Valtioneuvoston asetus Tullin voimankäyttövälineistä ja tullimiehen oikeudesta kantaa voimankäyttövälineitä. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2017

Transkriptio

1

2

3 1(2) Valtioneuvoston asetus Tullin voimankäyttövälineistä ja tullimiehen oikeudesta kantaa voimankäyttövälineitä Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2017 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään tullilain (304/2016) 27 :n 1 momentin nojalla: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään tarkemmin tullilaissa (304/2016) tarkoitetuista Tullin voimankäyttövälineistä ja tullirikostorjunta- tai tullivalvontatehtävissä työskentelevän tullimiehen oikeudesta kantaa voimankäyttövälineitä. Tullimiehen oikeudesta voimakeinojen käyttöön sekä hätävarjeluun, varautumisesta voimakeinojen käyttöön ja käytöstä varoittamisesta, voimankäyttövälineiden kantamisesta ja käyttämisestä tarvittaessa sekä suojavälineistä, ampuma-aseen käytöstä sekä sitomisesta säädetään tullilain :ssä. 2 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1) voimakeinojen käytöllä voimankäyttövälineen tai fyysisen voiman käyttämistä siten, että sillä pyritään vaikuttamaan tehtävän kohteena olevan henkilön käyttäytymiseen joko suoraan tai välillisesti, voimankäyttövälineen tai fyysisen voiman käyttämistä tullilain 22 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla esteen poistamiseksi sekä valtiovarainministeriön asetuksella säädettävien menetelmien käyttöä kulkuneuvon ohjaamisessa ja pysäyttämisessä (pakkopysäyttäminen); 2) voimankäyttövälineen kantamisella sen hallussapitoa; 3) tasokokeella testiä, jossa osoitetaan, että testattavalla on Tullin määrittelemät tiedot ja taidot asianomaisen voimankäyttövälineen käyttöön; 3 Voimankäyttö- ja suojavälineet Henkilöön kohdistuvia voimakeinoja tullilain 22 :n 1 momentin mukaisesti käytettäessä tullimies saa käyttää vain 2 momentissa mainittuja voimankäyttövälineitä, jotka Tulli on hyväksynyt ja joiden käyttöön tullimies on saanut koulutuksen. Tullin voimankäyttövälineitä ovat: 1) henkilökohtaisena virka-aseena käytettävät lippaallisella tai itselataavalla kertatulella toimivat pistoolit niihin soveltuvine patruunoineen;

4 2(2) 2) ominaisuuksiltaan ja asianmukaisesti käytettyinä vaikutuksiltaan ampuma-asetta lievemmät voimankäyttövälineet. 4 Oikeus kantaa ja käyttää voimankäyttövälineitä. Tullimiehellä on oikeus kantaa ja käyttää voimankäyttövälinettä vain, jos hän on saanut kyseisen voimankäyttövälineen käyttöön koulutuksen, osallistunut valtiovarainministeriön asetuksella tarkemmin säädettävään koulutukseen ja harjoitteluun sekä suorittanut voimankäyttövälineen tasokokeen. 5 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan X päivänä Xkuuta 2017.

5 Muistio 1 (3) VM/302/ /2017 VM013:00/ Vero-osasto Tulliyksikkö Ylitarkastaja Jaana Vehmaskoski Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi Tullin voimankäyttövälineistä ja tullimiehen oikeudesta kantaa voimankäyttövälineitä 1. Yleistä Uusi tullilaki (304/2016) tuli voimaan Uudella tullilailla muun muassa täsmennettiin Tullin toimivaltuuksia koskevia säännöksiä sekä yhdenmukaistettiin tietyiltä osin rajavartiolain ja poliisilain vastaavien säännösten kanssa. Tullilaissa säädetään Tullin hallinnollisista toimivaltuuksista. Pelkästään Tullin rikostorjuntatehtävissä sovellettavat säännökset ovat rikostorjunnasta Tullissa annetussa laissa (623/2015). Tullilain :issä säädetään tullirikostorjunta- tai tullivalvontatehtävissä työskentelevän tullimiehen oikeudesta voimakeinojen käyttöön sekä hätävarjeluun, varautumisesta voimakeinojen käyttöön ja käytöstä varoittamisesta, voimankäyttövälineiden kantamisesta ja käyttämisestä tarvittaessa sekä suojavälineistä, ampuma-aseen käytöstä sekä sitomisesta. Tullilain voimankäyttösäännöksiä sovelletaan myös Tullin rikostorjuntatehtävissä, koska rikostorjunnasta Tullissa annetussa laissa ei toisin säädetä. Tullilain 27 :ssä säädetään asetuksenantovaltuuksista. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin Tullin voimankäyttövälineistä ja tullirikostorjunta- ja tullivalvontatehtävissä työskentelevän tullimiehen oikeudesta kantaa voimankäyttövälineitä. Tähän saakka sääntely on perustunut Tullin antamaan voimankäyttömääräykseen. Asetuksessa säädettäisiin voimankäyttövälineistä, muun muassa siitä, millä tehtävien edellyttämillä voimankäyttövälineillä tullirikostorjunta- ja tullivalvontatehtävissä työskentelevä tullimies voidaan varustaa. Samoin säädettäisiin siitä, mitä voimankäyttövälineitä tullimiehellä on oikeus kantaa ja missä tilanteissa. Tarkoituksena on myös antaa Tullin voimakeinoista sekä kulkuneuvon pysäyttämisestä tullilain 27 :n 2 momentin nojalla valtioneuvoston asetuksen kanssa yhtä aikaa voimaan tuleva valtiovarainministeriön asetus, jossa säädettäisiin muun muassa voimankäyttökoulutuksen antamisesta ja voimakeinojen käytön valvonnasta ja voimankäyttövälineiden säilyttämisestä. 2. Valmistelu Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi on valmisteltu virkatyönä valtiovarainministeriössä yhteistyössä Tullin, sisäministeriön ja poliisihallituksen kanssa. Valmistelussa on otettu huomioon poliisia ja rajavartiolaitosta koskevat valtioneuvoston asetukset (valtioneuvoston asetus poliisista Valtiovarainministeriö Snellmaninkatu 1 A, Helsinki PL 28, Valtioneuvosto Puh (Vaihde) Faksi valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus

6 2 (3) 1080/2013 ja valtioneuvoston asetus rajavartiolaitoksesta 651/2005) ja sisäministeriön asetukset (sisäministeriön asetus poliisin voimakeinoista sekä kulkuneuvon pysäyttämisestä 245/2015 ja sisäasiainministeriön asetus rajavartiolaitoksen menetelmistä voimakeinojen käyttämisessä ja kulkuneuvon pysäyttämisessä 699/2003), joiden sääntelyä on soveltuvin osin pyritty huomioimaan tarvittavan yhdenmukaisuuden varmistamiseksi. Samaan aikaan on valmisteltu valtiovarainministeriön asetusta Tullin voimakeinoista sekä kulkuneuvon pysäyttämisestä. Valtiovarainministeriö lähetti molemmat asetusluonnokset yhtäaikaisesti lausuntokierrokselle oikeusministeriölle, sisäministeriölle, puolustusministeriölle, eduskunnan oikeusasiamiehelle, valtioneuvoston oikeuskanslerille, valtakunnansyyttäjänvirastolle, poliisihallitukselle, Rajavartiolaitokselle, Tullille, Helsingin syyttäjänvirastolle, Suomen asianajajaliitolle, Suomen poliisijärjestöjen liitolle, Tulliliitolle, Tullivirkamiesliitolle ja Tullin Akavalaiselle yhdistykselle. 3. Yksityiskohtaiset perustelut 1 Soveltamisala. Asetuksessa säädettäisiin Tullin voimankäyttövälineistä ja tullirikostorjunta- tai tullivalvontatehtävissä työskentelevän tullimiehen oikeudesta kantaa voimankäyttövälineitä. Pykälän 2 momentissa viitattaisiin, että tullimiehen oikeudesta voimakeinojen käyttöön sekä hätävarjeluun, varautumisesta voimakeinojen käyttöön, voimankäyttövälineiden kantamisesta ja käyttämisestä tarvittaessa sekä suojavälineistä, ampuma-aseen käytöstä sekä sitomisesta säädettäisiin tullilain :ssä. 2 Määritelmät. Pykälässä määriteltäisiin käsitteet voimakeinojen käyttö, voimankäyttövälineen kantaminen ja tasokoe. Voimakeinojen käytöllä tarkoitettaisiin voimankäyttövälineen tai fyysisen voiman käyttämistä siten, että sillä pyritään vaikuttamaan tehtävän kohteena olevan henkilön käyttäytymiseen joko suoraan tai välillisesti, voimankäyttövälineen tai fyysisen voiman käyttämistä tullilain 22 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla esteen poistamiseksi sekä valtiovarainministeriön asetuksella säädettävien menetelmien käyttöä kulkuneuvon ohjaamisessa ja pysäyttämisessä (pakkopysäyttäminen). Voimankäyttövälineen kantamisella tarkoitettaisiin välineen hallussapitoa. Tasokokeella tarkoitettaisiin testiä, jossa osoitetaan, että testattavalla on Tullin määrittelemät tiedot ja taidot asianomaisen voimankäyttövälineen käyttöön. Poliisin osalta tasokokeen sisällön määrittelee Poliisihallitus. Käytännössä Tullin määrittelemän tasokokeen sisällön tulisi vastata täysin poliisin tasokoetta. Tällä tavoin määritellyt tiedot ja taidot olisivat täten vaatimuksiltaan yhteneväiset poliisilla, Tullilla ja Rajavartiolaitoksella. 3 Voimankäyttö- ja suojavälineet. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että henkilöön kohdistuvia voimakeinoja tullilain 22 :n 1 momentin mukaisesti käytettäessä tullimies saisi käyttää vain 2 momentissa mainittuja voimankäyttövälineitä. Tullin tulee olla ne hyväksynyt ja niiden käytöstä tullimiehen on tullut saada koulutusta. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin, että Tullin voimankäyttövälineitä olisivat henkilökohtaisena virka-aseena käytettävät lippaallisella tai itselataavalla kertatulella toimivat pistoolit niihin soveltuvine patruunoineen sekä ominaisuuksiltaan ja asianmukaisesti käytettyinä vaikutuksiltaan ampuma-asetta lievemmät voimankäyttövälineet. 4 Oikeus kantaa ja käyttää voimankäyttövälineitä. Pykälässä säädettäisiin, että tullimiehellä olisi oikeus kantaa ja käyttää voimankäyttövälinettä vain, jos hän on saanut kyseisen voimankäyttövälineen käyttöön koulutuksen, osallistunut valtiovarainministeriön asetuksella tarkemmin säädettävään ylläpitävään koulutukseen ja harjoitteluun sekä suorittanut voimankäyttövälineen tasokokeen. Valtiovarainministeriön asetuksella olisi tarkoitus säätää, että ylläpitävää koulutusta ja harjoittelua on järjestettävä vähintään kaksi kertaa vuodessa ja ampuma-aseiden tasokoe tulee suo-

7 3 (3) rittaa vuosittain. Muiden voimakeinojen käyttöä koskeva tasokoe suoritettaisiin Tullin erillisen määräyksen mukaisesti. 5 Voimaantulo. Asetus tulisi voimaan X päivänä Xkuuta 2017.

