SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

Transkriptio

1 TUTKIUSSELOSTUS SISÄILASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIUS VOUTILAN VANHAINKOTI, KANTA-VOUTILA POLLENTIE 35, HÄEENLINNA

2 YHTEENVETO Voutilan vanhainkodin vanha osa (Kanta-Voutila) on rakennettu 1950-luvulla ja peruskorjattu vuonna Rakennus on tiili/betonirakenteinen ja siinä on kellarikerroksen lisäksi kaksi maanpäällistä kerrosta. Tiloissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Rakennukseen tehtiin sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus sisäilmaan laatuun vaikuttavien tekijöiden arvioimiseksi. Tutkimuksen yhteydessä tehtiin myös kattava haitta-ainetutkimus, jonka tulokset kirjattiin erilliseen raporttiin. Alapohjat Rakennuksessa on maanvastainen alapohjarakenne. AP1- alapohjarakenteissa havaittiin tiloissa 004 ja 023 kohonneita kosteuslukemia muovimattolattiapinnoitteen alla. Rakennekosteusmittauksissa havaittiin, että bitumisivelyn yläpuoliset rakenteet olivat tutkituissa pisteissä kuivia lukuunottamatta kylmähuonetta (AP4), jossa korkkieristeestä mitattu suhteellinen kosteus muodostaa lisääntyneen mikrobikasvuriskin. Tojaeristeessä havaittiin paikoin mikrobivaurioita. Alapohjarakenne ei ole ilmatiivis, jolloin epäpuhtaudet voivat päästä eristetilasta sisäilmaan. Alapohjan puukorokelattioissa (AP2 ja AP3) havaittiin betonilaattaa vasten olevissa puurakenteissa mikrobivaurioita molemmissa avauskohdissa. Vaurioituneista rakenteista on suora ilmayhteys sisätilaan, jolloin mikrobiperäiset epäpuhtaudet pääsevät siirtymään sisätiloihin. Välipohjat Rakennuksen välipohjat ovat alalaattapalkistoja, joissa täyttömateriaalina on pääosin kutterinpuru. Rakenteeseen on jätetty muottilaudoitus. Välipohjarakenteet olivat kuivia eikä täyttömateriaaleissa tai muottilaudoituksesssa havaittu viitteitä kosteus-tai mikrobivaurioista. Orgaanista materiaalia sisältävät välipohjarakenteet liittyvät usein oirekokemuksiin, vaikka rakenteissa ei havaita koholla olevaa kosteutta. Välipohjarakenteissa havaittiin ilmavuotokohtia. Välipohja oli ilmanvaihtokoneiden TK9 ja 11 alueella ylipaineinen sisäilmaan nähden, jolloin epäpuhtaudet voivat siirtyä välipohjasta rakenteen ilmavuotokohtien kautta sisäilmaan. TK12-palvelualueella olevasssa tutkimuspisteessä välipohja oli sisäilmaan nähden alipaineinen. Ulkoseinärakenteet Rakennuksen ulkoseinät ovat maanpäällisisssä kerroksissa tiilirakenteisia, sokkeli on betonirakenteinen. Lämmöneristeenä on käytetty lasivillaa. Ulkoseinärakenteet olivat sekä maanpäällisissä kerroksissa että kellarikerroksessa pääsääntöisesti kuivia ja rakennusmateriaalit (tervapaperi, lasivilla) kunnossa. Kellarikerroksessa havaittiin tilassa 031 ulko-oven vierustalla olevassa betonipilarissa kosteutta. Ko. kohdan vieressä on betonisokkelin sisäpuolelle asennettu polyuretaanilevytys ja kipsilevy. Kipsilevyn taustapahvi oli mikrobivaurioitunut. Näytteessä kasvoi mm. Stachybotryskosteusvaurioindikaattorilajia, joka voi erittää toksiineja. Vaurioituneella materiaalilla on suora ilmayhteys sisäilmaan, joten haitalliset yhdisteet pääsevät sisäilmaan, missä voivat aiheuttaa terveyshaittaa tilojen käyttäjille. Ulkoseinärakenteissa havaittiin paikoin ilmavuotoja rakenneliittymissä. Epäpuhtaudet voivat siirtyä ilmavuotokohtien kautta sisäilmaan. Väliseinät Väliseinät ovat pääosin betonirakenteisia. Väliseinien alaosissa havaittiin paikoin kellarikerroksessa kosteuden aiheuttamia jälkiä. Käytävällä 002 havaittiin pesuhuoneen vastaisessa väliseinässä seinän alaosassa kohonneita rakennekosteusarvoja. Kosteus on päässyt väliseinärakenteeseen pesuhuoneen puolelta. uut väliseinärakenteet olivat kuivia. 2 (35) TUTKIUSSELOSTUS POLLENTIE 35, HÄEENLINNA SISÄILASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIUS

3 Yläpohja Yläpohjan palopermannon alapuolisessa paperissa havaittiin ullakkotilassa 301 poikkeavaa mikrobilajia (Stachybotrys). Tojalevyeriste oli materiaalinäytteiden perusteella kunnossa. Yläpohjarakenne ei ollut tilassa 239 ilmatiivis, jolloin epäpuhtaudet voivat siirtyä ilmavuotokohtien kautta sisäilmaan aiheuttaen terveyshaittaa käyttäjille. Sisäilman laatu Sisäilman laatu oli haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, hiilidioksidipitoisuuden ja pinnoille laskeutuvien kuitujen osalta normaali. Yläpohjan kantavan laatan alapinnalla havaittiin muottilautoja. Alaslasketun katon yläpuolella oli 2. kerroksen käytävällä myös avointa mineraalivillaa. Tämän ei katsota aiheuttavan merkittävää sisäilmahaittaa, sillä pinnoille laskeutuvien kuitujen pitoisuudet olivat alhaisia. Ilmanvaihto Rakennusta palvelee kolme tuloilmakonetta (TK9, TK11 ja TK12). Tuloilmakanavissa esiintyi jonkin verran pölyä, mutta ne eivät ole vielä puhdistuksen tarpeessa (P2 luokka). Tuloilmakanavissa esiintyi mm. siitepölyhiukkasia ja homeitiöitä, mitkä voivat viitata suodattimien ohivirtauksiin. TK11-runkokanavassa esiintyi jonkin verran mineraalivillakuituja. Niiden esiintymistä kanavapinnoilla ei pidetä merkittävänä sisäilman laatuun vaikuttavana tekijänä, sillä huonetilan pinnoille kahden viikon laskeutuvassa pölyssä mineraalikuitujen pitoisuus oli vähäinen. itatut tuloilmavirrat täyttivät palvelukeskuksessa 031 sekä asuinhuoneissa 126, 134 ja 205 Suomen rakentamismääräysten nykyiset vaatimukset, TK9- ilmanvaihtokoneen palvelualueella tuloilmavirrat eivät olleet riittäviä tiloissa 004, 207 ja 210. Tulo- ja poistoilmavirrat eivät olleet tasapainossa lukuunottamatta asuinhuoneita 134 ja 205. Ilmanvaihdon riittämättömyyttä ja tulo- ja poistoilmavirtojen epätasapainoa esiintyi kaikkien ilmanvaihtokoneiden palvelualueilla. Toimenpide-ehdotukset sisäilmahaittojen poistamiseksi: - Ulkoseinän vaurioitunut levyseinärakenne kellaritilasta 031 tulee poistaa. - Vaurioituneet puulattiat tiloista 031 ja 046 tulee poistaa. - Vaurioituneet ulkoseinän rappaukset ja putkieristeet tilassa 046 ilmanvaihtohormin koteloinnin läheltä tulee poistaa. - Yläpohjassa havaitut ilmavuotokohdat tulee tiivistää ilmatiiviiksi. - Suositellaan tiivistämään AP1- ja AP4-tyyppinen alapohjarakenne ilmatiiviiksi. uovimattolattiapinnoitteet suositellaan uusimaan niiltä osin, joissa lattiapinnoitteiden alapuolella havaittiin kohonneita kosteuslukuarvoja (tilat 004 ja 023). Lattiapinnoitteeksi suositellaan vesihöyryn läpäisevää pinnoitetta. - Tilassa 042 viemärin kunnon tarkastus - Välipohja-, ulkoseinä- ja kuilurakenteissa havaitut ilmavuotokohdat suositellaan tiivistämään ilmatiiviiksi oleskelutiloissa - Tulo- ja poistoilmamäärät tulee tasapainottaa kaikkien ilmanvaihtokoneiden palvelualueilla. Tuloilmaa suositellaan lisättävän TK9 ilmanvaihtokoneen palvelualueella ainakin toimistotilaan 207 ja asuinhuoneeseen 210. Pukuhuoneen 003/004 sekä niihin liittyvien wc-tilojen poistoilmavirtaa tulee lisätä. Säätötyö suositellaan tehtäväksi tiivistystoimenpiteiden jälkeen. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

4 Sisältö 1 YLEISTIEDOT 6 2 KÄYTETYT ITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET 6 3 ALAPOHJAT RAKENNETYYPIT JA ATERIAALIEN IKROBIOLOGINEN KUNTO RAKENTEEN KOSTEUS ILATIIVEYSTUTKIUKSET UUT HAVAINNOT JOHTOPÄÄTÖKSET TOIENPIDE-EHDOTUKSET 12 4 VÄLIPOHJAT RAKENNETYYPIT JA ATERIAALIEN IKROBIOLOGINEN KUNTO RAKENTEEN KOSTEUS RAKENTEEN ILATIIVEYS PAINESUHTEET JOHTOPÄÄTÖKSET TOIENPIDE-EHDOTUKSET 16 5 ULKOSEINÄT RAKENNETYYPIT JA ATERIAALIEN IKROBIOLOGINEN KUNTO RAKENTEEN KOSTEUS RAKENTEEN ILATIIVEYS UUT HAVAINNOT JOHTOPÄÄTÖKSET TOIENPIDE-EHDOTUKSET 22 6 VÄLISEINÄT RAKENTEEN KOSTEUS UUT HAVAINNOT JOHTOPÄÄTÖKSET 24 7 YLÄPOHJA RAKENNETYYPIT JA ATERIAALIEN IKROBIOLOGINEN KUNTO RAKENTEIDEN ILATIIVEYS UUT HAVAINNOT JOHTOPÄÄTÖKSET TOIENPIDE-EHDOTUKSET 26 4 (35) TUTKIUSSELOSTUS POLLENTIE 35, HÄEENLINNA SISÄILASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIUS

5 8 KUILURAKENTEET NOUSUKUILUT RAKENTEIDEN ILATIIVEYS JOHTOPÄÄTÖKSET TOIENPIDE-EHDOTUKSET 27 9 RAKENNUKSEN ULKOPUOLI HAVAINNOT TOIENPITEET SISÄILAN LAATU SISÄILAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET PINNOILLE LASKEUTUVAT KUIDUT HIILIDIOKSIDIPITOISUUDEN SEURANTA ALASLASKETTUJEN KATTOJEN YLÄPUOLISTEN TILOJEN TARKASTUS UUT HAVAINNOT JOHTOPÄÄTÖKSET TOIENPIDE-EHDOTUKSET ILANVAIHTO PALVELUALUEET ILANVAIHDON ILAVIRRAT ULKO- JA SISÄILAN VÄLINEN PAINE-ERO TULOILAKANAVIEN PUHTAUS JA PÖLYN KOOSTUUS JOHTOPÄÄTÖKSET TOIENPITEET LIITTEET 34 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

6 SISÄILASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIUS 1 YLEISTIEDOT Tutkimuskohde: Voutilan vanhainkoti Pollentie 35, Hämeenlinna Lähtötiedot: Voutilan vanhainkodin vanha osa (Kanta-Voutila) on rakennettu 1950-luvulla ja peruskorjattu vuonna Rakennus on tiili/betonirakenteinen ja siinä on kellarikerroksen lisäksi kaksi maanpäällistä kerrosta. Tiloissa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihtokoneet sijaitsevat rakennuksen ullakolla. Tilat ovat pääosin tyhjillään. 2. kerroksen A-osa on väliaikaisesti perhekeskuksen käytössä. Henkilökunta kokee sisäilman laadun tiloissa huonoksi ja kertoo tiloissa olevan poikkeavaa hajua. Henkilökunta haluaisi siirtää toiminnan 1. kerroksen B- osaan. Tilaaja: ika etsäalho Linnan tilapalvelut, Hämeenlinna Tutkimusryhmä: Tutkimuksen tekijöinä olivat Sanna Pohjola, Hanna Kuitunen ja illa attila. Tutkimukset kohteessa tehtiin Tutkimustavoite: Tutkimus tarkoituksena oli tutkia sisäilman laatua ja laatuun vaikuttavia tekijöitä. Piirustukset: Alkuperäiset rakenne- ja arkkitehtikuvat 3/1954-1/1955, Arkkitehtuuritoimisto Elsi Laisaari uutos 2-7/1985, Hämeenlinnan kaupunki, Arkkitehtiosasto Rakennemuutos 11/1985, keittiön lattia ja IV-konehuone, Insinööritoimisto Pentti Suonkari Oy uutoskuvat 12/1997-3/2003, Peruskorjaus, Hämeenlinnan kaupunki, Arkkitehtitoimisto ja K&H Insinööritoimisto Oy 2 KÄYTETYT ITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET 6 (35) VOC pumppu SKC odel Lämpötila- ja kosteusmittari Paine-eromittari TUTKIUSSELOSTUS POLLENTIE 35, HÄEENLINNA SISÄILASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIUS Vaisala H40, anturi HP110 TSI Airflow PV610, Tinytag Dwyer-paineeromittari ja Tinytag-tiedonkeruujärjestelmä

