Sisältö. Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus Tieke ry

Transkriptio

1 Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus Tieke ry Sisältö 1. Johdanto Hankkeen tavoitteet... 5 Vuoropuhelun avaaminen ja verkoston luominen... 6 Tiedon kokoaminen ja levittäminen... 7 Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Hankkeen eteneminen... 9 Hankevalmistelu ja suunnittelu Selvitykset Verkoston luominen Tiedon levittäminen Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Raportointi ja tulosten arviointi Resurssit Henkilöstö Ohjausryhmä Kustannukset Rahoitus... 15

2 1. Johdanto Tieken tukee Valtioneuvoston periaatepäätöstä julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä sekä hallitusohjelman kirjausta saattaa julkiset tietoaineistot koneluettavassa muodossa avoimesti saataville ja jatkokäytettäväksi. Valtion, kuntien ja viranomaisten sekä näiden omistamien liikelaitosten ja yhtiöiden tietokannoissa on runsaasti yhteisin varoin tuotettua ja ylläpidettyä julkista tietoa, jota ei tällä hetkellä hyödynnetä täysimääräisesti. Erilaisten tilastojen, paikkatietojen, säätietojen ym. keräämiseksi tehdystä työstä ei saada täyttä hyötyä, koska tiedot eivät ole vapaasti kansalaisten, elinkeinoelämän, viranomaisten ja tutkimuksen hyödynnettävissä. Tieto tuottaa lisäarvoa ja uutta tietoa vasta kun sitä käytetään ja hyödynnetään. Esimerkiksi MEPSIR (Measuring European Public Sector Information Resources) -tutkimuksessa Euroopan julkisen sektorin tiedon markkinoiden arvoksi arvioitiin vuonna mrd. 1 Osa julkisten tietovarantojen hyödyntämisen esteistä on teknisiä. Esimerkiksi tietojärjestelmien rajapinnat ovat suljettuja, eikä tietovarantoja pysty käyttämään kuin niitä ylläpitävän viranomaisen omilla järjestelmillä. Osa esteistä on hallinnollisia. Tietojen saatavuutta ja käyttöä rajoitetaan lainsäädännöllä ja hallinnollisilla päätöksillä. Vaikka julkiset tietoaineistot olisivat teknisesti ja hallinnollisesti käytettävissä, niistä perittävät maksut rajoittavat usein niiden hyödyntämistä. Etenkään oppilaitoksilla, kansalaisaktiiveilla tai uusia liikeideoita kokeilevilla pienillä yrityksillä ei aina ole edellytyksiä maksaa julkisten tietojen käytöstä edes ns. irrottamiskustannuksia. Viranomaisten tiedoistaan toisiltaan perimät maksut ovat johtaneet jopa päällekkäisten tietovarantojen luomiseen, koska tietojen kerääminen uudelleen on voinut tulla halvemmaksi kuin toisen viranomaisen valmiiksi keräämien tietojen käyttäminen. Julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen avaamisella mahdollistetaan uusia palveluja tuottavaa liiketoimintaa, kannustetaan kansalaisaktiivisuutta, tehostetaan julkishallinnon tiedonhallintaa, edistetään tutkimusta ja parannetaan julkisen päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Esimerkiksi kun Kanada avasi valtion kirjanpidon, kansalaiset löysivät aineistosta yhteensä 2,3 miljardin euron suuruiset veropetokset, joita viranomaiset eivät olleet huomanneet. 2 Julkisen sektorin läpinäkyvyys edellyttää paitsi tietovarantojen avaamista myös avattujen tietojen analysointia ja tulosten kansantajuistamista ja havainnollistamista (kuva 1). Aineistoista esiin nousevia monimutkaisia ilmiöitä käsittelevä datajournalismi ja sitä tukeva visualisointi vaativat monipuolista osaamista. Hyvän esimerkin tästä tarjoavat eduskuntavaaliehdokkaiden vaalikonevastauksia ja vaalirahoitusilmoituksia eri tavoin havainnollistaneet visualisoinnit [Kirjoita teksti] [Kirjoita teksti]