8 1(6) Valtiovarainministeriön asetus Tullin voimakeinoista sekä kulkuneuvon pysäyttämisestä Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2017 Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään tullilain (304/2016) 27 :n 2 momentin nojalla: 1 luku 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään tarkemmin tullilaissa (304/2016) tarkoitetuista voimankäyttökoulutuksesta, voimankäytön harjoittelusta ja seurannasta, voimankäyttövälineiden säilyttämisestä sekä voimakeinojen käytön valvonnasta. Tässä asetuksessa säädetään tarkemmin myös rikostorjunnasta Tullissa annetussa laissa (623/2015) tarkoitetuista kulkuneuvon pysäyttämisessä käytettävistä merkeistä ja menetelmistä Tullin rikostorjuntaan liittyvissä tehtävissä. Tämän asetuksen voimakeinoja käsittelevät säännökset koskevat tullilain 22 :ssä tarkoitettua tullirikostorjunta- tai tullivalvontatehtävissä työskentelevää tullimiestä. Tullimiehen oikeudesta voimakeinojen käyttöön sekä hätävarjeluun, varautumisesta voimakeinojen käyttöön ja käytöstä varoittamisesta, voimankäyttövälineiden kantamisesta ja käyttämisestä tarvittaessa sekä suojavälineistä, ampuma-aseen käytöstä sekä sitomisesta säädetään tullilain :ssä. Tullimiehen oikeudesta pysäyttää kulkuneuvo säädetään tullilain 13 :n 1 momentissa. Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 2 Määritelmät 1) voimakeinojen käytöllä voimankäyttövälineen tai fyysisen voiman käyttämistä siten, että sillä pyritään vaikuttamaan tehtävän kohteena olevan henkilön käyttäytymiseen joko suoraan tai välillisesti, voimankäyttövälineen tai fyysisen voiman käyttämistä tullilain 22 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla esteen poistamiseksi sekä tämän asetuksen 9 14 :ssä säädettyjen menetelmien käyttöä kulkuneuvon ohjaamisessa ja pysäyttämisessä (pakkopysäyttäminen); 2) voimankäyttövälineellä xx.xx.2017 annetun valtioneuvoston asetuksen Tullin voimankäyttövälineistä ja tullimiehen oikeudesta kantaa voimankäyttövälineitä (xx/2017) 3 :n 2 momentissa tarkoitettuja välineitä; 3) voimankäyttövälineen kantamisella sen hallussapitoa; 4) voimankäyttökoulutuksella voimankäyttövälineiden toiminnan, vaikutusten, käytön, niihin liittyvän taktiikan sekä fyysisen voimankäytön koulutusta;

9 2(6) 5) kulkuneuvolla uhkaamisella pysäytettävän kulkuneuvon kiinteässä tuntumassa tapahtuvaa kulkuneuvolla seuraamista, tarkoituksena saada seurattavan kulkuneuvon kuljettaja luopumaan pakenemisesta; 6) piikkimatolla ajoradalle asetettavaa, piikeistä tai vastaavista kulkuneuvon renkaat rikkovista esineistä koostuvaa välinettä, jonka avulla pyritään pysäyttämään kulkuneuvo tai alentamaan sen nopeutta; 7) sululla kulkuneuvon ajoväylän kaventamista tai kulkusuunnan katkaisemista toisen kulkuneuvon avulla toimenpiteiden kohteena olevan kulkuneuvon nopeuden alentamiseksi tai sen ohjaamiseksi halutulle reitille; 8) edellä ajamisella kulkuneuvon etenemisen estämistä sen edessä ajamalla ja alentamalla ajonopeutta vähitellen; 9) kiilaamisella pakenemisen jatkumisen estämistä vaikuttamalla pysäytettävän kulkuneuvon ajolinjaan sivusuunnassa; 10) kiinniajamisella kulkuneuvon tavoittamista ja siihen liittyviä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään pysäytettävän kulkuneuvon kulku; 11) esteellä kulkuneuvon reitille asetettua kulkuneuvoa taikka muuta esinettä tai rakennelmaa, jonka avulla pyritään estämään pysäytettävän kulkuneuvon kulku. 3 Voimankäytön vastuuhenkilöt ja tehtävät Tullin valvontaosasto nimeää Tullin voimankäytön vastuuhenkilöt, joihin kuuluvat voimankäytön valtakunnallinen vastuuhenkilö, voimankäytön paikalliset vastuuhenkilöt, voimankäytön kouluttajat, voimankäyttökouluttajien kouluttajat ja harjoituksen johtajat. Tullin voimankäytön valtakunnallisen vastuuhenkilön tehtävänä on Tullin voimankäytön koulutuksen valtakunnallisten linjausten, ohjeistusten ja määräysten valmistelu, voimankäyttökoulutuksen sekä kannettavien voimankäyttö- ja suojavälineiden asianmukaisuuden ja laadun valvonta. Tulli vastaa siitä, että voimankäytön paikallisia vastuuhenkilöitä on Tullissa riittävä määrä ja osoittaa paikallisten vastuuhenkilöiden vastuulle kuuluvat toimipaikat. Paikalliset vastuuhenkilöt huolehtivat siitä, että tullimiehellä on käytettävissään työn suorittamiseksi riittävät voimankäyttö- ja suojavälineet, ja että tullimies on saanut niiden käyttämiseen koulutuksen. Paikallinen vastuuhenkilö huolehtii myös siitä, että kannettavaksi luovutetut ampuma-aseet ja muut voimankäyttövälineet sekä voimankäytön koulutus-, harjoittelu ja tasokoetiedot on merkitty ajantasaisesti rekisteriin.

