TOIMINTAKERTOMUS 2016

Transkriptio

1 Toimintakertomus 2016 Satakunnan Museo

2 TOIMINTAKERTOMUS 2016

3

4 SISÄLLYSLUETTELO YLEISKUVAUS TOIMINNASTA 5 HALLINTO KULTTUURILAUTAKUNTA 5 MUUT LÄSNÄOLIJAT LAUTAKUNNAN KOKOUKSISSA. 5 MUSEON JÄSENYYDET. 6 HENKILÖKUNTA SATAKUNNAN MUSEO 6 LUONTOTALO ARKKI. 7 ROSENLEW-MUSEO 8 RAKENNUSKULTTUURITALO TOIVO & KORSMANIN TALO 8 HENKILÖKUNNAN TYÖHÖN LIITTYVÄT EDUSTUKSET JA JÄSENYYDET.. 9 HENKILÖKUNNAN OPINTOMATKAT JA KOULUTUSTILAISUUDET 10 HENKILÖKUNNAN PITÄMÄT LUENNOT.. 12 TOIMITILAT JA MUSEOYKSIKÖT MUSEORAKENNUS 13 KOKOELMAVARASTOT.. 13 LAVIAN KOTISEUTUMUSEO.. 14 MUSEOHINAAJA SANTTU. 14 LUONTOTALO ARKKI JA SATAKUNTA-ARKISTO.. 14 ROSENLEW-MUSEO.. 15 RAKENNUSKULTTUURITALO TOIVO & KORSMANIN TALO.. 15 PROJEKTITOIMINTA SATAKUNNAN HISTORIAN JATKOKIRJOITTAMINEN.. 15 SVEN-ERIK ROSENLEWIN HENKILÖHISTORIA HANKE.. 16 SUOMI SYÖ JA JUO JATKOHANKE 16 TALOUS VALTIONOSUUS 17 TOIMENPITEET JA TAVOITETASOT 2016 SATAKUNNAN MUSEON TALOUS ARVIO / TILINPÄÄTÖS TALOUDEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TOIMINTAYKSIKÖITTÄIN. 19 TULOSALUEEN MENOJEN JA TULOJEN JAKAUTUMINEN LAJEITTAIN 19 RAHASTOT. 20

5 TOIMINTAVUOSI YKSIKÖITTÄIN SATAKUNNAN MUSEO YLEISKATSAUS TOIMINTAVUOTEEN KOKOELMAT. 23 ESINEKOKOELMAT. 23 KUVAKOKOELMAT 23 KÄSIKIRJASTO JA ARKISTO.. 23 KOKOELMIEN HOITO JA KONSERVOINTI. 23 LAINAUSTOIMINTA. 24 LAHJOITTAJAT. 25 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO JA SUOJELU SEKÄ ANTIKVAARISET ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT. 27 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINNIT. 28 RAKENNUSINVENTOINTI.. 28 ARKE0LOGISET INVENTOINNIT JA TARKASTUSMATKAT 28 ARKEOLOGINEN VALVONTA JA TUTKIMUS 28 ARKEOLOGISET SELVITYKSET. 28 TARKASTUSMATKAT.. 29 MAAKUNNALLINEN MUSEOTYÖ.. 29 SATAKUNNAN MUSEO JA YLEISÖ NÄYTTELYTOIMINTA. 29 AVOINNAOLO, PÄÄSYMAKSUT, KÄVIJÄT JA OPASTUKSET 32 KOULUT JA PÄIVÄKODIT 32 TAPAHTUMATOIMINTA. 33 MUSEOKAUPPA. 37 KAHVILA-RAVINTOLA MUSEO. 37 SATAKUNNAN MUSEON YSTÄVÄT RY.. 37 JULKAISUTOIMINTA. 38 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI 38 MUSEON TUKIJAT 39 LAVIAN KOTISEUTUMUSEO 39

6 LUONTOTALO ARKKI YLEISKATSAUS TOIMINTAVUOTEEN.. 40 KOKOELMAT LUONNONTIETEELLISET KOKOELMAT.. 40 LAINAUSTOIMINTA. 40 LAHJOITTAJAT LUONTOTALO ARKKI JA YLEISÖ NÄYTTELYTOIMINTA. 41 AVOINNAOLO, PÄÄSYMAKSUT, KÄVIJÄT JA OPASTUKSET.. 42 KOULUT JA PÄIVÄKODIT 42 TAPAHTUMATOIMINTA. 42 MUSEOKAUPPA. 44 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI.. 44 ROSENLEW-MUSEO YLEISKATSAUS TOIMINTAVUOTEEN KOKOELMAT 45 ESINEKOKOELMAT, KUVAKOKOELMAT, KÄSIKIRJASTO JA ARKISTO.. 45 LAHJOITTAJAT 45 ROSENLEW-MUSEO JA YLEISÖ NÄYTTELYTOIMINTA AVOINNAOLO, PÄÄSYMAKSUT, KÄVIJÄT JA OPASTUKSET. 47 KOULUT JA PÄIVÄKODIT. 47 TAPAHTUMATOIMINTA.. 47 MUSEOKAUPPA.. 48 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI 48 MUSEON TUKIJAT 48 RAKENNUSKULTTUURITALO TOIVO YLEISKATSAUS TOIMINTAVUOTEEN 49 KOKOELMAT 49 ESINEKOKOELMAT 49 KUVAKOKOELMAT 49 KÄSIKIRJASTO. 49 MATERIAALINÄYTTEET KOKOELMIEN HOITO JA KONSERVOINTI LAHJOITTAJAT. 50 KORJAUSNEUVONTA 50 RAKENNUSKULTTUURITALO TOIVO JA YLEISÖ NÄYTTELYTOIMINTA 50 AVOINNAOLO, PÄÄSYMAKSUT, KÄVIJÄT JA OPASTUKSET.. 51 KOULUT JA PÄIVÄKODIT 51 TAPAHTUMATOIMINTA.. 53 MYYMÄLÄ 53 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI 53

7 SATAKUNNAN MUSEON YKSIKKÖJEN AVOINNAOLOAJAT.. 54 SATAKUNNAN MUSEON YKSIKKÖJEN PÄÄSYMAKSUT 55 TILASTO-OSUUS - SATAKUNNAN MUSEO LUKUINA YLLÄPIDETYT DOKUMENTIT ASIAKASKONTAKTIT, VAIHTUVAT NÄYTTELYT MUUT YLEISÖTILAISUUDET, ANTIKVAARISET ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT AVOINNAOLOPÄIVÄT JA TUNNIT

8 5 SATAKUNNAN MUSEO YLEISKUVAUS TOIMINNASTA Satakunnan Museon ja sen yksikköjen Rakennuskulttuuritalo Toivon, Luontotalo Arkin ja Rosenlew-museon toiminnan tarkoituksena on Porin ja Satakunnan henkisen ja aineellisen kulttuuriperinnön sekä luonnonperinnön ja kulttuuriympäristöjen dokumentoiminen, tallentaminen, vaaliminen ja esitteleminen elämyksiä ja tietoa jakamalla. HALLINTO Satakunnan Museo on Porin kaupungin ylläpitämä laitos ja se toimii kaupungin kulttuurilautakunnan alaisuudessa. KULTTUURILAUTAKUNTA Puheenjohtaja Hanna Hildén, varajäsenenä Marju Sjösten. Varapuheenjohtaja Eija Hakala, varajäsenenä Sini-Charlotta Kamberg Helena Isoviita, varajäsenenä Aulikki Harju. Jori Lope, varajäsenenä Mauri Viitanen Antti Pekola, varajäsenenä Jussi Kuusiniemi Jani Forström, varajäsenenä Paula Kivimäki Ulla Nordman, varajäsenenä Terttu Nuolivaara Sara Palenius, varajäsenenä Satu Joensuu Hannes Tiira, varajäsenenä Vesa Turvanen Jorma Rinnemäki, varajäsenenä Reijo Lehto Helena Kilpi, varajäsenenä Irma Anttila. Toni Sillanpää, varajäsenenä Jani Wahlman Marjatta Salonen, varajäsenenä Ari Paltamaa. MUUT LÄSNÄOLIJAT LAUTAKUNNAN KOKOUKSISSA Kaupunginhallituksen edustajana oli Martti Lundén. Nuorisovaltuuston edustajana oli Adalmina Rosendahl. Lautakunnan sihteerinä oli kulttuurijohtaja Jaana Simula. Kulttuurilautakunta kokoontui 7 kertaa ja museonjohtajan esittelemänä Satakunnan Museon asioita käsiteltiin 26 pykälässä.

9 6 Kulttuuritoimen voimaan astuneen johtosäännön (KV ) mukaan laitoksen johtaja esittelee lautakunnalle sekä toimeenpanee laitosta koskevat asiat. Esittelijät muodostavat yhdessä johtoryhmän, joka valmistelee kulttuuritoimen yhteiset asiat lautakuntaan. MUSEON JÄSENYYDET Satakunnan Museo oli Suomen museoliiton 1. lk:n jäsen. HENKILÖKUNTA Satakunnan Museon toimipisteiden henkilökunnasta toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa oli 25 henkilöä. Työsuhteista virkasuhteita oli neljä ja työsopimussuhteita 21. SATAKUNNAN MUSEO Toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet Ruohonen Juhani, museonjohtaja Aartolahti Akuliina, maakuntatutkija Aho Mervi, kuva-arkistonhoitaja Grönman Tarja, asiakaspalveluassistentti Hannula Markku, näyttelymestari, eläkkeelle alkaen Jakomaa Johanna, amanuenssi (kulttuurihistorialliset kokoelmat) Kaarto Sari, museoassistentti Koivisto Leena, amanuenssi (arkeologia) Koskinen Lotta, asiakaspalveluvastaava Lindewall Kaisa, esinekonservaattori Nummelin Liisa, rakennustutkija Nybacka Pirjo, toimistosihteeri Saarinen Sirpa, toimistonhoitaja Seppälä Jaana, tekstiilikonservaattori Tulkki Carita, museolehtori Määräaikaiset työsuhteet Oppaina tarvittaessa Aroui Nadia, kesätyöntekijä/avoinnapito Häyry Fanny, kesätyöntekijä/toimisto Jaakola Hanna, kesätyöntekijä/luettelointi Joukio Olli, tutkija/tilausinventoinnit , , Juvonen-Saukko Vilja, kesätyöntekijä/lavian kotiseutumuseo Kaarnametsä Helene, kesätyöntekijä/rakennusinventointi Kaivola-Häyry Riikka, projektisuunnittelija/museon perusnäyttelyn uusiminen Kuusikari Sanna, kesätyöntekijä/rakennusinventointi Porkkala Joonatan, kesätyöntekijä/kuvaskannaukset Putaja Emma, kesätyöntekijä/avoinnapito Rosenholm Heikki, kesätyöntekijä/kuvaluettelointi Vasko Tiina, tutkija/tilausinventoinnit Lasten syntymäpäiväkierroksilla oppaina ovat toimineet Fanny Häyry ja Vilma Hildén. Lavian kotiseutumuseossa opastuksia on hoitanut Annika Aarnio.

10 7 Satakunnan Museon, Luontotalo Arkin ja Rosenlew-museon avoinnapidon sijaisuudet Heininen Marja-Leena Häyry Fanny 6.9. Laine Marja , 28.6., , 10.6., 3.6., , 21.5., 6.5., 29.4., , 16.4., 8.4., , , , , 29.1., Majuri Tiina , Railola Brita 10.6., 3.6., 29.5., 21.5., , , , , 29.1., 15.1., Palkkatukityösuhteet/kaikki yksiköt Projektityösuhteet Lehesvuori Heli, asiakaspalveluassistentti/kaharin kotiseututalo Lehtonen Sirpa, museoapulainen/avoinnapito Södergård Janette, museoapulainen/avoinnapito Tammelin Tiina, museoapulainen/avoinnapito Suomi syö ja juo/haavisto Susanna, projektisuunnittelija Oppilaitosten harjoittelijat Erkkilä Emilia, TET/Nakkilan yhteiskoulu Flinck Riikka, TET/Itä-Porin yhtenäiskoulu Heikkilä Kai-Kristian, Turun yo, museologian harjoittelu Hirvinen Riku, Poroin kaup. kuntouttava työtoiminta Hietava Lotta, Turun yo, museologian harjoittelu Katajisto Katariina, TET/Lavian yhtenäiskoulu Kimpimäki Anna, Turun Yo, museologian harjoittelu Lizardo de Oliveira Barbara, Sataedu, valokuvaustehtävät museoyksiköissä Mäkipää Christa-Maria, Sataedu, käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Nikander Ville, Turun yo, museologian harjoittelu Söderlund Pia, Winnova/ympäristöhuollon ammatitutkinto/työssäoppiminen , Muut harjoittelijat ja työkokeilijat LUONTOTALO ARKKI Kaipainen Eppu, TE-palvelut, työkokeilu Raitio Tuulia, TE-palvelut, työkokeilu Rosendahl Suvi, TE-palvelut, työkokeilu , Saiha Tarja, TE-palvelut, työkokeilu Tuominen Anu, Arkistolaitos, työharjoittelu Vannemaa Siru, TE-palvelut, työkokeilu Vuolanne Pauliina, TE-palvelut, työkokeilu Toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet Koski Martti, asiakaspalveluassistentti Lahtinen Teija, asiakaspalveluassistentti Vesterberg Jari, museomestari Viitala Hilkka, intendentti Määräaikaiset työsuhteet Laine Heidi, kesätyöntekijä/luettelointi

11 8 Oppilaitosten harjoittelijat Heininen Marja-Leena, Winnova, virastomestaritutkinto Holm Eveliina, Winnova, matkailu, työssäoppiminen Koivuniemi Nea, Winnova, matkailu, työssäoppiminen Tillqvist Saara, TET/Ulvilan yhteiskoulu Muut harjoittelijat ja työkokeilijat ROSENLEW-MUSEO Lahti Sonja, työharjoittelu/verve Toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet Stenroos Leila, intendentti Roininen Marika, asiakaspalveluassistentti Videman Marko, museoassistentti Määräaikaiset työsuhteet Nurmi Petteri, kesätyöntekijä/luettelointi Oppilaitosten harjoittelijat Coullibaly Oumar, Sataedu/maahanmuuttajien kotoutuskurssi,suomen kieli Nikula Petra, Turun yo, museologian harjoittelu Muut harjoittelijat ja työkokeilijat Pajamäki Marko, Porin kaup. kuntouttava työtoiminta , Suutari Matias, Verve, harjoittelu RAKENNUSKULTTUURITALO TOIVO & KORSMANIN TALO Toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet Kiilo Tuulikki, intendentti Wahlroos Marita, museoemäntä Virtanen Kalle, rakennuskonservaattori Määräaikaiset työsuhteet Aalto Adele, kesätyöntekijä Haikkonen Mika, kesätyöntekijä Kirpu Aleksander, kesätyöntekijä Kivistö Kaisla, kesätyöntekijä Pitkälä Jemina, maalari Porkka Lauri, kesätyöntekijä Saarinen Iida-Milla, kesätyöntekijä Österlund Marika, kesätyöntekijä Oppilaitosten harjoittelijat Hietava Lotta, Turun yliopisto, museologian harjoittelu , 9.12., Oksa Liisukka, Jyväskylän yliopisto, museologian harjoittelu Pietikäinen Juuli, SAMK,matkailuala, työssäoppiminen

12 9 Muut harjoittelijat Pakarinen Anne, Porin kgin kuntouttava työtoiminta , HENKILÖKUNNAN TYÖHÖN LIITTYVÄT EDUSTUKSET JA JÄSENYYDET Museonjohtaja Juhani Ruohonen oli Opetus- ja kulttuuriministeriön Museopoliittisen ohjelmatyöryhmän, Museoiden arviointimallin kehittämisprojektin työryhmän ja Suomen museoliiton Yhteinen perintö hankkeen ohjausryhmän jäsen, FMA (Finnish Museum Associaton) Creations Oy:n, Rauman merimuseosäätiön, Porin Taide- ja taideteollisuussäätiön, Vuojokisäätiön ja Vuojoen kartano Oy:n hallituksen jäsen, Satakunnan historian jatkokirjoittaminen- ja Sven-Erik Rosenlewin henkilöhistoria -hankkeen puheenjohtaja sekä Porin kaupungin edustajana Suomen Historiallisten Kaupunkien yhdistyksessä. Maakuntatutkija Akuliina Aartolahti oli Köyliön museot-hankkeen ohjausryhmän jäsen ja Satakunnan historian jatkokirjoitushankkeen ohjausryhmän sihteeri. Amanuenssi Johanna Jakomaa oli museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto TAKO:n Arki-poolin puheenjohtaja ja TAKO-ohjausryhmän jäsen sekä Pori Jazz 50 vuotta- ja Porin jazzperintö hankkeiden ohjausryhmän jäsen. Museoassistentti Sari Kaarto oli Porin kaupungin kulttuuritoimen viestintätyöryhmän, Porin kaupungin Internet-ryhmän, Porin kaupungin kulttuuritoimen yhteistyötoimikunnan ja JUKO ry:n Porin yhteistyöryhmän jäsen. Lisäksi hän oli Porin kirjaston, kulttuurin ja museoiden luottamusmies. Intendentti Tuulikki Kiilo oli Porin seudun rakennuskulttuuriseuran hallituksen puheenjohtaja, Lounais-Suomen ympäristökasvatuksen sateenvarjoryhmän, Porin lastenkulttuurikeskuksen projektiryhmän jäsen sekä Pohjoismaisten rakennusperintöyhdistysten yhteistyöryhmän (Nordisk forum för byggnadskultur) jäsen. Amanuenssi Leena Koivisto oli Arkeologinen kulttuuriperintöopas hankkeen seurantaryhmän, Samassa veneessä Selkämerelle hankkeen ohjausryhmän, Sammallahdenmäen maailmanperintökohteen hoitokunnan, Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmän sekä Satakunnan kulttuuriympäristötyöryhmän jäsen. Asiakaspalveluassistentti Martti Koski oli Satakunnan lastenkulttuuriverkoston LaitosPRO -työryhmän jäsen. Esinekonservaattori Kaisa Lindewall toimi Satakunnan Museon toimipisteiden työsuojeluasiamiehenä. Rakennustutkija Liisa Nummelin oli Satakunnan kulttuuriympäristötyöryhmän sihteeri sekä Satakunnan aluesuunnittelun yhteistyöryhmän, Vanhan Rauman hoitokunnan sekä Porin kaupunkikuvatyöryhmän ja Porin kaupungin paikkatietotyöryhmän jäsen. Lisäksi Nummelin on mukana Luonnollisesti työssä hankkeen ohjausryhmässä. Tekstiilikonservaattori Jaana Seppälä oli Pohjoismaisen konservaattoriliiton Suomen osasto ry:n jäsen. Intendentti Leila Stenroos oli Sven-Erik Rosenlewin henkilöhistoria hankkeen ohjausryhmänjäsen sekä Rosenlew-museon edustajana TAKO:n pooli 4:n metalliteollisuustyöryhmässä ja lähten sen puheenjohtaja. Museolehtori Carita Tulkki oli Porin lastenkulttuurikeskuksen Porin lapaset -projektiryhmän, Porin kulttuuritoimen ja perusturvan seniorityöryhmän sekä Porin kulttuuritoimen saavutettavuuden työryhmän jäsen, Satakunnan Museon ystävät ry:n hallituksen jäsensihteeri ja museon yhteyshenkilö sekä Satakunnan historiallisen seuran hallituksen jäsen.

