KEN ON MAASSA JÄMÄKIN?

Transkriptio

1 KEN ON MAASSA JÄMÄKIN? EVAn Arvo- ja asennetutkimus 2015 Matti Apunen Ilkka Haavisto Johanna Sipola Sarianna Toivonen

2 EVA Raportti 1/2015 ISSN (painettu) ISSN (pdf) Kustantaja: Taloustieto Oy ISBN (painettu) ISBN (pdf) Painopaikka: Nykypaino Oy, Helsinki 2015

3 Esipuhe Suomalaiset menevät vaaliuurnille 19. huhtikuuta. Näiden vaalien avainsana on muutos. Suomi kärsii liian monista vajeista. Päällimmäisenä on budjettivaje, jota paikataan miljardien lisävelanotolla joka vuosi. Ilman remonttia julkinen talous on alijäämäinen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Reaalitaloudessa vallitsevat kilpailukykyvaje, investointivaje ja työllisyysvaje. Menetämme markkinaosuuksia muiden maiden toimijoille. Suomeen ei uskalleta investoida tarpeeksi ja työllisyys kehittyy heikosti. Työllisyysaste jää liian alhaiseksi, mikä kerryttää heikosti verotuloja ja syventää budjettivajetta entisestään. Näiden lisäksi meitä tuntuu vaivaavan johtajuusvaje. Tärkeät päätökset ovat viivästyneet, vesittyneet tai jääneet kokonaan tekemättä. Aina edes maan ongelmien syistä ei ole löydetty täyttä yksimielisyyttä. Liian moni uudistusyritys törmää ja raukeaa jonkun ryhmän saavutettuun etuun, subjektiiviseen oikeuteen tai kynnyskysymykseen. Siksi tämänkertaisen EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen kokoava teema on jämäkkyys. Sanakirjan mukaan jämäkkä tarkoittaa tukevatekoista, vankkaa ja horjumatonta. Tarvitsemme politiikan työkaluja (ei halpaversioita), joiden avulla voimme tehdä pitkävaikutteisia päätöksiä rakenneuudistuksista, työelämän uudistamisesta ja tietysti turvallisuuspolitiikasta. Venäjän tapahtumat eivät todellakaan kevennä vaatimuksia tukevasta johtajuudesta. EVAn 40-vuotisjuhlien yhteydessä järjestetyssä pääministeritentissä puheenjohtaja Jorma Ollila siteerasi Yhdysvaltain entistä valtiovarainministeriä Larry Summersia. World Economic Forumin keskustelussa Davosissa Summers sanoi mieliinpainuvasti, että mistä tahansa kriisistä ulos pääseminen edellyttää jonkinlaista ideatason murrosta vaikka vain yhtä asiaa, mutta sen asian on oltava riittävän kumouksellinen, sen on merkittävä selvästi uudenlaista ajattelutapaa. Tämä idea voi sitten synnyttää muita muutoksia, positiivisen kierteen. Haluamme tällä raportilla rohkaista päättäjiä valitsemaan oman murroksensa, etsimään sen totunnaisajattelun, jonka me tosiasioiden paineessa muutamme. Kansalaiset tukevat muutosta laajemmin kuin julkisuutta seuraamalla voisi kuvitella. Muutoksessa on aina tuskansa, mutta kansalaiset ovat valmiita kantamaan sen. Kasvava osa suomalaisista (47 ) on valmiita hillitsemään valtionvelan kasvua, vaikka siitä seuraisi ikäviäkin etujen ja hyvinvoinnin leikkauksia. Vastakkaista mieltä on kolmasosa vastaajista. Tämä on miten tahansa tulkittuna hyvin vahva tuki kaivatulle murrokselle. 3

4 Esitän lämpimät kiitokseni raportin kirjoittajille, erityisesti tiedonkeruuta johtaneelle tutkimuspäällikkö Ilkka Haavistolle. Lisäksi kiitos kuuluu Yhdyskuntatutkimus Oy:n Pentti Kiljuselle, joka on jälleen merkittävällä tavalla osallistunut tulosten analysointiin ja kuvantamiseen. Helsingissä 12. helmikuuta 2015 Matti Apunen Johtaja EVA

5 SISÄLLYS Esipuhe 1 Johdanto 7 2 Hän johtaa meitä jos uskaltaa Näin suomalaiset arvioivat Suomen tulevan pääministerin vahvuudet ja puutteet 11 Matti Apunen 3 Muista hoitaa: Työ, kilpailu, velat Tällaisen asialistan kansa kirjoitti hallitukselle; näin äänestäjät ovat liikkuneet toisiinsa nähden 25 Matti Apunen 4 Vai tarvitaanko jo kovempia lääkkeitä? Työn lisääminen on kansan mielestä avain talouden uuteen nousuun 39 Johanna Sipola 5 Verotaakka tapissa Jatkuvien veronkiristysten sijaan kansa haluaa tehokkuutta julkiseen sektoriin 61 Sarianna Toivonen 6 Turvallisuudentunne horjuu Venäjä ja terrorismi huolettavat suomalaisia 75 Ilkka Haavisto Liite 1: Taustatietoja tutkimuksesta 95 Liite 2: Kysymyslomake vastausjakaumineen 97 5

6

7 1 Johdanto Suomi tarvitsee jämäkän johtajan. Vaikeaan taloustilanteeseen astuu seuraavan hallituksen pääministeri, joka on joku neljän suurimman puolueen puheenjohtajista. Hänen pitää koota toimiva koalitio ja johtaa se päättämään sellaisesta hallitusohjelmasta, joka tuottaa ratkaisuja maan keskeisimpiin ongelmiin ja joka todella Millaista johtajuutta toteutetaan. suomalaiset toivovat? Jämäkästä johtajasta ei kuitenkaan ole iloa, jos kansa ei halua seurata häntä. Siksi on hyvä tietää, mitä kansa ajattelee tärkeimmistä pääministeriehdokkaista. Millaista johtajuutta suomalaiset toivovat? Mistä johtuu väitetty johtajuusvaje? Kuka täyttää seuraavalta pääministeriltä vaadittavat mitat? Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia raportin ensimmäisessä osiossa. Pääministerin ansioita voidaan mitata useilla ulottuvuuksilla. Jos ratkaisevaa on talouden osaaminen ja korjaaminen, vastaajat luottavat keskustan Juha Sipilän kykyihin. Jos pääministerin tehtävää katsotaan ulkosuhteiden hoidon kautta, kokoomuksen Alexander Stubb on ykkönen. Ja jos tarkastelukulmaksi otetaan suomalaisten arki, suosituin valinta on perussuomalaisten Timo Soini. Myös SDP:n Antti Rinne saa kannatusta tällä ulottuvuudella. Juha Sipilä vaikuttaisi olevan helpoimmin sulatettava yleisvalinta, poliittinen jakoavain yhteiskunnan moniin ongelmiin. Stubbin ja Soinin kohdalla mielipiteet jakautuvat jyrkemmin, ja ansioiden vastapainona nähdään lisäksi epäilyksiä toisilla politiikan osa-alueilla. Pääministerin taakkaa kasvattaa se, että yleisen käsityksen mukaan poliittinen järjestelmä on hukannut osan toimintakyvystään. Kansalaisten mukaan merkittävimmät syyt tähän päätöksentekovajeeseen ovat poliitikkojen vieraantuminen äänestäjistä, median pelko ja populistinen pikavoittojen hakeminen. Henkilökysymysten lisäksi tämä raportti etsii kansalaisten käsityksistä vastauksia siihen, mitä suomalaiset odottavat seuraavalta hallitukselta, miten odotukset ovat muuttuneet ja kuinka valmiita suomalaiset ovat tarpeellisiin uudistuksiin ja rakennemuutokseen. 7

