Pikkalanlahden yhteistarkkailun tarkkailuohjelma. Anu Suonpää Jorma Valjus

Transkriptio

1 Pikkalanlahden yhteistarkkailun tarkkailuohjelma Anu Suonpää Jorma Valjus Raportti a142/2017

2 Laatija: Anu Suonpää ja Jorma Valjus Tarkastaja: Jaana Pönni Hyväksyjä: Jaana Pönni LÄNSI-UUDENMAAN VESI JA YMPÄRISTÖ RY, RAPORTTI a142/2017 Valokuva(t): LUVY ry Taitto: Tiia Palm

3 Sisältö Johdanto Yhteistarkkailun peruste ja tarkkailuvelvolliset Tarkkailualueen kuvaus Yleiskuvaus Kuormitus Pistemäinen jätevesikuormitus Yhteistarkkailun toteuttaminen Veden laadun tarkkailu Veden laadun tarkkailun vapaaehtoiset osat Biologinen tarkkailu Kasviplankton Pohjaeläimet Kalatarkkailu Tarkkailualue, vesialueiden omistus ja erityismääräyksiä Kalasto, kalastus ja kalaston hoito Tarkkailuohjelma Tarkkailumenetelmät Hypoteesit Yhteistarkkailun raportointi Ohjelman tarkistaminen ja menettely poikkeustilanteissa Lähdeluettelo Liitteet Liite 1. Kartta vedenlaatu ja pohjaeläintarkkailualueesta...18 Liite 2. Kartta kalataloudellisesta tarkkailualueesta...19 Liite 3. Tarkkailuosapuolten eri osuudet tarkkailusta...20 Liite 4. Menetelmä ja määritysrajaluettelo Liite 5. Pikkalan kalastustiedustelulomake...25

4

5 Johdanto Pikkalanlahden vesistövaikutusten yhteistarkkailu on alkanut vuonna Tarkkailuohjelma päivitettiin viimeksi vuonna 2007 (Mettinen 2007), jolloin liitettiin yhteen vesistötarkkailuohjelma ja kalataloudellinen tarkkailuohjelma. Uudenmaan TE-keskus hyväksyi tarkkailun kalataloudellisen osuuden Vesistötarkkailun osalta ohjelmasta on sovittu yhteistarkkailukokouksissa ja vuosina Pikkalanlahden vesistötarkkailua on toteutettu päivitetyn ohjelman mukaan. Pikkalanlahden pistekuormitus on vähentynyt viime vuosien aikana, minkä vuoksi tarkkailuohjelman päivitys on tullut ajankohtaiseksi. Upinniemen varuskunnan ja Siuntion kunnan jätevedenpuhdistamojen siirtoviemäriputki Espoon Suomenojan puhdistamolle valmistui vuonna 2014, josta lähtien niiden jätevedet on käsitelty Espoon Suomenojan puhdistamolla. Uusi sekä vesistötarkkailun että kalataloudellisen tarkkailun sisältävä tarkkailuohjelmaluonnos on laadittu , jonka jälkeen sitä on vielä päivitetty. Vuoden 2015 laajana tarkkailuvuotena noudatettiin kuitenkin jo kalataloudellisessa tarkkailussa uutta tarkkailuohjelmaa kalatalousviranomaisen hyväksynnällä. Laajassa tarkkailussa käytettiin uutena kalastustiedustelussa aluejakoa 1-3. Kirjanpitokalastukseen ei tullut muutoksia. Vuonna 2015 tehtiin kuitenkin vielä aistinvarainen arviointi, josta uudessa tarkkailuohjelmassa on luovuttu. Vuonna 2016 noudatettiin myös vesistötarkkailussa uutta tarkkailuohjelmaa, minkä Uudenmaan ELY-keskus hyväksyi kirjeellä , (Viite Dnro UUDELY/1531/2016). Myös vuoden 2017 tarkkailu hyväksyttiin erikseen sekä vesistö- että kalataloustarkkailun osalta. Pikkalan yhteistarkkailun rytmiikkaa on muutettu raportoinnin takia. Tarkoitus on jatkossa raportoida Pikkalanlahden yhteistarkkailun ja Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailun tulokset yhdessä kokonaiskuvan saamiseksi Siuntionjoen vesistöstä Pikkalanlahti mukaan lukien. Raportoinnin yhtenäistämiseksi laajojen vuosien osalta, Pikkalan yhteistarkkailun seuraava laajaa tutkimusvuosi on siirretty vuodesta 2019 vuoteen 2020, jotta laajat tutkimusvuodet ovat Pikkalanlahden yhteistarkkailussa jatkossa samana vuonna kuin Siuntionjoen yhteistarkkailussa. Uudistetussa tarkkailuohjelmassa on myös eritelty eri osapuolten osuudet tarkkailusta, jolloin ohjelman sisältöä voidaan muuttaa joustavasti tarkkailuosapuolten tai heidän velvoitteidensa muuttuessa. Ohjelman on laatinut velvoitetarkkailijoiden toimeksiannosta Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 1 Yhteistarkkailun peruste ja tarkkailuvelvolliset Yhteistarkkailun tavoitteena on selvittää vesistöön kohdistuvan pistemäisen jätevesikuormituksen vaikutuksia ja vaikutusalueen laajuutta sekä haittojen vähentämiseksi tehtyjen toimenpiteiden riittävyyttä Pikkalanlahden alueella. Yhteistarkkailututkimus toteutetaan valvontaviranomaisen (Uudenmaan ELY-keskus) hyväksymän ohjelman mukaisesti. Tarkkailututkimuksella täytetään taulukossa 1 esitetyissä luvissa olevat velvoitteet. Taulukko 1. Pikkalanlahden pistekuormittajien lupapäätökset, joihin vesistötarkkailuvelvoitteet perustuvat. Pistekuormittaja Prysmian Finland Oy Nordic Aluminium Oyj (Nyk. Oy Lival Ab, N. Aluminium) Suomen Sokeri Oy, Kantvikin puhdistamo Lupapäätös Dnro UUS2003-Y Y No YS 1152 lainvoimainen 1/2009 Dnro UUS2003-Y Y No YS 1151 Dnro UUS-2003-Y , 0195Y , 0199Y , No YS 489 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a142/2017 5

6 Tarkkailun koordinoinnista vastaa riittävän pätevyyden omaava vesistöasiantuntija, näytteenotosta vastaavat sertifioidut ympäristönäytteenottajat (erikoistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet) ja vesinäytteiden analysoinnista vastaa FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025: Akkreditoituun pätevyysalueeseen sisältyvä toiminta on nähtävissä verkkosivuilta 2 Tarkkailualueen kuvaus 2.1 Yleiskuvaus Pikkalanlahden yhteistarkkailualue on Siuntion ja Kirkkonummen kuntien alueella sijaitseva suurehko merenlahti (Liite 1.). Se rajoittuu lännessä Kopparnäsiin ja idässä Upinniemeen (Obbnäsiin). Pikkalanlahdesta avautuu etelään Pikkalanselkä (Pikkalafjärden), joka kuuluu tarkkailualueeseen. Pintavesien ekologisen tilaluokituksen mukaan Pikkalanlahden tila on välttävä. Pikkalanlahden perukkaan laskee Pikkalanjoki (Siuntionjoen alaosa). Pikkalanjoen valuma-alue jokisuussa on 487,07 km². Pikkalanlahden valuma-alueeseen kuuluu noin 22 km² ranta-alueita, joista virtaa lahteen vettä keskimäärin 0,23 m³/s. Pikkalanjoen keskivirtaama alajuoksulla on keskimäärin 5 6 m³/s ja virtaamavaihtelu on 0,2 40 m³/s. Pikkalanjoesta otetaan vettä, minkä vuoksi joki on padottu meriveden pääsyn estämiseksi jokeen. Pikkalanlahden sisäosan syvyys vaihtelee pääosin 5 7 metrin välillä, mutta lahden syvyys kasvaa itää kohti, jossa esiintyy myös yli 10 metriä syviä alueita. Suomen Sokerin Kantvikin satamaan johtaa noin 9 metrin syvyinen laivaväylä. Svinön saaren eteläpuolella syvyys on aluksi metriä ja syvenee ulompana metriin. Lahden syvin kohta sijaitsee Upinniemen kärjen länsipuolella, missä syvyys on 30 metriä. Lahti syvenee tasaisesti ulkomerta kohden ilman merkittäviä kynnyksiä, jonka vuoksi veden vaihtuminen on ajoittain tehokasta. 2.2 Kuormitus Pikkalanlahteen kohdistuvasta ravinnekuormituksesta valtaosa tulee Pikkalanlahteen Siuntionjoen kautta. Keskimäärin vuosina Siuntionjoen tuoma ravinnekuorma on ollut arviolta 95 % fosforin kuormituksesta ja 94 % typen kuormituksesta. Hajakuormituksessa ei ole luultavasti tapahtunut suuria muutoksia. Yhteistarkkailun perusteella vaikuttaisi siltä että Siuntionjoen alaosan kuormitukseen vaikuttaa voimakkaasti Tjusträskin ja Vikträskin lähivaluma-alueelta huuhtoutuvan maa-aineksen määrä (Mettinen 2015). Siuntionjoen alaosan havaintopaikan (S1) veden kiintoainespitoisuus on ollut korkeampi kuin yläpuolisen Karhujärven lähtevän veden. Tjusträskin valuma-alueella on peltoja 28 % ja Vikträskin 26 % (Vesistömallijärjestelmä WSFS, luettu ). 2.3 Pistemäinen jätevesikuormitus Pikkalanlahteen kohdistuu pistemäistä kuormitusta tällä hetkellä Prysmian Finland Oy:n, Oy Lival Ab, Nordic Aluminiumin ja Suomen Sokeri Oy:n puhdistamoilta. Oy Lival Ab, Nordic Aluminiumin käsitellyt prosessivedet sekä Oy Lival Ab, N. Aluminiumin ja Prysmian Finland Oy:n saniteetti- ja sosiaalitilojen, tehdastilojen ja alueen asutustaajaman käsitellyt jätevedet johdetaan Pikkalanlahdelle Båtvikenin lahteen. Lisäksi tehdasalueen hule- ja jäähdytysvedet johdetaan öljynerottimen läpi muuten käsittelemättömänä Fiskarvikenin lahteen. Suomen Sokerin jätevedenpuhdistamo purkaa käsitellyt jätevedet sen edustalla sijaitsevaan satama-altaaseen. Tämä jätevesi muodostuu tehtaan prosessivesistä ja sosiaalitilojen jätevesistä sekä alueen muiden toimijoiden Mildola Oy:n, voimalaitoksen, Danisco konsernin, Kantvikin pohjoissataman ja Novelpack Oy:n sosiaali- ja prosessivesistä sekä Kantvikin asuntoalueen yhdyskuntajätevesistä. Siuntion kunnan Pikkalan keskuspuhdistamolta käsitellyt jätevedet johdettiin Pikkalanlahden keskiosaan Dyvikeniin asti, jolloin Siuntion kunnan jätevedenpuhdistamolta rakennettu siirtoviemärilinja saatiin 6 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a142/2017