13 10 Intendentti Hilkka Viitala oli mukana Satakunnan ympäristötietoisuus ja kasvatusverkostossa. Rakennuskonservaattori Kalle Virtanen oli Satakunnan kulttuuriympäristötyöryhmän jäsen. Suomen museoliiton hallitus myönsi kokouksessaan ansiokkaasta työstä museoalalla hopeisen ansiomerkin valokuvaaja Pentti Perelle 20-vuodesta ja kultaiset ansiomerkit näyttelymestari Markku Hannulalle ja kuva-aarkistonhoitaja Mervi Aholle 30-vuodesta. Merkit luovutettiin pikkujoulun ja eläkejuhlan yhteydessä. Valtakunnalliset museopäivät ja Suomen museoliiton 93. vuosikokous järjestettiin Inarissa. Porin kaupungin virallisina kokousedustajina kokoukseen osallistuivat museonjohtaja Juhani Ruohonen ja kulttuurilautakunnan jäsen Hannes Tiira. HENKILÖKUNNAN OPINTOMATKAT JA KOULUTUSTILAISUUDET , Turun yliopisto, MATU / Paikkatiedon käyttö maisemantutkimuksessa, Pori, , arkeologi Leena Koivisto Turun yliopisto, MATU / Riina Haanpää, Merikarvian tapahtumia ja aineistoja vuosilta luento, Pori, intendentti Tuulikki Kiilo, arkeologi Leena Koivisto, museolehtori Carita Tulkki Turun yliopisto, MATU / Anne Heino: Sisällissodan muistaminen paikallisyhteisöissä: punaisia ja valkoisia tulkintoja luento, Pori, museoassistentti Sari Kaarto, museolehtori Carita Tulkki Turun yliopisto, MATU / Risto Alapuro: Huittinen 1918 luento, Pori, intendentti Tuulikki Kiilo, rakennustutkija Liisa Nummelin 2.2. Turun yliopisto, MATU / Tiina Lintunen: Punaiset naiset Porissa luento, Pori, maakuntatutkija Akuliina Aartolahti, amanuenssi Johanna Jakomaa, museolehtori Carita Tulkki 3.2. Museovirasto / Maakunnallinen arkeologitapaaminen, Helsinki, arkeologi Leena Koivisto Museovirasto / Vuoden 2015 arkeologisten kenttätöiden esittelypäivät, Helsinki, arkeologi Leena Koivisto 5.2. Museoalan Ammattiliiton luottamusmiesseminaai, museoassistentti Sari Kaarto Bryggman-instituutti / Bryggman-juhlaseminaari Historiallisten rakennusten uudet käytöt ja restaurointi, Turku, rakennustutkija Liisa Nummelin TAKO-verkosto, Norsam / Digitaaliset kokoelmat Avoimempi Pohjola seminaari, Helsinki, amanuenssi Johanna Jakomaa Turun yliopisto, MATU / Pekka Elomaa: Paha maisema luento, Pori, museolehtori Carita Tulkki Museovirasto ja Turun museokeskus / KURVI-päivät Kulttuuriympäristön suojelun viranomaispäivät, Turku, arkeologi Leena Koivisto, rakennustutkija Liisa Nummelin, rakennuskonservaattori Kalle Virtanen Turun yliopisto, MATU, Jussi Airaksinen: Rakennussuojelutapaukset luento, Pori, rakennustutkija Liisa Nummelin 9.3. Porin kulttuuriasiainkeskus, Taiteen edistämiskeskus, Villilä Studiot, Cogas-hanke, Satakuntaliitto / Tuottamalla kuntoon palasista toimivaksi peliksi. Pori, museolehtori Carita Tulkki 29.3, 31.3., Porin seudun kansalaisopisto, PICASA Tieto- ja viestintätekniikan 5.4., 7.4. kuvankäsittelykurssi, Pori, intendentti Hilkka Viitala 4.3. Museovirasto, Satakuntaliitto, Satakunnan Museo, Taiteen edistämiskeskus / Elävä kulttuuriperintö Satakunnassa seminaari, Pori, maakuntatutkija Akuliina Aartolahti, amanuenssi Johanna Jakomaa, esinekonservaattori Kaisa Lindewall, museonjohtaja Juhani Ruohonen, intendentti Leila Stenroos Suomen museoliitto / Museokortti-koulutus, Pori, asiakaspalveluvastaava Lotta Koskinen Tampereen kesäyliopisto / Kaupunkien kulttuuriympäristöt, Pori, rakennustutkija Liisa Nummelin Lahden kaupunginmuseo / Rakennustutkijatapaaminen, Lahti, rakennustutkija Liisa Nummelin

14 Helsingin Luonnontieteellinen keskusmuseo / Kotka-ohjelman opastustilaisuus, Pori, amanuenssi Johanna Jakomaa, museomestari Jari Vesterberg, intendentti Hilkka Viitala Satakunnan Pelastuslaitos / Alkusammutuskoulutus, Pori, asiakaspalveluassistentti Tarja Grönman, asiakaspalveluassistentti Martti Koski, asiakaspalveluassistentti Teija Lahtinen, tekstiilikonservaattori Jaana Seppälä, intendentti Leila Stenroos, museomestari Jari Vesterberg, intendentti Hilkka Viitala, museoemäntä Marita Wahlroos Museovirasto / Siunauskappelit pienoisseminaari, Helsinki, rakennustutkija Liisa Nummelin 12.4, Porin seudun kansalaisopisto / GIMP Tieto- ja viestintätekniikan 19.4., kuvankäsittelykurssi, Pori, intendentti Hilkka Viitala Ympäristöministeriö / Rakennusperinnön hoidon neuvottelupäivät, Helsinki, intendentti Tuulikki Kiilo, rakennustutkija Liisa Nummelin Museovirasto / Maakunta-, aluetaide- ja erikoismuseoiden johtajien neuvottelupäivät, Helsinki, museonjohtaja Juhani Ruohonen Suomen historialliset kaupungit yhdistys / Historiallinen kaupunki kaupan paikkana, Rauma, intendentti Tuulikki Kiilo, rakennustutkija Liisa Nummelin Suomen Museoliitto / Valtakunnalliset museopäivät, Inari, museonjohtaja Juhani Ruohonen 9.6. Museovirasto / Maakunnallisen työn teemapäivä, Helsinki, maakuntatutkija Akuliina Aartolahti 3.8. Varsinais-Suomen ELY-keskus / Ohjelmallinen rakennussuojelu hankkeen loppuseminaari, Turku (etänä Porissa), rakennustutkija Liisa Nummelin Suomen museoliitto / Museonjohtajapäivät, Rauma, museonjohtaja Juhani Ruohonen Pirkanmaan maakuntamuseo / Ekskursio Kalevan RKY-alueelle, Tampere, kesätyöntekijä Sanna Kuusikari, rakennustutkija Liisa Nummelin,. harjoittelija Suvi Rosendahl 5.9. Jarmo Katila ja Timo Saario / Järjestyksenvalvojan kertauskoulutus, Pori, intendentti Tuulikki Kiilo, rakennuskonservaattori Kalle Virtanen Helsingin kaupunginmuseo / Maakuntamuseotutkijoiden neuvottelupäivät, Helsinki, maakuntatutkija Akuliina Aartolahti Nordisk Forum för Byggnadskultur / Den nordiska trästaden seminaari, Trondheim, intendentti Tuulikki Kiilo, rakennustutkija Liisa Nummelin Turun maakuntamuseo, RPY, Curatio / Terve talo seminaari, Turku, intendentti Tuulikki Kiilo Porin kaupungin it-palvelut ja DNA / Infotilaisuus uudesta puhepalvelusopimuksesta, Pori, museomestari Marko Videman Porin kaupunki, konsernihallinto, asiakirjahallinto / Hallintokuntien asiakirjavastaavien tapaaminen, Pori, toimistonhoitaja Sirpa Saarinen TAKO:n Arki-pooli / Youtube-koulutus, Helsinki (Pori etäyhteys), amanuenssi Johanna Jakomaa, projektisuunnittelija Riikka Kaivola-Häyry, tekstiilikonservaattori Jaana Seppälä, museolehtori Carita Tulkki TAKO-verkosto / Tako-seminaari, Helsinki, amanuenssi Johanna Jakomaa Satakunnan museot / Satakuntalaiset museot Wikimediaan, Rauma, maakuntatutkija Akuliina Aartolahti, amanuenssi Johanna Jakomaa, intendentti Leila Stenroos, museolehtori Carita Tulkki Akavan Luottamusmiesseminaari, Helsinki, museoassistentti Sari Kaarto Suomen museoliitto / Tiedottajapäivät, Helsinki, museoassistentti Sari Kaarto Porin seudun kansalaisopisto / Opettajien kulttuurikalenteri koulutus, Pori, intendentti Tuulikki Kiilo, museolehtori Carita Tulkki, intendentti Hilkka Viitala Tekniikan museo / Tekniikan alan museopäivä, Helsinki, intendentti Leila Stenroos Museovirasto / Entistämisavustusten valvojatapaaminen, Helsinki, rakennuskonservaattori Kalle Virtanen

15 12 HENKILÖKUNNAN PITÄMÄT LUENNOT Museonjohtaja Juhani Ruohonen Kokemäenjoen kulttuuriympäristöistä, juhlaesitelmä, Satakunnan Killan vuosijuhla, Helsinki 4.5. Kokemäenjoen kulttuuriympäristöstä, esitelmä, Satakunnan Kirjallinen Kerho, Pori 9.6. Alueellinen museotyö museopoliittisessa ohjelmassa, Alueellisen museotyön teemapäivä, Museovirasto, Helsinki Mitä museo tekee, Satakunnan Museon Ystävät, Rosenlew-museo Museot ja kokoelmat, Turun yliopisto, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, Museologian kurssi, Pori Maakuntatutkija Akuliina Aartolahti Kokoelmien luonti, hoito ja dokumentointi, paikallismuseoiden näkökulma, Turun yliopisto, Kulttuurituotannin ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, Museologian kurssi, Pori Amanuenssi Johanna Jakomaa Akseli Gallen-Kallela ja F.A. Jusélius porilaiset, Rosenlewin Hopeakerho, Pori Kommenttipuheenvuoro Kajsa Hartigin keynote-esitelmään, Digitaaliset kokoelmat avoimempi Pohjola -seminaari, Suomen kansallismuseo, Helsinki 4.3. Museot elävää perintöä tallentamassa. Elävä kulttuuriperintö Satakunnassa seminaari, Porin yliopistokeskus, Pori 8.3. Seinätön museo palvelun esittely, Turun yliopisto, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, kulttuuriperinnön tutkimuksen kurssi Museonäyttelyn suunnittelu ja rakentaminen, Turun yliopisto, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, Museologian kurssi, Pori Paneelikeskustelu: Aineettoman kulttuuriperinnön äärellä. Miten tallentaa ruokakulttuuria, tuhannen vuoden taideprojektia tai performanssitaidetta? Kirjamessut, Turku Seinätön museo palvelun esittely, Turun yliopisto, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma, kulttuuriperinnön tutkimuksen kurssi WebMusketti-koulutus henkilökunnalle, Satakunnan Museo, Pori Intendentti Tuulikki Kiilo Naisia Porissa, Pori Zonta I, Satakunnan Museo, Pori Terva, Preiviikin kyläyhdistys, Preiviiki, Pori Leineperin ruukin historia ja toiminta, Ulvilan kaupungin opaskoulutettavat, Ulvila Naisia Porissa, Pori Zonta II, Pori Amanuenssi Leena Koivisto 5.3. Vasarakirveskulttuurin löytöpaikkoja Satakunnassa, Vasarakirveitä ja karjanhoitoaseminaari, Euran kunta ja Satakunnan Museo, Eura Saariston muinaisjäännökset Satakunnassa, Turun yliopisto, maisemantutkimus, Pori Aarretta etsimässä - totta ja tarua metallinetsimisestä, Harjavallan kansalaisopisto ja Emil Cedercreutzin museo, Harjavalta Rakennustutkija Liisa Nummelin Modernin rakennusperinnön inventointi Suomen kaupungeissa, Neuvottelu inventoinnin toteuttamisesta Porissa, Satakunnan Museo, Pori Porin tori muutoksessa, Kaupunkien kultuturiympäristökoulutus, Tampereen kesäyliopisto, Tampere

16 Kulttuuriympäristöjen Köyliö, Köyliö seuran vuosikokous Maakuntamuseon näkökulma rakennusinventointiin, Turun yliopisto, MATU Rakennettu Pori 1918, Turun yliopisto, MATU, Pori Museolehtori Carita Tulkki 9.9. Museopedagogiikka, mitä se on?, Turun yliopisto, museologian kurssi, Pori Rakennustutkija Kalle Virtanen 5.4. Rakennussuojelu, suojeltujen rakennusten erityispiirteet ja hengittävien rakenteiden lisäeristäminen, SAMK, Pori TOIMITILAT JA MUSEOYKSIKÖT MUSEORAKENNUS Hallituskatu 11 Satakunnan Museon rakennus on valmistunut vuonna 1973 arkkitehtitoimisto Olaf Küttnerin piirustusten mukaan. Rakennuksen nettopinta-ala on m rakennuksessa toteutettiin Vesien sylistä Satakunnaksi -projektissa yleisö- ja näyttelytilojen korjaus- ja muutostyöt. Rakennuksessa sijaitsevat perusnäyttelytilat, Paja, tilapäisnäyttelytilat Sali ja Kamari, museokahvila terasseineen, neuvottelutila ja henkilökunnan sosiaalitilat, toimistotilat, tutkijoiden työhuoneet, käsikirjasto, arkistotilat, valokuvastudio, tekstiilikonservaattorin laboratoriotilat, näyttelymestarin työtilat, esineistön vastaanotto- ja esikäsittelytilat sekä osa museon esinevarastoista. Toimintavuonna aloitettiin perusnäyttelyn suunnittelutyö ja siihen varatut investointimäärärahat siirtyivät seuraavalle vuodelle. KOKOELMAVARASTOT Konepajanrannan ja Vähärauman varikon kokoelmavarastot Konepajanranta 4, Karvarintie 1 Museorakennuksen lisäksi kokoelmavarastoja oli Vähälläraumalla ja ns. Electroluxin halleissa Toejoenrannalla. Vähärauman varikolla varastotilaa on m 2. Varastotilojen lisäksi varikolla sijaitsevat myös puu- ja metallikonservoinnin työtilat. Ns. Electroluxin halleissa on 1500 m 2 lämmitettyä varastotilaa. Museon varastotila on erotettu muista samassa rakennuksessa sijaitsevista varastotiloista kevytrakenteisilla seinillä ja lukollisilla ovilla. Varastotilassa säilytetään sekä Satakunnan Museon että Rosenlew-museon esineistöä. Electroluxin hallien tila on vuokrattu SR-Kiinteistöt Oy:ltä. Konepajanrannan varastotilan yhteydestä vuokrattiin perusnäyttelyn uusimisen ja sen esinesiirtojen edellyttämä 250 m 2: :n suuruinen lisävarastotila joulukuusta alkaen. Kokoelmakeskushanke Kokoelmavarastot ovat edelleen Satakunnan Museon laajoille ja arvokkaille kokoelmille riittämättömät ja olosuhteiltaan epäasianmukaiset. Nykyiset tilat eivät turvaa kokoelmien säilymistä eivätkä mahdollista suunnitellusti kokoelmien karttumista. Satakunnan Museon ja Porin taidemuseon yhteisen kokoelmakeskuksen toteuttamisen valmistelu jatkui yhteistyössä Teknisen palvelukeskuksen kanssa. Keväällä toteutettiin kaupunginhallituksen edellisen syksyn päätöksen mukaisesti tarjouskilpailu vuokratilan hankkimisesta vaiheistettuna kokoelmakeskukseksi. Ensimmäisessä vaiheessa hankitaan noin 3500 m 2 :n laajuiset tilat vuonna 2017 ja toisessa vaiheessa tarvittavat lisätilat vuonna 2020.

17 14 Tarjouskilpailu julkaistiin Hilmassa neuvottelumenettelynä, johon vähimmäisvaatimukset täyttävät ehdokkaat saivat ilmoittautua. kaikki osallistumisilmoituksen jättäneet hyväksyttiin neuvottelumenettelyn toiseen vaiheeseen. Lopulliset tarjoukset tuli jättää viimeistään ja tarjoukset saatiin kaikilta kuudelta osallistumisilmoituksen jättäneeltä yritykseltä. Tarjoukset pisteytettiin ja kaupunginhallituksen edellyttämien lisäselvitysten jälkeen tehtiin esitys kokoelmakeskuksen hankkimisesta yhdeltä tarjoajista. Syyskuussa kaupunginhallitus päätti keskeyttää kokoelmakeskushankinnan tarjouspyynnössä ja tarjousmenettelyssä ilmenneiden epäselvyyksien vuoksi. Samalla hankintaa uudelleenvalmistelemaan perustettiin apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannuksen alaisuudessa työryhmä, johon kuuluivat hankintapäällikkö Outi Karinharju, rakennuspäällikkö Harri Juhola, kulttuurijohtaja Jaana Simula, taidemuseonjohtaja Esko Nummelin sekä museonjohtaja Juhani Ruohonen. Uusi kilpailutus keskuksen hankkimisesta vaiheistettuna käynnistyi LAVIAN KOTISEUTUMUSEO Tampereentie 26, LAVIA Lavian kotiseutumuseo sijaitsee Lavian kirkon vieressä lainajyvästömakasiinissa, joka on rakennettu vuonna Museon käyttöön rakennus tuli vuonna Museo sijaitsee kahdessa kerroksessa ja se on kokonaisuudessaan näyttelykäytössä. Rakennuksessa on sähköt, mutta ei lämmitystä. Lisäksi Lavian kotiseutumuseolla on vuokrattua varastotilaa Laviassa Rauhalasäätiön toimitalossa. Vuokrasopimus on toistaiseksi voimassa oleva. Varastossa säilytetään mm. apteekkikokoelman kalusteita. MUSEOHINAAJA SANTTU Reposaari Merenkulkuneuvos Heimo Saarinen luovutti 1982 Porin kaupungille satamahinaaja Santun museolaivaksi. Viisi vuotta myöhemmin alus nostettiin Reposaaren Varvinrantaan. Santtua siivottiin yhteistyössä Museon ystävien kanssa. Museon ystävien vapaaehtoiset tekivät kerran kuussa tarkastuskäynnin Santulle. LUONTOTALO ARKKI JA SATAKUNTA-ARKISTO Pohjoispuisto 7 Pohjoispuisto 7:ssä sijaitseva entinen puhelinlaitoksen kiinteistö kunnostettiin Satakunnan Museon luonnonhistorialliseksi osastoksi vuosina Yleisölle Arkki avattiin Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevat näyttelytilat, luentosali, perhoshuone, intendentin huone ja aula, joka on ensisijaisesti työpajakäytössä kahvilatoiminnan päättymisen jälkeen. Rakennuksen pohjakerroksessa sijaitsevien, vuonna 2006 valmistuneiden museomestarin verstastilojen osalta suoritettiin toimintavuonna korjaustöitä. Tilat käsittävät alkukäsittelytilan, hartsi- ja uretaanityötilan, maalaushuoneen, varsinaisen verstaan, puutyötilan, kuivaushuoneen sekä toimiston. Pohjakerroksessa sijaitsevat myös henkilökunnan sosiaalitilat sekä Satakunta-arkiston tilat, jotka käsittävät arkistonhoitajan työhuoneen ja kaksi arkistomakasiinia. Luontotalo Arkin ja Satakunta-arkiston käytössä oleva pinta-ala on yht m 2.

18 15 ROSENLEW-MUSEO Kuninkaanlahdenkatu 14 Rosenlew-museo toimii Porin Aittaluodossa sijaitsevassa entisessä kruunun viljamakasiinissa. Tiilirunkoinen, vuonna 1866 valmistunut rakennus on suojeltu asemakaavassa rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävänä rakennuksena (AS 747, v:lta 1983). Rakennus siihen sijoitettuine kokoelmineen siirtyi UPM-Kymmene Oyj:n omistuksesta Porin kaupungille Rosenlew-museon käytössä on rakennuksessa yht. 818 m2. Lisäksi rakennuksessa on vuonna 1940 rakennettu väestönsuoja. Rosenlew-museon kokoelmat on sijoitettu Porin Aittaluodossa sijaitsevaan entiseen kruunun viljamakasiiniin. Tiilirunkoinen, vuonna 1866 valmistunut rakennus on suojeltu asemakaavassa (AS 747, v:lta 1983) rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävänä rakennuksena. Rakennus siihen sijoitettuine kokoelmineen siirtyi UPM-Kymmene Oyj:n omistuksesta Porin kaupungille Rosenlew-museon käytössä on rakennuksessa yht. 818 m 2. Lisäksi rakennuksessa on vuonna 1940 rakennettu väestönsuoja. Vuosina toteutetussa Rosenlew-museo projektissa rakennukseen tehtiin korjausja muutostöitä. Rakennuksessa sijaitsevat perusnäyttely- ja tilapäisnäyttelytilat, toimistotilat, arkistohuone, varastotiloja ja esineistön vastaanotto- ja käsittelytilat. Museo avattiin yleisölle Toimintavuonna jouduttiin aulasta toimistotiloihin johtavan käytävän seinustaa piikkaamaan auki, koska seinä oli kostunut sulamisvesien vuoksi. Syynä oli epäkuntoinen vesikaton rännin ja syöksytorven lämmityskaapeli, jonka takia sulamisvedet olivat valuneet seinää pitkin ja siitä sokkelin päällä olevalle hyllylle. Korjattiin rännin sulanapitokaapeli, ja rakenteet saivat vapaasti kuivaa. RAKENNUSKULTTUURITALO TOIVO & KORSMANIN TALO Varvinkatu 19 Satakunnan Museon hallinnassa on vuodesta 1990 ollut Porin V kaupunginosassa kiinteistö tontilla 249/21. Tällä nk. museotontilla on neljä yksikerroksista hirsirakenteista asuinrakennusta ja talousrakennus, jotka ovat valmistuneet 1810-luvun ja vuoden 1907 välisenä aikana. Satakunnan Museo perusti 1995 yhteen asuinrakennuksista, tontin kulmarakennukseen, korjausrakentamiskeskuksen nimellä Rakennuskulttuuritalo Toivo (171 m 2 ). Varvinkadun suuntaisessa Korsmanin talossa on opetus- ja näyttelytiloja. Juhana Herttuankadun puoleinen asuinrakennus toimii toimisto- ja verstastiloina (117 m 2 ) ja siinä on myös yksi vuokra-asunto (45 m 2 ). Pihan talousrakennuksessa (60 m 2 ) on pääasiassa varastotiloja. Vuonna 2000 tontille siirrettiin 1840-luvulta peräisin oleva hirsirakennus eli Piharivi (71 m 2 ), joka on kunnostettu 1880-luvun lopun asuun opetus- ja näyttelytiloiksi. Pihapiirin rakennuksissa tehtiin huolto- ja kunnostustöitä osin ulkopuolisena, osin omana työnä. Toivon verstaan keittiön tiskiallaskaapisto uusittiin, verstaan wc-tiloissa olleet pesukone ja kuivausrumpu siirrettiin keittiöön. Korsmanin talon ulko-ovet huoltomaalattiin ja tikkaat tervattiin. Uudet pihapenkit maalattiin ja vanhoja pihakalusteita huollettiin. Edellisvuonna rakennetut varastokatokset maalattiin, ja toiseen tehtiin tiilikatto. Lisäksi tehtiin huoltomaalauksia muihin Toivon rakennuksiin ja muita yleisiä huoltotöitä. PROJEKTITOIMINTA SATAKUNNAN HISTORIAN JATKOKIRJOITTAMINEN Satakunnan historian jatkokirjoittaminen hanke jatkui osan V (vuodet ) tutkimus- ja kirjoitustyöllä. Osan V kirjoittamisesta vastaa Tampereen yliopiston historiatieteen ja filosofian laitos, Satakuntaliiton ja Satakunnan Museon kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti. Tutkimusja kirjoitustyöstä vastaavat FT Ulla Koskinen ja FT Tiina Miettinen ja päätoimittajana on professori Pertti Haapala. Käsikirjoitus on valmis kesäkuussa 2017.