3 Kuva 1. Avattavat julkiset tietovarannot sisältävät usein niin paljon tietoa, että sitä on karsittava, järjestettävä ja visualisoitava, jotta kiinnostavat yksityiskohdat nousevat esiin. Kansalaisaktiivien kehittämä Oakland Crimespotting hyödyntää viranomaisten avaamia rikostietokantoja. Julkisia tietovarantoja hyödyntävät uudet palvelut ovat usein eri viranomaisten tietoja uudella tavalla yhdistäviä yhdistelmäpalveluita (mashup). Monet näistä palveluista ovat aktiivisten kansalaisten ja kehittäjäryhmien kokemiinsa palvelutarpeisiin kehittämiä ratkaisuja, joiden ympärille on syntynyt liiketoimintaa. Viranomaiset pyrkivät tarjoamaan mahdollisimman hyviä oman toimialansa palveluita, mutta niiltä puuttuu edellytykset koota eri viranomaisten tiedot ja palvelut kansalaisten ja yritysten tarpeisiin vastaaviksi palvelukokonaisuuksiksi. Esimerkiksi duunitori.fi (kuva 2) yhdistää työ- ja elinkeinotoimistojen sivuilta kerätyt työpaikkatiedot Google Maps -karttoihin ja paikallisliikenteen aikatauluihin. Tuloksena on yhdistelmäpalvelu, jonka avulla työnhakija voi vertailla hänelle sopivien avointen työpaikkojen työmatkoja. Edelläkävijämaiden kokemusten mukaan julkisten tietovarantojen avaaminen ja käyttömaksuista luopuminen lisää dramaattisesti tietovarantojen hyödyntämistä ja hyödyttää kansalaisia, valtiota, kuntia ja liike-elämää enemmän kuin tietojen käytöstä perittävät korvaukset. Esimerkiksi Tanskassa tehdyn selvityksen mukaan Tanskan julkisten tietovarantojen kaupallisen uudelleenkäytön potentiaaliseksi arvoksi on arvioitu runsaat 80 miljoonaa euroa vuodessa. 4 Julkisen sektorin tietoaineistojen avaaminen asettaa haasteita tietojaan avaaville viranomaisille, tietojen hyödyntäjille, tietojärjestelmätoimittajille ja lainsäädännölle. Esimerkiksi kunnat ja valtion viranomaiset eivät aina tunnista omia tietovarantojaan eivätkä tiedosta toistensa tietotarpeita. 4 [Kirjoita teksti] [Kirjoita teksti]

4 Kuva 2. Duunitori.fi auttaa työnhakijoita vertailemaan tarjolla olevien työpaikkojen työmatkoja. Tietojärjestelmien lisäksi myöskään julkisen sektorin tiedonhallintaprosessit eivät ole aina yhteensopivia. Avattuja tietoja hyödyntävien palveluiden kehittäjien on puolestaan varmistettava, että palveluissa käytettävät tiedot ovat aina saatavissa. Palvelun käyttäjät haluavat olla varmoja, että palvelu perustuu eheään ja jäljitettävissä olevaan tietoon. Erityisenä haasteena tietojen avaajille ja hyödyntäjille on tietojen käyttöoikeuksien ja lisenssien hallitseminen. Ikävien yllätysten välttämiseksi kansalaisaktiivit ja pienyritykset tarvitsevat tukea ja koulutusta ollakseen varmoja oikeuksistaan käyttää viranomaisten avaamia tietovarantoja haluamallaan tavalla. Kaikkea julkisen sektorin tietoa ei kuitenkaan välttämättä haluta avata. Esimerkiksi kansalliselle turvallisuudelle kriittiset tiedot ja kansalaisten yksityisyyden piiriin kuuluvat tiedot halutaan pitää suljettuina. Haastavia ovat eri viranomaisten keräämät julkiset henkilötietovarannot kuten verottajan, tuomioistuinten, Patentti- ja rekisterihallituksen ja Autorekisterikeskuksen tietokannat. Halutaanko myös nämä sinänsä julkiset, mutta kansalaisten yksityisiä tietoja sisältävät tietovarannot avata vapaasti kenen tahansa käytettäviksi myös verkossa? Viranomaisten tietoaineistojen lisäksi myös yksityisellä sektorilla on tietovarantoja, joiden avaaminen julkisen datan rinnalla loisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja lisäisi yhteiskunnan avoimuutta. Esimerkiksi kun PayPal avasi sovellusrajapinnan maksupalveluunsa, ensimmäisen kahden kuukauden aikana kehittäjää hyödynsi sitä uudenlaisten maksupalveluiden kehittämiseen. Muun muassa finanssisektorilla toimivien yritysten toimintaa kuvaavien tietojen avaamisen [Kirjoita teksti] [Kirjoita teksti]

