Keurusselän ympäristönsuojelujaosto Keskusaukio 3 Kokous KEURUU Annetaan julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 KEURUUN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Keurusselän ympäristönsuojelujaosto Keskusaukio 3 Kokous KEURUU Annetaan julkipanon jälkeen Dnro 31/ /2017 ASIA Ympäristölupapäätös Keuruun riistanhoitoyhdistyksen ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta koskien olemassa olevan ampumaradan toimintaa. HAKIJA Keuruun riistanhoitoyhdistys Murtomäentie HAAPAMÄKI Yhteyshenkilö: toiminnanohjaaja Timo Pessinen Liike- ja yhteisötunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ASIAN VIREILLETULO Toiminta: Ulkona sijaitseva ampumarata Kunta: Keuruu Kylä: Haapamäki Tilat: Pirjonkangas RN:o ja määräala RN:o M601 tilasta Murtomaa Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 27, liite 1 kohta 14 a Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014) 2 1 mom. kohta 13 a Keuruun riistanhoitoyhdistyksen ympäristöluvanvaraisuuden perusteena on ulkona sijaitseva ampumarata (YSL liite 1 kohta 14 a). TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 2 :n 1 momentin kohdan 13 a mukaisessa lupa-asiassa. Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisena toimii Keurusselän ympäristönsuojelujaosto.

2 2 KIINTEISTÖN HALTIJA JA KIINTEISTÖLLÄ SIJAITSEVAT MUUT TOIMINNOT Toiminta-alueen omistaa Keuruun riistanhoitoyhdistys. Ampumarata-alueella ei ole muita toimintoja. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Merkintä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (Dnro 0901y0468/14) ja luvan tarpeen harkinta Keuruun kaupungin ympäristölautakunta Ympäristönsuojelulain mukaista lupaa ei velvoitettu hakemaan. Keski-Suomen lääninhallituksen lupa ampumaradan rakentamiseen LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Pirjonkankaan ampumarata sijaitsee noin 8 kilometriä Keuruun keskustasta länteen. Ympäröivä alue on metsää. Lähin loma-asunto sijaitsee noin 570 metriä ampumaradan länsipuolella ja lähin vakituinen asunto noin 770 metriä ampumaradan itäpuolella. Alle yhden kilometrin etäisyydellä ampumaradasta sijaitsee yhteensä kolme vakituisesti asuttua kiinteistöä ja kolme loma-asuntokiinteistöä ja alle kahden kilometrin etäisyydellä noin 20 rakennettua kiinteistöä. Hakemuksen mukaisella alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Keski-Suomen maakuntakaavassa ampumarata on merkinnällä e/a, vähintään seudullisesti merkittävä ampumarata. Ampumarata-alue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Haapamäen I luokan pohjavesialue (aluenro ), mikä sijaitsee noin 5,2 kilometriä ampumarata-alueen länsipuolella. Hepolammen valuma-alueella (35.625) sijaitsevan ampumaradan välittömässä läheisyydessä ei ole myöskään pintavesikohteita. Skeet- ja trap-ammunnan laskennallisten haulien leviämisaluemallien mukaan haulialue ulottuu rata-alueen itäpuolella olevaan ojitusojaan, josta vedet kulkeutuvat Puolivälinjokeen ja edelleen noin 3,3 kilometrin päässä olevaan Kalliolampeen. Haulien laskennalliselta leviämisalueelta etäisyys Puolivälinjokeen on noin 490 metriä. Lähin luonnonsuojelualue on Pienen Kivimäen ja Kivisuon luonnonsuojelualue (YSA093577), joka sijaitsee noin 2,3 kilometriä ampumaradasta koilliseen. Ampumarata-alueen maaperä on GTK:n maaperäaineiston (1:20 000) mukaan hiekkaa. Kallion yläpuolella oleva maakerros on osittain ohut ja muun muassa haulien leviämisalueella kallio on monin paikoin näkyvissä. Muita ajoittaista melua aiheuttavia toimintoja ampumaradan läheisyydessä ovat Tiusalan kallionottoalue noin 900 metriä etelään, Yrttivuoren kallionottoalue noin kaksi kilometriä kaakkoon ja Maastomotoristit ry:n ajorata noin kaksi kilometriä koilliseen ampumaradasta.

3 3 HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Pirjonkankaan ampumaradan toiminta on alkanut hirviradalla vuonna 1967 ja haulikko- sekä villikarjuradalla vuonna Ampumarata-alueella on nykyisin 75 ja 100 metrin hirviradat, 50 metrin villikarjurata, skeet- ja trap-haulikkoradat sekä SRVA (suurriista)-rata. Ympäristölupahakemukseen ei sisälly olennaisia muutoksia olemassa olevaan toimintaan. Keuruun riistanhoitoyhdistys vastaa paikallisesti muun muassa riistahallintolain 14 :n mukaisista koulutus- ja metsästäjätutkintotehtävistä. Ampumarataa käyttävät metsästäjät, ampumaharrastajat, seurat sekä viranomaiset. Vuosittain käyttäjiä on noin 850. SRVA-rataa hyödynnetään yhteistyössä poliisin kanssa. Poliisi käyttää rataa myös taktisten ammuntojen harjoitteluun. Taulukko 1. Radat sekä niiden käyttöajat ja kilpailujen määrä vuodessa. Rata Käyttäjät Ampumamatka (m), ampumapaikkojen lkm Laukausmäärä kpl/vuosi Kilpailut kpl/vuosi Käyttöajat ma - pe 5 ja / 100 m Käyttöajat la Käyttöajat su seurat 50 m Trap- ja seurat ja skeet - radat metsästäjät Hirvirata seurat ja metsästäjät Villikarjurata SRVA-rata SRVAyhdyshenkilöt, poliisi Lakisääteisiä ampumakokeita Keuruun riistanhoitoyhdistys järjestää vuosittain yleensä 5-6 kertaa ja suorituksia näissä tehdään noin 200. Kokeet ammutaan lauantaisin kello Kilpailuja on järjestetty perinteisesti kaksi (2) vuodessa, hirvenhiihto maaliskuussa ja hirviseurojen väliset ampumakilpailut syyskuun alussa. Tiedot vedenhankinnasta ja viemäröinnistä Pirjonkankaan ampumaradan alueella ei ole talousveden ottoa eikä viemäröintiä. Liikenne ja liikennejärjestelyt Ampumaradalle saapuminen tapahtuu Murtomäentien kautta. Radalla käy viikossa noin autoa toukokuun ja syyskuun välisenä aikana. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Päästöt ilmaan ovat paikallisia eikä pöly leviä tuulen mukana pitkiä matkoja. Ampumatoiminnan aikana radan käyttäjät saattavat altistua lyhytaikaisesti lyijypölylle.