8 Hallitusohjelmalle ilmaistut toiveet kertovat kahdesta asiasta. Ensinnäkin työ on suomalaisille kysymyksenä ylitse muiden. Käytännössä kaikki EVAn Arvo- ja asennetutkimukseen osallistuneet nostaisivat työllisyyden painoarvoa tulevan hallituksen ohjelmassa. Kilpailu nähdään aiempaa useammin myönteisenä tekijänä Toisaalta kansalaisten asenne julkisen talouden korjaamiseen on hyvin pragmaattinen. Jos markkinoiden mukaantulosta ja kilpailusta on apua, ne ovat tervetulleita. Epäilykset markkinoilla tuotettuja palveluita kohtaan ovat lientyneet ja kilpailu nähdään aiempaa useammin myönteisenä tekijänä. Miehet korostavat kasvun kysymyksiä, julkisen talouden trimmaamista ja verotusta. Naisten agendalla painottuvat sosiaalietuudet ja ympäristökysymykset. Tutkimus antaa myös mielenkiintoista osviittaa siitä, miten lähellä eri puolueiden kannattajat ovat toisiaan suurissa yhteiskunnan kysymyksissä. Talouden hoidossa kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajat soittavat usein sävelmää, joka yhä useammin kuulostaa samalta. Toki vanhat linjaerot mm. maahanmuutossa eivät ole kadonneet. Toinen raportin neljästä pääaiheesta on työ, jota koskevalle kansalaismielipiteelle omistetaan oma osionsa. Suurten ikäluokkien siirryttyä eläkkeelle Suomi on tilanteessa, jossa meillä tehdyn työn määrä uhkaa kutistua. Jos näin käy, talouskasvu hyytyy ja julkisen talouden rahoittaminen käy vaikeaksi. Työnteon lisääminen, työurien pidentäminen ja työllisyysasteen nosto ovat usein välttämättömiksi todettuja toimenpiteitä, samaten maahanmuuton lisääminen. Samaan aikaan suomalaisten pitäisi luovia läpi työn murroksen. Digitalisaation sekä tuotannon arvoketjujen pirstoutumisen aiheuttama työn rakennemuutos jatkuu. Työnteko ja työsuhteet muuttuvat enemmän työsuoritusten myymiseksi, työ muuttuu yrittäjämäisemmäksi, riskinotto korostuu. Robotiikan ja automaation oletetaan syövän keskiluokan töitä. Liki puolet vastaajista uskoo, että ihmistyön korvaaminen koneilla ja automaatiolla johtaa pysyvään suurtyöttömyyteen. Digitaalisen osaamisen maailmassa tuloerot tulevat todennäköisesti kasvamaan. Silti yli puolet suomalaisista pitää oikeana, että huippuosaajille maksetaan selvästi parempaa palkkaa, vaikka se kasvattaisikin tuloeroja. Suomalaiset ovat valmiimpia Suomalaiset ovat aiempaa valmiimpia lisäämään tehdyn työn määrää kovinkin keinoin, lisäämään työn määrää kovinkin keinoin jotta hyvinvointivaltio saadaan rahoitettua jatkossakin. Esimerkiksi työviikon pidentämiseen suhtaudutaan jo hiukan suopeammin kuin vielä neljä vuotta sitten. Pehmeät keinot kuten nuorten opintojen vauhdittaminen ovat toki edelleen suosituimpia. 8

9 Perustuloon suhtaudutaan valtaosin kriittisesti. Sen sijaan yrittäjyyden arvostus on nousussa, joskin yrittämiseen liitetyt riskit korostuvat vastauksissa entisestään. Kolmantena aiheena tämänkertainen tutkimus pureutuu verotukseen, keskeisimpään työn ja hyvinvointiyhteiskunnan toisiinsa linkittävään mekanismiin. Julkisen talouden rahoituksen turvaaminen on ollut keskeisin verotuksen kehittämistä viime aikoina ohjannut tekijä. Useimpia veroja on kiristetty toistuvasti ja veroaste on nousemassa 1990-luvun huippulukuihin. Verotuksen muut tavoitteet ja veropolitiikan linja ovat hämärtyneet, verojärjestelmästä on tullut monimutkainen. Miten verotuksen tasoon suhtaudutaan? Mitä veroja pitäisi keventää, mitä voitaisiin edelleen kiristää? Vai ollaanko jo tilanteessa, jossa julkisen talouden rahoituksen eteen pitäisi tehdä jotain aivan muuta kuin kiristää veroja? Kansa asettaa julkisille Kansalaisten johtopäätös asiasta on selkeä. Suomalaisten mielestä verotaakka on nykyisellään riittä- palveluille hyvin selkeän tehostamisvaatimuksen vän raskas. Noin kaksi kolmasosaa ihmisistä ilmoittaa, ettei henkilökohtaisesti halua maksaa nykyistä enempää veroja. Mutta tässäkin kohdassa taloudelliset realiteetit otetaan realiteetteina. Aiempaa harvemmat moittivat verotuksen nykytilaa epäoikeudenmukaiseksi. Veronalennuksia ei haluta, jos ne johtavat julkisten palveluiden heikennyksiin, mutta yhtä lailla ei hyväksytä veronkorotuksia julkisten palveluiden nimissä. Kansa asettaa julkisille palveluille hyvin selkeän tehostamisvaatimuksen. Näiden lisäksi raportissa haetaan kansalaisilta käsityksiä myös siihen, millainen verotus on oikeudenmukaista. Entä tarvitsevatko yrittäjät ja omistajat verokannustimia, ja onko niistä hyötyä? Venäjän nähdään ajelehtivan pois eurooppalaisesta kulttuuripiiristä Neljäntenä teemana raportti porautuu maamme turvallisuuteen ja paikkaan maailmassa. Suomen kansainvälinen ympäristö on muuttunut epävakaammaksi jo vuosien ajan. Ukrainan kriisin aikana Venäjän ja lännen suhteet ovat kärjistyneet kireimmilleen sitten Neuvostoliiton hajoamisen. Venäjän demokratiakehitys ja lehdistönvapaus ovat ottaneet taka-askelia. Turvattomuuden tunne on lisääntynyt ja Venäjää sotilaallisena uhkana pitävien osuus on kasvanut tuntuvasti kymmenessä vuodessa. Venäjän nähdään ajelehtivan pois eurooppalaisesta kulttuuripiiristä, mutta samaan aikaan käsitykset venäläisistä ihmisinä ovat kohentuneet. EU ei ole enää vakauden tyyssija, vaan sitä riivaavat sitkeä talouskriisi ja jäsenmaiden lisääntynyt poliittinen epävakaus. Lähi-idän levottomuu- 9

10 det ja Syyrian sota jatkuvat ja terrori-iskujen uhka on palannut länsimaiden pääkaupunkeihin. Kaksi kolmesta uskoo, että terrorismin uhka on kasvanut Suomessakin. Suomalaisten suhtautuminen Nato-jäsenyyteen on muuttunut aiempaa myönteisemmäksi. Joka neljäs (26 ) suhtautuu mahdolliseen jäsenyyteen myönteisesti, neljä kymmenestä (43 ) kielteisesti. Mutta samalla suomalaiset ovat kansainvälisyydessä varauksellisia. Joka toinen katsoo, että maamme on mennyt liian pitkälle globalisaatioon ja toivoo, että voisimme palata kohti kansallisempaa taloutta ja politiikkaa. Ken on maassa jämäkin? nojaa EVAn Arvo- ja asennetutkimusten 30-vuotiseen tutkimustraditioon. Aiemmat aineistot vuodesta 1984 alkaen ovat vapaasti haettavissa EVAn Arvopankista osoitteessa arvopankki. Tämän raportin tulokset perustuvat henkilön antamiin vastauksiin. Tiedot on kerätty tammikuuta Vastaajat edustavat koko maan aikuisväestöä. Kaikkia raportissa esitettyjä prosenttilukuja koskee virhemarginaali, joka on koko väestön tasolla 2 3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Kaikki tässä raportissa esitetyt tulokset ja niiden tarkemmat väestöryhmittäiset erittelyt löytyvät EVAn Arvopankista internetistä osoitteesta Arvopankkiin on koottu myös aiempien vuosien EVAn Arvo- ja asennetutkimusten tulokset. 10

