Lapsen silmin monikulttuuriset silmälasit pikkulapsityöhön - koulutus

Transkriptio

1 Lapsen silmin monikulttuuriset silmälasit pikkulapsityöhön - koulutus Helsinki Mari Manninen, Anna Mikkonen, Tiuku Pennola, Wiam Elfadl Ensi- ja turvakotienliitto

2 Aamukahvi Ohjelma Päivän avaus ja esittelykierros Turvapaikanhakijaperheiden vastaanotto Ensikotitoiminta ja varhaisen vuorovaikutuksen sekä vanhemmuuden tukeminen Pienryhmätyöskentelyä Lounas ravintola Kellohallissa Turvapaikanhakijaperheiden kanssa työskentely ja ryhmien vetäminen vastaanottokeskuksissa Pienryhmätyöskentely jatkuu Vauvaperhe turvapaikanhakijana projektin toiminta ja asiakkaiden polutus Kahvitauko Yhteisö- ja yksilökulttuurin eroja ja yhtäläisyyksiä Tulkkivideo: tulkin kanssa työskentelemisessä huomioitavia asioita Jatkosuunnitelmat ja päivien päätös

3 Ensi- ja turvakotien liitto vuodesta 1945 Ensi- ja turvakotien liitto on valtakunnallinen lastensuojelujärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä ehkäisee perheväkivaltaa. 29 jäsenyhdistystä, joissa erilaisia toimintoja, joista osaa liitto koordinoi. Yhdistykset ylläpitävät 11 ensikotia, 12 turvakotia, 6 päihdeongelmien hoitoon erikoistunutta ensikotia sekä tuottavat erilaisia avopalveluita ( esim. tapaamispaikat, tenavatuvat, unikoulut, ryhmätoiminnat) 3 Liitto on vauvaperhetyön ja perheväkivallan asiantuntija sekä lasten ja perheiden etujen valvoja.

4 Ensi- ja turvakotien liiton tarkoitus pähkinänkuoressa turvata lapsen oikeus suotuisiin kasvuolosuhteisiin ja turvalliseen kehitykseen tukea vanhemmuutta ja perhettä ehkäistä perheväkivaltaa 4

5 Liiton eri työmuodot Lapsilähtöinen Päihdetyö Neuvokeskus Miestyö Kansalaistoiminta Vaativa vauvatyö ja perhetyö Väkivaltatyö 5

6 Päivän tavoite 1. Lisätä monikulttuurisen työskentelyn osaamista ensija turvakodeissa 2. Lisätä vauvojen ja pikkulasten huomioimista vastaanottokeskuksissa 3. Lapsen oikeuksien toteutuminen molemmissa palveluissa - Vauvan tarpeet ja lapsen etu vaarassa unohtua, jos vanhemmilla suuria huolia ja jos erityistarpeita ei huomioida 4. Alueellinen yhteistyö - Voidaan pyytää apua ja kysyä neuvoa asiantuntijoilta - Ymmärretään toisen yhteisön lähtökohdat ja haasteet työlle - Tiedetään, mistä tavoitetaan

7 Ensikoteja ja vastaanottokeskuksia yhdistää (1) - Asiakkaina lapsiperheitä - Asiakkaat ovat haavoittuvissa elämäntilanteissa - Aikuisilla ongelmia, jotka vievät voimavaroja ja huomiota pois lapsen tarpeista - Asiakassuhteen pituus vaihtelee - Asiakkailla ja työntekijöillä ei ole aina yhteistä kieltä/ymmärrystä - Tiukka henkilökuntamitoitus ja talous

8 Ensikoteja ja vastaanottokeskuksia yhdistää (2) Lastensuojelu - Kaikkia Suomessa asuvia lapsia koskee lastensuojelulaki (417/2007) - Koska turvapaikanhakijalapsilla ei ole pysyvää asuinkuntaa, valtio vastaa kustannuksista ja kunta vastaa lastensuojelun sisällöistä - Sosiaaliportti Lapsen oikeudet - Suomen perhelainsäädäntö noudattaa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen keskeisiä periaatteita - PROTECTION: oikeus suojeluun ja hoivaan - PROVISION: oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista - PARTICIPATION: oikeus osallistua iän mukaisesti itseään koskeviin asioihin

