tehtävien osalta: TA 2009 Ylitys Yleishallinto Henkilöstöhallinto Sosiaalipalvelut Kansanterveystyö Liikenneväylät ja yleiset alueet Rakennustarkastus Yleishallinnon ylitys johtuu valtuustokauden alkuun liittyvien seminaarien järjestämiseen liittyvistä budjetoitua suuremmista kustannuksista sekä arvioitua suuremmasta asiantuntijoiden käytöstä. Henkilöstöhallinnon ylitys aiheutuu arvioitua suuremmasta työterveyshuollon palveluiden käytöstä ja henkilöstökustannuksista. Sosiaalipalveluiden ylitykset johtuvat ennustamattomista laitoshoidon kuluista, lastensuojelussa oli vuoden 2009 aikana kaksi uutta laitoshoidon sijoitusta ja ostopalveluna oli kaksi päihdehuollon asiakaspaikkaa. Työntekijöiden sijaiskustannukset sairaslomatapauksissa ja erilliskorvaukset ovat edelleen olleet arvioitua korkeammat. Tästä johtuen tulee ylitystä myös muista palkanmaksun sivukuluista. Perusterveydenhuollossa yksikkökustannukset ovat nousseet vuodesta 2008 sekä lääkärivastaanoton käyntien määrä. Liikenneväylät ja yleiset alueet menokohdan ylitys johtuu Rehniön yksityistien perusparannusavustuksen kuntarahoituksen osuudesta. Vuoden 2009 talousarviossa oli varauduttu vain yksityisteiden kunnossapitoavustuksiin, ei perusparannusavustuksiin. Rakennustarkastuksen lisämäärärahan tarve johtuu sijaisuuskustannuksista. Kj Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto myöntää seuraavat lisämäärärahat käyttötalouteen: Yleishallinto

8 Kunnanhallitus Henkilöstöhallinto Sosiaalipalvelut Kansanterveystyö Liikenneväylät ja yleiset alueet Rakennustarkastus Hyväksyttiin.

9 Kunnanhallitus KONSERNIOHJEEN HYVÄKSYMINEN Khall. 215 Kunnan konserniohjeella luodaan puitteet ensisijaisesti kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukselle kunnan strategian ja tavoitteiden mukaisesti. Ohjetta sovelletaan soveltuvin osin myös osakkuusyhteisöjen ja kuntayhtymien omistajaohjauksessa. Liitteenä 1 on kunnan konserniohjeluonnos. Kj. Kunnanhallitus hyväksyy liitteenä1 olevan konserniohjeluonnoksen ja esittää sen edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Keskustelun kuluessa kunnanjohtaja muutti esitystään siten, että asia vedetään pois listalta. Muutettu esitys hyväksyttiin.

10 Kunnanhallitus PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN PTLTK Vuoden 2008 alusta voimaan tulleessa lastensuojelulaissa (8471/2007) määritellään aiempaa tarkemmin päätösvalta lastensuojeluasioissa. Tahdonvastaisesta huostaanotosta päättää hallinto-oikeus hakemuksen perusteella, joten perusturvalautakunta ei enää käsittele huostaanottoja. Lain 13 :n 1 momentin mukaan tahdonmukaisesta huostaanotosta, sijaishuollosta, huostassapidon lopettamisesta sekä erityisenhuollon aloittamisesta ja jatkamisesta päättää kunnan sosiaalihuollon johtava viranhaltija. Viranhaltijalla tulee olla sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) mukainen kelpoisuus. Päätöksentekovaltaa voidaan määrätä käyttämään myös muu kelpoisuusehdot täyttävä viranhaltija. Lain 13 :n 2 momentin mukaan kiireellisistä sijoituksista ja yhteydenpidon rajoittamisista kiireellisissä tilanteissa päättää sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen määräämä kelpoisuusehdot täyttävä viranhaltija. Perusturvalautakunnan johtosääntö tarkennetaan lastensuojelulain mukaiseksi: VIRANHALTIJOIDEN TOIMIVALTA PERUSTURVAJOHTAJA 1. Päättää perusturvapalveluiden antamisesta erityistilanteissa, ei kuitenkaan laissa ammattihenkilöille määrätyistä tehtävistä eikä henkilölle annettavasta tahdonvastaisesta huollosta 2. Päättää vastentahtoista huostaanottoa ja siihen liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista koskevan hakemuksen tekemisestä hallintooikeudelle. Hänen ollessa estyneenä hakemuksen tekee perusturvajohtajan määräämä johtava sosiaalityöntekijä (Lsl 43 2 mom.) 3.Päättää lapsen huostaanotosta, jos huoltaja tai 12 vuotta täyttänyt lapsi ei vastusta huostaanottoa ja siihen liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista (Lsl 43 1 mom.) sekä huostaanotosta ja siihen liittyvästä sijaishuoltoon sijoittamisesta, jos kuuleminen on jätetty suorittamatta 42 :n 3 momentissa mainituista syistä eli säännöksessä tarkoitettu puuttuva yhteydenpito tai silloin kun kuultavan olinpaikkaa ei ole voitu selvittää (Lsl 43 :n 1. mom.)