4 4 Melu Pirjonkankaan ampumaratatoiminnasta aiheutuvat melutasot on mitattu (Tmi Rauno Pääkkönen). Mittaukset on tehty skeet- ja trap-ratojen sekä hirviradan melutasoista ampumaradalla ja kolmen (3) lähimmän asuinkiinteistön piha-alueilla. Villikarjuradalla mittausta ei tehty radan vähäisen käyttömäärän vuoksi. Taulukko 2. Melumittausten tulokset. Mittauspiste Rata Keskiarvo (laukausten Mittausepävarmuus lukumäärä) Ampumarata, paviljonki Trap 78 (10) Skeet 77 (25) Hirvirata 100 m 92 (5) (762x53) Hirvirata 75 m 78 (5) (762x53) Mittauspiste 1, 620 m Trap 46 (10) ± Skeet 45 (25) ± 10 Hirvirata 100 m 43 (5) ± 10 (762x53) Hirvirata 75 m 43 (5) ± 10 (762x53) Mittauspiste 2, 850 m Trap 56 (10) ± Skeet 53 (25) ± 10 Hirvirata 100 m 59 (5) ± 10 (762x53) Hirvirata 75 m 57 (5) ± 10 (762x53) Mittauspiste 3, 1230 Trap 68 (10) ± 10 m Skeet 63 (25) ± 10 Hirvirata 100 m 59 (5) ± 10 (762x53) Hirvirata 75 m (762x53) 56 (5) ± 10 Kohde Mittausepävarmuus Ohjearvon alla Ohjearvon tasalla Ohjearvon ylitys asuinrakennus ± 10 < 55 db db > 75 db lomarakennus ± 10 < 50 db db > 70 db Mittauspisteessä 3 (itään ampumaradasta ja trap-radan laukausten suunnassa) laukausten melutason keskiarvo oli 3 db yli ohjearvon. Muissa pisteissä mittaustulosten keskiarvot olivat alle ohjearvojen, tosin yksittäisten laukausten enimmäisarvot saattavat ylittää joissakin sääoloissa ohjearvot. Mittauksista annetun lausunnon mukaan haulikkoratojen melun vaimennustarve on luokkaa 0-3 db, mihin on mahdollista päästä trap-radalla ampumasuojarakenteella tai suuntaamalla rataa hieman enemmän etelän suuntaan. Kivääriradan ampumakatokset ovat hyvässä kunnossa ja vaimentavat ääntä sivulle ja taakse. Tehtyjen mittausten aikana vallitsi heikko pohjoistuuli. Vallitseva tuulen suunta on etelälounas, jolloin ääni joutuu kulkemaan lähimpiin kohteisiin vastatuuleen. Päästöt maaperään Ampumaratatoiminnasta päästöjä maaperään aiheutuu ammusten sisältämistä raskasmetalleista, jotka voivat myös levitä pintavesien mukana ympäristöön joko liuen-

5 5 neena tai kiintoainekseen sitoutuneena. Luotien merkittävimmät haitta-aineet ovat lyijy, kupari, antimoni ja sinkki ja haulien lyijy, antimoni sekä arseeni. Haulikkoammunnassa käytetyt savikiekot sisältävät lisäksi PAH-yhdisteitä, mutta PAH-yhdisteet eivät aiheuta merkittävää ympäristön pilaantumisriskiä heikon liukoisuutensa vuoksi. Hakija on arvioinut maaperään (ampumaratarakenteisiin) Pirjonkankaan ampumaratatoiminnasta aiheutuneen lyijykuormituksen laskennallisesti. Taulukko 3. Laskennalliset lyijypitoisuudet Pirjonkankaan ampumaratarakenteissa Laukausmäärä / v Laukausmäärä, koko Laskennallinen lyi- toiminta-aika jykertymä, kg Hirvirata 75 / 100 m Haulikkorata Kivääriradoilla haitta-ainekuormitus keskittyy taustavallin alaosaan maalilaitteiden taakse (iskemäkohdat 0-0,5 metrin syvyydellä), taulualueelle sekä ampumapaikkojen edustalle, jossa haitta-aineet ovat hienojakoisessa muodossa. Pirjonkankaalla taustavalleja on korotettu ja paranneltu viime vuosina, mikä vaikuttaa haitta-aineiden esiintymiseen valleissa. Haulikkoradoilla raskasmetallikuormitus leviää koko rataalueen pintakerrokseen (0-0,1 m) keskittyen kuitenkin tiettyihin osiin. Skeet-radoilla haulit voivat lentää ampumasektorissa noin 200 metrin ja trap-radoilla 250 metrin etäisyydelle. Haulien koon lisäksi maastonmuodot, puusto ja tuuliolosuhteet vaikuttavat haulien leviämiseen. Päästöt vesiin Pirjonkankaan ampumaradalta päästöjä vesiin aiheutuu ratarakenteissa olevista ammuksista liukenevista haitta-aineista, talousjätevesiä ampumarata-alueelta ei tule. Pirjonkankaan ampumaradan vaikutuksia pintavesiin on tutkittu vesinäytteillä syyskuussa Näytteet on otettu Pirjonkankaan ampumaradan laskennallisella haulien leviämisalueella kulkevasta metsäojitusojasta haulien leviämisalueen ylä- ja alapuolelta. Taulukko 4. Haulikkoradan pintaveden haitta-ainepitoisuudet Mittauspiste Pvm Syvyys Virtaama l/s ph, 25 o C Arseeni, µg/l Lyijy, µg/l Antimoni, µg/l 1 (yläpuoli) ,1-5,3 6, (alapuoli) ,2-4,8 7, Jätteet ja jätehuolto Ampumaradalla syntyy jätteitä vuodessa seuraavasti: pienoiskiväärin hylsyjä noin 500 kpl, kiväärin hylsyjä kpl, haulikon hylsyjä kpl, hirvitauluja 10 50, ampumakoetauluja kpl, yksittäisiä pahvisia kohdistustauluja kpl, haulikkoammusten tyhjiä patruunalaatikoita kpl, kivääriammusten tyhjiä patruunalaatikoita noin 100 kpl ja taulukehysten lautaa jm. Lisäksi ampumaradalla on vähän käytetty ulkokäymälä. Pahvit ja metallit toimitetaan erilliskeräykseen. Kiväärin hylsyistä toimitetaan jälleenlataukseen noin 60 prosenttia. Kivääriammunnoissa jätteen määrää vähentää myös

6 6 se, että suurimmalla osalla ampujista on käytössään muoviset tai puiset patruunalaatikot. Sekajätteet hoitaa jätehuoltoyhtiö. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) SOVELTAMISESTA Ampumaradalla on jo tehty parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia toimenpiteitä. Hirviradan ampumakopin äänieristystä on parannettu sekä tausta- ja välivalleja korotettu ja vahvistettu. Haulikkoradalta leviävän melun vaikutuksen pienentämiseksi hakija rakentaa haulikkoradan itä- ja eteläpuolelle meluvallin vuoteen 2021 mennessä. Rakennettava meluvalli myös pienentää haulien leviämisaluetta. Samalla myös hirviradan valleja korotetaan ja jatketaan länteen. Toimenpiteillä vähennetään ampumaradalta leviävää melua erityisesti itään. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan Pirjonkankaan ampumaradan toiminnan keskeisimmät vaikutukset ympäristöön ovat melu ja maaperään kertyvät raskasmetallit, jotka voivat kulkeutua pinta- ja pohjavesiin. Sekä pohja- että pintavesien pilaantumisriski on yleensä suurempi haulikkoradoilla kuin luotiaseradoilla. Melumittausten mukaan valtioneuvoston päätöksen 53/1997 mukaiset melun ohjearvot eivät ylity nykyisillä melusuojauksilla. Haulikkoratojen itä- ja eteläpuolelle rakennettava valli sekä hirviradan vallinkorotus tulevat entisestään vähentämään ympäristöön leviävää ampumamelua. Ampumaratojen maaperässä (ratarakenteissa) olevista haitta-aineista ei eri ampumaradoilta olemassa olevien tutkimustulosten mukaan yleensä aiheudu välittömiä tai lyhyen aikavälin ympäristövaikutuksia luotien ja haulien hitaan rapautumisen ja kulkeutumisen vuoksi. Koska vaikutukset ovat lisäksi hallittavissa normaaleilla maaperän kunnostustoimenpiteillä, katsoo hakija kunnostuksen olevan ajankohtaista vasta ampumaratatoiminnan loppuessa. Haitta-aineiden leviämisen pintavesiin hakija arvioi olevan vähäistä Pirjonkankaan maasto-olosuhteiden perusteella. Haitta-aineiden kulkeutumiseen vaikuttaa erityisesti rata-alueella muodostuvan ja alueen ulkopuolelta tulevan pintavalunnan määrä, jota säätelee muun muassa pintamaan kaltevuus, sademäärä, maalajit ja kasvillisuus. Pirjonkankaan ampumaradan haulien leviämisalueella maaperä on kalliota ja maasto on tasaista. Haulikkoradoille rakennettava meluvalli pienentää tulevaisuudessa haulien leviämisaluetta. Valumavesien vaikutusta alapuolisiin vesistöihin arvioidaan valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 mukaisesti haitta-aineille asetettujen ympäristönlaatunormien perusteella. Alapuolisiin vesistöihin kohdistuvien haitallisten vaikutusten estämiseksi ei lyijyn pitoisuus pintavedessä saa ylittää sille asetettua ympäristönlaatunormia, mikä on 7,2 µg/l vuosikeskiarvona. Hakija on arvioinut ampumarata-alueelta poistuvan veden suurimman hyväksyttävän lyijypitoisuuden jakamalla ympäristönlaatunormin rataalueen ja alueelta vesistöön johtavan ojan valuma-alueen pinta-alojen suhdeluvulla ( m 2 / m 2 = 0,38, ns. sekoittumiskerroin). Korkein hyväksyttävä päästötaso on siten 7,2 µg/l / 0,38 = 18,9 µg/l. Vesinäytteiden lyijypitoisuus ylitti Pirjonkankaan ampumaradalle lasketun hyväksytyn päästötason. Hakemuksen mukaan ylitystä selittää ojan pieni vesimäärä ja seisova vesi, jolloin lyijypitoinen vesi ei virtaa pois vaikutusalueelta.

