BETONI- JA TIILIRAKENTEIDEN HYÖTYKÄYTTÖTUTKIMUKSET

Transkriptio

1 BETONI- JA TIILIRAKENTEIDEN HYÖTYKÄYTTÖTUTKIMUKSET Lukiontie Helsinki Hanke WO Inspecta Puh Y-tunnus: Sörnäistenkatu 2 Fax Helsinki asiakaspalvelu@inspecta.com

2 2 (6) Sisällysluettelo 1 TUTKIMUSKOHDE Yleistiedot TUTKIMUKSEN TARKOITUS TUTKIMUSMENTELMÄT MAARAKENNUSKELPOISUUS TESTAUSTULOKSET Kokonaispituoisuudet Liukoiset pitoisuudet PCB-ANALYYSIT Kokonaispitoisuudet PURKUJÄTTEEN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS TYÖSKENTELY- JA VIRANOMAISOHJEITA SEKÄ JÄTELUOKITUS... 6 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 MARA006_1/2017 Maarakennuskelpoisuus tutkimustulokset MARA006_2/2017 Maarakennuskelpoisuus tutkimustulokset PCB_1008/2017 PCB-analyysi Pohjapiirustukset, joihin on merkitty näytteenottopisteet numeroiduilla nuolilla

3 3 (6) 1 TUTKIMUSKOHDE 1.1 Yleistiedot Kohde Saarijärven Lukio Lukiontie 3, Tilaaja Seppo Kynnäs Rakennuttaja rakennusmestari Saarijärven Kaupunki Sivulantie 11, Yhteyshenkilö Saarijärven Kaupunki Seppo Kynnäs Seppo.kynnas@saarijarvi.fi puh Tutkimuksen tekijät Inspecta Oy Antti Saarinen, RI puh etunimi.sukunimi@inspecta.com Tutkimusajankohta ja on rakennettu vuonna 1958 ja se käsittää tiloja neljässä kerroksessa. Koulurakennuksen kerrosala on m 2 ja tilavuus m 3. Rakennusrunko muodostuu kantavista betonirakenteista sekä massiivimuuratuista ulkoseinistä. Vesikatto on harjakaton mallinen ja katemateriaalina on rivipeltikate. Rakennukseen on tehty korjauksia useammassa vaiheessa luvun vaihteessa. Korjauksissa tilapintoja on uusittu. 2 TUTKIMUKSEN TARKOITUS Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Saarijärvessä, osoitteessa Lukiontie 3 sijaitsevan purettavan koulurakennuksen betoni- ja tiilimurskeen hyötykäyttö ja sijoitusmahdollisuuksia. 3 TUTKIMUSMENTELMÄT Rakennenäytteitä otettiin yhteensä 9 kpl ( ) piikkaamalla rakennuksen runkorakenteista ja koottiin 2 kokoomanäytteeksi (006/1 ja 006/2). Näytteet analysoitiin Ahma Ympäristö Oy:n laboratoriossa mahdollisten haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi ja hyötykäyttömahdollisuuden arvioimiseksi. Lisänäytteitä otettiin yhteensä 11 kpl ( ) timanttiporalla rakennuksen lattia- ja seinärakenteista rakenneosittain. Näytteet analysoitiin Ahma Ympäristö Oy:n laboratoriossa PCB-pitoisuuksien selvittämiseksi betonirakenteissa. Rakennenäytteiden näytteenottokohdat on merkitty pohjapiirroksiin (liite 4). Näyte: Tutkittava materiaali näytteenottopaikka 006/1 Betonimurske -Maanvarainen laatta -Maanvastaiset rakenteet -Runkorakenteet -Välipohjarakenteet -Sokkeli 006/2 Betoni- ja tiilimurske -Maanvarainen laatta -Sokkeli -Palopermanto (yläpohja) -Tiilimurske yläpohjatilasta Taulukko 1. Maarakennuskelpoisuusnäytteiden tutkittavat materiaalit ja rakennusosat.

