SISÄILMASTO JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

Transkriptio

1 TUTKIMUSSELOSTUS LOVISANEJDENS HÖGSTADIUM

2 YHTEENVETO Lovisanejdens Högstadium toimii vuonna 1969 rakennetussa päärakennuksessa sekä työpajarakennuksessa. Oppilaat ja henkilöstö oli siirretty ennen tutkimusten aloitusta evakkoon sisäilmaan liittyvien oireilujen takia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sisäilman laatua ja laatuun vaikuttavia tekijöitä sekä arvioida tiloille tehtäviä korjaustoimenpiteitä, mikäli tilat halutaan ottaa käyttöön ennen rakennusten purkamista. PÄÄRAKENNUS Ulkoseinä- ja alapohjarakenteet olivat kuivia. Alapohjan rakennusmateriaaleissa ei havaittu kosteus- tai mikrobivaurioita. Ulkoseinärakenteessa havaittiin mikrobivaurioitunut irrotuskaistapahvi opetuskeittiön tiloissa tiilimuurauksen ja betonilaatan välissä sekä samassa kohtaa vaurioitunut ulkoseinän mineraalivillaeriste. Irrotuspahvi on yhteydessä sisäilmaan, mikä voi aiheuttaa terveyshaittoja tiloissa oleskeleville. Rakennuksessa on aiemmin tiivistetty osassa tiloista ulkoseinän ja lattian rakenneliittymä. Merkkiainekokeessa havaittiin paikoin tiivistetystä rakenneliittymästä edelleen ilmavuotoja. Ulkoseinän sisäkuori oli epätiivis, jolloin epäpuhtaudet pääsevät siirtymään ulkoseinän eristetilasta sisäilmaan. Putkikanaalin luukut ovat epätiiviitä, jolloin epäpuhtaudet voivat siirtyä ilmavirtausten mukana sisäilmaan. Luokassa 1.19 olevassa nousukuilussa putkiläpiviennit on tiivistämättä alapohjaan. Putkieriste ja kevytsora on päässyt mikrobivaurioitumaan kosteuden vaikutuksesta. Putkikanaali kulkee myös 2. kerroksen luokkiin 2.06 ja Mikrobit ja niiden aineenvaihduntatuotteet pääsevät siirtymään mm. epätiiviiden luukkujen kautta luokkien 1.18, 1.19, 2.06 ja 2.07 hengitysilmaan, missä voivat aiheuttaa terveyshaittaa tilojen käyttäjille. Lattiapinnoitteena on käytetty useissa tiloissa asbestipitoista vinyylilaattaa, mikä tulee ottaa huomioon rakennetta purkaessa. Ruokailutilan lattian alipaineistus toimii suunnitellulla tavalla, jolloin mahdolliset epäpuhtaudet eivät pääse siirtymään eristevälistä sisäilmaan. Luokkatilat olivat lähes tasapainossa ja ruokailu ja keittiötilat lievästi alipaineisia ulkoilmaan nähden. Ilmanvaihdon säädöt ovat kunnossa. Mitatut tuloilmavirrat täyttivät Suomen rakentamismääräysten vaatimukset kahdessa luokkatilassa (1.19 ja 1.21). 2. kerroksen luokissa tuloilmavirta oli riittämätöntä, mikä voidaan kokea tunkkaisena sisäilmana opetustuntien aikana. Sisäilman laatu oli mikrobien ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden osalta normaali. Luokasta 2.03 otetusssa pyyhintäpölynäytteessä havaittiin melko paljon lasi- ja vuorivillan tyyppisiä mineraalikuituja. Tilassa 1.19 todettiin kahden viikon aikana pinnoille laskeutuneessa pölyssä mineraalivillakuituja yli Asumisterveysasetuksen mukaisen toimenpiderajan. Todennäköisesti kuidut ovat peräisin luokassa tehdystä rakenneavauksesta. Luokissa ei ole havaittavissa sisäpinnoilla mineraalivillakuitulähteitä. 2 (31) TUTKIMUSSELOSTUS

3 Mineraalivillakuidut voivat olla peräisin myös ilmanvaihtokanavissa käytetyistä äänieristeistä. Suositellut korjaustoimenpiteet ennen rakennuksen käyttöönottoa - Putkikanaalien luukut tulee tiivistää ilmatiiviiksi. - Luokan 1.19 nousukuilussa olevat mikrobivaurioituneet materiaalit (putkieriste ja kevytsora) tulee poistaa. Putkiläpiviennit tulee tiivistää ilmatiiiviisti alapohjarakenteeseen. - Vaurioitunut irrotuskaistapahvi tulee poistaa ulkoseinän alaosasta opetuskeittiön tiloista. - Suositellaan tiivistämään seinän ja lattianliitoskohta ilmatiiviiksi koko rakennuksen alueella. - Suositellaan lisäämään ilmamääriä luokissa 2.03, 2.07, 2.12 ja Suositellaan tarkastamaan ilmanvaihtolaitteiston äänieristeet ja tarvittaessa uusimaan ne, minkä jälkeen ilmanvaihtokanavat suositellaan puhdistamaan. TYÖPAJASIIPI Puuverstaan 3.19 lattiassa oleva pahvinen putkieriste on mikrobivaurioitunut. Todennäköisesti putki on jossakin vaiheessa joko hieman vuotanut tai kosteus on kondensoitunut putken pintaan, minkä seurauksena pahvi on päässyt kastumaan ja vaurioitumaan. Muissa rakenneavauskohdissa ei havaittu kosteuden aiheuttamia jälkiä tai poikkeavia hajuja. Ulkoseinärakenteet olivat kuivia. Ulkoseinän mineraalivillaeristeet olivat molemmissa ulkoseinärakennetyypeissä mikrobivaurioituneita. Merkkiainekokeessa havaittiin ilmavuotoja kauttaaltaan ulkoseinän ja lattian liittymissä sekä ikkunaliittymissä. Epäpuhtaudet pääsevät siirtymään ilmanvuotokohtien kautta ulkoseinän eristetilasta sisäilmaan, missä voivat aiheuttaa terveyshaittoja tilojen käyttäjille. Rakennus oli lähes tasapainossa ulkoilmaan nähden. Ilmanvaihdon säädöt ovat kunnossa. Lattiarakenne oli IV-konehuoneessa lattiapinnoitteen alapuolella märkä ja lattiapinnoitteen alapuolella havaittiin poikkeavaa hajua. Todennäköisesti vesi on päässyt IV-koneesta lattialle ja edelleen muovimaton epätiiviyskohdista lattiapinnoitteen alle. Myös wc-tilan 3.07 lattiapinnoitteen alapuolella havaittiin poikkeavaa hajua, vaikka rakenne oli tutkimushetkellä kuiva. Poikkeava haju lattiapinnoitteen alla on viite muovimaton tai sen alapuolisten liima ja tasoiteaineiden kemiallisesta hajoamisesta kosteuden vaikutuksesta. Vaurio ei korjaannu, vaikka rakenne myöhemmin kuivaisikin. Käytävän 3.21 ja wc-tilan 3.24 vinyylilaatta ja alapuolinen musta liima sisältää asbestia. Tämä tulee ottaa huomioon rakennetta purkaessa. Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

