ORTODOKSINEN KIRKKO SUOMESSA

Transkriptio

1 Helvi Murto ORTODOKSINEN KIRKKO SUOMESSA Viimeisten Suomen kdymien sotien jdlkeen on tietoisuus ja tuntemus ortodoksisesta kirkosta huomattavasti kasvanut. Nimi ortodoksinen e1i oikeaoppinen perustuu si i hen - eftei nnnis ole vuoden 787 "vv jdlkeen rnitenkdiin uudistettu tai rnuutett.u. Varhaishistoriaa 0rtodoksinen kirkko on maamme vanhin krlstilllsyyden haara. Jo 800-1uvu11a Novgorodista tehtiin ldhetystycitd nykyisen Suomen a1uee11e aina Mikkelin seudu11e asti. Arkeologisten lciytdjen ldhinnd ristin muodon perusteella on ndin pdiitelty. Ensimrniiinen rauha idiin ja ldnnen vd1i11d v Piihkiniisaaren rauha merkitsi mytis katolisen ja ortodoksisen klrkon ra jaa. Ndin maarnlne itdisimrnissii osissa sdilvi ortodoksinen usko. Yhtendisen klrkon jakautuessa 1054 virallisestl ita- ja ldnsikirkoksi e1i ortodoksiseksi ja katoliseksi kirkoksi olivat keskuspaikat Konstantinopoli ja Rooma. Arabiassa 600-1uvu11a syntynyt islarn eteni voimakkaasti kohti Eurooppaa. Vuonna 1453 Turkin sulttaani valloitti Bysantin keisarin viirneisen tukikohdan Konstantinopolin. Tdmiin seurauksena ortodoksisen kirkon keskukseksi tuli Kiova (Kiev), jonka suuriruhtinas Vladimir I Suurj (Pyha) kastettiin krlstinuskoon 989. Hdnestii tuli Vendjdn ensimmdinen kristitty hallitsija. Mycihemmin, kun Moskova vapautui tataar i laisval lasta ( uvu1la), kehittyi se itdisen kirkon keskukseksi. Vendjiin tsaari ja Moskovan patriarkka rnuodostivat kiinteiin hallinnollisen yhteyden, joka kesti y1i neljdsataa vuotta. Suomenkin ortodoksien kirkollinen keskus oli Moskova aina Vendj?in vallankumoukseen asti. Suomen itsendistyttye (1917) raja sulkeutui ja yhteys Veneijdn kirkkoon kiivi raahdottomaksi. Ajatus hallinnosllisesti itsendisestd kirkosta o1i o11ut jo aikalsemrninkin esl11d, ja nyt se toteutui valtioneuvoston antamalla asetuksella kirkkokunnasta tuli autonominen. Koska ei voinut o1la hengellistdkddn yhteytte ateistiseen Neuvostoli-ittoon, siirrettiin vuonna 1923 hengellinen johtajuus Konstantinopolin ekumeeniselle patriarkal1e. Se on yhe voimassa. ( Ilmenee esim. piispan asettamisessa). Suomen Ortodoksinen Arkkipiispakunta on toinen kansankirkkomme samanlaisin oikeuksin ja velvollisuuksin kuin ev.1uterilainenkin kirkko. (esim. verotusoikeus) Mutta se on ai-na ollut vdhernmistcjnd. Vuoden 1993 tilaston mukaan jdsenmiiiirii on Kun Suomi 1939 joutui sodan pydrteisii-n, olivat ortodoksit ehkd pahiten sen jaloissa. Kirkkokunta menetti ornaisuudestaan noln 9OZ ja ja sen vdestiiste 7O7. nenetti kotinsa 51

