KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA (2. VMK) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA (2. VMK) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAA-AINESTEN OTTOVYÖHYKKEET (SORA- JA HIEKKA, MOREENI) ARVOKKAAT KALLIO- JA MOREENIMUODOSTUMAT POHJAVESIALUEIDEN SEKÄ KALLIOKIVIAINES- JA RAKENNUSKIVIAINESTEN OTTOVYÖHYKKEIDEN TARKISTUS Maakuntahallitus Nähtävillä viranomaisneuvottelu xx.xx

2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN POHJA Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa määritetään yhtenäisin perustein riippumatta siitä, onko kyse yleisluonteisesta (maakuntakaava) tai yksityiskohtaisesta (asemakaava) kaavamuodosta. Asianosaisten ja osallisten osallistumismuodot määritellään kussakin tapauksessa erikseen. Menettelytapoja valittaessa on otettava huomioon vaikutusalueen laajuus, maankäytön merkittävyys ja osallisten määrä. Kaikki mainitut seikat korostavat yleisen tiedottamisen merkitystä, kun kyseessä on maakuntakaava. Osallisiksi luetaan tässä maakuntakaavassa sekä kansalais- ja viranomaistahoja että julkisia (kuntia ja seurakuntia sekä metsäkeskuksia) ja yksityisiä yhteisöjä (kuten yhtiöitä, osuuskuntia ja yhdistyksiä). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) esitetään osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt sekä se, miten kaavan vaikutuksia arvioidaan. OAS:a koskeva säännös on maakunnan liittoa velvoittava, minkä noudattamatta jättäminen johtaa myös menettelytapavirheeseen. Vaikka OAS:sta ilmoittaminen voidaan käsitellä kaavoituskatsauksessa, liitto tiedottaa asiasta kuten jäljempänä tiedottamisen yhteydessä on mainittu. Henkilökohtaista tiedottamista kirjeellä tms. tavalla ei suoriteta. (MRL 63 ): Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Mielipiteen voi esittää kirjallisesti tai suullisesti. Vuorovaikutus säädellään seuraavasti (MRL 62 ); säännös on maakunnan liittoa velvoittava, minkä noudattamatta jättäminen johtaa menettelytapavirheeseen: Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. 2

3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN AJANTASAISUUS Mikäli prosessin aikana suunnittelutehtävä olennaisesti muuttuu, voidaan tarpeen mukaan muuttaa OAS:aa. Sitä päivitetään koko kaavaprosessin ajan tarpeiden mukaan. Viimeisimmät päivitykset on merkitty punaisella. OSALLISET Maanomistajat Ne, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Viranomaiset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Kaava-alueen maa- ja vesialueiden omistajat ja haltijat Kaava-alueen ulkopuolisen maa- ja vesialueen omistajat ja haltijat Kaavan vaikutusalueen asukkaat Yritys ja elinkeinoharjoittajat Alueella työssä tai koulua käyvät henkilöt Yritysten ja laitosten palvelujen käyttäjät Maakunnan alueen kunnat Naapurimaakunnat Valtion viranomaiset Aluehallinnon viranomaiset Viranomaisluonteisia tehtäviä hoitavat Elinkeinoelämää edustavat keskeiset yhteisöt Alueellisella tasolla toimivat yhteisöt Valtakunnalliset edunvalvontajärjestöt Asukkaita edustavat yhteisöt sekä harrastusyhdistykset Osallisten antama palaute käsitellään kaavan johtoryhmässä, ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten ryhmässä sekä maakuntahallituksessa. Palaute menee tiedoksi maakuntavaltuustolle. Palaute ja siihen reagointi laitetaan vaihemaakuntakaavan Internet-sivustolle. 3

4 SUUNNITTELUN KOHDE- JA VAIKUTUSALUE Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavan suunnittelun kohdealue käsittää maakunnan kuuden seutukunnan alueet. Nämä ovat Joutsan, Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Saarijärven-Viitasaaren ja Äänekosken seutukunnat. Kaavan vaikutusalue (vaikutukset kestävään kehitykseen, ekologisuuteen, talouteen, sosiaalisesti kestävään kehitykseen ja kulttuuriin) on maakuntaa suurempi käsittäen käytännössä koko Suomen, koska kiviaineksia viedään maakunnan ulkopuolelle ennen kaikkea betonituotteiden ja kivijalosteiden muodossa. Kaava-alue 4