10 3(6) 4 Voimankäyttökoulutus, harjoittelu ja seuranta Tullimiehen on tunnettava kantamiensa voimankäyttövälineiden vaikutukset ja niiden käyttöön liittyvät säännökset sekä osattava käyttää niitä asianmukaisesti. Tulli vastaa tullimiehen voimankäytön käyttäjä-, ylläpito-, siirtymä- ja kouluttajakoulutuksen sekä harjoittelun järjestämisestä. Harjoittelun ja koulutuksen käytännön toteuttamisesta vastaa Tullin voimankäytön valtakunnallinen vastuuhenkilö. Tullin tulee antaa voimankäyttökoulutuksen yhteydessä kulkuneuvon pysäyttämiseen ja pakkopysäyttämiseen liittyvien asioiden koulutusta. Tullin on järjestettävä edellä 1 momentissa tarkoitetuille henkilöille ylläpitävää koulutusta ja harjoittelua Tullin voimankäyttövälineistä ja oikeudesta kantaa voimankäyttövälineitä annetun valtioneuvoston asetuksen 3 :n 2 momentissa tarkoitettujen eri ampuma-asetyyppien ja muiden voimankäyttövälineiden käytössä sekä fyysisessä voimankäytössä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Voimankäyttövälineistä ja oikeudesta kantaa voimankäyttövälineitä annetun valtioneuvoston asetuksen 3 :n 2 momentissa tarkoitettujen eri ampuma-asetyyppien käytössä on suoritettava vuosittain tasokoe. Muiden voimakeinojen käyttöä koskeva tasokoe suoritetaan Tullin erillisen määräyksen mukaisesti. Tullissa on ylläpidettävä rekisteriä aseistuksesta, koulutuksesta ja harjoittelusta siten kuin Tulli siitä erikseen määrää. Voimankäyttökoulutusta saa antaa vain virkamies, joka voimankäyttökoulutuksesta annettujen Tullin määräysten mukaisesti on hyväksytty toimimaan voimankäyttökouluttajana. 5 Voimankäyttövälineiden säilyttäminen Voimankäyttövälineet on säilytettävä Tullin tiloissa. Perustellusta syystä niitä voidaan kuitenkin säilyttää muuallakin. Voimankäyttövälineet on säilytettävä siten, etteivät ne joudu asiattomien haltuun tai muuten aiheuta vaaraa. Ampuma-aseiden ja patruunoiden säilyttämisessä on lisäksi noudatettava, mitä ampuma-aselain (1/1998) 105 :ssä sekä 106 :n 1 ja 4 momentissa säädetään. Tullin on järjestettävä voimankäyttövälineiden käsittelyä ja säilyttämistä varten riittävästi tarkoitukseen soveltuvia ja turvallisia tiloja. 6 Voimakeinojen käytön valvonta Tullin tulee valvoa voimakeinojen käyttöä Tullissa ja ohjata ja kehittää niiden koulutusta. Voimankäyttövälineiden käytöstä on laadittava viipymättä selvitys esimiehelle ja paikalliselle voimankäytön vastuuhenkilölle, joka informoi asiasta Tullin valvontaosaston päällikköä ja valtakunnallista voimankäytön vastuuhenkilöä Tullin erikseen antaman määräyksen mukaisesti. Selvitys on laadittava myös tarkoituksettomasta ampuma-aseen laukeamisesta. Selvitys on laadittava myös muusta

11 4(6) voimakeinojen käytöstä sekä tullilain 22 :n 3 momentissa tarkoitetusta hätävarjelusta, jos niistä on aiheutunut muuta kuin vähäiseksi katsottavaa vahinkoa omaisuudelle tai vähäistä vakavampia ruumiinvammoja. Tulli antaa tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitettujen selvitysten sisällöstä sekä paikallisten voimankäytön kouluttajien velvollisuudesta toimittaa voimankäyttöä koskevat selvitykset Tullin valtakunnalliselle voimankäytön vastuuhenkilölle ja selvitysten perusteella tehtävistä yhteenvedoista ja tutkimuksista. 2 Luku 7 Kulkuneuvon pysäyttämisessä käytettävät merkit Kulkuneuvoa pysäytettäessä tullimiehen antamien merkkien ja määräysten tulee olla selvästi havaittavia, ymmärrettäviä ja yksiselitteisiä. Pysäytysmerkki on mahdollisuuksien mukaan annettava kyseiselle kulkuvälineelle säädetyllä tavalla. Pysäytysmerkki tai -määräys voidaan antaa myös suullisesti, käsimerkein, valomerkein tai muutoin yleisesti tunnistettavin merkein. Merkki tulee antaa siten, että toimenpiteiden kohteena olevan kulkuneuvon kuljettajalla on mahdollisuus tunnistaa merkin antaja tullimieheksi. 8 Voimakeinojen käyttäminen kulkuneuvon pysäyttämisessä. Kulkuneuvon pysäyttämisessä käytettäviin voimakeinoihin turvautumisessa on otettava huomioon liikenneolosuhteet, pysäytystoimenpiteiden kohteena olevan kulkuneuvon kuljettajan ajotapa, pysäytettävän kulkuneuvon laatu, paino ja nopeus sekä muut pysäyttämiseen vaikuttavat seikat. Erityistä huomiota on kiinnitettävä sivullisten turvallisuuteen. Pysäytysmerkin tai -määräyksen laiminlyöneen kulkuneuvon seuraamisessa on jatkuvasti tehtävä tilanteen kokonaisarviointia ja tullimiehen suorittamien toimenpiteiden mitoituksen harkintaa. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä on pysäytettävä kulkuneuvo pyrittävä ohjaamaan turvalliselle pysäytyspaikalle sekä alentamaan sen nopeutta. Pakkopysäytystoimenpiteestä on mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava ennakkoon kaikille tehtävään osallistuville. Tullin rikostorjunnassa on varauduttava pakkopysäytystilanteisiin ennakkosuunnitelmilla, joissa huomioidaan muun muassa Tullin yksiköiden sekä tilanteen mukaan myös poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen välinen yhteistoiminta, pakkopysäytykseen soveltuvien paikkojen kartoitus ja valinta sekä sovellettavat toimintamallit. Pakkopysäyttämisessä saadaan käyttää 9-14 :ssä mainittuja voimakeinoja. Ampuma-aseen käyttämisessä kulkuneuvon pysäyttämisessä on noudatettava, mitä tullilain 25 :ssä säädetään ampumaaseen käytöstä.