7 Pintakosteusilmaisin Gann hydrotest LG 1 Kosteusmittari Vaisala HP41, mittapäät HP44 erkkiainelaitteisto Alipaineistaja Ilmamäärämittari Wika GIR-10 Blowerdoor SwemaFlow 125D 3 ALAPOHJAT 3.1 RAKENNETYYPIT JA ATERIAALIEN IKROBIOLOGINEN KUNTO Kuva 1. Eri alapohjatyyppien arvioitu sijainti pohjakuvassa Alapohjarakenteeseen tehtiin rakenneavaukset kellarikerroksen tiloihin 004, 023, 031 ja 046. Rakenneavauspaikat on merkittynä pohjakuviin liitteeseen Rakennetyypit olivat ylhäältä alaspäin seuraavat: AP1, alapohja yleensä (RA6 tilassa 004 ja RA16 tilassa 023) muovimatto, liima tasoite mm teräsbetoni tervapaperi (R9) 35 mm tojalevy (R10-11) pikisively 50 mm teräsbetoni hiekka, kivet Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

8 AP2, alapohja tilassa 046 (RA4) 22 mm lauta tervapaperi mm koolaus, lasivilla (R3-4) pikisively, tervapaperi 40 mm teräsbetoni ilmaväli kostea hiekka AP3, alapohja tilassa 031 (RA2) vinyylilaatta, liima 22 mm vaneri 80 mm koolaus, ilmaväli betonilaatta,betonilaattaa ei avattu AP4, alapohja kylmähuoneessa (RA22 tilassa 019) klinkkerilaatta, kiinnike- ja tasoitelaasti 25 mm betonilaatta tasoite 35 mm betonilaatta pikisively korkki pikisively 60 mm betonilaatta hiekka Kuva 2. AP1-rakenne. Rakenneavaus RA6 tilassa 023 (vasemmalla) ja RA16 tilassa 004 (oikealla) Aistinvaraisesti arvioiden AP1-alapohjan materiaaleissa ei havaittu kosteuden aiheuttamia jälkiä tai viitteitä mikrobivauriosta. Avauskohdassa havaittiin PAH-yhdisteiden hajua. Hiekka laatan alla oli kuivaa. Tojalevystä otettiin molemmista avauskohdista ja 8 (35) TUTKIUSSELOSTUS POLLENTIE 35, HÄEENLINNA SISÄILASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIUS

9 tervapaperista RA6 avauskohdasta materiaalinäytteet mikrobiviljelyyn. Tulokset on esietty liitteessä 1. Tilassa 004 tehdyssä rakenneavauksessa (RA16) tojalevy oli kunnossa (R11). Tilassa 023 (RA6) tojalevyssä havaittiin mikrobikasvua yli ohjearvon (R10). Tuloksen perusteella tojalevy on mikrobivaurioitunut. Tervapaperissa ei havaittu viitteitä kosteus- tai mikrobivauriosta (R9). Kuva 3. AP2-rakenne. Rakenneavaus RA4 tilassa 046. Ilmanvaihtoputken koteloinnin vierellä olevat koolauspuut olivat vaurioituneet kosteuden vaikutuksesta (oikealla). Tilassa 046 on koolattu puulattia betonilaatan päällä (AP2). Betonilaatan yläpuolella on kosteussulkuna bitumisively, jonka päälle laitettu tervapaperi. Avauskohdassa betonilaatan alapuolinen hiekkakerros oli kosteaa. Hiekka oli painunut siten, että betonilaatan alla oli n. 10 cm ilmaväli. Betonilaattaa vasten olevasta koolauspuusta ja lasivillasta otettiin avauskohdasta materiaalinäytteet mikrobiviljelyä varten. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Lasivillassa (R3) ei ollut viitteitä mikrobivauriosta. Koolauspuussa (R4) havaittiin ohjearvot ylittävä pitoisuus homesieni-, millä perusteella materiaali on mikrobivaurioitunut. Ulkoseinän vierustalla on kotelointi, jossa on ilmanvaihtoputki. Kotelointi avattiin, ja havaittiin, että putken ulkopinnalle on todennäköisesti kondensoitunut vettä ja vesi on päässyt vaurioittamaan alapohja ja ulkoseinärakenteita putken lähistöllä (Kuva 3). Ulkoseinän rappauksesta (R5) ja IV-putken mineraalivillaeristeestä (R6) otettiin materiaalinäytteet mikrobiviljelyä varten. olemmat näytteet olivat viljelytuloksen perusteella vaurioituneet kosteuden vaikutuksesta. Näytteissä kasvoi homesieniä ja aktinomykeettejä yli ohjearvon. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

10 Kuva 4. Ulkoseinän vierellä oleva IV-putken kotelointi avattiin. Ennen avausta koteloinnin juurella todennäköisesti muurahaisten keräämä keko. Kosteus on vaurioittanut paikallisesti ulkoseinä- ja alapohjarakenteita koteloinnin vierellä. Tilassa 031 on myös koolattu puulattia betonilaatan päällä (AP3). Puumateriaalessa ei ollut aistinvaraisesti arvioituna kosteuden aiheuttamia jälkiä ja puumateriaali oli kuiva puun kosteusmittarilla havainnoitaessa. Betonilaattaa vasten olevasta koolauspuusta otettiin materiaalinäyte mikrobiviljelyä varten (R30). Näytteessä kasvoi erittäin runsaasti homesieniä ja aktinomykeettejä. ateriaali on mikrobivaurioitunut. 10 (35) TUTKIUSSELOSTUS POLLENTIE 35, HÄEENLINNA SISÄILASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIUS

11 Kuva 5. Alapohjan rakenneavaus RA2 tilassa 031. Betonilaattaa ei avattu. 3.2 RAKENTEEN KOSTEUS Alapohjarakenteiden kosteus kartoitettiin pintakosteudenilmaisimella koko rakennuksessa. Pintakosteudenilmaisimella havaittiin kohonneita kosteuslukemia paikoin varastossa 013, pukuhuoneessa 004, lämpökeskuksessa 053, varastossa 049 sekä porrashuoneessa 055. Kohdat on merkittynä pohjakuvaan liitteessä 3. Lattiapinnoitteiden alapuolinen kosteus tarkastettiin ns. viiltomittausmenetelmän avulla 6 eri tilassa. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Liinavaatevarastossa 023 sekä pukuhuoneessa 004 havaittiin kohonneita kosteuslukemia lattiapinnoitteen alla (RH 92,2-98,0 %, lt 19,7-21,6 C). Pukuhuoneen mittauspisteissä havaittiin lattiapinnoitteen alla pistävää hajua. Lisäksi lattiarakenteen (AP1) rakennekosteus mitattiin kahdesta eri syvyydeltä neljästä eri tilasta. ittaukset tehtiin pukuhuoneesta 004, kylmähuoneesta 021, keskusliinavaatevarastosta 033 sekä varastosta 047. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Betonilaatan kosteus oli alhainen kaikissa mittauspisteissä sekä pintalaatassa 30 cm syvyydeltä (RH %) että tojalevy-eristetilassa cm syvyydeltä (RH %). Kylmähuoneessa 021 havaittiin korkkieristeessä suhteellisen kosteuden olevan 83,7% (lt 9,8 C), mikä aiheuttaa lisääntyneen mikrobikasvuriskin. Kaikkiin kohtiin, joissa havaittiin pintakosteudenilmaisimella kohonnutta kosteutta, ei voitu porata kosteusmittausreikiä, koska putkikuvia ei ollut saatavilla. 3.3 ILATIIVEYSTUTKIUKSET Alapohjien ilmatiiveyttä tutkittiin pukuhuoneessa 004 merkkiainekaasun ja kaasuanalysaattorin avulla. erkkiainekaasu laskettiin pintalaatan alapuoliseen eristetilaan alapohjaan poratun reiän kautta. Tilat alipaineistettiin rakenteisiin nähden noin 10 Pascalin alipaineeseen. ittaustulokset on esitetty liitteessä 4.1. Ilmavuotoja havaittiin lattian ja seinän liittymistä sekä ovenkarmin liittymistä. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

12 3.4 UUT HAVAINNOT Kuva 6. Tilassa 031 lattialla oli tarkastusluukku, joka avattiin. Kaivoon meni 2 (salaoja)putkea ja kaivon pohjalla oli hieman vettä. 3.5 JOHTOPÄÄTÖKSET - Rakennuksessa on maanvastainen alapohjarakenne. AP1- alapohjarakenteissa havaittiin tiloissa 004 ja 023 kohonneita kosteuslukemia muovimattolattiapinnoitteen alla. Ko. kohdissa muovimaton alapuolinen liima oli alkanut vaurioitumaan kosteuden vaikutuksesta. Rakennekosteusmittauksissa havaittiin, että bitumisivelyn yläpuoliset rakenteet olivat tutkituissa pisteissä kuivia lukuunottamatta kylmähuonetta (AP4), jossa korkkieristeestä mitattu suhteellinen kosteus muodostaa lisääntyneen mikrobikasvuriskin. Tojaeristeessä havaittiin paikoin mikrobivaurioita. Alapohjarakenteen pintalaatan rakenneliittymät eivät ole ilmatiiviitä, jolloin epäpuhtaudet voivat päästä eristetilasta sisäilmaan. - Alapohjan puukorokelattioissa (AP2 ja AP3) havaittiin betonilaattaa vasten olevissa puurakenteissa mikrobivaurioita molemmissa avauskohdissa. Kosteus on päässyt rakenteeseen todennäköisesti maaperästä. Vaurioituneista rakenteista on suora ilmayhteys sisätilaan, jolloin mikrobiperäiset epäpuhtaudet pääsevät siirtymään sisätiloihin. - Tila 106 oli koko painesuhteiden mittausjakson ajan ylipaineinen maatäyttöön nähden, jolloin epäpuhtaampaa ilmaa ei kulkeudu maatäytöstä huonetilaan päin. - Tilassa 046 havaittiin ulkoseinän rappauksessa, putkieristeessä ja alapohjarakenteissa paikallinen kosteusvaurio johtuen todennäköisesti ilmanvaihtoputken ulkopuolelle tiivistyneestä kosteudesta. 3.6 TOIENPIDE-EHDOTUKSET - Suositellaan tiivistämään AP1- ja AP4-tyyppiset alapohjarakenteet ilmatiiviiksi. uovimattolattiapinnoitteet suositellaan uusimaan niiltä osin, 12 (35) TUTKIUSSELOSTUS POLLENTIE 35, HÄEENLINNA SISÄILASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIUS

13 joissa lattiapinnoitteiden alapuolella havaittiin kohonneita kosteuslukuarvoja (tilat 004 ja 023). Lattiapinnoitteeksi suositellaan hyvin kosteuden kestävää, vesihöyryn läpäisevää pinnoitetta. - Vaurioituneet puulattiat tiloista 031 ja 046 tulee poistaa. - Vaurioituneet ulkoseinän rappaukset ja putkieristeet tulee tilassa 046 ilmanvaihtohormin koteloinnin läheltä poistaa. 4 VÄLIPOHJAT 4.1 RAKENNETYYPIT JA ATERIAALIEN IKROBIOLOGINEN KUNTO Välipohjarakenne on rakennuksessa yleisesti alalaattapalkisto, jossa palkkien välit on pääosin täytetty kutterinpurulla. uottilaudat on osin jätetty rakenteeseen. Ensimmäisen ja toisen kerroksen väliseen välipohjaan tehtiin rakenneavauksia tiloissa 106, 131, 117 ja 236. Avauskohdat on merkittynä pohjakuvaan liitteessä Rakenne on avausten perusteella ylhäältä alaspäin seuraava: VP1, välipohja yleensä, RA7 tilassa 106, RA21 tilassa 131 ja RA10 tilassa 238 muovimatto/vinyylilaatta, liima mm teräsbetoni tervapaperi (R13, R19) 22 mm muottilaudoitus (R14) mm kutterinpuru alalaatta, ei porattu läpi Kuva 7. Välipohjan VP1 rakenneavaus RA7 tilassa 106 (vasemmalla) ja RA21 tilassa 131. ateriaalit olivat aistinvaraisesti arvioiden hyväkuntoisia, eikä niissä havaittu poikkeavia hajuja. VP1-välipohjan tervapaperista ja muottilaudoituksesta otettiin avauskohdista RA7 ja RA10 materiaalinäytteet mikrobiviljelyä varten. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