9 Vastaanottokeskuksissa ja ensikodeissa tehtävän työn eroja - Syy, miksi on palvelun piirissä - Turvapaikka vs. vanhemmuus - Rahoittaja - Vokeissa paljon monikulttuurisuusosaamista ja ensikodeissa vahva varhaisen vuorovaikutuksen näkökulma

10 Monikulttuurisen työskentelyn haasteet ensikodeissa - Miten määritellä maahanmuuttaja? - Vain osalla koulutusta monikulttuurisuusasioista - Työskentely vie enemmän aikaa - Tulkkauskysymykset koetaan haastaviksi - Eteenpäin ohjaaminen: erityis- <-> normipalvelut - Ympärileikkaukset erityisteemana Lähde: ensikodeille tehty Webropol-kysely

11 Pikkulapsiperheiden kanssa työskentelyn haasteet vastaanottokeskuksissa - Lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa - Paljon ympärileikkauksiin liittyviä ilmiöitä - Raiskauksen ja kidutusta kokeneita asiakkaita Kehittämistarpeita - Lapsiperheiden osallisuuden lisääminen - Henkilökunnan koulutus ja henkilöstöresurssit - Leikkitilojen ja tarvikkeiden lisääminen - Lapsityöstä vastaava työntekijä - Lapsilla ja perheillä harvoin omaohjaajaa Lähde: vastaanottokeskuksille tehty Webropol-kysely

12

13 Pienryhmätyöskentely (1) A) Jos olette havainneet lapsen ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa ongelmia, miten olette toimineet? B) Mitä tarpeita pikkulapsiperheillä on vastaanottokeskuksissa ja miten ne voitaisiin huomioida paremmin?

14 Pienryhmätyöskentely (2) A) Ensi- ja turvakodin sekä vastaanottokeskusten yhteistyö- mahdollisuudet ja yhteistyö muiden alueen palveluiden kanssa B) Ryhmän tai perhekahvilan käynnistäminen vastaanottokeskuksessa

15 Yhteisöllisen ja yksilökeskeisen kulttuurin eroja ja vaikutuksia Anna Mikkonen & Wiam Elfadl

16 Oman kulttuurin tuntemus Having worked with immigrants as a social worker I have experienced that the only culture that I really have to know is my own. I can never learn all the cultures in the world but my own I can manage. Therefore I want to learn to be aware of the effects of my own cultural background in intercultural encounters. Lähde: Helsingin yliopisto, Kulttuurien välisen vuorovaikutuksen opintokokonaisuus

17 Yksilö- ja yhteisökulttuuri Yksilökeskeisyys Individualistinen Länsimäinen Yksiaikainen aikakäsitys Pohjois- ja Keski-Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Australia, Uusi-Seelanti Yhteisökeskeisyys Kollektiivinen Ei-länsimainen Moniaikainen aikakäsitys Itä-Eurooppa, Aasia, Väli- ja Etelä-Amerikka, Afrikka

18 Kulttuurin vaikutus elämäntapaan Yhteisöllinen Perhekeskeisyys Minäkuva - Perhe - Etnisyys - Uskonto - Koulutus Perhesuhteet ja suhteet lähiympäristöön Elämänkatsomus Yksilöllinen Perhekeskeisyys Minäkuva - Harrastukset - Kaverit - Työ - Koulu - Ryhmäjäsenyydet Elämänkatsomus Perhesuhteet ja lähiympäristö

19 Erilaiset aikakäsitykset taustalla Yksiaikainen aikakäsitys: Moniaikainen aikakäsitys: lineaarinen Kanervo & Saarinen (2004) syklinen (toim.). Kulttuurit keskuudessamme Tyypillistä yksilökulttuureissa Painotus: nykyhetki ja tulevaisuus Ajalla alku ja loppu, eletty ei koskaan palaa, aikaa ei saa hukata Tyypillistä yhteisökulttuureissa Painotus: menneisyys, lähihistoria, nykyhetki Aika uusiutuu syklisesti, aika on aluton ja loputon Systemaattisuus, etukäteissuunnittelu, täsmällisyys, aikataulut Kello- ja kalenterikeskeisyys Työ- ja asiakeskeisyys Ihmissuhteet tärkeämpiä, useita tehtäviä yhtä aikaa, myöhästymisiä suvaitaan Huomenna, lähitulevaisuudessa Ihmissuhdekeskeisyys Kanervo & Saarinen (2004). Kulttuurit keskuudessamme