19 16 Osan V toteuttamista rahoittavat Jalmari Finnen säätiö, Suomen kulttuurirahaston Satakunnan rahasto, Svenska Kulturfonden i Björneborg ja Jalmari Karhulan rahasto sekä Satakunnan Museo ja Satakuntaliitto. Kirjoitustyön kokonaiskustannusarvio on euroa. Kirjan taitto- ja painotyöhön haetaan rahoitus erikseen. Hankkeesta vastaa Satakunnan Museo yhdessä Satakuntaliiton kanssa. Tavoitteena hankkeessa on kirjoittaa Satakunnan historian osat V-VIII (vuodet ). Vuonna 2006 julkaistiin Nouseva maakunta, osa VII ( ), vuonna 2011 Maakunta löytää rajansa, osa VIII ( ) ja vuonna 2014 Uudistuva maakunta, osa VI ( ). SVEN-ERIK ROSENLEWIN HENKILÖHISTORIA HANKE Sven-Erik Rosenlewin henkilöhistoria hankkeen tarkoituksena on vuorineuvos Sven-Erik Rosenlewin ( ) elämäkerran kirjoittaminen ja julkaiseminen suomeksi ja ruotsiksi. Hanketta koordinoi Satakunnan Museo, joka tilasi työn Tampereen yliopistolta. Kirjan julkaisee ja painataa Kustannusosakeyhtiö Siltala. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on Se koostuu Tampereen yliopistolle tutkimustyöstä ja käsikirjotiuksesta maksettavasta summasta , kirjan julkaisemisesta suomeksi (1000 kpl) ja ruotsiksi (600 kpl) Rahoittajat ovat Svenska Kulturfonden i Björneborg ja Sven-Erik Rosenlewin jälkeläiset. Käsikirjoitus valmistui pääosiltaan toimintavuoden joulukuun lopussa. SUOMI SYÖ JA JUO -JATKOHANKE Satakunnan Museon hallinnoima TAKO-hanke jatkoi toimintaansa maaliskuun loppuun asti. Hankkeen tuloksena julkaistiin elokuussa yhteistyössä Satokausikalenterin kanssa Otavan kustantama teos Satokauden ruokaa. Hanke jatkoi toukokuusta lähtien toimintaansa ELO-säätiön alaisuudessa Suomen kulttuurirahaston sekä Svenska Kulturfonden i Björneborgin rahoituksella. Satakunnan Museo oli edelleen mukana hankkeessa perusnäyttelyprojektinsa kautta. Hankkeessa aloitettiin paikallista ruokakulttuuria esittelevien osioiden suunnittelu museon uuteen näyttelyyn. Hanke jatkuu edelleen vuonna POHJOISMAINEN RAKENNUSPERINTÖYHTEISTYÖ Rakennuskulttuuritalo Toivo/intendentti Tuulikki Kiilo on osallistunut rakennusperintöalan pohjoismaiseen yhteistyöhön Svenska Kulturfonden i Björneborg:n apurahalla. Kiilo on sekä Pohjoismaisen Rakennuskultuturifoorumin (NFBK) jäsen että sen järjestämän pohjoismaisen puukaupunkiverkoston ja konferenssin valmistelutyöryhmän jäsen. Apurahan turvin Toivon intendentti on osallistunut neljään pohjoismaiseen työryhmäpalaveriin (8.2. Oslo, 12.5./14.5. turku/pori, Tukholma ja Kööpenhamina) sekä Trondheimissa järjestettyyn Pohjoismainen Puukaupunki konferenssiin Trondheimin konferenssiin osallistuivat myös Satakunnan Museon rakennustutkija, Sirpa Tauru Porin kaupungin rakennusvalvonnasta ja Risto Reipas Porin kaupungin kaavoituksesta. Toiminnan kulut, 4 601, katettiin Svenska Kulturfonden i Björneborgin avustuksesta.

20 17 TALOUS VALTIONOSUUS Kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muutos tuli voimaan vuoden 2006 alusta. Sen keskeinen sisältö on, että mm. museoiden valtionosuuden perustana oleva henkilötyövuoden yksikköhinta määritetään toteutuneiden käyttökustannusten perusteella. Museoiden lakisääteinen valtionosuus perustuu museon päätoimisesti palkatun henkilökunnan määrään, joka tarkistetaan vuosittain. Museolain muuttamisesta annetussa laissa (877/2005) ja asetuksessa (1192/2005) säädetään museotointa koskevista valtionosuuden saamisen tarkentuneista edellytyksistä. Henkilötyövuodelle määritetyn valtakunnallisen yksikköhinnan määrä pieneni toimintavuonna ollen euroa. Satakunnan Museon henkilötyövuosien määrä on vuodesta 2005 lähtien ollut 20. Toimintavuoden valtionosuuden määrä pieneni euroa ollen euroa. Summa on 47 % henkilötyövuosilla kerrotusta yksikköhinnasta ja prosenttiin sisältyy 10 %:n korotus maakunnallisista tehtävistä johtuen. Valtionosuus on tarkoitettu käytettäväksi museotoimintaan, mutta se ei ole ns. korvamerkittyä rahaa eikä sitä osoiteta suoraan museon talousarvioon. TOIMENPITEET JA TAVOITETASOT 2016 SATAKUNNAN MUSEON TALOUSARVIO / TILINPÄÄTÖS TOIMENPIDE TAVOITETASO 2016 TOTEUTUNUT KYLLÄ EI Kokoelmien säilymistä ja saatavuutta edistetään valtakunnallisesti yhteistyössä muiden muistiorganisaatioiden kanssa. Museoiden kokoelmakeskuksen toteutuminen etenee suunnitellusti. Digitoidaan 2000 dokumenttia. Julkaistaan lisää kokoelmatietoja Finna-palvelussa. X X X Päivitetään kokoelmaohjelma. X Ylläpidettään maakunnallista kokoelmatietokantaa. X Laadukkaita, ympärivuotisia palveluja kehitetään ja tuotetaan laajasti verkostoituen painopistealueina lasten ja nuorten palvelut sekä palveluiden saatavuus ja yhteisöllinen osallistuminen. Toimitaan antikvaarisena asiantuntijana ja syvennetään satakuntalaisten tietoisuutta kulttuuriperinnöstä ja ympäristöstä sekä kannustetaan niiden omaehtoiseen vaalimiseen. Virastopäällikön selvitys tavoitteiden toteutumisesta Toteutetaan 28 näyttelyä (mm. Rosenlew-museon 10- vuotisjuhlanäyttely ja Arkin yhteistyönäyttely Oulun yliopiston biologian laitoksen kanssa). Jatketaan yhteistyötä Museon ystävät yhdistyksen kanssa erityisesti vapaaehtoistyötä kehittämällä. Toteutetaan itse yhteistyöhankkeita ja osallistutaan niihin (mm. Suomi syö ja juo-, Satakunnan historiaja Sven-Erik Rosenlew-historia-hankkeet). Antikvaaristen asiantuntijatehtävien määrä 200 kpl. Jatketaan korjausneuvontapalveluja, järjestetään maakunnallinen korjausneuvontapäivä sekä ikkunakorjauskursseja. Saatetaan viranomaislausunnut avoimesti selailtaviksi kaupungin www-sivuille. Luodaan raporttipohja kultuturiympäristöinvntoinneille. Museoiden kokoelmakeskukseksi vuokrattaan tilan hankinta käynnistettiin keväällä neuvottelumenettelyllä ja toteutettiin kilpailutus. Hankinta keskeytettiin syksyllä tarjousmenettelyssä ilmenneiden epäselvyyksien vuoksi ja käynnistettiin uusi kilpailutus joulukuussa. Esine- ja valokuvakokoelmien digitointia jatkettiin Museon ystävät ry:n vapaaehtoistyövoiman, kesätyöntekijöiden ja työllistettyjen voimin. Digitoitiin 6490 objektia, joista 4789 valokuvia ja 1701 esinettä. Digitointitavoitteet ylitettiin arvioitua suuremman vapaaehtoistyön ansiosta. Luontotalo Arkissa otettiin käyttöön Luomuksen ylläpitämä Kotka-kokoelmanhallintajärjestelmä ja aloitettiin luonnontieteellisten näytteiden luettelointi järjestelmään. Valtakunnallisessa, museoiden, kirjastojen ja arkistojen yhteisessä Finna-palvelussa julkaistiin Satakunnan Museon Juséloius-kokoelmasta 1002 esinekuvaa. X X X X X X

21 Perusnäyttelyn uusimistyön ja kokoelmahenkilöstön vaihtumisen vuoksi suunniteltua kokoelmaohjelman päivitystä ei vielä aloitettu. Maakunnallista kokoelmatietokantaa ylläpidettiin ja se täydentyi jo mukana olevien museoiden kokoelmatiedoilla, kun digitointia jatkettiin neljässä paikallismuseossa. Uusia museoita tuli mukaan kaksi. Toteutettiin yhteensä 24 näyttelyä. Näyttelyjä oli arvioitua vähemmän, koska kahvilatilaa vuokrattiin näyttelyille suunniteltua vähemmän ja koska Satakunnan Museo (Hallituskatu 11) oli suljettuna yleisöltä alkaen perusnäyttelyn uusimisesta ja lomautuksista johtuen. Näyttelykävijöitä oli yhteensä Yhteistyötä Museon ystävät yhdistyksen kanssa jatkettiin ja kehitettiin. Yhdistyksen vapaaehtoiset avustivat museota monipuolisesti mm. tapahtumissa, luetteloinnissa ja digitoinnissa. Vapaaehtoistyötuntien määrä kasvoi 42 % vuodesta 2015 ja oli 749 tuntia. Hanketoimintaa jatkettiin. Suomi syö ja juo hanke päättyi Satakunnan Museon hallinoimana ja siirtyi ELO-säätiön hallinnoimaksi hankkeeksi. Satakunnan historian jatkokirjoittaminen hanke jatkui osan V ( ) kirjoitustyöllä. Sven-Erik Rosenlew-historia hankkeessa teoksen käsikirjoitus valmistui ja hanke jatkui taitto- ja kuvatoimitustyöllä. Antikvaaristen asiantuntijatehtävien määrä oli 231. Määrä oli arivoitua suurempi etenkin muinaisjäännösalueilla tapahtuvaan metsänkäyttöön liittyvien laustuntopyyntöjen kasvun vuoksi. Kulttuuriympäristöinventointien tekeistä tilaustyönä jatkettiin. Rakennuskulttuuritalo Toivo jatkoi korjausneuvontapalveluja, järjesti maakunnallisen korjausneuvoantapäivän Köyliön Yttilässä ja kolme ikkunakorjauskurssia. Viranomaislausuntojen saattamista avoimesti selailtaviksi kaupungin www-sivuille alettiin valmistella. Raporttipohjan luominen kulttuuriympäristöinventoinneille ei käynnistynyt; työn toteuttaminen edellyttää erillismäärärahoja. MUUT TUNNUSLUVUT TA 2016 TP 2016 Museon ylläpitämät dokumentit Asiakaskontaktit Näyttelyt Muut yleisötilaisuudet Antikvaariset asiantuntijatehtävät Avoinnaolotunnit, yksiköt yhteensä Suoritteet ja tunnusluvut toteutuivat lähes suunnitellusti. HENKILÖSTÖ TA 2016 TP 2016 Suunnitellut henkilötyövuodet 28,8 29,6 Suunniteltujen henkilötyövuosien kustannus, M 1,1 1,1 Henkilöstötavoitteet toteutuivat suunnitellusti. KÄYTTÖTALOUS TA 2016 MUUTOKSET YHTEENSÄ TP 2016 Tulot Menot Netto Taöpisarvion tulotavoite perustuu museon pääsymaksu-, myynti- ja palvelumaksutuloihin. Tulojen ja menojen poikkeama arviosta johtuu projektien ja tilausinventointien tuloista ja menoista. Muutos johtuu investointirahojen siirtämisestä ja käyttämisestä käyttötalouspuolella (pienhankinnat) ja kaupungin vahinkorahaston Rosenlew-,useon vesivahingon kuluihin osoittamasta korvauksesta. Talouden säästötavoite toteutui.

22 19 INVESTOINNIT (kalustoraha) TA 2016 MUUTOKSET YHTEENSÄ TP 2016 Tulot Menot Netto Investointien kalustoraha siirrettiin käyttötalouteen (pienhankinnat). TALOUDEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TOIMINTAYKSIKÖITTÄIN Satakunnan Museo (sisältää myös valtionavustuksilla toteutetut OKM:n ja MV:n hankkeet ja tilausinventoinnit) Tulot 165 Menot Netto Rakennuskulttuuritalo Toivo&Korsmanin talo Tulot 41 Menot -228 Netto -187 Luontotalo Arkki Tulot 25 Menot -317 Netto -292 Rosenlew-museo Tulot 20 Menot -321 Netto -300 Satakunnan Museon ulkopuolisella rahoituksella toteuttamat muut hankkeet Satakunnan historian jatkokirjoittaminen, Sven-Erik Rosenlewin henkilöhistoria (OKM:n ja MV:n sisältyvät Satakunnan Museon tietoihin) Tulot 119 Menot -119 Netto 0 TULOSALUEEN MENOJEN JA TULOJEN JAKAUTUMINEN LAJEITTAIN MENOT Henkilöstömenot Palvelut 424 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 47 Toimitilavuokrat Muut vuokrat 24 Muut kulu 10 Menot yhteensä Kaupungin sisäisten veloitusten osuus 1 177

23 TULOT Myyntituotot 36 Pääsymaksut 38 Palvelumaksutuotot 54 Muut opetus- ja kulttuuritoimen tuotot 28 Hanketuet EU 55 Hanketuet valtio 61 Hanketuet yksityiset 138 Muut tuet ja avustukset 69 Vuokratuotot 6 Muut sekalaiset tuotot 26 Tulot yhteensä 511 Kaupungin sisäisten tulojen osuus 100 TOIMINTAKATE Valtionosuus (maksetaan kaupungille) 608 RAHASTOT Satakunnan Museon rahasto ja Gösta Widbomin rahasto siirrettiin vuoden 1998 alussa osaksi Porin kaupungin lahjoitusrahastoja. Satakunnan Museon rahasto Laskennallinen arvo Pääoma euroa ( oli euroa) Satakunnan Museon rahaston tuotto vuodelta 2014 oli euroa ja sillä katettiin Valo-näyttelyyn liittyviä hankintoja. Gösta Widbomin rahasto Laskennallinen arvo Pääoma euroa ( oli euroa)

24 TOIMINTAVUOSI YKSIKÖITTÄIN

25 22 SATAKUNNAN MUSEO YLEISKATSAUS TOIMINTAVUOTEEN Satakunnan Museon toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumiselle toimintavuonna aiheuttivat haasteita vuoden aikana määrätyt säästöt sekä lomautusten ja talkoovapaiden toteuttaminen. Toiminnalliset tavoitteet saavutettiin kuitenkin lähes suunnitellusti ja taloudelliset tavoitteet kokonaisuudessaan niin että tilinpäätös oli positiivinen. Tulotavoitteet ylitettiin erityisesti projektirahoitusten, avustusten ja tilausinventointien ansiosta. Näistä saadut lisätulot kohdistettiin kuitenkin toimintoihin, joihin ne oli osoitettukin, ei museon perustoimintaan. Myös henkilöstötavoitteet saavutettiin. Eläköityneiden näyttelymestarin ja kuva-arkistonhoitajan tehtäviin saatiin täyttöluvat. Tehtävien täyttäminen siirtyi seuraavaan vuoteen. Yksi toimintavuoden keskeisistä hankkeista oli jo useita vuosia jatkunut kokoelmakeskushanke. Satakunnan Museon ja Porin taidemuseon yhteisen kokoelmakeskuksen hankinnan valmistelu jatkui yhteistyössä teknisen palvelukeskuksen kanssa. Vuokrattavan kokoelmakeskuksen hankkimiseksi toteutettiin keväällä tarjouskilpailu. Kaupunginhallitus kuitenkin keskeytti hankinnan tarjouspyynnössä ja tarjousmenettelyssä ilmenneiden epäselvyyksien vuoksi sekä päätti järjestää uuden tarjouskilpailun, joka käynnistettiin vielä joulukuussa. Toinen keskeinen hanke toimintavuonna oli Satakunnan Museon perusnäyttelyn uusiminen. Uusimiseen oli toimintavuodelle myönnetty investointimäärärahaa euroa, josta osa siirrettiin seuraavaan vuoteen. Näyttelyn sisällönsuunnittelusta vastasi museon oma henkilökunta ja visuaalisesta suunnittelusta Partanen & Lamusuo Oy. Vanha perusnäyttely suljettiin yleisöltä syksyllä ja aloitettiin sen purkaminen. Koko Hallituskadun toimipiste näyttelyineen suljettiin yleisöltä alkaen. Museokahvila oli senkin jälkeen avoinna lounasaikaan. Kokoelmien digitointia jatkettiin Museon ystävät ry:n vapaaehtoistyövoiman, kesätyöntekijöiden ja työllistettyjen voimin. Digitointitavoitteet ylitettiin. Yhteensä digitoitiin 5551 objektia. Museonystävien merkitys oli suuri paitsi digitointityössä myös monipuolisesti muussa museon toiminnan tukemisessa. Yhdistyksen vapaaehtoistyötuntien määrä oli 749 tuntia. Luontotalo Arkin kokoelmanhallinta parani, kun otettiin käyttöön Luomuksen ylläpitämä Kotka -kokoelmanhallintajärjestelmä ja aloitettiin luettelointi järjestelmään. Museon kokoelmien saavutettavuus parani, kun museon aineistoa julkaistiin valtakunnallisessa Finna-palvelussa. Satakunnan Museo jatkoi maakunnallisen kokoelmatietokannan ylläpitoa, mikä edistää alueen paikallismuseoiden kokoelmahallintaa. Kaksi uutta museota toiminta-alueella liittyi mukaan kokoelmatietokantaan. Toimintavuonna toteutettiin yhteensä 24 näyttelyä ja niissä vieraili kävijää. Kävijämäärät laskivat edellisestä vuodesta, mihin suurimpana syynä oli Hallituskadun toimipisteen sulkeminen marraskuussa. Tapahtumatoiminta jatkui vilkkaana ja monipuolisena. Museo järjesti luentoja, kaupunkiopastuksia, retkiä, työpajoja, senioritapahtumia ja lasten museoleirejä sekä tarjosi tilojaan konserteille. Lasten synttärien järjestäminen keskittyi Luontotalo Arkkiin. Joulukuussa Rosenlew-museo juhlisti tapahtumin 10-vuotissyntymäpäiviään. Satakunnan Museon toimintaa on leimannut monet vuodet aktiivinen hanketoiminta, myös toimintavuonna. Suomi syö ja juo -hanke päättyi keväällä, mutta Satakunnan historian jatkokirjoittaminen -hanke sekä Sven-Erik Rosenlewin historia -hanke jatkuivat. Kulttuuriympäristötyön rooli on yhä vahva museon toiminnassa. Antikvaaristen asiantuntijatehtävien määrä oli arvioitua suurempi etenkin muinaisjäännösalueilla tapahtuvaan metsänkäyttöön liittyvien lausuntopyyntöjen kasvun vuoksi. Tilausinventoinnit jatkuivat samoin kuin Rakennuskulttuuritalo Toivon harjoittama lasten kulttuuriympäristökasvatustyö sekä korjausneuvonta.