2 ja kotiseutunsa. Siirtolaisina he joutuivat eri puo1i11e Suomea. Yhteydenpito seurakuntalalsiin vaikeutui. Vahitellen rakennettiin uusia kirkkoj'a ja tsasounia! Kaikki fuoscarit jdiviit rajan taakse. Nilden asukkaat joutuivat siirtolaisuuteen. Suomessa vietettiin vuonna 1977 Valamon luostarin 800-vuotisjuhlia. Nyt Moskovasta lciytynyt vanha kdslkirjoj-tus kertoo, ette se perustettj.inkln kaksisataa vuotta myijhemmin, vasta uvun lopulla. "Heiniiveden Uuden Valamon johtaja, arkkimandriitta Panteleirnon toteaa, ettei luostari-n hengellinen imago muutu, vaikka sen ikee ja henkilijhistoriaa koskevat kdsitykset muuttuisivat. Perusasiat pysyvdt.rt Toinen Laatokan saarelle perustettu miesluostari o1i Konevitsan luostari. Sen 600-vuotisjuhlia vietettiin (1993) Keiteleen Hiekan ti1al1a, jossa evakoidut Konevitsan munkit eliviit 16 vuotta. Si tten irrhl at iatkuivat J Heindveden Uudessa Valamossa, jonne vuonna 1956 viihiin kdynyt veljestd siirtyi. Kolmas luostari syntyi Petsamoon vuonna Sleltekin rnunkit siirrettiin Uuteen Valamoon. Nuorin ja ainoa naisluostari, Lintu- 1an naisluostari, perustettiin vuonna 1895 Kannakselle. Marraskuun 11. pdiveind i939 nunnat ldhtivdt evakkoon eiviitkii ttkoskaan endd palanneet takaisin rakkaaseen Kivennavan Lintulaantt. Rajan ldheisyydestd johtuen ldhtci tapahtui nopeasti. Kaikki omaisuus jel paikalleen. Sisarten pakomatka johti Heimeen Kuhmalahteen. Mutta vakinainen paikka luostari.11e 16ytyi Heindveden Palokista. Toive paluusta Karjalaan raukesi vuonna Ortodoksit menettivat 76 kirkkoa, 98 rukoushuonetta, lukemattomia koteja ja omaisten hautapaikkoja. Vuonna 1949 luovutetun alueen seurakunnat lakkautettiin ja ortodoksisen vdestcin uuslsta asuma-alueista muodostettiin uusia seurakuntia. Kyrnmenen vuoden kuluessa rakennettiin 13 kirkkoa. 42 rukoushuonetta ja 19 hautausnaata. Kirkkoja, rukoushuoneita ja kappeleita on noin 135 (1989). Vanhin ortodoksinen kirkko on Lappeenrannassa vuodelta Ilomantsin Hattuvaarassa on viehatteve tsasouna, joka on rakennettu vuosina Suurin ja komein 52 on Uspenskin katedraali. Junalandldin kuolonuneen nukkumisen muistoksl pyhitetty temppeli Helsingin Katajanokalla vihittiin Sen rakennustyylissii korostuu voimakkaasti bysanttilainen perinne. ttkupoli kuvaa taivasta, siind ndkyy Jumalan hyvyys, Jumalan ndyryys ja rakkaus... Kristuksen siunaava kiisi sulkee suojaansa taivaan tavoin jokaisen tdnne tulevantt. (Tapani Repo) Tarnpereel- 1e rakennettiin Aleksanteri Nevskin muistolle omistettu klrkko vuosina Kaupunki lahjoitti tontin, asessori von Frenckell tiilet ja suurlahjoittajana o11 vapaaherra Nottbeck. Temppeli palveli veniiliilstd varusviiked ja muita tanne muuttaneita ortodokseja. Suhde ortodokseihin Yleensd hlstorian kuluessa on todettava, ettd ortodoksinen kirkko on o11ut marttyyrikirkko, ensin islamin paineen alaisena sitten konmunismin kahlitsernana. Tdrnd on tietenkin jdttdnyt jdlkensd. Uskon asiat on ol1ut hoidettava kirkon ja kodin sisii11d. Ulospiiin suuntautuvaa toimintaa ei o1e sallittu. Kun uvu11a luterllaisen puhdasoppisuuden aikana Karjala ja Kiikisalmenlddni liitettiin Ruotsi-Suomeen (Stolbovan rauha 1617) joutulvat ndiden seutujen ortodoksit vaikeuksiin. Heitii pakkokdiinnytettiin luterilaisiksi. Vaikka pitdj?issd oli ortodokslnen kirkko, piti viiestcjn rakentaa luterilainen kirkko ja lukea luterilaista katekismusta. Yhden vuoden ajan oli 1aki, joka kielsi kuoleman uhalla