5 on arvioitu hillitsevän finanssimarkkinoiden epäterveitä ilmiöitä. Vastaavasti vakuutusyhtiöillä on tietoa erilaisista onnettomuuksista, ja aineiston avaaminen voisi mahdollistaa turvallisuutta parantavien palveluiden kehittämisen. Kuva 2. Julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen avaaminen koskettaa useita eri sidosryhmiä, jotka Tieken kokoaa yhteen. 2. Hankkeen tavoitteet Tieken n tavoitteena on edistää julkisten tietovarantojen avaamista ja hyödyntämistä Suomessa törmäyttämällä eri toimijat yhteen löytämään ratkaisuja, kokoamalla ja levittämällä tietoa tietovarantojen avaamisesta sekä käynnistämällä julkista keskustelua ja vaikuttamalla sitä kautta julkishallinnon käytäntöihin ja lainsäädäntöön. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on julkisten tietovarantojen avaajana hyvää keskikastia, vuodesta kahteen vuoteen jäljessä Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian kaltaisia edelläkävijämaita, mutta edellä monia muita maita, joissa työ on vasta alkamassa. Euroopan Unionissa julkisten tietovarantojen avaaminen on ollut tavoitteena PSI-direktiivistä (Public sector information) lähtien jo vuodesta Esimerkiksi Iso-Britanniassa valtionhallinnon tietovarannot alkavat olla jo [Kirjoita teksti] [Kirjoita teksti]

6 avoimesti käytettävissä, mutta kuntien tietovarantojen avaaminen on edelleen kesken. Kehityksen nopeutta kuvaa hyvin se, että vielä vuosi sitten esimerkillisenä kehuttua Iso-Britannian avoimen data datakatalogia (data.gov.uk) pidetään jo nyt rajoittavana ja vanhanaikaisena. Edelläkävijämaiden tavoittaminen on haastavaa, sillä ne eivät ole aikeissa pysähtyä odottamaan kilpailijoitaan. Suomen ei tule kuitenkaan antaa edelläkävijöille enää enempää etumatkaa, vaan seurattava ja otettava kokemuksista opiksi vähintään samaa tahtia. Valtioneuvoston alkuvuodesta 2011 antama periaatepäätös asettaa haastavan tavoitteen julkisten tietovarantojen avaamiseksi vaiheittain kolmessa vuodessa. Sen perusteella viranomaiset 1. tunnistavat ja nimeävät tietoaineistonsa tarkoituksenmukaisella tavalla vuoden 2011 aikana 2. kuvaavat tietoaineistonsa metatietojen avulla ja saattavat metatiedot yhteisiin luetteloihin tai hakupalveluihin vuodesta 2012 alkaen 3. asettavat tietoaineistot saataville koneluettavina tiedostoina tai rajapintapalveluun viimeistään vuodesta 2013 alkaen. Eri toimijat ovat lähteneet aktiivisesti liikkeelle, mutta haasteena on koota näistä erilaisista hankkeista ja aloitteista toimiva kokonaisuus. Esimerkiksi tietojaan avaavat viranomaiset eivät välttämättä käytä yhteensopivia lisensointikäytäntöjä tai avaa tietojaan sellaisessa muodossa, jota yritysten ja kehittäjien on mahdollisimman helppo käyttää. Tähän haasteeseen Tieken Avoimen datan foorumi pyrkii vastaamaan. Vuoropuhelun avaaminen ja verkoston luominen Tavoitteena on: Rakentaa vuoropuhelua tietojaan avaavien viranomaisten, yritysten ja kehittäjäyhteisöjen välille. Kannustaa julkisia viranomaisia ja yksityisiä yrityksiä avaamaan tietovarantojaan koneluettavassa muodossa yleisesti saataville ja jatkokäytettäväksi. Tukea tietovarantoja hyödyntävien kehittäjäyhteisöjen syntyä. Koota julkisten tietojen avaamiseen liittyvät toimijat verkostoksi. Osallistua avattuja aineistoja listaavien datakatalogien määrittelyyn. Julkisten tietovarantojen hyödyntämisen haasteena on saattaa tietojaan avaavat viranomaiset ja yritykset ja avattavia aineistoja hyödyntävä kehittäjäyhteisö yhteen. Viranomaiset ja yritykset eivät esimerkiksi aina tiedosta, mistä tietoaineistoista yritykset ja kehittäjäyhteisöt ovat kiinnostuneita. Vastaavasti kehittäjäyhteisöissä ei välttämättä ymmärretä, että viranomaiset tarvitsevat usein tukea hyödyntääkseen avaamiaan tietovarantoja myös omassa toiminnassaan. Tietovarantojen avaajien ja hyödyntäjien lisäksi in kutsutaan myös muita julkisten tietovarantojen avaamisesta kiinnostuneita sidosryhmiä kuten julkisen sektorin tietojärjestelmätoimittajia, yliopistoja ja kansalaisjärjestöjä. [Kirjoita teksti] [Kirjoita teksti]