4 Suositellut korjaustoimenpiteet ennen rakennuksen käyttöönottoa - Puuverstaan 3.19 puulattian vaurioituneet putkieristeet tulee uusia. - Ulkoseinän sisäkuori tulee tiivistää koko rakennuksessa ilmatiiviiksi sisäilmahaittojen poistamiseksi rakennuksesta. - Suositellaan ohjaamaan IV-koneen kondenssivesi lattiakaivoon ja uusimaan IVkonehuoneen ja wc-tilan 3.07 lattiapinnoite kastuneelta alalta. 4 (31) TUTKIMUSSELOSTUS

5 Sisältö 1 YLEISTIEDOT 7 2 KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET 8 OSA I PÄÄRAKENNUS 8 3 ALAPOHJAT RAKENNETYYPIT RAKENNEAVAUSTEN MUKAAN RAKENTEEN KOSTEUS RAKENTEEN ILMATIIVEYS RAKENTEIDEN PAINESUHTEET MATERIAALIEN MIKROBIOLOGINEN KUNTO MATERIAALIEN HAITTA-AINEET ASBESTI PAH-YHDISTEET JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 13 4 ULKOSEINÄT RAKENNETYYPIT RAKENNEAVAUSTEN MUKAAN RAKENTEEN KOSTEUS RAKENTEEN ILMATIIVEYS RAKENTEIDEN PAINESUHTEET MATERIAALIEN MIKROBIOLOGINEN KUNTO JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 15 5 VÄLIPOHJAT RAKENNETYYPIT RAKENNEAVAUSTEN MUKAAN RAKENTEEN KOSTEUS JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPITEET 16 6 KUILURAKENTEET JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 18 Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

6 7 ILMANVAIHTO ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPITEET 19 8 SISÄILMAN LAATU SISÄILMAN MIKROBIT SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET PINNOILLE LASKEUTUVAT KUIDUT PINNOILLE LASKEUTUVAN PÖLYN KOOSTUMUS JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDESUOSITUKSET 20 OSA II TYÖPAJASIIPI 21 9 ALAPOHJAT RAKENNETYYPIT RAKENNEAVAUSTEN MUKAAN RAKENTEEN KOSTEUS RAKENTEEN ILMATIIVEYS MATERIAALIEN MIKROBIOLOGINEN KUNTO MATERIAALIEN HAITTA-AINEET ASBESTI PAH-YHDISTEET JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPITEET ULKOSEINÄT RAKENNETYYPIT RAKENNEAVAUSTEN MUKAAN RAKENTEEN KOSTEUS RAKENTEEN ILMATIIVEYS RAKENTEIDEN PAINESUHTEET MATERIAALIEN MIKROBIOLOGINEN KUNTO MATERIAALIEN HAITTA-AINEET PAH-YHDISTEET JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET YLÄPOHJA RAKENNETYYPIT MUUT HAVAINNOT LIITTEET 31 6 (31) TUTKIMUSSELOSTUS

7 1 YLEISTIEDOT Tutkimuskohde: Lovisanejdens Högstadium Brandensteininkatu 27B Loviisa Lähtötiedot: Lovisanejdens Högstadium toimii vuonna 1969 rakennetussa päärakennuksessa sekä työpajarakennuksessa, jossa on käsityöluokkien lisäksi myös muita opetustiloja. Päärakennus on kaksikerroksinen ja työpaja yksikerroksinen. Kantavat rakenteet sekä väli-, ylä- ja alapohjarakenteet ovat teräsbetonia. Ulkoverhous ja kevyet väliseinät ovat tiilirakenteisia. Päärakennuksissa on huopakatteella katettu tasakatto, työpajarakennuksessa tasakatto on muutettu myöhemmin harjakatoksi. Päärakennuksessa on maanvarainen alapohjalaatta ja työpajarakennuksessa tuulettuva ryömintätila. Molemmissa rakennuksissa on koneelliset tulo- ja poistoilmanvaihdot. Rakennukset on tarkoitus pitää käytössä siihen asti, kunnes uusi korvaava rakennus on valmistunut (2-3 vuoden päästä), minkä jälkeen rakennukset on tarkoitus purkaa. Ilmanvaihto koetaan rakennuksissa riittämättömänä. Ilmanvaihtokoneet on säädetty olemaan päällä jatkuvasti. Ilmanvaihdon äänieristeissä on käytetty mineraalivillakuituja. Kanavisto on tarkoitus puhdistaa ja ilmamäärät säätää lähiaikoina. Rakennuksessa on vuosina tutkittu sisäilman laatua ja laatuun vaikuttavia tekijöitä (Suomen sisäilmaston mittauspalvelu , , , , ). Työpajasiiven verstaan lattiarakenteessa todettiin paikallisesti kohonneita kosteuslukemia, muutoin rakenteet olivat kuivia. Tiiveyskokeessa ei todettu ilmavuotoja kellari-/pannuhuonetiloista valmistuskeittiöön tai ruokalaan päin. Päärakennuksen ulkoseinän mineraalivillaeristeessä ja käytävän väliseinän tervakreppipaperissa todettiin paikoin mikrobivaurioita. Kohonneita kosteusarvoja todettiin työpajasiivessä alapohjan betonilaatan pinnalta. Ennen tutkimusten alkua oppilaat, henkilöstö ja osa irtaimistosta oli siirretty evakkoon. Tilaaja: Antti Kinnunen Tekninen keskus, Loviisa Tutkimusryhmä: Tutkimuksen tekijöinä olivat Sanna Pohjola, Hanna Kuitunen, Milla Mattila ja Pirjo Prokkola. Tutkimukset kohteessa tehtiin Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

8 Tutkimustavoite: Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sisäilman laatua ja laatuun vaikuttavia tekijöitä sekä arvioida tilojen käytettävyyttä ennen rakennusten purkamista. Piirrustukset: Rakennepiirustuksia ei ollut saatavilla Muut tutkimukset: Sisäilmastotutkimus , , , , Suomen sisäilmaston mittauspalvelu Homekoirakartoitus , Homekoirat S&S 2 KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET Mikrobipumppu VOC pumppu SKC Model Lämpötila- ja kosteusmittari Paine-eromittari Thomas VTE 10 ja Andersen 6-vaihekeräin Vaisala HM40, anturi HMP110 Pintakosteusilmaisin Gann hydrotest LG 1 Kosteusmittari TSI Airflow PVM610, Tinytag Dwyer-paineeromittari ja Tinytag-tiedonkeruujärjestelmä Vaisala HMP41, mittapäät HMP44 Merkkiainelaitteisto Alipaineistaja Ilmamäärämittari Wika GIR-10 Blowerdoor SwemaFlow 125D OSA I PÄÄRAKENNUS 3 ALAPOHJAT 3.1 RAKENNETYYPIT RAKENNEAVAUSTEN MUKAAN 8 (31) Alapohjarakenteeseen tehtiin rakenneavaukset luokkaan 1.19, opetuskeittiöön 1.35 ja näyttämötilaan. Avauspaikat on merkittynä pohjakuviin liitteeseen 2. Rakennetyypit olivat ylhäältä alaspäin seuraavat: AP1 (AV3 luokassa 1.19) vinyylilaatta + musta liima (ASB1) musta liima 60 mm betoni tervapaperi (MR 8) raudoitusverkko TUTKIMUSSELOSTUS