5 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavan laatimisen lähtötilanne Maakuntakaava sisältää maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavan tehtävä on määrittää alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoittaa aluevarauksia alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamisen kannalta tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkuudella. Keski-Suomen maakuntakaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa Maakuntakaava on alistettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntavaltuusto päätti myös esittää ympäristöministeriölle, että voimassa olevat Keski-Suomen seutukaavat kumotaan. Vahvistettavana oleva maakuntakaava on ns. kokonaismaakuntakaava. Se käsittää asutusrakenteen, liikenteen, teknisen huollon, luonnonvarat, erityistoiminnot, kulttuuriympäristön, luonnonsuojelun ja virkistyksen. Kaava pitää sisällään pohjavesialueita sekä maa-ainesten (sora ja hiekka), kalliokiviainesten ja rakennuskiviainesten ottovyöhykkeitä. Monet aluevaraukset sisältyvät jo lainvoimaiseen seutukaavaan (5.VK). Valmisteilla ovat myös Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta koskeva 1. vaihemaakuntakaava (1. VMK) ja turvetuotantoa koskeva 3. vaihemaakuntakaava (3. VMK). Vahvistettavana oleva kaava ja keskeinen taustamateriaali sekä vaihemaakuntakaavojen aineistot ovat nähtävillä Keski-Suomen liiton Internet-sivuilla osoitteessa Tavoitteet Maakuntakaavoituksessa on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan otettava huomioon käyttökelpoiset kiviainesvarat sekä niiden kulutus ja kulutustarve pitkällä aikavälillä. Kiviainesten ottoon osoitettavien alueiden on perustuttava arviointiin, jossa selvitetään alueiden luonto- ja maisema-arvot sekä toisaalta soveltuvuus vesi- ja kiviaineshuoltoon. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. 2.vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä turvata suojelullisesti arvokkaiden harju-, kallio- ja moreenialueiden suojelulliset arvot ja hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Kaavassa kiinnitetään erityistä huomiota vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen (MRL 28 ). Vaihemaakuntakaava tulee täydentämään merkittävältä osalta vahvistettavana olevaa maakuntakaavaa. 5

6 Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntasuunnitelma on hyväksytty maakuntavaltuustossa Suunnitelmassa esitetyn vision mukaan Keski-Suomi on tulevaisuudessa tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta. Maakuntasuunnitelman mukaan kaivannaisteollisuuden toimintaedellytykset turvataan alan teollisuutta ja muuta kiviaineksen käyttöä varten. Sen vuoksi harjuaineksen sekä sitä korvaavan kiviaineksen ottamisalueet tulee varata kaavoituksessa. Arvokkaan harjuluonnon ja kallioalueiden turvaamisesta vastaavat kunnat päätöksillään. Biologiset ja ekologiset suojeluarvot on tässä otettava huomioon. Hyvälaatuisen, terveellisen ja määrältään riittävän raakaveden saanti asutuksen ja tuotannon tarpeisiin on yksi luonnonvarojen käytön kriittinen menestystekijä. Suunnittelussa painopisteen tulee olla keskeisissä vedenhankintaan soveltuvissa pohja- ja pintavesialueissa ja niiden suojelussa sekä alueellisissa vedenhankintaratkaisuissa. Maakunnan suunnittelujärjestelmä Keski-Suomen maakuntaohjelmassa esitetään, että kalliokiviainesten sekä hiekan ja luonnonsoran saatavuus turvataan. Tämän edellytyksenä on, että maakunnassa on riittävään taustatutkimukseen perustuvat varaukset maa-ainesten ja kalliokiviainesten hyödyntämistä varten. Sora- ja hiekka-alueiden määrän ja laadun sekä pohjavesiolosuhteiden (Poski-hanke) osalta tarvitaan lisätutkimuksia. Tavoitteena on myös pohjavesien hyvän kemiallisen ja määrällisen tilan saavuttaminen sekä vesivarojen kestävän käytön edistäminen (vesipuitedirektiivin mukaiset vesienhoitosuunnitelmat). 6

7 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tulivat voimaan Niillä linjataan maamme alueiden käyttöä pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteiden tarkoituksena on vastata niihin ongelmiin, joita asettavat alueidenkäytölle mm. muuttoliike, yhdyskuntarakenteen hajautuminen, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnön säilyminen ja yhteysverkkojen toimivuus. Tavoitteita ollaan tarkistamassa ja tarkistus tullee voimaan vuonna Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Huomattava osa tavoitteista on kohdennettu koskemaan maakunnan suunnittelua ja nimenomaan maakuntakaavoitusta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttaminen ja huomioiminen Vaihemaakuntakaavan kannalta keskeiset tavoitteet liittyvät luonnonvaroihin. Yleistavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Valtakunnalliset alueidenkäytön erityistavoitteet kiviainesten osalta on esitetty edellä sivulla 4. Lisätietoja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista saa ympäristöhallinnon Internet-sivuilta 7