20 Yksilöllinen kulttuuri Minäkeskeinen identiteetti ja maailmankuva Jokainen vastuussa itsestään ja teoistaan, virhe on noloa itselle Oikeus omiin elämänvalintoihin (18 v.) Perhe on ydinperhe Jokainen huolehtii itsestä ja ydinperheestä. Yhteiskunta + verot = muista huolehtiminen Tasa-arvoisuus, itsenäisyys, hlökohtainen nautinto, itsensä toteuttaminen ihanteina Yhteisöllinen kulttuuri Me-keskeisyys, yhteisön jäseneksi myös avioliitossa / kasvattilapsena Riippuvaisuus yhteisöstä -> yhteisön etu on sen jäsenten etu. Yhden moka on kaikkien häpeä. Ristiriitatilanteessa yhteisön etu menee yksilön edun ohi Suurperhe, useita sukupolvia. Yhteisö voi olla laajennettu perhe, heimo, kyläyhteisö Aineellinen ja henkinen riippuvuus perheestä. Vastuu koko perheen hyvinvoinnista. Riippuvaisuus, harmonia, turvallisuus, toisten huomioiminen Joustavat säännöt, erilaisia elämäntapoja, voi kuulua moneen ryhmään ja vaihtaa ryhmää. Kilpailua ryhmän sisällä. Samantapainen elämäntapa. Jokaisella oma paikka yhteisössä -> velvollisuudet -> käytös Vapaahko lastenkasvatus, vuorovaikutus. Nuoruuden ihannointi. Lasten osallistuminen työntekoon. Vanhempien ja auktoriteettien kunnioittaminen. Kanervo & Saarinen 2004, Kulttuurit keskuudessamme

21 Eroja vuorovaikutuksessa ja viestinnässä Yksilöllinen kulttuuri Tekeminen tärkeää Etäiset suhteet ryhmän sisällä Pinnallisia kontakteja, joita helppo solmia (etiketin rajoissa) Asioiden esittäminen suoraan, sanallisesti Epämuodollinen viestintä Laaja osallistuminen päätöksentekoon Sosiaalisen käyttäytymisen malli ikätovereilta Rationaalisuus Yhteisöllinen kulttuuri Oleminen tärkeää Tiiviit ja hlökohtaiset kontaktit ryhmän sisällä, perustuu luottamukseen Muodolliset, varautuneet suhteet ulkopuolisiin, välikäsien kautta Epäsuora viestintä, kehon kieli Yksilön rooli ja status on tärkeä Hierarkia ja valta, ylätason päätökset Sos. käyttäytymisen malli vanhemmilta Intuitio Kanervo & Saarinen 2004, Kulttuurit keskuudessamme

22 Kulttuurisia toimintatapoja konflikteissa Yksilö Oikaisen vääryyden Välittäjän pitää olla neutraali Välitetään tekoja Sovittelu on epävirallista Yksinkertaistan konflikteja Riskinotto on hyväksyttävää Suosin välittömiä ratkaisuja Suosin kirjallisia sopimuksia Riippuvuus on heikkoutta Asioilla on aina jokin syy Riita täytyy saada näkyväksi Tunteet ilmaistaan selkeästi, suorasti Konflikti on epäonnistumista Virheen myöntäminen on tärkeää Ekholm & Salmenkangas 2008 Yhteisö Ylläpidän harmoniaa, vältän kielt. asioita Välittäjän pitää olla arvovaltainen Välitetään ihmissuhteita Sovittelu on virallista Hyväksyn monimutkaisuuden Riskit ovat vähemmän hyväksyttyjä Ajalliset takarajat eivät ole tärkeitä Suulliset ja kirjall. sopimukset yhtä tärkeitä Riippuvuus on olennaista Asioilla on monta syytä Ennaltaehkäistään piilossa olevia ristiriitoja Tunteet ilmaistaan hillitysti, kaunistelu Konflikti on väistämätön osa arkipäivää Toisen kasvojen säilyttäminen on tärkeää