9 40 mm kevytsora (MR7) 50 mm kova mineraalivilla (MR6) bitumisively betonilaatta (epätasainen) hiekka AP2 (AV5 opetuskeittiössä 1.35) vinyylilaatta + musta liima (ASB1) 100 mm betoni tervapahvi 50 mm styrox 140 mm kova villa (MR11) bitumisively betonilaatta hiekka AP3 (AV 1 näyttämö 2.22) 16 mm vesivaneri 200 mm koolauspuut ristiin (MR1 alemman puun alaosa) + 50 mm mineraalivilla (MR 2) bitumisively (PAH1) 120 mm betonilaatta hiekka Kuva 1. Rakenneavaus 1 näyttämön lattiaan Ruokailutilan osalla vesivanerin päälle on asennettu kipsitasoite ja muovimatto. Rakenneavauskohdissa ei havaittu materiaaleissa kosteuden aiheuttamia jälkiä eikä poikkeavia hajuja. 3.2 RAKENTEEN KOSTEUS Alapohjarakenteiden kosteus kartoitettiin pintakosteudenilmaisimella. Kohonneita kosteuslukuarvoja ei havaittu. Lattiapinnoitteiden alapuolinen kosteus tarkastettiin ns. viiltokosteusmenetelmän avulla kuudessa pisteessä eri puolilla rakennusta. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Suhteellinen kosteus lattiapinnoitteen alapuolella oli kaikissa mittauspisteissä normaali (24-53 %, lt 19,5-21,6 C). 3.3 RAKENTEEN ILMATIIVEYS Alapohjien ilmatiiveyttä tutkittiin luokassa 1.21, opetuskeittiösssä 1.45 ja ruokailu/näyttämötilassa merkkiainekaasun ja kaasuanalysaattorin avulla. Tilat alipaineistettiin rakenteisiin nähden noin 10 Pascalin alipaineineeseen. Mittaustulokset on esitetty liitteessä 4. Luokassa 1.21 oli ulkoseinän ja lattianraja tiivistetty aiemmin tiivistysmassalla. Kotitalousluokissa tiivistyskorjauksia ei oltu tehty. Luokassa 1.21 ilmavuotoja havaittiin paikoin ulkoseinän ja lattian liittymässä sekä väliseinän ja lattian Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

10 liittymässä (liite 4.1). Opetuskeittiössä 1.45 ilmavuotoja havaittiin paikoin ulkoseinän ja lattian liittymässä sekä putkiläpiviennistä (liite 4.3) Ruokailu/näyttämätilassa ei ilmavuotoja havaittu alapohjalaatan alta lainkaan (liite 4.6) 10 (31) Kuva 5. Luokassa 1.19 ulkoseinän ja lattianraja oli tiivistetty. Saatujen tietojen mukaan tiivistyskorjaukset on tehty 1. kerroksessa lukuunottamatta kotitalousopetuksen tiloja. 3.4 RAKENTEIDEN PAINESUHTEET Ruokailu/näyttämötilan lattiaan on asennettu saatujen tietojen mukaan alipaineistus. Tarkempaa ilmanvaihtosuunnitelmaa ei tästä ollut saatavilla. Lattian eristevälin ja sisätilan välistä paine-eroa seurattiin rakennuksessa jatkuvatoimisen paine-eromittarin avulla ruokailutilassa. Myös alapohjalaatan alla olevan hiekan ja sisäilman välistä paine-eroa seurattiin ruokailutilassa. Painesuhteiden mittauskäyrät on esitetty liitteessä 3.1. Sisätila oli eristeväliin nähden koko mittausjakson ajan ylipaineinen, mikä kertoo, että alipaineistus lattian eristevälissä toimii. Alapohjalaatan alapuoliseen hiekkatäyttöön nähden sisätila oli alipaineinen. Suoritetussa merkkiainekokeessa todettiin, että alipaineistuksen ollessa toiminnassa alapohjalaatan alta ei pääse epäpuhtauksia huonetilaan. 3.5 MATERIAALIEN MIKROBIOLOGINEN KUNTO Orgaanisista rakennusmateriaaleista otettiin rakenneavauskohdista materiaalinäytteitä (MR) materiaalin mikrobipitoisuuden määrittämiseksi. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Rakenneavauksesta 3 (luokka 1.19) otettiin materiaalinäytteitä tervapaperista, lecapavusta ja kovasta mineraalivillasta (MR6-8). Materiaaleissa havaittiin vain vähäistä sieni-itiö-, bakteeri- ja aktinomykeettikasvua. Materiaaleissa ei ole viiteitä kosteus- tai mikrobivauriosta. TUTKIMUSSELOSTUS

11 Kuva 2. Rakenneavaus 3 luokassa Rakennusmateriaalit olivat viljelytuloksen perusteella kunnossa. Kuva 3. Rakenneavaus 5 opetuskeittiössä Rakennusmateriaalit olivat viljelytuloksen perusteella kunnossa. Opetusluokkaan 1.35 tehtiin rakenneavaus alapohjalaattaan. Materiaalinäyte otettiin kovasta mineraalivillasta (MR11). Näytteessä kasvoi sieni-itiöitä ja aktinomykeettejä alle määritysrajan. Viljelytuloksen perusteella materiaalissa ei ole viitettä kosteus- tai mikrobivauriosta. Ruokailutilan lattiaan tehtiin rakenneavaus 1 (Kuva 1). Rakennusmateriaalit olivat aistinvaraisesti arvioiden kunnossa, eikä avauskohdassa havaittu poikkeavaa hajua. Koolauspuu ja mineraalivilla olivat viljelytuloksen perusteella kunnossa (MR1-2) 3.6 MATERIAALIEN HAITTA-AINEET ASBESTI Osassa tiloista on lattiapinnoitteena 25*25 cm kokoinen harmaa vinyylilaatta, jonka alla on musta liima. Opetuskeittiöstä 1.35 ja luokasta 1.19 oli samanlainen harmaa vinyylilaatta. Lattiapinnoitteesta ja sen alapuolisesta mustasta liimasta otettiin Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