14 Näytteissä kasvoi alle määritysrajan mikrobeja. Rakennusmateriaalit ovat kunnossa. VP2, käytävätilat, RA20 käytävällä 117 muovimatto/vinyylilaatta, liima 90 mm teräsbetoni tervapaperi mm lasivilla tervapaperi alalaatta, ei porattu läpi Kuva 8. VP2-rakenteen rakenneavaus RA20 käytävällä 117. Aistinvaraisesti arvioiden lasivilla ja tervapaperi hyväkuntoisia. VP3, märkätilat, RA23 huuhteluhuoneessa 141 laatta, tasoitelaasti 60 mm betonilaatta tasaushiekka alalaatta, ei porattu läpi Kuva 9. VP3-rakenteen rakenneavaus RA23 tilassa (35) TUTKIUSSELOSTUS POLLENTIE 35, HÄEENLINNA SISÄILASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIUS

15 VP5, RA24 wc-tilassa 241 lattialaatta, tasoitelaasti 60 mm betonilaatta pikisively 22 mm laudoitus puru Keittiön lattia on korjattu (muutoskuvat 11/1985). Välipohjan täyttömateriaalit, laudoitus ja pintalaatta on alalaattapalkiston päältä poistettu ja vanhan alalaatan päälle on asennettu styrox ja kevytbetonitäyte. Keittiön lattiarakennetta ei avattu. Piirrustusten mukaan rakenne on ylhäältä alaspäin seuraava: VP5, keittiön lattia 50 mm Akryylibetonilaatta n. 200 mm Leca-betonitäyte 100 mm styrox vanha alalaatta 4.2 RAKENTEEN KOSTEUS Välipohjarakenteen kosteus kartoitettiin kaikissa tiloissa pintakosteudenilmaisimella. Kohonneita kosteuslukemia ei havaittu. Lattiapinnoitteiden alapuolinen kosteus tarkastettiin ns. viiltomittausmenetelmän avulla kylpyhuoneessa 147. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Rakenne oli kuiva (RH 37,1 %, lt 21,4 C). ittauspisteessä ei lattiapinnoitteen alla havaittu poikkeavaa hajua. 4.3 RAKENTEEN ILATIIVEYS Välipohjien ilmatiiveyttä tutkittiin asuinhuoneissa 132 (lattia ja katto) ja 207 (lattia) merkkiainekaasun ja kaasuanalysaattorin avulla. Tilat alipaineistettiin rakenteeseen nähden noin 10 Pascalin alipaineeseen tutkimuksen ajaksi. erkkiainekaasu päästettiin välipohjarakenteeseen eristetilaan poratusta reiästä. Tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 4. Asuinhuoneessa 132 havaittiin lattiassa pistemäinen ilmavuotokohta lattian ja seinän liittymässä (liite 4.2). Katossa ilmavuotokohtia havaittiin samassa tilassa katon ja seinän liittymässä sekä katon läpivienneissä ja kannakkeissa (liite 4.3). 4.4 PAINESUHTEET Asuinhuoneessa 207 ilmavuotoja havaittiin seinän ja lattian liittymissä (liite 4.5). Välipohjan eristetilan ja huonetilan välistä paine-eroa seurattiin 1. kerroksen tiloissa 106 ja 126 sekä 2. kerroksen tiloissa 230 ja 237 jatkuvatoimisten mittareiden avulla kahden viikon ajan. Painesuhteiden seurantamittauskuvaajat on esitetty liitteessä Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

16 Tilat 106, 126 ja 230 (TK9 ja TK11) olivat pääosin alipaineisia välipohjan eristetilaan nähden, jolloin välipohjan eristetilassa olevien epäpuhtauksien on mahdollista siirtyä sisäilmaan. TK12-tuloilmakoneen palvelualueella sijaitseva tila 237 oli koko seurantajakson lievästi ylipaineinen eristetilaan nähden (0,2 Pa), jolloin epäpuhtaudet eivät pääse siirtymään sisäilmaan. 4.5 JOHTOPÄÄTÖKSET - Välipohjarakenteet olivat kuivia. - Välipohjan materiaaleissa ei havaittu viitteitä mikrobivaurioista. - Välipohjarakenteissa havaittiin ilmavuotokohtia, joiden kautta välipohjan epäpuhtaudet voivat siirtyä sisäilmaan. Välipohja oli ilmanvaihtokoneiden TK9 ja 11 alueella ylipaineinen sisäilmaan nähden, jolloin epäpuhtaudet voivat siirtyä välipohjasta rakenteen ilmavuotokohtien kautta sisäilmaan. TK12-palvelualueella olevasssa tutkimuspisteessä välipohja oli sisäilmaan nähden lievästi alipaineinen. 4.6 TOIENPIDE-EHDOTUKSET - Välipohjassa havaitut ilmavuotokohdat suositellaan tiivistämään ilmatiiviiksi oleskelutiloissa. 5 ULKOSEINÄT 5.1 RAKENNETYYPIT JA ATERIAALIEN IKROBIOLOGINEN KUNTO Ulkoseinärakenteeseen tehtiin rakenneavauksia rakennetyyppien ja rakenteen kunnon selvittämiseksi. Avaukset tehtiin kellaritiloissa 031, 024 ja 046 sekä maanpäällisissä kerroksissa tiloissa 106, 107, 123, 201 ja 238. Lisäksi ikkunanpieltä avattiin tilassa 205. Avauskohdat on merkittynä pohjakuvaan liitteessä 2. Rakennetyypit ovat avausten perusteella sisältä ulospäin seuraavat: US1, ulkoseinä maanpäällisissä kerroksissa yleensä, RA8 tilassa 107, RA9 tilassa 123 ja RA11, tilassa mm rappaus mm tiili tervapaperi (R15, R17, R20) 50 mm lasivilla tervapaperi tiili 16 (35) TUTKIUSSELOSTUS POLLENTIE 35, HÄEENLINNA SISÄILASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIUS

17 Kuva 10. US1 rakenneavaus RA8 tilassa 107. Aistinvaraisesti arvioiden materiaalit olivat hyväkuntoisia, eikä niissä havaittu poikkeavaa hajua. US1-ulkoseinärakenteen sisäpuolisesta tervapaperista otettiin kaikista avauskohdista materiaalinäytteet mikrobiviljelyä varten (R15, R17, R20). Tulokset on esitetty liitteessä 1. Näytteissä kasvoi alle määritysrajan home-sieniä ja aktinomykeettejä ja vähäisiä määriä bakteereita. Ulkoseinän rakennusmateriaalit ovat kunnossa. Kuva 11. Tilassa 205 ja 206 on erkkeri-ikkunat. Ikkunan karmilista avattiin tilassa 205. Ikkunankarmien eristeenä oli pellavarivettä, joka oli aistinvaraisesti arvioiden kunnossa. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

18 Tilassa 206 avattiin ikkunan karmilista ikkuna-erkkeristä. Pellavarive oli aistinvaraisesti arvioiden kunnossa. Pellavariveestä otettiin materiaalinäyte mikrobiviljelyyn (R23). Tuloksen perusteella materiaalissa ei ole viitteitä kosteustai mikrobivauriosta. US2, ulkoseinärakenne välipohjapalkkien kohdalla, RA9 tilassa 123 ja RA18 tilassa mm rappaus 130 mm tiili Seinän alaosassa, välipohjan kodalla betonipalkki 70 mm ilmaväli 50 mm toja-levy (R16, R18) 130 mm tiili 30 mm rappaus 18 (35) Kuva 12. US2-ulkoseinärakenteen rakenneavaus RA 9 tehtiin seinän alaosaaan sisäpuolelta (vasemmalla) ja RA18 ulkopuolelta (oikealla). Tojalevystä otettiin molemmista rakenneavauskohdista materiaalinäytteet (R16, R18) mikrobiviljelyä varten. ateriaali oli kunnossa. Tilassa 201 oli ikkunan alapuolella patterisyvennys, jossa ulkoseinärakenteen paksuus oli ohuempi kuin ulkoseinärakenteessa yleensä. Rakenneavaus tehtiin ko. kohtaan ulkoapäin. Rakenne oli ulkoa sisällepäin seuraava: US3, ulkoseinärakenne patterisyvennyksen kohdalla tilassa 201, RA12 30 mm rappaus 130 mm tiili TUTKIUSSELOSTUS POLLENTIE 35, HÄEENLINNA SISÄILASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIUS

19 tervapaperi 50 mm lasivilla tervapaperi (R21) 50 mm korkki (R22) tiili Kuva 13. US3 rakenneavaus ulkoa päin tilan 201 ikkunan alapuolella. Aistinvaraisesti arvioiden rakennusmateriaalit olivat kunnossa. Korkista (R22) ja korkin ja lasivillan välisestä tervapaperista (R21) otettiin materiaalinäytteet mikrobiviljelyä varten. ateriaalit ovat viljelytuloksen perusteella kunnossa. US4, kellaritiloissa yleensä, RA3 tilassa 046, RA5 tilassa 024 ja RA17 tilassa mm rappaus 70 mm tiili tervapaperi (R1, R7, R12) 50 mm lasivilla (R2, R8) pikisively betonisokkeli Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

20 Kuva 14. US4 rakenneavaus RA5 tilassa 024. Oikealla näkymä avauskohdan sisällä alaspäin. Aistinvaraisesti arvioiden materiaalit olivat hyväkuntoisia. Avauskohdista otettiin materiaalinäytteitä tervapaperista (R1, R7, R12) sekä lasivillasta (R2, R8) mikrobiviljelyä varten. Viljelytuloksen perusteella materiaaleissa oli vain vähäistä mikrobikasvua lukuunottamatta tilan 024 avauskohdasta otettua tervapaperia, jossa havaittiin jonkin verran homesieni-itiöitä. Ohjearvo kuitenkin alittui näytteessä. Tilassa 031 on uloskäynnin vieressä seinä levytetty sisäpuolelta. Rakenne avattiin sisäpuolelta ja rakenne oli sisältä ulospäin seuraava: US5, sisäpuolinen levytys tilassa 031, RA1 kipsilevy (R29) 50 mm polyuretaanilevy ja puukoolaus pikisively betonisokkeli Avauskohdassa kipsilevyn taustapahvi oli mikrobivaurioitunut (kuva 15). Tilaaja halusi selvittää mikrobilajiston vaurioituneessa materiaalissa, joten taustapahvista otettiin materiaalinäyte mikrobiviljelyyn. Tuloksen perusteella näytteessä kasvoi erittäin runsaasti homesieniä ja useita kosteusvaurioindikaattorilajeja. Näytteessä kasvoi mm. Stachybotrys-lajia, joka erittää toksiineja. 20 (35) TUTKIUSSELOSTUS POLLENTIE 35, HÄEENLINNA SISÄILASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIUS

21 Kuva 15. US5 ulkoseinärakenteen rakenneavaus RA1 tilassa 013. Kipsilevyn taustapahvissa silminnähtävää mikrobikasvua. 5.2 RAKENTEEN KOSTEUS Ulkoseinärakenteiden kosteus kartoitettiin pintakosteudenilmaisimella. Kohonneita kosteuslukuarvoja havaittiin palvelukeskuksessa 031 pilarissa sekä varastossa 049. Ulkoseinärakenteen kosteus tarkastettiin myös porareikämenetelmän avulla kuudessa eri tilassa. Palvelukeskuksessa 031, jossa rakennekosteutta tutkittiin pilarista, pilarirakenteessa havaittiin kohonneita kosteuslukuarvoja (RH 91,0 93,2 %, lt 8,9 9,6 C). uissa tutkituissa kohdissa rakenteen kosteus oli alhainen. 5.3 RAKENTEEN ILATIIVEYS Ulkoseinärakenteen US1 ilmatiiveyttä tutkittiin asuinhuoneissa 132 ja 207 merkkiainekaasun ja kaasuanalysaattorin avulla. Tilat alipaineistettiin rakenteeseen nähden noin 10 Pascalin alipaineeseen tutkimuksen ajaksi. Tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 4. Tilassa 132 ilmavuotoja havaittiin ulkoseinän ja lattian liittymässä sekä katon ja seinän liittymässä (liite 4.3). Tilassa 207 ilmavuotoja havaittiin ulkoseinän ja lattian liittymissä, ulkoseinän ja katon liittymissä, ikkunan liittymissä, patterisyvennyksen liittymissä, patterin kannakkeissa sekä pistorasiassa (liitteet 4.6 ja 4.7). Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