11 2 Hän johtaa meitä jos uskaltaa Näin suomalaiset arvioivat Suomen tulevan pääministerin vahvuudet ja puutteet Matti Apunen Jos suomalaiset haluavat huhtikuussa 2015 pääministeriksi talousmiehen, suosituin valinta on keskustan Juha Sipilä. Jos asialistan kärjessä ovat maailman asiat, Suomi valitsisi kokoomuksen Alexander Stubbin. Antti Rinteen vahvuuksina nähdään kyky ymmärtää arkea ja vähäosaisia. Taloudenpidosta valtiovarainministeri saa neutraalin arvosanan, mutta ulkopolitiikassa häneen uskoo vain seitsemän sadasta. Yhdelläkään mittarilla hän ei erotu kilpailijoistaan edukseen. Juha Sipilä on joukon helpoimmin sulatettava ehdokas, johon kohdistuu vähiten epäilyksiä. Vastaajat piirtävät hänestä kuvan talousmiehenä ja eheyttäjänä. Ongelmat ovat vieraskentällä: vain 13 suomalaisista luottaa Sipilän ulko- ja turvallisuuspoliittiseen taitoon. Timo Soini jakaa selkeimmin käsitykset. Soini saa tunnustusta riippumattomuudestaan, jonkin verran myös ulkopolitiikan tekijänä. Suurimmat epäilykset kohdistuvat hänen talouspoliittiseen taitoonsa ja kykyyn eheyttää risaista kansakuntaa. Alexander Stubb saa erinomaisen arvosanan ulko- ja turvallisuuspolitiikan osaamisesta ja edustavuudesta, mutta eliitin leima istuu hänessä vahvana. Kohtuullinen talousmies, mutta kaukana suomalaisten arjesta, luonnehtivat vastaajat. Politiikka on rikki, myöntävät suomalaiset. Työryhmädemokratia on korvannut johtamisen. Suurimmat syyt päätösvajeeseen ovat kansan mielestä poliitikkojen vieraantuminen äänestäjistä, median pelko ja populistinen pikavoittojen hakeminen. Minkälaisen pääministerin suomalaiset arvelevat saavansa huhtikuun 19. päivän vaaleissa? Vastaus kuuluu: kansainvälisen ja edustavan, eheyttävän talouden osaajan, itsenäisen arjen ymmärtäjän ja pienten puolustajan. Ikävä kyllä yhdessä ja samassa paketissa näitä ominaisuuksia ei näyttäisi olevan tarjolla. 11

12 Käytännössä pääministerin toimenkuvan tärkeimmät ulottuvuudet ovat kansainvälisten asioiden hoito ja talous. Näillä akseleilla kansan käsitys on selkeä. Talouden osaajana sekä uusien työpaikkojen ja kasvun luojana selvästi parhaat pisteet saa keskustan Juha Sipilä; SDP:n Antti Rinne ja kokoomuksen Alexander Stubb seuraavat perässä ja perussuomalaisten Timo Soini saa heikoimman arvion. Sipilän kykyihin uskoo 57 vastaajista; Rinteen ja Stubbin osuudet jäävät alle 40 prosentin, ja Soinin taito lukea numeroita vakuuttaa noin joka neljännen (26 ). (Kuvio 1.) Ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja kansainvälisen edustavuuden akselilla entinen ulkoministeri ja ulkomaankauppa- ja EU-ministeri Alexander Stubb on omassa luokassaan. Lähes kaksi kolmesta vastaajasta (63 ) luottaa Stubbin ulkopoliittiseen osaamiseen. Antti Rinteen ja Juha Sipilän vähäinen kansainvälinen kokemus näkyy vahvasti kansan arvioissa. Heidän osaamiseensa uskoo vain noin joka kymmenes vastaaja. Vaikka Timo Soinilta puuttuu hallituskokemus, kokemus euroareenoilla ja työ ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana nostaa hänet ulkopolitiikka-arvioiden kakkoseksi (26 ), selvästi Rinteen ja Sipilän edelle. Kun valintakriteeriksi otetaan kansanomaisuus, selvästi parhaan arvion saa Timo Soini. Jos lasketaan keskiarvo kolmen samansukuisen väitteen (suomalaisten arjen ymmärtäminen, oikeudenmukaisuuden tunto ja heikkojen puolustaminen) vastauksista, Soiniin uskoo 56 suomalaisista. Antti Rinne ja Juha Sipilä tulevat muutaman prosenttiyksikön jäljessä ja Alexander Stubb on arkiulottuvuuden selvä peränpitäjä. Kaikkien tarjokkaiden kohdalla nousee esiin epäilys heidän riippuvuuksistaan taustayhteisöihin ja klikkeihin. Suhteellisesti parhaan arvosanan saa Timo Soini, vaikka hänetkin vain 40 arvioi klikeistä ja etupiireistä riippumattomaksi ja 41 katsoi tämän kuvaavan Soinia huonosti. Stubbin ja varsinkin Rinteen kohdalla epäilykset olivat voimakkaimpia. Jos lasketaan kaikkien ehdokkaille annettujen myönteisten luonnehdintojen keskiarvo, vertailun ykköseksi nousee Juha Sipilä (45 ). Hänen perässään näkötuntumalla tulee Timo Soini (41 ) ja pienen välimatkan päässä Alexander Stubb (35 ). Antti Rinne pitää perää tässä kirjanpidossa (30 ). Juha Sipilä koetaan Hallitusvastuu vaikuttaa joukosta parhaiten yleismiellyttäväksi tai häneen painavan raskaammin Stubbia kuin Rinnettä liitetään helpoimmin myönteisiä luonnehdintoja ihmisenä ja poliitikkona. Toisin sanoen Sipilällä on vastassaan vähiten vastustusta ja asenteellista kitkaa eri sosioekonomisissa ryhmissä. Tämä näkyy selvästi esimerkiksi tarkasteltaessa eri vastaajaryhmien näkemyksiä Sipilästä talouden osaajana. (Kuvio 2). Sipilän osalta saadaan identtinen tulos, kun sama laskenta tehdään toisesta suunnasta, siis ynnätään puutteiksi koettujen ominaisuuksien 12

13 keskiarvo. Tässä kitkavertailussa Sipilä vie selvän voiton (25 ). Hallitusvastuu vaikuttaa painavan selvästi raskaammin pääministeri Stubbia kuin valtiovarainministeri Rinnettä. Stubb saa vastaajilta kriittisimmän vastaanoton keskiarvolla 52. Timo Soinin lukema on 45 ja Antti Rinteen 40. K L E 7 1 ) 0 ; ) , ) ) ) ) ) , ) 16 ) ; ; ) ) = A I = = = K K I EA JO F = E A = = I L K K = * * = I = A D A O JJ = I L K H= A J= = * * I = = E A = = = = E = 5 K A A JK = K JA JJ= L = D J= = A ED H K L = E A EI I = = = JE = JA EI I = * * * * = JK HL = EI K K I F EJEE = L = D L = I = = = * * HEA JK F EEHA EI J = E A EI J HEEF F K = J K I J= L = = I = E L EI JA E EJJ A K = = ; HJ J= L = EI A I K = = E I A = H A = E A A K = E A A A = I E E@ A A HEF K A J * * * * * * * * 2 K K I J= = O D JA EI K = D A E = = I HHA JJK = * * ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 13

14 K L E ) , ) 1, - 1 ) ) 6 ) 7, - 5 ) ) ) ; 2 ) 1 - ) ) ) ; ; ) ) ) L A I J - A E A 6 O JA E ; A F EJ E ED A E ) A F EJ E ED A E F EI A E = ; HEJJ = = JE D = H 6 O J = = J= K I O HEJJ D J= L = I I = = I A = I I = 7 0 ) L A I J = = J= K I O HEJJ - A E A D J= L = I I = = I A = I I = ; A F EJ E ED A E ) A F EJ E ED A E ; HEJJ = = JE D = H 6 O JA E 6 O J F EI A E = L A I J = = J= K I O HEJJ ) A F EJ E ED A E ; HEJJ = = JE D = H 6 O JA E - A E A 6 O J ; A F EJ E ED A E F EI A E = D J= L = I I = = I A = I I = ) - : ), * * L A I J D J= L = I I = = I A = I I = F EI A E = ; A F EJ E ED A E = = J= K I O HEJJ ; HEJJ = = JE D = H ) A F EJ E ED A E 6 O JA E - A E A 6 O J ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 14