7 7 TOIMINNAN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakemukseen sisältyy tarkkailusuunnitelma toiminnan vaikutusten seuraamiseksi. Hakija katsoo Pirjonkankaan ampumaradan edustavan riskitasoltaan perustasoa eli ampumaradan päästöpotentiaali ja pintavesiriski ovat pieniä, jolloin ampumaratojen BAT-ohjeen mukaisesti alhaisen ympäristöriskin kohteissa kuormituksen seuranta laukausmäärien perusteella sekä mahdollinen pintavesivaikutusten tarkkailu ovat riittäviä. Tarkkailusuunnitelma sisältää seuraavat osa-alueet: Käyttötarkkailu Käyttötarkkailu perustuu vuosittaisten laukausmäärien seurantaan niin, että radan käyttäjät pitävät kirjaa ammutuista laukauksista. Kirjanpidon pohjalta laaditaan vuosiraportti, josta ilmenevät ammutut laukaukset radoittain sekä toiminta-ajat. Pintavesinäytteenotto Pintavesinäyte otetaan kuuden (6) vuoden välein vuodesta 2018 alkaen hakemuksessa esitetystä seurantapisteestä. Tuloksen luotettavuuden lisäämiseksi näytteenotossa käytetään passiivikeräintä, jolloin saadaan pidemmän ajan keskiarvopitoisuus. Virtaama mitataan keräimen viennin ja haun yhteydessä. Pintavesinäytteistä analysoidaan lyijyn, antimonin ja arseenin pitoisuus sekä ph, sameus ja orgaanisen aineksen pitoisuus. Vesinäytteiden metallien pitoisuudet selvitetään sekä kokonaispitoisuuksina että liukoisina pitoisuuksina. Päästön hyväksyttävyyden ja ympäristönlaatunormin toteutumisen vertailuarvoina käytetään liukoisia pitoisuuksia. Kokonaispitoisuudesta saadaan tietoa metallien kulkeutumistavasta kohteessa ja tuloksia voidaan käyttää sedimenttiin kohdistuvan kuormituksen arvioinnissa. Ratarakenteet ja maaperä Raskasmetallipäästöjä seurataan laukausmäärien perusteella radoittain ja asetyypeittäin. Melu Melupäästöä seurataan radoittain päivittäisten ja vuotuisten laukausmäärien perusteella. Ratojen haltija pitää valvonnalla ja ohjeistuksella huolen, että ampuma-aikoja noudatetaan. Raportointi Keuruun riistanhoitoyhdistys kokoaa tarkkailujen ja seurannan tuloksista ampumaradan vuosiraportin, joka toimitetaan Keuruun ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen vuoden välein helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailuraportissa esitetään seuraavat tiedot: kuvaus ampumaradan toiminnasta seurantakauden aikana mukaan lukien laukausmäärät ja erityistilanteet, tarkkailun toteutuksen kuvaus mukaan lukien näytteenoton kuvaus, havaintopisteiden sijainnit kartalla riittävällä tarkkuudella, näytteenoton yhteydessä tehdyt erityiset havainnot, analyysitulokset, haitta-aineiden pitoisuuksien kehitystrendit kuvaajina koko tarkkailun ajalta,

8 8 vertailu kohdekohtaiseen hyväksyttävään kuormitustasoon ja tarvittaessa muihin relevantteihin vertailuarvoihin, jätteiden määrät ja johtopäätökset tuloksista sekä mahdolliset muutosehdotukset tarkkailuun. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Hakijan arvion mukaan ampumaradan toiminnassa ei tapahdu sellaisia poikkeuksellisia tilanteita, jotka johtaisivat toiminnan aiheuttamien ympäristövaikutusten lisääntymiseen. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Keuruun riistanhoitoyhdistys hakee lupaa toiminnan aloittamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Perusteluna on, ettei toiminnan aloittaminen lupapäätöstä noudattaen tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Kyseisten ratojen ampumatoiminta ei ole alueella uutta toimintaa ja ampumatoiminnan ympäristövaikutukset ovat vähäisiä. Riistahallintolain 14 :n mukaan riistanhoitoyhdistyksen tehtäviä ovat muun muassa kestävän, turvallisen ja eettisesti hyväksyttävän metsästyksen edistäminen sekä metsästykseen, riistatalouteen ja riistaeläimiin liittyvien asiantuntija-, koulutus- ja neuvontapalveluiden tuottaminen sekä näihin liittyvä tiedotus ja viestintä. Turvallisen metsästyksen mahdollistaa turvallisen aseenkäsittelyn tuntemus sekä hyvä ampumataito. Turvallisen aseenkäsittelyn oppii parhaiten käytännön koulutuksessa, joka on mahdollista järjestää asianmukaisesti vain ampumaradalla. Vuonna 2017 uudistuvan yhä enemmän turvalliseen aseenkäsittelyyn ja hyvään ampumataitoon keskittyvän metsästäjätutkinnon myötä ampumaradan käyttö koulutustarkoituksessa tulee entisestään korostumaan. Pystyäkseen toteuttamaan riistahallintolain edellyttämiä velvoitteita riistanhoitoyhdistykselle ei ole mahdollista odottaa lupapäätöksestä mahdollisesti aiheutuvien muutoksenhakujen päätöksiä, jotka voivat pahimmillaan kestää useita vuosia. Hakija esittää, ettei aloittamisoikeuteen liittyvää vakuutta tarvita, koska toiminta ei aiheuta peruuttamattomia muutoksia ympäristölle. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla, lehti-ilmoituksella sekä erityistiedoksiannoin. Kuulutus on julkaistu Keuruun kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä Keuruun kaupungin internetsivuilla. Lehti-ilmoitus hakemuksesta on julkaistu Suur-Keuruu-lehdessä Ampumarata-alueen lähinaapureille (10 kiinteistölle, joissa 20 osakasta) lähetettiin erityistiedoksianto tavallisena kirjeenä Hakemuksen täydennys Tmi Rauno Pääkkönen on täydentänyt hakemusta melutason laskelmilla kiinteistön Soidinmaa RN:o osalta, mikä on lähin ampumaradan itäpuo-