7 valmiiksi ja jätevedet on siitä alkaen käsitelty Espoon kaupungin Suomenojan puhdistamolla. Upinniemen varuskunnan jätevesikuormitus päättyi , jolloin Upinniemen varuskunnan siirtoviemärilinja Suomenojan puhdistamolle Espooseen saatiin valmiiksi. Tästä lähtien Upinniemen varuskunnan jätevedet on käsitelty Espoon kaupungin Suomenojan puhdistamolla. Kuormituksen päättymisen jälkeen Pikkalanlahteen vuonna 2014 Upinniemen varuskunta oli mukana kuormituksen jälkitarkkailijana vuonna 2015 ja Siuntion kunta vuosina Vuonna 2017 tarkkailun yhteistarkkailuun osallistuvat Prysmian Finland Oy:n, Oy Lival Ab, Nordic Aluminiumin ja Suomen Sokeri Oy. Pikkalanlahden pistekuormittajien vesistökuormitus on vähentynyt 2000-luvulla puhdistamoiden sulkemisen myötä. Vuosina pistemäinen fosforikuormitus on ollut 0,4-1,3 kg/d (Suonpää 2017). Fosforikuormitus on ollut vähäisintä (0,4 kg/d) vuosina , jolloin jätevesiä on johdettu Pikkalanlahteen Oy Lival Ab, N. Aluminiumin ja Prysmian Finland Oy:n sekä Suomen Sokerin jätevedenpuhdistamolta. Vuosina pistemäinen typpikuormitus on ollut 9,9 39,9 kg/d. Vuosina 2015 ja 2016 typen kuormitus on laskenut kolmannekseen vuosien kuormituksesta. Vuosina pistemäinen biologisen hapen kulutuksenkuormitus on ollut 21,4 265,0 kg/d. Vuonna 2016 kuormitus oli alhaisin 21,4 kg/d tarkkailujaksolla Pikkalanlahden pistekuormitus vuonna 2016 on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Pikkalanlahden pistekuormitus vuonna Kuormittaja Fosfori Typpi BOD7 kg/d kg/d kg/d Suomen Sokeri 0,33 6,2 20 Prysmian F. ja Oy Lival Ab, N. Aluminium 0,04 3,73 1,4 Yhteensä 0,37 9,93 21,4 Pikkalanlahden pistekuormitus vähentyi huomattavasti Kirkkonummen yhdyskuntajätevedenpuhdistamon kuormituksen päätyttyä vuonna Pistekuormittajien määrä on vähentynyt entisestään Upinniemen varuskunnan ja Siuntion kunnan jätevedenpuhdistamojen toiminnan lakattua vuonna Kuvassa 1 on esitetty Pikkalanlahden pistemäinen ravinnekuormitus ja biologisen hapen kulutuksen kuormitus ajanjaksolla Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a142/2017 7

8 Pikkalanlahden pistemäinen fosforikuormitus kg/d SSokeri Siuntio Upinniemi vrk Prysmian F. ja Oy Lival Ab, N. Aluminium Knummi 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0, Kirkkonummi, kuormitus päättyi 2005 SSokeri Pikkalanlahden pistemäinen typpikuormitus kg/d Siuntio Up vrk Prysmian F. ja Oy Lival Ab, N. Aluminium Knummi Kirkkonummi, kuormitus päättyi Pikkalanlahden pistemäinen biologinen hapen kulutuksen kuormitus kg/d SSokeri Siuntio Up vrk Prysmian F. ja Oy Lival Ab, N. Al. 100 Knummi ,0 200,0 150,0 100,0 50,0 Kirkkonummi, kuormitus päättyi , Kuva 1. Pikkalanlahden pistemäinen fosfori-, typpi- ja biologisen hapen kulutuksen kuormitus (kg/d) vuosina Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a142/2017

9 3 Yhteistarkkailun toteuttaminen Tässä esitettävällä ohjelmalla korvataan Pikkalanlahden yhteistarkkailuohjelma vuodesta 2007 lähtien; osa A Vesistötarkkailu ja osa B Pikkalanlahden kalataloudellinen tarkkailu (Mettinen, A. 2007). Yhteistarkkailua toteutetaan suppeina vuosina veden fysikaalis-kemiallisen laaduntarkkailuna sekä kirjanpitokalastuksena ja joka neljäs vuosi laajana tarkkailuna, joka sisältää veden fysikaalis-kemiallisen tarkkailun lisäksi biologiset muuttujat (kasviplankton, pohjaeläimet ja kalat). Pikkalanlahden vedenlaatu ja pohjaeläintarkkailualue on esitetty liitteessä 1 ja kalatarkkailualue liitteessä 2. Taulukossa 3. on esitetty yhteistarkkailun rytmiikka vuosina Raportoinnin yhtenäistämiseksi laajojen vuosien osalta, Pikkalan yhteistarkkailun seuraava laajaa tutkimusvuosi on siirretty vuodesta 2019 vuoteen 2020, jotta laajat tutkimusvuodet ovat Pikkalanlahden yhteistarkkailussa jatkossa samana vuonna kuin Siuntionjoen yhteistarkkailussa. Laaja tarkkailuvuosi on tämän jälkeen jatkossa 4. vuoden välein eli seuraava toinen laaja tarkkailuvuosi on vuosi Tarkkailuohjelma on rakennettu siten, että siinä on eritelty tarkkailun eri osapuolten osuus tarkkailusta (liite 3). Tarkkailuosapuolten muuttuessa, tarkkailuohjelman sisältöä voidaan näin muuttaa joustavasti. Taulukko 3. Yhteistarkkailun rytmiikka vuosina Tarkkailuvuodet Veden fys.-kem- tarkkailu x x x x x x x x x Kasviplankton x x Pohjaeläimet x x Kalastustiedustelu x x Kirjanpitokalastus x x x x x x x x x Näytteenotosta ja kenttämittauksista vastaa sertifioitu ympäristönäytteenottaja (erikoistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet). Vesinäytteenoton yhteydessä kirjataan kenttähavainnot ja mitataan näkösyvyys sekä havainnoidaan normaalista poikkeavat ilmiöt (esim. veden ulkonäkö, haju, leväkukinnat, lika-aineet vedessä ym.). Vesianalyyseistä vastaa FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio. LUVY:n laboratorion analyysien menetelmä- ja määritysrajaluettelo on esitetty liitteessä 4. Tarkkailun koordinoinnista, vesianalyysitulosten tulkinnasta ja raportoinnista sekä kasviplankton-, pohjaeläin- ja kalataloustutkimuksista vastaa alalle pätevöitynyt vesistöasiantuntija, biologisen osion näytteenotosta ja kenttämittauksista vastaa sertifioitu ympäristönäytteenottaja (erikoistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet). Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a142/2017 9