4 4 (6) Näyte: Tutkittava materiaali näytteenottopaikka Betoni Betoni Väliseinä, luokkasiipi (aula 135) Pilari, luokkasiipi (aula 119a) 3. Betoni Porrastaso, luokkasiipi (var. 117) 4. Betoni Porrastaso, luokkasiipi (var. 124) 5. Betoni Pilari, Kellari (kattilahuone) 6. Betoni Perusmuuri/maanvastainen seinä (kattilahuone) 7. Betoni Maanvarainen laatta, Kellari (kattilahuone) 8 Betoni Maanvarainen laatta, Kellari (kattilahuone) 9. Tiili Kanaali 10. Tiili Yläpohja 11. Betoni Välipohja 3-4.krs (ullakko) Taulukko 2. Lisänäytteiden tutkittavat materiaalit ja rakennusosat. 4 MAARAKENNUSKELPOISUUS TESTAUSTULOKSET Betonirakenteiden analyysitulokset on esitetty taulukoissa 3 ja 4. Analyysitodistukset ja mittausepävarmuudet ovat liitteissä 1 ja 2. Taulukko 3. Näytteen 006/01 analyysitulokset. Näytteen raja-arvot ylittävät pitoisuudet ovat korostettu punaisella neliöllä.

5 5 (6) Taulukko 4. Näytteen 006/02 analyysitulokset. Näytteen raja-arvot ylittävät pitoisuudet ovat korostettu punaisella neliöllä. 4.1 Kokonaispituoisuudet Näytteiden 006/1 ja 006/2 edustama purkubetoni/-tiili sisältää epäorgaanisia tai orgaanisia haittaaineita maarakentamisasetuksessa VNa 591/2006 esitettyjä hyödyntämiskriteerejä ylittäviä määriä (taulukot 3 ja 4). 4.2 Liukoiset pitoisuudet Liukoisuustestitulosten perusteella tutkituista purkubetoneista ei liukene maarakentamisessa hyödyntämiselle esitettyjä liukoisuusraja-arvoja VNa 403/2009 ylittäviä määriä epäorgaanisia haitta-aineita (taulukot 3 ja 4). 5 PCB-ANALYYSIT Betonirakenteiden analyysitulokset on esitetty taulukoissa 3 ja 4. Analyysitodistukset ja mittausepävarmuudet ovat liitteissä 1 ja 2. Näyte: Tutkittava materiaali ja näytteenottopaikka PCB-pitoisuus mg/kg 1. Väliseinä, luokkasiipi (aula 135) < 0,01 2. Pilari, luokkasiipi (aula 119a) < 0,01 3. Porrastaso, luokkasiipi (var. 117) < 0, Porrastasi, luokkasiipi (var. 124), pintabetoni < 0, Porrastasi, luokkasiipi (var. 124), kantava betoni < 0,01 5. Pilari, kellari (kattilahuone) < 0,01 6. Perusmuuri/maanvastainen seinä (kattilahuone) < 0, Maanvarainen laatta, kellari (kattilahuone) pintabetoni < 0, Maanvarainen laatta, kellari (kattilahuone) kantava betoni < 0, Maanvarainen laatta, kellari (kattilahuone) pintabetoni < 0, Maanvarainen laatta, kellari (kattilahuone) kantava betoni < 0,01 9. Reikätiili, kanaali < 0, Täystiili, yläpohja < 0, Välipohja 3.4.krs (ullakko) < 0,01 Taulukko 5. PCB-analyysin PCB_1008/2017 tulokset. Analyysivastaus on kokonaisuudessaan liitteessä 3.