9 9 lella sijaitseva asuinkiinteistö. Kiinteistöllä Puoliväli RN:o suoritettujen melumittausten tulosten perusteella trap-ammunnasta aiheutuva melu kiinteistön Soidinmaa kohdalla on noin db, skeet-ammunnan noin db ja kivääriammunnan alle 65 db. Kiinteistöllä Myllypuro RN:o (lähin ampumaradan pohjoispuolella sijaitseva, vapaa-ajankäytössä oleva kiinteistö) haulikkoammunnasta aiheutuva laskennallinen melutaso on noin 60 db, kivääriammunnan tätä alhaisempi. Katselmus Viranomainen järjesti Pirjonkankaan ympäristölupahakemukseen liittyvän katselmusja neuvottelutilaisuuden Pirjonkankaan ampumaradalla Tilaisuudesta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Tilaisuudessa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupaharkinnassa. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty Keski-Suomen ELY-keskuksen, Keuruun kaupungin terveydensuojeluviranomaisen sekä Sisä-Suomen poliisilaitoksen lausunnot. Keski-Suomen ELY-keskus: Ympäristölupahakemuksen mukaiselta alueelta ei ole ELY-keskuksen tiedossa olevia luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita. Ampumaratatoiminnan ja sen oheistoimintojen ympäristönsuojelutoimia tulisi ylläpitää niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt maaperään, vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista tai ympäristön roskaantumista tai yleistä viihtyvyyden alenemista. Ampumaratojen käyttö tulisi olla kielletty pitkäperjantaina, pääsiäislauantaina, 1. ja 2. pääsiäispäivänä, helatorstaina, juhannusaattona, juhannuspäivänä, jouluaattona, joulupäivänä sekä tapaninpäivänä. Muutoin ampuma-ajat voisivat olla hakemuksen mukaiset, kesäkuukausiaikaisten ampuma-aikojen rajoittamista tulisi ympäristön viihtyisyyden vuoksi ehkä kuitenkin rajoittaa. Ampumaradan toiminta-ajat on merkittävä näkyviin ampumaradalle sijoitettaviin tauluihin tai muulla tavoin niin, että kaikki ampumaratojen käyttäjät ovat niistä tietoisia. Kilpailujen ajankohdista on tiedotettava etukäteen ampumarataa lähimpien alueiden asukkaille. Tiedottamisen voi hoitaa mm. ilmoittamalla poikkeavista käyttöajoista ampumaradan lähialueilla sijaitsevilla ilmoitustauluilla, sanomalehdessä tai naapurikiinteistöille jaettavilla tiedotteilla. Luvan haltijan on valvottava, että ampumaratoja käytetään ainoastaan määräyksissä sallittuina ajankohtina ja että käyttäjät muutoinkin noudattavat tässä luvassa annettuja määräyksiä. Ampumaratatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää A-painotettuna enimmäistasona impulssiaikavakiolla määritettynä melutasoa 65 db (L AImax ) asumiseen käytettävillä alueilla eikä melutasoa 60 db (L AImax ) loma-asumiseen käytettävien kiinteistöjen pihaalueilla. Ampumarata-alueen ympärillä olevaa puustoa tulee pyrkiä säilyttämään metsänhoidollisia toimenpiteitä tehtäessä. Ampumarata-alueen toiminta tulee järjestää siten, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän eikä niiden käsittelystä tai varastoinnista aiheudu haitta terveydelle eikä

10 10 ympäristölle. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävät jätteet on erilliskerättävä ja toimitettava hyötykäyttöön. Jätteet tulee toimittaa vähintään kerran vuodessa ympäristöluvanvaraiseen käsittely- tai vastaanottopaikkaan. Jätehuollon järjestämisessä tulee ottaa huomioon sen toimivuus myös kilpailujen aikana. Haulikkoradoilla tulisi siirtyä käyttämään emäksisiä tai neutraaleja kiekkoja, jotka eivät sisällä kivihiilitervaa. Lyijyhaulien käytöstä tulisi luopua. Turva- tai meluesteinä toimivien maavallien rakentamiseen ja korottamiseen sekä alueen mahdolliseen tasaamiseen saa käyttää vain puhtaita maa-aineksia. Mahdolliset uudet maavallit on sijoitettava siten, ettei niiden alapuolelle jää pilaantuneita maaaineksia. Jätemateriaalien tai pilaantuneen maa-aineksen hyödyntäminen maavallien rakenteissa tai muissa ampumaradan maarakenteissa edellyttää erillistä ympäristölupaa. Mahdollisesta maa-ainesten käsittelystä tulee ilmoittaa hyvissä ajoin ennen toimeen ryhtymistä Keski-Suomen ELY-keskukselle sekä Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos ampumaratojen taustavalleissa tai niiden läheisyydessä, ampumakentillä tai ampumapaikkojen ja näyttösuojien edustoilla suoritetaan maaainesten siirtoa tai vaihtoa, on maa-ainesten mahdolliset haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ja maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava asetuksen 214/2007 mukaisesti. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehitystä ja varauduttava sen hyödyntämiseen. Parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä kaikissa ampumaratatoiminnoissa niin, että päästöt ja ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, joka on tietoinen ampumaradan toimintaajoista, turvallisuusmääräyksistä sekä toimintaa koskevista ympäristölupamääräyksistä. Vastuuhenkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Yhteystiedot on pidettävä ajan tasalla. Pintavesitarkkailu voidaan tehdä hakemuksessa esitetyn mukaisesti passiivikeräimillä ampumaradan ylä- ja alapuolisista pisteistä, mutta tarkkailu tulisi tehdä riittävän ympäristötiedon saamiseksi alkuun kahden vuoden välein. Näytteistä tulisi määrittää lyijy-, arseeni- ja antimonipitoisuus, ph, sameus, sähkönjohtavuus sekä orgaanisen aineksen pitoisuus. Lisäksi virtaamat tulisi mitata esitetyn mukaisesti. Toiminnanharjoittajan tulisi esittää tarkkailusuunnitelma Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle luvan saatua lainvoiman. Ympäristönsuojeluviranomaisen tulisi voida muuttaa tarkkailua, kun riittävä seurantatieto on saatu. Toiminnanharjoittajan on laadittava hakemuksen mukaisesti vuosiraportti ampumarata-alueen käytöstä Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Raportti on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Raportissa on oltava ainakin seuraavat tiedot: Kuvaus ampumaradan toiminnasta seurantakauden aikana, ml. laukausmäärät ampumaradoittain, mahdolliset erityistilanteet, tarkkailun toteutuksen kuvaus mukaan lukien näytteenoton kuvaus, havaintopisteiden sijainnit kartalla riittävällä tarkkuudella,

11 11 näytteenoton yhteydessä tehdyt erityiset havainnot, analyysitulokset sisältäen myös aiempien vuosien tulokset, haitta-aineiden pitoisuuksien kehitystrendit kuvaajina koko tarkkailun ajalta sisältäen myös aiempien vuosien tulokset, vertailu kohdekohtaiseen hyväksyttävään kuormitustasoon ja tarvittaessa muihin relevantteihin vertailuarvoihin, jätteiden määrät ja jätteiden toimituspaikat, johtopäätökset tuloksista ja mahdolliset muutosehdotukset. Toiminnanharjoittajan on viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan muuttamista tai lopettamista, esitettävä Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle yksityiskohtainen suunnitelma ja toteutusaikataulu toiminnan muuttamiseen tai lopettamiseen liittyvistä toimista. ELY keskuksella on ollut lausuntoa antaessaan käytössä lähiasukkaiden hakemuksesta jättämä päivätty muistutus. Tältä osin ELY keskus lausuu seuraavaa: Melumittauksia ei mahdollisesti ole suoritettu lähimmissä ampumamelulle altistuvissa kohteissa. Melumittauksia tulisi täydentää tältä osin. Melun häiritsevyyden arvioimiseksi tulisi hakemusta täydentää melumallinnuksilla. Ampumaratojen melusuojauksia tulisi parantaa mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi lisäämällä ja/tai korottamalla meluvalleja. Lähiasukkaiden muistutuksessa mainittuun epäilykseen, että riistanhoitoyhdistyksellä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia melusuojausten parantamiseen, ei ELY keskus ota kantaa. Lähiasukkaiden muistutuksessa esitetty liikennöinti ei kuulu ympäristöluvassa huomioitaviin seikkoihin. Keuruun kaupungin terveydensuojeluviranomainen: Ympäristölupahakemuksessa esitetyt haulikkoradan meluvallin rakentaminen vuoteen 2021 mennessä ja hirviradan vallien korottaminen ja jatkaminen ovat perusteltuja toimia melutason pienentämiseksi ympäröivissä asuin- ja vapaa-ajankiinteistöissä, jotta varmemmin saavutetaan melutason ohjearvot. Melutason määrittäminen myöhemminkin on perusteltua erityisesti, mikäli naapurusto kokee melun häiritsevänä. Nykyisellään toiminta-ajat ovat laajat ja päivittäiset, mikä voi vaikuttaa melun häiritsevyyden kokemista lisäävänä. Melutason laskemisen ohella toiminta-aikojen laajuuteen on syytä kiinnittää huomiota erityisesti, mikäli naapurusto kokee melun häiritsevänä. Suositeltavaa on lisätä kommunikointia naapuruston kanssa olemalla aktiivinen naapuruston suuntaan keskustelemalla kasvokkain ja antamalla yhteystiedot kenelle esim. soittamalla ilmoittaa melun kuuluessa erityisen häiritsevänä. Tietämällä ajankohta ja vallitsevat ampumis- ja keliolosuhteet voidaan saada tietoa mahdollisen lisäsuojauksen tarpeellisuudesta ja kohdentamisesta. Naapurustoa on syytä tiedottaa erityisen paljon melua aiheuttavista tilanteista kuten kilpailuista ennakkoon. Vaikuttamismahdollisuuksien ja henkilökohtaisen kontaktin on todettu vähentävän melun häiritsevyyttä ja parantavan naapuruston tyytyväisyyttä muiden meluavien kohteiden, esim. kivenlouhimoiden naapurustoissa. Pintaveden velvoitetarkkailuksi esitetyt analyysit (lyijy, antimoni, arseeni, ph, sameus ja orgaanisen aineksen pitoisuus) ovat tarpeen, mutta tiheys kuuden vuoden välein kuulostaa liian harvalta, mikäli todetaan korkeita pitoisuuksia (kuten syyskuussa