15 Käsitykset Alexander Stubbista ja Timo Soinista ovat ehdokasjoukon selkeimmät. Eri luonnehdinnoissa keskimäärin vain 14 vastaajista ei osannut muodostaa käsitystä Stubbista tai Soinista. Tulos on sikäli odotettava, että kyseessä on kaksi kokenutta poliitikkoa, jotka ovat näkyneet pitkään julkisuudessa. Juha Sipilä (30 ) ja Antti Rinne (30 ) ovat kasvoina hieman uudempia, joten heidän kohdallaan epävarmojen osuuskin on suurempi. Ja ulkopolitiikan tapauksessa peräti 37 vastaajista ei osannut muodostaa kantaa Sipilään: hän on tässä suhteessa selvästi puoliksi kirjoittamaton kortti. Sama koskee Antti Rinnettä ja ulkopolitiikkaa (eos 34 ), kun taas Stubbin kohdalla vain joka kymmenes kaipasi ehdokkaalta lisänäyttöjä kansainvälisiltä areenoilta. Naiset löytävät eniten vahvuuksia Juha Sipilästä. Stubbista heidän käsityksensä ovat kriittisempiä, mutta kautta linjan myönteisempiä kuin miesten. Myös Antti Rinteestä naiset antavat myönteisemmän arvion kuin miehet. Timo Soini on puolestaan ehdokas miesten mieleen. Hän saa miehiltä läpi linjan hiukan naisia myönteisemmät arviot. Juha Sipilän helppo sulatettavuus ei muutu tässäkään tarkastelussa: hän puhuttelee tai on puhuttelematta miehiä ja naisia hyvin samalla tavalla. Antti Rinne: Pienen puolella SDP:n Antti Rinne ei nouse ykköseksi yhdessäkään niistä kymmenestä luonnehdinnasta, joita pääministeriehdokkaille tarjottiin. Toisaalta joukon heikoimmaksi hänet arvioidaan kahden väitteen kohdalla. Ne ovat kyvyt ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvana osaajana sekä riippumattomuus klikeistä ja etupiireistä. (Kuvio 3.) K L E 7 1 ) 0 ; ) , ) ) ) ) ) , ) 16 ) ) ; ; ) ) ; HJ J= L = EI A I K = = EI A = H A = 2 K K I J= = O D JA EI K = D A E = = I HHA JJK = 1I = = E A = = = = E = 5 K A A JK = E A A K = E A A A = I E E@ A A HEF K A J 6 = A I = = = K K I EA JO F = E A = = I L K K = = I = A D A O JJ = I L K H= A J= = K JA JJ= L = D J= = A ED H K L = E A EI I = = = JE = JA EI I = K I J= L = = I = E L EI JA E EJJ A K = = - HEA JK F EEHA EI J = E A EI J HEEF F K = J 7 = JK H L = EI K K I F EJEE = L = D L = I = = = ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 15

16 Ehkä Rinteen ay-tausta sai vastaajat epäilemään hänen riippuvuuksiaan: vain 11 vastaajista sanoo riippumattomuuden kuvastavan Rinnettä ja 59 on toista mieltä. Rinnettä ei myöskään pidetä jämäkkänä johtajana: vain 26 pitää Rinnettä horjumattomana johtajana vaikeissa tilanteissa, kun muiden arviot vaihtelevat Stubbin 31 prosentista Sipilän 47 prosenttiin. Rinteen kokemattomuus ulkopolitiikan hoidossa koetaan myös puutteeksi. Häntä pidetään selvästi heikoimpana lenkkinä ulkopolitiikan hoidossa, jossa vain 7 luottaa Rinteen osaamiseen. Rinteen vahvuuksina nähdään kyky ymmärtää arkea ja hänen arvellaan myös olevan taipuvainen puolustamaan yhteiskunnan heikkoja ja sorrettuja. Taloudenpidosta istuva valtiovarainministeri saa kansalaisilta neutraalin arvosanan. 35 vastaajista näkee Rinteen talouden ja kasvun osaajana ja vastaavasti 38 arvelee päinvastaista. Juha Sipilä: Horjumaton numeromies Keskustan Juha Sipilästä vastaajat piirtävät kuvan talousmiehenä, isänmaallisena hahmona ja mahdollisena eheyttäjänä. Todennäköisesti Sipilän tausta yritysjohtajana vahvistaa mielikuvaa hänen kyvyistään talousasioissa. Vastaajista 57 yhtyy käsitykseen Sipilästä talousmiehenä, ja vain 14 asettuu epäilemään hänen taitojaan tässä kohdassa. (Kuvio 4.) Neljästä tarjokkaasta Sipilä saa vahvimman arvosanan talouden lisäksi kolmessa väitteessä. Ne koskevat lujuutta johtajana, toimimista sovun rakentajana ja käsitystä oikeudenmukaisuudesta. Sipilää pidetään joukon horjumattomimpana johtajatyyppinä. 47 vastaajista uskoo Sipilän luotettavuuteen ja kriittisen äänen ilmaisee lähes joka viides (18 ). 52 vastaajista arvelee, että Sipilä näkee oikeudenmukaisesti asioiden eri puolet, kun vain 17 ei usko väitteeseen. K L E 7 1 ) 0 ; ) , ) ) ) ) ) , ) 16 ) 7 0 ) ; ; ) ) I = = E A = = = = E = 5 K A A JK = 6 = A I = = = K K I EA JO F = E A = = I L K K = = I = A D A O JJ = I L K H= A J= = E A A K = E A A A = I E E@ A A HEF K A J ; HJ J= L = EI A I K = = EI A = H A = K JA JJ= L = D J= = A ED H K L = E A EI I = = = JE = JA EI I = 2 K K I J= = O D JA EI K = D A E = = I HHA JJK = K I J= L = = I = E L EI JA E EJJ A K = = - HEA JK F EEHA EI J = E A EI J HEEF F K = J 7 = JK H L = EI K K I F EJEE = L = D L = I = = = ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 16

17 Toisaalta Sipilän heikkouksiksi nähdään jokseenkin samat asiat kuin Antti Rinteellä. Sipilän ulkopoliittisen kokemuksen puute herättää vastaajissa kysymyksiä: vain 13 luottaa Sipilän ulko- ja turvallisuuspoliittiseen taitoon ja täsmälleen joka toinen näkee Sipilän ulkosuhteiden osaamisessa puutteita. Sipilää pidetään melko hyvänä arjen ymmärtäjänä ja suhteellisen edustavana pääministerityyppinä. Kaiken kaikkiaan mielikuva Sipilästä on suhteellisen tasainen ja perusmyönteinen. Hän ei jää jumboksi yhdessäkään kategoriassa. Toisaalta myös epävarmuus on hänen kohdallaan suurinta; keskimäärin lähes joka kolmas vastaaja (30 ) ei osannut antaa arviota Sipilän tässä kysytyistä kymmenestä ominaisuudesta. Timo Soini: Itsenäinen arjen tuntija Vahvoista lausunnoistaan tunnettu perussuomalaisten Timo Soini on persoona, josta käsitykset usein jakautuvat selkeästi kahtia. Niin nytkin: neljällä arvoulottuvuudella mitattuna vastaajat arvioivat Soinin joukon parhaaksi ja kolmessa kohdassa häntä pidetään heikoimpana. Ehkä Soinin julkisuuskuvan perusteella yllättävää ei ole se, että vastaajien mielestä Soini ei ole parhaimmillaan kansan eheyttäjänä ja sillanrakentajana. Vain yksi viidestä vastaajasta uskoo Soinin kykyyn koota ristiriitaisia poliittisia voimia. Vastakkaista mieltä on yli kaksi kolmasosaa (69 ). (Kuvio 5.) Sen sijaan Soini nousee korkealle, kun puhutaan arjen ymmärtämisestä heikkojen puolustamisesta, riippumattomuudesta tai Suomen edun ajamisesta. Näillä ominaisuuksilla mitattuna Soini on ehdokasjoukon paras. Joukon heikoimmaksi hänet arvioidaan kolmasti. Näissä kohdissa väitteet koskivat eheytyksen lisäksi taloutta ja edustavuutta. Samaan aikaan K L E 7 1 ) 0 ; ) , ) ) ) ) ) , ) 16 ) ; ; ) ) I = = E A = = = = E = 5 K A A JK = ; HJ J= L = EI A I K = = EI A = H A = 2 K K I J= = O D JA EI K = D A E = = I HHA JJK = K JA JJ= L = D J= = A ED H K L = E A EI I = = = JE = JA EI I = - HEA JK F EEHA EI J = E A EI J HEEF F K = J E A A K = E A A A = I E E@ A A HEF K A J 6 = A I = = = K K I EA JO F = E A = = I L K K = 7 = JK HL = EI K K I F EJEE = L = D L = I = = = = I = A D A O JJ = I L K H= A J= = K I J= L = = I = E L EI JA E EJJ A K = = ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 17