22 5.4 UUT HAVAINNOT Ikkunasyvennyksien yläosissa havaittiin useissa tiloissa halkeamia. Pintakosteudenilmaisimella mitattuna kohonneita kosteuslukemia ei kuitenkaan havaittu. Kuva 16. Asuinhuoneen 231 (vas.) ja ruokailutilan 106 ikkunasyvennyksien yläosa. 5.5 JOHTOPÄÄTÖKSET - Ulkoseinärakenteet olivat sekä maanpäällisissä kerroksissa että kellarikerroksessa pääsääntöisesti kuivia ja rakennusmateriaalit (tervapaperi, lasivilla) kunnossa. Kellarikerroksessa havaittiin tilassa 031 ulko-oven vierustalla olevassa betonipilarissa kosteutta. Ko. kohdan vieressä on betonisokkelin sisäpuolelle asennettu polyuretaanilevytys ja kipsilevy. Kipsilevyn taustapahvi oli mikrobivaurioitunut. Kosteus siirtyy rakenteeseen todennäköisesti maaperästä ja mikrobivaurio kipsilevyn taustapahvissa on päässyt ajan myötä kehittymään. Näytteessä kasvoi mm. Stachybotrys-kosteusvaurioindikaattorilajia, joka voi erittää toksiineja. vaurioituneella materiaalilla on suora ilmayhteys sisäilmaan, joten haitalliset yhdisteet pääsevät sisäilmaan, missä voivat aiheuttaa terveyshaittaa tilojen käyttäjille. - Ulkoseinärakenteissa havaittiin paikoin ilmavuotoja rakenneliittymissä. Epäpuhtaudet voivat siirtyä ilmavuotokohtien kautta sisäilmaan. 5.6 TOIENPIDE-EHDOTUKSET - Ulkoseinän vauiroitunut levyseinärakenne tulee kellaritilasta 031 poistaa terveyshaittojen poistamiseksi. Tilalle suositellaan kivipohjaista vesihöyryn läpäisevää lämmöneristettä esim. Kasil-eristyslevy. - Ulkoseinärakenteessa havaitut ilmavuotokohdat suositellaan tiivistämään ilmatiiviiksi oleskelutiloissa 22 (35) TUTKIUSSELOSTUS POLLENTIE 35, HÄEENLINNA SISÄILASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIUS

23 6 VÄLISEINÄT 6.1 RAKENTEEN KOSTEUS Väliseinät ovat kellaritiloissa pääosin maalattua betonia. Väliseinärakenteiden kosteus kartoitettiin pintakosteudenilmaisimella. Kohonneita kosteuslukuarvoja havaittiin kellaritiloissa kylmähuoneissa 019, 020 ja 022, käytävillä 002 ja 030 sekä lämpökeskuksessa 053. Kohdat on merkittynä pohjakuvaan liitteessä Väliseinärakenteen kosteus tarkastettiin tiloista 002, 010, 023 ja 056 porareikämenetelmän avulla kahdelta eri syvyydeltä (30mm ja 70 mm). Toimiston 056 ja pukuhuoneen 010 väliseinien kohdalla havaittiin vanhoja kosteusjälkiä. Käytävällä 002 havaittiin kohonneita kosteuslukemia molemmilta syvyyksiltä mitattuna (RH 87,4 96,3 %, lt 19,7 20,4 C). uissa tarkastetuissa kohdissa rakenne oli kuiva. Kuva 17. Lämpökeskuksen 053 väliseinien hilseilyä. Kuva 18. Toimistotilan 056 väliseinän kosteusjälki (vasemmalla) ja pukuhuoneen 010 kosteusjälki (oikealla). Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

24 6.2 UUT HAVAINNOT Kuva 19. Tilassa 205 väliseinään on rakennettu koteointi todennäköisesti vanhan lavuaarin kohdalle. Kotelointi on avoin alapinnasta ja sen taakse päästiin alakautta näkemään. Koteloinnin takana on vanha laatoitus, vanhat vesiputket oli tulpattu. ateriaaleissa ei havaittu kosteuden aiheuttamia jälkiä. 6.3 JOHTOPÄÄTÖKSET 7 YLÄPOHJA - Väliseinien alaosissa havaittiin paikoin kellarikerroksessa vanhoja kosteuden aiheuttamia jälkiä. Käytävällä 002 havaittiin pesuhuoneen vastaisessa väliseinässä seinän alaosassa kohonneita rakennekosteusarvoja. Kosteusarvot olivat korkeampia lähempänä pesuhuonetta, joten kosteus siirtyy väliseinärakenteeseen pesuhuoneen puolelta. uut väliseinärakenteet olivat kuivia 7.1 RAKENNETYYPIT JA ATERIAALIEN IKROBIOLOGINEN KUNTO Yläpohjarakenteisiin tehtiin rakenneavaukset RA 14 ja RA15 ullakkotiloissa 304 ja 305. Rakenne oli avauksen perusteella ylhäältä alaspäin seuraava: YP1, yläpohjarakenne yleensä tiilikate bitumikermi aluslaudoitus ullakkotila 50 mm teräsbetoni tervapaperi (R24, R26) useita paperikerroksia 100 mm tojalevy (R25, R27) betonilaatta, ei porattu läpi 24 (35) TUTKIUSSELOSTUS POLLENTIE 35, HÄEENLINNA SISÄILASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIUS

25 Kuva 20. YP1 rakenneavaukset RA14 (vasemmalla) ja RA15 (oikealla). Aistinvaraisesti arvioiden rakennusmateriaalit olivat kunnossa. Tervapaperista (R24, R26) ja tojaeristeestä (R25, R27) otettiin molemmista avauskohdista materiaalinäytteet mikrobiviljelyä varten. Avauskohdassa RA14 näyte R24 sisälsi tervapaperin lisäksi sen alapuolella olevaa paperia. Näytteessä kasvoi jonkin verran homesieniä. Näytteessä kasvoi Stachybotryskosteusvaurioiindikaattoria, joka voi erittää toksiineja. Toisesssa avauskohdassa (RA15) näyte otettiin ainoastaan tervapaperista. ateriaali on viljelytuloksen perusteella kunnossa (R6). Tojalevyssä ei havaittu poikkeavaa mikrobikasvua 7.2 RAKENTEIDEN ILATIIVEYS Yläpohjan ilmatiiveyttä tutkittiin tilassa 239 merkkiainekaasun ja kaasuanalysaattorin avulla. Tila alipaineistettiin rakenteeseen nähden noin 10 Pascalin alipaineineeseen tutkimuksen ajaksi. erkkiainekaasu päästettiin yläpohjarakenteen eristetilaan yläpohjaan poratun reiän kautta. Tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 4. Tilassa 239 ilmavuotoja havaittiin katon ja seinien liittymissä sekä katon sähköläpivienneissä (liite 4.9). Kun tila 239 alipaineistettiin tutkimuksen ajaksi, havaittiin sisäilmassa mikrobiperäistä hajua. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

26 7.3 UUT HAVAINNOT Kuva 21. Ullakkotilan tuulettuvuus arvioitiin riittäväksi. Aluslaudoituksessa oli paikoin kosteuden aiheuttamia jälkiä. Oikealla kuva piipun juuresta. 7.4 JOHTOPÄÄTÖKSET - Yläpohjan palopermannon alapuolisessa paperissa havaittiin ullakkotilassa 301 poikkeavaa mikrobilajia (Stachybotrys). Tojalevyeriste oli materiaalinäytteiden perusteella kunnossa. Yläpohjarakenne ei ollut tilassa 239 ilmatiivis, jolloin epäpuhtaudet voivat siirtyä ilmavuotokohtien kautta sisäilmaan aiheuttaen terveyshaittaa käyttäjille. 7.5 TOIENPIDE-EHDOTUKSET - Yläpohjassa havaitut ilmavuotokohdat tulee tiivistää ilmatiiviiksi terveyshaittojen poistamiseksi. 8 KUILURAKENTEET 8.1 NOUSUKUILUT 26 (35) Oleskelutilan 204 ja asuinhuoneen 210 välissä on nousukuilu. Kuilu on havaittavissa myös 1. kerroksessa keittiötilassa RAKENTEIDEN ILATIIVEYS Oleskelutilan 204 ja asuinhuoneen 210 välisen nousukuilun ilmatiiveyttä tutkittiin merkkiainekaasun ja kaasuanalysaattorin avulla. Kuilun ilmatiiveyttä tutkittiin TUTKIUSSELOSTUS POLLENTIE 35, HÄEENLINNA SISÄILASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIUS

27 normaaleissa painesuhteissa. Paine-ero mitattiin kuilusta 1. kerroksesta poratun reiän kautta, ja kuilu oli 1-2 Pascalia alipaineinen keittiötilaan verrattuna. erkkiainekaasu päästettiin kuilurakenteeseen 1. kerroksesta kuiluun poratusta reiästä. Tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 4. Ilmavuotokohtia havaittiin kuilun ja lattian liittymistä sekä kuilun ja katon liittymistä (liite 4.9). 8.3 JOHTOPÄÄTÖKSET - Vanhat kuilurakenteet eivät ole ilmatiiviitä, jolloin epäpuhtaudet pääsevät siirtymään kuilurakenteista sisäilmaan. 8.4 TOIENPIDE-EHDOTUKSET - Vanhat kuilurakenteet suositellaan tiivistämään ilmatiiviiksi 9 RAKENNUKSEN ULKOPUOLI 9.1 HAVAINNOT Rakennuksen kellarikerros on osin maanpinnan alapuolella. Toimistotilasta 056 mitattiin lattiapinnan taso maanpintaan nähden, ja maanpinta on noin 150 cm lattiatasoa ylempänä. Sokkelin vierustalle on asennettu uuden A-osan pohjoisen puoleiselle sivustalle vedeneriste ja sepeli, muualla sokkelin vierustalla on multaa/nurmikkoa, eikä vedeneristettä ole sokkelin ulkopuolelle asennettu. Syöksytorvista vesi on johdettu kaivojen kautta sadevesijärjestelmään (kuva 21). Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

28 Kuva 21. Rakennuksen pohjoispuolelle on sokkelin ulkopuolelle asennettu vedeneriste ja sepeli. uilla seinustoilla vedeneristettä ei ole asennettu ja sokkelin vierustalla nurmikko. Syöksytorvista vesi on ohjattu sadevesikaivoihin. Kuva 22. Sokkelin vierusta tilan 123 kohdalla (vasemmalla). aan pinta viettää rakennukseen päin palvelukeskuksen 031 päädyssä (oikella) 28 (35) TUTKIUSSELOSTUS POLLENTIE 35, HÄEENLINNA SISÄILASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIUS

29 Kuva 23. aanpinnan tason vertailua kellarikerroksen lattiatasoon toimistotilassa 056. Kuva 24. Ikkunoiden ulkopuitteissa maali ja kitti hilseillyt. Ikkunanpellissä ei lainkaan kaatoa. Kuva rakennuksen itäpuolelta. 9.2 TOIENPITEET - Ikkunoiden ulkopuitteiden kunnostus ja huoltomaalaus sekä ikkunapellitysten kaatojen korjaus Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

30 10 SISÄILAN LAATU 10.1 SISÄILAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteet otettiin tiloista 031, 124, 133, 207 ja 240. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudet, ns. TVOC -arvot olivat tiloissa 3-28 µg/m 3. Asumisterveysasetuksen (2015) mukaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 400 μg/m³ ja yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen tolueenivasteella lasketun pitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 50 μg/m³. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudet olivat kaikissa tutkituissa tiloissa alhaisia, eikä näytteissä todettu mitään yksittäistä yhdistettä kohonneena pitoisuutena PINNOILLE LASKEUTUVAT KUIDUT Pinnoille kahden viikon aikana laskeutuvien mineraalikuitujen pitoisuuksia selvitettiin tasopinnoille asennettujen keräysalustojen avulla tiloissa 122, 129, 207 ja 239. Tiloista otettiin kahdet rinnakkaiset näytteet. Kaikissa tutkituissa tiloissa mineraalikuitupitoisuus oli enintään 0,07 kpl/cm 2, mikä alittaa Asumisterveysasetuksen toimenpiderajan (0,2 kpl/cm 2 ) HIILIDIOKSIDIPITOISUUDEN SEURANTA 2. kerroksen tilojen 207 ja 210 hiilidioksidipitoisuutta seurattiin jatkuvatoimisten mittalaitteiden avulla kahden viikon ajan. Hiilidioksidipitoisuusseurannan avulla selvitetään tilojen ilmanvaihdon riittävyyttä tiloissa tapahtuvaan toimintaan nähden. ittaustulokset on esitetty graafisesti liitteessä 7. Hiilidioksidipitoisuudet vaihtelivat tutkittavissa tiloissa päivien aikana välillä ppm välillä. Hiilidioksidipitoisuus pysytteli tutkituissa tiloissa pääsääntöisesti alle 800 ppm. Ilmanvaihto on tiloissa käyttöön nähden riittävää ALASLASKETTUJEN KATTOJEN YLÄPUOLISTEN TILOJEN TARKASTUS Alaslaskettujen kattolevyjen yläpuolisia tiloja tarkastettiin aistinvaraisesti muutamasta pisteestä. 1. ja 2. kerroksien käytävien kattolevyjen päällä havaittiin hieman pölyä. 2. kerroksessa tilan 210 läheisyydessä alaslaskettujen kattolevyjen päällä havaittiin mineraalivillaa sekä yläpohjassa vanhoja muottilautoja. 30 (35) TUTKIUSSELOSTUS POLLENTIE 35, HÄEENLINNA SISÄILASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIUS

31 Kuva kerroksen käytävän alaslasketun katon päällinen (vas.) ja 2. kerroksen alaslasketun katon päällinen. Kuva kerroksen alaslasketun katon päällä havaittiin avointa mineraalivillaa tilan 210 läheisyydessä. Samassa kohdassa havaittiin betonissa kiinni olevia vanhoja muottilautoja UUT HAVAINNOT Kellarikerroksessa havaittiin tilassa 042 sekä sitä ympäröivissä tiloissa hyvin voimakasta viemärin hajua. Veden laskeminen tilan 042 lavuaariin ei poistanut hajua, joten todennäköisesti haju ei ole peräisin kuivuneesta lattiakaivosta JOHTOPÄÄTÖKSET - Sisäilman laatu oli haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, hiilidioksidipitoisuuden ja pinnoille laskeutuvien kuitujen osalta normaali. - Yläpohjan kantavan laatan alapinnalla havaittiin muottilautoja. Alaslasketun katon yläpuolella oli 2. kerroksen käytävällä myös avointa mineraalivillaa. Tämän ei katsota aiheuttavan merkittävää sisäilmahaittaa, sillä pinnoille laskeutuvien kuitujen pitoisuudet olivat alhaisia. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

32 10.7 TOIENPIDE-EHDOTUKSET - Tilassa 042 viemärin kunnon tarkastus 11 ILANVAIHTO 11.1 PALVELUALUEET Rakennusta palevlee kolme tuloilmakonetta, TK9, TK11 ja TK12. Ilmanvaihtokoneiden palvelualueet on merkittynä pohjakuvaan liitteessä 5. Ilmanvaihtokonehuoneet on rakennettu ullakoiille (rakennepiirrustukset 11/1985) vanhan palopermannon päälle ILANVAIHDON ILAVIRRAT Ilmanvaihdon ilmavirtoja tutkittiin kellarikerroksen tiloista 004 ja 031, 1. kerroksen tiloista 126 ja 134 sekä 2. kerroksen tiloista 205, 207, 210 ja 228. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Suomen rakentamismääräyskokoelman (D2 2012) mukaan tuloilmairran tulee olla vähintään 1,5 (dm 3 /s)/m 2 toimistotilassa, 2,0 (dm 3 /s)/m 2 pitkäaikaispotilaiden hoitotiloissa, 0,5 (dm 3 /s)/m 2 asuinhuoneissa ja 5 (dm 3 /s)/m 2 pukuhuoneissa. ääräykset koskevat vuonna 2012 ja sen jälkeen rakennettuja rakennuksia. Tilat olivat mittaushetkellä tyhjillään, joten mitattuja tuloilmavirtoja verrattiin pintaalaperusteiseen ohjearvoon. Tuloilmavirrat täyttivät rakennusmääräyskokoelman nykyiset D2 vaatimukset palvelukeskuksessa 031 sekä asuinhuoneissa 126, 134 ja 205. Pukuhuoneessa 004, toimistohuoneessa 207 ja asuinhuoneessa 210 tuloilmavirrat jäivät selvästi alle nykyisten rakentamismääräysten. Tulo- ja poistoilmavirrat olivat asuinhuoneita 134 ja 205 lukuunottamatta epätasapainossa. Poistoilmavirta oli riittämätöntä pukuhuonetiloissa, palvelukeskuksessa ja asuinhuoneessa 126; toimistohuoneessa 207 ja asuinhuoneessa 210 tuloilmavirta oli selvästi vähäisempää kuin poistoilmavirta ULKO- JA SISÄILAN VÄLINEN PAINE-ERO Ulko- ja sisäilman välisiä painesuhteita seurattiin jatkuvatoimisilla seurantamittalaitteilla noin kahden viikon ajan eri ilmanvaihdon palvelualueilla. Seurantamittauskäyrät on esitetty graafisesti liitteessä Paine-erojen seurantamittauskäyrissä ei nähdä selkeää vaihtelua yö- ja päiväajan välillä tai arkipäivisin ja viikonloppuisin. Tilat ovat pääsääntöisesti alipaineisia ulkoilmaan nähden kaikkien ilmanvaihtokoneiden palvelualueilla. Keskimäärin alipaineisuus on TK9-koneen palvelualueella 1-7 Pascalia, TK11-koneen palvelualueella 7-9 Pa ja TK12- koneen palvelualueella 3-7 Pa. 32 (35) TUTKIUSSELOSTUS POLLENTIE 35, HÄEENLINNA SISÄILASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIUS

33 11.4 TULOILAKANAVIEN PUHTAUS JA PÖLYN KOOSTUUS Tuloilmakanavien puhtaus tarkastettiin kaikkien IV-koneiden palvelualueilta. TK9 koneen palvelualueella kanaviston puhtaus tarkastettiin pukuhuoneesta 004 ja koneiden TK11 ja TK12 ullakolla olevasta runkokanavasta. TK9-tuloilmakanavassa havaittiin jonkin verran pölyä (pölymäärä arvioiden 2,3-2,8 g/m 3 ), kanavisto oli P2-puhtausluokassa (Kuva 22). TK11- ja TK12-runkokanavissa havaittiin vähäisiä määriä pölyä (Kuva 23) Kuva 27. TK9-tuloilmakanavan arviointipiste pukuhuoneessa 004. Kuva 28. TK11-runkokanava ullakolla. Kaikista tuloilmakanavien arviointipisteistä otettiin pyyhintäpölynäytteet kanavapölyn koostumuksen määrittämistä varten. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Näytteiden todettiin koostuvan mm. sekalaisista kiviaines-tyyppisistä hiukkasista, TK9-tuloilmakanavassa todettiin paljon siitepölyhiukkasia, TK11- runkoilmakanavassa jonkin verran vuori- ja lasivillan tyyppisiä mineraalikuituja ja TK12-runkokanavassa pieni määrä homeitiöitä. Näytteissä ei todettu asbestikuituja. Siitepölyhiukkasten ja homeitiöiden esiityminen tuloilmakanavassa voi viitata suodattimien ohivirtauksiin. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

34 11.5 JOHTOPÄÄTÖKSET 11.6 TOIENPITEET - Tuloilmakanavissa esiintyi jonkin verran pölyä, mutta ne eivät ole vielä puhdistuksen tarpeessa (P2 luokka). Tuloilmakanavissa esiintyi mm. siitepölyhiukkasia ja homeitiöitä, mitkä voivat viitata suodattimien ohivirtauksiin. TK11-runkokanavassa esiintyi jonkin verran mineraalivillakuituja. Niiden esiintymistä kanavapinnoilla ei pidetä merkittävänä sisäilman laatuun vaikuttavana tekijänä, sillä huonetilan pinnoille kahden viikon laskeutuvassa pölyssä mineraalikuitujen pitoisuus oli vähäinen. - itatut tuloilmavirrat täyttivät palvelukeskuksessa 031 sekä asuinhuoneissa 126, 134 ja 205 Suomen rakentamismääräysten nykyiset vaatimukset, TK9- ilmanvaihtokoneen palvelualueella tuloilmavirrat eivät olleet riittäviä tiloissa 004, 207 ja 210. Tulo- ja poistoilmavirrat eivät olleet tasapainossa lukuuottamatta asuinhuoneita 134 ja 205. Ilmanvaihdon riittämättömyyttä ja tulo- ja poistoilmavirtojen epätasapainoa esiintyi kaikkien ilmanvaihtokoneiden palvelualueilla. - Tulo- ja poistoilmamäärät tulee tasapainottaa kaikkien ilmanvaihtokoneiden palvelualueilla. Tuloilmaa suositellaan lisättävän TK9 ilmanvaihtokoneen palvelualueella ainakin toimistotilaan 207 ja asuinhuoneeseen 210. Pukuhuoneen 003/004 sekä niihin liittyvien wc-tilojen poistoilmavirtaa tulee lisätä. Säätötyö suositellaan tehtäväksi tiivistystoimenpiteiden jälkeen. Helsingissä, Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Sanna Pohjola L, rakennusterveysasiantuntija Ilkka Jerkku DI, yksikön päällikkö 12 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 ittaustulokset ittauspisteet pohjakuvissa Kosteusmittauksen pohjakuvissa erkkiainekokeet 34 (35) TUTKIUSSELOSTUS POLLENTIE 35, HÄEENLINNA SISÄILASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIUS

35 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Ilmanvaihdon palvelualueet Painesuhteiden seurantakuvaajat Sisäilman hiilidioksidin seurantakuvaajat Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

36 ITTAUSTULOKSET Voutilan vanhainkoti, Hämeenlinna Liite Rakennusmateriaalien mikrobit, laimennossarjamenetelmä 1 Rakennusmateriaalien mikrobipitoisuudet määritettiin sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen 2003 mukaan ns. laimennossarjamenetelmällä. Näytteet toimitettiin etropolilab Oy:n laboratorioon Helsinkiin laimennossarjakäsittelyä ja viljelyä varten. Tulokset on esitetty yksikössä kpl /g: Rakenne avaus Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Homesienet, kpl/g 2 Bakteerit, kpl/g Näytteenottopiste Aktinomykeetit, kpl/g R1 RA3 US4 tervapaperi, tila Penicillium spp R2 RA3 US4 lasivilla, tila Penicillium sp alle 100 R3 RA4 AP2 lasivilla, tila alle alle 100 R4 RA4 AP2 koolauspuu betonia vasten, tila Aspergillus sp *Exophiala sp R5 RA3 US4 rappaus, tila *Acremonium sp *Aspergillus versicolor *Tritirachium sp *Exophiala sp *Oidiodendron sp steriilit R6 RA4 putkieriste, tila Aspergillus sp Cladosporium sp Penicillium spp steriilit R7 RA5 US4 tervapaperi, tila steriilit alle alle 100 R8 RA5 US4 lasivilla, tila alle alle 100 R9 RA6 AP1 tervapaperi, tila Aspergillus sp *Tritirachium sp R10 RA6 AP1 tojalevy, tila Penicillium sp *Tritirachium sp steriilit 3000 alle alle 100 R11 RA16 AP1 tojalevy, tila alle alle 100 R12 RA17 US3 tervapaperi, tila alle alle 100 R13 RA7 VP1 tervapaperi, tila alle 100 alle 100 alle 100 R14 RA7 VP1 muottilauta, tila steriilit alle 100 alle 100 R15 RA8 US1 tervapaperi, tila alle alle 100 R16 RA9 US2 tojalevy, tila alle alle 100 R17 RA9 US1 tervapaperi, tila alle alle 100 R18 RA18 US2 tojalevy, tila alle R19 RA10 VP1 tervapaperi, tila alle 100 alle 100 alle 100 R20 RA11 US1 tervapaperi, tila alle alle 100 R21 RA12 US3 tervapaperi, tila alle 100 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