11 Kunnanhallitus Päättää sijaishuoltopaikan muutoksesta (Lsl 43 :n 1. mom.) 5. Päättää huostassapidon lopettamisesta (Lsl 47 :n 1. mom.) 6. Päättää erityisen huolenpidon aloittamisesta ja jatkamisesta (Lsl 72 :n 2.mom) 7. Päättää hakemuksen tekemisestä hallinto-oikeudelle lapsen tutkimuksen suorittamisesta (Lsl 28 ) 8. Päättää sijaiskotien hyväksymisestä ja toimeksiantosopimusten vahvistamisesta Elatustuen maksaminen siirtyi vuoden 2009 aikana kunnilta KE- LAlle, joten toimistosihteerin tehtäviin ja ratkaisuvaltaan ei kuulu enää: 2. Päättää elatustuen myöntämisestä / lakkauttamisesta sekä elatusapujen ja tukien perinnästä ja tehdä esitykset kunnan takautumissaatavan perimättä jättämisestä Liite nro 4. Ptj Lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle johtosääntömuutoksen hyväksymistä. Hyväksytään Khall. 216 Perusturvatoimen johtosääntöluonnos liitteenä 2. Kj Hirvensalmen kunnanhallitus hyväksyy liitteenä 2 olevan perusturvatoimen johtosääntöluonnoksen ja esittää sen edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Hyväksyttiin.

12 Kunnanhallitus HIRVENSALMEN LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN TAVOITTEET JA MITOITUSPE- RUSTEET Khall. 217 Hirvensalmen kunnanvaltuusto on päättänyt, että se käynnistää rantaosayleiskaavoitustyön Liekuneen ja Ryökäsveden alueella sekä kunnan itäosassa. Valtuusto totesi samalla, että kun Liekuneen ja Ryökäsveden alueen yleiskaavoitus on saatu valmiiksi, käynnistetään Vahvajärvi-Suonteen alueen yleiskaavoitus. Kunnanvaltuusto hyväksyi Liekuneen ja Ryökäsveden rantayleiskaavat julkaistussa kaavoituskatsauksessa on todettu, että Hirvensalmen kunta käynnistää Hirvensalmen länsiosan rantayleiskaavoitusprosessin. Hirvensalmen kunnanhallitus on kokouksessaan hyväksynyt Hirvensalmen kunnan länsiosan osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Rantaosayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana, jolloin rakennusluvat rantavyöhykkeelle voidaan myöntää suoraan kaavan perusteella. Suunnittelualue sijaitsee Hirvensalmen kunnan etelä- ja länsipuolella. Se käsittää seuraavat kunnan vesistöalueet: Suonne, Vahvajärvi, Iso-Sämpiä, Sämpiä, Saarva, Tervajärvi, Patajärvi, Iso Salasjärvi, Metsonlampi, Pirttilampi, Lahnalampi, Syylampi, Soppiolampi, Sotkulampi, Haukilampi, Tehrilampi, Kartiskalampi, Särkilampi ja Särkilammen luoteispuolella sijaitseva pieni nimetön lampi. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 84,5 km², josta vesistöaluetta on noin 50 km². Rantaviivan pituus on noin 231 km (ranta-asemakaavat mukaan lukien noin 243 km). Liitteenä 3 Hirvensalmen länsiosan mitoitusaluekartta ja liitteenä 4 päivitetyt perustiedot ja tavoitteet Suunnittelualueen moni-ilmeisyydestä johtuen alueen rakennusoikeus tulee määrittää eri mitoitusalueisiin kunkin alueen olosuhteidensa mukaisesti. Pääperiaatteena on seuraava: kylien ranta-alueilla ja taajaman lähialueella, joilla rakentamista on jo melko paljon, rakentaminen voi olla tiiviimpää ja mitoituskin näin ollen suurempi kuin muilla alueilla. Alueelle sijoittuva rakentaminen tukee alueen palveluja ja alueella tulee myös edistää matkailua ja elinkeinoja.