kiidntymiistii ortodoksiksi. Ndistd pakotteista seurasi, ette osa asukkaista piti omaa uskon ndkemystiiiin niin arvokkaana ja rakkaana, ettd he jdttivdt kotiseutunsa ja muuttivat Tverin ldiiniin 1eihe11e Moskovaa, Siellii asuvat, suomalaista syntyperdd olevat tiesivdt vielei uvu11a. rnistii heidein sukunsa o11 sinne tu1lut. Ennen talvisotaa kutsuttiin Tampereellakin yleisestl ortodoksista kirkkoa ryssdn kirkoksl ja siellei kdvijciitei ryssdn uskoisiksi. Se o11 halvekslva nimltys, jo11a on historialllnen taustansa. Kun Suomi kuului uvu11a autonomisena suuriruhtinaskuntana Vendjddn, yrltettiin suomalaisia vendldistytt62i. Yhtend aseena kdytettiin orto-

3 doksista kirkkoa. Korostettiln sitd, ettd jokainen vendldlnen on oikeaoppinen eli ortodoksi ja toisaalta ;ot ainen ortodoksl on vendldinen. Tdstd seurasi suonalaisiin ortodokseihin kohdistunut ryssdviha. Sota-aika ja siirtolaisuus opettivat viihitellen ldnsisuomalaisiakin ymmdrtdmddn toisenlaista uskonvakaumusta. Nykyisin ortodoksisuus kiinnostaa monia luterilaisia, ja se on antanut vaikutteita kirkollisellakin alueef1a. Kannattaa myds muistaa, ettii suuri osa Kalevalan ja Kantelettaren runoutta on kerdtty ortodokslselta alueelta, jossa Karjalan vanha kulttuuri on saanut eldd. Nykyinen tilanne Hal1lnno11isesti Suornessa on kolme hiippakuntaa. Karjalan hiippakunta, jonka keskus on Kuopiossa. Nykyinen arkkipiispa Johannes on entinen lut.kirkon pappi (Vilho Rinne). Apulaispiispa Ambrosius asuu Joensuussa. Toinen on Helsingin hilppakunta johtajanaan metropoliitta Tilhon. Kolnas hiipakunta on 0u1ussa. Sen esimies on piispa Leo. Seurakuntia on 25. Ne saattavat o11a hyvinkin laaja-alaisia,koska seurakuntalaisia asuu eri paikkakunnilla. Jokainen ortodoksilapsi saa oman kirkkokuntansa mukaista uskonnon opetusta. Paplt opiskelevat Joensuun yliopistossa vuodesta Ennen opetus tapahtui Kuopiossa. Johtavat ortod. papit opiskelevat myds ulkomailla esim. Kreikassa. Kirkkokunnalla on oma kirkollishallitus ja kirkolliskokoukset. Useat ortodoksit solrnivat avloliiton luterilaisen kanssa. Noln B0Z on seka-avioliittoja ja ndiden lapslsta kastetaan 7O% luterilaisiksi. vain 302 ortodokseiksi. Uskonelh'n; Tdrkeintd on hengellinen kasvu ja henki- Itjkohtainen opetus. Kirkolla on ainoastaan yksi totuus. Seurakunta on yksi, pyhd, yhteinen ja apostolinen. Hlerarkia kuuluu vain hallintoon (patriarkka, piispa, metropoliitta jne. ). Pappla kutsutaan isiiksi, joka nimitys on 15heinen ja ldrnmin, ja 1uo helposti yhteyden seurakuntalaisiin. Kirkko on alttiina pahojen ja hyvien voimlen vaikutukselle kuten yksityinen ihminenkin. Taistelu pahaa vastaan kuuluu eldmdiin. ttme kynndmme, Sestiimme ja kitkemme, mutta Jumala antaa kasvunr?. Niin klrkko kuin yksilcikin joutuu kdrslmyksiin, kokee vainoa ja halveksuntaa. Mite vainotumpi, sen voimakkaampi. 