SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA VALMISTELUVAIHEEN AINEISTO VESI- JA MAA-AINESVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ / ARVOKKAAT MOREENI- MUODOSTUMAT

Transkriptio

1 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA VALMISTELUVAIHEEN AINEISTO VESI- JA MAA-AINESVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ / ARVOKKAAT MOREENI- MUODOSTUMAT Ympäristöministeriö julkaisi kesäkuussa 2007 selvityksen valtakunnallisesti arvokkaista moreenimuodostumista Suomessa. Selvityksen ovat tehneet Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) ympäristöministeriön toimeksiannosta. 1 Liitteessä 1 on ympäristöministeriön selvitystä koskeva tiedote ( ). Moreenimuodostumien huomioonottaminen maakuntakaavassa on osa vesi- ja maa-ainesvarojen kestävän käytön teemaa. 1. TEEMAA OHJAAVAT TAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ohjaavat maakuntakaavoitusta valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä. Näissä tavoitteissa todetaan maa-ainesten osalta seuraavat periaatteet: - Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon käyttökelpoiset kiviainesvarat sekä niiden kulutus ja kulutustarve pitkällä aikavälillä. Kiviainesten ottoon osoitettavien alueiden on perustuttava arviointiin, jossa selvitetään alueiden luonto- ja maisema-arvot sekä toisaalta soveltuvuus vesi- ja kiviaineshuoltoon. - Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. - Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Satakunnan maakuntakaavan tavoitteiden mukaan maakuntakaavalla edistetään luonnonvarojen säästävää ja kestävää käyttöä siten, että luonnonvarojen saatavuus turvataan myös tuleville sukupolville. Vesi- ja maa-ainesvarojen osalta tähän pyritään ohjaamalla maankäyttöä siten, että pohjavesialueiden käyttökelpoisuus turvataan samalla kun yhdyskuntarakentamiseen osoitetaan riittävästi maa-aineksen ottoalueita. Myös maaperän suojeluun sekä maisemaan ja luonnonarvoihin kiinnitetään huomiota osoittamalla luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat alueet. 1 Ympäristöministeriö 2007: Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007

2 2. ARVOKKAITA MOREENIMUODSTUMIA KOSKEVAT MERKINNÄT JA PERUSTE- LUT Arvokas moreenimuodostuma (osa-aluevarausmerkintä) Merkinnällä osoitetaan geologian, biologian tai maiseman kannalta merkittäviä valtakunnallisesti arvokkaita moreenimuodostumia. Lisämerkintä -mr tarkoittaa moreenimuodostumaa. Suunnittelumääräys: Arvokkaalta moreenimuodostumalta ei tule ottaa maa-aineksia. Perustelut Alueen maa-aineslain tarkoittamat maisema- ja luonnonarvot tulee huomioida myös alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Merkintä sallii maa- ja metsätalouskäytön. Alueilla on maa-aineslain 3 tarkoittamia maa-ainesten ottamista rajoittavia arvoja ottamisesta aiheutuisi kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista taikka huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Merkintä ei rajoita maa- ja metsätalouskäyttöä. Arvokkaina moreenimuodostumina osoitetaan 21 valtakunnallisesti merkittävää moreenimuodostumaa, joiden yhteispinta-ala on noin 5200 ha. Esitetyt arvokas moreenimuodostuma (ge-mr) aluevaraukset perustuvat valtakunnallisen moreenimuodostumien inventointiprojektin loppuraporttiin. Taulukko 1. Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat Satakunnassa (ge-mr, osaaluemerkintä). Moreenimuodostumiin liittyvää sanastoa on liitteessä 2. Kunta Alueen nimi muodostumatyyppi pinta-ala Eura Pyhäniemi drumliini 47 Eura Metsämäki kumpumoreeni 118 Eurajoki Jaakoniitun reunamoreeniparvi reunamoreeni 331 Harjavalta, Kiukainen, Kaunismäki drumliini 49 Nakkila Kokemäki, Ulvila Kannuskivenkangas kumpumoreeni 52 Lavia Kalmanmäki-Välimäki kumpumoreeni 69 Lavia Haapakorpi kumpumoreeni 97 Lavia Mäntyharju kumpumoreeni 42 Lavia Eteläharjunmäki- kumpumoreeni 7 Luokkamäki Merikarvia Silmunnevan kumpumoreenialue kumpumoreeni 34 Noormarkku Louhumäki kumpumoreeni 17 Noormarkku Susikorpi kumpumoreeni 52 Noormarkku Pirunkivenluolan kumpumoreenialue kumpumoreeni 36

