Nuorten palkansaajien työuran alku 1980-luvulta 2010-luvulle

Transkriptio

1 Nuorten palkansaajien työuran alku 1980luvulta 2010luvulle Satu Ojala, sosiaalipolitiikka, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto Eläketurvakeskuksen sosiaaliturvaseminaari, Aulanko,

2 Esityksen runko ja käytettävät tilastot I. Työvoimatutkimuksen aikasarjat nuorista : työllisyys, työttömyys II. Nuorten palkansaajien työurien alku Työoloaineistot 1984, 1990, 1997, 2003, vuoden rekisteriseuranta vuosittaisista työkuukausista III. Nuorten X ja Ykohorttien työkuukaudet vuotiaina FLEEDrekisteriaineisto, jossa kolmannekset kaikista työikäisistä kohorteista, tarkastelussa X:t 1972 ja 1977 sekä Y:t 1982 ja 1987 IV.Työlinja ja nuoret

3 Onko kaikki niin huonosti? Mitä mieltä media on nuorista? HS Ura : TYÖN TEKEMINEN on murroksessa. Vakituinen palkkatyö näyttää vähenevän ja antavan sijaa keikkataloudelle: työmarkkinalle, jonka perustana ovat lyhyet sopimukset ja freelancetyöt. Epävarmuus kasvaa, ehkä työttömyyskin, ja palkat saattavat laskea. Aamulehti : Suomen Ysukupolvi jäi tyhjän päälle luvuilla syntyneet vaarassa syrjäytyä pysyvästi työmarkkinoilta

4 Onko kaikki niin huonosti?..myös tutkimus antaa aihetta ihmetellä: Laura Haapala: Joustava työ, epävarma elämä (Like 2016): Vakituiset kuukausipalkkaiset työsuhteet ovat jäämässä historiaan: ne korvataan pätkätöillä, nollatuntisopimuksilla, ketjutetuilla sijaisuuksilla ja pakkoyrittäjyydellä. tai kv. tutkimus yleistyy Suomeen liian helposti: Courtin & Avendano 2016: the growing financial instability of younger cohorts and the lengthening of the transition towards adulthood (Billari and Liefbroer, 2010; Furstenberg et al., 2004; Kahn et al., 2013; Kaplan, 2012; Lee and Painter, 2013)

5 Empiirisiä havaintoja Kinnunen & MäkiFränti (Suomen pankki ): Nuorten sukupolvien tulokehitys lähes pysähtynyt ks. keskustelua Roope Uusitalon, Pasi Pyöriän blogit koulutustaso Alatalo, Mähönen & Räisänen (TEM 2017): Nuorten ja nuorten aikuisten työelämä ja sen ulkopuolisuus: Nuorten voimassa olevat työsuhteet lyhytkestoisia Nykyisen työsuhteen kesto vuosina, työoloaineistot ,1 4,1 9,4 16,3 19, ,9 4,1 9,2 14,5 19, ,1 3,5 8,2 14,2 19, ,8 3,3 7,9 14,0 19, ,9 3,3 7,2 12,7 19,5

6 I Työvoimatutkimuksen aikasarjat nuorista : työllisyys, työttömyys taulukkotyökalut

7 100 I Työllisyys ja työttömyysasteet 15 24v., 25 34v., vs v vuosikeskiarvot, työvoimatutkimus Työllisyysaste, % 1564 Työllisyysaste, % 1524 Työttömyysaste, % 1524 Työllisyysaste, % 1564 Työttömyysaste, % 2534 Työttömyysaste, %

8 I Työvoiman ulkopuolella olevien osuus samanikäisestä väestöstä, , vuosikeskiarvot, työvoimatutkimus 70% 60% 50% 1524 Työvoiman ulkopuolella olevien osuus samanikäisestä väestöstä 40% 30% 20% 10% 0% Työvoiman ulkopuolella olevien osuus samanikäisestä väestöstä 2534 Työvoiman ulkopuolella olevien osuus samanikäisestä väestöstä

9 60 I Nuorimpien miesten tilanne, vrt. huoli 20 24vuotiaiden miesten korkeasta NEETasteesta (OECD Education at a Glance 2016), työllisyys ja työttömyys 15 24v , vuosikeskiarvot, työvoimatutkimus 50 Naiset 1524 Työllisyysaste, % 40 37,2 Miehet 1524 Työllisyysaste, % ,7 19, ,1 19,9 25,4 21,8 Miehet 1524 Työttömyysaste, % Naiset 1524 Työttömyysaste, %

10 Johtopäätöksiä työvoimatilastoista: nuorten työmarkkinaasema, etenkin nuorimpien miesten, kaikkein suhdanneriippuvaisinta nykytilanne vertautuu 2000lukuun (työllisyys ja työttömyys 15 35vuotiailla melkein yksi yhteen v kanssa) PAITSI nuorimmilla ero naisten ja miesten välillä revennyt miksi 25 34vuotiaiden työvoimaan kuulumattomien osuus kasvanut 2010luvulla? (vai onko?)