12 näytteissä). Alussa on perusteltua määrittää tilanne esim. kahtena peräkkäisenä vuotena useammalla näytteellä ja jos pysytään hyväksyttävissä pitoisuuksissa, harventaa sitten esim. viiden vuoden välein tapahtuvaksi. On myös syytä määritellä, millaisia toimenpiteitä hyväksyttävän päästötason ylitys aiheuttaa, jotta ehkäistään terveyshaittoja aiheuttavien raskasmetallien leviäminen ampumarata-alueen ulkopuolelle ja vesistöihin ja maaperään ja sitä kautta pohjaveteen. Ampumarata-alueen varoitustauluihin maastossa on sisällytettävä maininta, että ampumarata-alueelta poimitut sienet ja marjat saattavat olla terveydelle haitallisia. Sisä-Suomen poliisilaitos: Sisä-Suomen poliisilaitos toteaa lausuntonaan seuraavaa: Pirjonkankaan ampumarata on toiminut paikallaan jo vuosikymmeniä. Tuona aikana ei poliisille ole tullut sen toiminnasta valituksia, eikä sen toiminnassa ole muutoinkaan ollut huomauttamista. Muistutukset ja mielipiteet AA ym. (useita allekirjoittajia): Me allekirjoittaneet asianosaiset emme hyväksy, että Keuruun Riistanhoitoyhdistykselle 1. Myönnetään ympäristölupa koskien Pirjonkankaan ampumaradan toimintaa. 2. Myönnetään lupaa toiminnan aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa. Perustelut: 1. Vuosia jatkunut ampumamelu Suurin osa Pirjonkankaan ampumaradan käytöstä tapahtuu touko - elokuussa arki-iltaisin ja viikonloppuisin aikoina, jolloin paikallisten ihmisten ja loma-asukkaiden pitäisi kyetä rentoutumaan. Olisimme valittaneet ampumamelusta jo kauan sitten, mutta olemme luulleet, että radalla on voimassa oleva ympäristölupa vuoteen 2017 asti. Tämä on ollut yleinen käsitys myös keuruulaisten metsästysammunnan harrastajien parissa. 2. Melumittausten toteutus ja tulokset Mittauspisteet eivät mielestämme ole niissä paikoissa, joissa asukkaat altistuvat eniten melulle. Ne eivät siten anna todellista kuvaa meluhaitasta. Mittauspiste 2 on sekä hirvi- että haulikkorataan nähden hieman sivusektorissa. Etelän suunnassa oli melu pitänyt mitata ainakin Mustalammen itärannalla olevan lomamökin kohdalta (etäisyys 730 m) ja Rimpilän talolta (1050 m), jolloin olisi saatu oikea kuva haulikon aiheuttamasta melukuormasta. Mittauspiste 3 sijaitsee hakemuksesta poiketen noin 1500 m päässä haulikkoradasta (raportissa 1230 m). Lähin vakituisesti asuttava talo (kartassa Soidinmaa) sijaitsee 830 m päässä haulikkoradasta. Nyt mittauksen tulos 1500 m päässä on 68 db, joka sekin (keskiarvo) ylittää valtioneuvoston asetuksen rajan. Hakemuksesta ei käy selvästi ilmi, että onko haulikolla ammuttu kaikki laukaukset samaan suuntaan (itä) vai onko laukauksilla haettu skeet- / trap ammunnan tyyppistä hajontaa. Trap-radalla on ammuttu vain 10 laukausta, kun kierroksella heitetään 25 kiekkoa eri suuntiin. Haulikon ampumasuunta on merkitty itään. Tosiasiassa ampumasektori vaihtelee pohjoisen ja etelän välisessä sektorissa (150 o ). Kaakkoeteläsektoriin (Rimpilä) ammutaan arviolta % haulikon laukauksista.

13 13 Hakemuksen mittaustulokset ovat varsin matalia verrattaessa niitä mm. BAT-selvityksen laskentamalleihin. 3. Meluvallin rakentaminen Riistanhoitoyhdistys aikoo rakentaa meluvallin vuoteen 2021 mennessä. Aikaa rakentamiseen on vain 3 4 vuotta. Meluvallin pituus on noin 180 metriä ja korkeus 15 metriä. Sen rakentamiseen tarvitaan maamassoja noin 350 m 3 /jm ja yhteensä noin m 3. Ramboll Finland Oy on Suomen johtava konsulttiyhtiö ampumaratojen rakentamisessa. Se käyttää kustannuslaskelmissaan yksikköhintana arvoa 4 /m 3, kun materiaali saadaan paikalta. Em. perusteella meluvallin rakentaminen maksaisi yli Kuten hakemuksessa todetaan, on alueen jäljellä oleva maakerros ohut. Tämä tarkoittaa, että kaikki meluvallin maa-ainekset on kuljetettava muualta. Tällöin kustannus on huomattavasti suurempi. Riistanhoitoyhdistyksen vuosibudjetti on noin Meluvallin rakentaminen on käytännössä mahdotonta Riistanhoitoyhdistyksen voimavaroin. Olemme myös keskustelleet asiasta useiden riistanhoitoyhdistyksen jäsenten kanssa ja kaikki ovat todenneet, että jäsenistö ei tule koskaan hyväksymään näin massiivista suunnitelmaa. 4. Trap-radan katoksen rakentaminen ja radan kääntäminen etelään Hakemuksessa todetaan, että meluhaitan vähentämiseksi trap-rataa voisi kääntää hieman etelään ja radalle voisi rakentaa ampumakatoksen. Tällä viitataan ilmeisesti melun vähentämiseen mittauspisteessä 3. Kääntäminen tarkoittaisi käytännössä meluhaitan lisääntymistä kaakon ja etelän suunnissa olevissa asumuksissa. Katoksella ei voi leikata haulikon piipun suuntaan lähtevää melua (BATselvitys). 5. RHY:n lakisääteiset velvoitteet Hirven / karhun ampumakoesuorituksissa ammutaan noin 1000 laukausta vuodessa. Metsästäjätutkintoon liittyvään koulutukseen riittää muutama sata laukausta. Lakisääteisillä velvoitteilla ei voi perustella hakemuksen laukausmääriä. 6. Pirjonkankaalla käyvät ampujat käyttävät erittäin paljon Haukilammentietä, koska se on paremmassa kunnossa kuin vanha Haapamäentie. Tie on mutkainen ja liikenne lisää onnettomuusriskiä tienvarren asukkaiden kanssa. Riistanhoitoyhdistys ei ole tienhoitokunnan osakas eikä maksa asiakkaidensa tienkäyttöä. Lopuksi toteamme, että olemme kärsineet ampumamelusta jo vuosikausia. Puolustusvoimien entiset radat otetaan käyttöön tulevana kesänä ja niitä kehitetään siten, että siellä voidaan lähivuosina harjoitella monipuolisesti laadukkaissa ja turvallisissa olosuhteissa. Emme vastusta metsästystä emmekä ammunnan harjoittelua, mutta nyt koemme sen aiheuttaman haitan kohtuuttomaksi. Toivomme, että päätösvastuussa olevat viranomaiset ottavat huomioon edellä mainitut perustelut siten, että hakemusta ei hyväksytä ainakaan esitetyssä laajuudessa. Muistutuksen allekirjoitustilaisuudessa AB ja BB nostivat esiin erityisesti heihin kohdistuvan taloudellisen haitan, jota ei enää voitu lisätä varsinaiseen asiakirjaan, jonka kaikki muut olivat allekirjoittaneet. AB ja BB vuokraavat Haukilammen tien alkupäässä sijaitsevaa kesämökkiä lomalaisille. Vuokraustoimintaa haittaa merkittävästi se, että lomalaisilta tulee usein valituksia jokailtaisesta ammunnasta Pirjonkankaan ampumaradalla. Nämä vieraat eivät tule uudestaan eikä heidän kokemuksensa houkuttele uusia vieraita, sillä positiiviset kertomukset ovat tehokas keino saada uusia asiakkaita. Viime vuosina on usein tullut tilanteita, jossa lomalaiset erityisesti lapset ja