13 Kunnanhallitus Alueella voidaan sijoittaa pysyvää asutusta myös ranta-alueelle. Luonnonsuojelun kannalta arvokkaiden alueiden mitoitusvyöhykkeet ja mitoitusluvut perustuvat alueella suoritettuihin luonto- ja maisemaselvityksiin. Luonnonarvoiltaan merkittävien alueiden mitoitus on pienempi luonnonarvojen vuoksi. Rakennusoikeutta laskettaessa käytetään seuraavia normeja: Alle 1 ha lammet ja alle 1 ha saaret: pääsääntöisesti ei rakennusoikeutta, 0-3 rakennuspaikka /muunnettu rantaviiva km. Ryhmään kuuluvat pienimmät lammet, jotka ovat pääosin pieniä suolampia, joilla ei ole virkistyskäytön kannalta juurikaan merkitystä sekä pienet saaret. Osin rannat ovat kokonaan rakentamiseen soveltumattomia ja alueeseen kohdistuu luonto- ja maisemaarvoja Suonne: Siikalahti, Torninniemi, Sämmesniemi, Lamposaari, Onkisaari, Onkiniemi, Iso-Mykärä, Paloniemi, Korpisaari. Vahvajärvi: Metässaari, Sätkysaari, Iso-Pihjalasaari, Lajunniemi Kusiaisniemi, Alangonlahti, Lampuunlahden alue, Iso Salasjärvi, Tervajärvi, Särkilampi: 4 rakennuspaikkaa/muunnettu rantaviiva km. Alueisiin kohdistuu luonnon- ja maisemanarvoja. Rakennuspaikkojen sijoittelulla ei täysin pystytä välttämään arvokkaita luonto- ja maisemakohteita. Maisemaekologiselta kapasiteetiltaan alueet ovat pääsääntöisesti kohtalaisia. Rakennettavuus alueilla on pääsääntöisesti kohtalainen. Saarva, Sämpiä, Patajärvi, Vahvajärvi, Suontee, Suonteenlahti: 5 rakennuspaikkaa/muunnettu rantaviiva km. Alueisiin ei kohdistu ollenkaan tai kohdistuu vain pienialaisia luonnon- tai maisemanarvoja. Rakennuspaikkojen sijoittelulla voidaan välttää arvokkaat luonto- ja maisemakohteet. Maisemaekologiselta kapasiteetiltaan alueet ovat pääsääntöisesti hyviä. Kautta koko alueiden on jo rantarakentamista. Alueet ovatkin rakennettavuudeltaan hyviä ja infrastruktuuri on pääsääntöisesti kunnossa. Kuitulan kylän ranta-alueet, Tuukkalan kylän ranta-alueet, Pienen Metsälammen ja Ison Metsälammen ranta-alueet Kissakoskella: 6 rakennuspaikkaa/muunnettu rantaviiva km. Alueeseen kohdistuu vain pienialaisia luonnon- tai maisemanarvoja. Rakennuspaikkojen sijoittelulla voidaan välttää arvokkaat luonto- ja maisemakohteet. Maisemaekologiselta kapasiteetiltaan