18 Soinin isänmaallisuutta ei juurikaan epäillä: käsityksen allekirjoittaa 73 vastaajista. Taloudesta Soini saa silmiinpistävän heikon arvosanan. Vain 26 on sitä mieltä, että luonnehdinta talouden osaaja, uusien työpaikkojen ja kasvun luoja sopii Soiniin. Vastakkaista mieltä on yli puolet vastaajista (56 ). Alex Stubb: Edustavin, kansainvälisin Tietyllä tavalla Alexander Stubb erottuu selvästi muista ehdokkaista ja on hetkittäin jopa näiden peilikuva. On jokseenkin arvattavaa, että Stubbia kiitetään kansainvälisyydestä sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikan osaamisesta. Peräti 76 vastaajista pitää häntä kansainvälisestikin edustavana pääministeriehdokkaana. Näissä kahdessa väitteessä Stubb on kilpailijoihinsa verrattuna suorastaan ylivoimainen. (Kuvio 6.) Sen sijaan arjen tuntijaksi Stubbia ei epäillä: vain 10 arvelee Stubbin ymmärtävän suomalaisen tilannetta ruohonjuuritasolla. Stubbin kohdalla suurimmat epäluulot liittyvät siihen, miten hän ymmärtää heikompiosaisten asemaa ja suomalaisten arkea. Peräti 79 katsoo, että arjen ymmärrys kuvaa Stubbia huonosti. Myös kansallisena eheyttäjänä Stubb saa melko kylmän vastaanoton. 62 ei yhdy luonnehdintaan Stubbista eheyttäjänä. Se on vain hiukan lievempi kuin vastaajien käsitys Timo Soinista. Riippumattomuuskysymyksessä Stubbilla on samansuuntaisia ongelmia kuin Antti Rinteellä. Vain joka viides (20 ) uskoo hänen riippumattomuuteensa, ja Sipilään ja Soiniin jää selvä välimatka. Taloudesta istuva pääministeri saa kansalta varauksellisen arvosanan. 39 luonnehtii häntä talouden osaajaksi ja 48 ei yhdistä tätä määrettä häneen. K L E 7 1 ) 0 ; ) , ) ) ) ) ) , ) 16 ) ) - : ), * * ; ; ) ) K I J= L = = I = E L EI JA E EJJ A K = = 7 = JK HL = EI K K I F EJEE = L = D L = I = = = 1I = = E A = = = = E = 5 K A A JK = 6 = A I = = = K K I EA JO F = E A = = I L K K = E A A K = E A A A = I E E@ A A HEF K A J K JA JJ= L = D J= = A ED H K L = E A EI I = = = JE = JA EI I = = I = A D A O JJ = I L K H= A J= = - HEA JK F EEHA EI J = E A EI J HEEF F K = J 2 K K I J= = O D JA EI K = D A E = = I HHA JJK = ; H J J= L = EI A I K = = EI A = H A = ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 18

19 Mikä rikkoi päätöksenteon koneen? Politiikka on rikki, sanoo pääministeri Alexander Stubb, eikä kansa suuremmin ole eri mieltä. Mutta mistä tämä päätöksentekovaje johtuu? Enimmäkseen poliitikoista itsestään, vastaavat suomalaiset. Heidän mukaansa politiikan suurin ongelma on se, että politiikka pelaa omaa peliään, jossa poliitikkoja huolettaa hyvin paljon oma julkisuuskuvansa. Peräti 83 suomalaisista allekirjoittaa väitteen, jonka mukaan päätöksentekijät ovat vieraantuneet suomalaisten arjesta. (Kuvio 7.) Vieraantuneisuuskäsitys loivenee hiukan sitä mukaa kun koulutustaso paranee, mutta akateemisen tutkinnon suorittaneistakin 73 on samaa mieltä väitteen kanssa. Kokoomuksen ja vihreiden kannattajat ovat politiikalle armollisimpia; heistä noin kaksi Politiikkaa ohjaa median pelko kolmasosaa (67 ) yhtyy ajatukseen. Politiikan tulevaisuuden kannalta lohdullista lienee se, että nuoret ja opiskelijat uskovat politiikan todellisuuskosketukseen hiukan enemmän kuin keskiikäiset ja eläkeikään ehtineet. Jos suljetaan pois poliitikkoihin itseensä liittyvät syyt (vieraantuminen arjesta, oman edun tavoittelu ja populististen pikavoittojen hakeminen), syitä löydetään useimmin julkisesta keskustelusta. Yksi vahvimmista syistä johtajuusvajeeseen löytyy politiikan ja julkisuuden kompleksisesta suhteesta. Median vaikutusta pidetään kaikkiaan erittäin vahvana: neljä viidestä (81 ) vastaajasta katsoo, että politiikkaa ohjaa median pelko. Täysin eri mieltä tästä asiasta ei ole kukaan. Mediaa ymmärretään parhaiten kokoomuksen kannattajien keskuudessa. Vasemmistossa mediakriittisyys kasvaa hiukan. Suurinta se on perussuomalaisten ja eritoten keskustan kannattajissa. Käsitys Etelän mediasta näyttää elävän edelleen voimakkaana: peräti 88 keskustalaisista K L E ; ; 0 6 ) ) ; ) - 2 ) 8 ) 1 - ) ) 1 ) ) 2 J I A JA E J L = JL EA H= = JK A A JI K = = EI JA = H A I J= 2 EEJE JJ= L EJJA A L = J EE= I E = = A JK = = 2 EEJE JF A L J E= HA = JE EJ= = EA JA EI J K EI K K JJ= 2 EEJE JD = A L = JF F K EI JEI E= F E = L EJJ = 2 EEJE JF A L JC = K F A = = I = JK E J= * O H H= JE= = I A = EE= L = D L = 2 J I A JA I J= EE= I K K HE I = I EEHJO O J- 7 D K 5 K A F K K A A JJ EE= D = = = E A 2 JJ J L = J EE= A = JJ E= 2 E EI JA HE = I A = EE= D A E ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 19