3 Noormarkku Tornimäki kumpumoreeni 74 Ulvila Tuhkapakanmäki kumpumoreeni 54 Ulvila Trumetarinsuon kumpumoreenialue kumpumoreeni 33 Ulvila Levolan kumpumoreenialue kumpumoreeni 25 Ulvila Sorkomäki kumpumoreeni 65 Ulvila Ellikangas-Tuurunkangas kumpumoreeni 144 Ulvila Kirkkomäki-Huhtala kumpumoreeni 58 Ulvila Ekruutinmäet kumpumoreeni 124

4 Kuva 1. Valtakunnallisesti arvokkaiden moreenimuodostumien sijainti Satakunnassa

5 3. TEEMAN MAAKUNTAKAAVAMERKINTÖJEN OIKEUSVAIKUTUKSET Arvokkaat moreenimuodostumat osoittavat maa-aineslain tarkoittamia geologisia tai maisemallisia arvoja. Arvokkaita harju-, kallio- tai moreenimuodostumia käsittävien osa-aluevarauksien eli ge-h-, ge-k tai ge-mr-merkintöjen oikeusvaikutukset perustuvat alueella oleviin maa-aineslain (MAL) 3 maa-ainesten ottamista rajoittavien tekijöihin. Alueilta ei tulisi ottaa maa-aineksia, mutta maa- ja metsätalouskäyttöä merkintä ei rajoita. 4. MUUTOKSET VERRATTUNA SATAKUNNAN SEUTUKAAVAAN 5 Arvokas moreenimuodostuma merkintä (ge-mr) on uusi osa-aluemerkintä verrattuna Satakunnan seutukaavaan 5. Seutukaavassa ei ole osoitettu arvokkaita moreenimuodostumia. 5. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arviointia on tehty koko maakuntakaavan suunnitteluprosessin ajan teemakohtaisesti. Vaikutuksia selvitettäessä on otettu huomioon maakuntakaavan tehtävä ja tarkoitus sekä aikaisemmin tehdyt selvitykset siinä laajuudessa, että maakuntakaavan toteuttamisen vaikutuksia voidaan arvioida riittävässä määrin. Työn aikana on arvioitu myös aikaisempien selvitysten ajantasaisuutta ja soveltuvuutta yleispiirteisen maakuntakaavan tarpeisiin. Maakuntakaavan vaatimusten ja Satakunnan maakuntahallituksen hyväksyminen tavoitteiden mukaisesti esitetyillä aluevarauksilla pyritään edistämään luonnonvarojen säästävää ja kestävää käyttöä siten, että luonnonvarojen saatavuus turvataan myös tuleville sukupolville. Vesi- ja maaainesvarojen osalta tähän pyritään ohjaamalla maankäyttöä siten, että pohjavesialueiden käyttökelpoisuus turvataan samalla kun yhdyskuntarakentamiseen osoitetaan riittävästi maa-aineksen ottoalueita. Maa-ainesten ottoa rajoittavien aluevarausten tai merkintöjen osalta vaikutukset ovat yleensä vähäisempiä kuin maa-ainesten ottoa osoittavien merkintöjen osalta. Rajoittavat merkinnät tarkoittavat lähinnä nykyisen maankäytön jatkumista sellaisenaan, koska alueet ovat pääosin maa- ja metsätalouskäytössä. Arvokas harju- ja kallioaluemerkinnät ovat osin jo Satakunnan seutukaavasta 3 lähtien toimineet maa-aineslain 3 rajoittavien tekijöiden tulkinnan apuna. Suurin osa näistä merkinnöistä on ollut koko ajan yleisesti hyväksyttyjä. Muutamien alueiden osalta maa-ainesten oton paineet ovat kohdistuneet myös näille alueille. Paineet moreenimuodostumien taloudelliseen hyödyntämiseen ovat kasvamassa harjujen soravarojen vähetessä. Moreenimuodostumilla on kuitenkin taloudellisen merkityksen lisäksi myös muun muassa luonnon- ja maisemansuojelullista merkitystä. Vastavalmistuneen selvityksen mukaan Manner-Suomessa on yli 600 luonnonsuojelun ja maiseman kannalta valtakunnallisesti arvokasta moreenimuodostumaa, joista 23:lla on myös kansainvälistä arvoa. Satakunnassa valtakunnallisesti arvokkaita moreenimuodostumia on 21. Alueiden huomioonottaminen maakuntakaavassa hyödyttää maa-ainesten ottamisluvan hakijoita, joiden on maa-aineslupia hakiessaan esitettävä hankkeen ympäristövaikutuksia koskevat selvitykset. Se auttaa myös kuntia, joiden on lupia antaessaan varmistettava, ettei hankkeesta aiheudu laissa määriteltyjä vahingollisia ympäristövaikutuksia. Vertailu eri alueidenkäyttömerkintöjen vaikutuksista mahdollisuuksien ja uhkien kautta on toteutettu oheisessa taulukossa maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n ryhmittelyn mukaisesti (vaikutussarakkeiden otsikot). Vertailussa ajatellaan sekä maa-ainesten ottoa rajoittavien merkintöjen että sallivan merkinnän vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja ympäristöön, luontoon, aluerakenteeseen ja