12 materiaalinäyte (kokoomanäyte) asbestisisällön määrittämiseksi. Vinyylilaatta ja sen alapuolinen musta liima sisälsi asbestia (krysotiiliasbesti). Kuva 4. Opetuskeittiön 1.35 ja Luokan 1.19 harmaa 25*25 cm kokoinen vinyylilaatta ja alapuolinen musta liima sisältää asbestia. Vinyylilaattaa on käytetty myös muissa luokkatiloissa PAH-YHDISTEET Alemman alapohjalaatan yläpinnassa on bitumisively. Rakenneavauskohdasta 1 (ruokailu/näyttämö) määritettiin bitumisivelyn sisältämät PAH-yhdisteet. PAHyhdisteet analysoitiin Metropolilabissa GC/MS menetelmällä. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Bitumisively sisälsi PAH-yhdisteitä 100 mg/kg PAH-yhdisteitä, mikä alittaa kaatopaikkakelpoisen purkujätteen raja-arvon (150 mg/kg). 3.7 JOHTOPÄÄTÖKSET - Alapohjarakenteet olivat kuivia. - Rakennusmateriaaleissa ei havaittu viitteitä mikrobivaurioista. - Ulkoseinän ja lattian rakenneliittymät on rakennuksessa pääosin tiivistetty, mutta luokassa 1.21 tehdyssä merkkiainekokeessa havaittiin paikoin tiivistetystä rakenneliittymästä ilmavuotoja. Ilmavuotoja havaittiin tutkituissa luokissa myös väliseinän ja lattian liittymässä sekä putkiläpiviennin kohdalta. Ruokailu/näyttämötilan alapohjarakenne oli ilmatiivis. - Ruokailutilan lattian alipaineistus toimii, jolloin mahdolliset epäpuhtaudet eivät pääse siirtymään eristevälistä sisäilmaan. - Luokissa 1.19 ja 1.35 sekä useissa muissa luokissa on käytetty lattiapinnoitteena asbestia sisältävää vinyylilaattaa. Tämä tulee ottaa huomioon rakennetta purettaessa. Asbestia sisältävien materiaalien 12 (31) TUTKIMUSSELOSTUS

13 purkutoimenpiteissä, purkujätteen käsittelyssä ja loppusijoituksessa noudatetaan ohjetta Ratu Bitumisively sisälsi PAH-yhdisteitä alle kaatopaikkakelpoisen purkujätteen raja-arvon 3.8 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Suositellaan tiivistämään alapohjassa havaitut ilmavuotokohdat. 4 ULKOSEINÄT 4.1 RAKENNETYYPIT RAKENNEAVAUSTEN MUKAAN Ulkoseinärakenteeseen tehtiin kahdelle seinustalle rakenneavaukset rakennetyyppien ja rakenteen kunnon slevittämiseksi. Avaukset tehtiin luokkaan 1.19 ja opetuskeittiöön Rakennetyypit ovat avausten perusteella sisältä ulospäin seuraavat: US1 130 mm maalattu tiili 20 mm ilmaväli 50 mm mineraalivilla bitumisively betoni/tiili Ulkoseinärakenteet olivat molemmissa avauskohdissa samanlaiset. Ulkoseinän eristetila jatkui lattiapinnan alapuolelle cm. Opetuskeittiössä ulkoseinän sisämuurauksen sekä lattian betonilaatan väliin oli asennettu irrotuskaistana toimiva pahvi (Kuva 7), jota ei ollut luokassa RAKENTEEN KOSTEUS Ulkoseinärakenteiden kosteus kartoitettiin koko rakennuksessa pintakosteudenilmaisimella. Kohonneita kosteuslukuarvoja ei havaittu. Ulkoseinän eristetilan suhteellinen kosteus tarkastettiin keittiöstä ja luokasta Tulokset on esitetty liitteessä 1. Rakenne oli kuiva. 4.3 RAKENTEEN ILMATIIVEYS Ulkoseinärakenteen ilmatiiveyttä tutkittiin luokassa 1.21 ja opetuskeittiössä 1.45 merkkiainekaasun ja kaasuanalysaattorin avulla. Tilat alipaineistettiin rakenteeseen nähden noin 9 10 Pascalin alipaineineeseen. Tulokset on esitetty liitteessä 4. Molemmissa tiloissa havaittiin ilmavuotoja lattian ja ulkoseinän liittymistä, ikkunaliittymistä ja patterin kannakkeista (liitteet 4.2, 4.4 ja 4.5). Luokassa 1.45 ilmavuotoja havaittiin lisäksi pilarin ja seinän liittymässä ja opetuskeittiössä putkiläpiviennistä sekä pistorasiasta. Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

14 4.4 RAKENTEIDEN PAINESUHTEET Sisä- ja ulkoilman välisiä painesuhteita seurattiin jatkuvatoimisten tallentavien painesuhteiden seurantamittalaitteilla 1-2 viikon ajan viikon ajan eri ilmanvaihtokoneiden toiminta-alueilla. Paine-erojen seurantamittauskäyrät on esitetty graafisesti liitteessä 3. Ensimmäisen kerroksen luokka 1.19 oli keskimäärin hieman alipaineinen (-5 Pa) ulkoilmaan nähden. Opetuskeittiö 1.45 oli ulkoilmaan nähden keskimäärin tasapainossa (Liite 3.2). Toisen kerroksen tilat 2.12, ja 2.07 olivat keskimäärin ulkoilmaan nähden lähes tasapainossa. Ruokailutila 2.32 (-3.2 Pa) ja kettiö 2.48 (-1,1 Pa) oli ulkoilmaan nähden lievästi alipaineisia. (Liite 3.3). Painesuhdekäyrissä ei nähdä merkittävää vaihtelua päivä/yöajan tai arkipäivän/viikonlopun välillä. Ilmanvaihdon säädöt ovat kunnossa. 4.5 MATERIAALIEN MIKROBIOLOGINEN KUNTO Ulkoseinän alaosan mineraalivillaeristeestä otettiin materiaalinäyte mikrobiviljelyyn molemmista avauskohdista (lattiapinnan alapuolelta). Aistinvaraisesti arvioiden mineraalivillaeristeissä ei havaittu kosteuden aiheuttamia jälkiä eikä poikkeavaa hajua. Viljelytuloksen perusteella (liite 1) luokasta 1.19 otetussa näytteessä ei ole viitettä mikrobivauriosta (MR5). Opetuskeittiön ulkoseinän mineraalivillassa kasvoi aktinomykeettejä yli ohjearvon (MR10). Irrotuskaistasta (tiilen ja lattian betonilaatan välissä) kasvoi aktinomykeettejä yli ohjearvon ja lisäksi näytteessä kasvoi kosteusvaurioon viittaavia mikrobilajeja (Acremonium, Chaetomium, MR9). 14 (31) Kuva 6. Rakenneavaus 2 ulkoseinään luokassa Ulkoseinän mineraalivillaeriste jatkuu lattiantason alapuolelle n. 20 cm. Betonilaattaa vasten olevasta mineraalinvillasta otettiin materiaalinäyte seinän alaosasta. Materiaali oli viljelytuloksen perusteella kunnossa. TUTKIMUSSELOSTUS