20 vastaajista pitää poliittisen halvaustilan merkittävänä syynä median ja kielteisen julkisuuden pelkoa. Pääministeripuolue kokoomuksessa mediaa pitää osasyyllisenä 74 vastaajista. Sen sijaan eri ikäryhmissä erot ovat pieniä; myöskään vastaajien koulutustaso tai asuinpaikka ei tuntuisi suuresti vaikuttavan tähän käsitykseen. (Kuvio 8.) Kansa tunnustaa omankin vaikutuksensa kysymyksessä, jossa syyksi tarjottiin gallupien pelkoa ja kansan tuomiota. Väitteen kanssa samaa mieltä on 77 vastaajista ja vain 8 ei pidä sitä merkittävänä. Päähallituspuolueissa ja keskustassa väite allekirjoitetaan hiukan yleisemmin kuin perussuomalaisissa. Entäpä sitten EU? Olisiko syy päätöksenteon vaikeuteen sittenkin Brysselin byrokraateissa? Päätöksenteon siirtymisen Brysseliin ja EU:n vaikutuksen arveli halvaannuttavaksi kuusi kymmenestä (60 ) vastaajasta. Samalla EU on kuitenkin kysymys, joka hajottaa mielipiteitä. Ikääntyneemmät pitävät EU:ta syypäänä politiikan ongelmiin herkemmin kuin nuoret. Koulutustason noustessa EU vaikuttaisi saavan paremmin ymmärrystä. Poliittisen kentän oikealla laidalla sympatia EU:ta kohtaan on suurempi kuin SDP:ssä ja keskustassa, mutta vähiten sitä haluavat syyllistää vihreät. Vihreistä vain 31 allekirjoittaa väitteen vallansiirrosta Brysseliin ja lähes joka toinen (48 ) torjuu sen. Suomalaiset tunnistavat politiikan raadollisuuden ja taipumuksen hakea nopeita voittoja. Populististen pikavoittojen hakemisen nimeää ongelmaksi 78 vastaajista ja vain 5 ei usko siihen syynä. Viimeaikainen keskustelu byrokratiasta, turhista normeista ja hallinnon jäykkyydestä näkyy myös tässä tutkimuksessa. 71 vastaajista osoittaa sormella byrokratiaa ja vain 8 ei pidä sitä hyvänä syynä. Löydös tukee EVAn Arvo- ja asennetutkimuksissa aiemmin esille tullutta kriittisyyttä turvonnutta virkavaltaisuutta kohtaan. Byrokratia vaivaa tuntuvasti johtavassa asemassa olevia ja varsinkin maatalousyrittäjiä, joista jälkimmäisten tuomio on harvinaisen yksimielinen. Palkansaajat kokevat byrokratian jonkin verran pienempänä ongelmana, mutta aivan vähäinen se ei ole heillekään. Alemmista toimihenkilöistä 68 ja työntekijöistä 70 yhtyy väitteeseen liian vahvaksi kasvaneesta virkavaltaisuudesta. Syyllisten listalla viimeisenä on hallituksen oma toiminta ja hierarkia. Suomessa pääministerillä ei ole yhtä vahvaa asemaa kuin esimerkiksi Ruotsissa. Tämän on arveltu johtavan siihen, että Suomessa hallituksen toimintakyky kärsii kun se rakentelee kompromisseja ministeriöiden vaatimuksista. Suomalaisten käsityksen mukaan pääministerin valta-asema on kuitenkin koko lailla kohdallaan. Pääministerin asemaa vahvistaisi vain 29 vastaajista ja vastaavasti 34 ei koe tätä merkittäväksi syyksi politiikan ongelmiin. 20

21 K L E ; ; 0 6 ) ) ) ) ) 7 ) ) 0 ; ) - 2 ) 8 ) 1 - ) ) 1 ) ) 2 JJ J L = J EE= A = JJ E= 2 EEJE JJ= L EJJA A L = J EE= I E = = A JK = = 5 K A F K K A A JJ EE= D = = = E A 5, ) , ) , ) 5 2 EEJE JF A L JC = K F A = = I = JK E J= 5, ) J I A JA E J L = JL EA H= = JK A A JI K = = EI JA = H A I J= 2 EEJE JF A L J E= HA = JE EJ= = EA JA EI J K EI K K JJ= 2 J I A JA I J= EE= I K K HE I = I EEHJO O J- 7 D K 2 E EI JA HE = I A = EE= D A E 2 EEJE JD = A L = JF F K EI JEI E= F E = L EJJ = ) 5-5 5, , 2 8 ) , 2 8 ) , ) , ) * O H H= JE= = I A = EE= L = D L = , 2 8 ) ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 21

22 Vain kokoomuksessa ajatus pääministerin aseman vahvistamisesta saa vastakaikua (48 puolesta, 27 vastaan), perussuomalaisissa ja keskustassa näkemykset menevät jokseenkin tasan. Selvimmin pääministerin mandaattia vahvistaisivat johtavassa asemassa olevat (37 puolesta, 27 vastaan) ja eläkeläiset (39 puolesta, 33 vastaan). Vahvan johtajan kaipuu elää edelleen Vahvan johtajan kaipuu elää edelleen. 70 vastaajista yhtyy väitteeseen, jossa tarjottiin vahvoja johtajia, jotka kykenevät palauttamaan yhteiskuntaamme kurin ja järjestyksen sekä oikeiden arvojen kunnioituksen. Vahvan johtajuuden arvostus on noussut hiukan edellisvuodesta, mutta noudattelee pitkän aikavälin keskiarvoa. (Kuvio 9.) Suomalaiset eivät myöskään näe ratkaisuna kehitystä kohti kaksipuoluejärjestelmää tai tilannetta, jossa tarjolla olisi kaksi kilpailevaa vaihtoehtoa. 17 pitää ajatusta hyvänä ja erimielisyytensä ilmaisee 54 vastaajista. (Kuvio 10.) K L E ) ) - ) 12 ) ) 8 ) 0 8 ) 0 6 ) 1) 6 ) ; ) ) ) ) ) ; ) ) ) ; , - ) ; ) ) ) ) ) ) 8 ) 1 - ) ; = L E 6 = L E 6 = L E 6 = L E 5 O I O 5 O I O 5 O I O 5 O I O 5 O I O 5 O I O 5 O I O 5 O I O 5 O I O 5 O I O ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 22

23 K L E ; ; ) = A D J= L = F K K A A H A I JA A I E F HL = HEF K K A = L = I A EI J F K K A 6 ; ) ) ) ) ) ) 8 ) 1 - ) ; = L E 6 = L E 6 = L E 5 O I O 5 O I O ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 23

24 24

25 3 Muista hoitaa: Työ, kilpailu, velat Tällaisen asialistan kansa kirjoitti hallitukselle; näin äänestäjät ovat liikkuneet toisiinsa nähden Matti Apunen Suomalaisten mielestä seuraavalla hallituksella on kolme ilmiselvää tehtävää yli muiden. Ne ovat edelleen työ, työ ja työ. Käytännössä kaikki EVAn Arvo- ja asennetutkimukseen osallistuneet nostaisivat työllisyyden painoarvoa tulevan hallituksen ohjelmassa. Kun puhutaan valtion velanhoidosta, julkisten menojen leikkaamisesta tai kilpailun lisäämisestä, tutkimus paljastaa epäpyhän allianssin: kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjät ovat lähentyneet toisiaan tuntuvasti. Kannattajien talouspoliittisilla näkemyksillä mitattuna porvarihallituksen osapuolet ovat läheisempää sukua kuin punamullan tekijät. Suomalaisten varauksellinen asenne markkinoiden tuottamia palveluita kohtaan on lientynyt selvästi. Kilpailu nähdään aiempaa useammin myönteisenä tekijänä. Miehet korostavat kasvun kysymyksiä, julkisen talouden trimmaamista ja verotusta. Naisten agendalla painottuvat sosiaalietuudet ja ympäristökysymykset. Nuoret kansalaiset haluaisivat nähdä joustavamman, kansainvälisemmän ja ekologisesti kestävämmän Suomen. Vaalien suurin poliittinen kysymys on tietysti seuraavan hallituksen pohja. Tämänkertainen EVAn Arvo- ja asennetutkimus hahmottaa puolueiden kannattajakunnasta kumppanuuden, jota ei ennakkoon ja yleisten arvo-oletusten pohjalta voinut pitää itsestään selvänä. Hallitusohjelmakysymyksiin annetuista vastauksista (kuvio 1) nousee esiin kaksi selvää aatteellista allianssipohjaa. Vasemmistoliiton ja vihreiden julkista sektoria painottava linja ei liene suurikaan yllätys, mutta silmiinpistävää on se, miten samalla tavalla kokoomuslaiset ja perussuomalaiset ajattelevat monessa keskeisessä talouden kysymyksessä. Perussuomalaisten talouspolitiikkaa ei ole aina voinut luonnehtia oikeistolaiseksi, mutta tästä huolimatta keskeisissä talouspoliittisissa kysymyksissä kokoomuksen ja perussuomalaisten kannattajat ovat hyvin samoilla linjoilla (kuvio 2). 25