23 Lähteitä ja lisätietoa Kanervo & Saarinen (2004) (toim.). Kulttuurit keskuudessamme. Ekholm & Salmenkangas (2008). Puhumalla paras. Ratkaisuja arjen etnisiin konflikteihin. Tauro & van Dijken (toim.) Kunnia konfliktina. Näkökulmia ilmiön tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn (2008). MLL. (löytyy netistä)

24 Tavoitteena laadukas tulkkaus Mari Manninen ja Tiuku Pennola

25 Oikeus tulkkaukseen Laki takaa oikeuden tulkin käyttöön Kun työskennellään kielitaidottoman henkilön kanssa, tulkki takaa oikeusturvan molemmille osapuolille Turvapaikanhakijoiden tulkkauksen tilaa ja maksaa vastaanottokeskus

26 Tulkin rooli Vaitiolovelvollinen Ammatillinen Neutraali, puolueeton: ei ota kantaa, ei selitä eikä vastaa kysymyksiin Asiasisällöstä vastaat sinä, ei tulkki Tulkki voi tehdä tarkentavia kysymyksiä Ilmoittaa jos huomaa, ettei asiakas ymmärrä, jotta asia voidaan selittää toisin sanoin Tulkki voi tehdä tulkkausta helpottavia muistiinpanoja (hävittää ne tulkkauksen jälkeen) Asiointitulkin ja kulttuuritulkin roolit ovat erilaiset Taustamateriaalina käytetty Väestöliiton Monikulttuurisen osaamiskeskuksen koulutusta

27 Tulkin tilaaminen Tulkki kannattaa varata mahdollisimman ajoissa Mitä ilmoitettava tulkkia tilatessa Tulkkauskieli ja murre Tulkkauspäivämäärä, kellonaika, kesto ja tulkkauspaikka Varaa kaksinkertainen aika (tai 1,5) Tulkkauspalvelua käyttävän tahon nimi Tilaajan nimi ja puhelinnumero Toivomuksia (esim. naismiestulkki aiheesta ja asiakkaasta riippuen) Tulkkauksen aihe Akuuttitilanteessa voi saada puhelintulkin lyhyelläkin varotusajalla Taustamateriaalina käytetty Väestöliiton Monikulttuurisen osaamiskeskuksen koulutusta

28 Miten toimia tulkin kanssa Selvitä asiakkaalle tulkin rooli Kerro, että tulkilla on vaitiolovelvollisuus ja hän toimii puolueettomasti Kerro, että tulkki tulkkaa kaiken, mitä sanotaan Kohdista puhe asiakkaalle, älä tulkille Jaksota puheesi sopiviin pätkiin ja kokonaisuuksiin Vältä ammattislangia, murteita ja lyhenteitä. Selitä käsitteet Anna tulkin kysyä, jos hän ei ole kuullut tai ymmärtänyt jotakin Anna tulkin tulkata rauhassa loppuun asti Hoida tulkin välityksellä kaikki asiat, jotka haluat asiakkaasi saavan tietää Puhu selvästi ja hitaasti Taustamateriaalina käytetty Väestöliiton Monikulttuurisen osaamiskeskuksen koulutusta

29 Ongelmia tulkin käytössä Tulkki ei tunne käyttämääsi termistöä tai kohdekielellä sellaista ei ole Sanojen kääntäminen ei aina käännä sisältöä Ammattislangi ja lyhenteet Muista omaavasi hiljaista tietoa, jota asiakkaalla ei ole Väärät lähtötiedot - sinulla tai asiakkaalla Viestinnän kaksisuuntaisuus voi häiriintyä Asiakas ei halua tai hyväksy tulkkia (esteellisyys?) Paine selvittää kaikki asiat samalla kertaa, kun kerrankin tulkki paikalla Taustamateriaalina käytetty Väestöliiton Monikulttuurisen osaamiskeskuksen koulutusta

30 Ratkaisuja Käytä vain koulutettuja ja ammattitaitoisia tulkkeja Ennakoi Harjoittele Tapaa tulkki ennen tulkkausta, kerro toiveistasi, sovi työtavasta (ei aina mahdollista) Selvitä tulkin osaamisen rajat Pyydä hyviksi havaittuja tulkkeja samoille asiakkaille uudestaan Anna palautetta tulkeille, tulkkikeskuksille ja -firmoille Taustamateriaalina käytetty Väestöliiton Monikulttuurisen osaamiskeskuksen koulutusta

31 Mitä laki sanoo tulkkauksesta Suomen perustuslaki 1999/731 Ulkomaalaislaki 2004/301 Hallintolainkäyttölaki 1996/586 Hallintolaki 2003/434 Yhdenvertaisuuslaki 2004/21 Laki kotoutumisen edistämisestä (Kotoutumislaki) 1386/2010 Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta 2011/746 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992/785 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812 Lähde: Vastaanottava Pohjois-Savo hankkeen ja Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa hankkeen materiaali Vältä väärinkäsityksiä käytä tulkkia. Tulkin käytön lyhyt oppimäärä.