10 4 Veden laadun tarkkailu Tarkkailuohjelman vedenlaadun havaintopaikat on esitetty Taulukko 4 ja karttaliitteessä 1. (yhteistarkkailun kartta päivitetään, liitteenä vielä vanha kartta). Uudessa tarkkailuohjelmassa on luovuttu Pikkalanlahden perukassa sijaitsevan ja Pikkalanselällä Upinniemen edustalla sijaitsevan havaintopaikan 14 tarkkailusta ja kevennetty Kirkkonummen edustalla olevan havaintopaikan 9 tarkkailua. Pikkalanselän havaintopaikka 13 säilyy tarkkailussa Itämeren yleistilan vaikutuksen arvioimiseksi Pikkalanlahden tilaan. Taulukko 4. Pikkalanlahden yhteistarkkailun vedenlaadun havaintopaikat. Tunnus Nimi Kunta Vesistöalue Ympäristötyyppi YK - Pohjoinen YK - Itä Syvyys Vesimuodostuma S1 Pikkalanjoki 1,6 Siuntio joki ,7 Siuntionjoen alaosa 2 Pikkalanlahti 21 Siuntio meri sisäs Pikkalanlahti 3 Fiskarviken 17 Siuntio meri sisäs Pikkalanlahti 4 Båtviken 16 Kirkkonummi meri sisäs Pikkalanlahti 5 UUS-6 Pikkalanlahti 20 Siuntio meri sisäs Pikkalanlahti 6 Strömsbyviken 13 Kirkkonummi meri sisäs Pikkalanlahti 7 Pikkalanlahti 14 Kirkkonummi meri sisäs Pikkalanlahti 8 Pikkalanlahti 23 Siuntio meri sisäs Pikkalanlahti 9 Pikkalanselkä 25 Kirkkonummi meri sisäs Pikkalanlahti 13 Pikkalanselkä 32 Siuntio meri ulkos Upinniemenselkä Pikkalanlahden vedenlaadun tarkkailu jakaantuu kahteen osaan: Lopputalven (maaliskuu) ja loppukesän (elokuu) vedenlaadun tila (fys-kem ja hygienia) Kasvukauden (kesä-syyskuu) rehevyystason tarkkailu Taulukko 5. Pikkalanlahden yhteistarkkailun näytteenoton ajankohdat. Pikkanlahden näytteenotto ajankohta fysikaalis-kemiallinen laatu hygienia kasvukauden rehevyys helmikuu x x kesäkuu x heinäkuu x elokuu alku x elokuu loppu x x x syyskuu x Taulukko 6. Havaintopaikat ja näytesyvyydet. Syvyys (m) S x x x x x x x x x x 2 x 3 4 x * x * 5 x x x x x x 9 x * x * x * 10 x x x 14 x * x * 15 x 22 x * Kokonaissyvyys (m) 2, * syvyys -1 metri pohjasta Taulukkoon 6. merkityiltä Pikkalanlahden havaintopaikoilta (paitsi 9) analysoidaan lopputalven ja loppukesän näytteenotossa: Kaikilta syvyyksiltä: Happi mg/l Hapen kyllästys % Lämpötila sähkönjohtavuus ms/m 10 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a142/2017

11 Metri pinnasta ja pohjasta (loppukesä, pintaravinteet 0-2 m) Sameus FNU Sähkönjohtavuus ms/n PH Kokonaistyppi, µg/l Kokonaisfosfori, µg/l Kemiallinen hapenkulutus, COD Mn mg O 2 /l Taulukkoon 6. merkityiltä kaikilta Pikkalanlahden havaintopaikoilta analysoidaan lopputalven ja loppukesän näytteenotossa: E. coli (Colilert), pmy/100 ml Taulukkoon 6. merkityiltä kaikilta Pikkalanlahden havaintopaikoilta analysoidaan kasvukauden rehevyystarkkailussa: Pintavedestä (0-2m kokoomanäytteenä) Sähkönjohtavuus, ms/n PH Kokonaistyppi, µg/l Nitriitti- ja nitraattitypen summa, µg/l Ammoniumtyppi, µg/l Kokonaisfosfori, µg/l Suodatettu fosfaattifosfori, µg/l A-klorofylli, µg/l Taulukkoon 6. merkityltä Pikkalanjoen (Siuntionjoen alaosa) havaintopaikalta S1 analysoidaan lopputalven ja loppukesän näytteenotossa: Happi, mg/l Hapen kyllästys % Kiintoaine, mg/l Sameus, FNU Sähkönjohtavuus, ms/n Väriluku PH Kokonaistyppi, NKOK, µg/l Nitriitti- ja nitraattitypen summa, µg/l Ammoniumtyppi, µg/l Kokonaisfosfori, PKOK, µg/l Suodatettu fosfaattifosfori, µg/l Kemiallinen hapenkulutus, CODMn mg O 2 /l A-klorofylli, µg/l (ainoastaan loppukesä) E.coli (Colilert), pmy/100 ml Vastuut eri havaintopaikoista jakautuvat liitteen 3 taulukon mukaan. Pistekuormittajan tarkkailuvelvoitteen päättyessä yksin kyseisen pistekuormittajan vastuulla olevan paikat jäävät pois tarkkailusta. 4.1 Veden laadun tarkkailun vapaaehtoiset osat Tarkkailuvelvollisten lisäksi yhteistarkkailuun ovat osallistuneet vapaaehtoisina vuosina Pickala Golf ja Siuntion kunta. Tarkkailun toteutukseen voidaan ottaa mukaan uusia tarkkailuvelvollisia että vapaaehtoisia osapuolia joko ohjelmaa täydentämällä tai erillisellä täydennysohjelmalla. Muut tarkkailua täydentävät vapaaehtoiset seurannat voidaan raportoida yhteistarkkailun raportoinnin yhteydessä jos näin päätetään yhteistarkkailun kokouksessa. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a142/