14 Kunnanhallitus alueet ovat pääsääntöisesti hyviä. Kautta koko alueen on jo rantarakentamista ja alue on rakennettavuudeltaan hyvä ja infrastruktuuri on pääsääntöisesti kunnossa. Alue tukeutuu olemassa olevaan palvelu- ja asutusrakenteeseen. Saaret 1-5 ha saarten osalta rakennusoikeus määräytyy joko pinta-alan mukaan tai mitoitusrantaviivan mukaan. Alle 20 ha:n saarilta, joille ei ole tieyhteyttä, pyritään neuvottelemalla maanomistajan kanssa rakennusoikeus siirtämään mannerrannoille. Saarissa mitoituksena käytetään seuraavia tunnuslukuja: < 1 ha: ha: ha: 2/MR 5-10 ha: 3/MR ha: 3,5/MR ha: 4/MR Yli 20 ha saarten, joille ei ole tieyhteyttä käytetään mitoitusta 4-5 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohden (riippuen mitoitusaluejaosta). Lammet 1-10 ha:n lammilta rakennusoikeus määräytyy pinta-alan mukaisesti. Näille lammille mitoituksena käytetään 1 rakennuspaikka/3 vesihehtaaria. Kj. Kunnanhallitus hyväksyy liitteiden 3 ja 4 mukaiset Hirvensalmen länsiosan rantayleiskaavan perustiedot, tavoitteet sekä mitoitusperusteet täydennettynä siten, että rantojen suojelualueella ja Natura-alueilla mitoitusperuste on 3 rakennuspaikkaa/muunnettu rantakilometri ja esittää ne edelleen muutoksineen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että tekninen johtaja Asko Viljanen ja DI Timo Leskinen olivat läsnä asian käsittelyn ajan. Merkittiin pöytäkirjaan, että Pirkko Luntta ja Maarit Honkanen ilmoittivat oma-aloitteisesti esteellisyytensä ja poistuivat asian käsittelyn ajaksi. Ilmoitus hyväksyttiin.

15 Kunnanhallitus LAUSUNNON ANTAMINEN MARTTI JUHANI MÄKISEN POIKKEAMISHAKEMUK- SEEN/LUVAN MYÖNTÄMINEN Rak.ltk Martti Juhani Mäkinen hakee poikkeamislupaa Hirvensalmen kunnan Monikkalan kylässä tilalle Lehtoranta RN:o 5:106 lomarakennuksen käyttötarkoituksen muutosta asuinrakennukseksi. Rakennuspaikka ulottuu Ryökäsveden rannalle, osayleiskaavassa tontilla ei ole rantarakennusoikeutta. Tilan koko pinta-ala on 8400 m 2. Tilalla sijaitsee rakennusluvalla rakennettu 84,0 ke-m 2 loma-asunto, joka sijaitsee Ryökäsveden rannasta n. 125 m päässä. Rakennuksessa on suoritettu lopputarkastus Naapureita on kuultu 8 kpl. Näillä ei ole huomautettavaa. Vt. rak.tark. Rakennuslautakunta toteaa maankäyttö- ja rakennuslain 172 :n mukaisesta poikkeamishakemuksesta lausuntonaan kunnanhallitukselle, että se puoltaa hakemusta. Perustelut: Rakennuspaikka täyttää pysyvään asumiseen tarkoitetun rakennuspaikan vaatimukset. Rakennusoikeus tontille määräytyy Hirvensalmen kunnan rakennusjärjestyksen mukaisesti. Rantarakennusoikeutta tilalla ei ole. Poikkeamisluvan myöntämisen jälkeen toimenpiteelle tulee hakea rakennuslupa. Hyväksyttiin. Khall. 218 Poikkeamislupahakemusasiakirjat esillä kokouksessa. Kj Kunnanhallitus myöntää luvan rakennuslautakunnan esittämin perustein. Hyväksyttiin.