26 K L E ) 5 1 1, ) ) ) 0 ) ) 5 5 ) ) ) ) ) 5 5 ) ) 0 ) ) ) 2 ) ) K EI EF = E JJK = O O EI J ) ) 0 1- ) 2 ) ; ; O EI O A F = H= J= E A JO JJ O A L D A J E A 8 = JE L A = = JK EI A F O I O JJ E A 4 E EI K A J H K J= = = I A K = I O H = K A E@ A C A EA D A F JJ= E A 6 O = H E E@ A K I J= L K A EI E A 6 = K I = I L K O JJ E A 8 = E = L = F = A EI E A JA HL A A D K I I = K K JK I A H= D EJK I A EI E A 8 A H JK I A = A J= E A K EI JA A A A E = = E A = H E = A D J EI K A = E F = E K EI J E A = I L K A I K I JA C A EA D A F JJ= E A 7 I K D JA E@ A D EJ = JEEL EI K K I K F EJEE = I I = ; F HEI J I K A K I JA JEK A J= E A - 7 = I E= J = JEEL EI K K I K E E A D EJJ EI A I I 5 I E= = EA JK K I EA J= I H JJ= E A = = A ) 6 I A O A EI J E A A D EJO I O D JA EI JO A D EJO I = E@ A = K JJ= E A = = D = K K J EI J E A ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) Keskustalaiseksi ilmoittautuvat vastaajat ovat usein samalla suunnalla kuin kokoomuslaiset ja perussuomalaiset, mutta yleensä piirun tai pari lievemmällä kannalla. Sama kaava toistuu, kun kysymys koskee verotusta, valtion velkaantumisen pysäyttämistä tai valinnanvapauden lisäämistä terveydenhuollossa. Veronkevennyksiä painottaisi hallituksessa 69 perussuomalaisista, 67 kokoomuslaisista ja 53 keskustalaisista. Kun teemaksi nostetaan valinnanvapaus terveydenhuollossa, prosentit ovat 60 (kok), 58 (ps) ja 54 (kesk). Valtion velan rajoittamista painottaisi 90 perussuomalaisista, 87 kokoomuslaisista ja 82 keskustalaisista. Perussuomalaisten ja kokoomuslaisten tiet eroavat kuitenkin nopeasti, kun teemaksi otetaan työsuhteiden joustavuus puhumattakaan maahanmuutosta. Asiaa voidaan katsoa myös ns. läheisyysindeksin avulla. Se mittaa puolueiden kannattajakuntien välisiä mielipide-eroja. Indeksiluku on siis kahden puolueen kannattajakunnan mielipide-ero EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa, sen kaikissa asenneväittämissä (nyt 48 mittaria) yhteensä. Mitä pienempi indeksiluku on, sitä yhdenmukaisemmin kulloinkin verrattavien puolueiden kannattajat ajattelevat. 1 Kun asiaa katsotaan kokoomuksen perspektiivistä, havaitaan että viimeisen vuoden aikana puolueen kannattajat ovat lähentyneet selvästi perussuomalaisia ja etääntyneet yhtä selvästi sosiaalidemokraateista. (Kuvio 3.) 26

27 K L E, ) 6 ) 0 ) ) ) ) 7 ) ) ) K EI EF = E JJK = O O EI J ; ; ) ) = 8 = JE L A = = JK EI A F O I O JJ E A , ) 5 > 8 A H JK I A = A J= E A , ) 5? 8 = E = L = F = A EI E A JA HL A A D K I I = , ) 5 ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) Yhteiset hallitusvuodet ovat tuoneet ryppyjä kokoomuksen ja demareiden rakkauteen: kun vuoden 2014 läheisyysindeksiluku oli 20,9, nyt se on 31. Mutta samaan aikaan likeisyys perussuomalaisiin on kasvanut niin, että indeksiluku on supistunut 28,7:stä 21,2:een. Indeksilukuun saattavat vaikuttaa ne aihealueet, joista valitaan tutkimuksen kysymykset. Tänä vuonna kysymysten pääpaino oli taloudessa ja työssä. 27

28 K L E ) ) 6 6 ) 1-1, - / 1 - ) ; ; 5 7 1, , - ) ) 6 6 ) ) ) ) D A EI O O I A I E K L K J 8 ) 5 5, , ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) Entä mitä tutkimus sanoo keskustalaisten vanhasta rakkaudesta, punamultahallituksesta? Onko suhde voimissaan, kun sitä mitataan käytännön kysymyksillä, vai onko kyse vanhan kaipuusta? Julkisuuteen tihkuvista punamultatoiveista huolimatta keskustan kannattajat näyttäisivät olevan keskeisissä talousasioissa edelleen lähellä kokoomuslaisia, kun puhutaan hallitusohjelman sisällöstä. Keskustan kannattajat näyttäisivät olevan talousasioissa lähellä Jos tarkastellaan niitä jotka korostaisivat valtion kokoomuslaisia velanhoitoa, eroa kokoomukseen on viisi prosenttiyksikköä, sosiaalidemokraatteihin kymmenen. Valinnanvapauskysymyksessä kokoomuksen ja keskustan kannattajia erottaa 6 prosenttiyksikköä, keskustan ja demareiden 12 prosenttiyksikköä. Verotuksen keventämisessä välimatka on jo 14 prosenttiyksikköä, mutta matka työväenliikkeen ytimeen Hakaniemeen on vieläkin pidempi peräti 19 prosenttiyksikköä. Sama linja jatkuu, kun kysymys koskee sosiaalietuuksien korottamista, työsuhteiden joustavuutta tai ympäristönsuojelun tiukentamista. Nato-kysymyksessä keskustan ja kokoomuksen välille repeää leveä kuilu; samoin aluepolitiikassa (maaseudun ja syrjäseutujen asema) porvaripuolueiden kannattajilla on tunnetulla tavalla vaikeuksia löytää toisiaan. 28

29 Läheisyysindeksin, siis kaikkien esitettyjen kysymysten valossa, keskustan ja kokoomuksen kannattajien mielipide-erot ovat kasvaneet hiukan viime vuodesta, mutta niin ovat kasvaneet myös keskustalaisten ja sosiaalidemokraattien näkemyserot. Tiivistäen: Kokoomuksen äänestäjät eroavat kansan keskilinjasta näkyvimmin siinä, että he kannattavat Nato-jäsenyyttä ja julkisten menojen leikkaamista, ja vastustavat sosiaalietuuksien tason korottamista. Sosiaalidemokraattien äänestäjät kulkevat kaikista huolellisimmin keskiviivalla; he kannattavat vain hiukan muita voimakkaammin kehitysapua ja sosiaalietuuksien korottamista, ja vastustavat voimakkaimmin työmarkkinoiden joustoja. (Kuvio 4.) Keskiviivalla on ahdasta, koska siellä liikkuu myös keskusta. Keskustalaiset vaativat keskimääräistä voimakkaammin julkisten menojen leikkaamista ja maaseudun aseman parantamista, ja vastustavat ympäristönormien tiukentamista. Perussuomalaisille keskimääräistä tärkeämpää on verotuksen alentaminen ja rikollisuuden torjunta. Maahanmuuton edistämistä he vastustavat selvästi tiukemmin kuin muut puolueet. K L E ) 5 1 1, ) ) 0 ) ) 5 5 ) , - ) ) 6 6 ) ) , A A H EJJ L E J F I EJEEL EI J= = A C = JEEL EI J= F E A = = = L A I J A I E= HL I J= = = A ) 6 I A O A EI J E A K EI JA A A A E = = E A = H E = A D J EI K A = E F = E K EI J E A = = I A K = I O H = K A E@ A C A EA D A F JJ= E A ; F HEI J I K A K I JA JEK A J= E A 5 I E= = EA JK K I EA J= I H JJ= E A 4 O D F = E JJ= = A I E H EI J A D EJO I O D JA EI JO A D EJO I = E@ A = K JJ= E A 5 I E= = EA JK K I EA J= I H JJ= E A = = D = K K J EI J E A 8 A H JK I A = A J= E A K EI JA A A A E = = E A 6 O = H E E@ A K I J= L K A EI E A 5, 2 8 A H JK I A = A J= E A 4 E EI K A J H K J= = = A ) 6 I A O A EI J E A ; F HEI J I K A K I JA JEK A J= E A A D EJO I O D JA EI JO A D EJO I = E@ A = K JJ= E A = = D = K K J EI J E A K EI JA A A A E = = E A = = I A K = I O H = K A E@ A C A EA D A F JJ= E A 6 O = H E E@ A K I J= L K A EI E A A D EJO I O D JA EI JO A D EJO I = E@ A = K JJ= E A 5 I E= = EA JK K I EA J= I H JJ= E A ; F HEI J I K A K I JA JEK A J= E A - 5 ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 29