11 II Nuorten palkansaajien työuran alku Satu Ojala ja Pasi Pyöriä (2016) Vakautta vai epävarmuutta? Nuorten palkansaajien työuran alku 1980luvulta 2010luvulle. Teoksessa Noora Järnefelt (toim.) Työolot ja työurat: tutkimuksia työurien vakaudesta ja eläkkeelle siirtymisestä. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 8/2016.

12 Mitä tehtiin? Verrattiin vuosien 1984, 1990, 1997, 2003 ja 2008 työoloaineistojen nuoria ja 25 30v. (väh. 10 viikkotyötuntia syksyllä/keväällä palkkatyössä olleita) kaikkiin palkansaajiin, tarkastelussa työkuukaudet vuosina (vuosikeskiarvo kolmena seurantavuonna) Pitkittäismuotoiset aineistot ja GEEmenetelmä Taulukko 1. Työoloaineistojen ja rekisterien vastaajamäärät ikäryhmittäin v v v v v Yht

13 Mitä löydettiin? Kolmen vuoden seurantaajan vuosittaisten työkuukausien keskiarvo, nuoret vs. kaikki palkansaajat Malli 1, vakioitu seurantaajan vuodet, päätoiminen opiskelu v v v v v. Voimakkaimmin yhteydessä iän lisäksi: aika (nuorilla vakaa tai yhä paraneva kiinnittyminen t1t3, pl. 1990l.) työsuhteen määräaikaisuus aiempi työttömyys tietysti syntyvä vauva. Alueen tyött%, toimiala vähemmän kuin arveltiin 2530v. Ka. Kaikki palkansaajat 1524v Malli 4, vakioitu t1t3, opiskelu, sp, koulutustaso, parisuhde, onko ja syntyykö lapsi, viikkotyöaika, määräaikaisuus, aiempi työttömyys, toimiala, työpaikan henkmäärä, alueen tyött.aste v v v v v. 2530v. Ka. Kaikki palkansaajat 1524v.

14 Myös 2008 jälkeen nuorten työkuukausien määrä koheni 12 Yksilö ja rakenteellisia tekijöitä kontrolloitu yrs yrs yrs yrs year years years = 2011

15 Vastaavasti työttömyys vähenee nuorilla, 2008 palkansaajat + työttömyyskuukausien keskiarvot t1 t3 3 Vain t1t3 mallissa, ei julkaistu 2,5 2 1,5 1 0,5 1524vuotiaat 2530v. 3145v. 4660v

16 Vielä, työttömyyskuukaudet t1 t vuotiailla ,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 Maanisesti kontrolloitu tilanne, ei julkaistu 1984, , , , , v +2 v +3 v

17 Mitä päätellä työoloaineistojen nuorista palkansaajista? Kerran työllinen, myös toisen kerran pitkään työllinen? Työhön kiinnittyminen paranee? Työurat pitenevät mukavasti alkupäästä nuorimmilla? 25 30vuotiaat jo tiukimmin työelämässä eri ikäryhmiä verrattaessa

18 III Päteekö työurien koheneminen kaikilla kohorteilla vai onko jotakin tapahtunut sitten vuoden 2011? oliko kyseessä vain valikoitunut joukko nuoria palkansaajia? Nuorten X ja Ykohorttien työkuukaudet 25 27vuotiaina, alustavaa analyysia Ojala & AartJan Riekhoff: FLEEDrekisteriaineisto, jossa kolmannekset kaikista työikäisistä vuosittain alkaen jo 1988 tarkastelussa työkuukaudet kahdella X ja Ysukupolven kohortilla, opiskelevilla ja ilman Kohortti Työkuukaudet Seurantavuodet X , 26. ja X 1977 ikävuonna Y Y

19 III Päteekö työurien koheneminen nuorilla? Cohort All N total Mean employed months total SD Followup years / age X ,91 10, X ,18 7, Y ,27 7, Y ,12 7, Those not studying during these years Cohort N total Mean total SD Followup years / age 2527 X ,08 9, X ,09 6, Y ,13 5, Y ,99 5,