26 23 KOKOELMAT Museon kokoelmatyötä tehdään vuonna 2009 valmistuneen kokoelmaohjelman mukaisesti. Kokoelmien määrää koskevat luvut sisältyvät toimintakertomuksen tilasto-osuuteen. TAKO-yhteistyö Satakunnan Museo oli mukana valtakunnallisessa, museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyötä koordinoivassa TAKO-verkostossa. Museo kuuluu Arki-pooliin, jossa jatkettiin toimintavuonna Satakunnan Museon hallinnoimaa Suomi syö ja juo hanketta sekä suunniteltiin uutta Arjen haasteet projektia. TAKO-toimintaan kuuluva valtakunnallinen tallennustyönjakomalli huomioitiin museon tallennustyössä. ESINEKOKOELMAT Esinekokoelman inventointia ja digitointia jatkettiin paitsi Satakunnan Museossa, myös Lavian kotiseutumuseossa. Satakunnan Museon ystävät ry:n vapaaehtoistyöntekijöiden panos digitointityössä oli toimintavuonna merkittävä. Toukokuussa Satakunnan Museo avasi yleisölle pääsyn selaamaan ja käyttämään kokoelmiaan verkossa Finna-palvelussa. Ensimmäiseksi julkaistiin Jusélius-kokoelma, noin tuhannen esineen kokonaisuus valokuvineen ja tietoineen. Kokoelma on selattavissa paitsi muun aineiston joukossa valtakunnallisessa Finna-palvelussa, myös erillisenä kokonaisuutena Satakunnan Museon omalla Finna-sivustolla. Sivustolle lisätään jatkossa lisää kokoelmatietoja digitointityön edistyessä. KUVAKOKOELMAT Kuvatilauksia oli kaikkiaan 67 kpl (574 kuvaa) ja niitä toimitettiin cd:llä, sähköpostitse ja tulosteena. Kuvakokoelman luettelointia on jatkettu edelleen. Kuva-arkistonhoitajan lisäksi työtä ovat tehneet kesätyöntekijä, joka luetteloi 1,5 kuukauden ajan museon kuvakokoelmaa, yhteensä 782 kuvaa, sekä Museon ystävät yhdistyksen kuuluva henkilö vapaaehtoistyönä 239 kuvaa. Kuvaskannauksia tekivät vakinaisen henkilökunnan lisäksi toinen Museon ystävät yhdistykseen kuuluva henkilö ja harjoittelija 595. KÄSIKIRJASTO JA ARKISTO Käsikirjaston uudelleen luokitusta ja luettelointia Access -ohjelmaan jatkettiin. Satakunta-arkistossa sijaitseva vanhojen kirjojen kokoelma on kokonaisuudessaan luetteloitu Access-ohjelmaan. Väestösuojan keskimmäisen huoneen kirja-aineisto järjestettiin kokonaisuudessaan ja tehtiin tarpeelliset poistot. Kirja-aineistosta suurin osa siirrettiin vanhojen kirjojen kokoelmaan. Museo on saanut ilmaiskappaleena seuraavat sanomalehdet: Lauttakylä, Punkalaitumen Sanomat, Satakunnan Kansa, Tyrvään Sanomat ja Uusi Aika. Museon lehtileikearkistoon tallennettiin museon toimialaan liittyvät artikkelit. Kartta- ja rakennuspiirustusarkiston luettelointi on kesken. Julistekokoelman määrä pysyi ennallaan, postikorttien luettelointia jatkettiin. Satakunta-arkiston palveluja käytti 59 asiakasta. KOKOELMIEN HOITO JA KONSERVOINTI Esinevarastoja järjesteltiin esineiden luetteloinnin ja inventoinnin yhteydessä. Samalla esineitä valokuvattiin ja digitoitiin tietokantoihin, ja olemassaolevia esinetietoja päivitettiin ja täydennettiin. Vaihtuviin näyttelyihin tarvittavat esineet puhdistettiin ja konservoitiin. Varasto- ja näyttelyesineistön olosuhteita seurattiin. Perusnäyttelyn purkaminen aloitettiin syyskuussa. Kaikki näyttelyssä olleet esineet tarkastettiin, puhdistettiin ja sijoitettiin kokoelmavarastoihin.

27 24 LAINAUSTOIMINTA Pitkäaikaislainat museon kokoelmista A. Ahlström Oy/Noormarkku pahvinkuivauspöytä (7757) tervatynnyri (17571:1) Alvar Aalto-museo/Jyväskylä: toimistotuoli (20050:8) Emil Cedercreutzin museo/harjavalta: tuuliviiri ja 4 kattokoristesiluettia (16276:1-5) Emil Cedercreutz: Sisilialainen paimenpoika (PTTY 9, PTTS:n kokoelma) Huittisten museo: 2 korukopiota (13743, 14373) arkeologista esineistöä (17622:7,9; 17623:11,19,64-65, 91; 17828:2,5-7; 17829:41, 17953:37) Kainuun museo/kajaani: Elias Lönnrotin sukset (6733) Pieksämäen kaupunki/kulttuurikeskus Poleeni tuluskivi (3519) Porin lentoasema: ilmavalokuva Porista vuodelta 1946 Porin kaupungin hallintokeskus/porin kaupungintalo: Woldemar Toppelius: Vanha laiva (17160:34) Jan Rosenthal: Maila Talvion muotokuva (18385:7, Laaksola-kokoelma) Jan Rosenthal: Kevät (18385:3, Laaksola-kokoelma) Otto Mäkilä: Mies ja Hevonen (PTTY 17, PTTS:n kokoelma) Lennart Segerstråle: Maisema Kolilta (PTTY 24, PTTS:n kokoelma) Elin Danielsson-Gambogi: Lapsen muotokuva (PTTY 44, PTTS:n kokoelma) Johannes Takanen: Naisen pää (PTTY 61, PTTS:n kokoelma) Porin kaupungin hallintokeskus/porin Raatihuone: Antti Faven: Maisema (15392) Rauman merimuseo: kuunarilaiva Björnin keulakuva (16364) Satakunnan käräjäoikeus/porin oikeustalo: T. Sundell: Metsämaisema (17160:51) Oiva Virta: Porin tori (16761) Oiva Virta: litografia (15358) Alpo Sarava: Talvi (17015) B.O. Boyer: Laivapalo (17160:62) Satakunnan pelastuslaitos/porin keskuspaloasema: Kaksi isoa petäjää ja vettä (litografia, 15417) Satakuntaliitto/Porin Puuvilla: Into Linturi: Keväinen suojasää (PTTY 29, PTTS:n kokoelmat) F. Wikstrand: Kokemäenjoelta (PTTY 37, PTTS:n kokoelmat) Kaisa Mäkelä: Rauman satama (PTTY 72, PTTS:n kokoelmat) Suomen kellomuseo/espoo: lattiakellon koneisto (4682) Lyhytaikaiset lainat museon kokoelmista Gallen-Kallelan Museo Sigrid Juséliukselle kuuluneita esineitä: kalenteri (18299:20) lelu (18299:150) lelu (18299:185) kirjoitusvihko (18299:686) painokuva (21322:30) 2 hyrrää (18299:180, 259)

28 25 Lahden museot munkkipannu (19703:4) munkkipannun haarukka (19703:5) tippaleipäpannu (19703:6 tippaleipäpannun haarukka (19703:7) tippaleipäpursottimet (18786:2-3) marsipaani- ja karamellimuotit (19786:4-5) Rauman merimuseo 19 kpl painolastilöytöjä (22128, SatM60) Thielska Galleriet, Ruotsi Magnus Enckell: Melankolia (Laaksola-kokoelma, 18385:97) Kansallisarkisto Wilho Sjöström: Von der Goltzin muotokuva (Laaksola-kokoelma, 18385:4) LAHJOITTAJAT Yksityishenkilöt Aaltonen Turkka Aho Mervi Andersson Virpi Eriksson Mary Flinck Veijo Forsman Leo Forstén Pekka Halonen Raija Hanelius Antti Hannula Markku Haukioja Terttu Heinonen Maarit Heinonen Ossi Hiljanen Hannu Hirvonen Matti Immonen Beata Jaakkola Riitta Järvinen Eero Järvinen Eeva-Liisa Järvinen Simo Kaarnametsä Helene Karhunen Eeva Katko Tapio Keinonen Seppo Keskinen Ulla Kiilo Antti, Marketta ja Kyösti Korpela Arja Kumpulainen Harri Karin Laineen pk. / Päivi Laine Laine Tarja Lammi Pirjo Latvala Pauliina Lintunen Tiina Mahlakaarto Leena Mäensivu Eeva-Maria Mäkinen Aarre Nevanranta Reijo Niinimäki Tarmo Nokka Hannu Nordlund Anna-Liisa Norkooli Anna-Liisa Numminen Kyllikki

29 26 Nurmi Matti Peltomäki Liisa Perttula Antero Rajala Pertti Rappu Reijo Reunanen Sirkka Saarinen Sirpa Salminen Olavi Sammallahti Leena Sandvik Suvi Seppälä Aarne Tammelin Tiina Telenius Seppo Toivonen Raimo Tommila Anni Tsubaki Rosemarie Vainio-Mattila Mirjami Vainio-Mattila Pia Vainio-Mattila Tapani Vainionpää Jouko Vannekari Matti ja Liisa Verho Toive Viinikainen Sirkka Virtanen Seppo Yhteisöt Aboa vetus & Ars Nova Etelä-Karjalan museo Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Forssan kaupunki Hangon museo Heinolan kaupunginmuseo Helsingin kaupunginmuseo / Satu Savia Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo ICOMOS Finland John Nurmisen säätiö K. H. Renlundin museo Kulturhistorisk museum i Oslo Lapin maakuntamuseo Luodon siirtolapuutarhayhdistys / Anneli Aaltonen Merikarvia-seura / Jorma Rinne Mouhijärven sotaveteraanit Museoliitto Norsk maritime museum Optikkoliike Nordling Oulun kaupungin rakennustyöryhmä Pietarsaaren kaupunginmuseo Pirkanmaan maakuntamuseo Pitopassarit Pohjanmaan museo POIKILO-museot Porin kaupunki / kaupunginarkisto Maria Arponen, Anu Tuominen Porin kaupunki / kaupunginkirjasto Marja Luukkonen, Merja Mäkelä Porin kaupunki / taidekoulu Porin Prikaatin perinneyhdistys Rauman merimuseo Sallan sota- ja jälleenrakennusmuseo Satakunnan ELY-keskus Satakunnan sairaanhoitopiiri Satakunnan taidetoimikunta Serlachius-museot

30 27 SMYA Suomen maatalousmuseo Sarka Suomen merimuseo Suomen metsästysmuseo Suomen sotahistoriallinen museo Suomi syö ja juo -projekti / Susanna Haavisto Syöpäyhdistyksen kirpputori Tampereen museot Vapriikki TUL:n Satakunnan Piiri Turun museokeskus Ulvilan kotiseutuyhdistys / Raimo Tuominen Universitet i Oslo Vantaan kaupunginmuseo KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO JA SUOJELU SEKÄ ANTIKVAARISET ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT Kulttuuriympäristön vaalimisesta on voimassa vuoden 2012 alussa päivitetty arkeologista ja rakennusperintöä koskeva yhteistyösopimus Museoviraston kanssa. Se määrittää työnjaon rakennustutkijan, arkeologin ja restaurointialan asiantuntijan tehtäväalueiden osalta. Satakunnan Museo hoitaa pääsääntöisesti kulttuuriympäristön vaalimiseen liittyvät asiantuntijatehtävät alueellaan. Kulttuuriympäristöön kohdistuvissa kaava- ja muissa maankäyttöhankkeissa arkeologi ja rakennustutkija ovat käyneet neuvotteluja ja osallistuneet viranomaisneuvotteluihin sekä toimineet lausunnonantajina. Museo on tehnyt arkeologisia ja rakennusinventointeja, ohjannut ja arvottanut kuntien tilaamia rakennus- ja kulttuuriympäristöinventointeja sekä arkeologisia inventointeja. Satakunnan Museo on erityisesti alkuvuoden aikana panostanut aktiivisesti modernin rakennusperinnön järjestelmällisen inventointityön käynnistämiseen Porissa. Asiaan liittyen rakennustutkija vieraili mm. Oulussa tutustumassa siellä tehtyyn inventointityöhön. Loppuvuodesta Vantaan kaupunginmuseon rakennustutkija vieraili kertomassa Vantaalla tehdystä erittäin kattavasta inventointityöstä. Aiheeseen liittyen järjestettiin useampia museon rakennustutkijan valmistelemia neuvotteluita kaupungin eri hallintokuntien kesken. Ensimmäisessä neuvottelussa mm. Keski-Suomen museon rakennustutkija Saija Silén oli kertomassa koko Keski-Suomen alueella toteutetusta modernin rakennusperinnön inventointihankkeesta. Resursseja Porin hankkeelle ei toistaiseksi ole järjestynyt. Porin ja myös muun maakunnan modernien kerrosten toistaiseksi puuttuva inventointityö olisi välttämätön. Parhaillaan II maailmansodan jälkeen muodostunut rakennettu ympäristö on voimakkaassa muutoksessa, minkä hallintaan ja kohteiden arvottamiseen ilman aikakautta koskevaa kattavaa tiedostoa ei ole edellytyksiä. Sekä rakennustutkijan että rakennuskonservaattorin työssä ovatkin olleet vuoden aikana esillä lukuisat modernin rakennusperinnön suojelukysymykset, jotka liittyvät joko rakennuksissa ilmenneisiin sisäilmaongelmiin tai alkuperäisen käytön päättymiseen. Tällaisia tapauksia on ollut maakunnan eri puolilla, kuten Porissa, Kankaanpäässä, Kokemäellä, Raumalla, Huittisissa, Säkylässä, Eurassa ja Luvialla. Kuluvan vuoden poikkeuksellinen suojelukysymys on liittynyt Pomarkun kivisiltaan, joka on valtakunnallisesti merkittävän kirkonkylän miljöön keskeinen kohde. Romahtamisvaarassa oleva silta suljettiin syksyllä liikenteeltä ja keväästä lähtien on ollut pohdittavana sillan kohtalo. Syyskuussa järjestettiin yhteispohjoismainen puukaupunkikonferenssi Norjan Trondheimissa, mitä Satakunnan Museo on ollut toimintavuonna mukana valmistelemassa. Päävastuussa Suomesta oli Rakennuskulttuuritalo Toivon intendentti, mutta itse konferenssiin osallistui myös rakennustutkija. Museo on osallistunut myös Turun yliopiston maisemantutkimuksen oppiaineen rakennusperinnön suojelua koskevien teemakurssien opetukseen. Rakennustutkija on Vanhan Rauman hoitokunnan jäsenenä ollut mukana keväällä valmistuneessa Vanhan Rauman hoito- ja käyttösuunnitelman laadintatyössä. Rakennustutkija on lisäksi osallistunut aktiivisesti Läntisen

31 28 Suomen rakennustutkijoiden yhteistyöhön, mihin liittyen on järjestetty toimintavuonna yksi kokous Lahdessa. Satakunnassa on viime vuosina laadittu osayleiskaavat lähes kaikkiin kuntakeskuksiin ja etenkin Raumalla myös kyläalueille. Työ on saatu useimmissa kunnissa päätökseen. Toimintavuonna ovat olleet ajankohtaisia enää Euran ja Kokemäen keskustojen osayleiskaavat sekä Rauman Pohjoisten kylien osayleiskaava, joissa kaikissa kulttuuriympäristökysymykset ovat painottuneet voimakkaasti. Tämän ohella vireillä on ollut merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin kohdistuvia asemakaavahankkeita sekä suuri määrä tuulivoimaosayleiskaavoja, joissa museo toimi kulttuuriympäristön asiantuntijana. Toimintavuoden alusta Suomen metsäkeskus on Museoviraston ohjeistuksen mukaisesti toimittanut Satakunnan Museoon ne metsänkäyttöilmoitukset, jotka koskevat muinaisjäännöaslueille kohdentuvia metsänhoidon toimenpiteitä Satakunnassa. Käytäntö on osoittautunut tarpeelliseksi, sillä vuoden aikana on kirjoitettu lähes 40 metsänkäyttöä ohjaavaa lausuntoa. RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVENTOINNIT RAKENNUSINVENTOINTI Satakunnan Museo toteutti toimintavuonna kaksi rakennus- ja kulttuuriympäristöinventointia Raumalla kaupungin tilaamana. Kummastakin hankkeesta tuotettiin erikseen taitetut raportit. Osayleiskaavatasoinen rakennusinventointi käynnistyi Kodiksamin, Mäentaan ja Kuolimaan kylissä loppuvuodesta 2015 osana Rauman kaupungin toteuttamaa Leader hanketta ja valmistui toimintavuoden tammikuussa. Inventoinnissa oli mukana kaikkiaan 59 kiinteistöä. Tämän ohella Satakunnan Museo inventoi pienen, vain 10 kohdetta käsittävän Vaikkusten huvila-alueen maaliskuussa. Porissa vuoden suurempi inventointihanke toteutettiin yhteistyössä kaupunkisuunnittelun kanssa Riihikedon valtakunnallisesti merkittävällä arava-alueella. Museon tavoitteena on ollut järjestelmällisen modernin rakennusperinnön inventointitoiminnan käynnistyminen kaupungissa, mihin liittyen Riihikedon arava-alueen inventoinnissa pyrittiin luomaan toimintamalleja. Työhön osallistuivat Satakunnan Museosta kaksi kesätyöntekijää (2 x 1,5 kk) ja työkokeilussa ollut FM (6 kk). Hankkeesta työstettiin laaja erillisraportti. Tilaustyönä museo toteutti Satamaidon kiinteistön rakennusinventoinnin erillisine raportteineen. Edellisten ohella museo inventoi loppuvuodesta Euran kunnan tilauksesta Hinnerjoella, Hinnerrannan pienen asemakaava-alueen. Tiedot tallennettiin ainoastaan museon Pakki-sovellukseen. Muissa kunnissa ei toimintavuonna tehty rakennusinventointeja. ARKEOLOGISET INVENTOINNIT JA TARKASTUSMATKAT ARKEOLOGINEN VALVONTA JA TUTKIMUS Satakunnan Museon arkeologi valvoi sekä ohjasi muinaisjäännöskohteiden hoitoa Porin Reposaaren Tyltyssä, Rauman Sammallahdenmäen maailmanperintökohteella sekä Ulvilan Liikistössä. ARKEOLOGISET SELVITYKSET Satakunnan Museo toteutti kaksi Rauman kaupungin tilaamaa arkeologista inventointia. Näistä toinen liittyi osayleiskaavan laadintaan Rauman Kodiksamin, Kuolimaan ja Mäentaan kylien alueella, toinen Rauman Koillisen teollisuusalueen osayleiskaavatyöhön. Molemmat inventoinnit olivat 2 viikon mittaisia.

32 29 TARKASTUSMATKAT Vuoden aikana tehtiin useita tarkastusmatkoja eri puolille Satakuntaa. Yleisöltä tulleita muinaisjäännösilmoituksia sekä irtolöytöpaikkoja tarkastettiin mm. Eurajoella, Eurassa, Nakkilassa ja Porissa. Lisäksi tehtiin tarkastuksia maankäyttöhankkeiden vuoksi mm. Porin Iso-Enskerin saareen, Rauman Uuden-Lahden alueelle sekä Ulvilan keskiaikaisen kaupungin paikalle. Metsänkäsittelyn vaikutuksia muinaisjäännöksiin tarkastettiin maastossa Eurajoen Skorpionmaassa, Harjavallan Jutissa, Kokemäen Porolanmaassa sekä Köyliön Vuorenmaassa. MAAKUNNALLINEN MUSEOTYÖ Maakunnallisen museotyön piirissä on vajaa neljäkymmentä erillistä museon omistavaa tahoa eli kuntaa tai yhteisöä. Erillisiä museokohteita näillä toimijoilla on 54. Lisäksi yhteistyötä tehdään maakunnan muiden kulttuuriperintötoimijoiden sekä yksityisten keräilijöiden kanssa aina tarpeen mukaan. Maakunnallisesta museotyöstä vastaa maakuntatutkija. Neuvontatyö paikallismuseoissa jatkui. Neuvonta kohdistui pääasiassa esine- ja valokuvakokoelmien digitointiin ja hoitoon sekä museorakennusten korjaamiseen. Lisäksi maakuntatutkija ohjasi ja valvoi harkinnanvaraisten avustusten käyttöä. Ammatillisesti hoidettujen museoiden museonjohtajien kokouksia pidettiin yhteensä kaksi ja amanuenssit kokoontuivat kaksi kertaa. Myös taidemuseot osallistuivat kokouksiin. Digitointia paikallismuseoissa jatkettiin. Vuoden aikana kuusi museota täydensi kokoelmatietokantaa yhteensä 1428 objektilla. Tähän mennessä tietokannassa on 11 museota ja 7394 objektia. Kesätyöntekijä edisti keskuskortiston digitointia 343 objektin verran. Elävä kulttuuriperintö Satakunnassa seminaari järjestettiin Porissa osana UNESCO:n yleissopimuksen toimeenpanoa. Seminaariin oli koottu lukuisia maakunnan kulttuuriperintötoimijoita. Yhteistyökumppaneina olivat Museovirasto, Satakuntaliitto sekä Taiteen edistämiskeskus. Satakunnan ammatillisesti hoidetut museot järjestivät syksyllä yhteisen Wikipedia-koulutuksen Wikimedia ja avoin osallistuminen. Kouluttajan oli Susanna Ånäs. Koulutuksessa tutustuttiin Wikipedian käyttöön, tietojen lisäämiseen ja päivittämiseen sekä wikimedian mahdollisuuksiin museotyössä, osallistamisessa ja joukkoistamisessa. SATAKUNNAN MUSEO JA YLEISÖ NÄYTTELYTOIMINTA Perusnäyttely Museon vuonna 2002 valmistunut perusnäyttely Vesien sylistä Satakunnaksi sulkeutui elokuun lopulla. Uusi perusnäyttely avautuu tammikuussa Vesien sylistä Satakunnaksi rakentui Satakunnan menneisyydestä ja nykyisyydestä kantavana teemanaan Kokemäenjoki ja siihen liittyvä maiseman ja elinkeinojen historia. Toinen pääteema oli Ihmisen elämänkaari.