7 n osallistujien moninaisuus tarkoittaa myös sitä, että osallistujilla on erilaisia avoimeen dataan liittyviä kiinnostuksen kohteita. Siksi foorumin sateenvarjon alle voidaan perustaa ryhmiä, jotka voivat keskittyä esimerkiksi avoimen datan lisensointiin, liiketoimintamalleihin, arkkitehtuuriin tai infrastruktuuriin. Toistaiseksi tietovarantojaan ovat avanneet yksittäiset viranomaiset ja yritykset, jotka ovat olleet jo valmiiksi kiinnostuneita avoimesta datasta. Valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteena on kuitenkin pyrkiä avaamaan ja hyödyntämään julkisia tietovarantoja mahdollisimman laajasti. Mukaan halutaan myös ne viranomaiset, jotka eivät ole olleet aiheesta entuudestaan kiinnostuneita. Jos tietojen avaaminen koetaan virastoissa ja kunnissa ylhäältä annetuksi ylimääräiseksi tehtäväksi, se ei etene. Valtioneuvoston periaatepäätöksen onnistumisen edellytyksenä onkin levittää tietoa avoimen datan mahdollisuuksista ja hyödyistä paitsi yhteiskunnalle myös tietovarantojaan avaaville viranomaisille itselleen. Avattavista tietovarannoista on hyötyä vain kun niitä käytetään. Toistaiseksi avointa dataa ovat aktiivisimmin hyödyntäneet aktiivisten kansalaisten muodostamat epämuodolliset kehittäjäyhteisöt ja näistä yhteisöistä syntyneet yritykset. Tieken n yhtenä keskeisenä tavoitteena on tukea ja kannustaa näiden yhteisöjen syntyä myös jatkossa. Tieke osallistuu myös avoimen datan infrastruktuurin luomiseen, esimerkiksi avattuja aineistoja listaavien datakatalogien määrittelyyn. Tieke voi osallistua myös datakatalogien luomiseen ja ylläpitoon, mutta se edellyttäisi käytännössä n kanssa rinnakkaisen hankkeen perustamista ja resursointia. Tiedon kokoaminen ja levittäminen Tavoitteena on: Kartoittaa julkisten tietovarantojen avaamisen ja infrastruktuurin parhaita käytäntöjä eri maissa ja tuoda niitä Suomeen. Tunnistaa julkisten tietovarantojen avaamista ja hyödyntämistä rajoittavia teknisiä esteitä, säädöksiä ja käytäntöjä. Tunnistaa ja edistää julkisten tietovarantojen avaamisen luomia liiketoimintamahdollisuuksia. Levittää tietoa julkisten tietovarantojen avaamisen mahdollisuuksista, kokemuksista ja käyttöä koskevista säännöksistä sekä viranomaisille että kehittäjäyhteisöille. Tarjota tietojaan avaaville viranomaisille sekä niitä hyödyntäville organisaatioille koulutusta. Julkisten tietovarantojen avaamisesta ja hyödyntämisestä on Suomessa vasta vähän kokemuksia. Sekä viranomaiset, yritykset että yksittäiset kansalaiset tarvitsevat tietoa avoimen datan mahdollisuuksista, käyttöoikeuksien lisensoinnista, käytännön kokemuksista ja viranomaisdatan avaamiseen vaikuttavista säännöksistä. Erityisesti avattavia tietoja hyödyntävät kansalaisaktiivit ja pienyritykset [Kirjoita teksti] [Kirjoita teksti]