32 Lasta ei saa käyttää tulkkina 1 Lapsen käyttö tulkkina ei ole suotavaa kuin vain, jos on välitettävä lyhyt, akuutti ja sisällöltään neutraali tieto Jos lapsi on tulkkina, hän ja muut keskustelun osapuolet joutuvat kiusalliseen tilanteeseen Lapsen on mahdotonta vaihtaa rooleja, olla välillä tulkkina ja välillä lapsena, jonka asioista keskustellaan Vauvaperhe turvapaikanhakijana projekti

33 Lasta ei saa käyttää tulkkina 2 Perheen roolit kääntyvät ylösalaisin: lapsesta tulee kuin aikuinen ja vanhempien rooli vanhempina hämärtyy Lapsi haluaa olla lojaali vanhemmilleen, mutta joutuu ristiriitatilanteeseen, jos joutuu tulkkaamaan erimielisyyksiä tai toimimaan kulttuuritulkkina Joskus lapsi tai nuori voi tietoisesti jättää tulkkaamatta tai muuttaa viestiä oman etunsa mukaisesti Lapsen kielitaito ja kehitystaso ei riitä käsitteiden ja asioiden ymmärtämiseen. Kaikkien sanojen suora kääntäminen ei ole mahdollista, vaan edellyttää ammattilaista Lapselta ei voi edellyttää ammattitaitoa, jota tulkkauksessa vaaditaan

34 Tulkin käyttö lasta tavattaessa Lapsella on yhtäläinen oikeus tulkin käyttöön kuin aikuisella Vaikka lapsi ei juuri puhuisikaan, niin hänelle on kuitenkin suotava siihen mahdollisuus Tulkkaustilanteessa työntekijällä on mahdollisuus selittää lapselle tärkeitä asioita Tulkkaustilanne voi olla lapselle ainoa mahdollisuus purkaa pahaa mieltä

35 Tulkin käyttö lasta tavattaessa Lapsen saattaa olla vielä vaikeampaa kuin aikuisen luottaa hänelle vieraisiin ihmisiin ja puhua vaikeista asioista Lapselle äänensävyn, elekielen ja ilmeiden käyttö saattaa olla tärkeämpää asioiden ilmaisemisessa kuin pelkkä sanallinen viestintä Tulkin on otettava huomioon lapsen kehitystaso ja hänen on käytettävä lapsen kehitystasolle sopivaa kieltä

36 Lähteitä ja lisätietoa Tulkkaus turvapaikkamenettelyssä opas, Pakolaisneuvonta ry %20tulkeille.pdf Vastaanottava Pohjois-Savo hankkeen ja Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa hankkeen materiaali Vältä väärinkäsityksiä käytä tulkkia. Tulkin käytön lyhyt oppimäärä Kuittinen, Saija & Isojärvi, Sanna (2013). Vanhemmuus ja pienten lasten hoiva eri kulttuureissa. Teoksessa: Olemme muuttaneet - ja kotoudumme. Maahan muuttaneen kohtaaminen ammatillisessa työssä. Väestöliitto, Monikulttuurinen osaamiskeskus. Monikulttuuriset vertaistuen ryhmät. Ohjaajan opas. Ryhmämalli pikkulapsiperheiden vanhemmille. Väestöliiton Kotipuu. Kotoutujan Roolipaletti toimintamalli maahanmuuttotyöhön. Väestöliitto. Kuvat: Tiuku Pennola & Wiam Elfadl, Ensi- ja turvakotien liitto, Google.

37

38 Yhteystiedot Vaativan vauvatyön kehittämiskeskus kehittämispäällikkö Mari Manninen, projektipäällikkö Anna Mikkonen, projektityöntekijät Tiuku Pennola, ja Wiam Elfadl,

39