8 VAIHTOEHDOT Vaihemaakuntakaavan sisällön vaihtoehtoina tulevat olemaan tutkimusten ja selvitysten perusteella tehtävät toteuttamisvaihtoehdot. Kyseeseen tulevat erilaiset rajausvaihtoehdot, esitystapa sekä määräys- ja merkintätekniikka. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET MRL 9 : Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maakuntahallitus on tehnyt päätökset (4 ) ja (29 ) kaavaa varten laadittavan pohjaveden suojelun ja kiviainesten käytön yhteen sovittavan selvityksen tekemisestä (ns. Poski-projekti). Kilpailutuksen jälkeen projektin päätekijäksi valittiin Geologian tutkimuskeskuksen Itä-Suomen yksikkö (MH , 144 ). Projektissa keskitytään seuraaviin asioihin: II- ja III-luokan pohjavesialueiden laatu- ja määrätiedot Kulutusennuste maa-ainesten osalta Maa-ainesalueiden laatu- ja määrätiedot Tutkittavien kohteiden maa-aineslain 3 :n mukaiset arvot (kauniin maisemakuvan turmeltumista; luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista; huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa; tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa) Osassa vahvistettavana olevan maakuntakaavan kalliokiviaines- ja rakennuskiviainesalueiden maaaineslain 3 :n mukaiset arvot Rakennuskivilouhosten sivukivet (kiviainesta korvaava materiaali) Maa-ainesten läjitys- ja hyötykäyttöalueet Poski-projektissa hyödynnetään aikaisempi tutkimusmateriaali. Näitä ovat mm luvulla Geologian tutkimuskeskuksen tekemä TVL:n Keski-Suomen piirin soravarojen inventointi. Toinen selvitys tehtiin seutukaavaliitossa 1980-luvulla ja siinä tarkasteltiin pitkäaikaiseen ja laaja-alaiseen maa-ainesten ottoon soveltuvia harjualueita. Vahvistettavana olevaa maakuntakaavaa varten laadittiin sora- ja hiekka-aluemuistio. Keski-Suomen harjuluontoselvitys on keskeistä lähtökohtamateriaalia yhdessä valtakunnallisesti arvokkaiden kallioalue- ja moreenialueselvitysten kanssa. Keski-Suomen ympäristökeskuksen pohjavesiin liittyvät tutkimustulokset ovat myös projektin käytössä, samoin Keski-Suomen tiepiirin moreenitutkimusaineisto 1990-luvulta. Vaihemaakuntakaavan vaikutusten arviointi käynnistyy, kun kaavan vireilletulosta on ilmoitettu. Arviointi on jatkuvaa ja sen suorittaa maakunnan yhteistyöryhmän asettama ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmä. Arvioinnin lähtökohtana ovat kaavaa varten tehdyt tutkimukset ja selvitykset. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan eri sidosryhmien ja kansalaisten näkemykset ja mielipiteet. 8