33 30 Vaihtuvat näyttelyt Vuoden aikana uusia vaihtuvia näyttelyitä oli esillä viisi, joista yksi Salissa, yksi Kamarissa ja kolme Kahvila-ravintola Museossa. Sali (31.12.) Me teimme sen! Pori Jazzin viisi vuosikymmentä Pori Jazzin historiaan mahtuu nousuja ja laskuja, uskomattomia tarinoita ja ennen kaikkea rytmimusiikin juhlaa. Näyttely tutustutti kävijät ihmisiin festivaalin taustalla artisteja ja yleisöä unohtamatta: tekijöihin ja kokijoihin, jotka ovat pitäneet Pori Jazzin vuosi vuodelta oikeassa rytmissä. Näyttely tehtiin yhteistyössä Pori Jazzin kanssa Valo Valo-näyttely esitteli valaistuksen kehittymistä nuotiosta päreeseen ja öljylampusta hehkulamppuun. Näyttelyyn rakentui laaja läpileikkaus valon ominaisuuksista: valon tutkimisen historiasta, valaistuksen kehityksestä ja valon merkityksestä. Näyttelyssä oli myös mahdollisuus itse kokeillen ja tehden testata valon ominaisuuksia. Näyttelyn aikana Kuvataiteilija Anna Turunen toteutti valotaideteoksen Satakunnan Museossa. Aulassa museon kävijät vastaanotti Turusen Matto-teos ja museon yleis- ja työtilojen ikkunat valaistiin värivalojen ja kuvien avulla kuukauden ajaksi. Kamari (31.12.) Akseli Gallen-Kallelan taidetta Satakunnan Museossa Akseli Gallen-Kallelan 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Satakunnan Museo esitteli kokoelmiinsa kuuluvia ja museoon talletettuja kansallistaiteilijan teoksia. Näyttelyssä oli esillä myös esineitä sekä otos Juséliuksen mausoleumin freskomaalausten luonnoksista, joita säilytetään Satakunnan Museossa Kirjain kerrallaan - lukemisen ja kirjoittamisen jäljet Näyttely kertoi luku- ja kirjoitustaidon tulosta Suomeen käsitellen aihetta materiaalisen kulttuurin, erityisesti arkeologisen esineistön avulla ja tuoden esiin uusinta tutkimusta suomalaisten kirjallistumisesta. Näyttely on Aboa Vetus & Ars Novan tuotantoa. Kahvila-ravintola Museo Ilon ja onnen helmiä Näyttelyssä oli esillä Piia Astilan kukka- ja maisema-aiheisia akvarelleja Luonnon armoilla Näyttelyssä oli esillä Ritva-Liisa Mansikkamäen akvarelleja, joiden aiheina toistuivat luonto ja vesi Studio 1851 Humans of Pori Studio 1851 toi Porin päivän viikolle valokuvanäyttelyn, joka esitteli porilaisia muotokuvia taltioituna historiallisella 1850-luvulla kehitetyllä märkälevy-kollodion -menetelmällä. Kuvien takana on porilainen Studio 1851 ja valokuvaaja Tuomas Sinkkonen. Verkkoaineisto Museoelämyksiä ja tietoa verkossa Museon www-sivuilla on Museoelämyksiä ja tietoa verkossa -sivusto, jonne kaikki verkkonäyttelyt ja muu nettisisältö on tallennettu. Verkkoaineisto löytyy osoitteesta:

34 31 Avoin data: Akseli Gallen-Kallelaan liittyviä esinekuvia Satakunnan Museo on julkaissut otoksen kuvia Akseli Gallen-Kallelalle kuuluneista esineistä avoimen datan periaatteiden mukaisesti vapaaseen käyttöön. Kuvat on lisensioitu Creative Commons -lisenssijärjestelmän CC-BY lisenssillä. Se tarkoittaa, että kuka tahansa saa käyttää aineistoa vapaasti, kunhan mainitsee käytön yhteydessä kuvaajan ja museon. Kuvat löytyvät osoitteesta Jazzin kaikuja Me teimme sen! Pori Jazzin viisi vuosikymmentä -mobiiliopas esittelee Pori Jazzin entisiä ja nykyisiä konserttipaikkoja eri puolilla kaupungin keskustaa. Puukaupungin tarina Verkkosivusto esittelee Porin taloja ja ihmisiä 100 vuoden ajalta 1860-luvulta 1930-luvulle. Se koostuu neljästä aikatasosta ja neljästä eri-ikäisestä Porin kartasta. Sivusto perustuu Puukaupungin tarina multimediaan, joka on tehty Satakunnan Museon Vesien sylistä Satakunnaksi -perusnäyttelyä varten. Teollisuustyön jäljillä Verkkosivusto esittelee porilaista teollisuushistoriaa kertoen teollistumisen vaiheista unohtamatta niiden aiheuttamia mullistuksia ihmisen arkeen ja koko yhteiskuntaan. Esille tuodaan porilaisen teollisuuden tarina luvun pienistä tehtaista 1950-luvun sotakorvausteollisuuteen asti. Materiaali on suunniteltu erityisesti yläkoululaisten ja lukiolaisten historianopetuksen tueksi. Suomalainen talvipäivä Helmikuisena päivänä vuonna 2011 tallennetusta dokumentointiaineistosta koottu Suomalainen talvipäivä verkkonäyttely esittelee suomalaista arkea Porin Sampolassa, helsinkiläisen kansanedustajan kotona tai vaikka oululaisella maitotilalla. Kerro museolle.fi Kerromuseolle.fi sivustolla museot voivat kerätä muistoja ja valokuvia yleisöltä sekä esitellä kokoelmiaan. Sivustolla jatkui toimintavuonna Teresia Lönnströmiä koskeva keruuprojekti. Kadunnimet kaupungin muisti Näyttely kertoo Porin kaupungin keskustan, I-VI kaupunginosan kadunnimien historiasta. Näyttely keskittyy nimenomaan nykyisten katujen nimihistoriaan 1800-luvun alkupuolelta lähtien, mutta sivuaa myös kaupungin ja 1700-lukujen kadunnimien vaiheita. Pori, kesä ja kamera Verkkonäyttelyssä on julkaistu osa museon Pori, kesä ja kamera näyttelyn valokuvista. Voitto Niemelän kuvat vievät matkalle lukujen kesäiseen Poriin, jossa elettiin voimakasta kasvun aikaa. Kaupunki koki lyhyellä aikavälillä merkittävän muodonmuutoksen. Verkkonäyttelyn kuvia voi myös kommentoida. Museo toivoo yleisön kertovan muistojaan ko. aikakauden Porista. Porilaista teatteria 140 vuotta Porilaista teatteria 140 vuotta -näyttely tarjoaa kurkistuksen paikkakunnan teatterihistoriaan 1700-luvulta tähän päivään asti. Verkkonäyttely on toteutettu yhteistyössä Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman, Satakunnan ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelman, Satakunnan ammattikorkeakoulun innovaatioyhteisö Apparaatin ja Porin Teatterin kanssa.

35 32 Hotelli Otava Hotelli Otavan korjaus- ja uudelleenkäyttöhanke käynnistyi lokakuussa 1999 pääsuunnittelijan valinnalla. Hanketta edelsi Otava-työryhmän tulevaa käyttöä valmistellut raportti Uusi iloinen Otava ja siihen liittynyt hankesuunnitelma, jotka julkaistiin kesäkuussa Hankkeen esimmäinen vaihe, joka käsittää rakennuksen dokumentoinnin ja tutkimukset, korjaussuunnitelman laatimisen sekä ulkovaipan korjaukset, päättyi syksyllä Kiertonäyttelyt Tupakka lääke, nautinto vai pahe! Näyttely esittelee tupakan historiaa kuvien, tekstien ja esineiden avulla. Esillä ovat tupakan ja tupakanpolton historia, tupakan valmistus sekä erilaiset tupakkatuotteet. Ruuduiksi kudotut Näyttelyssä käydään läpi villavaipan kehittyminen shaaliksi, matkahuovaksi ja design-tuotteeksi, paneudutaan sen eri käyttötarkoituksiin ja merkityksiin sekä käydään läpi huovan valmistustekniikoita ja materiaaleja. Tyylihistoriaa keskiajasta modernismiin Näyttely esittelee yksitoista tyylikautta alkaen keskiajalta ja päättyen 1950-luvun modernismiin. Tyylikaudet nähdään historiallisen kehityksensä kautta rakennustaiteen, muotoilun, käsityön ja muodin näkökulmasta. Satakunnan kulttuuriympäristöt eilen, tänään, huomenna Näyttely esittelee kulttuuriympäristöjä eri puolilla Satakuntaa Karviasta Huittisiin ja Jämijärveltä Raumalle. Näyttelyssä katsellaan muinaisuuden maisemaa arkeologisen kulttuuriperinnön kautta, ihaillaan ympäristössä näkyviä menneiden töiden jälkiä ja puhutaan asiaa rakennetusta kulttuuriperinnöstä sekä korjausrakentamisesta. Nuuttipukki Satakuntalaista kulttuuriperinnettä Toimintavuonna valmistunut kiertonäyttely syntyi museon vuonna 2003 toteutetun näyttelyn pohjalta. Näyttelyssä esitellään Nuuttipukkeja ja nuuttipukkiperinnettä eri aikoina eri puolilta Satakuntaa. AVOINNAOLO, PÄÄSYMAKSUT, KÄVIJÄT JA OPASTUKSET ks. tilasto-osuus, toimintakertomuksen lopussa KOULUT JA PÄIVÄKODIT Toimintavuonna noudatettiin edelleen Porin kasvatus- ja opetustoimen, Porin lastenkulttuurikeskuksen Satakunnan lastenkulttuuriverkoston sekä Porin kulttuuritoimen alaisten kulttuurilaitosten yhteisesti laatimaa Porin kulttuuripolkua eli Porin kaupungin perusopetuksen kulttuuriopetussuunnitelmaa, jossa on suositukset eri vuositasojen käynneistä eri kulttuurilaitoksissa. Suunnitelmassa korostetaan myös kulttuurin hyödyntämistä eheyttävässä opetuksessa. Suositeltavat käynnit Satakunnan Museossa ajoittuvat 5. luokalle, jolloin tutustutaan esihistorialliseen aikaan ja 7. luokalle, jolloin tutustutaan Porin ja 1900-luvun historiaan. Porin koulutoimen kanssa tehdyn sopimuksen puitteissa opastettiin 57 kouluryhmää (1042 henkeä) ja 16 päiväkotiryhmää (300 henkeä), yhteensä 73 ryhmää (1342 henkeä). Satakunnan Museon perusnäyttely sulkeutui ja Salin sekä Kamarin vaihtuvat näyttelyn sulkeutuivat 6.11., jonka jälkeen ei ollut mahdollisuus ottaa vastaan päiväkoti- ja koululaisryhmiä.

36 33 Koululaisille suunnattujen teemaviikkojen opastuksia ja työpajoja Valo näyttelyn yhteydessä järjestettiin alakoululaisille opastus- ja työpajaviikkoja yhteistyössä Sataedu Nakkilan kanssa. Opastukset ja työpajat olivat maksuttomia. Opastuksen ja työpajan kesto oli yhteensä 1,5 tuntia. Opastuksissa ja työpajoissa kävi 12 ryhmää ja 231 koululaista ja Purkkipaja ja istutushommia Minidiskopalloja Ympäristöviikko on vuosittainen syyskuun alun tapahtuma, joka tarjoaa aineksia koulujen ympäristökasvatuksen ja opetuksen tueksi. Ohjelmassa on tutustumiskäyntejä ja retkiä eri kohteisiin sekä toiminnallisia tunteja koululla. Kohderyhmänä ovat ala- ja yläkoulut sekä lukiot. Viikkoa organisoi ympäristövirasto Kaksi opastusta Porin metsän luontoon ja historiaan. Oppaina museolehtori ja Porin kansallisen kaupunkipuiston projektipäällikkö Heli Nukki. Suomen museoliiton organisoimalla Mennään museoon viikolla on kaikilla kouluryhmillä vapaa sisäänpääsy ja maksuttomat opastukset. Opettajatapaamiset Opettajien info-tilaisuuksia ei järjestetty toimintavuoden aikana. Koululaisille ja lapsille suunnattua toimintaa esiteltiin opettajille sähköpostitse ja kirjeitse tarpeen mukaan. Tämän lisäksi koululaisille suunnatusta toiminnasta tiedotettiin Porin lastenkulttuurikeskuksen organisoimassa Kulttuurikoukku-kalenterissa. TAPAHTUMATOIMINTA Työpajat ja leirit Lasten työpajat Toimintavuoden aikana järjestettiin lasten työpajoja viikonloppuisin sekä lasten hiihto- ja syyslomien aikana. Työpajoissa tutustuttiin lähinnä paikalliseen rakennuskulttuuriin ja käsityöperinteeseen sekä vuotuisjuhliin. Työpajat järjestettiin Satakunnan Museon Pajassa, Rakennuskulttuuritalo Toivon tiloissa, Rosenlew-museossa sekä Luontotalo Arkissa , 24.2., ja Hiihtoloman työpajat Satakunnan Museon pajassa tehtiin istutuspurkkeja kierrätysmateriaalista, Rosenlew-museossa valettiin tinasta koruja ja amuletteja, Rakennuskulttuuritalo Toivossa nikkaroitiin ja Luontotalo Arkissa tehtiin laivojen merkkilippuja Rakennuskulttuuritalo Toivon rakennuspaja Museoviikon perinteinen lasten rakennuspaja Toivon pihassa, järj. yhteistyössä MLL:n Porin paikallisyhdistyksen kanssa Rakennuskulttuuritalo Toivon juhannuspaja Rakennuskulttuuritalo Toivon lasten kesäpajat tiistaisin ja torstaisin ja Syysloman työpajat Rosenlew-museossa tehtiin valuhommia. Arkissa askarreltiin sätkyluurankoja Rakennuskulttuuritalo Toivon joulupaja Kivikaudelta kaupunkiin lasten kesäleirit ja Satakunnan Museo ja Rakennuskulttuuritalo Toivo & Korsmanin talo, Rosenlew-museo ja Luontotalo Arkki järjestivät yhteistyössä kesäkuussa kaksi lasten historialeiriä Kivikaudelta kaupunkiin 8-11-vuotiaille lapsille. Leireillä tutustuttiin Satakunnan ja Porin historiaan kivikaudelta nykypäivään museoiden näyttelyiden, esineiden, muinaismuistoretken sekä askartelujen avulla ja Porin historiaan myös kaupunkisuunnistuksen avulla.

37 34 Muut lastentapahtumat Lasten synttärikierrokset vuotiaille lapsille tarkoitettuja Helmet hukassa -synttärikierroksia järjestettiin edelleen tilauksesta toimintavuoden kesään asti. Helmisynttäreitä vietettiin 17 kertaa (186 lasta). Mukulatori Satakunnan Museo / Luontotalo Arkki oli mukana Satakunnan Kansan järjestämällä Mukulatorilla 5.6. Porin kulttuuritoimen yhteispisteellä teemalla Kulttuurin piknik. Arkin toimesta askarreltiin eläimellisiä rintamerkkejä. Luentosarjat Satakunnan Museossa järjestettiin luentosarja vain kevätkaudella, koska perusnäyttely sulkeutui elokuussa. Puistot, puutarhat ja pihat hyötyä ja huvia koko kansalle Järj. yhteistyössä Porin kesäyliopiston kanssa, osa valtakunnallista Vihervuotta Kaupunkipuisto kulttuuriympäristönä, muistin paikkana ja kulttuurisena luontona, FT, prof. Maunu Häyrynen, Turun yliopisto 2.3. Vanhojen puutarhojen kasvillisuus, maisema-arkkitehti Camilla Rosengren 6.4. Säilytä, vaali, viljele! Perinteisten viljelykasvien säilyttämisen tarpeellisuudesta ja keinoista, YTM, tutkija Maarit Heinonen, Luonnonvarakeskus Pappilan pihapiiri, tehtaan puutarha ja aseman puisto puutarhakulttuurin suunnannäyttäjiä 1800-luvun lopulta 1950-luvulle, FM, kirjailija Tiina Martin Plomu kaalia ja rupuliruohoa kasveja keskiajan kaalimaista ja varhaisista puutarhoista, FT, dos.terttu Lempiäinen, Turun yliopisto Seminaarit 4.3. Elävä kulttuuriperintö Satakunnassa Yleisöseminaari, Porin yliopistokeskus Seminaarin järjestivät Satakunnan Museo, Satakuntaliitto, Museovirasto ja Taiteen edistämiskeskus Vasarakirveitä ja karjanhoitoa Nuorakeraamisen kulttuurin jäljillä Euroopasta Euraan Yleisöseminaari, Euran koulukeskus Tilaisuuden järjestivät Euran kunnan kulttuuritoimi ja Satakunnan Museo. Konsertit Validi Karkia klubi: Mirel Wagner Yhteistyössä Jyrki Laihon / Karkia Mistika Recordsin kanssa Validi Karkia klubi: RinneRadio Yhteistyössä Jyrki Laihon / Karkia Mistika Recordsin kanssa Validi Karkia klubi: Eugene Chadbourne ja Faarao Pirttikangas & Kuhmalahden Nubialaiset Yhteistyössä Jyrki Laihon / Karkia Mistika Recordsin kanssa Validi Karkia klubi: Black Motor ja Rakka Yhteistyössä Jyrki Laihon / Karkia Mistika Recordsin kanssa.

38 35 Perusnäyttelyn viimeinen tapahtumaviikonloppu Muistojen tanssit Tanssi-ilta, jossa Juhani Leinonen muisteli Porin luvun tanssikulttuuria. Illan bändeinä mm. Tauno Wrang Quartet, Jokke Vainion Yhtye, Yhtye Juhani Krista, Tigers Quintet ja rautalankamusiikkia. Solisteina Heli Fagerdahl, Jokke Vainio, Niina Jylhä, Olavi Niemelä, Tarja Tommila, Matti Meritähti, Matti Zitron ja Pentti Laine. Yhteistyössä Muistojen tanssit Noor 68 kanssa Jäähyväiset perusnäyttelylle luento- ja opastuspäivä Suvilystil porilaista kesänviettoa, museonjohtaja Juhani Ruohonen Porilaista teollisuushistoriaa, rakennustutkija Liisa Nummelin Opastuskierros Satakunnan historiaan, museolehtori Carita Tulkki Kokemäenjoen kalastuksesta, museonjohtaja Juhani Ruohonen Suomalaiset muinaiskorut, amanuenssi/arkeologi Leena Koivisto Opastuskierros Porin historiaan, museolehtori Carita Tulkki Satakuntalaista pyhää kirkonpaikka ja pyhimys, maakuntatutkija Akuliina Aartolahti Satakuntalaisia muinaisjäännöksiä kymmenen kärjessä, amanuenssi/arkeologi Leena Koivisto Opastuskierros Ihmisen elämänkaareen, museolehtori Carita Tulkki Kurkistuksia uuteen perusnäyttelyyn, amanuenssi Johanna Jakomaa Perusnäyttelyn viimeinen päivä Vapaa sisäänpääsy. Senioritoiminta Museosta virtaa varttuneille -senioriohjelma Satakunnan Museon yksiköissä jatkettiin seniori-iltapäivien järjestämistä. Tapahtumia järjestettiin kerran kuukaudessa pääasiassa tiistai-iltapäiväisin (ei heinä-elokuussa) Ruusenleewi historiaa Pori murteel. FM Piritta Huhdan opastus Rosenlew-museon perusnäyttelyssä Porin murteella Pohjoisesta Lapista. Luontokuvaaja Mika Linhon kuvaesitys Luontotalo Arkissa Seniorien kulttuuriviikon ohjelmapäivä. Amanuenssi / arkeologin luento Suomen muinaiskorujen ja Kaleva Korun historiaa Satakunnan Museossa ja vapaa pääsy kaikkiin museoihin Valo näyttely päreestä lediin. Museoassistentin / tiedottajan kaksi näyttelyopastusta Satakunnan Museossa Taidetta ja arkitavaraa näyttelyopastus Rosenlew-museossa Förskottijuhannus, Rakennuskulttuuritalo Toivon pihamaalla Selkämeren kansallispuisto ja virtuaalivierailu Selkämerelle. Metsähallituksen suunnittelija Anssi Riihiahon esittely Luontotalo Arkissa Ruusenleewi historiaa Pori murteel. FM Piritta Huhdan opastus Rosenlew-museon perusnäyttelyssä Porin murteella Opastus näyttelyyn Teollisuus oli, teollisuus on Rosenlew-museossa Korsmanin joulutunnelmia, Korsmanin talon perinteinen jouluviikonloppu. Kulttuuri- ja sosiaalitoimen seniorityöryhmä Satakunnan Museo oli mukana Porin kaupungin kulttuuri- ja sosiaalitoimen työryhmässä, jossa selvitettiin vanhusväestölle suunnattujen kulttuuripalvelujen tarjontaa ja saavutettavuutta sekä pyrittiin tehostamaan kulttuuri- ja sosiaalitoimijoiden välistä yhteistyötä. Seniorityöryhmässä jatkettiin myös vanhustentaloihin lainattavien Kulttuuriboksien tekemistä ja ylläpitämistä. Seniorityöryhmä koordinoi ja järjesti yhteistyössä ohjelmaa senioriväestölle myös maaliskuun Seniorien kulttuuriviikolla sekä lokakuun Valtakunnallisella vanhustenviikolla.