12 5 Biologinen tarkkailu Laajana vuonna toteutetaan veden laadun tarkkailun lisäksi biologiset tarkkailut, joka pitävät sisällään kasviplankton-, pohjaeläin- ja kalastotutkimukset. Kirjanpitokalastus jatkuu vuosittain. Ravinnekuormitus vaikuttaa biologisiin tekijöihin elinympäristöä muokkaavan rehevöitymisen kautta. Rehevöityminen ilmenee perustuotannon lisääntymisenä, joka voi edelleen johtaa veden samentumiseen, pohjaeläimistön köyhtymiseen ja kalojen kutualueiden heikkenemiseen sekä rehevöitymisestä hyötyvien lajien lisääntymiseen. Rehevöityminen voi myös haitata kalastusta ja muuta virkistyskäyttöä pyydysten limoittumisen, näkösyvyyden heikkenemisen ja sinileväkukintojen myötä. Biologisilla tarkkailuilla arvioidaan pistekuormituksen ja muun kuormituksen vaikutusta vesistön ekologiseen tilaan. 5.1 Kasviplankton Kasviplankton näytteet otetaan neljän vuoden välein laajoina tarkkailuvuosina heinäkuussa sekä elokuussa alku ja loppukuusta. Näytteet otetaan yhteistarkkailun havaintopaikoilta 7, 8 ja 13. Näytteet otetaan 0-2 metrin kokoomanäytteinä ja säilötään Lugolin-liuoksella. Näytteenotto ja analysointi tehdään ympäristöhallinnon ohjeiden mukaisesti ( > Suomen ympäristökeskus > Hankkeet > Hankkeet aakkosittain > Järvien biomonitorointi > Kasvi-planktonin tutkimusmenetelmät). Raportoinnissa esitetään vertailu edellisiin tutkimusvuosiin ja ehdotukset mahdollisista ohjelmanmuutoksista. Tulokset toimitetaan ympäristöhallinnon tietokantaan. Vastuut eri havaintopaikoista jakautuvat liitteessä 3 olevan taulukon mukaan. Pistekuormittajan tarkkailuvelvoitteen päättyessä ainoastaan kyseisen pistekuormittajan vastuulla olevan paikat jäävät pois tarkkailusta. Siuntion kunnan keskusjätevedenpuhdistamon tarkkailuvelvoite päättyi vuoden 2016 lopussa. Tässä yhteydessä havaintopaikka 2 jäi pois yhteistarkkailun ohjelmasta. 5.2 Pohjaeläimet Pohjaeläinnäytteet otetaan neljän vuoden välein laajoina tarkkailuvuosina syys/lokakuussa. Taulukko 7 on esitetty pohjaeläintarkkailun linjat ja niiden havaintopaikat. Pohjaeläinlinjoja on viisi ja linjoilla on linjan syvyydestä riippuen 2-4 havaintopaikkaa. Kustakin havaintopaikasta nostetaan viisi rinnakkaista näytettä Ekman näytteenottimella (pinta-ala 250 cm²). Näytteenotossa ja näytteiden käsittelyssä seurataan ympäristökeskuksen laatimaa ohjetta (Meissner ym. 2012) sekä Ekman-noutimen näytteenottostandardia SFS 5076 (Suomen standardisoimisliitto 1989). Jokainen näyte käsitellään erikseen. Näytteet seulotaan 0,5 mm:n ämpäriseulalla ja säilötään kentällä 70 % etanoliin. Pohjaeläimet poimittiin valkoiselta alustalta valosuurennusvalaisinta apuna käyttäen. Poiminnassa on käytetty tehtävään koulutettua aputyövoimaa. Makroskooppisten pohjaeläinten määrityksessä noudatetaan ympäristöhallinnon suosituksia pohjaeläinten vähimmäismääritystasosta. Tiedot tallennetaan ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan POHJE pohjaeläintietojärjestelmään. Pohjaeläintarkkailun raportoinnissa esitetään perustiedot (lajisto ja lajien lukumäärä, yksilömäärät ja tiheydet, biomassa, pohjanlaatutiedot sekä muut havainnot). Pohjaeläinaineiston pohjalta esitetään arvio pohjan tilasta ja pistekuormituksen sekä muun kuormituksen vaikutuksesta pohjan tilaan. Pohjaeläinaineiston tarkastelussa voidaan hyödyntää olemassa olevia pohjan tilaa kuvaavia indeksejä, kuten ympäristöhallinnon käyttämää ekologisen luokitteluun tarkoitettua BBI indeksiä (Brackish water Benthic Index, Perus ym. 2007). Vastuut eri havaintopaikoista jakautuvat alla olevan liitteen 3 taulukon mukaan. Pistekuormittajan tarkkailuvelvoitteen päättyessä ainoastaan kyseisen pistekuormittajan vastuulla olevan paikat jäävät pois tarkkailusta. Siuntion kunnan Keskusjätevedenpuhdistamon tarkkailuvelvoite päättyi vuoden 2016 lopussa. Tässä yhteydessä pohjaeläinlinja Pe 1 jäi pois yhteistarkkailun ohjelmasta. Lisäksi pohjaeläintarkkailussa on luovuttu Pikkalanlahden vertailulinjan Pe3 6 metrin havaintopaikasta, koska se ei anna lisäarvoa pohjaeläinyhteisön tilasta. Linjalla säilyy edelleen 5 metrin havaintopaikka. 12 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a142/2017

13 Taulukko 7. Pohjaeläintarkkailun havaintopaikat. Paikan nimi Kunta Vesistöalue Paikan tyyppi Paikan syvyys [m] YK - Pohjoinen YK - Itä Vesimuodostuma Pikkalanlahti Pe2, 2m Kirkkonummi litoraali 1,5-2, Pikkalanlahti Pikkalanlahti Pe2, 5m Kirkkonummi profundaali 4,5-5, Pikkalanlahti Pikkalanlahti Pe3, 2m Siuntio litoraali 1,5-2, Pikkalanlahti Pikkalanlahti Pe3, 5m Siuntio profundaali 4,5-5, Pikkalanlahti Pikkalanlahti Pe3, 10m Siuntio profundaali 9,0-11, Pikkalanlahti Pikkalanlahti Pe4, 2m Kirkkonummi litoraali 1,5-2, Pikkalanlahti Pikkalanlahti Pe4, 5m Kirkkonummi profundaali 4,5-5, Pikkalanlahti Pikkalanlahti Pe4, 10m Kirkkonummi profundaali 9,0-11, Pikkalanlahti Pikkalanlahti Pe7 2m Inkoo litoraali 1,5-2, Upinniemenselkä Pikkalanlahti Pe7 5m Inkoo litoraali 4,5-6, Upinniemenselkä Pikkalanlahti Pe7 10m Inkoo profundaali 9,0-11, Upinniemenselkä Pikkalanlahti Pe7 13m Inkoo profundaali 12,0-14, Upinniemenselkä 5.3 Kalatarkkailu Tarkkailualue, vesialueiden omistus ja erityismääräyksiä Tarkkailualueena on Pikkalanlahti (Liite 2), joka kuuluu Kirkkonummi-Siuntion kalastusalueeseen. Suurimmat vesialueet ovat yritysten, yksityishenkilöiden ja Kirkkonummen kunnan omistuksessa. Nordic Sugar Oy:n vesialueilla kalastusoikeus seisovilla pyydyksillä on Sokerin kalakerhon jäsenillä. Kirkkonummen kunnan vesialueelle ei kalastuslupia seisoville pyydyksille myydä. Kirkkonummen-Siuntion kalastusalue on perustanut Pikkalanlahden itäosaan rauhoituspiirin, missä kalastus on kielletty vuosina Kiellettyjä kalastustapoja ovat verkkokalastus, vetouistelu ja heittokalastus. Muun kalastuksen yhteydessä saadut kuhat on kunnosta riippumatta vapautettava takaisin mereen. Meressä kilometriä lähempänä vaelluskalavesistöön kuuluvan joen suuta on kalastaminen verkoilla kielletty 15. päivästä elokuuta 31. päivään lokakuuta (Kalastuslaki 66 ). Pikkalanjoen edustan kalaväylä on pidettävä vapaana kiinteistä ja seisovista pyydyksistä (Kalastuslaki 68 ). Stora Tallholmenin ja Tjuvholmenin ympärillä sijaitsevilla luonnonsuojelualueilla kalastus on kielletty Kalasto, kalastus ja kalaston hoito Pikkalanlahden kalasto on varsin monipuolinen. Runsaimmat lajit ovat ahven, lahna, särki ja kuha. Merkittävimmät muutokset kalastustiedustelun kokonaissaaliissa ovat olleet silakkasaaliin väheneminen ja lahnan sekä särjen lisääntyminen vuoden 2003 jälkeen. Kuha on aikaisemmin ollut alueen ylivoimaisesti merkittävin saalislaji. Kuhasaalis kasvoi 1990-luvun alkupuolella, mutta kääntyi vuoden 2007 jälkeen laskuun. Ahvenkanta alkoi runsastua 1990-luvun lopulla ja on tämän jälkeen muodostanut merkittävimmän osan vapaa-ajan kalastajien saaliista. Haukea on viime vuosina saatu harvemmin, siika- ja taimensaalis ovat pysyneet pieninä. Kalastustiedustelun mukaan Pikkalanlahdella kalasti vuonna ruokakuntaa. Vapaa-ajan kalastajien verkkokalastus on tarkkailualueella melko vähäistä, vapakalastus on sen sijaan varsin suosittua. Tarkkailualueella toimii yksi ammattikalastaja. Tarkkailualueelle on tehty istutuksia vuosittain, pääasiassa siikaa (Taulukko 8) Vuosina Pikkalanlahdelta pyydettiin särkikalaa lähes 200 tonnia pilottihankkeessa, jossa selvitettiin vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämistä. Hanke toteutettiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja yhdeksän yrityksen yhteistyössä (Setälä ym. 2012). Särkikalojen poistopyyntiä jatkettiin vielä vuonna Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a142/