16 Kunnanhallitus KUNNAN OSALLISTUMINEN LAAJAKAISTAA KAIKILLE VALMISTELUHANKKEESEEN ETELÄ-SAVOSSA Khall Etelä-Savon maakuntaliitto on käynnistänyt Laajakaistaa kaikille valmisteluhankkeen Etelä-Savossa. Valtioneuvoston periaatepäätöksen pohjalta käynnistetty valtakunnallinen Laajakaistaa kaikille hanke on tarkoitettu haja-asutusalueen laajakaistatarjonnan varmistamiseksi yritystukien avulla (kunnat, kansallinen tuki, EU:n maaseutuohjelmat). Kuntien osuudeksi muodostuu vähintään viidennes ja enintään kolmannes verkkohankkeen toteuttamiskustannuksista. Tausta Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen toimintasuunnitelmasta kansallisen tietoyhteiskuntainfrastruktuurin parantamiseksi. Periaatepäätös on kaksiosainen: 1. Toisaalta kaikkiin vakituisiin asuntoihin ja yritysten/julkishallinnon vakituisiin toimipisteisiin on tarjottava yleispalveluvelvoitteen nojalla vähintään 1 Mbit/s laajakaistayhteys kohtuuhintaan vuoden 2010 loppuun mennessä. 2. Kaikille niin haluaville vakituisille asukkaille sekä yritysten/julkishallinnon vakituisiin toimipisteisiin on tarjottava nopeat, 100 Mbit/s yhteydet vuoden 2015 loppuun mennessä siten, että yhteys (runkoverkko) rakennetaan enintään 2 kilometrin päähän asunnosta/yrityksen toimipaikasta. Lopun 2 kilometriä käyttäjä maksaisi itse. Laajakaista kaikille -hankkeessa keskitytään 100 Mbit/s yhteyksien (runkoverkko) hankesuunnitteluun sekä rakentamiseen hajaasutusalueille julkisen tuen avulla. Liikenne- ja viestintäministeriön teettämien arvioiden mukaan 95 prosentille vakinaisista asuinnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista nämä yhteydet toteutetaan 2015 mennessä kaupallisin perustein koko maassa. Tätä laajemman % väestöpeiton saavuttaminen edellyttää yritystuen kohdistamista hankkeisiin. Viestintävirasto on rajannut maantieteelliset alueet, jotka eivät kuulu tukien piiriin. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa kartoitetaan suunnitelmat hankekokonaisuuksiksi seuduittain ja kunnittain sekä laaditaan alustavat hankesuunnitelmat. Alustavat hankesuunnitelmat lähetetään Viestintävirastoon viimeistään On huomattava, että kaikkien kunnissa vuosina toteu-

17 Kunnanhallitus tettavien laajakaistan rakentamishankkeiden suunnittelu tehdään syys-lokakuuhun 2009 mennessä, mikäli hankkeisiin halutaan käyttää valtion, EU:n sekä kuntien rahoitusta. Liikenne- ja viestintäministeriö jakaa valtion ja EU:n tuen maakuntiin syksyyn mennessä toimitettavien hankesuunnitelmien perusteella. Etelä-Savon maakuntaliiton tarjoamat karttapohjat Etelä-Savon maakuntaliitto on lähettänyt kuntien nimeämille yhteyshenkilöille YKR-aineistoon perustuvia karttapohjia, joita voi käyttää hyväksi tuetun verkon rakentamisalueiden määrittämiseksi (kuntien hankkeet). Maakuntaliiton toimittamissa kartoissa on esitetty kunnittain asutuksen, työpaikkojen, maatalouden työpaikkojen sekä loma-asuntojen sijainti kunnittain. Kaikkiin karttoihin on merkitty alueet, jotka eivät kuulu valtiontuen piiriin. Näille alueille (taajamat ja isommat kyläkeskittymät) laajakaistayhteyksien katsotaan toteutuvan markkinaehtoisesti vuoteen 2015 mennessä. Hankesuunnitelmien laatiminen Laajakaistahankkeiden rajaamisessa kannattaa hyödyntää kunnan strategiaa ja erityispiirteitä. Etelä-Savon maakuntaliitto uskoo vahvasti, että paras tieto verkon keskeisimmistä rakentamiskohteista löytyy kunnilta, joilla on paras käsitys alueidensa kehityksestä ja maankäytöstä. Tärkeitä tekijöitä keskeisten alueiden löytämisessä ovat mm. - Maankäyttöön ja yhdyskuntarakentamiseen liittyvät suunnitelmat, eli mitkä ovat ne tukikelpoiset alueet, jotka kaavoituksen näkökulmasta ovat erityisen keskeisessä asemassa nyt ja etenkin 2015? - Onko tukikelpoisilla alueilla joitain kunnan kannalta keskeisiä omia toimipisteitä, esimerkiksi kyläkouluja tms. joissa nopeat yhteydet olisivat ensisijaisen tärkeitä? - Mitä kunnan kannalta keskeisiä yrityksiä sijoittuu tukikelpoisille alueille? - Onko kunnalla tiedossa joitain vesiosuuskuntien tai vastaavien käynnissä olevia tai viime vuosina toteutettuja rakennushankkeita, joista voisi olla apua yhteisrakentamisen kannalta? - Onko kunnalla tiedossa jotain sähköyhtiöiden rakennushankkeita, joista voisi olla apua yhteisrakentamisen kannalta? - Loma-asutuksen sijainti voi toimia myös hankesuunnittelua ohjaavana tekijänä, mutta tukikelpoisuuden edellytys on vakituisten asuntojen tai yritysten toimipaikkojen sijainti hankealueella. Kunta voidaan jakaa hankesuunnittelussa osa-alueisiin (kyliä tai niistä muodostuvia kokonaisuuksia), ja hanke voidaan rajata to-

