Perhetyön koulutuspäivä

Transkriptio

1 Perhetyön koulutuspäivä Tanja Hänninen Kiertävä lastensuojelun erityissosiaalityöntekijä

2 Aamupäivän teemoja Suunnitelmallisuus perhetyössä Perhetyön tavoitteet Asiakkaan osallisuus perhetyössä Perhetyön arviointi

3 Suunnitelmallisuus paneutuvaa työskentelyä työ tehdään harkitusti ja perustellusti asiakkaiden tasa-arvoisuus kaikki työ suunnitellaan! ja arvioidaan, millaista panostusta työntekijältä todella tarvitaan juuri tälle asiakkaalle työntekijän panosta voidaan säädellä tarpeen ja asiakkaan mukaan hyvään suunnitteluun ja suunnitelmaan perustuva työ on vaikuttavaa saattaa säästää aikaa tai antaa ainakin ajan hallinnan tunnetta

4 Mitä hyötyä? Työn epämääräisyyden väheneminen niin asiakkaalle kuin työntekijällekin Mahdollisuus ennakkokäsitysten muuttamiseen Edistää turvallisen ja myönteisen suhteen kehittymistä ja luottamusta työntekijään Asiakkaan osallisuus vaikuttamisen paikat Antaa kuvan kuinka jäsentyneeseen elämään asiakas pystyy Vähentää työntekijän kuormitusta koska perhetyö on muutostyötä, on oltava suunnitelma, kuinka muutosta tehdään!

5 Suunnitelmallisuuden edellytyksiä? Suunnitelmallista työtä edeltää aina lapsen/perheen tilanteen arviointi Perheen tilanteen selvittämisen on oltava riittävän tuore Tai sitä voi olla syytä päivittää (työskentelyn satunnaisuus, aikuiskeskeisyys, lasta ei ole tavattu, ei selvää kuvaa lapsen tilanteesta, kriisit/isot muutokset) vaatii rakennetta ja aikaa toteuttaa suunnittelu!

6 Perhetyön prosessi perhetyön kannalta on tärkeää, että prosessi on määritelty Esimerkki perhetyön prosessista:

7 Perhetyön kartoitusvaihe Kartoitusvaiheen hyötyjä perheen motivaation lisääminen ja sen selvittäminen, sitouttaminen ja sitoutuminen tavoitteiden määrittely yhdessä perheen kanssa Tiedon lisääminen perhetyöstä ja perheestä, tutustuminen voi olla osa lastensuojelutarpeen selvitystä

8 Suunnitelmallisuudesta Suunnitelmallinen avohuollon lastensuojelutyö voidaan jakaa kolmeen eri vaiheeseen: 1. suunnitelman tekoon 2. varsinaiseen työskentelyyn 3. arviointiin (Sunnitelmallinen sosiaalityön lapsen kanssa)

9 Asiakassuunnitelma,miksi? Laki velvoittaa: valtakunnallisen ohjeistuksen mukaan tulee kirjata ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, tuen tarve, palvelut ja tukitoimet sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan (Taskinen 2007)

10 Asiakassuunnitelma laissa Lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on tehtävä asiakassuunnitelma, jollei asiakkuus pääty lastensuojelutarpeen selvityksen jälkeen tai kysymyksessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus. Asiakassuunnitelma on laadittava ja tarkistettava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä lapsen ja huoltajan sekä tarvittaessa lapsen muun laillisen edustajan, vanhemman, muun lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavan taikka lapselle läheisen henkilön sekä lapsen huoltoon keskeisesti osallistuvan tahon kanssa. Asiakassuunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, lapsen ja hänen perheensä tuen tarve, palvelut ja muut tukitoimet, joilla tuen tarpeeseen pyritään vastaamaan, sekä arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Asiakassuunnitelmaan on kirjattava myös asianomaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja palvelujen sekä muiden tukitoimien järjestämisestä. Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa.