9 Vaikutusten arviointi keskittyy seuraaviin maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :ssä mainittuihin merkittäviin välittömiin ja välillisiin vaikutuksiin (kaavan sisältö kursivoinnilla merkittävän vaikutuskohteen jäljessä): ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön (pohjavesialueiden tarkistus, arvokkaat kallio- ja moreenimuodostumat) maa- ja kallioperään (maa-ainesten ottovyöhykkeet, pohjavesialueiden sekä kallio- ja rakennuskiviainesvyöhykkeiden tarkistus), veteen (maa-ainesten ottovyöhykkeet, pohjavesialueiden tarkistus), ilmaan ja ilmastoon kasvi- ja eläinlajeihin (maa-ainesten ottovyöhykkeet), luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin (maa-ainesten ottovyöhykkeet, pohjavesialueiden sekä kallio- ja rakennuskiviainesvyöhykkeiden tarkistus) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen kaupunkikuvaan, maisemaan (maa-ainesten ottovyöhykkeet), kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Tarkemmin vaikutusten arviointia on kuvattu ympäristöministeriön maankäyttö- ja rakennuslaki sarjan oppaassa Osallistuminen ja vaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa ( KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavaprosessi jakautuu kuuteen vaiheeseen: Aloitus- ja tavoitevaihe (tammi 2007-maaliskuu 2008) Aloitusvaiheessa laaditaan kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä järjestetään kaavan lähtökohtia ja tavoitteita koskeva viranomaisneuvottelu. Kaavan vireilletulosta ilmoitetaan. Aloitusvaiheessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) tiedotetaan ja varataan mahdollisuus palautteen antamiseen. Maakuntahallitus päättää vaihekaavan laadinnasta ja hyväksyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja siihen sisältyvän kaavan tavoitteen. Valmisteluvaihe (elokuu 2007-elokuu 2009) Valmisteluvaiheessa tehdään tarvittavat selvitykset ja arvioidaan niiden pohjalta vaikutuksia yhdessä osallisten kanssa. Selvitykset sekä muu kaavaan liittyvä valmistelumateriaali asetetaan vaiheen lopussa nähtäville. Maakuntahallitus päättää valmistelumateriaalin nähtävillepanon. Ehdotusvaihe (elo-lokakuu 2010) Ehdotusvaiheessa laaditaan kaavaehdotus valmisteluvaiheesta saadun palautteen ja mahdollisten lisäselvitysten perusteella. Vaikutusten arviointia tarkennetaan ja laaditaan kaavaselostus. Vaihe päättyy kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen. Jos kaavaehdotusta muutetaan olennaisesti nähtävilläolon jälkeen, on se asetettava uudelleen nähtäville. Maakuntahallitus päättää ehdotusvaiheen nähtävillepanon. Hyväksymisvaihe (tammi-toukokuu 2011) Hyväksymisvaiheessa käsitellään ehdotuksesta annetut muistutukset ja lausunnot, pidetään viranomaisneuvottelu ja tehdään kaavaehdotukseen tarpeelliset korjaukset. Maakuntahallitus päättää muistutusten ja lausuntojen sekä viranomaisneuvottelun huomioonottamisesta. Maakuntahallitus ja maakuntavaltuusto hyväksyvät vaihekaavan ja se saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Maakuntakaavan hyväksymistä koskeva päätös saatetaan yleisesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. 9

10 Maakuntakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla suoraan ympäristöministeriöön. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Vahvistamisvaihe (kevät 2011-) Vahvistamisvaiheessa ympäristöministeriö arvio kaavan lainmukaisuuden ja vahvistaa kaavan kokonaan tai jättää sen osittain tai kokonaan vahvistamatta. Vahvistamisvaiheessa maakuntakaavaan voidaan vielä tehdä ministeriössä oikaisunluonteisia korjauksia ja liiton suostumuksella vähäisiä muutoksia. Täytäntöönpano- ja seurantavaihe (kevät 2012-) Liitto seuraa kaavan tavoitteen toteutumista ja kaavan muutostarpeita. VAIHE Aloitus- ja tavoitevaihe Posken koonti OAS 1.viranomaisneuvottelu Valmisteluvaihe Selvitykset Kuuleminen Ehdotusvaihe Kuuleminen Hyväksymisvaihe 2.viranomaisneuvottelu Maakuntahallitus Maakuntavaltuusto Vahvistaminen Alistaminen vahvistettavaksi YM:n vahvistuspäätös Täytäntöönpano ja seuranta Täytäntöönpanopäätös Mahdolliset jatkovalitukset Seuranta Kaavaprosessin vaiheet OSALLISTUMISMENETTELYT JA TIEDOTTAMISEN TAVAT Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät liittyvät tiedon jakamiseen, tiedon hankkimiseen ja yhteistoimintaan. 10