18 Kunnanhallitus teutettavaksi myös kunta- tai maakuntarajojen yli sopivan hankekokonaisuuden saavuttamiseksi. Maakuntaliiton lähettämä karttatieto voi osaltaan auttaa alueiden rajaamisessa. Viestintäviraston ohjeesta 2/2009 selviävät hankesuunnitelmia ohjaavat tekijät. Kartoitustyö voidaan toteuttaa myös vuorovaikutteisesti: kunnat rajaavat alueen, maakuntaliiton asiantuntija vie rajaustiedot paikkatietoihin ja palauttaa alueesta saatavat väestö- ja huoneistotiedot (tukikelpoisella alueella olevat/eitukikelpoisella alueella olevat) kunnalle. Hankesuunnittelu on käynnistynyt touko-kesäkuussa seutukunnittain pidettävissä kuntien palavereissa. Aluerajaukset perusteluineen (alueen kuvaus) on toimitettava Etelä-Savon maakuntaliittoon mielellään viimeistään Hankesuunnittelu tehdään Viestintäviraston maakunnille toimittamalle sähköiselle lomakkeelle. Etelä-Savon maakuntaliitto arvioi kustannukset hankkeittain Viestintäviraston viitehinnaston perusteella, ja lähettää tiedot kunnalle takaisin mahdollista priorisointia, karsintaa tai muuta tarkennusta varten. Kustannusten arviointi Etelä-Savon maakuntaliitto arvioi kuntien alustavien hankkeiden kustannukset käyttäen Viestintävirastolta saatua arviointiohjetta. Maakuntaliitto palauttaa hankesuunnitelmat kuntaan päätöksentekoa varten käyttäen Viestintäviraston laatimaa sähköistä lomakepohjaa hankesuunnitelmien esittämiseen. Kunnat saavat täydennetyt hankesuunnitelmat päätöksentekoa varten takaisin viimeistään Kuntien päätöksenteko ja taloudellinen sitoutuminen tulevina vuosina Liikenne- ja viestintäministeriö edellyttää kuntien antavan osaltaan sitoumuksen osallistua laajakaistahankkeen rahoitukseen. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti hankkeisiin käytetään kuntarahaa 20 33% kustannuksista. Kunta käsittelee päätöksentekoelimissään hankesuunnitelmat. Mikäli kunta arvioi kustannusten tulevan kohtuuttomiksi, kunnan toivotaan karsivan ja priorisoivan hankkeita. Hankkeet toteutetaan maakunnassa tarjouskilpailun jälkeen ja priorisoidusti vuosina Kunnan sitoumus laajakaistahankkeen/hankkeiden toteuttamiseen alueellaan voidaan antaa esimerkiksi seuraavilla menettelyillä (LVM:n ehdotus):