14 Taulukko 8. Istutukset (kpl) tarkkailualueelle (Kantvik, Pikkala) vuosina Istutusvuosi Hauki Karisiika Meritaimen Vaellussiika Yhteensä Yhteensä Tarkkailuohjelma Kalataloudellisella tarkkailulla arvioidaan tarkkailuvelvollisten kuormituksen vaikutusta tarkkailualueen kalastoon ja kalastukseen. Tarkkailutuloksia voidaan hyödyntää mm. istutusten, kalastuksen ohjauksen ja kalakantojen turvaamisen suunnittelussa Tarkkailumenetelmät Uusitussa tarkkailuohjelmassa on luovuttu aiemmin mukana olleesta kalojen aistinvaraisesta arviointitutkimuksesta. Muita tarkkailumenetelmiä on päivitetty ja tarkennettu. Liitteessä 3 on eritelty kalataloustarkkailun eri osapuolten osuus tarkkailusta. Tarkkailumenetelminä jatkuvat: kalastustiedustelu kirjanpitokalastus Kalastustiedustelu Kalastuksen seuranta kuuluu oleellisena osana vesistön kalataloudellisen tilan tarkkailuun. Vuosikymmenien pyynti- ja saalishistoria tarkkailualueelta on arvokas, joten tiedustelun säilyttäminen ohjelmassa on perusteltua. Määrävuosin toistettavalla kalastustiedustelulla voidaan kartoittaa sekä kalastuksessa että saaliissa tapahtuva muutoksia. Tiedusteluun sisältyvän mielipidekartoituksen avulla selvitetään lisäksi sekä kalastusta että muuta virkistyskäyttöä haittaavien tekijöiden esiintymistä tutkimusalueella. Tiedustelulomakkeen sisältöä on päivitetty ja tarkennettu paremmin tarkkailun tavoitteita vastaavaksi. Kalastustiedustelu tehdään neljän vuoden välein ruokakuntakohtaisena, kirjallisena kyselynä, jossa käytetään kolmea kontaktikertaa jälkimmäisen muistutuksen yhteydessä lähetetään uusi vastauslomake. Tiedustelun perusjoukko koostuu Sokerin kalakerho ry:n ja Kantvikin purjehtijat ry:n jäsenistä sekä vesialueita omistavista yksityishenkilöistä. Tiedustelu lähetetään kaikille Sokerin kalakerho ry:n jäsenille sekä yksityisille vesialueenomistajille. Kantvikin purjehtijat ry:n jäsenistöstä tehdään satunnaisotanta, mikäli tiedustelun kohderyhmän koko kasvaa yli 200 ruokakunnan. Tuloksissa tarkastellaan kalastaneiden määrää, kalastuksen ajoittumista sekä pyyntiponnistusta pyydyksittäin. Saalistiedot (kg) esitetään lajeittain ja pyydyksittäin. Tuloksia tarkastellaan myös alueittain liitteessä 2 esitetyn aluejaon mukaisesti, mikäli se on pyynti- ja saalistietojen perusteella mahdollista. Lisäksi tarkastellaan kalastusta haittaavien tekijöiden esiintymisen yleisyyttä. Tuloksia verrataan aikaisempien tutkimusten tuloksiin ja erityistä huomiota kiinnitetään särkikalojen ja muiden runsaimpien lajien saalisosuuksien muutoksiin. Kalastustiedustelussa käytettävä lomake on esitetty liitteessä 5. Kirjanpitokalastus Vuosittain jatkuvalla kirjanpitokalastuksella tarkkaillaan vesialueen saalislajien esiintymisessä ilmeneviä muutoksia pitkällä aikavälillä. Kirjanpitokalastuksessa paitsi kalastuksesta, myös koko saaliista pidetään tarkkaa saaliskirjanpitoa, jolloin myös vähemmän arvostettujen lajien runsaudesta saadaan vuosittaista tietoa. 14 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a142/2017

15 Kalastusmuotona on verkkokalastus ja kalakantojen koon mittarina käytetään yksikkösaalista. Yksikkösaalistiedot ovat kalakannan koon arvioinnissa käyttökelpoisempia kuin kokonaissaaliita koskevat tiedot, koska kokonaissaaliiden muutokset voivat johtua kalakannan runsaudessa tapahtuneiden muutosten ohella pyyntiponnistuksen vaihtelusta (Böhling ja Rahikainen 1999). Tarkkailualueena on Pikkalanlahti ja sen vertailualueena Pikkalanselkä. Molemmilta alueilta pyritään rekrytoimaan 5 kirjanpitokalastajaa. Kalastajia ohjeistetaan tulosten kirjaamiseen niin, että tarvittavat tiedot pyydyksistä, saaliista ja muista halutuista tiedoista saadaan käyttöön. Kirjanpito palautetaan tarkkailua suorittavalle taholle vuoden vaihteessa. Yksikkösaalis lasketaan painona lajeittain, pyydyksittäin, vuodenajoittain ja alueittain. Yksityiskohtaisemmin tarkastellaan yleisimpien saalislajien kehitystä pitkällä aikavälillä. Varsinaisten tarkkailumenetelmien tulosten raportoinnin yhteydessä kootaan raporttiin tarkkailualueelle tehdyt velvoiteistutukset Hypoteesit Oletuksena on, että Pistekuormituksesta osittain johtuva vesistön rehevöityminen suosii särkikaloja, mikä näkyy: kalastustiedustelussa runsaampana särkikalasaaliina (osuutena kokonaissaaliista) kuormituksen lähivaikutusalueella muihin osa-alueisiin verrattuna kirjanpitokalastuksessa runsaampana särkikalasaaliina (yksikkösaalis) Pikkalanlahden tarkkailualueella Pikkalanselän vertailualueeseen verrattuna Pistekuormituksen lähivaikutusalueella rehevöitymisestä johtuvat, kalastusta haittaavat, muutokset (veden samentuminen, pyydysten limoittuminen ja levien lisääntyminen) ovat muita osa-alueita yleisempiä. Nollahypoteesina on että pistekuormituksen lähivaikutusalueella särkikalojen osuus kokonais- ja yksikkösaaliista ei eroa muista osa-alueista ja kalastusta haittaavien, rehevöitymisestä johtuvien muutosten yleisyydessä ei ole eroa havaintoalueiden välillä. Hypoteesien testauksessa käytetään soveltuvia tilastollisia menetelmiä, mikäli aineisto sen sallii. Tulosten lisäksi tarkkailuraportissa esitetään arvio kalaston tilasta ja pistekuormituksen vaikutuksesta kalastoon ja kalastukseen. 6 Yhteistarkkailun raportointi Yhteistarkkailun vesinäytteiden tulokset toimitetaan niiden valmistuttua HERTTA- tietojärjestelmän PIVET tietokantaan sähköisenä siirtotiedostona tiedonsiirron edellyttämiä DB- koodeja käyttäen. Kasviplanktontulokset tallennetaan Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään kasviplanktonrekisteriin. Pohjaeläintulokset tallennetaan ympäristöhallinnon ympäristötietojärjestelmä Hertan pohje-rekisteriin. Vesianalyysitulokset raportoidaan kaksi kertaa vuodessa lyhyesti kommentoituina väliraportteina. Alkuvuoden raportissa käsitellään lopputalven tilanne ja loppuvuoden raportissa kasvukauden tilanne. Vuosittain tarkkailutuloksista tehdään tiivis yhteenveto ja neljän vuoden välein laajempi yhteenveto, jossa neljän vuoden jakson tuloksia tarkastellaan perusteellisemmin ja tuloksista esitetään myös pidemmän ajan tarkastelua. Tarkkailun tulokset lukuun ottamatta väliraportteja raportoidaan yhdessä Siuntionjoen yhteistarkkailun tulosten kanssa yhteisessä raportissa. Vuosittaisissa yhteenvetoraporteissa tarkastellaan veden laadun tuloksia ja niiden merkittävyyttä sekä arvioidaan yhteistarkkailuun osallistuvien toiminnanharjoittajien aiheuttaman kuormituksen vaikutusta tarkkailualueen veden laatuun. Laajassa yhteenvetoraportissa tarkastellaan tuloksia ja niiden merkittävyyttä, veden laadun, vesistön ja pohjaeläimistön tilan sekä kalataloustarkkailun osalta kalatalouden kannalta. Laajoissa yhteenvetoraporteissa arvioidaan yhteistarkkailuun osallistuvien toiminnanharjoittajien aiheuttaman kuormituksen vaikutusta tarkkailualueen veden laatuun, ekologiseen tilaan, kalastukseen ja kalastoon. Kaikissa yhteenvetoraporteissa esitetään tarkkailumenetelmissä esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät sekä arvioidaan tarkkailun muutostarpeita. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a142/