'Idllainen kirkon puolesta tdysin luonnollinen alistuvaisuus on erdissd historin vaiheissa antanut aihetta noniin vddrinkiisityksiin. Ortodoksi-11e kirkko on todellinen eldmdnmuoto, jossa on tietoisen eldmdn tuntornerkit. ttkristus tuli rnaan piiiille kutsunaan meiddt luokseentt, sanotaan erddssd jumalanpalvelutekstisss. Taivasten val-takunta on kaikkien u1ottuvi11a. Slta edustavat: Raamattu, ternppelit, papit, jurnalanpalvelus, ikonit, veisut, kynttildt, paastonajat ja etenkin sakramentit e1i mysteerit. Ne yllepiravet kaipuuta, toivoa, uskoa, antavat voimaa ja jatkuvasti uudistavat tahdon hyvdn etsimiseen. Jumalanpalvelus Kirkkovuosi alkaa syyskuun ensimmdisend piiivdnii. Se sisbltdd kaikkl pyhien ihmisten muistopeivdt ja vuoden juhlapdivdt. Jumalanpalvelukseen kuuluu noninalsia, rlkkaita perinteisis nuotoja. Penkkejd kirkkosalin keskellii ei ole, si116 ortodoksi seisoo palveluksen aikana, Hdn on vae1lukse11a pelastuksen polu11a. Hdn ei suo laiska1le keholleen sen halajamaa nukavuutta. tthiin seisoo Luojansa, Mestarinsa, Tuomarinsa edessd: hdn seisoo niinkuin syytetty, si11d hdn tletds, ette hdnen syntikuornansa on mittaamattoman suuri". V i1i11e h?in tekee ristinmerkin, kumartaa, lankeaa polvilleen otsa maahan painettuna. Ndin rukous kumpuaa hdnestii sanoin, lauluin ja ilmaisuliikkein. Ristin tekeminen sisdltdd pyynncin: siunaa ajatukseni, tunteeni ja katteni teot. Kun sanoja ei liiydy, voi ottaa vahakyntti15n, sytyttda sen ja asettaa kirkossa olevaan telineeseen. Palava tuohus pukee ilmi rukoilijan tunteet: yhta ldmmin, yhtii kirkas, yhtd puhdas haluaisin o11a sinun edessiisi Herra. Kirkossa ei ole urkuja vaan kuoro. Ortodoksit haluavat yllstdd Jumalaa ihnisddnin el koneellisesti. Kristikunta muodostaa 53

4 yhden kokonaisuuden ja slksi rukoi-1laan nyds vainajien puolesta. Pyydetdiin anteeksiantoa ja rauhaa heidiin sieluil- 1een. Pyhdt ihniset ja ikonit Pyhdt ihmiset ovat o1eell1nen osa klrkon jiisenid. He omaavat vahvemman uskon ja suuremman voiman. He voivat rukoilla eldvien puolesta. Ndin yhteys ja yhdessdolo kirkon pyhien kanssa on vahvistavaa ja siunaavaa. Esim. kasteessa lapsi saa jonkun pyhdn nimen ikzidnkuin suojelijakseen ja on siten pyhdn ihmisen voimakentdssd. Nimi on siis yhdysside, Kaikkien pyhlen y1dpuo1e11a on Jumalanditl, Jumalan-synnyttdjii, Ainainen Neitsyt Maria. Hdnen synnittcimyytensd on henkilcikohtaista. Hiinen rakkautensa Jumalaan o1i niin suuri, ettd se sulki synnin pois hdnen sisimmdstddn. Aiti ja Poika ovat erottamattomasti yhtd. Jumalaniiidlssd yhdistdmdtijn on yhdistynit, Jumala ja ihminen, neitsyys ja iiitiys. Hdn rukoilee Poikaa, joka on hdnen Luojansa. Hdnen suhteensa luontoon on didillinen. Jumalandidin ikonit kertovat kaikkikdsittdviistd hellyydestd, myijtdtunnosta ja didillisyydestii. Hdn on "suloinen siimespuu, joka monia srroiaa ia neifth,c turvattomat rakkauden vaatteella". (Akatisto Jumalan-synnyttdj2i11e ). Erilaisla ikoneita on klrkoissa 'ia kodeissa. Ne ttikkuna ovat ikuisuuieen'l kuten sanotaan. Niiden avu11a ihmisen on helpompi tavoittaa juma1a111- nen. Se kohtaa hdnet vdrein ja viivoin. Kuvauksen kohde on tdrkein, siksi perin- Leinen