14 14 lemmikit häiriintyvät ampumamelusta ja keskeyttävät lomansa. Viimeksi viime kesänä lapsiperhe oli keskeyttänyt lomansa muutaman päivän jälkeen ja vaatinut rahansa takaisin. Heidän lapsensa olivat pelänneet ampumamelua. Rantalehdon Eräkerho ry: Kantamme ko. asiaan on seuraava: Rata on välttämätön metsästysseurallemme (31 jäsentä/4500 ha), jonka maat ja majoituskämpät sijaitsevat pääosin Keuruun kaupungin alueella. Jäsenemme tarvitsevat harjoitus- ja kohdistusratoja ampumataitojen ylläpitämiseksi. Pirjonkangas on sopivan lähellä tähän tarkoitukseen. Myös hirvi/karhukokeen suoritusmahdollisuutta on aina käytetty hyväksi. Suojärven Erä ry: Pidämme metsästysseurassamme erittäin tärkeänä, että Pirjonkankaan ampumarata voisi jatkaa toimintaansa nykyisessä muodossaan. Ampumaharjoittelu ja aseen käsittely on ensiarvoisen tärkeätä turvallisen jahdin onnistumiseksi. Radan sulkeminen vaikeuttaisi harjoittelumahdollisuutta sekä ampumakoesuorituksia merkittävästi. Metsästysseuraamme kuuluu 23 jäsentä. Valkealahden Erämiehet ry: Keuruun riistanhoitoyhdistys hakee ympäristölupaa ampumaradalleen ja on pyytänyt Keuruun metsästysseuroilta lausuntoa ampumaradan tarpeellisuudesta seurallemme. Seuramme on liittynyt jäseneksi Keuruun Ampumaratayhdistys ry:en, joka pitää Keuruun Ampumaratakeskusta (radalle on myönnetty ympäristölupa ja ampumaratalupa). Tulevaisuudessa ampumaurheilukeskus pystyy tarjoamaan kaikki ampumaurheiluun liittyvät harrastustoiminnat seurallemme ja sijaitsee lähempänä seuramme toiminta-aluetta. Keuruun Riistanhoitoyhdistyskin voi tulevaisuudessa vastaanottaa tarvittavat ampumakoesuoritukset / -koulutukset vuokraamalla rata-aikaa Keuruun Ampumaurheilukeskukselta. Pirjonkankaan ampumasuunnassa etelässä 1,2 2,3 km sijaitsee monta taloutta, joita ei lupahakemuksen karttaliitteessä ole huomioitu eikä melumittauksia suoritettu niiden osalta. Kaikesta huolimatta puollamme ympäristölupaa, joka mahdollistaa pienimuotoisen (alle laukausta / v) ampumaradan ylläpidon Pirjonkankaalla, jolloin Keuruun riistanhoitoyhdistyksellä säilyy mahdollisuus vastaanottaa lakisääteiset ampumakoesuoritukset ja antaa koulutukset metsästäjille. Sammatin Jahti ry: Metsästystä tai ampumaharrastusta aloittelevalle on ehdottoman tärkeää, jo turvallisuuden takia, että toiminnot voi tehdä siihen tarkoitukseen rakennetulla paikalla ja alueella. Onnistuneen ja turvallisen metsästyksen ja ampumaharjoittelun kulmakivi on ampumaradoilla tapahtuva aseenkäsittely ja ampumaharjoittelu. Keuruun alueella olevien metsästys- ja ampumaseurojen tärkein harjoittelupaikka on Pirjonkankaan ampumarata, lisäksi se sijaitsee etäisyyksien puolesta keskeisellä paikalla. Hirvenmetsästyksessä vaadittavan lakisääteisen ampumakokeen voi myös suorittaa Pirjonkankaan ampumaradalla. Sammatin Jahti ry:n kannalta on tärkeää, että meillä on käytössä erinomainen ja tarkoitukseen sopiva harjoittelupaikka. Yhdistys tukee varauksettomasti Pirjonkankaan ampumaradan ympäristölupahakemusta. Ruinun Jahti ry: Metsästyksen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että on paikka, jossa voi harjoittaa aseenkäsittely- ja ampumaharjoittelua. Ampumarata on myöskin oivallinen paikka tavata saman alan harrastajia ja sillä on näin myöskin sosiaalinen merkitys. Pirjonkankaan ampumarata täyttää nämä kaikki kriteerit ja toivomme, että sen toiminta jatkuisi nykymuodossaan edelleenkin.