8 tarvitsevat tietoa ja tukea kehittääkseen tietoja hyödyntäviä palveluita ilman huolta lisenssiehtojen tai lainsäädännön rikkomisesta. Sensitiivisten tietojen kuten henkilötietojen suojaaminen tietoaineistoja avattaessa edellyttää tietoa ja julkista keskustelua. Valtioneuvoston periaatepäätös keskittyy sellaisenaan luovutettavissa olevien digitaalisten tietoaineistojen uudelleenkäyttöön. Monet viranomaisten tietoaineistot ovat kuitenkin sellaisia, että niissä on sekä sensitiivisiä että julkisia tietoja. Ennen tietojen avaamista nämä sensitiiviset tiedot on suojattava. Esimerkiksi liikenneonnettomuusraporteista tulee poistaa onnettomuudessa osallisina olleiden henkilöiden henkilötiedot ennen tilastojen julkaisemista. Tieken kokoaa kokemuksia ja parhaita käytäntöjä julkisten tietovarantojen avaamisesta ja hyödyntämisestä sekä Suomesta että avoimen datan edelläkävijämaista ja levittää niitä Suomeen. Keskeisenä kokemusten kokoamisen kohteena ovat avointa dataa hyödyntävät liiketoimintamallit ja mahdollisuudet. Miten ilmainen julkinen data muutetaan kannattavaksi liiketoiminnaksi? Tietoa ja parhaita käytäntöjä levittääkseen järjestää tilaisuuksia ja tarjoaa koulutusta tietojaan avaaville viranomaisille sekä tietoja hyödyntäville yrityksille. Osa tilaisuuksista muodostaa eri puolella Suomea kiertävän Avoimen datan roadshow kiertueen, joka voidaan järjestää yhteistyössä muiden hankkeiden kanssa. Lisäksi tietoa levitetään kirjoittamalla ja esiintymällä tiedotusvälineissä sekä osallistumalla seminaareihin ja muihin asiantuntijatilaisuuksiin. Pelkkä tiedon jakaminen ei kuitenkaan riitä. Tietovarantojaan avaavat viranomaiset ja niitä hyödyntävät yritykset ja kehittäjäyhteisöt tarvitsevat kohdennettua koulutusta. Erityisesti pienillä uusia sähköisiä palveluita kehittävillä yrityksillä ei välttämättä ole riittäviä tietoja julkisten tietovarantojen kaupallisista mahdollisuuksista ja käyttöehdoista. n yhtenä keskeisenä tavoitteena onkin toteuttaa eräänlainen Avoimen datan ajokortti eli määritellä tietojen ja osaamisen tavoitetaso sekä tarjota sitä vastaavaa koulutusta. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Tavoitteena on: Käynnistää julkista keskustelua ja luoda tahtotila Suomesta avoimen datan eurooppalaisena edelläkävijänä. Informoida hallintoa ja lainvalmistelua avoimen datan edistämisen edellyttämistä toimenpiteistä. Julkisten tietoaineistojen avaaminen on merkittävä muutos yhteiskunnan totuttuihin toimintatapoihin. Pelkät tekniset rajapinnat ja hallinnolliset päätökset eivät riitä, vaan tarvitaan kansallinen tahtotila suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseksi avoimen datan edelläkävijäksi vähintään Euroopan mittakaavassa. Ilman eri osapuolet yhdistävää tahtotilaa Suomi ei pysty kirimään kilpailijamaiden etumatkaa tai edes säilyttämään nykyistä asemaansa vuodesta kahteen vuotta edelläkävijämaita jäljessä. [Kirjoita teksti] [Kirjoita teksti]

9 Kansainvälisten kokemusten mukaan julkisten tietovarantojen käyttöä ja tiedon avointa saatavuutta koskeva lainsäädäntö on keskeisessä asemassa asettaessaan tavoitteita julkisten tietovarantojen avaamiselle sekä purkaessaan avaamisen esteitä. Julkisten tietovarantojen avaaminen edellyttää laajaa julkista keskustelua myös avattavien tietoaineistojen tuotannon ja ylläpidon rahoituksesta, sensitiivisten tietojen suojaamisesta ja yksityisyyden rajoista avoimessa yhteiskunnassa. Julkisten tietovarantojen käytöstä perittävistä maksuista luopuminen edellyttää korvaavan rahoituksen turvaamista tietovarantoja ylläpitäville viranomaisille esimerkiksi suoralla budjettirahoituksella. Tietojen avaamisen yhteiskunnalle tuottamasta kokonaishyödystä osa on jyvitettävä takaisin tietojaan avaaville viranomaisille. Kaikkien niiden tietojen, jotka nykyisen lainsäädännön puitteissa ovat julkisia, ei välttämättä tule olla avoimesti saatavissa koneluettavassa muodossa, jos ne sisältävät esimerkiksi yksityishenkilöihin liittyviä tietoja. Esimerkiksi verotiedot ja tuomioistuinten päätökset ovat julkisia, mutta eivät ainakaan toistaiseksi saatavissa koneluettavassa muodossa. Tieken käynnistää ja seuraa julkista keskustelua viranomaisten julkisten tietovarantojen avaamisesta, kokoaa julkisessa keskustelussa esiin nousevia näkemyksiä ja välittää niitä sekä julkisten tietovarantojen hyödyntäjille että tietovarantoja hallinnoiville viranomaisille ja lainvalmistelijoille. 3. Hankkeen eteneminen Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä asettaa tavoitteeksi, että viranomaiset asettavat tietoaineistonsa mahdollisuuksien mukaan saataville koneluettavina tiedostoina tai rajapintapalveluun viimeistään vuodesta 2013 alkaen. Tieken n aikataulu on yhtä kunnianhimoinen. Tavoitteena on, että jo vuoden 2013 loppuun mennessä julkisten tietoaineistojen avaamista edistävää foorumia ei enää tarvittaisi, ja se voitaisiin korvata avointen julkisten tietoaineistojen avoimuutta ja hyödyntämistä edistävällä verkostolla. Tietoaineistojen avaamisen edellyttämien rakenteiden ja käytäntöjen luomisesta tulee edetä nopeasti pysyviin käytäntöihin, hankkeesta toimintaan, julkisten tietoaineistojen avaamisesta niiden avoimuuteen. n keskeisenä tehtävänä on verkoston luominen ja tiedon jakaminen, jotka jatkuvat hankkeen alusta loppuun. n alkuvaiheessa tehdään kuitenkin myös hanketta tukevia selvityksiä ja loppuvaiheessa arvioidaan tulokset ja laaditaan suunnitelma avattujen julkisten tietovarantojen laajamittaisen hyödyntämisen mahdollisesti edellyttämistä jatkotoimenpiteistä. [Kirjoita teksti] [Kirjoita teksti]