12 5(6) 9 Menetelmät tie- tai maastoliikenteeseen käytettävän kulkuneuvon pysäyttämisessä Tie- tai maastoliikenteeseen käytettävän kulkuneuvon pysäyttämisessä voidaan käyttää edellä ajamista, estettä, kiilaamista, kiinniajamista, kulkuneuvolla uhkaamista, piikkimattoa ja sulkua. 10 Edellä ajaminen Tie- tai maastoliikenteeseen käytettävän kulkuneuvon edellä ajaen tapahtuvasta pysäytysyrityksestä on luovuttava, jos näyttää ilmeiseltä, että pysäytettävä ajaa tarkoituksellisesti Tullin kulkuneuvoon kiinni. Pysäytysyrityksestä on luovuttava myös, jos pysäytettävä lähtee ohittamaan Tullin kulkuneuvoa paikassa, jossa näkyvyys on riittämätön, tiellä on kohtaavaa liikennettä tai jossa ohittamisesta aiheutuu muuta vaaraa. Tie- tai maastoliikenteeseen käytettävää kulkuneuvoa esteen avulla pysäytettäessä estettä ei saa käyttää siten, että siitä voi aiheutua erityistä vaaraa. 11 Este 12 Kiilaaminen ja kiinniajaminen Käytettäessä kiilaamista tie- tai maastoliikenteeseen käytettävän kulkuneuvon pysäyttämiseen on kiilaamisen kohteena olevalle annettava riittävä mahdollisuus kulkuneuvonsa pysäyttämiseen. Kiilaamista ei saa käyttää suurilla nopeuksilla liikuttaessa. Kulkuneuvojen toisiinsa koskettamista on pyrittävä välttämään. Kiinniajamista voidaan käyttää tilanteissa, joissa ajonopeudet ovat suhteellisen alhaiset. 13 Piikkimatto Piikkimattoa käytetään tie- tai maastoliikenteeseen käytettävän kulkuneuvon pysäyttämiseen esteen tai sulun avulla kavennetulla ajoradan osalla. Piikkimatto on pyrittävä tekemään mahdollisimman havaittavaksi. Muu liikenne on mahdollisuuksien mukaan pysäytettävä riittävän etäälle piikkimatosta tai ohjattava kiertotielle. 14

13 6(6) Menetelmät vesikulkuneuvon pysäyttämisessä Vesiliikennelaissa (463/1996) tarkoitetun vesikulkuneuvon pysäyttämisessä voidaan käyttää kulkuneuvolla uhkaamista, kiinniajamista, estettä ja sulkua. 15 Raidekulkuneuvon pysäyttäminen Raidekulkuneuvoa pysäytettäessä tullimiehen tulee tarvittaessa ottaa yhteyttä liikenteenohjauskeskukseen ja neuvotella erikseen mahdollisista käytettävissä olevista pysäytyskeinoista. 16 Tarkemmat määräykset Tulli antaa tarvittaessa tarkempia tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevia Tullin sisäisiä määräyksiä. 17 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan X päivänä Xkuuta 2017.

14 Muistio 1 (5) VM/304/ /2017 VM014:00/ Vero-osasto Tulliyksikkö Ylitarkastaja Jaana Vehmaskoski Ehdotus valtiovarainministeriön asetukseksi Tullin voimakeinoista sekä kulkuneuvon pysäyttämisestä 1. Yleistä Uusi tullilaki (304/2016) tuli voimaan Uudella tullilailla muun muassa täsmennettiin Tullin toimivaltuuksia koskevia säännöksiä sekä yhdenmukaistettiin tietyiltä osin rajavartiolain ja poliisilain vastaavien säännösten kanssa. Tullilaissa säädetään Tullin hallinnollisista toimivaltuuksista. Pelkästään Tullin rikostorjuntatehtävissä sovellettavat säännökset ovat rikostorjunnasta Tullissa annetussa laissa (623/2015). Tullilain :issä säädetään tullirikostorjunta- tai tullivalvontatehtävissä työskentelevän tullimiehen oikeudesta voimakeinojen käyttöön sekä hätävarjeluun, varautumisesta voimakeinojen käyttöön ja käytöstä varoittamisesta, voimankäyttövälineiden kantamisesta ja käyttämisestä tarvittaessa sekä suojavälineistä, ampuma-aseen käytöstä sekä sitomisesta. Tullilain voimankäyttösäännöksiä sovelletaan myös Tullin rikostorjuntatehtävissä, koska rikostorjunnasta Tullissa annetussa laissa ei toisin säädetä. Tullilain 27 :ssä säädetään asetuksenantovaltuuksista. Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan säätää tarkemmin tullilaissa tarkoitettuun voimakeinojen käyttöön liittyvästä voimankäyttökoulutuksesta, voimankäytön harjoittelusta ja seurannasta, voimankäyttövälineiden säilyttämisestä sekä voimakeinojen käytön valvonnasta. Tähän saakka sääntely on perustunut Tullin antamaan voimankäyttömääräykseen. Lisäksi lain rikostorjunnasta Tullissa 5 luvun 4 :ssä säädetään, että valtiovarainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä kulkuneuvon pysäyttämisessä käytettävistä merkeistä ja menetelmistä. Tätä lakia sovelletaan lain 1 :n mukaan Tullin tehtävänä oleviin toimiin tullirikosten estämiseksi, paljastamiseksi, selvittämiseksi ja tullirikoksista epäiltyjen syytteeseen saattamiseksi eli 2 :n 2 kohdan mukaan tullirikostorjuntaan. Tullimiehen oikeudesta pysäyttää ja tarkastaa kulkuneuvo on säädetty tullilain 13 :ssä. Tämä asetus annettaisiin molempien edellä mainittujen valtuussäännösten nojalla. Asetuksessa säädettäisiin muun muassa voimankäyttökoulutuksen antamisesta ja voimankäyttökouluttajasta, voimankäytön harjoittelusta, voimankäyttövälineiden säilyttämispaikoista ja voimakeinojen käytön valvonnasta. Asetuksessa säädettäisiin lisäksi kulkuneuvon pysäyttämisessä käytettävistä merkeistä ja menetelmistä. Tarkoituksena on antaa myös valtioneuvoston asetus Tullin voimankäyttövälineistä ja tullimiehen oikeudesta kantaa voimankäyttövälineitä, jossa säädettäisiin voimankäyttövälineistä, muun muassa siitä, millä tehtävien edellyttämillä voimankäyttövälineillä tullirikostorjunta- ja tullivalvontatehtä- Valtiovarainministeriö Snellmaninkatu 1 A, Helsinki PL 28, Valtioneuvosto Puh (Vaihde) Faksi valtiovarainministerio@vm.fi Y-tunnus