maalaustapa on seilynyt. Sakramentit eli mysteerit Seitsemdn mysteerid perustuvat kirkon uskoon ja pysyviit salaisuuksina. Kaikissa niisse kiiytetddn ristinmerkkid viilinaani ia nanni a 1 i ++A "i;-h D^^ ";i va LlffaJana. rappl ei sano: Minei kastan... tai mind,,i - i-^ T,,-^1 ^- -^ 1.,^1 i v-lill-rr Jne. vaan:.jt-lilra-lail pa r vertja N.N. kastetaan...vihitddn Isdn, Pojan ja Pyhdn Hengen nineen, KASIE on kaikkien rnysteerien ovi. Alkukristillistd tapaa noudattaen se suoritetaan upottamalla. Se puhdistaa ruumiin ja sielun synnistd. Lapsesta tulee kristj.tty. Sen tunnuksena hdn saa kasteristin. I,{YRIIALLAVOITELUSTA seuraa kirkon jdsenyys. Se tapahtuu valittcimesti kasteen jdlkeen. Voldeltu saa voirnan vastustaa syntid. Pahojen voimien rynndkkii sisirnmdssdmme on usein niin voimakas, ettd ihminen tarvitsee lisdii apua. Sen tarjoaa KATUMIKSEN sakramentti.(rippf) Siihen osallistuminen a1kaa, kun lapsi itse on tietoinen synnistd. Hdn tunnustaa sen rippi-isd1-1e, joka on hiinelle apuna, vdlikappaleena. Pieninkin katumuksen huokaus tai kyynel rlittiili Jumalan anteeksiannon saamiseksl. Hengellisen valtansa toimittaa mysleereitd pappl saa PAPPISVIHKI- MYXSESSA. Sen suorittaa piispa kdttenpddllepanemisen kautta. Seurakuntapapin ja diakonin tulee o11a naimisissa, "yhden vaimon mies". (1 Tim.3:2 ja 3:12) Piispa valitaan naimattomien pappien siis rnunkklen tai leskien keskuudesta. AVIOLIITON mysteerissd on monia vertauskuvallisia tapoja esim. kruunujen pitdminen vihi L tdvien pddn pee11e. Papin vdlityksellzi kirkko siunaa miehen ja naisen yhteiselemiin ja rukoilee hei11e Jumalan armoa, jotta yhdyseldmli pysyisi puhtaana kristillisessd merkityksessd. SAIRAAI{VOIIELU perustuu Raamatun sanoihin: ttjos joku teistd sairastaa, kutsukoon tykdnsd seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hdnen edestddn, voidellen hdntd iiljyl1ei Herran ninessd" (Jaak.5:14). Se voidaan toistaa useastikin samalle henki1ci11e. Se ei sils o1e viimeinen voi-te1u. Sairas saa siitd hengellistei ja ruumiillista voimaa. Pyhin ja suurin ja keskeisin on HERRAN EIfIOOLLINEN (eukarlstia). Uskova1le merkitsee eldrnd ilman osallisuutta Ehtoo11ise11e hengellistei ndlkdd ja kuolernaa. Ehtoollislelpd muserretaan rnaljaan, ja pappi jakaa sitii pienelld 1usika11a seurakuntalaisllle. Kastetut lapsetki,n voivat nauttia Ehtoollisen, vaikka eivdt vi-e15 kdvelisikddn.

5 Suurin juhla on pddsidinen, juhlien juhla. Keskelld ycitd ke11o kaksitoista, kaikuu sanona: ttkristus nousi kuolleistd, kuolemalla kuolenan voitti ja haudoissa oleville eldmdn antoirt Totisesti nousi, laulaa seurakunta ja kaikilla on palavat tuohukset kiidessd. Lehteet: Grimberg Car1, Kansojen historia osat 10 (1957), 16 (1958) Colliander Tito, Kreikkalais-ortodoksinen usko ja eldndnniikemys 1962 Huctari-Sa1rnenka11io, Uskonto Suomessa 1984 Lehtiartikkelit: Aamulehti Suomen ortod.kirkk<r Aamulehti Konevitsan luostarl ( Aarne VAI i nnrn) Helsingin Sanonat Kuka perustl Valanon luostarin (Jorma Korhonen) 55