37 ITTAUSTULOKSET Voutilan vanhainkoti, Hämeenlinna Liite Rakenne avaus Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Homesienet, kpl/g 2 Bakteerit, kpl/g Näytteenottopiste Aktinomykeetit, kpl/g steriilit R22 RA12 US3 korkki, tila alle 100 alle 100 alle 100 R23 RA13 US1 pellavarive, tila alle alle 100 R24 RA14 YP1 tervapaperi ja paperi, tila Aspergillus sp Penicillium spp *Stachybotrys sp alle 100 R25 RA14 YP1 tojalevy, tila alle 100 alle 100 alle 100 R26 RA15 YP1 tervapaperi, tila Penicillium sp R27 RA15 YP1 tojalevy, tila Penicillium sp R29 RA1 US5, kipsilevyn taustapahvi, tila *Acremonium *Aspergillus versicolor ucor Penicillium spp *Stachybotrys sp *Exophiala steriilit R30 RA2 AP3, koolauspuu *Aspergillus ochraceus *Aspergillus versicolor *Eurotium Penicillium sp *Exophiala * kosteusvaurioindikaattori alle 100 alle 100 alle 100 alle Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen 9/2016 mukaan näytteessä on - mikrobikasvustoa, jos näytteen home- ja hiivasienten pitoisuus on suurempi kuin kpl/g tai aktinomykeettien (sädesienien) pitoisuus on yli 3000 kpl/g, - mikrobikasvustoa, jos näytteen home- ja hiivasienten pitoisuus on ja näytteessä havaitaan ns. kosteusvaurioindikaattoreita tai sienisuvusto on epätavallisen yksipuolinen (1-2 lajia/sukua). Aktinomykeettien esiintymistä alle 3000 kpl/g:n pitoisuuksissa arvioidaan niiden indikaattorimerkityksen avulla koko näytteessä (homesienipitoisuus on kpl/g, näytteessä on kosteusvaurioindikaattoreita, yksittäisten kosteusvauriomikrobien esiintyminen on kuitenkin normaalia), - bakteerikasvustoa, jos näytteen bakteeripitoisuus on suurempi kuin kpl/g. Ainoastaan bakteeripitoisuuden perusteella ei kuitenkaan voida tehdä johtopäätöstä materiaalin vaurioitumisesta. Pintailmaisimen käyttö rakennekosteuksien arvioinnissa Tutkittujen huonetilojen seinä-/katto-/lattiarakenteita tutkittiin pintailmaisimella Gann Hydromette UNI 1. ittalaitteen näytössä esiintyvät lukuarvot välillä Rakenteessa voi olla vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta, kun mittalaitteen kosteuslukuarvo on yli 90. Ilmaisimen tulokset eivät anna todellista tietoa rakenteiden kosteudesta. Tutkitussa kohteessa pintailmaisimen näyttö on ollut poikkeava seuraavissa tiloissa / rakenteissa: - kylmiö 019, 020, 021, 022, seinän alaosa Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

38 ITTAUSTULOKSET Voutilan vanhainkoti, Hämeenlinna Liite varasto 013, lattia - pukuhuone 004, lattia suihkun edessä - käytävä 002, pesuhuoneen vastainen seinä - käytävä 030, seinän alaosa, tilojen 043 ja 039 edessä - 031, pilari ulko-oven läheisyydessä - 049, lattia ja ulkoseinän alaosa vanhojen luiskien kohdalla - 053, lattia ja väliseinän alaosa - 051, kuilun vastaisen seinän alaosa - 055, lattia ulkoseinän edessä 3 Rakenteiden kosteudet, porareikämenetelmä Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, porattiin rakenteiden suhteellisen ja absoluuttisen kosteuden määrittämiseksi reiät (16 mm). Reiät puhdistettiin ja tulpattiin. Suhteellinen ja absoluuttinen kosteus sekä lämpötila mitattiin olosuhteiltaan tasaantuneissa rei issä. ittalaitteina olivat Vaisalan HI41-näyttölaitteet ja HP44-mittapäät. ittaustulokset on esitetty oheisessa taulukossa. ittausp iste Tila Rakenneosa ittauspisteen sijainti Reiän syvyys, mm Pvm Suhteelli nen kosteus, % Absoluuttin en kosteus, g/m 3 Lämpötila, C K1 031 seinä, pilari seinä, pilari 15 cm ulko-ovesta, 12 cm lattiasta 25 cm ulko-ovesta, 12 cm lattiasta ,0 93,2 10,5 11,4 8,9 9,6 K2 056 väliseinä välisenä 22 cm käytävän väliseinästä, 7 cm lattiasta 30 cm käytävän väliseinästä, 7 cm lattiasta ,0 54,6 8,9 9,2 19,5 19,6 K3 033 lattia lattia 65 cm ulkoseinästä, 190 cm väliseinästä 65 cm ulkoseinästä, 175 cm väliseinästä ,4 69,9 10,4 10,5 18,3 17,6 K4 033 seinä seinä, eriste 170 cm väliseinästä, 13 cm lattiasta 160 cm väliseinästä, 13 cm lattiasta ,6 23,9 3,7 3,4 17,1 16,8 K5 047 seinä seinä 70 cm väliseinästä, 10 cm lattiasta 80 cm väliseinästä, 10 cm lattiasta 30 noin ,5 28,6 3,9 4,2 19,9 17,0 K6 047 lattia lattia 110 cm ulkoseinästä, 62 cm väliseinästä 116 cm ulkoseinästä, 62 cm väliseinästä ,8 41,6 6,7 7,6 21,4 20,8 K7 049 seinä seinä 185 cm väliseinästä, 4 cm lattiasta 175 cm väliseinästä, 4 cm lattiasta ,1 73,2 10,1 10,6 18,1 16,9 K8 010 väliseinä väliseinä 42 cm väliseinästä, 4 cm lattiasta 50 cm väliseinästä, 4 cm lattiasta ,9 53,6 7,3 9,8 21,0 20,9 K9 002 väliseinä väliseinä 410 cm väliovesta, 17 cm lattiasta 415 cm väliovesta, 17 cm lattiasta ,4 96,3 14,9 17,1 19,7 20,4 K seinä seinä seinä sisäilma 45 cm väliseinästä, 11 cm lattiasta 62 cm väliseinästä, 13 cm lattiasta 55 cm väliseinästä, 13 cm lattiasta ,0 42,6 46,7 33,3 13,0 12,8 12,9 4,1 4,9 4,8 5,3 14,1 K lattia lattia 52 cm väliseinästä, 45 cm ulkoseinästä 60 cm väliseinästä, 35 cm ulkoseinästä ,9 83,7 13,5 13,5 9,3 9,8 K seinä seinä seinä, eriste sisäilma 510 cm väliseinästä, 12 cm lattiasta 520 cm väliseinästä, 12 cm lattiasta 525 cm väliseinästä, 12 cm lattiasta ,9 26,4 24,5 21,9 4,5 4,3 3,4 3,7 19,4 18,8 16,4 19,4 K lattia lattia 46 cm ulkoseinästä, 500 cm väliseinästä 40 cm ulkoseinästä, 50 cm väliseinästä ,9 73,0 10,1 11,6 19,5 18,5 K väliseinä väliseinä 12 cm lattiasta 12 cm lattiasta ,7 34,3 6,13 11,4 19,4 19,7 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

39 ITTAUSTULOKSET Voutilan vanhainkoti, Hämeenlinna Liite ittausp iste Tila Rakenneosa ittauspisteen sijainti Reiän syvyys, mm Pvm Suhteelli nen kosteus, % Absoluuttin en kosteus, g/m 3 Lämpötila, C sisäilma 16,3 2,9 20,1 Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: Pvm Sisäilma Ulkoilma Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, g/m 3 kosteus, % Lämpötila, C ,3 33,3 2,9 4,1 14,1 20,1 93,0-4,0 Rakenteiden kosteudet, viiltomittausmenetelmä Rakenteisiin, joissa todettiin vertailuarvoon nähden kohonnutta kosteutta kosteudenilmaisimella tai joissa oli muuten epäiltävissä poikkeavaa kosteutta, viillettiin lattiapäällysteeseen reiät suhteellisen kosteuden määrittämiseksi lattiapäällysteen alta. Suhteellinen kosteus mitattiin tasaantuneissa olosuhteissa. ittalaitteina olivat Vaisalan HI41-näyttölaitteet ja HP42-mittapäät. Tulokset, rakenteen ilmatilan suhteellinen kosteus (%) ja lämpötila ( C) on esitetty oheisessa taulukossa. ittauspi ste Tila Rakenne osa Pvm Suhteellinen kosteus, % Absoluuttine n kosteus, g/m 3 Lämpötila, C Hajun arviointi V1 044 lattia ,6 10,4 21,6 ei hajua V2 010 lattia ,9 11,1 22,1 ei hajua V3 023 lattia ,2 15,6 19,5 ei hajua V4 004 lattia ,0 16,3 19,3 liiman hajua V5 004 lattia ,4 16,8 19,5 liiman hajua V6 003 lattia ,6 11,0 18,4 ei hajua V7 147 lattia ,1 7,0 21,4 ei hajua Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: Pvm Sisäilma Ulkoilma Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, g/m 3 kosteus, % Lämpötila, C ,0 25,0 4,2 4,9 21,1 22,2 81,0 2,0 Sisäilman haihtuvat orgaaniset yhdisteet Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC -yhdisteiden) ilmanäytteet kerättiin pumpuilla Tenax -putkiin, jotka analysoitiin kaasukromatografisesti etropolilab Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Tulokset on esitetty yksikössä µg/m 3. Tulokset olivat seuraavat: Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

40 ITTAUSTULOKSET Voutilan vanhainkoti, Hämeenlinna Liite Näytteenottopiste Tila Näytteenottopisteen kuvaus Pvm Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuus (TVOC), µg/m 3 V1 124 Asukashuone V2 133 Asukashuone V3 207 Asukashuone V4 240 Asukashuone V5 031 Palvelukeskus Edellä mainittujen näytteiden tärkeimmät yksittäiset yhdisteet olivat: Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 3 V1 V2 V3 V4 V5 Alkaanit: Suoraketjuisia ja haaroittuneita hiilivetyjä 1,5* 1,7* Alkaanit yhteensä 0 0 1,5 0 1,7 Alkoholit: 2-Etyyli-1-heksanoli 0,7* 0,6* 1,3 0,5* Propyleeniglykoli (1,2-Propaanidioli) 1,0* Alkoholit yhteensä 0,7 0,6 2,3 0,5 0 Aromaattiset yhdisteet: Bentseeni 0,9 0,9* 0,7* 2,3* Tolueeni 1,1 0,9* 1,4 0,9* 2,5 Etyylibentseeni 0,3 1,4-Ksyleeni 0,4 0,4 0,5 0,4 0,4 Styreeni 0,4 Aromaattiset yhdisteet yhteensä 2,4 2,2 2,6 2,0 5,2 Esterit Etyyliasetaatti 0,2 0,2 0,8 0,3 0,2 Butyyliasetaatti 0,6 Esterit yhteensä 0,2 0,2 1,4 0,3 0,2 Karbonyylit: Heksanaali 9,4 1,2 Bentsaldehydi 1,2 1,4 2,0 1,0 1,1 Oktanaali 2,0 Nonanaali 0,7* 9,0 Dekanaali 1,9* Karbonyylit yhteensä 1,9 1,4 24,3 1,0 2,3 Orgaaniset hapot: Etikkahappo 0,9* Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

41 ITTAUSTULOKSET Voutilan vanhainkoti, Hämeenlinna Liite Yhdiste Näytteenottopiste/ Pitoisuus, µg/m 3 V1 V2 V3 V4 V5 Orgaaniset hapot yhteensä 0 0 0,9 0 0 Terpeenit: Pineeni 0,5 0,7 0,3 delta-3-kareeni 0,1 0,7 0,1 Limoneeni 2,4 Terpeenit yhteensä 0 0,6 3,8 0 0,4 Tunnistettuja yhdisteitä yhteensä, µg/m 3 5,2 5,0 36,8 3,8 9,8 * ääritetty tolueenina. ** TVOC -alueen ulkopuolella. Tunnistettujen yhdisteiden pitoisuudet määritetään puhtaiden vertailuaineiden avulla (aineen omalla vasteella) tai tolueeniekvivalenttina. TVOC -arvo määritetään tolueeniekvivalenttina. Tunnistettujen yhdisteiden joukossa voi olla myös TVOC -alueen ulkopuolisia yhdisteitä. Em. syistä tunnistettujen yhdisteiden yhteenlaskettu kokonaispitoisuus ja TVOC -arvo eivät usein ole yhtä suuret. Työterveyslaitoksen ehdotuksen mukaan (2016) toimistoympäristöjen sisäilman TVOC - pitoisuuden kohonneena pitoisuutena pidetään yli 100 µg/m 3 :n pitoisuutta. Yksittäisille yhdisteille on annettu viitearvoja, jotka vaihtelevat ainekohtaisesti välillä 1 12 µg/m 3. Viitearvot on annettu käyttäen aineiden omaa vastetta voimaan astuneen Asumisterveysasetuksen mukaan asunnon ja muun oleskelutilan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tolueenivasteella lasketun kokonaispitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 400 µg/m 3. Yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen tolueenivasteella lasketun pitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 50 µg/m 3 lukuun ottamatta seuraavia yksittäisiä yhdisteitä, joiden toimenpiderajat ovat: TXIB 10 µg/m 3, 2-etyyli-1-heksanoli 10 µg/m 3, naftaleeni 10 µg/m 3 (hajua ei saa esiintyä) ja styreeni 40 µg/m 3. Pinnoille laskeutuvat mineraalikuidut Pinnoille laskeutuvia mineraalikuituja kerättiin tiloihin kahden viikon ajaksi asennettujen geeliteippilevyjen avulla. Näytteet tutkittiin valomikroskooppisesti laboratoriossa. Pinnoilla todettiin mineraalikuituja neliösenttimetriä kohden (yli 20 mikrometrin pituiset kuidut) seuraavasti: Näytteenottopiste IV-kone Tila Näytteenottopisteen kuvaus Keräysaika ineraalikuidut, kpl/cm 2 PPK1 TK Asuinhuone alle 0, alle 0,07 PPK2 TK Asuinhuone , alle 0,07 PPK3 TK Asuinhuone alle 0,07 alle 0,07 PPK4 TK9 207 Toimisto alle 0,07 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

42 ITTAUSTULOKSET Voutilan vanhainkoti, Hämeenlinna Liite IV-kone Tila Näytteenottopisteen kuvaus Keräysaika ineraalikuidut, kpl/cm alle 0,07 Tasopinnoille kahden viikon aikana laskeutuvien mineraalikuitujen viitearvo toimistoympäristöissä (säännöllisesti siivottavat pinnat) on 0,2 kpl/cm 2 (Työterveyslaitos 2016). Tämä on myös voimaan astuneen Asumisterveysasetuksen mukainen teollisten mineraalikuitujen toimenpideraja kahden viikon aikana pinnoille laskeutuneessa pölyssä. Ilmanvaihtokanavien sisäpintojen pölyn koostumus Tuloilmakanaviston pölyn koostumus tutkittiin menetelmällä, jossa pölynäyte kerätään kokoomanäytteenä kanavan sisäpinnalta. Näytteet tutkittiin elektronimikroskooppisesti ikrofokus Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Näytteiden koostumus oli seuraava: Iv-kone Näytteenottopisteen kuvaus Pvm ateriaalinäytteen koostumus KP1 TK9 Pukuhuone Näytteen todettiin koostuvan sekalaisista kiviainestyyppisistä hiukkasista, joukossa paljon siitepölyhiukkasia. Näytteessä ei todettu homeitiöitä-/rihmastoa, mineraalikuituja eikä asbestikuituja. KP2 TK12 Runkokanava ullakolla Näytteen todettiin koostuvan sekalaisista kiviainestyyppisistä hiukkasista, joukossa jonkin verran tekstiili- ja paperikuitujen osasia ja hilsettä. Lisäksi todettiin pieni määrä homeitiöitä. Näytteessä ei todettu mineraalikuituja (VF) eikä asbestikuituja. KP3 TK11 Runkokanava ullakolla Näytteen todettiin koostuvan sekalaisista kiviainestyyppisistä hiukkasista, joukossa jonkin verran sinkkihiukkasia ja jonkin verran vuori- ja lasivillan tyyppisiä mineraalikuituja (VF). Näytteessä ei todettu homeitiöitä/-rihmastoa eikä asbestikuituja. Sisäilman hiilidioksidin seurantamittaukset Tutkittavissa tiloissa seurattiin sisäilman hiilidioksidipitoisuutta. ittaukset tehtiin Tinytagin sisäilman laatuanalysaattoreilla. Tulokset olivat seuraavat: Näytteenottopiste Näytteenottopiste ittauspiste IV-kone Tila ittauspisteen kuvaus Seuranta-aika CO 2-pitoisuus, ppm C0 21 TK9 207 Toimisto ,8 1228,8 C0 22 TK9 210 Asuinhuone ,1 704,4 Ulkoilman hiilidioksidipitoisuus vaihtelee normaalisti välillä ppm. Julkaisun Sisäilmastoluokitus 2008 hiilidioksidipitoisuuden tavoitearvot ovat: - S1 750 ppm - S2 900 ppm - S ppm voimaan astuneen Asumisterveysasetuksen mukaan asunnon ja muun oleskelutilan sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, jos pitoisuus on 2100 mg/m 3 (1150 ppm) suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus. Huoneilman lämpötilojen tulee täyttää asetuksen liitteessä 1 olevan taulukon 1 mukaiset toimenpiderajat. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

43 ITTAUSTULOKSET Voutilan vanhainkoti, Hämeenlinna Liite Seurantamittausten graafiset kuvaajat on esitetty erillisissä liitteissä, joista nähdään mitattujen suureiden vaihtelut eri vuorokauden aikoina. Ilmanvaihdon ilmavirtojen mittaukset Huonetilojen ilmavirtoja määritettiin SwemaFlow 125D-ilmavirtamittarilla, DP-Calc 5815 paine-eromittarilla ja mittaamalla venttiileiden asentoja sekä Velocicalc 9535 termoanemometrilla ja ilmavirtojen mittapäällä. itattuja ilmavirtoja verrataan vuoden 2012 Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 ohjearvoihin, jotka koskevat uuden rakennuksen ilmanvaihtoa. ittausten kokonaismittausvirhe on 10 %. Ilmavirrat olivat seuraavat: ittauspiste IV-kone Tila Pvm itattu tuloilmavirta, dm 3 /s Ohjearvo (D2), ulkoilmavirta, dm 3 /s itattu poistoilmavirta, dm 3 /s Ohjearvo (D2), poistoilmavirta, dm 3 /s I1 TK9 004, pukuhuone (poistossa mukana myös molemmat WC:t ja suihku sekä tila 003) 244 I2 TK11 031, palvelukeskus I3 TK12 134, asuinhuone I4 TK11 126, asuinhuone I5 TK9 207, toimistohuone I6 TK9 205, asuinhuone I7 TK11 228, toimistohuone ei voitu mitata I8 TK9 210, asuinhuone Painesuhdemittaukset Tilojen painesuhteet ulkoilmaan ja muihin tiloihin nähden mitattiin Tinytagin seurantamittarien avulla. Tulokset olivat seuraavat: ittauspi ste Iv-kone Tila Vertailutila Pvm Paine-eron vaihteluväli (keskiarvo) Pa PS1 TK9 106 Välipohja ,1-2,8 (-1,4) PS2 TK Välipohja ,7-3,7 (-0,7) PS3 TK Ulkoilma ,6-18,4 (-7,2) PS4 TK Ulkoilma ,0-15,4 (-7,2) PS5 TK9 210 Ulkoilma ,0 +12,4 (-1,4) PS6 TK Välipohja ,1-3,0 (-1,0) PS7 TK Välipohja ,2 +0,4 (+0,2) PS8 TK Ulkoilma ,4-5,8 (-2,7) PS9 TK9 016 Ulkoilma ,2-17,4 (-7,4) PS10 TK11 031/041 Ulkoilma ,7-18,2 (-9,2) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

44 RA22 RA6 R9 R10 PS9 KP1 I1 ERKINTÖJEN SELITYKSET: RA5 R7 R8 RA16 R11 KP KANAVAPÖLY PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAITTAUKSET I ILANVAIHDON ILAVIRRAT R RAKENNUSATERIAALIEN IKROBIT Voutilan vanhainkoti Pollentie 35, Hämeenlinna Kellarikerros LIITE 2.1

45 ERKINTÖJEN SELITYKSET: R RAKENNUSATERIAALIEN IKROBIT RA3 R1-2 RA4 R3-6 Voutilan vanhainkoti Pollentie 35, Hämeenlinna Kellarikerros LIITE 2.2

46 ERKINTÖJEN SELITYKSET: PS V PAINESUHTEIDEN SEURANTAITTAUKSET SISÄILAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET I R ILANVAIHDON ILAVIRRAT RAKENNUSATERIAALIEN IKROBIT PS10 V5 I2 RA2 RA1 R R RA17 Voutilan vanhainkoti Pollentie 35, Hämeenlinna Kellarikerros LIITE 2.3

47 RA8 R15 PS1 ERKINTÖJEN SELITYKSET: RA7 R13 R14 RA18 R18 PS R PAINESUHTEIDEN SEURANTAITTAUKSET RAKENNUSATERIAALIEN IKROBIT Voutilan vanhainkoti Pollentie 35, Hämeenlinna 1. kerros LIITE 2.4

48 ERKINTÖJEN SELITYKSET: PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAITTAUKSET I3 V SISÄILAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET PPK PINNOILLE LASKEUTUVAT INERAALIKUIDUT PPK2 V2 PS4 I ILANVAIHDON ILAVIRRAT RA23 RA20 RA21 Voutilan vanhainkoti Pollentie 35, Hämeenlinna 1. kerros LIITE 2.5

49 I4 ERKINTÖJEN SELITYKSET: PS2 PS V PPK I PAINESUHTEIDEN SEURANTAITTAUKSET SISÄILAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET PINNOILLE LASKEUTUVAT INERAALIKUIDUT ILANVAIHDON ILAVIRRAT R RAKENNUSATERIAALIEN IKROBIT RA9 PS3 R16 R17 PPK1 V1 Voutilan vanhainkoti Pollentie 35, Hämeenlinna 1. kerros LIITE 2.6

50 RA13 RA16 R23 I6 I8 V3 PPK4 I5 CO 2 2 CO 2 1 PS5 RA12 R21 R22 ERKINTÖJEN SELITYKSET: R RAKENNUSATERIAALIEN IKROBIT PS V PAINESUHTEIDEN SEURANTAITTAUKSET SISÄILAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET PPK CO 2 I PINNOILLE LASKEUTUVAT INERAALIKUIDUT HIILIDIOKSIDIN SEURANTAITTAUKSET ILANVAIHDON ILAVIRRAT Voutilan vanhainkoti Pollentie 35, Hämeenlinna 2. kerros LIITE 2.7

51 RA24 ERKINTÖJEN SELITYKSET: V4 PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAITTAUKSET PPK3 V PPK SISÄILAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET PINNOILLE LASKEUTUVAT INERAALIKUIDUT I ILANVAIHDON ILAVIRRAT PS8 RA10 RA11 R19 R20 R RAKENNUSATERIAALIEN IKROBIT PS7 Voutilan vanhainkoti Pollentie 35, Hämeenlinna 2. kerros LIITE 2.8

52 ERKINTÖJEN SELITYKSET: PS I PAINESUHTEIDEN SEURANTAITTAUKSET ILANVAIHDON ILAVIRRAT PS6 I7 Voutilan vanhainkoti Pollentie 35, Hämeenlinna 2. kerros LIITE 2.9

53 ERKINTÖJEN SELITYKSET: KP KANAVAPÖLY RA14 R24 R25 KP2 RA15 R26 R27 R RAKENNUSATERIAALIEN IKROBIT RA16 RA16 RA16 RA16 RA16 KP3 Voutilan vanhainkoti Pollentie 35, Hämeenlinna ullakko LIITE 2.10

54 Paljon tavaraa, ei pystynyt mittaamaan. Ei pääsyä. L B B L K10 K11 L L L K14 V3 92 L L V B V L V6 70 L L V4 98 K9 K8 V2 57 V5 96 K12 ERKINTÖJEN SELITYKSET: ittalaitteen näyttämä lattiassa 70 ittalaitteen näyttämä lattiassa ittalaitteen näyttämä lattiassa > 90 ittalaitteen näyttämä seinässä 70 ittalaitteen näyttämä seinässä ittalaitteen näyttämä seinässä > 90 = muovimatto L = keraaminen laatta B = betoni V = vinyylilaatta V K 33 RAKENTEEN KOSTEUDET, VIILTOITTAUSENETELÄ RAKENTEEN KOSTEUDET, PORAENETELÄ Voutilan vanhainkoti Pollentie 35, Hämeenlinna Kellarikerros LIITE 3.1

55 Ei pääsyä. V1 55 K13 V ERKINTÖJEN SELITYKSET: ittalaitteen näyttämä lattiassa 70 ittalaitteen näyttämä lattiassa ittalaitteen näyttämä lattiassa > 90 K3 K4 E B K2 L ittalaitteen näyttämä seinässä 70 ittalaitteen näyttämä seinässä ittalaitteen näyttämä seinässä > 90 V = muovimatto P L L L = keraaminen laatta B = betoni V = vinyylilaatta B = mosaiikkibetoni P = puu V/P K1 V K 33 E = epoksi RAKENTEEN KOSTEUDET, VIILTOITTAUSENETELÄ RAKENTEEN KOSTEUDET, PORAENETELÄ Voutilan vanhainkoti Pollentie 35, Hämeenlinna Kellarikerros LIITE 3.2

56 ERKINTÖJEN SELITYKSET: ittalaitteen näyttämä lattiassa 70 ittalaitteen näyttämä lattiassa ittalaitteen näyttämä lattiassa > 90 B ittalaitteen näyttämä seinässä 70 K7 B B ittalaitteen näyttämä seinässä ittalaitteen näyttämä seinässä > 90 = muovimatto B L = keraaminen laatta B = betoni B K6 K5 V = vinyylilaatta B = mosaiikkibetoni P = puu B E = epoksi B = betoni, maalattu Ei pääsyä. B P V K RAKENTEEN KOSTEUDET, VIILTOITTAUSENETELÄ RAKENTEEN KOSTEUDET, PORAENETELÄ B B Voutilan vanhainkoti Pollentie 35, Hämeenlinna Kellarikerros LIITE 3.3