11 Sosiaalihuoltolakiehdotuksen mukainen asiakassuunnitelma Palvelutarpeen arviointia on täydennettävä asiakkaalle laadittavalla asiakassuunnitelmalla tai muulla vastaavalla suunnitelmalla, ellei suunnitelman laatiminen ole ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhdessä asiakkaan kanssa siten kuin 36 :n 3 4 momentissa säädetään. Asiakassuunnitelma sisältää asiakkaan palvelutarpeen edellyttämässä laajuudessa: 1) asiakkaan arvion ja ammatillisen arvion tuen tarpeesta; 2) asiakkaan arvion ja ammatillisen arvion tarvittavista palveluista ja toimenpiteistä; 3) omatyöntekijän tai muun asiakkaan palveluista vastaavan työntekijän arvio asiakkaan terveyden tai kehityksen kannalta välttämättömistä sosiaalipalveluista sekä niiden alkamisajankohdasta ja kestosta. 4) tiedot siitä kuinka usein asiakas ja omatyöntekijä tai muu asiakkaan palveluista vastaava työntekijä tulevat tapaamaan; 5) asiakkaan ja työntekijän arvion asiakkaan vahvuuksista ja voimavaroista; 6) asiakkaan ja työntekijän yhdessä asettamat tavoitteet, joihin sosiaalihuollon avulla pyritään; 7) arvion asiakkuuden kestosta; 8) tiedot eri alojen yhteistyötahoista, jotka osallistuvat asiakkaan tarpeisiin vastaamiseen ja vastuiden jakautuminen niiden kesken; 9) suunnitelman toteutumisen seurantaa, tavoitteiden saavuttamista ja tarpeiden uudelleen arviointia koskevat tiedot.

12 Asiakassuunnitelmasta sosiaalihuoltolaissa 2 Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa. Suunnitelman sisältö on sovitettava yhteen henkilön tarvitsemien muiden hallinnonalojen palvelujen ja tukitoimien kanssa. Velvollisuudesta suunnitelman laatimiseen sekä suunnitelman sisällöstä ja asiaan osallisista on lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen säädetään. Sen estämättä, mitä muualla laissa säädetään, voidaan asiakkaan suostumuksella laatia sosiaalihuollon ja muiden hallinnonalojen palveluja ja tukitoimia koskeva yhteinen suunnitelma, jossa on suunnitelman laatimiseen ja käyttöön nähden tarpeellisia tietoja. Yhteisen suunnitelman laatimisesta ilman asiakkaan suostumusta säädetään erikseen. Jos asiakkaan tukena toimii omaisia tai muita läheisiä henkilöitä, laaditaan heidän tukemiseensa liittyvä suunnitelma tarvittaessa erikseen.

13 Asiakassuunitelma, miksi? tehty työ tehdään näkyväksi asiakkaalle ja työntekijälle, kaikkien oikeusturva paranee (organisaatiolle..) avuksi asiakkaalle: motivoituminen, toivo jos suunnitelmaa ei kirjata, sovitut asiat ja työskentelyn suunta voi jäädä hämäräksi tai muuttua matkan varrella niin, että alkuperäinen suunnitelma unohtuu (työntekijältä tai asiakkaalta) vaikeampaa suunnata työskentelyä arviointi vaikeutuu, ellei siitä ole selkeästi sovittu ja kirjattu asiakassuunnitelma = sopimus

14 Perhetyön suunnitelman laatiminen Voidaan kirjata yhdessä asiakkaan kanssa kohta kohdalta, siten että aikuinen ja lapsi paikalla Voidaan kirjata alustavasti lastensuojelutarpeen selvityksen loppukeskustelussa. Tehdään muutoksia ja käydään asiakkaan kanssa läpi kuka kertoo lapselle?