6 talouteen sekä maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Arviointi on tehty taulukkomuotoon havainnollisuuden parantamiseksi. Taulukko 2. Vaikutusten arviointitaulukko MAANKÄYT- TÖ-LUOKKA/ arvokkaat moreenimuodostumat (gemr) alueet säilyvät merkinnät turvaavat nykyisen kaltaisessa maiseman käytössä, kuten metsätalousalueina eheyttä arvokkaat moreenimuodostumat (gemr) MUUTOKSET VAIKUTUKSET (MRA 1 ) muutokset vähäisiä uusi osaaluemerkintä Nykyiseen maankäyttöön Seutukaavaan Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon MAHDOLLISUUDET / myönteiset vaikutukset merkinnät estävät maa-ainesten oton Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin yhdyskunta- merkinnät säilyttävät alueita maavät valtakunnalli- merkinnät säilyttäainesten otolta sesti edustavia moreenimuodostumia UHAT / kielteiset vaikutukset merkinnät turvaavat arvokkaan lajiston säilymistä ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön merkinnät estävät maa-ainesten oton

7 LIITE 1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN TIEDOTE VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAITA MO- REENIMUODOSTUMIA KOSKEVASTA SELVITYKSESTÄ Uusi moreeniselvitys auttaa suuntaamaan maa-ainesten ottoa oikein Paineet moreenimuodostumien taloudelliseen hyödyntämiseen ovat kasvamassa harjujen soravarojen vähetessä. Moreenimuodostumilla on kuitenkin taloudellisen merkityksen lisäksi myös muun muassa luonnon- ja maisemansuojelullista merkitystä. Vastavalmistuneen selvityksen mukaan Manner-Suomessa on yli 600 luonnonsuojelun ja maiseman kannalta valtakunnallisesti arvokasta moreenimuodostumaa, joista 23:lla on myös kansainvälistä arvoa. Selvitys hyödyttää maa-ainesten ottamisluvan hakijoita, joiden on maa-aineslupia hakiessaan esitettävä hankkeen ympäristövaikutuksia koskevat selvitykset. Se auttaa myös kuntia, joiden on lupia antaessaan varmistettava, ettei hankkeesta aiheudu laissa määriteltyjä vahingollisia ympäristövaikutuksia. Tuoreen selvityksen ovat tehneet Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE) ympäristöministeriön toimeksiannosta. Selvitykseen valituista kohteesta tarkistettiin maastossa muodostumaa, joista 607 arvioitiin valtakunnallisesti arvokkaiksi. Valtakunnallisesti arvokkaiden kohteiden yhteispinta-ala on noin hehtaaria, joka on noin 1,2 % Suomen moreenimuodostumien kokonaispinta-alasta. Moreenimuodostumiin liittyy samantyyppisiä maisemallisia ja elollisen luonnon arvoja kuin kallioihin ja harjuihin: korkeita selänteitä, paikoin avoimia kasvillisuustyyppejä, varjorinteitä tai ravinteikasta maaperää, joka näkyy mm. lehtomaisena kasvillisuutena. Moreenimuodostumilla on myös opetuksellista ja virkistys- ja ulkoilukäyttöön liittyvää merkitystä ja usein ne kertovat myös asutuksen ja elinkeinojen kehittymisen historiasta alueella. Selvityksessä moreenimuodostumat jaetaan selännemäisiin drumliineihin, kumpumoreeneihin ja reunamoreeneihin. Moreenimuodostumat esiintyvät yleensä muiden samantyyppisten muodostumien kanssa kenttinä. Merkittävimpiä drumliinialueita ovat Pieksämäen, Kuusamon, Kemin, Utsjoen ja Lounais-Suomen drumliinikentät. Kumpumoreenialueista