20 III Pätee niin naisilla kuin miehillä ALL Cohort N men Mean men N women Mean women , , , , , , , ,77 Those not studying during these years Cohort N men Mean men N women Mean women , , , , , , , ,78

21 III Ja eri koulutustasoilla ALL Cohort N edu low Mean edu low N edu mid Mean edu mid N edu high Mean edu high , , , , , , , , , , , ,62 Those not studying during these years Cohort N men Mean edu low N edu middle Mean edu middle N edu high Mean edu high , , , , , , , , , , , ,29 Nuorten työkuukausissa ei korkean koulutuksen premiumlisää tai sitten ero vasta myöhemmin uralla?

22 III Kohorttiefekti? Logistinen regressio em. kohorttiaineistoille 0=alle 36 kk, 1=36 kk eli koko ajan töissä (54 %) Model 1 Model 2 OR Sign. OR Sign. Constant 0,951 0,025 1,046 0,122 Woman (Ref. Man) 0,668 0,000 0,539 0,000 Ref. Low education Middle education 1,001 0,964 1,017 0,695 Higher education 0,68 0,000 0,62 0,000 Ref Born ,59 0,000 1,528 0,000 Born ,887 0,000 1,601 0,000 Born ,953 0,000 1,628 0,000 Woman * ,99 0,852 Woman * ,344 0,000 Woman * ,729 0,000

23 FLEEDhavainnoista Ynuorten työhön kiinnittyminen on 25 27vuotiaina parempaa kuin Xnuorten.. ehkä aiempienkin sukupolvien? nuorten urat saattavat jopa pidetä alkupäästä, mutta vertailu pitää ulottaa vielä 1980luvulle ja eri kohortteihin ja ikäryhmiin, koulutus, toimialaerot (Alatalo et al. 2017) työurien fragmentoituminen on vähän eri asia, mutta onko se todennäköistä: ammattien määrän osalta ei muutoksia sitten 1980luvun, työsuhteiden kestot lyhentyneet 90luvulta hieman (työoloaineistot) Alatalo et al. TEM 2017: Nuorten aikuisten asema työmarkkinoilla on kokonaisuutena heikentynyt pitkittyneen taantuman aikana suhteessa vanhempiin ikäryhmiin. Miten näin erilaiset arviot?

24 IV Työlinja ja nuoret

25 Kansalaisten työhalukkuutta arvostellaan aina kovenevina aikoina (Ojala 2016) YLE : Hesburgerin Salmela tylynä [ ]: Sosiaaliturva on vienyt suomalaisten työhalut : Jokainen turha ja tehoton yksilö, joka on tässä paketissa, on vientituotteen hinnassa, ja siksi meillä ei kauppa käy. Siinä on kymmenen vuotta hukkaan heitettyä aikaa, kun nuoriso opiskelee lähes kolmekymppiseksi.

26 "Kun saisi edes prosentin Kiran innosta" tullikoiralle lisääntyneet työt maistuvat (YLE )

27 70% Pitääkö nuorten työasenteista olla huolissaan? Pasi Pyöriä & Satu Ojala (2016) Nuorten työasenteet puntarissa eroaako Ysukupolvi edeltäjistään? Yhteiskuntapolitiikka 81:1, % 50% 40% 30% 20% 10% Kuvio 1. Ansiotyötä erittäin tärkeänä pitävät palkansaajat iän mukaan v (%). Tilastokeskus: työoloaineistot. 0% 1984*** 1990*** v v.

28 Nuorten työt: vahvuudet Nuoret kohortit kiinnittyneet työhön yhtä hyvin tai paremmin kuin edeltäjät päässeet arvioitua paremmin yli 2008 alkaneesta lamasta? Määräaikatyöt, ilta, yö, viikonlopun palvelualojen työt, nollatuntisopimukset ja itsensä työllistäminen koskevat muita useammin nuoria, mutta muita palkansaajia useammin joustavat työehdot on ihan ok, ja niistä siirrytään tai kiinnitytään ehdoiltaan vakiintuneempiin oman alan töihin = stepping stone /bridgehypoteesi (vs. trap) Työssä käyvät nuoret kokevat työelämänsä vanhempia yleisemmin laadukkaaksi. (Alatalo et al. 2017)