15 15 Suomen riistakeskus Keski-Suomi: Riistanhoitoyhdistys on riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetussa laissa tarkoitetun riistanhoitomaksun maksaneiden metsästäjien omatoimisuuteen perustuva itsenäinen toimija, jolla on oma maantieteellinen toiminta-alue. Suomessa on 295 riistanhoitoyhdistystä. Riistanhoitoyhdistys on riistahallinnon paikallistason yksikkö, jonka toiminta-alue on yhden tai useamman kunnan alue tai kylärajoihin rajoittuen osa suurkuntaa. Riistanhoitoyhdistys on julkisoikeudellinen yhdistys, joka vastaa kestävän riistatalouden edistämisestä toiminta-alueellaan, huolehtii metsästäjien vapaaehtoistoiminnan edistämisestä ja organisoinnista sekä hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät. Riistanhoitoyhdistysten toiminta rahoitetaan pääasiassa metsästäjiltä kerättävillä riistanhoitomaksuvaroilla. Keuruun riistanhoitoyhdistyksessä oli vuonna 2016 metsästyskortin lunastaneita metsästäjiä 951. Riistanhoitoyhdistyksen tehtävät säädetään riistahallintolaissa (14 ). Riistanhoitoyhdistyksen julkiset hallintotehtävät ovat: 1) metsästyslaissa tarkoitettujen ampumakokeiden sekä riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetussa laissa tarkoitettujen metsästäjätutkintojen järjestäminen; 2) riistavahinkolain 25 :ssä tarkoitettuihin maastotarkastuksiin osallistuminen; 3) metsästyslain noudattamisen valvonnasta vastaavien viranomaisten avustaminen metsästyksen valvonnassa; sekä 4) muut riistanhoitoyhdistykselle tämän tai muun lain mukaan kuuluvat julkiset hallintotehtävät. Riistanhoitoyhdistyksen muut tehtävät ovat: 1) kestävän riistatalouden edistäminen; 2) kestävän, turvallisen ja eettisesti hyväksyttävän metsästyksen edistäminen; 3) riistanhoidon, riistaeläinkantojen kestävyyden ja elinvoimaisuuden sekä riistan elinympäristöjen hoidon ja riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen; 4) metsästykseen, riistatalouteen ja riistaeläimiin liittyvien asiantuntija-, koulutus- ja neuvontapalveluiden tuottaminen sekä näihin liittyvä tiedotus ja viestintä; sekä 5) muiden sille säädettyjen tai maa- ja metsätalousministeriön tai Suomen riistakeskuksen määräämien tehtävien suorittaminen. Riistanhoitoyhdistyksen tärkein julkinen hallintotehtävä on ampumakokeiden järjestäminen. Hirvieläimiä (hirvi, valkohäntäpeura, metsäkauris) tai karhua rihlatulla luotiaseella metsästettäessä ampujana saa toimia ainoastaan se, joka on suorittanut ampumakokeen. Vuonna 2016 Keuruun riistanhoitoyhdistys otti vastaan 174 ampumakoesuoritusta. Ampumakoe voidaan suorittaa vain hyväksytyllä ampumaradalla. Metsästäjiltä edellytetään myös ampumaharjoittelua paitsi ampumakoetta, myös turvallista ja eettisesti hyväksyttävää metsästystä varten. Riistanhoitoyhdistys hoitaa myös poliisin kanssa tehdyn suurriistavirka-apusopimuksen (SRVA) mukaisesti hirvieläin ja suurpeto-onnettomuudet alueellaan. Myös SRVA on riistanhoitoyhdistyksen lakisääteinen tehtävä. Riistanhoitoyhdistyksen nimeämät SRVA -henkilöt etsivät ja lopettavat liikenteessä loukkaantuneet hirvieläimet ja suurpedot sekä tarvittaessa karkottavat poliisin määräyksestä mahdolliset ongelmalliset suurpedot. Keuruun riistanhoitoyhdistyksellä oli vuonna 2016 yhteensä 31 SRVA tapahtumaa. SRVA toiminta vaatii ampumaharjoittelua. Ampumarata on riistanhoitoyhdistykselle välttämätön lakisääteisten tehtävien (ampumakoe, SRVA) asianmukaiseen hoitamiseen. Ellei yhdistyksellä ole käytössä omaa ampumarataa, joutuu se hankkimaan palvelun muualta. Myös metsästäjien ampumaharjoitteluun täytyy olla mahdollisuus edullisesti ja kohtuullisen lähellä. Ko-

16 16 kemuksesta tiedämme, että ellei ampumarataa ole lähellä käytettävissä, metsästäjät harjoitteleva ja kohdistavat aseensa epävirallisissa paikoissa kuten soramontuilla ja peräpelloilla. Tästä on pitkälle päästy eroon, toivottavasti tähän ei enää palata. Ampumaharrastusfoorumi: Ammunta on maassamme hyvin suosittu ja perinteikäs harrastus. Ampumaratoja tarvitaan, jotta ampuminen ja taitojen kehittäminen voi tapahtua valvotusti, turvallisesti ja ympäristöystävällisesti sille tarkoitetulla ja suunnitellulla alueella. Ampumaharrastusfoorumi kaikkien asealan toimijoiden edunvalvojana puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Pirjonkankaan ampumaradalle. Keuruun riistanhoitoyhdistyksen Pirjonkankaan ampumaradalla on hirvi- (75/100 m), villikarju-, skeet- ja trap-radat sekä SRVA-rata. Pirjonkankaan ampumarataa käyttävät pääasiassa metsästäjät, reserviläiset, kilpa-ampujat sekä SRVA-henkilöstö. Rata on alueellisesti merkittävä, mutta haulikkoratojen osalta Pirjonkankaan ampumaradalla on erityinen arvo myös maakunnallisella tasolla johtuen Keski-Suomen erittäin harvasta haulikkorataverkostosta. Ampumaharrastusfoorumi on ammunnan harrastusta edistävien järjestöjen yhteenliittymä, tavoitteena on turvata ammunnan harrastusmahdollisuudet maassamme myös tulevaisuudessa. Ampumaharrastusfoorumin tehtävänä on yhteisvoimin vaikuttaa päättäjiin valtakunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla ampumaharrastusmahdollisuuksien turvaamiseksi. Ampumaharrastusfoorumin muodostavat ampumaurheilujärjestöistä Suomen Ampumaurheiluliitto; metsästysjärjestöistä Suomen Riistakeskus ja Suomen Metsästäjäliitto; reserviläisjärjestöistä Maanpuolustuskoulutusyhdistys, Reserviläisurheiluliitto, Suomen Reserviupseeriliitto ja Reserviläisliitto sekä Maanpuolustuskiltojen liitto. Lisäksi jäsenkuntaan kuuluvat Asealan Elinkeinonharjoittajat ry ja Asehistorian Liitto ry. Aseen hallussapitolupia on Suomessa arviolta noin henkilöllä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu hallintolain 34 :n mukaisesti mahdollisuus vastineen antamiseen lausunnoista ja muistutuksista sähköpostitse lähetetyllä kirjeellä. Hakija antoi vastineensa sähköpostitse. Vastine sisältää erillisen Tmi Rauno Pääkkösen vastineen meluun kohdistuvista valituksista. Keuruun riistanhoitoyhdistys: Pirjonkankaan ampumarata on alueellisesti / seudullisesti merkittävä ja haulikkoratojen osalta sillä on erityinen arvo myös maakunnallisella tasolla johtuen Keski-Suomen erittäin harvasta haulikkorataverkostosta. Ampumarata on Keuruun riistanhoitoyhdistyksen omistuksessa. Ampumaradan toimintaan kuuluu harjoitteluammuntaa, SRVA (suurriistavirka-apu)-ammuntaa, ampumakouluja ja kilpailuja. Ampumarataa käyttävät metsästäjät, ampumaharrastajat, seurat sekä viranomaiset. Käyttäjiä on noin n. 850 henkilöä vuosittain. SRVA-rataa hyödynnetään yhteistyössä poliisin kanssa. Tämän lisäksi poliisi käyttää rataa taktisten ammuntojen harjoitteluun. Ampumaradalla on tehty vuosien mittaan perusparannustoimenpiteitä liittyen mm. melunleviämisen torjuntaan sekä turvallisuuden ja viihtyisyyden parantamiseen. Alueella on voimassa Ympäristöministeriön vahvistama Keski-Suomen maakuntakaava, joka sai lainvoiman Ampumarata-alue on merkitty maakuntakaavassa kaavamerkinnällä e/a, jolla osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävä ampumarata-alue. Metsästys on suomalaiselle elämänmuodolle ominaisen eräkulttuurin harrastamisen jatkumo, jonka edellytykset on tärkeätä turvata. Metsästyksen harrastajia on yksin