39 36 Kaupunkiopastukset Vuoden aikana museon ammattilaiset esittelivät Porin kaupungin historiaa erilaisilla kaupunkiopastuksilla teemalla Poria, porilaisia ja porilaisten puistoja. Osa kierroksista liittyi valtakunnalliseen vihervuoteen. Kävely- ja bussikierroksia järjestettiin toukokuusta marraskuuhun Raatihuoneenpuisto ja ristikkäispuistot Puistotoimen ympäristöhortonomi Arja Korpela ja rakennustutkija kertoivat Porin kaupunki- ja puistosuunnittelusta eri aikoina Melontaretki Porin keskustan rakennushistoriaan Oppaan melontaohjaaja Pirjo Tuomi ja rakennustutkija Junneliuksen palatsin historiaa Rosenlew-museon opas esitteli palatsin historiaa kahdella kierroksella VI osan taloja ja pihoja FT, puutarhuri Eeva Karhunen ja Toivon intendentti esittelivät VI osan historiaa taloineen ja pihapiireineen Kirkkopuisto, sankarihaudat ja Juhannuslehto Puistotoimen ympäristöhortonomi Arja Korpela esitteli Keski-Porin kirkon ympäristöä Polkupyöräretki Porin metsän luontoon ja historiaan Porin kansallisen kaupunkipuiston projektipäällikkö Heli Nukki ja museolehtori opastivat Porin metsän luontoon ja historiaan polkupyöräillen Porin historiaa 1950-luvun linja-autolla ajellen Toivon intendentti ja museon museolehtori kertoivat kaupungin historiasta 1950-luvun bussilla ajellen kolmella kierroksella Kävelykierros Porin vanhalla hautausmaalla Toivon intendentti ja Luontotalo Arkin opas kertoivat vanhan hautausmaan ja sinne haudattujen henkilöiden historiasta kahdella opastuksella. Aikuisten työpajat Työpajoissa tarjottiin aikuisväestölle erilaisia museon toiminta-ajatukseen, näyttelyihin ja tapahtumiin liittyviä käsityökursseja ja -näytöksiä Linnunpönttöpaja. Luontotalo Arkki, linnunpönttötyöpajan ohjaajina Arkin museomestari ja Kari Mäntylä Porin lintutieteellisestä yhdytyksestä. 2.4, 8.4. ja Ikkunankorjauskurssi, Rakennuskulttuuritalo Toivo, ohjaajina Toivon intendentti ja rakennuskonservaattori Sianrakkolyhtykurssi, Rakennuskulttuuritalo Toivo Muut tapahtumat Arkeologinen kevätretki Harjavaltaan ja Euraan Oppaina museon amanuenssi/arkeologi ja museolehtori Valtakunnallinen museoviikko Kansainvälinen museopäivä Museoiden yö / Kulttuurin superlauantai Valo-näyttelyn ja perusnäyttelyn Pori ja Satakunta osuuden opastus. Origami-työpaja ja omatoimista varjoteatteria. Bayou train bändi soitti CCR:n musaa nostalgianälkäisille Satakunnan Museon ystävät -yhdistyksen esittelypiste Rakennuskulttuuritalo Toivossa, Luontotalo Arkissa ja Satakunnan Museossa, Museon ystävien vapaaehtoiset Arkeologinen ja rakennushistoriallinen retki Köyliöön Oppaina museon amanuenssi/arkeologi, rakennustutkija ja museolehtori Porin päivän viikonloppu

40 Poritar-kaupunkijunakuljetukset torilta museoihin Porin historia -kierroksia 1950-luvun bussilla, ks. kaupunkiopastukset Museohinaaja Santulla avoimet ovet, avoinnapidosta huolehtivat Museon ystävien vapaaehtoiset MUSEOKAUPPA Museokauppa sijaitsee lipunmyynnin ja infopisteen yhteydessä aulatiloissa. Myynnissä oli mm. paikallisten käsityöläisten myyntituotteita. Omina tuotteina oli mm. julkaisuja, multimedioita, postikortteja, pinssejä ja asemakaavakarttoja. Valo-näyttelyn oheismyyntiin tilattiin erilaisia tuotteita jälleenmyyntiperiaatteella. Kahvila-Ravintolassa olleiden Ilon ja onnen helmiä sekä Luonnon armoilla -näyttelyiden teoksia oli myynnissä. Porin taide-ja taideteollisuusyhdistyksen juhlavedos Porin Puuvillatehtaasta oli myös myynnissä museokaupassa ja kesällä myytiin Pori jazz-tuotteita festivaalin aikana. Alennusta myyntituotteista saivat Satakunnan museon Ystävät ry:n jäsenet ja Museon avain-korttilaiset 15%. Museokauppa sulki ovensa alkaen perusnäyttelyn uudistamistyön ajaksi. Osa myyntituotteista siirrettiin Rosenlew-museon kauppaan saakka. KAHVILA-RAVINTOLA MUSEO Kahvila-Ravintola Museon toiminnasta vastasi T:mi Mikko K.H. Toivonen. Ravintolassa on A-oikeudet ja se on pääsääntöisesti avoinna museon aukioloaikoina. Arkilounasta oli tarjolla tiistaista perjantaihin asti. Perusnäyttelyn uudistamistyö muutti lounas-ja aukioloaikaa maanantaista perjantaihin klo Kahvila-Ravintola jatkoi lasten Helmi-synttäreiden järjestämistä tarjoilujen osalta ja valtakunnallisen Museokortin haltijat saivat yhtenä tapahtumapäivänä alennusta pullakahvitarjoiluista. SATAKUNNAN MUSEON YSTÄVÄT RY Satakunnan Museon ystävät ry on syksyllä 2012 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on tukea Satakunnan Museota sekä edistää kulttuuriperinnön tallennusta, hoitoa ja esilletuomista Satakunnassa. Yhdistyksen toimintamuotoja ovat mm. luennot, tutustumiset, retket ja muut tapahtumat. Se voi myös harjoittaa museoalaan liittyvää pienimuotoista myyntitoimintaa. Kuluvana vuonna yhdistyksen toiminta oli monipuolista. Vapaaehtoistyön tunteja kertyi vuoden aikana 749. Ystävät avustivat mm. valokuvien skannaamisessa ja luetteloinnissa, esineiden luetteloinnissa, perusnäyttelyn purkutöissä, työpajojen ohjauksessa, piha- ja puutarhatöissä sekä Museohinaaja Santun kunnon ylläpidossa ja avoinnapidossa Porin päivänä. Museon edustajana yhdistyksen hallituksessa sekä jäsensihteerinä oli Satakunnan Museon museolehtori. Toimintavuoden lopussa jäseniä oli 260. Satakunnan Museon ystävät -yhdistyksen toiminta Tilaisuudet, jotka on järjestetty yhteistyössä museon kanssa Satakunnan Museon perusnäyttelyn arviointitilaisuus. Illan aikana kerättiin mielipiteitä perusnäyttelyn hyvistä ja huonoista puolista Leila Tuuren luento Porilaisten kauppiasperheiden elämää 1800-luvulla Satakunnan Museossa Satakunnan Museon ystävien vuosikokous Satakunnan Museossa Lasse Wahlroosin luento Säpistä ja sen historiasta Satakunnan Museossa Valo-näyttelyn opastus ja Anna Turusen valotyöpajan esittely Satakunnan Museossa Satakunnan Museon ystävien ja taiteilija Anna Turusen suunnittelema ja toteuttama valoteos esillä Satakunnan Museon perusnäyttelyssä.

41 Kulttuurin superlauantaina / museoiden yönä ystävä-toiminnan esittely Rakennuskulttuuritalo Toivossa, Luontotalo Arkissa ja Satakunnan Museossa Vapaaehtoisten illanvietto. Satakunnan Museon järjestämä illanvietto ystävien vapaaehtoistyötä tehneille jäsenille Luontotalo Arkissa Tyltty historiallisen ajan muinaisjäännöksen esittely osana Euroopan kulttuuriympäristöpäivien ohjelmaa Museonjohtajan luento Mitä Satakunnan Museo tekee? Rosenlewmuseossa Ystävä-toiminnan esittely Porin päivän viikonloppuna Rosenlewmuseossa Museohinaaja Santun avoinnapito Porin päivänä ystävä-yhdistyksen voimin Pentti Araviidan luento Kirjat elämänkumppanina Rosenlew-museossa Ildiko Lehtisen luento Oma uskonto, oma valkoinen puku, omat tavat, marilainen ja hantilainen nainen kulttuuriperintöä siirtämässä Rosenlew-museossa. Yhteistyössä Porin kalevalaisten naisten kanssa Sulevi Riukulehdon viikinki-aiheinen luento Rosenlew-museossa Hannes Tiiran luento Yyteristä Rosenlew-museossa Ja luut jäivät jäljelle näyttelyn opastus Luontotalo Arkissa Ystävien joulukahvit ja Kimmo Tihveräisen Elämän reppu -esitys Rosenlew-museossa. JULKAISUTOIMINTA Näyttelyt ja tapahtumat kokoavasta tapahtumaesitteestä julkaistiin kaksi numeroa: talvi-kesä kattoi ohjelman tammikuusta heinäkuuhun ja kesä-talvi elokuusta joulukuuhun. Kuluvana vuonna ei ilmestynyt Satakunnan Museon omia julkaisuja. TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Satakunnan Museo saavutti toimintavuonna medianäkyvyyttä erinomaisesti. Mediaa kiinnosti niin näyttelyt kuin muukin ohjelma sekä museon toiminta yleisesti. Huomiota sai esimerkiksi Satakunnan Museon perusnäyttelyn sulkeutuminen ja uuden perusnäyttelyn suunnittelun alkaminen. Mukavasti medianäkyvyyttä sai myös toimintavuoden lopussa 10-vuotista taivaltaan juhlinut Rosenlew-museo. Vaihtuvista näyttelyistä, tapahtumista tai hankkeista järjestettiin kuusi tiedotustilaisuutta. Tilaisuuksien yhteydessä jaettujen tiedotteiden lisäksi lähetettiin yhteensä 60 tiedotetta. Lähetettyjen tiedotteiden määrä on vähentynyt, sillä yksittäisten tiedotteiden sijaan lähetetään enemmän koosteita tulevista näyttelyistä ja tapahtumista. Näyttelyitä ja tapahtumia markkinoitiin tiedotteiden lisäksi jakamalla julisteita ja esitteitä Porissa ja maakunnassa. Markkinointiviestintää suunniteltiin ja toteutettiin myös yhteistyössä Porin kaupungin kulttuuritoimen kanssa. Näyttelyistä ja tapahtumista tiedotettiin Kulttuuritoimen nettisivuilla ja tapahtumajulisteissa. Satakunnan Museo palvelee asiakkaitaan monipuolisesti internetissä. www-sivut löytyvät osoitteesta Facebook-sivut saavuttivat toimintavuoden loppuun mennessä 1600 tykkääjää. Twitterissä Satakunnan Museota seurasi yli 400 käyttäjää ja Instagramissa yli 500 seuraajaa. Museon sosiaalisen median kanavissa kerrotaan museotyöstä, esitellään museon kokoelmia sekä tiedotetaan ajankohtaisista näyttelyistä ja tapahtumista. Satakunnan Museo oli mukana Porin kulttuuritoimen osastolla Turun kirjamessuilla Osastolla esiteltiin Porin kulttuuritoimen palveluja sekä myytiin julkaisuja.

42 39 Kokous- ja juhlapalveluissa oli tarjolla kaksi synttärikierrosta. syntymäpäiväjuhlat Luontotalo Arkissa ja teemallinen synttärikierros Helmet hukassa Satakunnan Museossa. Satakunnan Museossa ja Luontotalo Arkissa on käytössä kokouspaketit, joihin sisältyy kokoustilan ja tarjoilun lisäksi museokierros. Myös Rosenlew-museossa ja Rakennuskulttuuritalo Toivossa on omat kokouspakettinsa. MUSEON TUKIJAT Museon toimintaa ovat tukeneet seuraavat yritykset: KRB Ecoplanning, Lähitapiola Satakunta, Norilsk Nickel, Pori Energia, SLO LAVIAN KOTISEUTUMUSEO Lavian kotiseutumuseon perustamisvuosi on 1958, jolloin museokokoelma luetteloitiin. Kokoelman keruu alkoi jo vuonna Toimintavuoden alussa museo siirtyi kuntaliitoksen myötä Porin kaupungille. Museon avoinnapitoa jatkettiin samalla tavoin kuin ennen kuntaliitosta: museo oli auki kesäsunnuntaisin. Avoinnapidosta vastasi lavialainen Annika Aarnio, joka on hoitanut museota lähes koko 2000-luvun. Tarvittaessa museo oli auki myös keväällä ja syksyllä koululaisryhmiä varten. Kotiseutumuseon kokoelmien inventointia ja digitointia jatkettiin. Työhön oli palkattu korkeakouluopiskelija 1,5 kuukaudeksi. Makasiinissa säilytettävä kokoelma saatiin kokonaan inventoitua, valokuvattua ja tiedot siirrettiin WebMuskettiin. Erillisessä varastossa oleva kokoelma on kokonaan inventoimatta. Lavian kotiseutumuseon kokoelma säilyy omana kokonaisuutenaan Laviassa, jossa se on paikallisten ihmisten saavutettavissa. Kokoelmien sisältö on pääasiassa lavialaista perinteisen agraaritalouden aikaista maatalous- ja kotitalousesineistöä. Lisäksi on joitain esihistoriallisen ajan kiviesineitä sekä pieni kivi- ja mineraalikokoelma. Esinekokoelman säilytystilat eivät täytä museaalisia vaatimuksia, sillä museorakennuksessa ei ole lämmitystä. Arimmat esineet, kuten vanha Raamattu, ovat talven ajan säilytyksessä Lavian kirjastossa. Kokoelmien suhdetta Satakunnan Museon kokoelmaan pohditaan tarkemmin, kun Satakunnan Museon kokoelmapoliittinen ohjelma päivitetään seuraavan kerran. Lavian kotiseutumuseon kuvakokoelmaa säilytetään tällä hetkellä Lavian kirjastossa Kokoelmien määrää koskevat luvut sisältyvät toimintakertomuksen tilasto-osuuteen. Perusnäyttely Kotiseutumuseon näyttely esittelee lavialaista agraaritalouden aikaa sekä lavialaista elämää pääasiassa 1900-luvun vaihteesta 1950-luvulle. Lisäksi näyttelyssä on esillä kirkollista esineistöä sekä pieni esihistorian kokoelma. Lavia-viikolla Museo piti ovensa auki joka arkipäivä klo ja Lavia-viikon markkinapäivänä Lavian kotiseutumuseon pihassa oli lampaasta langaksi tapahtuma, jossa yleisö pääsi tutustumaan villalangan tekemiseen keritsemisestä kehräämiseen asti.

43 40 LUONTOTALO ARKKI YLEISKATSAUS TOIMINTAVUOTEEN Toimintavuoden aikana keskityttiin kehittämään Luontotalo Arkin näyttelyitä eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Teemanäyttelyiden osalta toimittiin yhteistyössä luontovalokuvaaja Jorma Luhdan, Suomen Metsästysmuseon (Riihimäki), SYKE - Suomen Ympäristökeskuksen (Helsinki), Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon (LUOMUS), Porin taidekoulun, graafikko Heli Koskelan, luontovalokuvaajien Hannu Saarelan ja Vesa Ala-Hakulan, Oulun yliopiston Biodiversiteettiyksikön, Helsingin yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan sekä Satakunnan läänintaiteilija Mollu Heinon kanssa. Yleisöluentoja ja elokuvaesityksiä järjestettiin yhteistyössä Porin Lintutieteellisen Yhdistyksen, Porin Seudun Ympäristöseuran ja Suomen Majakkaseuran kanssa. Toiminnallisia työpajoja suunniteltiin ja toteutettiin talon oman henkilökunnan toimesta. Lasten syntymäpäiväjuhlia järjestettiin vakiintuneella konseptilla. Aikuisille järjestettiin jälleen linnunpönttöteemainen työpaja verstaalla. Kansainvälisen museopäivän, Museoiden yön ja Porin päivän tapahtumiin osallistuttiin omalla tarjonnalla. Tapahtumien osalta tehtiin yhteistyötä Porin puistotoimen ja Porin Ympäristöviraston kanssa. Puistotoimen kanssa toteutettiin kaupunkiopastuskierros. Arkki järjesti tapahtumia osana Vihervuosi Gröna Året 2016 (Ympäristöministeriö) teemavuotta. Arkki jatkoi yhteistyötä Metsähallituksen kanssa toimien Selkämeren kansallispuiston infopisteenä. Metsähallitus irtisanoi yhteistyösopimuksen syyskauden lopussa ja suunnittelutyö poistuvien osioiden osalta aloitettiin. Metsähallituksen sisällöt poistuvat käytöstä seuraavan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. KOKOELMAT YLEISKATSAUS KOKOELMIIN Luetteloinnissa päätettiin aloittaa Helsingin Luonnontieteellisen keskusmuseon (LUOMUS) ylläpitämän Kotka järjestelmän käyttö. Kevätkaudella museomestari Anniina Kuusijärvi (LUOMUS) esitteli ohjelmaa Arkissa henkilökunnalle (Jari Vesterberg, Johanna Jakomaa ja Hilkka Viitala). Vuoden aikana oltiin myös yhteyksissä tietotekniikkapäällikkö Dare Talvitien (LUOMUS) kanssa. Kesätyöntekijän toimesta aloitettiin luettelointi Kotka ohjelmaan. Työ aloitettiin perhoshuoneen Viljo Lauron kokoelmasta ja herbaarionäytteistä (kuivatut ja prässätyt kasvit). Vuoden lopussa intendentti päivitti tietokantaan Arkin kokoelmien metatietoja LUOMUKSEN valmistautuessa Laji järjestelmän beetavaiheeseen. Kotkaan luetteloitiin Arkin kokoelmista toimintavuonna näytteitä seuraavasti: Coll. Lauro, 537 Coll. Kause ja 69 Coll. Mäntysalo. Yht näytettä. LUONNONTIETEELLISET KOKOELMAT Luonnontieteelliset näytteet ja kokoelmatiedostot Luonnontieteellisiä näytteitä vastaanotettiin kokoelmiin. LAINAUSTOIMINTA Porin Taidemuseolle lainattiin Eggert Peturssonin näyttelyyn yksi täytetty eläin ja valokuvaamista varten 17 prässättyä kasvinäytettä.

44 41 LAHJOITTAJAT Yksityiset Kuusela Eira Kokoelmien määrää koskevat luvut sisältyvät toimintakertomuksen tilasto-osuuteen. LUONTOTALO ARKKI JA YLEISÖ NÄYTTELYTOIMINTA Perusnäyttely Uudistettu perusnäyttely esittelee Selkämeren ja Kokemäenjoen luonnonympäristöjä. Uusia satakuntalaista luontoa esittäviä osuuksia ovat Säppi, Perhosniitty ja Suurpedot. Suurpetonurkkauksesta löytyy lasten käyttöön tarkoitettu Karhunpesä. Keskeisintä teemaa, Kokemäenjoen suistoa, on laajennettu entisestään. Yhteistyö Metsähallituksen kanssa jatkui toimintavuoden loppuun asti. Luentosalissa esitetään "Selkämeren merimaisemat" lyhytfilmiä. Salissa on lisäksi esittelytaulut Selkämeren kansallispuiston maantieteellisestä alueesta ja merkittävimmistä majakoista (Säppi, Kylmäpihlaja ja Isokari) sekä Lyökin pooki. Uudistetun perusnäyttelyn puolelta löytyy Selkämeren kansallispuistoa esittelevä osasto kosketusnäyttöineen. Näytöltä on asiakkaiden selattavissa Selkämeren virtuaaliopas: Porin kansallisesta kaupunkipuistosta on esillä infotauluja sekä esitteitä. Perhoshuoneen kokoelmat ovat avoinna yleisölle sunnuntaisin klo Kivipiha Jotunin kivilajinäytteet ovat esillä Arkin pihamaalla. Vaihtuvat näyttelyt Uusiva vaihtuvia näyttelyitä avattiin vuoden aikana seitsemän, joista kolme vaihtuvien näyttelyiden tilaan, kolme aulaan ja yksi pihaan. Vaihtuvien näyttelyiden tila Jorma Luhta: Vaeltajat Herkkä ympäristö on ahdingossa. Ilmaston lämmetessä palsasuot sulavat ja lajit korvautuvat eteläisemmillä menestyjillä. Suomen eturivin luontokuvaajiin jo 1960-luvulta lähtien kuuluneen Jorma Luhdan valokuvat esittelevät Pohjoismaiden arktisen luonnon maisemia, lintuja ja nisäkkäitä. Poro, riekko, naali ja tunturisopuli ilmestyvät näyttelyyn myös kosketusetäisyydelle. Näyttelyssä on esillä materiaalia Suomen Metsästysmuseon (Riihimäki) ja Helsingin Luonnontieteellisen keskusmuseon (LUOMUS) kokoelmista Heli Koskela: Kotona maisemassa Porilainen taiteilija Heli Koskela pohtii teoksissaan luonnon ja ihmisen suhdetta toisiinsa. Hän seuraa ihmisen hoitaman kaupunkiluonnon ja käyttäjien jättämien jälkien muodostamaa tarinaa Porin kansallisen kaupunkipuiston alueelta merelle asti.