29 Entä se heikosti pärjäävä osa? Nuorten miesten (20 24v.) suhteessa heikko / hyvin suhdanneriippuvainen / samanikäisiin naisiin nähden heikentynyt työmarkkinaasema? Politiikkatoimien kapea työlinja, sanktiot uhka itsemääräämisoikeudelle ja psyykkiselle toimintakyvylle pitkällä aikavälillä Työlinjasta seuraa yhteiskunnan ilmapiirin ongelma: stigma tulevissa työnhauissa, sosiaalinen leima (Coutts 2009) Sosiaaliturvan ongelma: näin vahvasti ansiosidonnainen sosiaaliturva ei ole sosiaalisesti kestävä tapa huolehtia perusturvasta Halmetoja, Koistinen, Ojala (toim. 2016) Sosiaalipolitiikan lumo, TUP OA Books. Sanktiointi, vahtiminen ja haastatteleminen on kallista? Työntekijöille väsyttävää?

30 Nuoria koskevan politiikan ongelma Parhaimmillaan aktiiviset työmarkkinatoimet ovat hyvää sosiaalipolitiikkaa: vähentävät psyykkistä oireilua, lisäävät työhalukkuutta, taitoja ja saatua ammattilaisten tukea tuovat päivärytmin, sosiaalisen yhteisön, mielekästä tekemistä (Coutts 2009) Jos politiikan ensisijaisena tavoitteena on sosiaalisen kuuluvuuden tunteen ja oman toimijuuden vahvistaminen (selfefficacy) sekä osallisuus (Isola 2016).. tällöin syrjäytymisuhkaisille nuorille keskeistä olisi luoda paikallisesti ympäristöjä, jotka tukevat arkea: vertaisryhmän helppo saavuttaminen ilman stigmoja aikuinen ja ammattiapu lähellä mutta ei vastaanottokontekstissa Ja vasta näistä huolehtimisen jälkeen nuorisotakuun työpolitiikkatoimet.

31 Murros, vai alituinen muutos? muutosta on aina vaikea nähdä kattavaa murrosta, se lienee toimialakohtaista ja sen sisällä eriaikaista, erilaajuista Työmarkkinoilla on paljon integroivaa kapasiteettia (Pertti Koistinen 2016) Menneen maailman trendeillä on myös ennustusvoimaa? Suomi yhä erityinen Kiitos!

32 Extra Nuorten korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynnistä ja opiskelusta Ajankäyttöaineistot 1987/1988, 1999/2000 ja 2009/2010

33 (Korkeakoulu)opiskelijat tärkeä, ehkä joustavin osa työvoimaa? Pyöriä et al. (2017) Nuoret työelämässä. Teoksessa Pyöriä (toim.) Työelämän myytit ja todellisuus. Gaudeamus. 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% Kuvio. Korkeakouluopiskelijoista työhön, opiskeluun tai vapaaajan toimintoihin osallistuneet (%), arkipäivisin syystoukokuussa klo 04 04, v. 2009/2010. Tilastokeskus: ajankäyttöaineistot. 0% Työ Opinnot Vapaaaika

34 Korkeakouluopiskelijoiden ansiotyöhön osallistuminen klo (%), arkipäivisin syystoukokuussa, v. 1987/ / % 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 1987/ / / % 5% 0% % 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluun osallistuminen klo (%), arkipäivisin syystoukokuussa, v. 1987/ / / / /2010

35 Korkeakouluopiskelijoiden ansiotyöhön ja opintoihin osallistuminen klo (%), arkipäivisin syystoukokuussa, v. 2009/ % 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Työllisten työhön (ja opiskeluun) osallistuminen summattuna klo (%), työpäivinä v. 2009/ Työ Opinnot Työttömien (kaikkien) työhön, opiskeluun ja kotitöihin osallistuminen summattuna klo (%) v. 2009/2010, naiset ylhäällä, miehet alhaalla 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% work 2010 household work 2010 studies work 2010 household work 2010 studies

36 Kirjallisuus Johanna Alatalo, Erno Mähönen & Heikki Räisänen (2017) Nuorten ja nuorten aikuisten työelämä ja sen ulkopuolisuus. Työ ja elinkeinoministeriö. Coutts Adam P. (2009) Active Labour Market Programmes (ALMPs) and health: an evidencebase. University of Oxford. Ojala Satu (2016) Työttömyyden sanktioinnin sijaan aktiivisuuslisä yhteiskunnallisesta työstä. Teoksessa Halmetoja Antti, Koistinen Pertti, Ojala Satu (toim.) Sosiaalipolitiikan lumo. Tampere: Tampere University Press,