15 2 (5) vissä työskentelevä tullimies voidaan varustaa. Samoin säädettäisiin siitä, mitä voimankäyttövälineitä tullimiehellä on oikeus kantaa ja missä tilanteissa. 2. Valmistelu Ehdotus valtioneuvoston asetukseksi on valmisteltu virkatyönä valtiovarainministeriössä ja yhteistyötä on tehty Tullin, sisäministeriön ja poliisihallituksen kanssa. Valmistelussa on otettu huomioon poliisia ja rajavartiolaitosta koskevat valtioneuvoston asetukset (valtioneuvoston asetus poliisista 1080/2013 ja valtioneuvoston asetus rajavartiolaitoksesta 651/2005) ja sisäministeriön asetukset (sisäministeriön asetus poliisin voimakeinoista sekä kulkuneuvon pysäyttämisestä 245/2015 ja sisäasiainministeriön asetus rajavartiolaitoksen menetelmistä voimakeinojen käyttämisessä ja kulkuneuvon pysäyttämisessä 699/2003), joiden sääntelyä on soveltuvin osin pyritty huomioimaan tarvittavan yhdenmukaisuuden varmistamiseksi. Samaan aikaan on valmisteltu valtioneuvoston asetusta Tullin voimankäyttövälineistä ja tullimiehen oikeudesta kantaa voimankäyttövälineitä. Valtiovarainministeriö lähetti molemmat asetusluonnokset yhtäaikaisesti lausuntokierrokselle oikeusministeriölle, sisäministeriölle, puolustusministeriölle, eduskunnan oikeusasiamiehelle, valtioneuvoston oikeuskanslerille, valtakunnansyyttäjänvirastolle, poliisihallitukselle, Rajavartiolaitokselle, Tullille, Helsingin syyttäjänvirastolle, Suomen asianajajaliitolle, Suomen poliisijärjestöjen liitolle, Tulliliitolle, Tullivirkamiesliitolle ja Tullin Akavalaiselle yhdistykselle. 3. Yksityiskohtaiset perustelut 1 Soveltamisala. Pykälän 1 momentin mukaan asetuksessa säädetään tarkemmin tullilaissa tarkoitetuista voimankäyttökoulutuksesta, voimankäytön harjoittelusta ja seurannasta, voimankäyttövälineiden säilyttämisestä sekä voimakeinojen käytön valvonnasta sekä laissa rikostorjunnasta Tullissa tarkoitetuista kulkuneuvon pysäyttämisessä käytettävistä merkeistä ja menetelmistä tullin rikostorjuntaan liittyvissä tehtävissä. Pykälän 2 momentin mukaan asetus koskee tullilain 22 :ssä tarkoitettua tullirikostorjunta- tai tullivalvontatehtävissä työskentelevää tullimiestä. Tällaisella tullimiehellä on tullilain mukaan virkatehtävää suorittaessaan oikeus käyttää sellaisia tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina vastarinnan murtamiseksi, henkilön paikalta poistamiseksi, henkilön kiinniottamiseksi, vapautensa menettäneen pakenemisen estämiseksi, esteen poistamiseksi ja välittömästi uhkaavan rikoksen tai muun vaarallisen teon tai tapahtuman estämiseksi. Pykälän 3 momentissa viitattaisiin, että tullilain :issä säädetään tullimiehen oikeudesta voimakeinojen käyttöön ja hätävarjeluun, varautumisesta voimakeinojen käyttöön, voimankäyttövälineiden kantamisesta ja käyttämisestä tarvittaessa sekä suojavälineistä, ampuma-aseen käytöstä ja sitomisesta. Toiseksi momentissa viitattaisiin tullilain 13 :n 1 momenttiin, jonka mukaan tullimiehellä on oikeus pysäyttää kulkuneuvo. 2 Määritelmät. Pykälässä määriteltäisiin käsitteet voimakeinojen käyttö, voimankäyttöväline, voimankäyttövälineen kantaminen, voimankäyttökoulutus, kulkuneuvolla uhkaaminen, sulku, edellä ajaminen, kiilaaminen, kiinniajaminen, este ja piikkimatto. 3 Voimankäytön vastuuhenkilöt ja tehtävät. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että Tullin valvontaosasto nimeää Tullin voimankäytön vastuuhenkilöt, joihin kuuluvat voimankäytön valtakunnallinen vastuuhenkilö, voimankäytön paikalliset vastuuhenkilöt, voimankäytön kouluttajat, voimankäyttökouluttajien kouluttajat ja harjoituksen johtajat. Pykälän 2 momentin mukaan Tullin voimankäytön valtakunnallisen vastuuhenkilön tehtävänä on Tullin voimankäytön koulutuksen valtakunnallisten linjausten, ohjeistusten ja määräysten valmistelu, voimankäyttökoulutuksen sekä kannettavien voimankäyttö- ja suojavälineiden asianmukaisuuden ja laadun valvonta.