15 Kuva 7. US1 rakenneavaus tilassa A3.26. Tiilen ja lattian betonilaatan välissä pahvinen irrotuskaista. Eristetila jatkui n. 25 cm lattianpinnan alapuolelle. 4.6 JOHTOPÄÄTÖKSET - Ulkoseinärakenteet olivat kuivia. - Ulkoseinän sisäkuoren ja lattian betonivalun väliin on asennettu opetuskeittiössä 1.35 pahvinen irrotuskaista. Tämä on päässyt mikrobivaurioitumaan kosteuden vaikutuksesta. Samassa avauskohdassa havaittiin mineraalivillaeristeessä aktinomykeettikasvua. Toisessa avauskohdassa (luokka 1.19) ei irrotuskaistaa ollut lainkaan ja ulkoseinän mineraalivillaeriste oli kunnossa. Irrotuspahvi on yhteydessä sisäilmaan, mikä voi aiheuttaa terveyshaittoja tiloissa oleskeleville. - Ulkoseinärakenteessa havaittiin ilmavuotoja kaikista ulkoseinän ja lattianliittymistä ja ikkunaliittymistä. Epäpuhtaudet pääsevät siirtymään ulkoseinän eristetilasta sisäilmaan. - Luokkatilat olivat lähes tasapainossa ja ruokailu ja keittiötilat lievästi alipaineisia ulkoilmaan nähden. Ilmanvaihdon säädöt ovat kunnossa. 4.7 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Vaurioitunut irrotuskaistapahvi tulee poistaa ulkoseinän alaosasta opetuskeittiön tiloista. Samalla suositellaan tiivistämään ulkoseinän ja lattian liitoskohta. Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

16 5 VÄLIPOHJAT 5.1 RAKENNETYYPIT RAKENNEAVAUSTEN MUKAAN Välipohjaan tehtiin luokkaan 2.03 rakenneavaus. Rakenne on avauksen perusteella ylhäältä alaspäin seuraava: VP1, luokka 2.03 vinyylilaatta, liima 260 mm betoni akustiikkalevy VP2, ruokailu 2.32 muovimatto, liima 380 mm betoni mineraalivilla lujalevy 5.2 RAKENTEEN KOSTEUS Välipohjarakenteiden kosteus kartoitettiin. Kohonneita kosteuslukuarvoja ei havaittu. Kuva 8. Välipohjan luokassa JOHTOPÄÄTÖKSET 5.4 TOIMENPITEET - Välipohjarakenteissa ei ole eristeväliä, eikä siten rakenne muodosta riskiä sisäilman laadulle. - Ei toimenpiteitä 6 KUILURAKENTEET 16 (31) Luokan 1.19 nurkassa on putkikuilu. Luukku avattiin ja havaittiin, että putkinousuja ei oltu tiivistetty, vaan tästä oli avoin yhteys alapohjan eristetilaan. Putket oli eristetty mineraalivillalla, joka jatkui kevytsorakerrokseen. Sekä kevytsorasta että TUTKIMUSSELOSTUS

17 putkieristeestä otettiin materiaalinäytteet mikrobiviljelyä varten (MR3-4). Tulokset on esitetty liitteessä 1. Molemmissa näytteissä kasvoi yli ohjearvojen sieni-itiöitä, bakteereja ja aktinomykeettejä eli materiaalit ovat mikrobivaurioituneita. Kuva 9. Luokan 1.19 nurkassa on luukku putkikuiluun. Luukku avattiin ja havaittiin luukun pohjalla olevan kevytsora ja putkieristeet menivät maapohjaan. Kuva 10. Putkikanaali opetuskeittiöiden ja hallin alapuolella. Opetuskeittiöiden ja hallin 1.26 alapuolella on putkikanaali, johon on useita tarkastusluukkuja. Luukku avattiin opetuskeittiöstä ja tarkastettiin putkikanaalin kunto aistinvaraisesti. Kanaalissa oli useita eristettyjä putkia. Kanaalin seinät oli tiilimuuratut. Paikoin seinien alaosissa havaittiin kosteutta. Kanaalin pohjalla oli Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

18 jonkun verran betonimujua ja puusäleitä. Teräsluukku oli epätiivis, jolloin epäpuhtaudet voivat siirtyä kanaalista sisäilmaan. 6.1 JOHTOPÄÄTÖKSET - Putkikanaalin luukut ovat epätiiviitä, jolloin epäpuhtauden voivat siirtyä ilmavirtausten mukana sisäilmaan. - Luokassa 1.19 olevassa nousukuilussa putkiläpiviennit on tiivistämättä alapohjaan. Putkieriste ja kevytsora on ko. kohdassa päässyt mikrobivaurioitumaan kosteuden vaikutuksesta. Putkikanaali kulkee myös 2. kerroksen luokkiin 2.06 ja Mikrobit ja niiden aineenvaihduntatuotteet pääsevät siirtymään mm. epätiiviiden luukkujen kautta luokan 1.18, 2.06 ja 2.07 hengitysilmaan, missä voivat aiheutttaa terveyshaittaa tilojen käyttäjille. 6.2 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Putkikanaalien luukut tulee tiivistää ilmatiiviiksi. - Luokan 1.19 nousukuilussa olevat mikrobivaurioituneet materiaalit (putkieriste ja kevytsora) tulee poistaa. Putkiläpiviennit tulee tiivistää ilmatiiiviisti alapohjarakenteeseen. 7 ILMANVAIHTO 7.1 ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT Ilmanvaihdon ilmavirtoja tutkittiin luokissa 1.19, 1.21, 2.03, 2.07, 2.12 ja 2.18, joissa on koettu sisäilman laatu tunkkaisena. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Suomen rakentamismääräyskokoelman (D2 2012) mukaan opetustiloissa tuloilmavirta tulee olla vähintään 6,0 (l/s)/hlö tai 3,0 (dm 3 /s)/m 2 vuoden 2012 jälkeen rakennetuissa rakennuksissa. Tilat olivat tyhjillään, joten mitattuja tuloilmavirtoja verrattiin pinta-alaperusteiseen ohjearvooon. Tuloilmavirrat täyttivät 1. kerroksen luokissa (1.19, 1.21) nykyisen D2 rakentamismääräyskokoelman vaatimukset. 2. kerroksen luokissa (2.03, 2.07, 2.12 ja 2.18) mitattu tuloilmavirta ei täyttänyt nykyisiä rakentamismääräyksiä. Luokissa 2.03 ja 2.07 mitattu tuloilmavirta oli 60 % vaaditusta tuloilmavirtasta. Luokissa 2.03, 2.07, 2.12 ja 2.18 mitatut tulo- ja poistoilmavirrat olivat lähes tasapainossa. Luokissa 1.19 ja 1.21 tuloilmavirrat olivat lähes kaksinkertaiset verrattuna poistoilmavirtaan. 18 (31) TUTKIMUSSELOSTUS