16 Vuosittaisen veden fysikaalis-kemiallisen tarkkailun tulokset raportoidaan tutkimusvuotta seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä. Neljän vuoden välein raportoitava biologiset tarkkailut sisältävä laaja raportti valmistuu tutkimusvuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä. Laajana tutkimusvuotena loppuvuoden väliraportissa käsitellään tiiviisti koko vuoden vedenlaatutulokset. Yhteistarkkailun yhteenvetoraportit toimitetaan tarkkailuvelvollisille, tarkkailualueen kuntien ympäristöviranomaisille ja Uudenmaan ELY-keskukseen ympäristö ja luonnonvarat vastuu-alueelle ja Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualueelle kalatalousviranomaiselle sekä paperiversiona että sähköisessä muodossa. Laaja yhteenvetoraportti toimitetaan lisäksi Kirkkonummi- Siuntion kalastusalueelle. Yhteistarkkailun väliraportit toimitetaan tarkkailuvelvollisille ja Uudenmaan ELY-keskukseen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle. 7 Ohjelman tarkistaminen ja menettely poikkeustilanteissa Jokainen yksittäinen tarkkailuvelvollinen on velvollinen ilmoittamaan välittömästi ennakoitavissa olevista tai äkillisistä tapahtumista, joilla voi olla merkitystä vesistölle tai kalastolle Uudenmaan ELY-keskukseen sekä tarkkailualueen kunnan ympäristönsuojelusta vastaavalle. Jos Pikkalanlahden tarkkailualueella havaitaan poikkeuksellisia voimakkaita veden laatuun, vesistön virkistyskäyttöön tai kalastukseen kohdistuvia haittoja tai vesistön tilan muutoksia, ilmoitetaan niistä välittömästi valvovalle viranomaiselle (Uudenmaan ELYkeskus). Uudenmaan ELY-keskus voi tarvittaessa edellyttää vesistötarkkailun täydentämistä haittojen tarkkailemiseksi. Jos voi syntyä vaikutuksia kalastoon tai kalastukseen tulee ilmoittaa myös Varsinais-Suomen ELY-keskukselle, joka voi tarvittaessa edellyttää kalataloudellisen tarkkailun täydentämistä lisäselvityksillä. Tarkkailuvelvollisen vapauduttua tarkkailuvelvoitteestaan, poistetaan ohjelmasta tämän tarkkailuosapuolen vastuulla olevat seurantapisteet. Ohjelman muutoksesta ilmoitetaan mahdollisimman pian Uudenmaan ELYkeskukselle. Uudenmaan ELY-keskus ja Varsinais-Suomen ELY-keskus voivat omalta osaltaan tehdä muutoksia Pikkalanlahden yhteistarkkailuun kesken tarkkailukauden. Tarkkailuohjelmaa voidaan tarkentaa tai muuttaa esimerkiksi kuormituksen muuttumisen tai tarkkailumenetelmien soveltumattomuuden takia viranomaisen hyväksymällä tavalla. Yhteistarkkailuohjelma tulee uudelleen tarkistettavaksi viimeistään laajan tarkkailuvuoden jälkeisenä vuonna Lähdeluettelo Böhling, P. ja Rahikainen, M. (toim.) 1999: Kalataloustarkkailu - periaatteet ja menetelmät. Riistan- ja kalantutkimus. s liitteet. Perus, J., Bonsdorff, E., Bäck, S., Lax, HG, Villnäs, A. ja Westberg, V. 2007: Zoobenthos as indicators of Ecological status in coastal brackish waters: a comparative study from the Baltic Sea. Ambio 36: Meissner, K., Aroviita, J., Hellsten, S., Järvinen, M., Karjalainen, S.M., Kuoppala, M., Mykrä, H. ja Vuori, K.-M. 2012: Jokien ja järvien biologinen seuranta näytteenotosta tiedon tallentamiseen. ( > Tutkimus > Ympäristön seuranta > Vesien tilan seuranta > Menetelmäohjeet ja maastolomakkeet. Versio Mettinen, A. 2015: Siuntionjoen vesistön yhteistarkkailu vuonna Julkaisu 258/2015. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 85 s. Mettinen, A. 2007: Pikkalanlahden yhteistarkkailuohjelma vuodesta 2007 lähtien; osa A Vesistötarkkailu ja osa B Pikkalanlahden kalataloudellinen tarkkailu. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 78 s. Setälä, J., Airaksinen, S., Lilja, J. ja Raitaniemi, J. 2012: Pilottihanke vajaasti hyödynnetyn kalan käytön edistämiseksi. Loppuraportti. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. RKTL:n työraportteja 10/ s. + liitteet. Suonpää, A. 2015: Pikkalanlahden yhteistarkkailu vuonna Julkaisu 257/2015. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. 56 s. Suomen standardisoimisliitto 1989: SFS Vesitutkimukset. Pohjaeläinnäytteenotto Ekman-noutimella pehmeiltä pohjilta. 7 s Vesistömallijärjestelmä WSFS, luettu Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a142/2017

17 > Suomen ympäristökeskus > Hankkeet > Hankkeet aakkosittain > Järvien biomonitorointi > Kasviplanktonin tutkimusmenetelmät Liitteet Liite 1. Liite 2. Liite 3. Kartta vedenlaatu ja pohjaeläintarkkailualueesta Kartta kalataloudellisesta tarkkailualueesta Tarkkailuosapuolten eri osuudet tarkkailusta Liite 4. Menetelmä ja määritysrajaluettelo 2017 Liite 5. Pikkalan kalastustiedustelulomake Lohjalla Anu Suonpää vesistöasiantuntija, meribiologi FM Jaana Pönni toiminnanjohtaja MMM Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a142/

18 Liite 1. Kartta vedenlaatu ja pohjaeläintarkkailualueesta 18 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a142/2017

19 Kartta kalataloudellisesta tarkkailualueesta Liite 2. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a142/

20 Liite 3. Tarkkailuosapuolten eri osuudet tarkkailusta VESISTÖTARKKAILU: Fysikaalis-kemiallinen tarkkailu Tarkkailuvelvollinen Näytekertoja Havaintopaikkoja Havaintopaikat Havaintopaikat vertailu (tausta) Oy Lival Ab, Nordic Aluminium S1 Prysmian Finland S1 Suomen Sokeri S1 BIOLOGINEN TARKKAILU Kasviplankton Tarkkailuvelvollinen Näytekertoja Havaintopaikat Vertailunäytteet (tausta) Oy Lival Ab, Nordic Aluminium heinä-, elo- alku ja loppu 7 13 Prysmian Finland Oy heinä-, elo- alku ja loppu 7 13 Suomen Sokeri heinä-, elo- alku ja loppu 7, 8 13 Pohjaeläimet Tarkkailuvelvollinen Näytekertoja Havaintopaikat Vertailunäytteet (tausta) Oy Lival Ab, Nordic Aluminium syys/lokakuu Pe 2, 2m, 5m Pe 3, 2m, 5m, 10m, Pe 7 2m, 5m, 10m, 13m Prysmian Finland Oy syys/lokakuu Pe 2, 2m, 5m Pe 3, 2m, 5m, 10m, Pe 7 2m, 5m, 10m, 13m Suomen Sokeri syys/lokakuu Pe 4, 2m, 5m, 10m Pe 3, 2m, 5m, 10m, Pe 7 2m, 5m, 10m, 13m KALATALOUDELLINEN TARKKAILU Kalastustiedustelu Tarkkailuvelvollinen Tarkkailuväli Tarkkailualue Oy Lival Ab, Nordic Aluminium joka 4. vuosi Pikkalanlahti Prysmian Finland Oy joka 4. vuosi Pikkalanlahti Suomen Sokeri joka 4. vuosi Pikkalanlahti Kirjanpitokalastus Tarkkailuvelvollinen Tarkkailuväli Tarkkailualue (kalastajamäärä 5kpl) Vertailualue (kalastajamäärä 5 kpl) Oy Lival Ab, Nordic Aluminium jatkuu vuosittain Pikkalanlahti Pikkalanselkä Prysmian Finland Oy jatkuu vuosittain Pikkalanlahti Pikkalanselkä Suomen Sokeri jatkuu vuosittain Pikkalanlahti Pikkalanselkä 20 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a142/2017