10 Valmistelu on aloitettu heinäkuussa 2011 Tieken omalla rahoituksella. Lisäksi Tieke on jo käynnistynyt foorumin verkoston luomisen, tiedon levittämisen sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen. Hankevalmistelu ja suunnittelu Selvitykset Verkoston luominen Tiedon levittäminen Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Raportointi ja arviointi Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Hankevalmistelu ja suunnittelu Kuukaudet: Resurssit: 3 htkk Tehtävät Tulokset Valmis Huom. Hankesuunnitelman Hankesuunnitelma Tämä dokumentti laatiminen Verkoston Sidosryhmäanalyysi kartoittaminen Osoitteisto Rahoitussuunnitelman laatiminen Rahoittajien sitoutuminen hankkeen rahoitukseen Tavoitteena rahoitus yhdelle työntekijälle Riskien kartoitus Riskianalyysi Hankevalmistelun tavoitteena on rakentaa Tieken lle kestävä pohja, luoda toimiva hankesuunnitelma, kartoittaa Suomen avoimen datan verkosto ja turvata hankkeen rahoitus. Koko hankkeen ajan kestävä rahoitus ei ole vielä sen alkuvaiheessa varmistunut, mutta tavoitteena on sitouttaa keskeiset rahoittajat tukemaan a pitkäjänteisesti edellyttäen, että hanke etenee suunnitellusti. Julkishallinnon tietovarantojen avaamisen ja Tieken n onnistumisen varmistamiseksi tulee varautua myös potentiaalisiin ongelmiin ja niiden aiheuttajiin. Esimerkkejä tällaisista riskitekijöistä voivat olla esimerkiksi: Riskitekijä Foorumin rahoituksen riittävyys Henkilöstöresurssien haavoittuvuus Avoin data Foorumi X X Varautuminen Etsitään aktiivisesti rahoitusta sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Selvitetään mahdollisuutta saada avoimen datan koulutuspalveluista tuloja. Tietoa n tilanteesta jaetaan aktiivisesti Tieken sisällä siltä varalta, että hankkeesta vastaava henkilö ei olisi jossain tilanteessa käytettävissä. [Kirjoita teksti] [Kirjoita teksti]

11 Lainsäädäntöresurssien riittämättömyys Yritysten haluttomuus investoida avointa dataa hyödyntäviin palveluihin Viranomaisten haluttomuus resursoida tietovarantojensa avaamista Valtiovarainministeriön haluttomuus luopua tiedon käytöstä perittävistä maksuista kireässä taloustilanteessa X X X X Viestinnässä ja suorassa vaikuttamisessa painotetaan lainsäädännön kehittämisen välttämättömyyttä. Pyritään vaikuttamaan siihen, että avoin data saataisiin osaksi hallitusohjelman tietoyhteiskuntakaarta. Painotetaan selvityksissä ja viestinnässä esimerkkejä onnistuneista kaupallisista sovelluksista. Painotetaan tietovarantojen avaamisen hyötyjä tietoja avaaville viranomaisille itselleen. Selvitetään edelläkävijämaiden kokemusten perusteella maksuista luopumisen vaikutuksia valtion ja kuntien talouteen. Selvitykset Kuukaudet: Resurssit: 4 htkk Tehtävät Tulokset Valmis Huom. Parhaat käytännöt Haastattelurunko Datan avaaminen Hyödyntäminen Yhteenveto avoimen Infrastruktuuri datan parhaista Liiketoimintamallit käytännöistä Säädösympäristö Haastattelurunko Lainsäädäntö EU-direktiivit Arvio säädösympäristöstä Kuntien ja viranomaisten käytännöt ja säädösten kehittämistarpeista Tavoitteena on tunnistaa avoimen datan parhaat käytännöt tietovarantojen avaamisesta niiden kaupalliseen hyödyntämiseen sekä lainsäädännön ja viranomaiskäytäntöjen kehittämistarpeet. Selvitystyö pohjautuu kirjallisuuskatsaukseen, jonka pohjalta laaditaan semistrukturoitu haastattelurunko, jota hyödynnetään avoimen datan sidosryhmien edustajia tavattaessa. Lisäksi tehdään opintomatkoja kahdesta kolmeen julkisten tietovarantojen avaamisen edelläkävijämaahan. [Kirjoita teksti] [Kirjoita teksti]