16 3 (5) Pykälän 3 momentissa säädettäisiin, että Tullin vastaa siitä, että voimankäytön paikallisia vastuuhenkilöitä on Tullissa riittävä määrä ja osoittaa paikallisten vastuuhenkilöiden vastuulle kuuluvat toimipaikat. Paikalliset vastuuhenkilöt huolehtivat siitä, että tullimiehellä on käytettävissään työn suorittamiseksi riittävät voimankäyttö- ja suojavälineet, ja että tullimies on saanut niiden käyttämiseen koulutuksen. Paikallinen vastuuhenkilö huolehtii myös siitä, että kannettavaksi luovutetut ampuma-aseet ja muut voimankäyttövälineet sekä voimankäytön koulutus-, harjoittelu ja tasokoetiedot on merkitty ajantasaisesti rekisteriin. 4 Voimankäyttökoulutus, harjoittelu ja seuranta. Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että tullimiehen on tunnettava kantamiensa voimankäyttövälineiden vaikutukset ja niiden käyttöön liittyvät säännökset sekä osattava käyttää voimankäyttövälineitä asianmukaisesti. 2 momentissa säädettäisiin, että Tulli vastaa tullimiehen voimankäytön käyttäjä-, ylläpito-, siirtymä- ja kouluttajakoulutuksen sekä harjoittelun järjestämisestä. Vastuu harjoittelun ja koulutuksen käytännön toteuttamisesta olisi momentin mukaan Tullin voimankäytön valtakunnallisella vastuuhenkilöllä. Lisäksi momentissa säädettäisiin, että voimankäyttökoulutuksen yhteydessä tulee antaa kulkuneuvon pysäyttämiseen ja pakkopysäyttämiseen liittyvien asioiden koulutusta. Sisäministeriön asetuksen poliisin voimakeinoista sekä kulkuneuvon pysäyttämisestä mukaan poliisin perus- ja kouluttajakoulutuksesta vastaa Poliisiammattikorkeakoulu, ylläpitokoulutuksesta ja harjoittelusta poliisiyksikkö ja lisäksi sekä Poliisiammattikorkeakoulun että poliisiyksiköiden tulee antaa voimankäyttökoulutuksen yhteydessä kulkuneuvon pysäyttämiseen ja pakkopysäyttämiseen liittyvien asioiden koulutusta. Lähtökohta olisi, että Tullissa annettava voimankäyttökoulutus vastaisi kaikilta osin poliisissa annettavan voimankäyttökoulutuksen sisältöä. Tämä mahdollistuisi sillä, että Tullin voimankäytön kouluttajat osallistuisivat säännöllisesti Poliisiammattikorkeakoululla järjestettäviin kouluttajille tarkoitettuihin koulutuksiin. Lisäksi olisi tarkoituksenmukaista, että Tullin ohjeet ja määräykset voimankäyttökoulutusten sisällöstä vastaisivat poliisin vastaavia voimankäytön koulutuksesta annettuja ohjeita ja määräyksiä. 3 momentissa säädettäisiin voimakäytön koulutuksen ja harjoittelun vähimmäismäärästä. Tullin olisi järjestettävä tullimiehille eri ampuma-asetyyppien ja muiden voimankäyttövälineiden käytössä sekä fyysisessä voimankäytössä ylläpitävää koulutusta ja harjoittelua vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ampuma-asetyypit on määritelty Tullin voimankäyttövälineistä ja tullimiehen oikeudesta kantaa voimankäyttövälineitä annettavan valtioneuvoston asetuksen 3 :n 2 momentissa. Ylläpitävän koulutuksen ja harjoittelun määrä vuodessa on sama kuin sisäministeriön asetuksen poliisin voimakeinoista sekä kulkuneuvon pysäyttämisestä 3 :n 3 momentissa. 4 momentissa säädettäisiin tasokokeesta. Sen mukaan eri ampuma-asetyyppien käytössä olisi suoritettava vuosittain tasokoe. Edelleen momentissa säädettäisiin, että muiden voimakeinojen käyttöä koskeva tasokoe suoritettaisiin Tullin erillisen määräyksen mukaisesti. Tämän momentin säädökset vastaisivat poliisia koskevia vastaavia säädöksiä. Käytännössä olisi tärkeää, että tasokokeen sisältö vastaisi poliisihallituksen määräyksessä poliisin voimankäyttö- ja suojavälineet sekä voimakeinojen ja suojavälineiden käytön koulutus (POL ) määriteltyjä tasokokeiden sisältöjä. 5 momentissa säädettäisiin aseistuksesta, koulutuksesta ja harjoittelusta ylläpidettävästä rekisteristä. 6 momentissa säädettäisiin, että voimankäyttökoulutusta saa antaa vain sellainen virkamies, joka Tullin voimankäyttökoulutuksesta antamien määräysten mukaisesti on hyväksytty toimimaan voimankäytönkouluttajana. Lähtökohtana olisi että, tullimies on suorittanut hyväksytysti Tullissa tai Poliisiammattikorkeakoulussa järjestetyn voimankäytön kouluttajakoulutuksen. Tullin määräyksessä tulisi lisäksi huomioida, että voimankäyttökoulutusta antava virkamies on ominaisuuksiltaan ja asenteiltaan tehtävään sopiva henkilö.

17 4 (5) 5 Voimankäyttövälineiden säilyttäminen. Lähtökohta olisi, että voimankäyttövälineitä tulisi säilyttää ensisijaisesti Tullin tiloissa. Perustellusta syystä niitä voitaisiin kuitenkin säilyttää muuallakin, esimerkiksi pitkään kestävän operaation yhteydessä. Joka tapauksessa voimankäyttövälineiden säilyttäminen tulisi tapahtua niin, etteivät ne joudu asiattomien haltuun tai aiheuta vaaraa muulla tavoin. Pykälä vastaa ampuma-aselain (1/1998) 105 :n ja 106 :n 1 ja 4 momenttien säännöksiä. Voimankäyttövälineiden käsittelyä ja säilyttämistä varten Tullin tulisi järjestää riittävästi tarkoitukseen soveltuvia ja turvallisia tiloja. Pykälä vastaisi poliisia koskevia vastaavia säädöksiä. 6 Voimakeinojen käytön valvonta. 1 momentin mukaan Tullin tulisi järjestää voimakeinojen käytön valvonta sekä ohjata ja kehittää niiden koulutusta. Tullimiehen käytettyä voimakeinoja virkatehtävällään, tulisi hänen laatia tapahtuneesta selvitys esimiehelleen sekä paikalliselle voimankäytön vastuuhenkilölle. Paikallinen voimankäytön vastuuhenkilö informoisi asiasta Tullin valvontaosaston päällikköä sekä valtakunnallista voimankäytön vastuuhenkilöä. Tulli antaisi tarkemmat määräykset selvityksen antamisesta ja informoinnista. Momentissa säädettäisiin, että selvitys tulisi laatia myös tarkoituksettomasta ampuma-aseen laukeamisesta. Selvitys tulisi laatia lisäksi myös muusta voimakeinojen käytöstä sekä tullilain 4 luvun 22 :n 3 momentissa tarkoitetusta hätävarjelusta, jos niistä on aiheutunut muuta kuin vähäiseksi katsottavaa vahinkoa omaisuudelle tai vähäistä vakavampia ruumiinvammoja. 2 momentissa säädettäisiin, että Tulli antaisi tarkemmat määräykset 1 momentissa tarkoitettujen selvitysten sisällöstä, selvitysten toimittamisesta ja selvitysten perusteella tehtävistä yhteenvedoista ja tutkimuksista. 2 Luku 7 Kulkuneuvon pysäyttämisessä käytettävät merkit. Pykälässä säädettäisiin, että tullimiehen antamien merkkien ja määräysten tulee olla kulkuneuvoa pysäytettäessä selvästi havaittavia, ymmärrettäviä ja yksiselitteisiä. Pysäytysmerkki olisi mahdollisuuksien mukaan annettava kyseiselle kulkuvälineelle säädetyllä tavalla. Pysäytysmerkki tai määräys voitaisiin antaa myös suullisesti, käsimerkein, valomerkein tai muutoin yleisesti tunnistettavin merkein. Merkki tulisi antaa siten, että toimenpiteiden kohteena olevan kulkuneuvon kuljettajalla olisi mahdollisuus tunnistaa merkin antaja tullimieheksi. Pykälä vastaisi poliisia koskevia vastaavia säännöksiä. 8 Voimakeinojen käyttäminen kulkuneuvon pysäyttämisessä. Pykälä vastaisi poliisia koskevia vastaavia säännöksiä. Sen 1 momentissa säädettäisiin, että turvauduttaessa voimakeinoihin kulkuneuvon pysäyttämisessä, olisi otettava huomioon liikenneolosuhteet, pysäytystoimenpiteiden kohteena olevan kulkuneuvon kuljettajan ajotapa, pysäytettävän kulkuneuvon laatu, paino ja nopeus sekä muut pysäyttämiseen vaikuttavat seikat. Lisäksi pysäytysmerkin tai määräyksen laiminlyöneen kulkuneuvon seuraamisessa olisi jatkuvasti tehtävä tilanteen kokonaisarviointia ja tullimiehen suorittamien toimenpiteiden mitoituksen harkintaa. 2 momentissa säädettäisiin, että ennen toimenpiteisiin ryhtymistä olisi pysäytettävä kulkuneuvo pyrittävä ohjaamaan turvalliselle pysäytyspaikalle sekä alentamaan sen nopeutta. Pakkopysäytystoimenpiteestä olisi mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava ennakkoon kaikille tehtävään osallistuville. 3 momentissa säädettäisiin, että Tullin rikostorjunnassa olisi varauduttava pakkopysäytystilanteisiin ennakkosuunnitelmilla, joissa huomioidaan muun muassa Tullin yksiköiden sekä tilanteen mukaan myös poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen välinen yhteistoiminta, pakkopysäytykseen soveltuvien paikkojen kartoitus ja valinta sekä sovellettavat toimintamallit. Käytännössä voi olla kyse poliisin tai rajavartiolaitoksen kanssa suoritettavasta yhteistyöstä, jolloin ennakkosuunnitelmissa tulee huomioida eri toimijat ja heidän välinen tehtävien jako.