17 17 Keski-Suomessa noin henkilöä. Metsästyksen harrastaminen vaatii turvalliset harjoitteluolosuhteet, jotta riittävät aseenkäsittely-ampumataidot voidaan oppia. Metsästyksen harjoittamiseen liittyy myös riistanhoidollinen näkökulma. Metsästystä harrastavat myös nuoret ja ammunta on myös kilpaurheilua, jossa Suomi on menestynyt mm. olympiatasolla. Hakija kiittää lausunnonantajia ja on ilahtunut, että rata koetaan usean muistutuksen jättäjän toimesta tärkeäksi. Valkealahden Erämiehet ry:n lausuntoon hakija haluaa muistuttaa, ettei Pirjonkankaan ampumaradan toiminta ole kilpailevaa toimintaa rakenteilla olevalle Keuruun ampumaurheilukeskukselle, vaan ampumarata ja tulevaisuudessa ampumaurheilukeskus täydentävät erinomaisesti toisiaan. Hakija toteaa, että Keuruun ampumaurheilukeskuksen ympäristölupa kattaa nykyisellään luotiaseradat, ei suunnitteilla olevia haulikkoratoja. Aikajänne ratakeskuksen hankkeiden suunnittelussa, rahoituksen hakemisessa ja rakentamisessa on pitkä, joten on metsästäjien etu, että on olemassa myös vaihtoehtoinen harjoittelupaikka. Voimassa oleva ympäristölupa ei ole este melusta valittamiselle. Riistanhoitoyhdistyksen lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen muodostaa vain osan laukausmääristä ja toimii siten osittaisena perusteena niin toiminnalle kuin esitetyille laukausmäärille. Hakijan tavoitteena ei kuitenkaan ole vain turvata minimiedellytyksiä, vaan luoda mahdollisuudet monipuoliselle metsästysammuntaharjoittelulle. Vain tällä tavalla toimimalla voidaan edistää turvallista aseenkäsittelyä sekä tarkkaa ja eettistä riistalaukausta. Kuten ELY-keskuksen lausunnossa on todettu, lähiasukkaiden muistutuksessa esitetty liikennöinti ei kuulu ympäristöluvassa huomioitaviin seikkoihin. Lähiasukkaiden ja Valkealahden Erämiehet ry:n muistutuksissa viitataan Puolustusvoimien entisiin ratoihin ts. keskeneräiseen Keuruun ampumaurheilukeskushankkeeseen. Ratojen keskinäiset suhteet eivät ole peruste arvioida ympäristöluvan ehtojen täyttymisen edellytyksiä. Ja toisin kuin Valkealahden Erämiehet ry:n lausunnossa todetaan, Keuruun ampumaurheilukeskushankkeen haulikkoradoille on haettava ympäristöluvan muutosta ennen hankkeen etenemistä. Lähiasukkaiden muistutukseen meluvallin rakentamisen yksityiskohdista hakija korjaa, että Pirjonkankaan ampumaradalle ei ole tarkoitus rakentaa 180 metriä pitkää ja 15 metriä korkeaa vallia. Hakemuksessa on esitetty BAT:in mukaisia mahdollisuuksia estää haulien leviäminen ampumarata-alueen ulkopuolelle, mutta riistanhoitoyhdistyksen hankittua lisämaata ei haulivallin rakentamiselle ole tarvetta. Tällöin myöskin spekuloinnit vallin rakentamisen aiheuttamista kustannuksista ovat täysin perusteettomia. Toisekseen meluvallin rakentamisen mahdottomuus ei ole muistutuksen aihe, viranomainen ei saa ottaa kantaa, miten ohjearvoihin päästään. Hakija haluaa myös muistuttaa, ettei siviiliampumaradoilla toteuteta rakenteita BAT:in ja puolustusvoimien listahintojen mukaan, vaan käytetään kierrätysmateriaaleja, mm. ylijäämämaita tai kuitusavea kuten Rajamäen radalla Laukaassa ja Keuruun ampumaurheilukeskushankkeessa. Hakija painottaa, että mm. hirviradan tausta- ja välivalleja on korotettu ja ampumakopin äänieristystä parannettu. Haulikkoradan itä- ja eteläpuolelle rakennetaan meluvalli pienentämään melun ja haulien leviämisaluetta. Toimenpiteet vähentävät ampumaradalta leviävää melua erityisesti idän suuntaan. Hakija on valmis keskustelemaan toiminta-aikoja rajoituksista ja tulee parantamaan kommunikointia naapuruston kanssa sekä merkitsee ampumaradan toiminta-ajat ampumaradalle sijoitettaviin tauluihin. Pintaveden velvoitetarkkailun osalta hakija toteaa, että korkeammat pitoisuudet syyskuussa 2016 otetuissa näytteissä johtuivat erittäin suurella todennäköisyydellä seisovasta vedestä. Tarkkailusuunnitelmassa hakija on esittänyt seurantapis-

18 18 teiden sijoittamista kohtiin, joissa näytteet saataisiin virtaavasta vedestä. Hakija hyväksyy sekä ELY-keskuksen, että Ympäristöterveydenhuollon ehdotuksen näytteenottotiheyden muutoksesta ja ehdottaa, että näytteet otetaan kahden vuoden välein vuosina , jonka jälkeen näytteenottotiheys voidaan harventaa parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaiseksi, jos pitoisuudet ovat alle riskinarvioinnissa määritetyn suurimman sallitun päästötason. Ampumarata-alue on suljettu alue, jossa liikkuminen on ulkopuolisilta kielletty. Rata-alue on rajattu kolminkertaisella piikkilanka-aidalla. Lisäksi rajalla on kylttejä varoittamassa ampumarata-alueesta. Näin ollen hakija ei pidä tarpeellisena lisätä mainintaa ampumarata-alueelta poimittujen sienten ja marjojen mahdollisista terveyshaitoista. ELY-keskuksen esitys lyijyhaulikielloksi ei ole parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteiden mukainen. Tutkimusten mukaan Suomessa yleisesti käytössä olevien savikiekkojen massasta noin 0,2-2,5 % on PAH-yhdisteitä. Näiden liukoisuus on kuitenkin heikkoa eli yhdisteet pysyvät pääosin sitoutuneena kiekkomateriaaliin. Tmi Rauno Pääkkönen: Meluun kohdentuvien valitusten vastineita: Keuruun kaupungin terveydensuojeluviranomainen: Melun osalta ei kommentoitavaa. Viime kesän mittauksiin haimme mittausolosuhteet, jotka soveltuivat tuulen takia parhaiten ampumasuunnassa oikealle sivulle ja etelään. Emme vastusta lisämittauksia toisissa sääoloissa. Toiminta-ajoista ja viestinnästä naapuruston välillä voidaan keskustella. Asukkaiden valitus: 1. Mittauspisteet valittiin radan ympäristöstä. Läntisin piste on lähin, eteläisin on lähin, lähinnä itäisin piste olisi voinut olla lähempänäkin. Sitäkin pistettä tarkastelimme jossakin vaiheessa. Yleensä kaikkia asuntojen pihamaita ei kannata mitata ja ympäristömelun mittausohjeissa annetut sääolot rajaavat mittaussuuntia. 2. Lausunnon mittaustuloksista nähdään, että haulikolla skeetissä on ammuttu eri suuntiin ja siitä tulee mittausarvojen eroja, ne eivät ole mittausvirhettä. Hajonta aiheutuu ampumasuuntien lisäksi säätilasta ja tuulen puuskista. 3. Ohjearvojen mukainen melu ei ole sietämätöntä melua ja loma-asunnoille esitetyt ohjearvot eivät ylittyneet. Vakituisen asuntokäyttöön rakennettu talo ei muutu loma-asunnoksi sillä, että siellä asutaan ajoittain? 4. Se, että kaupunkiin rakennetaan toista ampumaurheilukeskusta, ei poista sitä, että jos ympäristöluvan ehdot toteutuvat, se ei voi olla luvan myöntämisen este. Se on oikeudellisesti väärä olettama. 5. Valituksessa ei ole esitetty ihmisten reaktioita (häiritsevyys, terveyshaitta tms) ja huomio kiinnitetään vain melumittaukseen. Ampumaharrastusfoorumi: Ei kommentoitavaa. Keski-Suomen ELY keskuksen lausunto: Täydentävien melumittausten ja melumallin osalta voidaan menetellä esitetyllä tavalla, vaikka ne eivät välttämättä tuo uutta tilannetietoa. Toiminta-aikoja tarkasteltaneen lupakäsittelyn yhteydessä. Sisä-Suomen poliisi: Ei kommentoitavaa. Suomen Riistakeskus Keski-Suomi: Ei kommentoitavaa. Keskustelemme ja pohdimme asiaa mielellämme tarkemmin.