19 7.2 JOHTOPÄÄTÖKSET 7.3 TOIMENPITEET - Mitatut tuloilmavirrat täyttivät Suomen rakentamismääräysten vaatimukset kahdessa luokkatilassa (1.19 ja 1.21). 2. kerroksen luokissa tuloilmavirta oli riittämätöntä, mikä voidaan kokea tunkkaisena sisäilmana opetustuntien aikana. - Suositellaan lisäämään ilmamääriä luokissa 2.03, 2.07, 2.12 ja SISÄILMAN LAATU 8.1 SISÄILMAN MIKROBIT Sisäilman mikrobeja tutkittiin luokkahuoneista 1.19, 2.03 ja 2.07 kahdella eri näytteenottokerralla. Tutkimustuloksia verrataan Asumisterveysohjeen ohjearvoihin sekä ulkoilmapitoisuuksiin. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Tutkittujen tilojen sieni-itiö ja aktinomykeettipitoisuudet olivat ulkoilmapitoisuuksiin verrattuna alhaisia ja sieni-itiökoostumus oli normaali. Bakteeripitoisuudet olivat alhaisia. 8.2 SISÄILMAN HAIHTUVAT ORGAANISET YHDISTEET Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden näytteet otettiin porrashuoneesta 1.23, varastotilasta 1.20 ja luokasta Tulokset on esitetty liitteessä 1. Sisäilman haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuudet, ns. TVOC -arvot olivat µg/m 3. Asumisterveysasetuksen (2015) mukaan haihtuvien orgaanisten yhdisteiden kokonaispitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 400 μg/m³ ja yksittäisen haihtuvan orgaanisen yhdisteen tolueenivasteella lasketun pitoisuuden toimenpideraja huoneilmassa on 50 μg/m³. Nämä alittuivat kaikissa tutkituissa tiloissa. 8.3 PINNOILLE LASKEUTUVAT KUIDUT Pinnoille kahden viikon aikana laskeutuvien mineraalikuitujen pitoisuuksia selvitettiin tasopinnoille asennettujen keräysalustojen avulla luokissa 1.19 ja Tiloista otettiin kahdet rinnakkaiset näytteet. Luokassa 2.07 mineraalikuitupitoisuus oli alle 0.07 kpl/cm 2. Pitoisuus alittaa Asumisterveysohjeen toimenpiderajan (0,2 kpl/cm 2 ). Tilassa 1.19 mineraalikuitupitoisuus oli 0,14-0,21 kpl/cm 2, mikä ylittää ohjearvon. Luokassa tehtiin rakenneavauksia näytteenoton aikana. Kuitumaljat peitettiin rakenneavausten tekohetkellä, mutta on todennäköistä, että kuituja on levinnyt avauskohdasta ilmaan ja laskeutunut maljalle myöhemmin, kun kannet on taas avattu. Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

20 8.4 PINNOILLE LASKEUTUVAN PÖLYN KOOSTUMUS Pinnoille laskeutuvan pölyn koostumuksen määrittämiseksi otettiin kaappien päältä pyyhintänäytteitä luokista 2.03 ja Tulokset on esitetty liitteessä 1. Kokoomanäytteiden todettiin koostuvan tavanomaisista huonepölyhiukkasista (tekstiili- ja paperikuitujen osasia, hilsettä, kiviaineshiukkasia yms.). Luokasta 2.03 otetussa näyttessä todettiin melko paljon lasi- ja vuorivillan tyyppisiä mineraalikuituja. 8.5 JOHTOPÄÄTÖKSET - Sisäilman laatu oli mikrobien ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden osalta normaali. - Luokasta 2.03 otetusssa pyyhintäpölynäytteessä havaittiin melko paljon lasija vuorivillan tyyppisiä mineraalikuituja. Tilassa 1.19 todettiin kahden viikon aikana pinnoille laskeutuneessa pölyssä mineraalivillakuituja yli Asumisterveysasetuksen mukaisen toimenpiderajan. Todennäköisesti kuidut ovat peräisin luokassa tehdystä rakenneavauksesta. Luokissa ei ole havaittavissa sisäpinnoilla mineraalivillakuitulähteitä. Nämä voivat olla peräisin myös mahdollisesti ilmanvaihtokanavissa tai -konesissa käytetyistä äänieristeistä. 8.6 TOIMENPIDESUOSITUKSET - Suositellaan tarkastamaan ilmanvaihtolaitteiston mineraalivillakuitulähteet ja tarvittaessa puhdistamaan tuloilmakanavat. 20 (31) TUTKIMUSSELOSTUS

21 OSA II TYÖPAJASIIPI 9 ALAPOHJAT Työpajasiipi on rakennettu vuonna Tilat ovat yhdessä tasossa. Rakennuksessa on teknisen ja tekstiilityön luokat sekä kolme muuta luokkaa. Tasakatto on muutettu vuonna harjakatoksi. Rakennuksessa on koko rakennuksen alalla ryömintätila, joka on puhdistettu orgaanisesta aineksesta muutamia vuosia sitten. 9.1 RAKENNETYYPIT RAKENNEAVAUSTEN MUKAAN Alapohjarakenteeseen tehtiin rakenneavaukset luokkaan 3.03, maalaamoon 3.15 ja puuverstaaseen Avauspaikat on merkittynä pohjakuviin liitteeseen 2. Rakennetyypit olivat ylhäältä alaspäin seuraavat: AP1 (AV4 maalaamo 3.15) 70 mm maalattu betoni tervapaperi 50 mm styrox bitumisively n. 100 mm betonilaatta ryömintätila AP2 (AV2 puuvertas 3.19) 45 mm lauta tervapaperi (PAH 2) 30 mm mineraalivilla, putkieriste (MR13) paperi bitumisively (PAH3) n. 100 mm betonilaatta ryömintätila Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

22 Kuva 11. Rakenneavaus 2 puuverstaan 3.19 lattiaan. Avauskohdassa oli havaittavissa PAH-yhdisteiden hajua. AP3 (AV 3 luokka 3.03) vinyylilaatta + musta liima (ASM2) 18 mm lastulevy 120 mm koolauspuu + mineraalivilla 70 mm maalattu betoni tervapaperi 50 mm styrox bitumisively n. 100 mm betonilaatta ryömintätila Kuva 12. Luokissa 3.02 ja 3.03 on lattian vanhan betonilattian päälle tehty korotettu puulattia. Rakenteet olivat avauskohdassa 3 aistinvaraisesti arvioiden hyvässä kunnossa. 22 (31) TUTKIMUSSELOSTUS

23 Kuva 13. Ryömintätila oli puhdistettu orgaanisesta aineksesta. Ryömintätila on koneellisesti tuulettu. Tilassa ei havaittu aistinvaraisesti kosteutta. 9.2 RAKENTEEN KOSTEUS Alapohjarakenteiden kosteus kartoitettiin pintakosteudenilmaisimella. Kohonneita pintakosteusarvoja havaittiin IV-konehuoneessa ja wc-tilassa 3.07 (liite 2.3). Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