6 6 (6) 5.1 Kokonaispitoisuudet Näytteiden 1-11 edustama purkubetoni/-tiili eivät sisällä VNa 591/2006 (täydennetty 403/2009) mukaisia raja-arvoja ylittäviä pitoisuuksia PCB-yhdisteiden osalta. VNa 403/2009 eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakennuksessa annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta mukaiset raja-arvot betonimurskeille, jätenimikkeille , , ja PCB-yhdisteiden osalta on 1,0 mg/kg kuiva-ainetta. 6 PURKUJÄTTEEN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS Maarakennuskelpoisuus laboratoriotulosten perusteella tutkittujen 006/1 ja 006/2 näytteiden edustama purkubetoni/-tiili ei sovellu hyötykäytettäväksi asetuksen VNa 591/2006 (täydennetty VNa 403/2009) mukaisesti ilmoitusmenettelyllä peitetyssä tai päällystetyssä rakenteessa. Näytteiden edustaman PCB summa ylitti kokonaispitoisuudelle asetetun raja-arvon 1,0 mg/kg kuiva-ainetta. Muilta osin epäorgaanisten ja orgaanisten haitta-aineiden kokonaispitoisuudet alittivat kokonaispitoisuuksille asetetut raja-arvot. Näytteiden liukoisten pitoisuuksien tutkimustulokset alittavat kaikilla tutkituilta parametreilta sekä peitetylle, että päällystetylle rakenteelle asetetyt raja-arvot. Purkubetonin ja tiilen maarakennuskelpoisuus tutkimustulosten raja-arvot ylittävät PCB-pitoisuudet johtuvat todennäköisesti betonipinnalla olleista PCB-pitoisista materiaaleista (liimat, maalit ja pinnoitteet). Kohteessa suoritetussa haitta-ainekartoituksessa (Haitta-ainetutkimusraportti WO ) ei kuitenkaan havaittu PCB-pitoisia pintamateriaaleja. Betonirakenteiden pinnoille on kuitenkin voinut jäädä vanhoja alkuperäisiä PCB-pitoisia pinnoiteita, jotka ovat osin kuluneet pois tai niitä ei ole poistettu kauttaaltaan, lisäksi pintabetoniin on voinut myös imeytyä haitta-aineita (PCB:tä) alkuperäisistä pintamateriaaleista- tai pinnoitteista. Alkuperäisten PCB:tä sisältävien pinnoitteiden laajuuden ja sijainnin tarkka määrittäminen on mahdotonta suurellakin näytemäärällä. Lisänäytteillä (yhteensä 8kpl) varmistettiin betonin sisältämä PCB-pitoisuus suuremmalla otannalla timanttiporaamalla näytteet rakenteista. Poralieriönäytteistä poistettiin pinnoitteet, jotka voivat vaikuttaa PCB-analyysien tuloksiin. Tulosten perusteella betoni- ja tiilinäytteissä PCB summa ei ylittänyt VNa 591/2006 mukaisia (täydennetty 403/2009) kokonaispitoisuudelle asetettua raja-arvoa (1,0 mg/kg). Suoritettujen tutkimusten ja laboratoriotulosten (maarakennuskelpoisuus- ja PCB-analyysien) perusteella Lukiontie 3 sijaitsevan koulurakennuksen betoni- ja tiilirakenteiset runkorakenteet täyttävät valtioneuvoston asetuksessa jätteiden käytön maarakentamisessa (VNa 591/2006 ja sen muutos 403/2009) esitetyt kelpoisuuskriteerit. 7 TYÖSKENTELY- JA VIRANOMAISOHJEITA SEKÄ JÄTELUOKITUS Purettavan rakennuksen betoni- ja tiilijäte (tiiltä alle 30% kokonaismäärästä) voidaan hyödyntää asetuksen mukaisesti esimerkiksi yleisillä katualueilla, pyörä- teillä, jalkakäytävillä, pysäköintialueilla ja urheilukentillä sekä teollisuus-, jätteenkäsittely- ja lentoliikenteen alueiden varastointikentillä ja teillä, jotka eivät sijaitse tärkeillä tai muilla vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla. Hyödyntäminen voidaan toteuttaa joko peitettynä tai päällystettynä. Maarakentaminen tulee toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tarkoitetun katusuunnitelman, yleisen alueen toteuttamissuunnitelman, luvan tai ilmoituksen mukaisesti taikka maantielaissa (503/2005) tarkoitetun tiesuunnitelman mukaisesti. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota, että hyötykäyttöön käytettävää betonia ei sijoiteta alueille, joissa sen on mahdollista päästä tekemisiin veden kanssa. Betonimurskeen hyödyntämispaikan haltijan on ennen toimenpiteeseen ryhtymistä tehtävä ympäristönsuojelulain (527/2014) 116 :ssa tarkoitettu ilmoitus valvontaviranomaisille toiminnan merkitsemiseksi ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Jätteen kuljetuksessa, käsittelyssä ja luovuttamisessa tulee noudattaa jätelain (646/2011) ja jäteasetuksen (179/2012) määräyksiä. Inspecta Oy vastaa antamastaan lausunnosta konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen mukaisesti (KSE 2013). Jyväskylässä Antti Saarinen RI (AMK) Inspecta Oy