Ympäristöministeriö esittää lausuntonaan asiasta seuraavaa.

Transkriptio

1 Päiväys Datum Dnro Dnr YM184/04/2009 Työ- ja elinkeinoministeriölle Viite Hänvisning Kauppa- ja teollisuusministeriön päivätty lausuntopyyntö TEM269:00/2008 Asia Syöttötariffityöryhmän loppuraportti Ärende Ympäristöministeriö esittää lausuntonaan asiasta seuraavaa. Ympäristöministeriö yhtyy pääosiltaan työryhmän mietinnön kohdassa 10 esitettyihin keskeisiin ehdotuksiin. Kuitenkin ympäristöministeriö haluaa korostaa seuraavia asioita ja että ne otetaan jatkovalmistelussa huomioon. EU:n ilmasto- ja energiapaketissa Suomelle määrätty uusiutuvien energialähteiden kansallinen tavoiteosuus 38 % energian loppukäytöstä on hyvin haastava. Päästökaupan lisäksi kasvihuonekaasupäästöjä olisi vähennettävä 16 % päästökauppasektoreiden ulkopuolella vuoden 2005 tasoon nähden. Kansallisen ilmasto- ja energiastrategian toteuttamisessa olisi tämän vuoksi huomioitava erityisesti sellaisten uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen, jotka vähentäisivät kasvihuonekaasupäästöjä mahdollisimman tehokkaasti. Tuulivoiman lisäksi biomassan sekä aurinkoenergian ja sähkön että vesivoiman hyödyntämisen lisääminen ovat pääasiallisia kohdealueita. Työryhmän ehdotukset koskevat tässä vaiheessa vain tuulivoimaa ja biokaasua. Merituulivoiman osalta ehdotukset eivät vielä ole riittäviä, jonka kustannukset ovat muuta tuulivoimaa korkeammat. Merituulivoimasta tulee tehdä työryhmän ehdotuksen mukaisesti lisäselvitys, jossa käytäisiin läpi vaihtoehtoja tukea merituulivoiman demonstroimista Suomessa ja investointien edellytyksiä. Muita mahdollisesti syöttötariffin piiriin harkittavia uusiutuvia energialähteitä kuten puuperäinen energia, peltobiomassa, kasviöljyt, pienvesivoima ja aurinkosähkö työryhmä on tarkastellut vain lyhyesti. Kuitenkin näitä uusiutuvia energialähteitä koskevat ehdotukset ovat myös kiireellisiä, koska vuoden 2020 tavoitetaso on kova ja ajankohta on suhteellisen lähellä. On otettava huomioon, että suurimman uusiutuvien tuottajan ja käyttäjän, metsäteollisuuden rakennemuutos on vastaavasti pienentänyt uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Ympäristöministeriön käsityksen mukaan biokaasun tarve olisi erityisesti liikenteen polttoainekäytössä sähköntuotantoa suurempi, vaikka biokaasun käytön hyötysuhde olisi parempi sähkön- ja lämmöntuotannossa. Biokaasun hyödyntämisen mahdollisuudet liikenteen biopolttoaineena tulisi selvittää erikseen ja syöttötariffin käyttö tämän toiminnan tukemiseen.