12 Verkoston luominen Kuukaudet: Resurssit: 8 htkk Tehtävät Tulokset Valmis Huom. Yhteistyöverkoston kokoaminen Verkosto jatkuva Verkosto täydentyy hankeen edetessä Forumin sisäiset Työpajat, seminaarit jatkuva tapaamiset Avoimen datan Hankeen esittely jatkuva Syndikaattiblogi nivoutuu nettifoorumi Avoimen datan tietopankki tiedon levittämiseen Foorumin keskustelupalsta Syndikaattiblogi Tieken n keskeisenä tavoitteena on nimensä mukaisesta koota yhteen julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen avaamisen eri sidosryhmät tietojaan avaavista viranomaisista tietojärjestelmätoimittajiin ja julkisen sektorin it-hallintoon. Foorumi on käynnistää ja ylläpitää keskustelua sidosryhmien välillä sekä järjestämällä erilaisia tilaisuuksia kuten työpajoja ja seminaareja että perustamalla nettifoorumin, joka tiedon jakamisen lisäksi tarjoaa foorumin jäsenille mahdollisuuden verkostoitua ja pitää yhteyttä toisiinsa. Tiedon levittäminen Kuukaudet: Resurssit: 10 htkk Tehtävät Tulokset Valmis Huom. Viestintäsuunnittelu Viestintäsuunnitelma Viestintäpaketti Esite, kalvot, www-sivut Tilaisuudet Avoimet seminaarit ja muut tilaisuudet jatkuva Esim. Tieken Bisnestreffit Raakaa dataa Esiintymiset Artikkelit, haastattelut ja jatkuva tiedotusvälineissä julkaisut Osallistuminen Seminaariesitykset jatkuva seminaareihin ym. Matkaraportit Roadshow Tilaisuuksien käsikirjoitus Roadshow-tilaisuudet Koulutuspalvelut datan Tavoitetasomäärittelyt [Kirjoita teksti] [Kirjoita teksti]

13 avaajille ja Koulutuspaketit hyödyntäjille Koulutustilaisuudet jatkuva Syndikaattiblogi Blogi jatkuva Avoimen datan nettifoorumilla. Julkinen keskustelu Muistiot julkisesta keskustelusta jatkuva Julkishallinnon tietovarantojen avaaminen on Suomessa vielä uutta. Tiedon ja koulutuksen tarve on suuri. Tieken n tavoitteena on koota kokemuksia ja tietoa tietovarantojen avaamisesta ja levittää sitä tiedotusvälineiden, erilaisten tilaisuuksien, maakuntiin jalkautuvan Roadshown ja tietovarantojen avaajille ja hyödyntäjille tarjottavien koulutuspalveluiden kautta. Erityisenä kohderyhmänä ovat uusia sähköisiä palveluita kehittävät pienet yritykset ja kehittäjäyhteisöt. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Kuukaudet: Resurssit: 3 htkk Tehtävät Tulokset Valmis Huom. Välillinen vaikuttaminen Artikkelit, haastattelut ja julkaisut jatkuva Limittyy tiedon levittämisen kanssa Suora vaikuttaminen Tapaamiset ja esiintymiset jatkuva Yhteiskunnallinen vaikuttaminen nivoutuu julkisuuden kautta tapahtuvan vaikuttamisen osalta tiedon levittäminen tehtävän kanssa. Yhteiskunnallisen vaikuttamisen kohderyhmänä ovat kuitenkin ensisijaisesti viranomaiset, lainvalmistelijat ja poliittiset vaikuttajat, joiden päätökset määrittelevät julkisten tietovarantojen avaamisen pelisäännöt. Tieken n tavoitteena on kannustaa kuntia ja valtiota avaamaan julkiset tietovarantonsa mahdollisimman laajasti ja lisensoimaan ne mahdollisimman avoimesti. Raportointi ja tulosten arviointi Kuukaudet: 2., Resurssit: 2 htkk Tehtävät Tulokset Valmis Huom. Arviointi Arviointisuunnitelma Arviointiraportti Raportointi Loppuraportti Jatkosuunnitelma Avoimen datan jatko [Kirjoita teksti] [Kirjoita teksti]