15 Tavoitteet suunnitelman tärkeimpiä kohtia ovat asiakkaan kanssa yhteisesti jaetun tavoitteen löytäminen ja sen kirjaaminen Jaettu, selkeä, ymmärretty Tavoitteet lapsen ja perheen tilanteen kautta: vahvuudet ja muutostarpeet Huolenaiheet tärkeysjärjestykseen Hurtig: Lasten auttamisen velvoite voi joskus tarkoittaa sitä, että ammattilaiset sanelevat sopimuksen sisällön Motivoivan kohtaamisen periaatteet? Ei ole olemassa vääränlaista motivaatiota Miten käydä asiakkaan kanssa keskustelua, mikä hänen oma motivaationsa ja tavoitteensa on? Mistä asiakas löytää syyn, että perhetyön käynnit ovat ok? Onko riittävä tavoite se, että työntekijät eivät enää jatkossa käy? Voiko tästä lähtökohdasta lähteä työskentelemään?

16 Tavoitteista millainen on hyvä tavoite perhetyössä? riittävän konkreettinen, käytännönläheinen ja lapsen parempaa arkea tavoitteleva konkreettiseen helppo palata ja tarkistaa toteutuminen eriävien tulkintojen mahdollisuus pienempi pelkästään konkretiaan sitoutuva suunnitelma ei ole välttämättä riittävän monipuolinen tavoitteiden vieminen konkretiaan tukee asiakkaiden osallisuutta

17 Keinot Tavoitteiden jälkeen sovitaan siitä, miten tavoitteisiin päästään. Mitkä ovat tuen tarpeet ja mitkä keinot Mikä on tapaamisten tiheys, jotta tavoitteisiin päästään, kuinka intensiivistä tukea tarvitaan Entä jos sellaista ei ole tarjota?

18 Asiakkaan osallisuus perhetyön Miksi osallisuus? -laki sanoo suunnittelussa Tarkoitus vahvistaa uudessa sosiaalihuoltolaissa Sosiaalihuoltolakiehdotus: 31 Asiakkaan kuuleminen ja oikeus saada selvitys eri vaihtoehdoista Asiakkaan kuulemisesta ennen häntä koskevan päätöksen tekemistä säädetään hallintolaissa (434/2003). Asiakkaan oikeudesta saada selvitys eri vaihtoehdoista säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000).

19 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 4 2 mom Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa 5 Asiakkaan oikeus saada selvitys toimenpidevaihtoehdoista Sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan 8 Itsemääräämisoikeus ja osallistuminen Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sama koskee hänen sosiaalihuoltoonsa liittyviä muita toimenpiteitä. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu.

20 Lapsen mielipide 32 (sosiaalihuoltolakiehdotus) Lapsen ja nuoren mielipide ja toivomukset ja edunvalvonta Sosiaalihuollon tarvetta arvioitaessa, lasta ja nuorta koskevaa päätöstä tehtäessä sekä sosiaalihuoltoa toteutettaessa lapsen ja nuoren mielipiteisiin ja toivomuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lapselle on turvattava hänen ikäänsä ja kehitystasoaan vastaavalla tavalla mahdollisuus saada tietoa häntä koskevassa asiassa ja esittää siitä mielipiteensä ja toivomuksensa. Lapsen mielipide on selvitettävä hienovaraisesti sekä siten, että tästä ei aiheudu tarpeettomasti haittaa lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden läheisten ihmisten välisille suhteille. Lapsen mielipiteen selvittämisen tapa ja pääasiallinen sisältö on kirjattava lasta koskeviin asiakasasiakirjoihin. Mielipiteen selvittämisen yhteydessä lapselle ei saa antaa sellaisia tietoja, jotka vaarantaisivat hänen kehitystään tai ovat vastoin lapsen muuta erittäin tärkeää yksityistä etua.