45 Ja luut jäivät jäljelle Näyttely esittelee selkärankaisryhmien (kalat, sammakkoeläimet, matelijat, linnut ja nisäkkäät) luuston ominaispiirteet. Myös ihmisen luinen anatomia on tarkasteltavissa. Näyttelyssä on esillä materiaalia sekä Luontotalo Arkin omista että Oulun yliopiston Biodiversiteettiyksikön, Helsingin Luonnontieteellisen keskusmuseon (LUOMUS) ja Helsingin yliopiston Lääketieteellisen tiedekunnan kokoelmista. Aula Barents luonto ei tunne rajoja Barentsin alueen metsät ovat maailman viimeisiä suuria luonnontilaisia ekosysteemejä. Luonnon monimuotoisuutta uhkaavat kuitenkin elinympäristöjen häviäminen, pirstoutuminen ja laadullinen heikentyminen. Järj. BPAN Barentsin alueen suojelualueverkosto & SYKE Suomen Ympäristökeskus Hannu Saarela & Vesa Ala-Hakula: Luontonäkemyksiä Valokuvanäyttely Mollu Heino: Hämärä umbraa ja hopeaa Heino on opiskellut Kuvataideakatemiassa ja Taideteollisessa korkeakoulussa. Hän toimii tällä hetkellä läänintaiteilijana Satakunnassa. Piha Nooan outlet Aikuisten iltalinjan kuvanveisto-opintojen kierrätystaidejakson teoksia on esillä Luontotalo Arkin pihassa. Romusta, krääsästä ja turhista tavaroista rakennettujen teosten yhteinen sisällöllinen nimittäjä on luonto, johon itse tekniikkakin sisällöiltään viittaa: Ei tuoteta lisää roskaa, vaan kierrätetään vanhaa. Järj. Porin taidekoulu/ Aikuisten iltalinjan kierrätystaidekurssi Verkkoaineisto Kivipiha Jotuni esittelee satakuntalaisen kallioperän erityisominaisuuksia. Kivipihasta on saatavissa lisätietoja osoitteesta: AVOINNAOLO, PÄÄSYMAKSUT, KÄVIJÄT JA OPASTUKSET Ks. tilasto-osuus toimintakertomuksen lopussa. KOULUT JA PÄIVÄKODIT Porin koulutoimen sopimuksen puitteissa opastettiin 45 kouluryhmää (727 henkilöä) ja 15 päiväkotiryhmää (265 henkilöä) yhteensä 60 ryhmää ja 992 henkilöä. Ympäristökasvatusviikolle Luontotalo Arkkiin suunniteltiin valmis aikataulutus koulujen käynneille, ajat varattiin keskitetysti Ympäristövirastosta. Ks. Satakunnan Museo ja yleisö, Koulut ja päiväkodit. TAPAHTUMATOIMINTA Työpajat Ks. Satakunnan Museo ja yleisö, Tapahtumatoiminta/Työpajat ja leirit Muut lastentapahtumat Lastenkerhot Lasten lintukerho (PLY)

46 43 Lasten synttärikierrokset Toimintavuonna jatkettiin lasten syntymäpäiväjuhlien järjestämistä Luontotalo Arkissa. Syntymäpäiviä järjestettiin yhteensä 26 (274 henkilöä). Luennot Arkissa järjestetään yhteistyössä luonto- ja kulttuurialan eri yhdistysten kanssa luento- ja iltatilaisuuksia. Yhteistyökumppaneita ovat mm: Porin Lintutieteellinen Yhdistys (PLY), Porin Seudun Ympäristöseura ja Suomen Majakkaseura Lintukuvailta, lintuharrastaja Jaakko Esama, järj. PLY Energiailta, järj. Porin Seudun Ympäristöseura Tervapääskyn elämää. Lintuilta, Heikki Kolunen, järj. PLY Lintukuvia, lintuharrastaja Jaakko Esama, järj. Porin Seudun Ympäristöseura 1.3. Linnunääni-ilta, Hannes Tiira, järj. Porin Seudun Ympäristöseura Mehiläishaukkojen valitut salat julki satelliittilähettimien ansiosta, FT Patrik Byholm, järj. PLY Vedenalaisen meriluonnon inventointi (Velmu projekti ja sen tulokset), suojelubiologi Heidi Arponen, järj. Metsähallitus Löytöretkelle Selkämeren kansallispuistoon: merellistä luontoa ja kulttuurihistoriaa, projektipäällikkö Minna Uusiniitty-Kivimäki, järj. Metsähallitus Lintukuvailta, lintuharrastaja Tuomas Ketonen, järj. PLY Merisirrien esiintyminen Tammisaaren ulkosaaristossa, lintuharrastaja Matti Riihimäki, järj. PLY Tarinaa lapinpöllöistä, pöllörengastaja Matti Suopajärvi, järj PLY Luontoilta, Järj. Porin Seudun Ympäristöseura Seniorit Ks. Satakunnan Museo ja yleisö, Tapahtumatoiminta/Senioritoiminta Kaupunkiopastukset Ks. Satakunnan Museo ja yleisö, Tapahtumatoiminta/Kaupunkiopastukset Aikuisten työpajat Ks. Satakunnan Museo ja yleisö, Tapahtumatoiminta/Aikuisten työpajat Muut tapahtumat Syksyn luentosarja Luut kertovat Arkissa kerrottiin syksyn aikana mitä kaikkea saadaan selville elämästä, ihmisistä ja eläimistä luututkimuksen avulla. Syksyn luennot käsittelivät eläinten ja ihmisten menneisyyttä jääkauden jäänteistä muutaman sadan vuoden takaisiin ruumishautoihin Pedoista ja ihmisistä mitä luut kertovat jääkauden saalistajista, paleobiologian dos. ja anatomian opettaja, Suvi Viranta-Kovanen, HY Valas näkyvissä! Esihistoriallisia valaanluulöytöjä pohjoiselta Itämereltä, tutkijatohtori, dosentti Kristiina Mannermaa, HY

47 Uusia ruumishautatutkimuksia Satakunnasta, FT, dosentti Kari Uotila, Muuritutkimus Ky Ravattulan Ristimäen kirkonpaikan ruumishaudat luvun yhteisön kuvastajana, arkeologi Juha Ruohonen, TY Pihatapahtumat Kasvinvaihtotori Infopiste, Mari Sainio, järj. Puistotoimi Teemapäivät ja -viikot sekä liitännäistapahtumat Seniorien kulttuuriviikko Earth Hour Vierailupäivä, Porin opiskelijatalo Saikku Tavaran uusi elämä kierrätysilta, Ympäristövirasto Kansainvälinen museopäivä 5.6. Mukulatori Ympäristökasvatusviikko, Ympäristövirasto 7.9. SAMK Kulttuurikutu Porin päivä Mennään museoon viikko, Museoliitto , Elokuvaesitys, Suomen Majakkaseura MUSEOKAUPPA Lipunmyynnin yhteydessä olevassa museokaupassa myydään luontoaiheista tavaraa mm. postikortteja, pelikortteja, kirjoja, leluja sekä koriste-esineitä. Metsähallituksen tuotteita myytiin yhteistyösopimuksen mukaisesti. TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Ks. Satakunnan Museo/Tiedotus ja markkinointi

48 45 ROSENLEW-MUSEO YLEISKATSAUS TOIMINTAVUOTEEN Toimintavuonna tuli kymmenen vuotta täyteen Rosenlew-museon avaamisesta Satakunnan Museon yhtenä toimipisteenä. Juhlavuoden viettoon panostettiin erityisesti vuoden syyspuolella, jolloin avattiin omaa tuotantoa oleva, yhteistyössä paikallisten yritysten kanssa toteutettu näyttely Teollisuus oli, teollisuus on. Sen valmisteluihin kuului olennaisena osana videokuvaaminen Porin seudun tehtaissa. Kuvamateriaali tallennettiin museon kokoelmiin. Tapahtumien ja työpajojen lisäksi järjestettiin näyttely- ja kaupunkiopastuksia. Satakunnan Museon päätoimipisteen sulkeutuminen syksyllä perusnäyttelyn uudistuksen vuoksi näkyi Rosenlew-museon kävijämäärissä ja vilkastutti toimintaa entisestään. Rosenlew-museoon siirrettiin esimerkiksi osa niistä luennoista, jotka normaalisti olisi pidetty Satakunnan Museossa. Vilkkaan vuoden järjestelyistä selvittiin, vaikka Porin kaupungin loppuvuonna toimeenpanemien lomautusten ja hankintakiellon takia jouduttiin käyttämään paljon aikaa myös asioiden uudelleen järjestelyyn. KOKOELMAT Rosenlew-museon kokoelmien perusta on 1960-luvulta lähtien kerätyssä, pääasiassa Rosenlewyhtiöön liittyvässä aineistossa. Kokoelman keräsi kotiseutuneuvos Olavi Koskinen ( ), joka työskenteli Rosenlew-yhtiön palveluksessa vuosina Rosenlew-museon kokoelmat sisältävät esinekokoelman, arkiston ja valokuvakokoelman, sekä pienen kirjakokoelman. Rosenlew-museon siirryttyä 2003 Porin kaupungille osaksi Satakunnan Museota kokoelmia on kartutettu tarpeen mukaan. Rosenlew-museon kokoelmiin tallennetaan Rosenlew-yhtiöön tai Rosenlewin perillisyhtiöiden toimintaan liittyviä esineitä, kuvia ja arkistomateriaalia. Museossa on myös pieni käyttökokoelma. Rosenlew-museo oli mukana museoiden kokoelmayhteistyötä tekevässä TAKO-yhteenliittymässä, ja siellä erityisesti metallialan museoiden alaryhmässä. Kokoelmien määrää koskevat luvut sisältyvät toimintakertomuksen tilasto-osuuteen. ESINEKOKOELMAT, KUVAKOKOELMAT SEKÄ KÄSIKIRJASTO JA ARKISTO Kokoelmien luettelointia jatkettiin. Kuvakokoelmien digitoinnissa työn alla olivat erityisesti tehdaspalokunnan toimintaan liittyvät valokuvat. LAINAUSTOIMINTA Emil Aaltosen museo Mir-sukellusveneen pienoismalli (R2119) LAHJOITTAJAT Yksityiset Ala-Prinkkilä Jussi Ketonen Mikko Leino Olli-Matti Panusalo Eira ja Heikki Yhteisöt Fingrid Oyj Valmet Technologies Oy UPM/palokunta

49 Pontela Tuija Pälsi Heikki Rinnemäki Jorma Tuominen Kari 46 ROSENLEW-MUSEO JA YLEISÖ NÄYTTELYTOIMINTA Perusnäyttely Pysyvä perusnäyttely esittelee Rosenlew-yhtiön ( ) historiaa ja toimintaa. Vaihtuvat näyttelyt Vuoden aikana avattiin kaksi uutta vaihtuvaa näyttelyä. Vaihtuvien näyttelyiden tila (1.1.) Kirjeitä merille ja meriltä Kirjeenvaihto oli ainoa tapa hoitaa perhesuhteita 1900-luvun alussa mm. kapteeni Henrik Widbergin perheessä, sekä 1870-luvulla kapteeni Matts Viktor Lindellin perheessä. Kirjeitä merille ja meriltä -näyttelyssä esiteltiin merenkulkijaperheiden kirjeenvaihtoa sekä muuta merimiesten elämään liittyvää aineistoa. Tuotanto: Forum Marinum Taidetta ja arkitavaraa. Suomalaista lasimuotoilua 1950-luvulta Miksi 1950-lukua pidetään suomalaisen lasimuotoilun loistokautena? Tähän kysymykseen vastasi Suomen lasimuseon kiertonäyttely. Esillä oli Milanon triennaaleissa menestynyttä suomalaista taidelasia sekä saman ajan kotimaista käyttölasia. Muotoilijoista olivat mukana esimerkiksi Kaj Franck, Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Nanny Still ja Helena Tynell (31.12.) Teollisuus oli, teollisuus on Porin seudulla sahataan, valetaan, valmistetaan ja tuotetaan, kuten jo sata vuotta sitten. Yötä, päivää syntyy lautaa, lankkua, auton osia, energiaa, muovikalvoja ja -säkkejä, leikkuupuimureita, kartonkia, robotteja sekä monia muita tuotteita. Näyttelyssä olivat esillä rinnakkain uudet ja vanhat tuotteet, entiset ja nykyiset tehdasnäkymät sekä tuotantoprosessit. Paikallisten teollisuusyritysten kanssa yhteistyössä toteutetulla näyttelyllä museo juhlisti pian alkavaa Suomi juhlavuotta ja omaa 10-vuotista taivaltaan Satakunnan Museon ja Porin kaupungin alaisuudessa. Näyttely jatkui seuraavan vuoden puolelle. Verkkoaineisto Varo vaaraa! Verkkonäyttelyssä voi tutustua työntekijöiden turvallisuusvalistuksessa eri aikoina käytettyihin julisteisiin ja kuviin. Paperitehtaalaisen muistoja Olavi Virtanen on kuvitteellinen henkilö, jonka avulla luodaan katsaus paperitehtaalaisen elämän eri vaiheisiin. Rosenlew-museon urheiluaiheinen lehtileikearkisto Rosenlew-yhtiö julkaisi vuodesta 1941 lähtien Työ ja Toimi - henkilöstölehteä Lehtileikearkiston sivuille on koottu Rosenlewin Urheilijat 38:a koskevia artikkeleita. RU -38 toimi vuosina Porin Matin kunnostus Porin Matin kunnostus -nettisivusto esittelee tapauskertomuksena yhden lämmitysuunin kunnostuksen.

50 47 AVOINNAOLO, PÄÄSYMAKSUT, KÄVIJÄT JA OPASTUKSET Ks. tilasto-osuus toimintakertomuksen lopussa. KOULUT JA PÄIVÄKODIT Porin kaupungin koulutoimen kanssa tehdyn sopimuksen puitteissa opastettiin 17 kaupungin koulutoimen alaista koululaisryhmää (357 henkilöä). Ilman opastusta vieraili 1 porilainen koululaisryhmä, jossa yhteensä 55 henkilöä. Ks. Satakunnan Museo ja yleisö, Koulut ja päiväkodit. TAPAHTUMATOIMINTA Luennot Merimiesten vaimojen elämää 1800-luvun Porissa ja muissa Länsi- Suomen rannikkokaupungeissa, tutkija Pirita Frigren, Jyväskylän yliopisto Luentosarja Satakunnan historiaa eri kanteilta uusia tutkimustuloksia Järjestettiin yhteistyössä Satakunnan Museon ja Porin kesäyliopiston kanssa. Ohjelma: Sanelua vai vuorovaikutusta? Soteva, Karelia ja Porin Konepajan sotakorvaustuotanto , FM Olli Joukio Kaupungin laidalla Porin Karhukorttelin arkeologiset tutkimukset 2015, FM, toimitusjohtaja Markus Kivistö, Oy Sigillum Ab Turun tuomiokirkon reliikit ja Pyhä Henrik, FT, prof. Jussi-Pekka Taavitsainen, Turun yliopisto Ajankohtaista tietoa Suomen meriarkeologisesta tutkimuksesta, intendentti Riikka Alvik, Museovirasto Työpajat Ks. Satakunnan Museo ja yleisö, Tapahtumatoiminta/Työpajat Senioritoiminta Ks. Satakunnan Museo ja yleisö, Tapahtumatoiminta/Senioritoiminta Kaupunkiopastukset Ks. Satakunnan Museo ja yleisö, Tapahtumatoiminta/Kaupunkiopastukset Muut tapahtumat Kansainvälinen museopäivä Museoiden yö Vapaa pääsy museon näyttelyihin. Pidennetty avoinnaoloaika klo Muistosta näytelmäksi -pienoisnäytelmäkierrokset alkoivat Rosenlewmuseolta Aittaluodosta (Kuninkaanlahdenkatu 14) ja päätyivät Porin viidenteen kaupunginosaan. Järj. Muisteltu kaupunki -työryhmä Porin päivä Vapaa pääsy, Pori-filmejä non-stoppina. Poritar-juna kuljetti yleisöä ilmaiseksi museoiden välillä. 11. ja Hopeakerho 45 vuotta -elokuvaesitykset Rosenlewin Hopeakerho esitti elokuvaa Rosenlewin Hopeakerho 45 vuotta. Paikalla oli tavattavissa Hopeakerhon aktiivijäseniä Tua tuffas museoo! Isänpäivänä kaksi yhden hinnalla museon näyttelyihin. Muisteltii, millast enne oikee oli ja paistettii plättei pääl. Lisäksi Elämän reppu esitys.

51 Tiilitehdasmuistelut. Kaikille avoimessa tilaisuudessa muisteltiin Ulasoorin tiilitehdasta ja kerättiin aineistoa tulevaa tutkimusta varten. Järj. Turun yliopiston kulttuurintuotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelma ja Rosenlew-museo Tehtaan joulupuuro. Rosenlew-museon 10-vuotisjuhlan kunniaksi museossa aikamatkattiin menneiden vuosikymmenten tunnelmaan. Tavattavissa oli pomoja ja duunareita tehtaan historiasta näyttelijöiden esittämänä. Järj. Taike ja Rosenlew-museo. MUSEOKAUPPA Rosenlew-museossa oli myytävänä julkaisuja, valurauta-astioita ja tekstiilituotteita. Museon omaa tuotantoa edustivat Konepajan klassikot postikorttisarja, Porin Matti -t-paita ja kangaskassi, kruunu-r jääkaappimagneetti ja pinssi sekä Rosenlew-museon logolla varustetut lyijykynät. TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Ks. Satakunnan Museo/Tiedotus ja markkinointi MUSEON TUKIJAT Rosenlew-museo sai näyttelytoimintaan ja tapahtumien järjestämiseen taloudellista tukea seuraavilta yrityksiltä: Cimcorp Oy, Corenso United Oy Porin kartonkitehdas, Componenta Pori, Pori Energia, RKW Finland Oy, Sampo-Rosenlew Oy ja UPM:n Seikun saha sekä Valmet Technologies Oy.

52 49 RAKENNUSKULTTUURITALO TOIVO YLEISKATSAUS TOIMINTAVUOTEEN Rakennuskulttuuritalo Toivon ja Korsmanin talon toimintaa jatkettiin hyviksi osoittautunein tavoin järjestämällä korjausneuvontatapahtumia, -iltoja ja -kursseja, tarjoamalla kulttuuriperintöopetusta, työpajoja lapsille ja aikuisille, erilaisia opastuksia ja yleisötapahtumia. Tapahtumia ei järjestetty pelkästään Toivossa, vaan mm. Euroopan kulttuuriympäristöpäivään liittyvä korjausneuvontatapahtuma toteutettiin Köyliön Yttilän vanhalla koululla. Toivossa tapahtuvien opastusten lisäksi järjestettiin erilaisia Porin kaupunkia, sen rakennushistoriaa ja kaupunkilaisten arkea valottavia kaupunkiopastuksia niin kävellen kuin linja-autolla. KOKOELMAT ESINEKOKOELMAT Rakennuskulttuuritalo Toivon kokoelmien keskeinen osa ovat itse toimitilat eli pihapiirin vanhat hirsirakennukset ja niihin rakennettu korjausnäyttely. Pihapiirissä on neljä hirrestä tehtyä asuinrakennusta ja ulkorakennus, joista vanhimman rakentaminen on ilmeisesti aloitettu jo 1810-luvulla ja uusin on vuodelta Yksi asuinrakennuksista on siirretty tontille vuonna Korsmanin taloon on sisustettu porilaiskoti vuonna 1951, jonne on hankittu sen aikakauden kodin kalustus ja varustus. Esineistö muodostaa ns. käyttökokoelman eli kaikkia kodin tavaroita myös käytetään. Käytössä esineistö kuluu ja saattaa rikkoutua (astiat, tekstiilit), joten kokoelmaa täydennetään jatkuvasti tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. KUVAKOKOELMAT Rakennuskulttuuritalo Toivossa on Satakunnan Museoon luetteloitu käyttökuva-arkisto, jossa on sekä diakuvia että jonkin verran paperikuvia. Kuva-aineisto on kuvattu itse, lähinnä tutkimusja luentokäyttöön. Korjausneuvonnan avuksi on Toivoon teetetty kopioita Satakunnan Museon valokuvista, joissa on vanhoja rakennuksia ja niiden yksityiskohtia. KÄSIKIRJASTO Käsikirjastoon on koottu pääasiassa kirjallisuutta, joka käsittelee rakentamista ja asumista. Kirjasto on keskeinen osa Toivon korjausneuvontaa. Kokoelmissa oli vuoden lopussa yhteensä 1014 luetteloitua nidettä sekä lisäksi alan lehtien vuosikertoja. Kirjoja saa myös kotilainaan. MATERIAALINÄYTTEET Rakennuskulttuuritalo Toivon kokoelmissa on sekä näytteitä vanhoista rakennusmateriaaleista, kuten esimerkiksi kattotiili-, lista- ja tapettimalleista että markkinoilla olevista, vanhoihin rakennuksiin sopivista materiaaleista ja sisustustarvikkeista sekä niiden toimittajista. KOKOELMIEN HOITO JA KONSERVOINTI Rakennukset on peruskunnostettu vuosina Vuosittain tehdään huoltokorjauksia ja maalauksia sekä muita kunnostustöitä. Myös rakennusten kalusteet ovat rakennusten ikään sopivia ja niitä kunnostetaan tarpeen mukaan. Käyttötekstiilit huolletaan ja pestään itse.