18 5 (5) 4 momentissa säädettäisiin, että pakkopysäyttämisessä saataisiin käyttää tämän asetuksen 9-14 :ssä mainittuja voimakeinoja. Ampuma-aseen käyttämisessä kulkuneuvon pysäyttämisessä on noudatettava mitä tullilain 25 :ssä säädetään ampuma-aseen käytöstä. 9 Menetelmät tie- tai maastoliikenteeseen käytettävän kulkuneuvon pysäyttämisessä. Pykälässä säädettäisiin, että tie- tai maastoliikenteeseen käytettävän kulkuneuvon pysäyttämisessä voidaan käyttää edellä ajamista, estettä, kiilaamista, kiinniajamista, kulkuneuvolla uhkaamista, piikkimattoa ja sulkua. 10 Edellä ajaminen. Tie- tai maastoliikenteeseen käytettävän kulkuneuvon edellä ajaen tapahtuvasta pysäytysyrityksestä olisi luovuttava, jos näyttää ilmeiseltä, että pysäytettävä ajaa tarkoituksellisesti Tullin kulkuneuvoon kiinni. Edelleen säädettäisiin, että pysäytysyrityksestä olisi luovuttava myös, jos pysäytettävä lähtee ohittamaan Tullin kulkuneuvoa paikassa, jossa näkyvyys on riittämätön, tiellä on kohtaavaa liikennettä tai jossa ohittamisesta aiheutuu muuta vaaraa. 11 Este. Pykälässä säädettäisiin, että tie- tai maastoliikenteeseen käytettävää kulkuneuvoa esteen avulla pysäytettäessä estettä ei saisi käyttää siten, että siitä voisi aiheutua erityistä vaaraa. 12 Kiilaaminen ja kiinniajaminen. Pykälässä säädettäisiin, että käytettäessä kiilaamista tie- tai maastoliikenteeseen käytettävän kulkuneuvon pysäyttämiseen olisi kiilaamisen kohteena olevalle annettava riittävä mahdollisuus kulkuneuvonsa pysäyttämiseen. Edelleen kiilaamista ei saisi käyttää suurilla nopeuksilla liikuttaessa. Kulkuneuvojen toisiinsa koskettamista olisi pyrittävä välttämään. Kiinniajamista voitaisiin käyttää tilanteissa, joissa ajonopeudet ovat suhteellisen alhaiset. 13 Piikkimatto. Pykälässä säädettäisiin, että piikkimattoa käytettäisiin tie- tai maastoliikenteeseen käytettävän kulkuneuvon pysäyttämiseen esteen tai sulun avulla kavennetulla ajoradan osalla. Piikkimatto olisi pyrittävä tekemään mahdollisimman havaittavaksi. Muu liikenne olisi mahdollisuuksien mukaan pysäytettävä riittävän etäälle piikkimatosta tai ohjattava kiertotielle. 14 Menetelmät vesikulkuneuvon pysäyttämisessä. Pykälässä säädettäisiin, että vesiliikennelaissa (463/1996) tarkoitetun vesikulkuneuvon pysäyttämisessä voitaisiin käyttää kulkuneuvolla uhkaamista, kiinniajamista, estettä ja sulkua. 15 Raidekulkuneuvon pysäyttäminen. Pykälässä säädettäisiin, että raidekulkuneuvoa pysäytettäessä tullimiehen tulisi tarvittaessa ottaa yhteyttä liikenteenohjauskeskukseen ja neuvotella erikseen mahdollisista käytettävissä olevista pysäytyskeinoista. 16 Tarkemmat määräykset. Pykälässä säädettäisiin, että Tulli voi antaa tarvittaessa tarkempia tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevia Tullin sisäisiä määräyksiä. 17 Voimaantulo. Asetus tulisi voimaan X päivänä Xkuuta 2017.