21 Menetelmä ja määritysrajaluettelo 2017 Liite 4. (1/4) MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio AKKREDITOIDUT MENETELMÄT Menetelmän Määritys Menetelmä määritysraja Mittausepävarmuus *a-klorofylli SFS 5772:1993 0,2 µg/l > 0,2 µg/l ± 12 % *Alkaliteetti Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard 0,02 mmol/l 0,020-0,040 mmol/l ± 0,006 mmol/l *Gran-alkaliteetti methods for the examination of water 0,040-0,200 mmol/l ± 15 % *Ammoniumtyppi *Ammoniumtyppi and wastewater, 13th edit SFS 3032: 1976 Skalar menetelmä (muunneltu Berthelot reaction), (SFA) 5 µg/l 5 µg/l > 0,200 mmol/l ± 10 % 5-20 µg/l ± 4,0 µg/l µg/l ± 18 % > 50 µg/l ± 13 % 5-20 µg/l ± 4,0 µg/l > 20 µg/l ± 19 % *Ammoniumtyppi SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä 1,5 mg/l 1,5-5 mg/l ± 0,6 mg/l 5-10 mg/l ± 15 % > 10 mg/l ± 8 % 1,5 mg/l 1,5-5 mg/l ± 1,4 mg/l *BOD 7 SFS-EN :1998 *BOD 7 -ATU mg/l ± 27 % *BOD 7 -ATU (suod. GFA) > 100 mg/l ± 25 % *COD Mn SFS 3036: ,5 mg/l 0,5-3,0 mg O 2 /l ± 0,40 mg O 2 /l > 3,0 mg O 2 /l ± 12 % *COD Cr ISO 15705: mg/l mg/l ± 15 mg/l *COD Cr (GFA) mg/l ± 30 % *COD Cr, liukoinen mg/l ± 16 % > 500 mg/l ± 11 % *E. coli (44 o C) SFS 3016: 2011 *E. coli (37 o C, 18 h) ISO :2012 ( E ) Part 2 *E. coli (44 o C) Sisäinen menetelmä, perustuu SFS 4088: 2001 *Fluoridi SFS-EN ISO :2009 *Fosfaattifosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen fosfaattifosfori *Fosfaattifosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen fosfaattifosfori *Fosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen kokonaisfosfori *Fosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen kokonaisfosfori *Happi *Heterotrofiset bakteerit 22 o C 68 h Sisäinen menetelmä MENE7, perustuu kumottuun standardiin SFS 3025: 1986 Skalar menetelmä , perustuu ISO , (SFA) Sisäinen menetelmä MENE8, perustuu kumottuun standardiin SFS 3026: 1986 Skalar menetelmä , perustuu ISO , (SFA) Sisäinen menetelmä MENE10,perustuu kumottuun standardiin SFS 3040:1990 SFS-EN ISO 6222: ,2 mg/l 0,20-0,5 mg/l ± 45 % 0,5-0,8 mg/l ± 35 % > 0,8 mg/l ± 16 % 2 µg/l 2-10 µg/l ± 3 µg/l µg/l ± 18 % µg/l ± 15 % µg/l ± 13 % > 100 µg/l ± 10 % 2 µg/l 2-10 µg/l ± 1,5 µg/l > 10 µg/l ± 15 % 5 µg/l 3 µg/l 0,2 mg/l 5-20 µg/l ± 3 µg/l µg/l ± 17 % µg/l ± 15 % > 100 µg/l ± 8 % 3-20 µg/l ± 3 µg/l µg/l ± 18 % > 50 µg/l ± 10 % ± 8% Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a142/

22 Liite 4. (2/4) Menetelmä ja määritysrajaluettelo 2017 MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio *Heterotrofiset bakteerit 36 o C 44 h *Kloori: vapaa, laskennallinen sidottu ja kokonaiskloori SFS-EN ISO : 2000, muunneltu 0,1 mg/l 0,10-0,20 mg/l ± 40 % 0,20-1,00 mg/l ± 25 % > 1,00 mg/l ± 20 % *Kiintoaine SFS-EN 872:2005 0,5 mg/l 0,5 3 mg/l ± 0,5 mg/l 3 mg/l ± 15 % *Kloridi SFS-EN ISO : mg/l 1,0-7,0 mg/l ± 20 % > 7,0 mg/l ± 12 % *Kokonaiskovuus *KMnO 4 -luku SF 3003: 1987 SFS 3036: ,05 mmol/l 2 mg/l 0,05-0,40 mmol/l ± 0,050 mmol/l > 0,40 mmol/l ± 12 % 2-12 mg/l ± 1,6 mg/l > 12 mg/l ± 12 % *Kolimuotoiset bakteerit SFS 3016: 2011 *Kolimuotoiset bakteerit ISO :2012 ( E ) Part 2 *Lämpökestoiset SFS 4088: 2001 kolimuotoiset bakteerit *Mangaani: kokonaispitoisuus ja liukoinen SFS 3033: µg/l 5-50 µg/l ± 20 % > 50 µg/l ± 14 % *Nitraatti- ja nitriittitypen summa SFS-EN ISO 13395:1997, FIA-tekniikka 10 µg/l µg/l ± 5,5 µg/l µg/l ± 16 % * Nitraattityppi > 150 µg/l ± 10 % *Nitraatti- ja nitriittitypen summa Skalar menetelmä , perustuu ISO 13395:1996, Determination of nitrite 5 µg/l 5-25 µg/l ± 5 µg/l µg/l ± 17 % * Nitraattityppi nitrogen and nitrite nitrogen and sum of > 200 µg/l ± 10 % both by flow analysis (SFA) and spectrometric detection *Nitriittityppi *Nitriittityppi *ph *Pseudomonas aeruginosa Alustava *Radon *Rauta: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Sameus SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS 3029: 1976 sisäinen menetelmä MENE45, RADEK MKGB-01 SFS 3028: µg/l Skalar menetelmä , perustuu ISO 1 µg/l 13395:1996, Determination of nitrite nitrogen and nitrite nitrogen and sum of both by flow analysis (SFA) and spectrometric detection SFS 3021: SFS-EN ISO 16266: 2008 SFS-EN ISO 7027:2000 *Sulfaatti SFS-EN ISO : mg/l *Suolistoperäiset enterokokit SFS-EN ISO : µg/l ± 0,9 µg/l > 5 µg/l ± 24 % 1-5 µg/l ± 1 µg/l 5-20 µg/l ± 20 % > 20 µg/l ± 14 % Bq/l > 30 Bq/l ± 30 % 25 µg/l 0,2 FNU ± 0,2 phyksikköä µg/l ± 12,5 µg/l µg/l ± 15 % > 200 µg/l ± 10 % 0,2-0,4 FNU ± 0,1 FNU 0,4-1,0 FNU ± 25 % > 1,0 FNU ± 16 % 1,0-7,0 mg/l ± 17 % > 7,0 mg/l ± 10 % 22 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a142/2017

23 Menetelmä ja määritysrajaluettelo 2017 Liite 4. (3/4) MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio *Sähkönjohtavuus SFS-EN 27888: ms/m > 2 ms/m ± 5 % *Typpi, kokonaispitoisuus (luonnonvesi < µg/l) *Typpi, kokonaispitoisuus *Typpi, kokonaispitoisuus SFS-EN ISO : 1998, SFS-EN ISO 13395: 1997, FIA-tekniikka SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä Skalar menetelmä , perustuu Kroon, H., "Determination of nitrogen in water; comparison of a continuous flow method with on-line UV digestion with the original Kjeldahl method", Analytica Chimica Acta, 276 (1993) page (SFA) 100 µg/l 1,5 mg/l 50 µg/l µg/l ± 35 µg/l µg/l ± 15 % > 500 µg/l ± 12 % 1,5-5 mg/l ± 1,0 mg/l 5-10 mg/l ± 15 % > 10 mg/l ± 10 % µg/l ± 35 µg/l > 150 µg/l ± 16 % *Urea *Väri Sisäinen menetelmä MENE46, Koroleff (1979) SFS-EN ISO 7887:2012 0,1 mg/l 2 mg/l Pt 0,10-0,60 mg/l ± 26 % > 0,60 mg/l ± 15 % 2-15 mg/l Pt ± 3 mg/l Pt > 15 mg/l Pt ± 20 % *Väri SFS-EN ISO 7887:2012, Method C 5 mg/l Pt ± 32 % MUUT MENETELMÄT Määritys Menetelmä Absorptiokerroin (400 nm) Spektrofotometrinen mittaus Absorptiokerroin (750 nm) Spektrofotometrinen mittaus Haihdutusjäännös SFS 3773: 1977 Haju Sisäinen menetelmä MENE1 Haju Kenttämääritys Sisäinen menetelmä MENE10 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3040:1990) SFS 3008: 1990 Happi % (suolainen vesi) Happi % (makea vesi) Hehkutusjäännös, hehkutushäviö Hiilidioksidi Sisäinen menetelmä MENE12 (perustuu Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja talousveden tutkimusmenetelmät) Menetelmän määritysraja 0,4 mg/l Mittausepävarmuus ± 8 % ± 8 % Hiivat SFS 5507: 1989 (modif.) Homeet SFS 5507: 1989 (modif.) Ilman lämpötila Kenttämittaus Jään paksuus Kenttämittaus Kalsiumkovuus (Kalsium) SFS 3001: ,05 mmol/l Kiintoaineen hehkutushäviö Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/C) Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/F) Kokonaissyvyys Laskeutuvat aineet (1/2 h) Levä SFS 3008: SFS-EN 872:2005 Kenttämääritys Sisäinen menetemlä MENE20 Kenttämääritys 0,05-0,4 mmol/l ± 0,05 mmol/l > 0,4 mmol/l ± 12 % Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a142/