21 Lapsi sosiaalihuollon asiakaslaissa ja lastensuojelulaissa SHAL: 10 Alaikäisen asiakkaan asema Alaikäisen asiakkaan toivomukset ja mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla Lastensuojelulaki: asianosaisuus Lapsen oikeus mielipiteeseensä ja toivomuksensa esittämiseen (5 ) Lapsen osallisuus: lapsen mielipiteen selvittäminen ja kuuleminen (20 ) lapsen puhevallan käyttö (21 ) vastuu lapsen edun turvaamisesta (24 ) lapsen tapaaminen (29 )

22 Lapsen oikeuksien sopimus YK:n lapsen oikeuksien sopimus (LOS) on kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia koskeva ihmisoikeussopimus. Se luettelee lapsille kuuluvat ihmisoikeudet ja asettaa valtioille ensisijaisen vastuun toteuttaa ne Syrjimättömyys (artikla 2) Lapsen edun huomioiminen (artikla 3) Oikeus elämään ja kehittymiseen (artikla 6) Lapsen näkemysten kunnioittaminen (artikla 12)

23 LOS Artikla 12: Lapsella on oikeus sanoa mielipiteensä asioista, jotka koskevat häntä itseään. Aikuisten täytyy selvittää lasten mielipide ennen kuin he tekevät lasta koskevia päätöksiä. Lasten mielipide tulee ottaa huomioon päätöksissä. Aikuisten täytyy perustella päätökset lapselle ymmärrettävästi.

24 LOS Lasten oikeus tulla kuulluksi on yksi sopimuksen keskeisimmistä periaatteista. Lapsiasiavaltuutetun toimisto on kääntänyt YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit, artiklan 12: Yleiskommentit toimivat lapsen oikeuksien yleissopimuksen toimeenpanon tukena. et_file?folderid= &name=dlfe pdf

25 Lapsen osallisuudesta miten lapsi voi olla mukana määrittämässä, toteuttamassa ja arvioimassa hänen edukseen tehtävää työtä Ei ikärajaa! Lapsen osallisuus ei ole pelkkä ideologia kuinka se saadaan käytäntöön toiminnan tasolle?

26 Osallisuudesta Kokemuksellista, ei riipu määrästä tai ajasta Osallisuus työtä ohjaavana periaatteena osallisuuden kunnioittaminen ja sen mahdollistaminen Osallisuus tarkoittaa tekoja

27 Lapsen osallisuuden rakentuminen mahdollisuus osallistua tai kieltäytyä mahdollisuus saada tietoa vaikuttaminen prosessiin mahdollisuus omien ajatusten ilmaisemiseen tuki omien mielipiteiden ilmaisemiseen mahdollisuus itsenäisiin päätöksiin (Lapsen kanssa-hanke)

28 Lapsen osallisuutta rakentavat Lapsi on puheen aiheena Lapsen näkeminen elementit Työntekijän saama kokemus lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksesta Lapsen oikeus tietoon (omasta ja perheen tilanteesta, lastensuojelusta) Lapsen saama kohtaamishetki tapaamisessa Lapsen oleminen kohtaamisen keskiössä, jolloin hän on tiedon tuottaja, käsittelijä ja palauttaja lapsen rooli arvioijana

29 Osallisuuden hyödyt Lapsi tulee kuulluksi ja voi vaikuttaa Tieto ja ymmärrys kasvavat Tuen toteuttaminen on luontevaa Voimavarat saadaan esiin ja käyttöön Yhteinen arviointi on mahdollista

30 Arvioinnista Monipuolista tietoa lastensuojelusta ja perhetyöstä ja niiden vaikuttavuudesta tarvitaan Arvioinnin avulla ohjataan työtä, saadaan palautetietoa ja taataan työskentelyn jatkuvuus - Tilivelvollisuus asiakkaille -palautetieto asiakkaalle niin sopivasta tukitoimesta kuin hänen tilanteensa kehittymisestä -Muutoksen jäsentäminen -palaute työntekijälle tehdystä työstä -Toimintaa on mahdollista muuttaa

31 Arvioinnista Jotta voidaan arvioida, täytyy työskentelyn perustua suunnitelmaan, jossa tavoitteet asetettu Asiakassuunnitelmaan kirjataan, miten työskentelyä ja tavoitteen saavuttamista arvioidaan, mitä arvioidaan, ketkä sen tekevät, milloin Arviointipalaverissa mm.kerrataan työskentelyn lähtötilanne, edellisen suunnitelman tavoitteet, sovitut asiat, perheen tilanne, toteutuneet tavoitteet, mahdolliset huolenaiheet. Arvioidaan myös perhetyön jatkamisen mahdollisuudet Entä jos ei arvioida?