19 Kunnanhallitus Alustavien hankesuunnitelmien valmisteluvaiheessa tehdään kunnanhallituksen/valtuuston (periaate)päätös, että kunta lähtee hankkeeseen osarahoittajaksi (hankesuunnitelman hyväksymisen välttämätön ehto). - Jos kunta varautuu hankkeen toteutukseen/käynnistämiseen jo v. 2010, varaus tulee sisällyttää vuoden 2010 talousarvioon. Sitoutuminen voidaan sisällyttää tietona hankesuunnitelmaan. - Jos kunta varautuu hankkeen toteutukseen , sisällytetään rahoitusvaraus kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaan ko. vuosille. Varaus käsitellään talousarvion valmistelun yhteydessä. Tämä tieto voidaan sisällyttää hankesuunnitelmaan. - Jos varaudutaan hankkeen toteuttamiseen , tehdään kunnanhallituksen tai valtuuston (periaate) päätös siitä, että kunta lähtee hankkeeseen mukaan osarahoittajaksi. Lopullisesti sitovat päätökset kuntienkin osalta tarvitaan siinä vaiheessa, kun hankkeiden kilpailutus on tehty ja toteutettavat hankkeet valittu. Viestintävirasto käsittelee maakuntien kokoamat suunnitelmat kuluvan vuoden lopulla. Hankkeet, joita ehdotetaan rahoitettavaksi, ovat selvillä vuoden 2010 alussa, minkä jälkeen maakuntaliitot kilpailuttavat alueellaan olevat hankkeet. Toteutus voinee alkaa v (tai sovittavana myöhempänä ajankohtana), kun sitovat rahoituspäätökset on tehty. Kilpailutusta varten voidaan osakokonaisuuksia yhdistellä suuremmiksi (Viestintävirasto suosittelee, että verkon liityntäsolmut mitoitetaan minimissään muutamalle kymmenelle tilaajalle). Kilpailutus- ja toteutusaika on hyvä harkita tarkkaan. Kunta tai kunnat yhdessä voivat myös pohtia edellytyksiä verkkoyhtiön (verkkoosuuskunta, -osakeyhtiö, -yhdistys tms.) perustamiseksi. Verkkoyhtiön tulee olla kuitenkin perustettu niin, että sillä on valmiudet osallistua tarjouskilpailuun. Alustavien hankesuunnitelmien kokoaminen Etelä-Savon maakuntaliitto toimittaa tiedot keskitetysti Viestintävirastoon viimeistään Lokakuun 2009 aikana on vielä mahdollisuus täydentää suunnitelmia keskitetysti maakuntaliiton kautta. Hankkeen viestintä Kukin kunta on nimennyt ohjausryhmän jäsenen Laajakaista kaikille -hankkeeseen. Ohjausryhmän jäsenet toimivat kuntien yhteyshenkilöinä maakuntaliittoon. Maakuntaliitto lähettää hanketta koskevia ajankohtaisia tietoja sekä aineistoja kuntiin yhteyshenkilöiden kautta. Hirvensalmen edustajana toimii tekninen johtaja Asko Viljanen.

20 Kunnanhallitus Kj. Kunnanhallitus päättää, että Hirvensalmen kunta osallistuu Laajakaistaa kaikille hankkeeseen ja varautuu hankkeen kuntarahoitusosuuteen tulevien vuosien talousarvioissaan. Hyväksyttiin. Khall. 219 Vuoden 2009 aikana maakuntaliitto on laatinut yhteistyössä kuntien kanssa alustavat hankesuunnitelmat sekä kustannusarvion käyttäen viestintäviraston ohjehinnastoa. Kuntien hankkeiden alustavat hankesuunnitelmat on toimitettu viestintävirastolle määräaikaan mennessä. Maakunnallinen hankeohjelma on valmistunut. Etelä-Savon laajakaistahankkeen ohjausryhmä käsitteli Etelä-Savon laajakaistarakentamisen hankeohjelman kokouksessaan Se on toimitettava viestintävirastolle viimeistään Valtioneuvosto tekee päätöksen valtiontuen jakamisesta maakuntiin hankeohjelmien perusteella vuodenvaihteen 2009/2010 tienoilla. Kaikki Etelä-Savon kunnat ovat tehneet periaatepäätöksen nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamisesta. Kussakin kunnassa on 2-6 yhden vuoden mittaista hanketta, ja yhteensä laajakaistahankkeita tulee Etelä-Savossa olemaan 62. Yhteensä runkoverkkoa on suunniteltu rakennettavaksi Etelä- Savoon noin kilometriä. Maakunnallisessa hankeohjelmassa on esitetty tiivistelmät Etelä-Savon kuntien hankkeista, kuvausta alueellisesta väestökehityksestä sekä viestintäverkon kehittämistarpeista maakunnassa. Ohjelman mukaan maakuntien liitot kilpailuttavat kuntien hankkeet useassa erässä, ja yhteydet rakennetaan vuosina Laajakaistarakentaminen käynnistyy ensin kansallisilla pilottihankkeilla, joista Etelä-Savon pilotti on Pertun Kuitu -hanke. Pertunmaan koko kunnan kattavan pilottihankkeen rakentaminen käynnistyy keväällä 2010, ja pilotin rakentamista koskeva tarjouspyyntö on julkaistu Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti maakuntien liitot kilpailuttavat pilottihankkeet, vaikka hankintayksikkönä on hankkeen rahoitukseen osallistuva kunta. Etelä-Savon maakuntaliitto kilpailuttaa pilottihankkeen Pertunmaan kunnan valtuuttamana.