24 Lattiapinnoitteiden alapuolinen kosteus tarkastettiin ns. viiltokosteusmenetelmän avulla ko. kohdista sekä vertailuna kahdesta muusta kohdasta. Tulokset on esitetty liitteessä 1. IV-konehuoneessa muovimaton alapuolinen rakenne oli märkä (RH 96 %, lt 17,3 C). Tässä kohdassa havaittiin lattiapinnoitteen alla poikkeavaa hajua. Myös wc-tilassa 3.07 havaittiin muovimaton alla poikkeavaa hajua. Rakenne ei ollut tutkimushetkellä märkä, mutta on todennäköisesti ollut jossakin vaiheessa kostea, koska liima on vaurioitunut. Myös vertailupisteissä rakenne oli lattiapinnoitteen alapuolella kuiva. 24 (31) Kuva 16. IV-konehuoneessa havaittiin muovimattolattiapinnoitteen alapuolella kosteutta. 9.3 RAKENTEEN ILMATIIVEYS Alapohjien ilmatiiveyttä tutkittiin luokassa 3.01 ja verstaassa 3.11 merkkiainekaasun ja kaasuanalysaattorin avulla. Tilat alipaineistettiin rakenteisiin nähden noin 10 Pascalin alipaineineeseen. Mittaustulokset on esitetty liitteessä 4. Luokassa 3.01 merkkikaasu laskettiin ryömintätilaan ja kaasun leviämistä tutkittiin luokkatilan puolelta. Ilmavuotoja havaittiin paikoin ulkoseinän ja lattian liittymässä, väliseinän ja lattian liittymässä sekä putkiläpiviennin kohdalta (liite 4.7). Verstaassa 3.11 merkkikaasu syötettiin alapohjalaatan eristeväliin. Ilmavuotoja havaittiin paikoin ulkoseinän ja lattian liittymässä, väliseinän ja lattian liittymässä sekä patteriputkiläpivientien kohdalta (liite 4.10). 9.4 MATERIAALIEN MIKROBIOLOGINEN KUNTO Orgaanisista rakennusmateriaaleista otettiin rakenneavauskohdista materiaalinäytteitä (MR) materiaalin mikrobipitoisuuden määrittämiseksi. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Rakenneavauksesta 2 (puuvertas 3.19 ) otettiin materiaalinäyte vanhan vesiputken ympärillä olevasta putkieristepahvissa (MR13). Näytteessä kasvoi erittäin runsaasti mikrobeja. Tutkimushetkellä materiaali oli kuiva. TUTKIMUSSELOSTUS

25 Kuva 14. Puuverstaan lattian putkieriste on mikrobivaurioitunut. 9.5 MATERIAALIEN HAITTA-AINEET ASBESTI Luokissa 3.02 ja 3.03 on lattiapinnoitteena 30*30 cm kokoinen vinyylilaatta, jonka alla on musta liima. Lattiapinnoitteesta ja sen alapuolisesta mustasta liimasta otettiin näyte asbestisisällön määrittämiseksi. Näyte ei sisältänyt asbestia. Käytävällä 3.21 sekä sen yhteydessä olevassa wc-tilassa 3.22 on lattiapinnoitteena 25*25 kokoinen vinyylilaatta. Laatasta ja sen alapuolisesta mustasta liimasta otettiin näyte asbestisisällön määrittämiseksi. Vinyylilaatta ja sen alapuolinen musta liima sisälsi asbestia (antofylliittiasbesti). Kuva 15. Luokissa 3.02 ja *30cm vinyylilaatta ei sisällä asbestia (vasemmalla). Käytävällä 3.21 ja *25 cm vinyylilaatta sisältää asbestia (oikealla) PAH-YHDISTEET Betonilaatan yläpinnassa on bitumisively ja alapohjan eristevälissä on tervapaperi. Rakenneavauskohdasta 2 (puuverstas 3.19) määritettiin bitumisivelyn sisältämät ja Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

26 rakenneavauskohdasta 4 (maalaamo 3.15) tervapaperin sisältämät PAH-yhdisteet. Alapohjan PAH-yhdisteet analysoitiin Metropolilabissa GC/MS menetelmällä. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Bitumisively sisälsi PAH yhdisteita 21 mg/kg ja tervapaperi 5 mg/kg. Nämä alittavat kaatopaikkakelpoisen purkujätteen raja-arvon (150 mg/kg). 9.6 JOHTOPÄÄTÖKSET - Puuverstaan 3.19 lattiassa oleva pahvinen putkieriste on mikrobivaurioitunut. Todennäköisesti putki on aiemmin joko hieman vuotanut tai kosteus on kondensoitunut putken pintaan, minkä seurauksena pahvi on päässyt kastumaan ja vaurioitumaan. Muissa lattiarakenteissa ei havaittu kosteuden aiheuttamia jälkiä tai poikkeavia hajuja. - Lattiarakenne oli IV-konehuoneessa lattiapinnoitteen alapuolella märkä ja lattiapinnoitteen alapuolella havaittiin poikkeavaa hajua. Todennäköisesti vesi on päässyt IV-koneesta lattialle ja edelleen muovimaton epätiiviyskohdista lattiapinnoitteen alle. Myös wc-tilan 3.07 lattiapinnoitteen alapuolella havaittiin poikkeavaa hajua, vaikka rakenne oli tutkimushetkellä kuiva. Poikkeava hajua lattiapinnoitteen alla on viite muovimaton tai sen alapuolisten liima ja tasoiteaineiden kemiallisesta hajoamisesta kosteuden vaikutuksesta. Vaurio ei korjaannu, vaikka rakenne myöhemmin kuivaisikin. - Käytävän 3.21 ja wc-tilan 3.24 vinyylilaatta ja alapuolinen musta liima sisältää asbestia. Tämä tulee ottaa huomioon rakennetta purettaessa. Asbestia sisältävien materiaalien purkutoimenpiteissä, purkujätteen käsittelyssä ja loppusijoituksessa noudatetaan ohjetta Ratu Bitumisively sekä tervapaperi sisälsivät PAH-yhdisteitä alle kaatopaikkakelpoisen purkujätteen raja-arvon. 9.7 TOIMENPITEET - Puuverstaan 3.19 puulattian vaurioituneet putkieristeet tulee poistaa. - Suositellaan ohjaamaan IV-koneen kondenssivesi lattiakaivoon - Suositellaan uusimaan IV-konehuoneen ja wc-tilan 3.07 lattiapinnoite kastuneelta alalta. 10 ULKOSEINÄT 10.1 RAKENNETYYPIT RAKENNEAVAUSTEN MUKAAN Ulkoseinärakenteeseen tehtiin kahdelle seinustalle rakenneavaukset rakennetyyppien ja rakenteen kunnon selvittämiseksi. Avaukset tehtiin 26 (31) TUTKIMUSSELOSTUS