14 Raportoinnin perustana ovat hankkeen alkuvaiheessa määriteltävät arviointikriteerit, jotka kootaan arviointisuunnitelmaksi. Hankkeen tulokset kootaan loppuraportiksi, jonka liitteenä on suunnitelma toimenpiteistä, joita julkishallintojen tietovarantojen avoimuuden laajamittainen hyödyntäminen hankkeen jälkeen edellyttää. Esimerkkejä n tuloksellisuuden arviointiin käytettävistä tekijöistä, joille määritellään arviointikriteereissä tavoitetasot: Julkishallinnon tietovarantojen avaaminen o Hankkeen aikana avattujen valtionhallinnon datasettien määrä o Tietojaan avanneiden kuntien määrä Tietovarantojen hyödyntäminen o Avointa dataa hyödyntävien palveluiden määrä o Avointa dataa hyödyntävän liiketoiminnan kehitys Lainsäädäntö ja hallinto o Muutokset lainsäädännössä o Tietovarantojen maksuttomuus n toiminta o in osallistuneiden organisaatioiden määrä o n tilaisuuksiin osallistuneiden henkilöiden määrä 4. Resurssit Henkilöstö Tieken n kokonaishenkilöstöresurssit kahden ja puolen vuoden aikana ovat 29 henkilötyökuukautta eli käytännössä hankkeen valmisteluvaiheessa käytettävissä on puolipäiväinen ja toteutusvaiheessa yksi kokopäiväinen henkilö. Foorumin vastaava ja ensisijainen toteuttaja, Tieken tutkimus- ja kehittämisjohtaja, TkT Jyrki Kasvi on työskennellyt tutkijana ja projektipäällikkönä Teknillisen Korkeakoulun tuotantotalouden osastolla kahdeksan vuotta tutkimusalueinaan mm. tiedon hallinta operatiivisissa organisaatioissa, työssä oppiminen sekä mobiili viihde. Lisäksi Kasvi on toiminut EU:n IV:n ja V:n puiteohjelman asiantuntija-arvioijana ja evaluaattorina. Jyrki Kasvi on myös kirjoittanut useita tietotekniikkaa ja tietoyhteiskuntaa käsitteleviä kirjoja ja artikkeleita. Toimiessaan kansanedustajana Kasvi toimi mm. tulevaisuusvaliokunnan varapuheenjohtajana sekä liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenenä. Tukenaan Jyrki Kasvilla on filosofian maisteri Timo Simell sekä Eppie Eloranta, toiminnanjohtaja, laivanrakennusinsinööri, viestintä- ja kulttuurialan opettaja. [Kirjoita teksti] [Kirjoita teksti]

15 Ohjausryhmä Tieken lle perustetaan ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina kaikki hankkeen rahoittajat. Ohjausryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja voi kutsua jäsenekseen myös muita henkilöitä harkintansa mukaan. Ohjausryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ohjausryhmän tehtävänä on seurata foorumin etenemistä ja hankesuunnitelman toteutumista ja puuttua tilanteeseen, jos foorumin toteutus tai kustannukset poikkeavat merkittävästi hankesuunnitelmasta tai foorumin tavoitteet uhkaavat jäädä toteutumatta. Ohjausryhmä seuraa julkishallinnon tietovarantojen avautumisen etenemistä ja hyväksyy hankesuunnitelmaan toimintaympäristön muutosten tai tietovarantojen avaamisen ennakoidusta poikkeavan etenemisen johdosta mahdollisesti tarvittavat muutokset. 5. Kustannukset Yht. Huom. Henkilöstö htkk á 7900 Tapahtumat ja tilaisuudet Mm. vierailevien puhujien matkat. Julkaisut Matkat Opinto- ja seminaarimatkat. Laitteet ja hankinnat Hallinto % henkilökuluista Rahoitus Tieken n rahoitus täydentyy hankkeen edetessä. Hankkeen käynnistämisen turvaamiseksi on keskusteltu rahoituksen saamisesta sekä Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitran että julkishallinnon tietovarantojen avaamisen kannalta keskeisten ministeriöiden kanssa. Hankkeen edetessä lisärahoitusta pyritään saamaan edellisten lisäksi mm. julkishallinnon tietojärjestelmiä toimittavilta yrityksiltä sekä Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesiltä. Tieke on valmistellut ja käynnistänyt hankkeen omalla rahoituksellaan. Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto Sitra Teknologian kehittämiskeskus Tekes Yht Mahd. lisärahoitusta hankkeen edetessä Haetaan erikseen erityisesti uusia sähköisiä [Kirjoita teksti] [Kirjoita teksti]

16 palveluita kehittäville yrityksille tarjottavien palveluiden osalta. Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus Tieke ry Hankkeen valmistelu omalla rahoituksella Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö neuvoteltava Valtiovarainministeriö neuvoteltava Yritykset Neuvotellaan erikseen [Kirjoita teksti] [Kirjoita teksti]