32 Arvioinnista Arvioinnissa voidaan käyttää apuna erilaisia mittareita, esim. kyselylomakkeita tai jokin mitattavissa oleva asia Asiakkaan kokemus tilanteesta Mielipiteet ja käsitykset, mututieto muuttuvat tosiasioiksi Asiakkaan tilanteessa tapahtuneen muutoksen lisäksi voidaan arvioida myös sitä, vaikuttaako ko. interventio (perhetyö) asiakkaan ongelmaan

33 Arvioinnin vaikeudet miten luoda luottamuksellinen suhde ja arvioida samalla miten motivoida perhe arviointiin ja muuhun työskentelyyn arviointiin kuuluu ikään kuin arvottaa toimintaa ja sen tuloksilla on vaikutuksia arvioinnin kohteena olevaan perheeseen tavoitteiden laatiminen, niistä muistuttaminen ja lomakkeiden käyttö voivat häiritä suhdetta asiakkaan kanssa asiakkaiden muuttuvat tilanteet asiakkaan motivoimattomuus tai vastentahtoisuus kuinka arvioida moniammatillisesti

34 Tulevaisuudesta.. Uuden sosiaalihuoltolain mukaan lapsiperheillä olisi oikeus saada kotipalvelua, kun se on välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Myös perhetyötä, tukihenkilöitä ja -perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa olisi jatkossa saatavilla ilman lastensuojelun asiakkuutta. (14 :Tuen tarpeisiin vastaavat sosiaalipalvelut) madalletaan tuen hakemisen kynnystä ja turvataan oikea-aikainen tuki perheille Mitä tämä tarkoittaa perhetyön suunnittelulle, tavoitteiden asettamiselle ja arvioinnille?

35 Lähteet Halonen, A, 2005: Tapauskohtainen arviointi lastensuojelun perhetyöntekijöiden kokemana. Laadullinen tapaustutkimus Karhukuntien lastensuojelun perhetyön kehittämishankkeessa. Pro gradu tutkielma.tampereen yliopisto. Hurtig, J, (2003): Lasta suojelemassa etnografia lapsen paikan rakentumisesta lastensuojelun perhetyön käytännöissä. Lapin yliopisto. Rovaniemi. Muukkonen, T (toim.) 2008: Sunnitelmallinen sosiaalityö lapsen kanssa. Soccan ja Heikki Waris instituutin julkaisusarja 17/2008.Helsinki. Myllärniemi, A, 2007: Lastensuojelun perhetyö ammattikäytäntönä jäsennyksiä perhetyöstä toimintatutkimuksen valossa. Soccan ja Heikki Waris- instituutin julkaisusarja 6/2007. Helsinki. Rostila, I & Mäntysaari, M. 1997: Tapauskohtainen evaluointi sosiaalityön välineenä. Stakes. Raportteja 212. Rousu, S & Holma, T, 2004: Lastensuojelupalvelujen onnistumisen arviointi. Suomen kuntaliitto. Helsinki. Olmiala, S: Vaikuttava lastensuojelu. Kuinka arvioida lastensuojelun vaikuttavuutta? Selvitys POP-hankkeeseen. Sosiaalitaito Oy Socialkompetens Ab. Taskinen, S (2007) Lastensuojelulaki. Soveltamisopas. STAKES oppaita 65. Vaajakoski. Tossavainen, M (2014) Motivoiva kohtaaminen. Mitä se on ja miten sovellan sitä käytännössä. Perhetyön koulutus. Diat Jyväskylä. Väinälä, A, Kärki, J, Suhonen, A & Väyrinen, R (toim.) Selvitys palvelukohtaisista asiakastiedoista lastensuojelun, kasvatus- ja perheneuvonnan sekä koulun sosiaalityön tehtävissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 1/2010. Helsinki.