27 puuverstaaseen 3.13 sekä puutyökonetilaan Rakennetyypit ovat avausten perusteella sisältä ulospäin seuraavat: US1 (AV1, puuverstas 3.19) 130 mm maalattu tiili 20 mm ilmaväli 50 mm mineraalivilla (MR12) bitumisively (PAH betoni/tiili US2 (AV4, tila 3.22 päätyseinän ikkunan alapuolella) 13 mm kipsilevy höyrynsuolkumuovi 240 mm mineraalivilla (MR14) bitumisively 100 mm betoni Kuva 17. Ulkoseinän sisäkuori oli purettu aiemmin tilassa 3.22 sattuneen vesivahingon jälkeen ja seinärakenne oli muutettu levyseinäksi ikkunan alapuolella (US2) RAKENTEEN KOSTEUS Ulkoseinärakenteiden kosteus kartoitettiin pintakosteudenilmaisimella. Kohonneita kosteuslukuarvoja ei havaittu. Eristetilan suhteellinen kosteus mitattiin eri puolilla rakennusta seinän alaosasta. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Rakenteen kosteus oli normaali RAKENTEEN ILMATIIVEYS Ulkoseinien ilmatiiveyttä tutkittiin luokasssa 3.01 merkkiainekaasun ja kaasuanalysaattorin avulla. Tila alipaineistettiin rakenteeseen nähden noin 9 10 Pascalin alipaineineeseen. Ulkoseinän ja lattian liittymä sekä ikkunaliittymät olivat kauttaaltaan epätiiviitä. Ilmavuotoja havaittiin myös kotelorakenteen ja ulkoseinän liittymissä, Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

28 patterinkannakkeista sekä ruuvireikien kohdilta (liitteet ). Epäpuhtaudet pääsevät siirtymään ilmavuotokohtien kautta eristetilasta sisäilmaan RAKENTEIDEN PAINESUHTEET Sisä- ja ulkoilman välisiä painesuhteita seurattiin jatkuvatoimisten tallentavien painesuhteiden seurantamittalaitteilla viikon ajan eri puolilla rakennusta. Tilat olivat seurantamittausten aikana keskimäärin lähes tasapainossa (-2,0 ja -2,5 Pa) ulkoilmaan nähden. Paine-eroissa ei nähdä merkittävää eroa päivä/yöaikana tai arkipäivisin/viikonloppuisin. Ilmanvaihdon säädöt ovat kunnossa MATERIAALIEN MIKROBIOLOGINEN KUNTO Ulkoseinän alaosan mineraalivillaeristeestä otettiin materiaalinäyte mikrobiviljelyyn molemmista avauskohdista. Aistinvaraisesti arvioiden mineraalivillaeristeissä ei havaittu kosteuden aiheuttamia jälkiä eikä poikkeavaa hajua. Viljelytuloksen perusteella (liite 1) puuverstaasta 3.19 otetussa näytteessä on viite mikrobivauriosta (MR5). Näytteessä kasvoi homesieni-itiöitä runsaasti, mutta mikrobilajisto oli normaali. Aktinomykeettejä näytteessä kasvoi alle määritysrajan. Tilan 3.22 levyseinärakenteisessa ulkoseinässä (US2) otettiin materiaalinäyte mineraalivillasta, joka oli valesokkelia vasten (MR14). Materiaali on viljelytuloksen perusteella mikrobivaurioitunut. Näytteessä kasvoi yli ohjearvon homesieniä ja bakteereita ja sieni-itiöiden joukossa kasvoi kosteusvaurioon viittaavaa mikrobilajia (Acremonium). Kuva 18. Ulkoseinän US1 eristetila jatkui n. 10 cm lattiapinnan tason alapuolelle. Mineraalivillaeristeestä otettiin näyte mikrobiviljelyyn lattiatason alapuolelta. Materiaalissa on viite mikrobivauriosta MATERIAALIEN HAITTA-AINEET PAH-YHDISTEET Ulkoseinän valesokkelin ja tiilimuurauksen sisäpuolella on bitumisively. Rakenneavauskohdasta 1 (puuverstas 3.19) määritettiin bitumisivelyn sisältämät 28 (31) TUTKIMUSSELOSTUS

29 PAH-yhdisteet. PAH-yhdisteet analysoitiin Metropolilabissa GC/MS menetelmällä. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Bitumisively sisälsi PAH yhdisteita 35 mg/kg PAH-yhdisteitä, mikä alittaa kaatopaikkakelpoisen purkujätteen raja-arvon (150 mg/kg) JOHTOPÄÄTÖKSET - Ulkoseinärakenteet olivat kuivia. - Ulkoseinän mineraalivillaeristeet olivat molemmissa rakenneavauskohdissa mikrobivaurioituneita. Mikäli ulkoseinän sisäkuori ei ole ilmatiivis, voivat mikrobiperäiset yhdisteet päästä hengitysilmaan, missä voivat aiheuttaa terveyshaittoja tilojen käyttäjille. - Luokassa 3.01 tehdyssä ulkoseinän ilmatiiveystutkimuksessa havaittiin ilmavuotoja kauttaaltaan ulkoseinän ja lattian liittymissä sekä ikkunaliittymissä. Epäpuhtaudet pääsevät siirtymään ilmanvuotokohtien kautta ulkoseinän eristetilasta sisäilmaan. - Rakennus oli lähes tasapainossa ulkoilmaan nähden. Ilmanvaihdon säädöt ovat kunnossa. - Bitumisively sisälsi PAH-yhdisteitä alle kaatopaikkakelpoisen purkujätteen raja-arvon 10.8 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 11 YLÄPOHJA 11.1 RAKENNETYYPIT - Ulkoseinän sisäkuori tulee tiivistää koko rakennuksessa ilmatiiviiksi sisäilmahaittojen poistamiseksi rakennuksesta. - Vaurioitunut mineraalivillaeriste tulee tilassa 3.22 ikkunan alapuolisesta levyrakenteisesta seinästä (US2) poistaa. Yläpohjarakenteeseen tehtiin rakenneavaus puuverstaaseen Lisäksi yläpohjan tuuletustila tarkastettiin aistinvaraisesti. Rakennetyyppi ovat havaintojen perusteella alhaalta ylöspäin seuraava: YP1 (AV6) 215 mm betonilaatta 250 mm puhallusvilla ilmatila aluskate ruodelaudoitus peltikate Rakennuksen yläpohjarakenne on muutettu tasakatosta harjakatoksi vuonna , missä yhteydessä yläpohjan lämmöneristeet ja vesikate on uusittu. Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no:

30 Kuva 19. Rakennuksen yläpohjarakenne on uusittu vuonna ja materiaalit olivat hyvässä kunnossa MUUT HAVAINNOT Kuva 20. Rakennuksen sokkelin vierustalle on asennettu vedeneriste ja sorakerros. Sadevedet on ohjattu syöksytorvista sadevesikaivoihin. 30 (31) TUTKIMUSSELOSTUS

31 Helsingissä, Sanna Pohjola MML, rakennusterveysasiantuntija Ilkka Jerkku DI, yksikön päällikkö 12 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Mittaustulokset Mittauspisteet pohjakuvissa Painesuhteiden seurantakuvaajat Merkkiainekoetulokset Ilmalanportti 2 FI Helsinki, Finland TELEPHONE Reg.no: