Aavaranta Oy:n Kirkkonummen kiinteistön jätevedenpuhdistamon vesistövaikutusten tarkkailu. Yhteenveto vuoden 2015 tarkkailutuloksista.

Transkriptio

1 Aavaranta Oy:n Kirkkonummen kiinteistön jätevedenpuhdistamon vesistövaikutusten tarkkailu Yhteenveto vuoden 2015 tarkkailutuloksista Aavaranta Oy Aki Mettinen

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TARKKAILUALUE JA NÄYTTEENOTTO SÄÄTILA JÄTEVESIKUORMITUS VESISTÖTARKKAILUN TULOKSET TIIVISTELMÄ JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 5

3 1 Aavaranta Oy Jari Raitanen Huoltopäällikkö Österbyntie Oitmäki Aavaranta Oy:n Kirkkonummen kiinteistön jätevedenpuhdistamon vesistövaikutusten tarkkailu Yhteenveto vuoden 2015 tarkkailutuloksista 1 Johdanto Aavaranta Oy:n (ent. Johtamistaidon opiston JTO-palvelut Oy:n) kurssikeskus sijaitsee Kirkkonummella Vitträsk nimisen järven pohjoispuolella. Aavarannan toiminnassa tapahtui merkittävä muutos vuoden 2015 lopussa ( ), jolloin Aavaranta Oy on vuokrasi kiinteistön tilat SPR:lle pakolaisten vastaanottokeskuksen toimintaa varten. Vastaanottokeskuksessa on majoituksessa keväällä 2016 noin 350 henkilöä. Lisäksi SPR:llä ja Aavaranta Oy:llä on alueella yhteensä henkilökuntaa noin 40 henkilöä. Aavaranta Oy:llä on oma jätevedenpuhdistamo, jossa kiinteistön tiloissa muodostuvat asumajätevedet käsitellään. Puhdistamolle johdetaan lisäksi yhden rivitalon ja neljän omakotitalon jätevedet. Aavarannan jätevedenpuhdistamolle on Uudenmaan ympäristökeskus (nyk. Uudenmaan ELYkeskus) myöntänyt ympäristöluvan (UUS-2006-Y-Y ). Ympäristöluvan myöntämisen yhteydessä hyväksyttiin vielä nykyäänkin voimassaoleva tarkkailuohjelma (Ramboll Finland Oy 2008), jonka mukaan jätevedenpuhdistamon vaikutuksia purkuvesistössä tarkkaillaan. Tässä raportissa esitetään yhteenveto Aavaranta Oy:n vuoden 2015 vesistötarkkailun tuloksista. Jätevedenpuhdistamon toiminnasta on laadittu erillinen vuosiyhteenveto raportti (Valtonen 2016). Tämän vuosiraportin yhteenvedon laatija on Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n vesistötutkija Aki Mettinen.

4 2 2 Tarkkailualue ja näytteenotto Jätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet johdetaan pieneen Mankinojaan, sen yläosaan. Jätevedet vastaanottavan ojan pituus on noin 6 km, minkä jälkeen se liittyy Mankinjokeen noin kilometri ennen Espoonlahtea. Mankinojan valuma-alue on kooltaan varsin pieni, vain 3,88 km2, mistä syystä myös sen luonnollinen virtaama on hyvin vähäistä. Keskivirtaamaarvioksi on MQ= 0,03 m3/s ja keskialivirtaama 0,002 m3/s (Ramboll 2013). Mankinojan valuma-alueen osuus Mankinjoen vesistöalueesta (81.057, 174,71 km2) on vain 2,2 %. Vesistönäytteitä otetaan kolme kertaa vuodessa, maalis-huhtikuussa, heinä-elokuussa ja syys-lokakuussa. Havaintopaikkoja on kolme, joista yksi sijaitsee purkupaikan yläpuolella (Mankinoja 5,6). Tämä havaintopaikka toimii kuormituksen taustapaikkana. Välittömästi purkupaikan alapuolella sijaistee ensimmäinen havaintopaikka (Mankinoja 5,5, kuva 1) ja toinen alapuolinen havaintopaikka noin puolentoistakilometrin etäisyydellä purkupaikasta (Mankinoja 4,2) (Taulukko 1, Kuva 1). Vesistötarkkailun näytteitä on otettu ja tuloksia raportoitu Ramboll Finland Oy:n toimesta. Vuoden 2015 kolmannen eli viimeisen, syksyn näytekerran näytteet otti Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n sertifioitu näytteenottaja (erikoistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet) ja analyysit tehtiin Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratoriossa, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025: Taulukko 1 LUVY-tunnus Ma1 Ma2 Ma3 PIVET-tunnus Mankinoja 5,6 Mankinoja 5,5 Mankinoja 4,2 kuvaus ETRS-P purkupaikan yläp. hp alapuolinen hp alapuolinen hp ETRS-I Kuva 1. Mankinoja lähellä jätevesien purkupaikan alapuolista Ma2 havaintopaikkaa. Kuva Arto Muttilainen, Luvy ry

5 3 3 Säätila Vuosi 2015 oli Suomessa mittaushistorian lämpimin vuosi. Vuosi alkoi ja päättyi keskimääräistä selvästi lämpimämpänä. Kesäkuulle ja heinäkuulle ajoittui kuitenkin viileä jakso. Lämpöennätyksiä kirjattiin vuoden lopussa marraskuussa ja joulukuussa. Ennätyslämpimän vuoden lisäksi sademäärät kasvoivat paikoin ennätyslukemiin. Vuoden alusta aina elokuun alkuun asti sademäärät olivat keskimääräistä suurempia. Etelä-Suomessa huhtikuussa vesisateet nostivat virtaamia jo kolmannen kerran kevätkauden aikana. Kesän loppua kohden virtaamat laskivat, kuten tavallista. Erityisesti elokuussa pitkään jatkunut lämmin ja sateeton säätila näkyi selvästi vesistöissä pintavesien lämpötilan kohoamisena ja virtaamien heikentymisenä. Aivan vuoden lopussa sateet runsastuivat, jolloin vesistöissä vettä oli tavanomaista enemmän. ( FI/SYKE_Info/Viestintaaineistot/Vesitilannekatsaukset/). 4 Jätevesikuormitus Puhdistamolla käsiteltiin vuonna 2015 yhteensä m3 jätevettä, mikä vuosikeskiarvona laskettuna on n. 22,4 m3/d. Eniten jätevettä vuonna 2015 käsiteltiin lokakuussa keskimäärin 44 m3/d ja vähiten huhtikuussa 13 m3/d. Jätevesimäärä kasvoi vastaanottokeskuksen aloittaessa toimintansa Puhdistamon vuoden 2015 tulokuormitus oli typen ja COD:n osalta tarkastelujakson v suurin. Vuoden 2015 tulokuormitus kiintoaineen, BOD:n ja fosforin osalta oli tarkastelujakson v vaihteluvälin piirissä, kuormat olivat kuitenkin jakson suurimpien tulosten suuruusluokassa. Puhdistamon tulokuormitusta alettiin leikata lokakuussa ohjaamalla osa tulevasta jätevedestä lietteen varastoaltaaseen, josta se kuljetettiin tankkiautolla Espooseen Suomenojan puhdistamolle (Valtonen 2016). Puhdistamon vuoden 2015 vesistökuormitus oli myös tarkastelujakson suurin. Vuonna 2015 puhdistamolla saavutettiin ympäristölupapäätöksen raja-arvot muilta osin, paitsi käsitellyn jäteveden fosforipitoisuuden osalta. Keskimääräinen fosforipitoisuus käsitellyssä vedessä oli 1,4 mg/l, tulos ei saavuttanut vuosikeskiarvolle asetettua raja-arvoa (enintään 0,7 mg/l). Vuonna 2015 saavutettiin Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 vaatimustaso (Valtonen 2016). Vuoden 2015 keskimääräisissä kuormitustarkkailutuloksissa painottuvat vuoden viimeisen vuosineljänneksen tulokset tihennetyn näytteenoton (neljä lisänäytettä) vuoksi (Valtonen 2016).

6 4 5 Vesistötarkkailun tulokset 2015 Näytteenottojen alkuperäiset analyysitulokset ja käytetyt analyysimenetelmät määritysrajoineen ja mittausepävarmuuksineen esitetään liitteessä 2. Vuoden 2016 lopputalven näytteet otettiin maaliskuun lopussa ( ). Tällöin vesi oli kaikilla havaintopaikoilla ruskeaa,. Ensimmäisellä jätevesien alapuolisella havaintopaikalla vedessä todettiin lievä yhdyskuntajäteveden haju. Muilla paikoilla vesi oli hajutonta. Puhdistamon vaikutus purkuvesistössä näkyi kohonneina kokonaistyppi- ja ammoniumtyppipitoisuuksien sekä veden hygieenisen laadun heikentymisenä (Ramboll Finland Oy 2016). Loppukesän näytteenotossa ( ) taustapaikkana toimiva Mankinoja 5,6 oli kuiva eikä siitä saatu näytteitä. Ensimmäisellä alapuolisella havaintopaikalla vesi oli kirkasta ja hajutonta, mutta laimennusvesien puuttuessa ravinnepitoisuudet olivat purkuojassa korkeita (Ramboll 2015). Syksyn näytteet otettiin marraskuun alussa ( ). Tätä edeltävänä ajanjaksona oli ollut ajankohtaan nähden lämmintä ja hyvin pitkään sateetonta tai vähäsateista. Syksyn ajankohdan tulokset edustavat myös vaihetta, jossa pakolaisten vastaanottokeskus on noin kuukausi sitten perustettu ja puhdistamon toimintaa on yritetty saada parhaimpaan mahdolliseen kuntoon vastaanottamaan kasvavaa kuormitusta. Tulokuormitusta on myös leikattu siirtämällä jätevettä loka-autolla Suomenojan puhdistamoon puhdistettavaksi. Marraskuun alun yksittäisen näytteenoton perusteella ojavesi oli selvästi kuormittunutta. Mankinojassa välittömästi puhdistamon purkuvesien alapuolisella havaintopaikalla Ma2 (Mankinoja 5,5) useimmat jätevesikuormitusta ilmentävät vedenlaatuparametrit kuten typpipitoisuudet, fosforipitoisuudet, sähkönjohtavuus ja lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit olivat kohonneita. Vesi oli kirkasta mutta lähes hapetonta. Myös haju ilmensi jätevesikuormitusta. Yläpuoliselta valuma-alueelta tuli erittäin niukasti laimennusvesiä purkukohtaan, jolloin suurin osa ojavedestä purkukohdassa on käsiteltyä jätevettä. Alimmalla havaintopaikalla vesimäärä oli jo hieman suurentunut, vesi oli hapettunut ja kuormitusvaikutus myös pienentyi. Alimmalla havaintopaikalla vesi oli hapellista ja kirkasta eikä haissut enää yhdyskuntajätevedelle (Mettinen 2015). Taulukossa 2 esitetään kokonaisravinteiden (fosforin ja typpi) ja ammoniumtypen pitoisuudet (µg/l), veden sähkönjohtavuus (ms7m) ja lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien pesäkelukumäärät (pmy/100 ml) Mankinojan havaintopaikoilla vuonna 2015.

7 5 Taulukko 2. Kokonaisfosforin, kokonaistypen, ammoniumtypen pitoisuudet (µg/l) ja lämpökestoisten kolimuotoisten bakteerien pesäkelukumäärät (pmy/100 ml). Mankinojan havaintopaikoilla vuonna Hp-tunnus, Luvy ry HP- Hertta Näyte pvm KOK-P KOK-N Sähkönjohtavuus ms/m Ma1 Mankinoja 5, , ,4 Ma1 Mankinoja 5, ei näytettä Ma1 Mankinoja 5, ,8 Ma2 Mankinoja 5, ,1 Ma2 Mankinoja 5, Ma2 Mankinoja 5, Ma3 Mankinoja 4, ,2 Ma3 Mankinoja 4, Ma3 Mankinoja 4, Lämpökest. Kolibakt Tiivistelmä ja johtopäätökset Aavaranta Oy:n vesistökuormitusta vuonna 2015 voidaan luonnehtia kaksijakoiseksi. Tulokuormituksen ollessa tavanomaisella tasolla kahdella ensimmäisellä tarkkailukerralla (lopputalvi ja loppukesä) myös kiinteistön vesistökuormitus oli hyvin tavanomainen. Tällöinkin kuivan loppukesän elokuun lopulla jätevesikuormituksen vaikutus näkyi erityisesti korkeina fosfori ja typpipitoisuuksina, myös alimmalla havaintopaikalla, noin 1,5 kilometrin päässä jätevesien purkukohdasta. SPR:n vastaanottokeskuksen toiminnan alkaessa ja samalla tulokuormituksen kasvun myötä vesistökuormitus kasvoi kokonaisuutena suurimmaksi pitkällä ajanjaksolla Vesistössä tämä näkyi erityisesti fosforipitoisuuksien suurena kasvuna aikaisemmasta. Muilta osin vaikutukset olivat loppuvuodesta aikaisempaa tasoa, mutta selvästi havaittavissa ojassa myös uloimmalla havaintopaikalla. Puhdistamon hoito näyttäisi onnistuneen kohtuullisen hyvin nopeasti muuttuneessa tilanteessa. Ilman tulokuormituksen leikkausta jätevesien poiskuljetuksella Espoon Suomenojan puhdistamoon vesistövaikutukset olisivat olleet havaittuja selvästi suurempia. Aavarantaan rakennetaan uusi jätevedenpuhdistamo, jolle haetaan ympäristölupaa vuoden 2016 aikana. Aki Mettinen Vesistötutkija TIEDOKSI kirjaamo@kirkkonummi.fi kirjaamo@espoo.fi ymparisto@espoo.fi pinta-ja_pohjavesitarkkailut.uusimaa@ely-keskus.fi kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi

8 6 LIITTEET 1. Kartta tarkkailualueesta 2. Vedenlaadun analyysitulokset ja analyysimenetelmät mittausepävarmuuksineen Lähdeviitteet: Mettinen, A. 2015: Aavaranta Oy:n jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailu syksyn näytteenoton tulokset Länsi-uudenmaan vesi ja ympäristö ry, väliraportti s + liitesivut 7 kpl. Ramboll Finland Oy 2008: JTO-Palvelut Oy. Aavarannan koulutuskeskuksen jätevedenpuhdistamo. Kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelma, päiväys s + liitteet 3 s. Valtonen, Marja 2016: Aavarannan jätevedenpuhdistamon kuormitustarkkailun yhteenveto vuodelta Tutkimusraportti 562/ s + liitteitä 3 kpl.

9

10 Aavaranta Oy:n puhdistamon vesistötarkkailu, syksyn 2015 näytteenotto Länis-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LIITE 2 1/2 Aavarannan koulutuskeskuksen vesistötarkkailu (AAVA) Pvm. Hav.paikka Virt Lämpötila Ulkonäkö Haju O2 Happi% *Sähkönj. *ph *BOD7 *Kok.N *NH4-N *KOK.P *PO4P(Np) *Lämp.koli Näytepaikka m3/s oc mg/l Kyll % ms/m mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100ml AAVA / Ma1 Mankinoja 5,6 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 9:35; Näytt.ottaja amu; Lämpötila 7,0 oc; Pilv. 8 /8; 0,1 0, ,0 YEB H 6,6 55 5,8 6,2 <1, , AAVA / Ma2 Mankinoja 5,5 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 9:50; Näytt.ottaja amu; Lämpötila 9,7 oc; Pilv. 8 /8; 0,1 0,0001 9,7 CB SYJ 1,1 9 63,7 6, AAVA / Ma3 Mankinoja 4,2 Jää 0 cm; Lumi 0 cm; Klo 10:50; Näytt.ottaja amu; Lämpötila 6,4 oc; Pilv. 8 /8; 0,1 6,4 CB H 7, ,4 7,0 5,

11 Aavaranta Oy:n puhdistamon vesistötarkkailu, syksyn 2015 näytteenotto Länis-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry LIITE 2 2/2 MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ HAVAINTOPAIKAT AAVA / Ma1 = Mankinoja 5,6 ( ) AAVA / Ma2 = Mankinoja 5,5 ( ) AAVA / Ma3 = Mankinoja 4,2 ( ) MÄÄRITYKSET Lämpötila = kenttämittaus Jää = kenttämääritys Lumi = kenttämääritys Pilv. = kenttämääritys Virt = kenttämääritys Lämpötila = kenttämittaus Ulkonäkö = kenttämääritys YEB = kellertävä, kirkas CB = väritön, kirkas Haju = kenttämääritys SYJ = selvä yhdysk.jäteveden haju H = hajuton O2 = Sis. menetelmä MENE10 (per. SFS 3040:1990, kum.) Happi% = Sis. menetelmä MENE10 (per. SFS 3040:1990, kum.) *Sähkönj. = SFS-EN 27888:1994 *ph = SFS 3021:1979, muunneltu *BOD7 = SFS-EN :1998, muunneltu *Kok.N = SFS-EN ISO :1998 (mod.)+sfs-en ISO 13395:1997 (mod.) *NH4-N = SFS 3032:1976 *KOK.P = Sis. menetelmä MENE8 (per. SFS 3026:1986, kum.) *PO4P(Np) = Sis. menetelmä MENE7 (per. SFS 3025:1986, kum. Nuclep.) *Lämp.koli = SFS 4088: 2001, muunneltu MUITA MERKINTÖJÄ P = määritys kesken, E = tulos hylätty, < = pienempi kuin,> = suurempi kuin, ~ = noin.

12 AKKREDITOIDUT MENETELMÄT Määritys *Alkaliteetti *Ammoniumtyppi MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio Mittausepävarmuus 0,020-0,040 mmol/l ± 0,006 mmol/l 0,040-0,200 mmol/l ± 15 % > 0,200 mmol/l ± 10 % 5-20 µg/l ± 2,6 µg/l µg/l ± 18 % > 50 µg/l ± 11 % *Ammoniumtyppi jätevedet SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahl- 1,5 mg/l 1,5-5 mg/l ± 0,5 mg/l 5-10 mg/l ± 15 % > 10 mg/l ± 8 % *BOD 7 SFS-EN : 1998, muunneltu 1,5 mg/l 1,5-5 mg/l ± 1,4 mg/l *BOD 7 -ATU mg/l ± 27 % *BOD 7 -ATU (suod. GFA) *COD Mn SFS 3036: 1981, muunneltu 1 mg/l > 100 mg/l ± 25 % 1,0-3,0 mg O 2 /l ± 0,40 mg O 2 /l > 3,0 mg O 2 /l ± 12 % *COD Cr Sisäinen menetelmä, perustuu ISO 20 mg/l mg/l ± 15 mg/l *COD Cr (GFA) *COD Cr, liukoinen 15705: 2002 ja laitevalmistajan ohje mg/l ± 30 % mg/l ± 16 % > 500 mg/l ± 11 % *E. coli (36 o C, 21 h) SFS 3016: 2001, muunneltu *E. coli (37 o C, 18 h) Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert-18-Quanti-Tray *E. coli (44 o C, 21 h) *Fluoridi *Fosfaattifosfori *Fosfaattifosfori (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Fosfori: kokonaispitoisuus (suod. Nuclepore) *Fosfori: kokonaispitoisuus (suod. GFA) *Heterotrofiset bakteerit 22 o C 68 h *Heterotrofiset bakteerit 36 o C 44 h *Kloori: vapaa, laskennallinen sidotttu ja kokonaiskloori *Kloridi Menetelmä Sisäinen menetelmä MENE2 (Standard methods for the examination of water and wastewater, 13th edit. 1971) SFS 3032: 1976, muunneltu SFS 4088: 2001, muunneltu SFS-EN ISO : 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO : 1997, muunneltu Sisäinen menetelmä MENE7 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3025: 1986) Sisäinen menetelmä MENE8 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3026: 1986) SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO 6222: 1999 SFS-EN ISO : 2000, muunneltu SFS-EN ISO : 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO : 1997, muunneltu Menetelmän määritysraja 0,02 mmol/l 5 µg/l 0,2 mg/l 3 µg/l 5 µg/l 0,1 mg/l 1 mg/l 0,20-0,5 mg/l ± 45 % 0,5-0,8 mg/l ± 35 % > 0,8 mg/l ± 16 % 3-10 µg/l ± 1,8 µg/l µg/l ± 18 % µg/l ± 15 % µg/l ± 13 % > 100 µg/l ± 10 % 5-20 µg/l ± 3 µg/l µg/l ± 17 % µg/l ± 15 % > 100 µg/l ± 8 % 0,10-0,20 mg/l ± 40 % 0,20-1,00 mg/l ± 25 % > 1,00 mg/l ± 20 % 1,0-7,0 mg/l ± 20 % > 7,0 mg/l ± 12 % 1/4

13 *KMnO 4 -luku SFS 3036: 1981, muunneltu 4 mg/l *Kolimuotoiset bakteerit *Kolimuotoiset bakteerit (alustava) *Kolimuotoiset bakteerit *Lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit *Mangaani: kokonaispitoisuus ja liukoinen SFS 3016: 2001, muunneltu SFS 3016: 2001, muunneltu MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio mg/l ± 1,6 mg/l > 12 mg/l ± 12 % 5-50 µg/l ± 20 % > 50 µg/l ± 14 % *Nitraatti- ja nitriittitypen SFS-EN ISO 13395:1997, muunneltu, 10 µg/l µg/l ± 5 µg/l * Nitraattityppi *Nitriittityppi SFS 3021: 1976, muunneltu 2 µg/l µg/l ± 16 % > 150 µg/l ± 10 % 2-5 µg/l ± 0,8 µg/l 5-20 µg/l ± 16 % > 20 µg/l ± 13 % *ph *Pseudomonas aeruginosa, alustava *Radon *Rauta: kokonaispitoisuus ja liukoinen *Rauta (suod. GFC) *Rauta (suod. Nuclepore) *Rauta (suod. GFA) *Sameus *Sulfaatti Sisäinen menetelmä MENE38, Colilert-18-Quanti-Tray SFS 4088: 2001, muunneltu SFS 3033: 1976, muunneltu SFS 3021: 1974, muunneltu, mittaus huoneenlämmössä SFS-EN ISO 16266: 2008 sisäinen menetelmä MENE45, RADEK MKGB-01 laite SFS 3028: 1976, muunneltu SFS-EN ISO 7027:2000, muunneltu SFS-EN ISO : 1995, muunneltu ja SFS-EN ISO : 1997 muunneltu *Suolistoperäiset enterokokit SFS-EN ISO : µg/l 0,1 > 0,1 30 Bq/l > 30 Bq/l ± 30 % 25 µg/l 0,2 FNU 1 mg/l ± 0,2 phyksikköä µg/l ± 7,5 µg/l µg/l ± 15 % > 200 µg/l ± 10 % 0,2-0,5 FNU ± 0,1 FNU 0,5-1,0 FNU ± 20 % > 1,0 FNU ± 16 % 1,0-7,0 mg/l ± 15 % > 7,0 mg/l ± 10 % *Suolistoperäiset enterokokit (alustava) *Sähkönjohtavuus *Typpi, kokonaispitoisuus luonnonvedet < µg/l *Typpi, kokonaispitoisuus jätevedet *Urea SFS-EN ISO : 2000 SFS-EN 27888: 1994, muunneltu, mittaus huoneenlämpötilassa, korjaus 25 o C:een SFS-EN ISO : 1998, muunneltu ja SFS-EN ISO 13395: 1997, muunneltu, FIAtekniikka SFS 5505: 1988 muunneltu, Kjeldahlmenetelmä Sisäinen menetelmä MENE46 (Koroleff 1979) 2 ms/m 2 ms/m ± 5 % 100 µg/l 1,5 mg/l 0,1 mg/l µg/l ± 30 µg/l (12 %) > 250 µg/l ± 12 % 1,5-5 mg/l ± 1,0 mg/l 5-10 mg/l ± 15 % > 10 mg/l ± 10 % 0,10-0,60 mg/l ± 26 % > 0,60 mg/l ± 15 % 2/4

14 MUUT MENETELMÄT Menetelmän Määritys Menetelmä määritysraja Absorptiokerroin (400 nm) Spektrofotometrinen mittaus Absorptiokerroin (750 nm) Spektrofotometrinen mittaus a-klorofylli SFS 5772: µg/l Alkaliteetti (Gran) Sisäinen menetelmä MENE41 (perustuu 0,020 mmol/l VYH, 1989) Alumiini, happoliukoinen Sisäinen menetelmä MENE3 (perustuu standardiehdotukseen INSTA-VYH, 1989) MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio µg/l Mittausepävarmuus 0,020-0,040 mmol/l ± 0,006 mmol/l 0,041-0,200 mmol/l ± 15 % > 0,20 mmol/l ± 10 % Haihdutusjäännös SFS 377: 1977 Haju Sisäinen menetelmä MENE1 Haju Happi % (suolainen vesi) Sisäinen menetelmä MENE10 (perustuu Happi % (makea vesi) kumottuun standardiin SFS 3040:1990) ± 2 % ± 2 % Hehkutusjäännös, hehkutushäviö Hiilidioksidi SFS 3001: 1974 Sisäinen menetelmä MENE12 (perustuu Elintarviketutkijain seura; Juoma- ja talousveden tutkimusmenetelmät) 0,4 mg/l Hiivat SFS 5507: 1989 (modif.) Homeet SFS 5507: 1989 (modif.) Ilman lämpötila Kenttämittaus Jään paksuus Kenttämittaus Kalsiumkovuus (Kalsium) SFS 3001: ,1 mmol/l Kiintoaine GF/A Kiintoaine GF/C Kiintoaine GF/F Kiintoaineen hehkutushäviö Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/C) Kiintoaineen hehkutushäviö (GF/F) Kokonaiskovuus SF 3003: ,10 mmol/l Kokonaissyvyys Laskeutuvat aineet (1/2 h) Levä Lietepitoisuus Lumen paksuus Lämpötila Lämpötila Magnesium Sisäinen menetemlä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037: 1976) SFS 3008: sisäinen menetelmä MENE 16 Sisäinen menetemlä MENE20 Sisäinen menetelmä MENE16 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3037: 1976) Laboratoriomittaus SFS 3001, 3003: 1987 (perustuu kokonaiskovuuden ja kalsiumkovuuden erotukseen) 1,0 mg/l 4 mg/l 0,1-0,35 mmol/l ± 0,04 mmol/l > 0,35 mmol/l ± 12 % 1,0-10 mg/l ± 24 % mg/l ± 15 % > mg/l ± 5 % lietteet > mg/l ± 8 % 0,10-0,40 mmol/l ± 0,050 mmol/l > 0,40 mmol/l ± 12 % 3/4

15 MENETELMÄ- JA MÄÄRITYSRAJALUETTELO FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147 Akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 Vesilaboratorio Maku Sisäinen menetelmä MENE1 Näkösyvyys Pilvisyys Salmonella NMKL 71: 1999 Suolaisuus (lask.) Suolaisuus (lask.) Sädesienet STM:n opas 2003: 1 Tuulen nopeus Tuulen suunta Ulkonäkö Sisäinen menetelmä MENE1 Veden pinnan korkeus h-putken päästä Veden pinnan korkeus kaivon kannesta Veden pinnan korkeus merenpinnasta Virtaama Väriluku Väriluku (suod.) Sisäinen menetelmä MENE31 (perustuu kumottuun standardiin SFS 3023: 1987 (modif.) Tämä luettelo kuuluu laboratorion toimintajärjestelmän piiriin ja se on laatupäällikön hyväksymä Muutoksia tähän luetteloon saa tehdä vain laatupäällikön luvalla 4/4

16 Ramboll Analytics Pvm: /2 Tutkimustodistus Projekti: /4 Ramboll Finland Oy / Lahti Niemenkatu LAHTI Tutkimuksen nimi: Johtamistaidon Osuuskunta JTO, Aavarannan jvp vesistötarkkailu Mankinojassa, elokuu 2015 Näytteenottopvm: Näyte saapui: Näytteenottaja: Timo Soinisto Analysointi aloitettu: Pintavesi Näytteenottopisteet Näytenumero MÄÄRITYKSET Näytteenottosyvyys Maksimisyvyys Mankinoja VV Mankinoja 5,5 15VV Mankinoja 5,6 15VV Yksikkö Menetelmä 0,1 kuiva, ei m Kenttät. näytettä 0,3 m Kenttät. Ulkonäkö lru k Kenttät. Haju h h Kenttät. Virtaama 0,01 l/s Kenttät. Lämpötila 13,1 13,5 C Kenttät. Fek. koliformit (44 C 24 h) pmy/100 ml SFS 4088 L Esikäsittely, suodatus (0,4 µm) ok ok L ph 6,7 5,5 RA2000 L Sähkönjohtavuus Happipitoisuus (O2) ms/m RA2013 L 6,3 10,0 mg/l RA2002 L Hapen kyllästysprosentti % RA2002 L BOD 7 Typpi (N), kokonais- Ammoniumtyppi (NH4-N) Fosfori (P), kokonais- Fosfaattifosfori (PO4-P), liukoinen NPC -suodatus <2,0 7,5 mg/l RA2006 L µg/l RA2085 L µg/l RA2046 L µg/l RA2008 L 6,3 43 µg/l RA2010 L Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo

17 Ramboll Analytics Pvm: /2 Tutkimustodistus Projekti: /4 Ramboll Analytics Paula Jäntti FM, limnologi, Tämä tutkimustodistus on allekirjoitettu sähköisesti ja varmennettu sertifikaatilla. Lisätiedot Lämpötila: 20 C Pilvisyys: 6/8 Tuulen nopeus: 3 m/s, suunta: SW Laboratoriot L Analysoitu Lahdessa Jakelu jyri.aho@ramboll.fi; jaana.huuhko@ramboll.fi;riikka.johansson@ramboll.fi pinta-ja_pohjavesitarkkailut.uusimaa@ely-keskus.fi Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo

18 Ramboll Analytics Pvm: /2 Tutkimustodistus Projekti: /42 Ramboll Finland Oy / Lahti Niemenkatu LAHTI Tutkimuksen nimi: Johtamistaidon Osuuskunta JTO, Aavarannan jvp vesistötarkkailu Mankinojassa, maaliskuu 201 Näytteenottopvm: Näyte saapui: Näytteenottaja: Timo Soinisto Analysointi aloitettu: Pintavesi Näytteenottopisteet Näytenumero MÄÄRITYKSET Näytteenottosyvyys Maksimisyvyys Mankinoja VV Mankinoja 5,5 15VV Mankinoja 5,6 15VV Yksikkö Menetelmä 0,1 0,02 0,02 m Kenttät. 0,3 0,05 0,1 m Kenttät. Ulkonäkö ru ru ru Kenttät. Haju h lyj h Kenttät. Virtaama 0,8 0,7 0,5 l/s Kenttät. Lämpötila 0,6 1,0 0,7 C Kenttät. Fek. koliformit (44 C 24 h) Esikäsittely, suodatus (0,4 µm) ok ok ok pmy/100 ml SFS 4088 ph 6,5 6,3 5,7 RA2000 Sähkönjohtavuus Happipitoisuus (O2) 7,2 7,1 4,4 ms/m RA ,6 11,0 9,4 mg/l RA2002 Hapen kyllästysprosentti % RA2002 BOD 7 Typpi (N), kokonais- Ammoniumtyppi (NH4-N) Fosfori (P), kokonais- Fosfaattifosfori (PO4-P), liukoinen NPC - suodatus 2,3 <2,0 <2,0 mg/l RA µg/l RA ,5 µg/l RA ,8 µg/l RA2008 7,8 7,4 <2,0 µg/l RA2010 Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo

19 Ramboll Analytics Pvm: /2 Tutkimustodistus Projekti: /42 Ramboll Analytics Paula Jäntti FM, limnologi, Lisätiedot Jakelu Lämpötila: 1 C Pilvisyys: 2/8 Tuulen nopeus: 9 m/s, suunta: E jyri.aho@ramboll.fi; jaana.huuhko@ramboll.fi;riikka.johansson@ramboll.fi pinta-ja_pohjavesitarkkailut.uusimaa@ely-keskus.fi Tutkimustodistuksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain laboratorion kirjallisella luvalla.testaustulokset koskevat vain tutkittua näytettä. Ramboll Analytics Niemenkatu 73, Lahti Puh Kilterinkuja 2, Vantaa Y-tunnus Kotipaikka Espoo