11 Vuorovaikutusmenetelmät kaavaprosessin eri vaiheissa Tiedon jakaminen Tiedon hankkiminen Yhteistoiminta Kuulutus Kirjallinen mielipide Lausunto Muistutus Nähtävillepano Tiedotustilaisuus Ohjausryhmä Viranomaisneuvottelu Aloitus- ja tavoitevaihe Valmisteluvaihe Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe Vahvistamisvaihe Tiedottamisen lakisääteisiä menettelyjä ovat kaavan vireilletulosta ilmoittaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS), kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä oloon liittyvät kuulemiset, jolloin osalliset voivat lausua mielipiteensä. Nähtävillä oloista ilmoitetaan niin kuin Keski-Suomen liiton ilmoitusten julkaisemisesta on päätetty ja niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnissa julkaistaan (MRA 12 ). Lehtiilmoitukset julkaistaan alueella ilmestyvissä maakunnallisissa lehdissä Keskisuomalainen ja Keski-Suomen Viikko. Lakisääteisistä menettelyistä tiedotetaan myös Keski-Suomen liiton www-sivuilla ( Kukin kunta täydentää tiedottamista tekemiensä tiedottamispäätösten mukaisesti. Maakunnassa toimiville tiedotusvälineille, kuten paikallisradioon ja -tv:oon sekä seudullisiin, alueellisiin ja paikallisiin lehtiin laaditaan tiedotteita vaihemaakuntakaavan valmistelun etenemisestä. Valmistelun vaiheista saa tietoa koko kaavaprosessin ajan suoraan Keski-Suomen liiton alueiden käytön yksiköstä (ks. yhteystiedot) tai Keski-Suomen liiton Internet-sivuilta, jota käytetään vaihemaakuntakaavan pääasiallisena tiedotuskanavana. Suunnitteluun liittyvät keskeiset asiakirjat (mm. osallistumis- ja arviointisuunnitelma) löytyvät myös liiton kotisivuilta. Edellä esitettyjen osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyjen lisäksi osallisilla on mahdollisuus vaikuttaa ja antaa palautetta koko kaavaprosessin ajan. Kirjallista palautetta on mahdollista antaa suoraan kaavan laatijoille postitse, faksilla tai sähköpostilla. Suullista palautetta on mahdollista antaa tiedotus- ja keskustelutilaisuuksissa, puhelimitse tai henkilökohtaisesti. YHTEYSTIEDOT Vaihemaakuntakaavaa varten on nimetty ohjausryhmä, jonka jäsenet ovat: Maria Nikkarinen Hannu Liimatainen Markku Karvonen Geologian tutkimuskeskus Keski-Suomen kauppakamari Keski-Suomen tiepiiri 11

12 Minna Koskinen Ari Huhtala Pirjo Luotola Pertti Ruuska Juhani Paavola Ritva Britschgi Terttu Hentinen Seppo Suominen Martti Ahokas Keski-Suomen ympäristökeskus Maanrakentajien Keski-Suomen piiri Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MTK Keski-Suomi SLL Keski-Suomen piiri Suomen ympäristökeskus Maakuntahallituksen edustaja Maakuntahallituksen edustaja Keski-Suomen liitto (pj.) 2. vaihemaakuntakaavan käytännön valmistelusta vastaa Keski-Suomen liiton alueidenkäytön yksikkö. Kaavan valmistelua johtaa kehittämisjohtaja Martti Ahokas ja vastaa suunnittelupäällikkö Olli Ristaniemi. Kaavan laatijan yhteystiedot: Keski-Suomen liitto Sepänkatu JYVÄSKYLÄ puh faksi sähköposti: etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi kehittämisjohtaja Martti Ahokas p , martti.ahokas@keskisuomi.fi - maakuntakaavaprosessin johto - maakuntakaavan oikeusvaikutukset suunnittelupäällikkö Olli Ristaniemi p , olli.ristaniemi@keskisuomi.fi - maakuntakaavaprosessin vetovastuu - kaavaselostus ja kaavakartta - maa-ainesvarat - tutkimukset ja selvitykset maakuntainsinööri Jarmo Koskinen p , jarmo.koskinen@keskisuomi.fi - alue- ja yhdyskuntarakenne - pohjavesialueet maakuntasuunnittelija Jarkko Pietilä p , jarkko.pietila@keskisuomi.fi - kulttuuriympäristöt - alueellisen kehityksen seuranta, analyysi ja ennakointi ympäristöpäällikkö Reima Välivaara p , reima.valivaara@keskisuomi.fi - suojelualueet - luonnonsuojelu - ympäristövaikutusten arviointi projektisihteeri Hanna Kunttu p , hanna.kunttu@keskisuomi.fi - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - sihteerin tehtävät - tilasto- ja tausta-aineiston kokoaminen ATK-valmistelija Juuso Huhtala p juuso.huhtala@keskisuomi.fi - julkaisut - paikkatietoaineistot - tilasto- ja tausta-aineiston kokoaminen ATK-piirtäjä Tuula Niemistö p , tuula.niemisto@keskisuomi.fi - kaavakartta - paikkatietoaineistot - tilasto- ja tausta-aineiston kokoaminen 12

13 13