53 50 LAHJOITTAJAT Yksityiset Harkila Annikki Henriksson Eila Juhola Martti Nyman-Seppänen Anita Ylikoski Meeri Ylikraka Hilkka KORJAUSNEUVONTA Toivon korjausneuvonnan keskeinen osa on Toivoon rakennusten korjauksen yhteydessä tehty korjausnäyttely, jossa kerrotaan erilaisista rakenteellisista korjausmenetelmistä ja materiaaleista sekä myös sisustuksesta 1800-luvun alusta 1950-luvulle. Rakennuskonservaattori on valvonut Museoviraston entistämisavustusten ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden korjaukseen myönnettävien avustusten käyttöä sekä tarjonnut avustusten saajille korjausneuvontaa. Korjausneuvontakäyntejä tehtiin eri puolille Satakuntaa. Suurin osa oli museon kulttuuriympäristöjen hoitoon liittyviä käyntejä, mutta myös muita (maksullisia) käyntejä tehtiin jonkin verran. Omat korjausneuvontatapahtumat Vkot 2-17, Rakennuskonservaattorin neuvontaillat parittomien viikkojen keskiviikkoina 2.4., 8.4. ja Ikkunankorjauskurssit (á 7 h) Porissa Toivon verstaalla Alussa 1,5 tunnin luento ikkunoiden historiasta ja korjausperiaatteista, loppuaika käytännön työskentelyä Savipäivä, savirakentamisen teemapäivänä Toivon pihapiirissä järjestettiin työnäytöksiä, työpajoja ja tietoiskuja savirakentamisesta Euroopan kulttuuriympäristöpäivään liittyvä korjausneuvontapäivä, Köyliön Yttilän vanhalla koululla. Muut korjausneuvontaan liittyvät tapahtumat Toivolla oma osasto Porin Rakennusmessuilla Karhuhallissa Vanhojen rakennusten puolihullu päivä Varaosapankin pihamaalla, yhteistyössä Varaosapankin kanssa. Punamullan keittoa, korjausneuvontaa ja työnäytöksiä. RAKENNUSKULTTUURITALO TOIVO JA YLEISÖ NÄYTTELYTOIMINTA Perusnäyttely Rakennuskulttuuritalo Toivon perusnäyttelyn muodostaa korjausnäyttely sekä Korsmanin talossa oleva Porilaiskoti vuonna Vaihtuvat näyttelyt Savesta ja savella. Polttamaton savi perinteisessä rakentamisessa, Korsmanin talon pohjoispääty 2.7. Pelargonipäivän Pelargoninäyttely, Piharivi ja Toivo

54 51 Verkkonäyttelyt Naisia Porissa Verkkonäyttely esittelee yhdentoista 1800-luvulla syntyneen porilaisnaisen ja heidän elämänpiirissään laiduntaneiden kaupunkilehmien elämää. Se perustuu Turun yliopiston kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen koulutusohjelman opiskelijoiden Toivon intendentin johdolla vuonna 2012 toteuttamaan Toivon kesänäyttelyyn Kutsumus, kiusaus ja lysti. Naisia Porissa. Korsmanin talossa -blogi Korsmanin talon kulttuuriperintöopetukseen liittyvä Korsmanin talossa blogi on ollut luettavissa syksystä 2012 lähtien Blogissa Korsmanin talon kuvitteellinen emäntä, rouva Kaarina Korsman kirjoittaa päiväkirjaa elämästään ja arjestaan, viidesosalaisen kotirouvan arjesta, vuonna Blogissa on aikalaislähteiden avulla laadittuja päiväkirjamerkintöjä, joissa puhutaan paitsi ruoanlaitosta, siivouksesta ja kauniista käytöksestä niin myös siitä, mikä Porissa puhutti vuonna Vuonna 2016 julkaistiin 62 blogitekstiä. Kiertonäyttelyt Kuistit ja verannat / Vuoden 2008 kesänäyttelybanderollit Näyttely esittelee erilaisia kuistityyppejä ja niiden kehittymistä. Lisäksi käydään läpi perinteisiä ja uudempia ovenedusrakennelmia ja paneudutaan kuistien ja verantojen historiaan ja käyttöön aikojen saatossa sekä kuistien tyypillisiin rakenteisiin ja kuistien korjaamiseen. Tapetti / Vuoden 2010 kesänäyttelybanderollit Näyttelyssä luodaan katsaus tapetoinnin historiaan. Ikkuna / Vuoden 2011 kesänäyttelybanderollit Näyttely esittelee ikkunoiden historiaa - aukko- ja sianrakko ikkunoista erilaisiin lasi-ikkunoihin, ikkunalasin valmistusta, vanhoihin ikkunoihin liittyviä arvoja ja arvostuksia sekä ikkunoiden kunnostusta. Esittelyssä myös satakuntalaiset lasitehtaat, näistä maineikkaimpana Tuorsniemen lasitehdas ( ). Lattia / Vuoden 2013 kesänäyttelybanderollit Näyttely esittelee tavallisimpia vanhoja lattiarakenteita maavaraisista lattioista rossilattiaan sekä lattiamateriaaleja lankkulattioista linoleumiin ja kivilattioista ensimmäisiin kokolattiamattoihin. Savesta ja savella / Vuoden 2016 näyttelybanderollit Näyttely esittelee saven käyttöä suomalaisessa ja erityisesti satakuntalaisessa rakentamisessa. AVOINNAOLO, PÄÄSYMAKSUT, KÄVIJÄT JA OPASTUKSET Ks. tilasto-osuus toimintakertomuksen lopussa. KOULUT JA PÄIVÄKODIT Lasten ja nuorten kulttuuriperintöopetus on keskeinen osa Rakennuskulttuuritalo Toivon ja Korsmanin talon toimintaa. Päiväkotien ja koulujen kanssa on tehty yhteistyösuunnitelma, jonka perusteella on laadittu ns. perusopastukset esikouluikäisille, ala- ja yläkouluille. Opastuksiin voi liittyä työpaja, joko pienen hirsitalon pystyttäminen, maalinvalmistus tai kaunokirjoitustunti. Porin kaupungin koulutoimen kanssa tehdyn sopimuksen puitteissa opastettiin 67 kaupungin koulutoimen alaista koululaisryhmää (553 henkilöä).

55 52 Klapit ja konttuuri eli esikoululaisten sanataide- ja kulttuuriperintöopetusta jatkettiin yhteistyössä Porin kaupungin kulttuuriasiainkeskuksen ja sivistystoimen/esikoulujen kanssa. Korsmanin talon kulttuuriperintöopetukseen osallistui 72 porilaista esikouluryhmää (789 henkilöä). Ks. Satakunnan Museo ja yleisö, Koulut ja päiväkodit. TAPAHTUMATOIMINTA Työpajat ja leirit Ks. Satakunnan Museo ja yleisö, Tapahtumatoiminta/Työpajat ja leirit Kesätyöpajat Korsmanin talon kesätyöpajat alkoivat juhannusviikolla ja niitä oli kesän aikana 11. Kesätyöpajoissa kävi 174 lasta ja 108 aikuista Lasten juhannuspaja Hernetäytteiset eläimet Mosaiikkipaja 5.7. Huovutuspaja 7.7. Äänipaja Keppihevospaja Saippuankeitto ja pyykkäyspaja Paperinukkepaja Pula-ajan ruuat Kankaanpainantapaja Kesän päättäjäiset Senioritoiminta Ks. Satakunnan Museo ja yleisö, Tapahtumatoiminta/Senioritoiminta Toivon muistipakki oli lainassa 19 päivää. Kaupunkiopastukset Satakunnan Museon tapahtumatoimintaan liittyvien kaupunkiopastusten (ks. Satakunnan Museo ja yleisö, Tapahtumatoiminta/Kaupunkiopastukset) lisäksi on Toivolla ollut toimintavuonna 8 muuta kaupunkiopastusta joko kävellen tai linja-autolla. Muut tapahtumat V osan kyläjuhla Toivossa, Sibelius-puiston ympäristössä ja ympäri V kaupunginosaa. Yhteistyössä alueen asukkaiden, alueella toimivien taide- ja kulttuuriyhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Ohjelmassa musiikkia, kuvataidetta, työpajoja, näyttelyitä, pihakirppiksiä, popupravintoloita, yms. Toivo: lasten rakennuspaja, opastetut linjurikierrokset V kaupunginosan historiaan vuoden 1959 linja-autolla Förskottijuhannus. Haitarinsoittoa, vihdantekoa, pannukahvia ja pannukakkua. Förskottijuhannus järjestettiin yhteistyössä Vapaaehtoistoiminnan keskus Liisan kanssa Pelargonipäivä Toivon pihapiirissä. Pelargoninäyttelyn lisäksi tapahtuman aikana annettiin neuvontaa ja pidettiin esitelmiä pelargoneista ja niiden hoidosta Vihreiden Naisten järjestämä Lähiruoka-aamiais tapahtuma Toivon pihapiirissä Herra Kivisen puutarhatontut lastenteatteriesitykset Toivon pihapiirissä. Yhteensä 11 esitystä Ympäristökasvatusviikon opastetut vierailut Rakennuskulttuuritalo Toivossa, yhteistyössä Ympäristöviraston kanssa 7.9. Kulttuurikutu, järj. SAMK Porin päivän avoimet ovet lauantaina ja sunnuntaina Toivossa ja Korsmanin talossa.

56 Vanhan Ajan Joulutori luvun joulutunnelmia Korsmanin talossa. Porin Marttayhdistyksen Martat valmistivat keittiössä jouluruokia ja kamarissa kuunneltiin radiosta Taata-Sillanpään joulusaarnaa. MYYMÄLÄ Rakennuskulttuuritalo Toivossa on myymälä, jossa myydään ennen kaikkea vanhojen rakennusten korjaustarvikkeita (pinkopahvi, pellavarive, pigmentit, helat yms.), mutta myös muita teemaan sopivia tavaroita ja tarvikkeita. TIEDOTUS JA MARKKINOINTI Ks. Satakunnan Museo/Tiedotus ja markkinointi

57 54 AVOINNAOLOAJAT Satakunnan Museo asti Luontotalo Arkki ja Rosenlew-museo ma suljettu ma suljettu ti, to-su klo ti-su klo ke klo Rakennuskulttuuritalo Toivo Talvikaudella (viikot 2-17 ja 40-50) Toivo oli avoinna ti ja to klo ja ke klo Kesäkaudella (viikot 18 39) Toivo oli avoinna ti-to klo Joulukaudella (viikot 53-1 ja viikot eli ja ) oli suljettu. Korsmanin talo Avoinna koulujen lukuvuoden aikana pääasiassa lasten ja nuorten kulttuuriperintöopetusta varten sekä erityisinä toimintapäivinä, kuten koulujen hiihtolomaviikon aikana ja Porin Päivän viikonloppuna. Kesäkaudella Korsmanin talo oli avoinna ti-to klo Lavian kotiseutumuseo Kesäkaudella sunnuntaisin klo ja tilauksesta. Toimintavuoden juhlapyhät ja avoinnaoloaikaan vaikuttaneet tapahtumat ja ilmaispäivät viikonpäivä ja pvm sulj avoinnaoloaika/ilmaispäivä museo (Arkki ja Rosenlew) uudenvuodenpäivä pe 1.1. x loppiainen ke 6.1. x Matin päivä ke Earth hour-tapahtuma la pääsiäinen pitkäperjantai 3.4. lauantai pääsiäispäivä pääsiäispäivä 6.4. x Arkkiin vapaa pääsy tapahtuman ajan klo asti avoinna klo (klo 11 17) avoinna klo (klo 11 17) x vappuaatto la avoinna klo vappupäivä su 1.5. x Museoiden yö la vapaa sisäänpääsy kaikissa yksiköissä avoinna klo11-24 (klo 11 18) Kansainvälinen museopäivä ke avoinna klo (klo 11 17) helatorstai to 5.5. avoinna klo (klo 11 17) juhannus to aatonaatto avoinna klo pe juhannusaatto x la juhannuspäivä x su x Pori Jazz * SM avoinna klo SM avoinna klo SM avoinna Jäähyväiset perusnäyttelylle pe la-su SM avoinna (liput 10 ) SM vapaa pääsy Porin Päivä pe-su vapaa sisäänpääsy kaikki yksiköt (11-17) pyhäinpäivä la avoinna klo (klo 11 17) Tua tuffas museoon su Rosenlewille 2 yhden hinnalla itsenäisyyspäivä ti x joulu pe aatonaatto la jouluaatto su joulupäivä ma tapaninpäivä x x x avoinna klo uudenvuodenaatto la avoinna klo uudenvuoden päivä su 1.1. x * Pori Jazzin lipunmyynti toimi Satakunnan Museon kamarissa ja neuvotteluhuoneessa

58 55 PÄÄSYMAKSUT Satakunnan Museo asti Luontotalo Arkki * Aikuiset Eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, varusmiehet, 2, siviilipalvelusmiehet Lapset 7-17 v. 1, Perhelippu (2 aik. + lapset 7-17 v.) Perhepassi (kaikki toimipisteet kattava 2 aik. + lapset 7 17 v.) Yhteisliput Yhteislippu/Aikuiset Yhteislippu/eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, varus- ja siviilipalvelusmiehet 4,50 4,50 4,50 Rosenlew-museo Yhteislippu/Lapset Porilaiset koululaisryhmät opettajan maksutta maksutta maksutta johdolla Porin ulkopuoliset koululaisryhmät ma-pe ennen klo 11 lisäksi avoinnapitomaksu 1 /hlö 1 /hlö 1 /hlö Muut aikuisryhmät väh. 10 henk. 4 /hlö 3 /hlö 3 /hlö Kokouspaketit 10 hengelle SM ja Luontotalo Arkki Kokouspaketti Kokouspaketti Kokouspaketti Kokouspaketti Laarin kokouspaketti, Rosenlew-museo 130 Toivon kokouspaketti 1 aukioloaikana 85 Toivon kokouspaketti 2 aukioloaikana 105 Lasten synttärit 100 Museon vuosikortti Museon Avain-kortti Museokortti 59, uusijat 54 59,uusijat 54 59,uusijat 54 Museon Avain on yhdistyksille ja yrityksille suunnattu kortti, joka oikeuttaa vapaaseen sisäänpääsyyn, 5 ilmaiseen opastukseen, museon kokoustilojen käyttöön ilmaiseksi avoinnaoloaikana, -15 %:n alennukseen museon omista tuotteista sekä -15% erikoisopastusten hinnasta. Museon Avain on voimassa kalenterivuoden. Museoon pääsi maksutta Veikkauskortilla joka keskiviikko. Osuuspankin jäsenkortilla pääsymaksuista sai 0,50 :n alennuksen. Museolla oli yhteistyösopimus myös Smartum kulttuurisetelien käytöstä maksuvälineenä. Pori Jazz-yhteistyöhön liittyen konserttilipun jazzeille ostaneet saivat 50 % alennuksen museon pääsymaksusta. Porin taidekoulun opiskelijapassilla pääsi museoon maksutta koko perhe. Satakunnan Museo on museokorttimuseo. Sisään pääsi maksutta lunastamalla valtakunnallisen Museoliiton lanseeraaman Museokortin. Museokortttikäyntejä oli kaikissa toimipisteissä yhteensä vuoden aikana. Rakennuskulttuuritalo Toivossa, Korsmanin talossa ja Lavian kotiseutumuseossa käynnit olivat maksuttomia. Korsmanin talon kävijöillä oli kuitenkin mahdollisuus tukea toimintaa vapaaehtoisen tukimaksun muodossa.

59

60 YLLÄPIDETYT DOKUMENTIT Satakunnan Museon eri kokoelmien vuosittainen kartunta ja kokonaismäärä esitetään taulukkomuodossa. Taulukoissa luetteloinnilla tarkoitetaan esineen, kuvan tai muun dokumentin tietojen kirjaamista museon tietojärjestelmään ja dokumentin liittämistä osaksi museon kokoelmia. Sähköinen luettelointi tarkoittaa luettelointitietojen kirjaamista sähköiseen tietojärjestelmään. Satakunnan Museossa esineet ja kuvat luetteloidaan sähköisesti Museoviraston kehittämään WebMusketti-tietokantaan. Lisäksi dokumenttien sähköiseen luettelointiin käytetään kaikissa toimipisteissä Microsoft Access -ohjelmaa. Digitointi tarkoittaa dokumentin kopioimista digitaaliseen muotoon eli esim. valokuvan skannausta tai esineen valokuvaamista digikameralla. Satakunnan Museon esinekokoelman vuosittaisessa kartunnassa luetteloidut/digitoidut esineet ovat kokoelmiin vuoden aikana uusina luetteloituja esineitä, jotka digitoidaan luetteloinnin yhteydessä. Inventoidut/digitoidut esineet ovat kokoelmiin jo aikaisemmin kuuluneita esineitä, joiden luettelointitiedot ja kuva on vuoden aikana viety WebMusketti-tietokantaan samalla kun esineet on valokuvattu ja inventoitu eli niiden sijainti varastossa on tarkistettu. Keskuskortit kuuluvat Satakunnan Museon ylläpitämään keskuskortistoon, johon on koottu kuvia ja luettelointitietoja maakunnan paikallismuseoiden esinekokoelmista. Satakunnan Museon kuvakokoelman vuosittaisessa kartunnassa WebMuskettiin luetteloituihin kuviin sisältyvät sekä kuvat, jotka on vuoden aikana luetteloitu tietokantaan uusina että kuvat, joiden sähköisiä luettelointitietoja on vuoden aikana täydennetty. YLLÄPIDETYT DOKUMENTIT KARTUNTA TOIMINTAVUONNA SATAKUNNAN MUSEO Esinekokoelmat WebMuskettiin luetteloidut/digitoidut esineet WebMuskettiin inventoidut/digitoidut esineet Kokoelmiin lahjoitetut/hankitut esineryhmät WebMuskettiin digitoidut keskuskortit Kuvakokoelmat Luetteloidut valokuvat (sis. myös albumikuvat ja diat) WebMuskettiin luetteloidut valokuvat Kokoelmiin lahjoitetut valokuvat *) Kokoelmiin lahjoitetut albumit Käsikirjasto Luetteloidut niteet (Access) Luetteloidut lehdet ja kirjaset **) Vanhojen kirjojen kokoelma Luetteloidut niteet (Access) Filmit ja äänitteet Luetteloidut VHS- ja DVD-filmit Luetteloidut C-kasetit Esinekokoelman kartunta sisältää myös Lavian kotisetumuseon kartunnan. *) Matti Juutilaisen perikunnan lahjoittama kokoelma ei ole mukana laskuissa **) Laskettu vuoden aikana tulleiden nimikkeiden määrät, ei lehtien kpl-määriä #) Luetteloidut asiakirjat/satakunta-arkisto ei ole mukana toistaiseksi

61 YLLÄPIDETYT DOKUMENTIT KARTUNTA TOIMINTAVUONNA ROSENLEW-MUSEO Esinekokoelmat Luetteloidut esineet Access-tietokantaan luetteloidut esineet Kuvakokoelmat Luetteloidut yksittäiset valokuvat Access-tietokantaan luetteloidut valokuvat Käsikirjasto Luetteloitu aineisto Access-tietokantaan luetteloitu aineisto Kirjat Lehdet Arkisto Luetteloidut asiakirjayksiköt (Access) LUONTOTALO ARKKI Esinekokoelmat Luetteloidut näytteet (Access) RAK.KULTT.TALO TOIVO Käsikirjasto Luetteloidut niteet (Access)

62 YLLÄPIDETYT DOKUMENTIT KOKONAISMÄÄRÄ VUODEN LOPUSSA SATAKUNNAN MUSEO Yht. Esinekokoelmat Lahjoitettuja/hankittuja esineryhmiä Luetteloituja esineitä joista sähköisesti luetteloituja joista WebMuskettiin luetteloituja joista WebMuskettiin digitoituja joista Access-ohjelmaan luetteloituja Digitoituja keskuskortteja Kuvakokoelmat Luetteloituja valokuvia (sis. myös albumikuvat) joista sähköisesti luetteloituja joista WebMuskettiin luetteloituja joista Accessiin luetteloituja dioja Luetteloituja valokuvia Lavian kotiseutumuseo 466 Kokoelmiin lahjoitettuja albumeita 534 Käsikirjasto Luetteloituja niteitä joista sähköisesti luetteloituja (Access) 1403 Vanhojen kirjojen kokoelma Luetteloituja niteitä joista sähköisesti luetteloituja (Access) Kartta- ja rak.piirustusarkisto, julisteet, postikortit Luetteloituja rakennuspiirustuksia Luetteloituja karttoja 618 Luetteloituja julisteita 280 Luetteloituja postikortteja Filmit ja äänitteet Luetteloituja elokuvia 54 Luetteloituja kaitafilmejä 49 Luetteloituja VHS- ja DVD-filmejä 178 Luetteloituja äänilevyjä, -nauhoja ja CD-levyjä 82 Luetteloituja C-kasetteja 99 Luetteloituja mikrofilmejä 174 Luetteloitujen esineiden ja valokuvien kokonaismääriin sisältyy myös Lavian kotiseutumuseon luetteloidut esineet ja valokuvat.

63 YLLÄPIDETYT DOKUMENTIT KOKONAISMÄÄRÄ VUODEN LOPUSSA ROSENLEW-MUSEO Esinekokoelmat Yht. Luetteloituja esineitä joista sähköisesti luetteloituja (Access) Kuvakokoelmat Luetteloituja valokuvia joista sähköisesti luetteloituja (Access) Käsikirjasto Luetteloituja niteitä joista sähköisesti luetteloituja (Access) Arkisto Luetteloituja asiakirjayksikköjä joista sähköisesti luetteloituja (Access) LUONTOTALO ARKKI Yht. Esinekokoelmat Luetteloituja näytteitä joista sähköisesti luetteloituja (Access) RAK.KULTT.TALO TOIVO Käsikirjasto Luetteloituja niteitä joista sähköisesti luetteloituja (Access) Yht.

64 ASIAKASKONTAKTIT Kävijät ja muut asiakaskontaktit*) kävijät muut kävijät muut kävijät muut Satakunnan Museo Lavian kotiseutumuseo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rak.kultt.talo Toivo&Korsmanin talo yhteensä vuosi yhteensä Kävijöistä päiväkotilapsia (P) ja koululaisia(k) P K P K P K Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rak.kultt.talo Toivo&Korsmanin talo yhteensä vuosi yhteensä *) muut asiakaskontaktit -luku sisältää museon antamissa tieto-, asiantuntija- ja kokoelmapalveluissa syntyneiden asiakaskontaktien määrän VAIHTUVAT NÄYTTELYT Näyttelyiden määrä Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rak.kultt.talo Toivo&Korsmanin talo yhteensä Verkkoaineiston määrä Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rak.kultt.talo Toivo&Korsmanin talo yhteensä 2014/kok.määrä 0 / 8 1 / 4 0 / 1 1 / 1 2 / /kok.määrä 2 / 10 0 / 4 0 / 1 0 / 1 2 / /kok.määrä 0/10 0/4 0/1 0/1 0 / 16

65 MUUT YLEISÖTILAISUUDET Opastetut ryhmät pväkodit koulut muut pväkodit koulut muut pväkodit koulut muut Satakunnan Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Toivo ja Korsman yhteensä vuosi yhteensä Muut tapahtumat Luennot Senioritoiminta Työpajat Muut tapahtumat yhteensä Sat. Museo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Toivo ja Korsmanintalo ANTIKVAARISET ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT Lausunnot Viranomaisneuvottelut Korjausneuvontakäynnit yhteensä AVOINNAOLOPÄIVÄT JA -TUNNIT päivät tunnit päivät tunnit päivät tunnit Satakunnan Museo Lavian kotiseutumuseo Rosenlew-museo Luontotalo Arkki Rakennuskulttuuritalo Toivo Korsmanin talo yhteensä

66