tärkeimpiä ovat Porin-Ahlaisten, Kalajoen- Pihtiputaan, Ranuan ja Kemijärven kumpumoreenikentät. Reunamoreeneja esiintyy kenttinä pääasiassa Etelä- ja Itä-Suomessa, Salpausselkävyöhykkeen tuntumassa sekä Merenkurkun alueella. Erikoisia ja näyttäviä moreenimuodostumia ovat esimerkiksi Vuorenmaan drumliini Juvalla sekä Furuskäretin kumpumoreenimuodostuma ja Svedjehamnin reunamoreenimuodos- tuma Mustasaaressa. Svedjehamnin reunamoreenialue on lisäksi kasvillisuudeltaan erittäin arvokas rantalehtoineen ja katajaketoineen. Lisää tietoa lupaharkinnan pohjaksi Selvitys palvelee ensisijaisesti maa-aineslain mukaista lupaharkintaa ja alueiden käytön suunnittelua. Moreenimuodostumat onkin selvityksessä arvotettu maa-aineslain ympäristökriteerien perusteella, joissa on otettu huomioon erityisesti geologiset, biologiset ja maisemalliset arvot. Selvitys ei ole suojeluohjelma, eikä sillä ole suoraan lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia. Maa-ainesten ottoluvista päättää kunta. Laki edellyttää, että luvan hakija esittää hakemuksen yhteydessä selvitykset ottamisalueen vallitsevista luonnonolosuhteista sekä hankkeen ympäristövaikutuksista. Kunnan on varmistettava, ettei maa-ainesten ottamisella aiheutettaisi esimerkiksi luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista. Lain tavoitteiden toteutuminen edellyttää tietoja geologisten muodostumien luonnon- ja maisema-arvoista, niiden pohjavesioloista ja toisaalta muodostumien hyödyntämiskelpoisista kiviainesmääristä ja laaduista. Lupaharkinnan seurannan yhteydessä on käynyt ilmi, että kaikilla kunnilla ei ole ollut käytettävissään riittäviä selvityksiä lupaharkinnan perustana. Lupahakemuksesta on pyydettävä alueellisen ympäristökeskuksen lausunto mm. silloin, jos alueella on maa-aineslain 7 :n tarkoittamaa valtakunnallista tai muutoin huomattavaa merkitystä luonnonsuojelun kannalta. Maakunnan liiton lausunto on pyydettävä, jos alueella on huomattavaa merkitystä maakuntakaavoituksen kannalta. Kunnilla, maanomistajilla ja muilla asiasta kiinnostuneilla on mahdollisuus tutustua selvitykseen kesäkuun puolivälin jälkeen, johon mennessä selvitys toimitetaan nähtäville niihin kuntiin, joiden alueilla on arvokkaita moreenimuodostumia. Tiedot arvokkaista moreenialueista karttoineen löytyvät myös ympäristöhallinnon verkkosivuilta osoitteesta:

8 SANASTOA 2 Drumliini - mannerjäätikön liikkeen suuntainen pohjamoreenista syntynyt virtaviivaistunut selänne Kumpumoreeni - moreeniaineksesta tai moreenimaisesta aineksesta pääosin koostuva kumpu tai selänne, joka on syntynyt kuolleen, paikalleen sulavan jään oloissa jäätikön pinnalle vapautuvasta aineksesta tai jäätikön pohjakontaktissa, jään sulaessa vähitellen pois Moreeni - geneettinen maaperän kerrostumatyyppi (sedimentti); jäätikön kuljettamasta, kasaamasta ja kerrostamasta aineksesta syntynyt sekalajitteinen maalaji - morfologis-geneettinen muodostuma: kumpumoreeni, reunamuodostuma ym. Reunamoreeni - jäätikön reunaan syntynyt reunan suuntainen moreenivalli tai selänne 2 Ympäristöministeriö 2007: Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Suomen ympäristö 14/2007