2 2/5 Esimerkiksi jätteestä syntyvä biokaasu sopisi kaupunkien ja julkisen liikenteen polttoaineeksi. Ratkaisuja eri käyttötarkoituksiin on edistettävä nopeasti, koska kehitystyö tällä sektorilla on Suomessa hyvin vähäistä. Syöttötariffin tulisi olla tarpeeksi pitkäaikainen, että se kannustaisi investointeihin. Aiemman työryhmän esittämä aika vuotta lienee sopiva. Nyt työryhmä esittää 12 vuotta. Syöttötariffi voisi olla etupainotteinen, jolloin se helpottaisi investointien kuoletusta. Ympäristöministeriö esittää biokaasun hyödyntämisen mahdollisuudet liikenteen polttoaineena tulisi selvittää erikseen ja syöttötariffin käyttö tämän toiminnan tukemiseen. Tuulivoiman syöttötariffin ja kaavoituksen suhteesta ympäristöministeriö lausuu seuraavaa: Tuulivoimatuotannolle valmisteltavana oleva syöttötariffi on keskeisessä asemassa tuulivoimarakentamisen sijoittumisessa. Alueidenkäytön ja tuulivoimakapasiteetin merkityksellisen lisäämisen kannalta olisi perusteltua, että myös merialueiden tuulivoimatuotannon rakentaminen lähtisi käyntiin ja että tuulivoiman syöttötariffia koskeva ratkaisu olisi tällaisen kehityksen mahdollistava. Voimassa olevissa maakuntakaavoissa on osoitettu useita tuhansia megawatteja tuulivoimakapasiteettia rannikko- ja merialueille. Valtioneuvoston päättämä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistus edellyttää maakuntakaavoituksen käynnistämistä myös sisämaassa. Tämä työ on käynnistymässä useassa maakunnan liitossa. Maakuntakaavoituksen edellytyksenä on ollut tieto tuuliolosuhteista, joka saadaan, kun Tuuliatlas loppuvuonna valmistuu. Ympäristöministeriössä on käynnissä selvitys maankäyttö- ja rakennuslain mahdollisesta muuttamisesta koskien tuulivoimarakentamisen yksityiskohtaista kaavoitusta. Työ valmistuu ensivuoden alkupuolella. Ympäristöministeriö esittää, että merituulivoimasta tehdään lisäselvitys, jossa käydään läpi vaihtoehtoja tukea merituulivoiman demonstroimista Suomessa ja investointien edellytyksiä. Laitoskohtaiset rajaukset Laitoskohtaiset rajaukset ovat olennaisia syöttötariffia sovellettaessa. Työryhmä ehdottaa hallinnollisiin kustannuksiin ja käytännöllisiin asioihin perustuen sekä tuulivoimalle että biokaasulle hyvin korkeita tehorajoja. Asia on periaatteellisesti ja myös käytännössä tärkeä, koska pientuulivoima ja pienbiokaasulaitokset eivät yleisty, jolleivat ne saa tukea jossain muodossa. Jos syöttötariffia ei voida ulottaa tuulivoimalle alemmalle tehotasolle käytännön syistä, olisi pientuulivoimalle saatava muunlaista tukea. Pientuulivoiman edistämiseksi olisi perustettava erillinen työryhmä, jossa sille sopivia tukitoimenpiteitä arvioitaisiin. Tämä voisi käsitellä mahdollisesti myös muuta pientuotantoa, kuten vesi- ja aurinkovoimaa. Tavoitteena tulisi olla löytää keinoja hajautetun pientuotannon edistämiseksi. Tuulivoimayhdistyksen pientuulitoimikunta on jo pohtinut asiaa ja pientuotannon mahdollisuuksia liittyä sähköverkkoon. Hajautetun sähköntuotannon merkitys saattaa tulevaisuudessa olla suuri, jos sille annetaan edellytykset kehittyä. Samalla uuden teknologian kehitys uusiutuvien pientuotannossa vahvistuu Suomessa, joka tukee myös alan työllisyyttä ja suomalaisten yritysten energiateknologian vientiä. Uusiutuviin ja energiatehokkuuteen liittyvä vihreä teknologia on