57 V V V E V V ERKINTÖJEN SELITYKSET: ittalaitteen näyttämä lattiassa 70 ittalaitteen näyttämä lattiassa ittalaitteen näyttämä lattiassa > 90 ittalaitteen näyttämä seinässä 70 ittalaitteen näyttämä seinässä ittalaitteen näyttämä seinässä > 90 = muovimatto L = keraaminen laatta E = epoksi V = vinyylilaatta V K RAKENTEEN KOSTEUDET, VIILTOITTAUSENETELÄ RAKENTEEN KOSTEUDET, PORAENETELÄ Voutilan vanhainkoti Pollentie 35, Hämeenlinna 1. kerros LIITE 3.4

58 ERKINTÖJEN SELITYKSET: ittalaitteen näyttämä lattiassa 70 ittalaitteen näyttämä lattiassa ittalaitteen näyttämä lattiassa > 90 ittalaitteen näyttämä seinässä V7 ittalaitteen näyttämä seinässä ittalaitteen näyttämä seinässä > 90 = muovimatto L = keraaminen laatta E = epoksi V = vinyylilaatta V V K RAKENTEEN KOSTEUDET, VIILTOITTAUSENETELÄ RAKENTEEN KOSTEUDET, PORAENETELÄ V Voutilan vanhainkoti Pollentie 35, Hämeenlinna 1. kerros LIITE 3.5

59 ERKINTÖJEN SELITYKSET: ittalaitteen näyttämä lattiassa 70 ittalaitteen näyttämä lattiassa ittalaitteen näyttämä lattiassa > 90 ittalaitteen näyttämä seinässä 70 ittalaitteen näyttämä seinässä ittalaitteen näyttämä seinässä > 90 = muovimatto L = keraaminen laatta E = epoksi V = vinyylilaatta RAKENTEEN KOSTEUDET, V 33 VIILTOITTAUSENETELÄ K 33 RAKENTEEN KOSTEUDET, PORAENETELÄ L V Voutilan vanhainkoti Pollentie 35, Hämeenlinna 1. kerros LIITE 3.6

60 L V V V ERKINTÖJEN SELITYKSET: ittalaitteen näyttämä lattiassa 70 = muovimatto ittalaitteen näyttämä lattiassa L = keraaminen laatta V 33 RAKENTEEN KOSTEUDET, VIILTOITTAUSENETELÄ ittalaitteen näyttämä lattiassa > 90 ittalaitteen näyttämä seinässä 70 E = epoksi V = vinyylilaatta K 33 RAKENTEEN KOSTEUDET, PORAENETELÄ ittalaitteen näyttämä seinässä ittalaitteen näyttämä seinässä > 90 Voutilan vanhainkoti Pollentie 35, Hämeenlinna 2. kerros LIITE 3.7

61 ERKINTÖJEN SELITYKSET: ittalaitteen näyttämä lattiassa 70 ittalaitteen näyttämä lattiassa ittalaitteen näyttämä lattiassa > 90 ittalaitteen näyttämä seinässä 70 ittalaitteen näyttämä seinässä ittalaitteen näyttämä seinässä > 90 = muovimatto L = keraaminen laatta V E = epoksi V = vinyylilaatta V 33 RAKENTEEN KOSTEUDET, VIILTOITTAUSENETELÄ K 33 RAKENTEEN KOSTEUDET, PORAENETELÄ VL Voutilan vanhainkoti Pollentie 35, Hämeenlinna 2. kerros LIITE 3.8

62 ERKINTÖJEN SELITYKSET: ittalaitteen näyttämä lattiassa 70 ittalaitteen näyttämä lattiassa ittalaitteen näyttämä lattiassa > 90 ittalaitteen näyttämä seinässä 70 L ittalaitteen näyttämä seinässä ittalaitteen näyttämä seinässä > 90 = muovimatto L = keraaminen laatta E = epoksi V = vinyylilaatta V K RAKENTEEN KOSTEUDET, VIILTOITTAUSENETELÄ RAKENTEEN KOSTEUDET, PORAENETELÄ V Voutilan vanhainkoti Pollentie 35, Hämeenlinna 2. kerros LIITE 3.9

63 AP1-RAKENTEEN ERKKIAINEKOE TILASSA 004/ Pa 1 ERKINTÖJEN SELITYKSET: ERKKIAINEKAASU LATTIARAKENTEESEEN SISÄKAUTTA Pa PAINE-ERONITTAUSKOHTA JA PAINE-ERO ERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: HAVAITUN ILAVUODON LAAJUUS erkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja WIKA Gir-10 - analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin Blowerdoor-puhaltimella tutkimuksen ajaksi. Paine-ero -6 Pa mitattiin lattian eristetilan ja huoneilman välisenä. Normaaliolosuhteissa paine-ero oli noin 0 Pa. 1 2 LATTIAN JA SEINÄN LIITTYÄ OVENKARIN LIITTYÄ Voutilan vanhainkoti Pollentie 35, Hämeenlinna Kellarikerros LIITE 4.1

64 TILAN 132 LATTIAN (VP1) ERKKIAINETUTKIUS Pa 1 ERKINTÖJEN SELITYKSET: ERKKIAINEKAASU LATTIARAKENTEESEEN SISÄKAUTTA Pa PAINE-ERONITTAUSKOHTA JA PAINE-ERO HAVAITUN ILAVUODON LAAJUUS erkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja WIKA Gir-10 - analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin Blowerdoor-puhaltimella tutkimuksen ajaksi. Paine-ero -10 Pa mitattiin lattian eristetilan ja huoneilman välisenä. Normaaliolosuhteissa paine-ero oli noin -3 Pa. ERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 LATTIAN JA SEINÄN LIITTYÄ Voutilan vanhainkoti Pollentie 35, Hämeenlinna 1. kerros LIITE 4.2

65 TILAN 132 ULKOSEINÄN (US1) ERKKIAINETUTKIUS Pa 2 ERKINTÖJEN SELITYKSET: ERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄRAKENTEESEEN SISÄKAUTTA Pa PAINE-ERONITTAUSKOHTA JA PAINE-ERO ERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: HAVAITUN ILAVUODON LAAJUUS 1 KATON JA SEINÄN LIITTYÄ erkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja WIKA Gir-10 - analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin Blowerdoor-puhaltimella tutkimuksen ajaksi. Paine-ero -10 Pa mitattiin ulkoseinän eristetilan ja huoneilman välisenä. Normaaliolosuhteissa paine-ero oli noin -5 Pa. 2 LATTIAN JA SEINÄN LIITTYÄ Voutilan vanhainkoti Pollentie 35, Hämeenlinna 1. kerros LIITE 4.3

66 TILAN 132 KATON (VP1) ERKKIAINETUTKIUS Pa 1 ERKINTÖJEN SELITYKSET: ERKKIAINEKAASU KATTORAKENTEESEEN SISÄKAUTTA Pa PAINE-ERONITTAUSKOHTA JA PAINE-ERO ERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: HAVAITUN ILAVUODON LAAJUUS 1 KATON JA SEINÄN LIITTYÄ erkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja WIKA Gir-10 - analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin Blowerdoor-puhaltimella tutkimuksen ajaksi. Paine-ero -10 Pa mitattiin katon eristetilan ja huoneilman välisenä. Normaaliolosuhteissa paine-ero oli noin 0 Pa. 2 KATTOLÄPIVIENTI / KANNAKE Voutilan vanhainkoti Pollentie 35, Hämeenlinna 1. kerros LIITE 4.4

67 TILAN 207 LATTIAN (VP1) ERKKIAINETUTKIUS Alipaineistuksen jälkeen tilaan levisi voimakas mikrobiperäinen haju. Kun lattiaan syötettiin merkkiainekaasua, kaasun yleispitoisuus tilassa nousi huomattavasti. Lattian liittymissä havaittiin kuitenkin vain kolme selkeää, pistemäistä vuotokohtaa Pa ERKINTÖJEN SELITYKSET: ERKKIAINEKAASU LATTIARAKENTEESEEN SISÄKAUTTA Pa PAINE-ERONITTAUSKOHTA JA PAINE-ERO HAVAITUN ILAVUODON LAAJUUS ERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 SEINÄN JA LATTIAN LIITTYÄ erkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja WIKA Gir-10 - analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin Blowerdoor-puhaltimella tutkimuksen ajaksi. Paine-ero -10 Pa mitattiin lattian eristetilan ja huoneilman välisenä. Normaaliolosuhteissa paine-ero oli noin -1 Pa. Voutilan vanhainkoti Pollentie 35, Hämeenlinna 2. kerros LIITE 4.5

68 TILAN 207 ULKOSEINÄN (US3) ERKKIAINETUTKIUS Pa ERKINTÖJEN SELITYKSET: ERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄRAKENTEESEEN SISÄKAUTTA Pa PAINE-ERONITTAUSKOHTA JA PAINE-ERO ERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: HAVAITUN ILAVUODON LAAJUUS erkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja WIKA Gir-10 - analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin Blowerdoor-puhaltimella tutkimuksen ajaksi. Paine-ero -10 Pa mitattiin ulkoseinän eristetilan ja huoneilman välisenä. Normaaliolosuhteissa paine-ero oli noin -4 Pa LATTIAN JA SEINÄN LIITTYÄ KATON JA SEINÄN LIITTYÄ PATTERISYVENNYKSEN / IKKUNALAUDAN LIITTYÄ PATTERIN KANNAKE Voutilan vanhainkoti Pollentie 35, Hämeenlinna 2. kerros LIITE 4.6

69 TILAN 207 ULKOSEINÄN (US1)ERKKIAINETUTKIUS Pa 1 ERKINTÖJEN SELITYKSET: ERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄRAKENTEESEEN SISÄKAUTTA ERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 PILARIN JA SEINÄN LIITTYÄ Pa PAINE-ERONITTAUSKOHTA JA PAINE-ERO 2 KATON JA SEINÄN LIITTYÄ HAVAITUN ILAVUODON LAAJUUS 3 IKKUNAN LIITTYÄ erkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja WIKA Gir-10 - analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin Blowerdoor-puhaltimella tutkimuksen ajaksi. Paine-ero -10 Pa mitattiin ulkoseinän eristetilan ja huoneilman välisenä. Normaaliolosuhteissa paine-ero oli noin -4 Pa. 4 5 PATTERIN KANNAKE PISTORASIA Voutilan vanhainkoti Pollentie 35, Hämeenlinna 2. kerros LIITE 4.7

70 TILAN 232 KATON (YP1) ERKKIAINETUTKIUS Pa ERKINTÖJEN SELITYKSET: ERKKIAINEKAASU KATTORAKENTEESEEN SISÄKAUTTA Pa PAINE-ERONITTAUSKOHTA JA PAINE-ERO HAVAITUN ILAVUODON LAAJUUS erkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja WIKA Gir-10 - analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin Blowerdoor-puhaltimella tutkimuksen ajaksi. Paine-ero -10 Pa mitattiin katon eristetilan ja huoneilman välisenä. Normaaliolosuhteissa paine-ero oli noin -2 Pa. ERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 1 VERHOTANGON KATTOKANNAKE Voutilan vanhainkoti Pollentie 35, Hämeenlinna 2. kerros LIITE 4.8

71 TILAN 239 KATON (YP1) ERKKIAINETUTKIUS Pa ERKINTÖJEN SELITYKSET: ERKKIAINEKAASU KATTORAKENTEESEEN SISÄKAUTTA ERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: Pa PAINE-ERONITTAUSKOHTA JA PAINE-ERO 1 KATON JA SEINÄN LIITTYÄ HAVAITUN ILAVUODON LAAJUUS 2 SÄHKÖLÄPIVIENTI erkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja WIKA Gir-10 - analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin Blowerdoor-puhaltimella tutkimuksen ajaksi. Paine-ero -9 Pa mitattiin katon eristetilan ja huoneilman välisenä. Normaaliolosuhteissa paine-ero oli noin -1 Pa. Voutilan vanhainkoti Pollentie 35, Hämeenlinna 2. kerros LIITE 4.9

72 TILOJEN 204 JA 210 VÄLISEN NOUSUKUILUN ERKKIAINETUTKIUS ERKINTÖJEN SELITYKSET: ERKKIAINEKAASU KUILURAKENTEESEEN 1. KERROKSEN KAUTTA HAVAITUN ILAVUODON LAAJUUS ERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: erkkiainekoe on tehty rikkiheksafluoridikaasulla ja WIKA Gir-10 - analysaattorilaitteella. Tutkimus toteutettiin normaaleissa painesuhteissa. Paine-ero Pa mitattiin huoneilman ja kuilun välisenä 1. kerroksesta poratun reiän kautta. 1 KUILUN JA KATON LIITTYÄ 2 KUILUN JA LATTIAN LIITTYÄ Voutilan vanhainkoti Pollentie 35, Hämeenlinna 2. kerros LIITE 4.10