24 Liite 4. (4/4) Menetelmä ja määritysrajaluettelo 2017 MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio Lietepitoisuus SFS-EN 872:2005 Lumen paksuus Kenttämääritys Lämpötila Laboratoriomittaus Lämpötila Kenttämääritys Magnesium SFS 3001, 3003: 1987 (perustuu kokonaiskovuuden ja kalsiumkovuuden erotukseen) Maku Sisäinen menetelmä MENE1 Näkösyvyys Kenttämääritys Pilvisyys Kenttämääritys Salmonella NMKL 71: 1999 Suolaisuus (lask.) Suolaisuus (lask.) Sädesienet STM:n opas 2003: 1 Tuulen nopeus Kenttämääritys Tuulen suunta Kenttämääritys Ulkonäkö Sisäinen menetelmä MENE1 Veden pinnan korkeus Kenttämääritys h-putken päästä Veden pinnan korkeus kaivon Kenttämääritys kannesta Veden pinnan korkeus Kenttämääritys merenpinnasta Virtaama Kenttämääritys 4 mg/l Tämä luettelo kuuluu laboratorion toimintajärjestelmän piiriin ja se on laatupäällikön hyväksymä tähän luetteloon saa tehdä vain laatupäällikön luvalla Muutoksia 24 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a142/2017

25 Pikkalan kalastustiedustelulomake Liite 5. (1/5) Pikkalanlahden kalataloudellinen yhteistarkkailu vuonna 20xx KALASTUSTIEDUSTELU Koskee vuoden 20xx kalastusta Pikkalanlahdella FISKEFÖRFRÅGAN Gäller fisket under år 20xx inom Pickalaviken Toivomme kaikkien tiedustelun saaneiden vastaavan ruokakuntakohtaisesti. Vi hoppas få svar matlagsvis av all de som erhållit denna förfrågan. Alue, jota tiedustelu koskee, on merkitty oheiseen karttaan. Denna förfrågan berör det område som markerats på bifogad karta. 1. Kalastiko ruokakuntanne Pikkalanlahdella vuonna 20xx? Fiskade Ert matlag inom Pickalaviken år 20xx? A B C Kyllä, ja sai saalista Ja, och fick fångst Kyllä, mutta ei saanut saalista Ja, men fick ingen fångst Ei, mutta on kalastanut alueella aikaisempina vuosina Nej, men har fiskat inom området under tidigare år D Ei ole kalastanut alueella koskaan (pyydämme Teitä kuitenkin palauttamaan lomakkeen) Har aldrig fiskat inom området (vi ber Er dock returnera formuläret) 2. Kalastusoikeutenne perustuu Er fiskerätt grundar sig på A B C D E Vesialueen omistukseen Ägandet av vattenområdet Vesialueen omistajan tai hänen edustajansa myymään lupaan Fiskelov sålt av vattenområdets ägare eller dennes representant Maksuttomaan yleiskalastusoikeuteen Allmän, avgiftsfri fiskerätt Läänikohtaiseen viehekalastuslupaan Länsvist spöfisketillstånd Muuhun lupaan tai oikeuteen Annat tillstånd eller rätt Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a142/

26 Liite 5. (2/5) Pikkalan kalastustiedustelulomake 3. Ruokakunnan henkilöluku Antal personer i matlaget Kalastukseen osallistuneiden lukumäärä Antal personer som deltagit i fiske 4. Arvioikaa ruokakuntanne yhteenlaskettu kalastuspäivien lukumäärä kuukausittain vuonna 20xx Uppskatta antalet dagar per månad då Ert matlag har fiskat år 20xx 1. tammikuu 7. heinäkuu januari juli 2. helmikuu 8. elokuu februari augusti 3. maaliskuu 9. syyskuu mars september 4. huhtikuu 10. lokakuu april oktober 5. toukokuu 11. marraskuu maj november 6. kesäkuu 12. joulukuu juni december 5. Arvioikaa kuinka tyytyväinen olette nykyiseen kalastukseenne Pikkalanlahdella kouluarvosanoin 4-10 (4 = erittäin tyytymätön, 10 = erittäin tyytyväinen). Ottakaa arvosanaa antaessanne huomioon mm. saaliin koostumus ja käyttökelpoisuus, kalastusympäristö, kalastusjärjestelmän ja kalastuksen sääntelyn toimivuus, veden laatu, mahdolliset epäkohdat jne. Uppskatta hur pass nöjd ni är med fisket i havsområdet utanför Pickalaviken. Ange Er åsikt med skolvitsorden 4-10 ( 4 = mycket missnöjd, 10 = mycket nöjd). Beakta då Ni ger vitsordet bl. a. fångstens beskaffenhet och användbarhet, fiskemiljön, hur fiskesystemet och regleringen fungerar, vattenkvaliteten, eventuella olägenheter mm. Arvioni asteikolla 4-10 on Min uppskattning på skalan 4-10 är 26 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a142/2017

27 Pikkalan kalastustiedustelulomake Liite 5. (3/5) 6. SAALIS TIEDUSTELUVUONNA KALALAJEITTAIN ERI PYYDYKSILLÄ FÅNGSTEN UNDER REDOGÖRELSEÅRET PER FISKART OCH FISKEREDSKAP Verkko < 46 mm Nät < 46 mm Verkko mm Nät mm Verkko yli 60 mm Nät över 60 mm Silakkaverkko Strömmingsnät Katiska Katsa Pitkäsiima Långrev Pilkkivapa Pilkspö Onki Metspö Heittovapa ja vetouistin Kastspö och trollingspö Siikaonki Sikmete Pyyntipäivien lkm Fångsdagar Pyydyksiä/ pyyntipäivä Bragder/ fångstdag Silakka Strömming Kilohaili Vassbuk Siika Sik Lohi Lax Taimen Öring Hauki Gädda Kuha Gös Ahven Abborre Kiiski Gers Made Lake Särki Mört Lahna Braxen Säyne Id Muu pyydys, mikä? Övriga redskap, vad? Arvioikaa ruokakuntanne Pikkalanlahdelta vuonna 20xx eri pyydyksillä saama saalis (kg). Arvioikaa myös kuinka monta pyydystä keskimäärin oli yhtä aikaa käytössä pyyntipäivää kohti (kohta: pyydyksiä/pyyntipäivä) ja kuinka monta päivää kukin pyydystyyppi oli pyynnissä (kohta: pyyntipäivien lkm). Uppskatta den fångst (kg) Ert matlag fått med olika redskap i Pickalaviken år 20xx. Uppskatta även hur många bragder var i medeltal i användning samtidigt (punkt: bragder/ fångstdag) och under hur många dagar de olika redskapstyperna varit i användning (punkt: fångstdagar). Muut Övriga Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a142/

28 Liite 5. (4/5) Pikkalan kalastustiedustelulomake 7. Oletteko havainnut viimeisten neljän vuoden aikana Pikkalanlahdella seuraavia ilmiöitä? Har Ni under fyra senaste åren märkt följande fenomen i Pickalaviken? 1. Haju- tai makuvirheitä saaliskaloissa Lukt- eller smakförändringar i fisken 2. Ulkoisia vaurioita tai haavaumia saaliskaloissa Yttre skador eller sår på fisken 3. Pyydysten nopeaa likaantumista Snabb nedsmutsing av fångstredskapen 4. Kalat kuolevat tavallista nopeammin pyydyksiin Att fisken dör ovanligt snabbt i fångstredskap 5. Särkikalojen voimakasta runsastumista Snabb ökning av mörtfisk 6. Siika-, taimen- ja lohisaaliiden runsastumista Snabb ökning av sik-, örings- och laxfångsterna 7. Runsaita leväkukintoja Riklig algblomming 8. Veden sameutta Grumlighet i vattnet 9. Vesikasvillisuuden runsaus Riklig vattenväxlighet 10.Kalastuslupien saanti hankalaa Svårt att få fisketillstånd 11.Saalislajisto ei vastaa toiveita Fångstarterna motsvarar ej önskemålen 12.Liiallinen kalastus ja liikaa kalastajia Överdrivet fiske och för många fiskare 13.Saaliin määrä pieni Fångstmängden liten 14.Kalojen istutuksia liian vähän För liten fiskplantering 15.Kalastuksen valvonta ei toimi kunnolla Fiskövervakningen fungerar ej tillfredställande 16.Pyydys- ja pyyntirajoituksia liikaa För mycket redskaps- och fångstbegränsningar 17.Muita ongelmia/muutoksia, mitä? Övriga problem/förändringar, vad? Ei ole Vähäinen Kohtalainen Huomattava En osaa haitannut ongelma ongelma ongelma sanoa H a r e j Litet Måttligt Betydande Kan stört problem problem problem ej säga 28 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a142/2017

29 Pikkalan kalastustiedustelulomake Liite 5. (5/5) 8. Sana on vapaa! Ord är fritt! Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, raportti a142/

30 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry Västra Nylands vatten och miljö rf PL 51, Lohja Puh