3 tulevaisuuden ala, jolla on globaalisti suuret mahdollisuudet sekä kaupallisesti että kasvihuonekaasupäästöjä vähentäen. 3/5 Ympäristöministeriö esittää, että jos syöttötariffia ei voida ulottaa tuulivoimalle alemmalle tehotasolle käytännön syistä, olisi pientuulivoimalle saatava muunlaista tukea. Pientuulivoiman edistämiseksi olisi perustettava erillinen työryhmä. Ympäristöministeriön mielestä työryhmän ehdotukset biokaasun suhteen on rajattu liian tiukasti hallinnollisiin kustannuksiin ja sähkön tuotannon kokonaistarkasteluun perustuen. Asia tulisi tarkastella laajemmasta näkökulmasta. Olisi otettava huomioon biokaasun pientuotannon myönteiset ympäristö- ja ilmastovaikutukset sekä hajautetun energiantuotannon edistäminen. Pientuotannon edistäminen palvelisi maatiloja, joilla on halua edistää uusiutuvien käyttöä ja pienentää energiankulutustaan ja nimenomaan ulkopuolisen energian käyttöä. Maatilat voisivat kehittyä myönteisellä ohjauksella energiaomavaraisiksi. Suomi on sitoutunut tiukkoihin tavoitteisiin niin uusiutuvan energian kuin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen suhteen. Tällöin pientuotantoa olisi kaikin keinoin rohkaistava. Suomessa on kehitteillä paljon biokaasua hyödyntävää teknologiaa, joka uhkaa jäädä käyttämättä ja kehittymättä, jos syöttötariffi ei tue näiden markkinoille tuloa. Samoin kehitystyö pysähtyy. Biokaasun osalta työryhmä ehdottaa, että syöttötariffijärjestelmän piiriin otettaisiin mukaan vain biokaasulaitokset, joiden generaattorin sähköteho on vähintään 300 kva. Tämän kokoluokan laitos on jo hyvin suuri. Työryhmän ehdottaman kokoluokan täyttämiseen vaaditaan esimerkiksi laitos, joka käyttää raaka-aineenaan viiden tuhannen sian sikalan tuottaman lannan. Erittäin harvalta alueelta löytyy useampi suuren kokoluokan kotieläintila niin läheltä toisiaan, että esimerkiksi lannan kuljettaminen raaka-aineeksi biokaasulaitokselle on järkevää. Mukaan otettavien laitosten koon rajaamista on perusteltu muun muassa hallinnollisilla kustannuksilla, joiden todetaan kasvavan sen mukaan mitä useampi laitos järjestelmässä on mukana. Tariffin tarkoituksena on kuitenkin edistää biokaasulaitosten perustamista, joten pelkästään hallinnollisien kustannuksien perusteella ei kokorajaa tulisi asettaa. Tulisi suosia maatilojen omia bioreaktoreja, jolloin lantaa ei tarvitsisi kuljettaa muualle käsiteltäväksi ja myös muut ympäristönäkökohdat voidaan hoitaa ja ratkaista pienessä kokoluokassa paremmin. Tämä mahdollistaisi muiden erikseen viljeltävien biomassojen energiakäytön. Lantaa käsittelevien biokaasulaitosten ohella syöttötariffin piiriin tulisi vastaavalla tehorajoituksella jätevedenpuhdistamot sekä yhteismädätyslaitokset, joiden raaka-aineena voivat olla biojäte, lietteet, teollisuuden orgaaninen jäte, eläinten lanta ja peltobiomassa Ympäristöministeriön mielestä biokaasun syöttötariffi pitäisi ulottaa myös pienempiin maatilakokoluokan laitoksiin. Kaatopaikkojen osalta työryhmä ehdottaa, että ne eivät olisi lainkaan syöttötariffin piirissä. Ehdotusta perustellaan sillä, että kaatopaikkojen kaatopaikkakaasusta hyödynnetään energiantuotannossa nykyisin lähes puolet. Jäljellä oleva potentiaali on noin 0,4-0,5 TWh sähköä. Kaatopaikoilla on lainsäädännön kautta velvoite jätteiden käsittelyyn. EY:n kaatopaikkadirektiivin (1993/31/EY) mukaisesti käytössä olevilta kaatopaikoilta täytyy kerätä metaani talteen ja vähimmilläänkin polttaa metaani soihdussa. Lisäksi asiaa on perusteltu sillä, että kaatopaikat voivat periä tarkoitukseen jätteenkäsittelymaksua. Ympäristöministeriön käsityksen mukaan kaatopaikkoja ei tulisi sulkea syöttötariffin ulkopuolelle. Mikään ei pakota kaatopaikan pitäjää hyödyntämään biokaasua sähkönä. Kaatopaikan pitäjä voi polttaa sen soihdussa. On huomattava, että kaatopaikoilla syntyy 29 % Suomen biokaa-

4 4/5 susta ja sen hyödyntämättä jättäminen olisi haaskausta. Vuonna 2008 biokaasua kerättiin talteen arviolta hieman yli puolet. Kaatopaikkakaasua hyödynnetään energiantuotannossa tai poltetaan soihdussa. Soihtupoltossa menetetään energian tai lämmöntuotanto, mutta vältetään metaanin pääseminen ilmakehään. Kaatopaikkakaasusta tuotettiin sähköä kuudella kaatopaikalla. Nämä ovat toiminnassa olevia kaatopaikkoja. Sellaisia käytöstä poistettuja kaatopaikkoja, joissa kaasua syntyy hyödyntämiskelpoinen määrä, on arviolta kymmenkunta. On huomattava, että kaatopaikkakaasua syntyy suurilla kaatopaikoilla kymmeniä vuosia toiminnan päättymisen jälkeenkin. Kaatopaikat ovat kuuluneet muiden maiden ja myös Saksan syöttötariffijärjestelmään. Vertailu Saksan syöttötariffijärjestelmään: Syöttötariffit ovat lisänneet tuntuvasti uusiutuvan energian tuotantoa Saksassa. Biokaasun tuotanto perustuu suurelta osin peltobiomassan tuotantoon mädättämistä varten. Syöttötariffit ovat ohjanneet maataloustuotantoa energiakasvien tuotantoon. Vuoden 2008 lopussa biokaasulaitoksia oli noin 4000 ja näiden yhteenlaskettu teho noin 1400 MW. Biokaasulla tuotetun sähkön määrä 7,1 TWh. Saksan biokaasun syöttötariffijärjestelmää on kehitetty monin korjauksin. Nyt järjestelmä toimii hyvin. Saksasta saadut kokemukset ovat hyödyllisiä ja niitä voitaisiin pitää perustana suomalaista järjestelmää laadittaessa olosuhteemme huomioiden. Suomessa käyttöön otettavassa syöttötariffijärjestelmässä voitaisiin ottaa käyttöön ilmasto- ja energiastrategiassa mainittu teknologian kehittämiseen liittyvä komponentti, jolla kehityshankkeita voitaisiin vauhdittaa. Ympäristöministeriö esittää, että biokaasun syöttötariffiin otetaan teknologian kehittämisen komponentti, jonka voi saada uuden paremman teknologian kehittämiseen ja käyttöönottoon. Tiettyjen käyttäjäryhmien vapautukset Kohdassa 5.2 on esitetty vaihtoehtoja tiettyjen käyttäjäryhmien mahdollisiksi vapautuksiksi tariffimaksusta. Monissa Euroopan maissa sähköintensiivinen teollisuus on joko kokonaan tai osittain vapautettu uusiutuvaan energiaa liittyvistä maksuista. Jos vapautuksiin ryhdytään pitäisi eri toimialoja kohdella yhdenvertaisesti sähköintensiivisyyden ja siitä seuraavien vapautusehtojen mukaan. Ehdotusten ympäristövaikutukset Tuulivoiman edistäminen on päästöttömän energian lisäämistä, joka on tässä mielessä erittäin kannatettava asia. Kuitenkin ympäristönäkökohdat on otettava huomioon sekä maisemallisesti että luontoa ja meri- ja muuta ympäristöä muuttavana. Myös meluhaitat saattavat olla huomattavia tuulivoimaloiden läheisyydessä. Näitä pyritään ottamaan huomioon kaavoituksessa sekä lupa- että YVA-menettelyssä.

5 5/5 Biokaasun syöttötariffi on ympäristön kannalta monessa mielessä myönteinen asia. Se tukisi haja-asutusalueiden jätevesilietteiden, karjatalouden ylijäämälannan, taajamien biojätteiden ja elintarviketeollisuuden sekä kaupan biohajoavan jätteen yhteisratkaisun taloutta. Mädätettävä jäte sopii yleisesti paremmin biokaasutukseen kuin polttoon. Kaatopaikkakaasua koskeva syöttötariffi edistäisi syntyvän biokaasun hyödyntämistä ja vähentäisi kaatopaikkojen kasvihuonekaasupäästöjä. Biokaasun syöttötariffin ulottaminen maatilakokoluokkaan maatalouden lantojen käsittelyyn helpottaisi lantojen aiheuttamia ympäristöhaittoja. Näitä ovat erityisesti vesistöhaitat ja rehevöityminen. Ylijohtaja Pekka Jalkanen Yli-insinööri Risto Kuusisto JAKELU: YM/Osastot