30 Ainahan on maksettava, eikös juu Suomalaiset ovat aina olleet tarkkoja velkojensa hoidosta, eikä valtion velka muodosta tästä poikkeusta. Neljä viidestä (80 ) on sitä mieltä, että hallituksen on tarmokkaammin paneuduttava siihen, että valtion velkaantuminen pysäytetään. Toisin sanoen lisävelanottoon perustuvan ajattelutavan tai velkaelvytyksen advokaateille suomalaisilla on selvä viesti. Kansan velkatietoisuus on samaa, korkeaa tasoa kuin edellisten eduskuntavaalien alla vuonna Velkaantumista koskevissa näkemyksissä on tapahtunut pitkä loikka 2000-luvun alkuvuosista, jolloin velkaantumisen suitsimista painotti noin 40 prosenttia vastaajista. Huoli velan vaikutuksista Kun velanhoitokysymystä vaikeutetaan hiukan ja lisätään siihen henkilökohtaisten uhrausten koskee kaikkia ikäluokkia ulottuvuus ( Valtionvelka on pakko saada nopeasti kuriin riippumatta siitä millaisia etujen ja hyvinvoinnin leikkauksia siitä kansalaisille seuraa ), kantansa muodostaneista enemmistö (47 ) allekirjoittaa yhä ajatuksen. Kolmasosa (33 ) ei maksaisi velanhoidosta näin kovaa hintaa. Myös näin kysyttynä velanhoidon kannatus on kasvanut edellisestä kyselykerrasta vuonna (Kuvio 5.) Huoli velan vaikutuksista koskee kaikkia ikäluokkia. Alle 25-vuotiaista nuorista seitsemän kymmenestä painottaisi velkaantumisen hoitoa nykyistä enemmän. Ehkä hieman yllättävää on se, että sitä mukaa kun vastaajien koulutustaso nousee, huoli velkataakasta kevenee. Vasemmistoliiton ja vihreiden keskuudessa velanhoitoa painotetaan vähemmän kuin porvaripuolueiden äänestäjien keskuudessa. Tiukimmin velanhoitoa korostavat perussuomalaiset, joista peräti 90 nostaisi sen korkeammalle tulevan hallituksen asialistalla. K L E ) ) ) ) 5 8 ) ) ) 2 ) 5 ) ), ) 2 1 ) ) 6 6 ) ) 15 1) ) 0 ; ) 7 5 1) ) 5 ) ) ) ) 6 ; ) ) ) ) ) ) 8 ) 1 - ) ; = L E 6 = L E 6 = L E 5 O I O ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 30

31 Vaalien alla yksi kaikkia koskettava kysymys on ylitse muiden: Pitäisikö meidän kiristää vai keventää verotusta? Verotuksen kireyttä tai kiristämistä on perusteltu hyvinvointivaltion tarpeilla ja välttämättömyyksillä. Suomalaisia on pidetty yleisesti suhteellisen mutkattomina ja jopa iloisina veronmaksajina, mutta kyselyn perusteella tasan puolet suomalaisista (50 ) haluaisi hallitukselta pontevampia toimia verojen keventämiseksi. Vastakkaista mieltä on vain 17 vastaajista. Kolme kymmenestä (29 ) mukautuu nykytilanteeseen. Verotuksen keventämisen asialla ovat erityisesti keski-ikäiset ( vuotiaat), porvaripuolueiden kannattajat ja perussuomalaiset. Tosin SDP:ssäkin verotuksen keventäjät ovat niskan päällä: 34 on sitä mieltä että kevennyksiä tarvitaan lisää, ja 27 ei. Vain vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajista valtaosa siirtäisi hallituksen painotuksia toisaalle. Verotus vaikuttaisi myös olevan kysymys, josta ajatellaan suunnilleen samalla tavalla eri puolilla Suomea. Julkisten menojen leikkaaminen, joka on likeisesti sidoksissa verotukseen, saa vastaajilta lähes prikulleen samat lukemat kuin kysymys veronkevennyksestä. Vastaajista 47 painottaisi leikkaustoimia, 22 on toista mieltä. Miehet ovat valmiimpia leikkaamaan julkisia menoja Peräti 79 suomalaisista on sitä mieltä, että verotuksen jatkuvan kiristämisen sijaan julkisen talouden toimintaa pitäisi tehostaa. Veronkorotusten ensisijaisuutta kannattaa vain joka kahdeskymmenes vastaaja (5 ). (Kuvio 6.) Miehet ovat valmiimpia leikkaamaan julkisia menoja kuin naiset vuotiaat nuoret suhtautuvat leikkauksiin jonkin verran torjuvammin kuin varttuneemmat ikäryhmät. Opiskeluikäisten peruskriittisyys leikkauksia kohtaan on havaittu aiemmissakin tutkimuksissa. (Kuvio 7.) Jokseenkin odotetusti leikkaustarpeet nähdään voimakkaimpina kokoomusta äänestävien joukossa (77 ), mutta perussuomalaisistakin 52 painottaisi niitä lisää. Vasemmistoliiton kannattajat ja vihreät vastaavat jälleen tasajalkaa: 49 vasemmistoliiton ja 38 vihreiden äänestäjistä jarruttaisi leikkauksia. K L E ) ) ) ) ) 7, ) ) ) ) 6 ; ) ) ) ) ) ) 8 ) 1 - ) ; = L E ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 31

32 K L E, ) 6 ) 0 ) ) ) ) K EI EF = E JJK = O O EI J ; ; ) ) L A I J EA D A J = EI A J L K JJ= L K JJ= L K JJ= L K JJ= L K JJ= ; E L K JJ= - E= K K JK I J= K HI I E O D O J K K JK I ) = JJE K K J I F EI J J= I JK J E J ) = JJE H A = K K ) = JA A E A D J= L = I I = = I A = I I = ; A F EJ E ED A E ) A F EJ E ED A E 6 O JA E ; HEJJ = = JE D = H = = J= K I O HEJJ F EI A E = - A E A 6 O J 5 ) ) = L = 6 5, ) K I E = = - JA 5 K E 8 E 5 K E 1J 5 K E 2 D EI 5 K E ) A = I K = I J= = I K = I J= = I K = I J= = I K = I J= ; E = I K = I J= - 7 O JA E A A K JH= = E - 7 EA JA E A ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 32

33 K L E, ) 6 ) 0 ) ) 6 ) 7 5 ) , ; K EI EF = E JJK = O O EI J ; ; ) ) L A I J , ) ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) Kysyttäessä sosiaalietuuksien tason korottamisesta kansa päätyy lievästi torjuvalle kannalle. Korotuksia olisi valmis kiirehtimään noin joka neljäs (24 ) ja etuuksien hillintää kannattaa joka kolmas (33 ). Korotushalukkuus on odotetusti suurinta vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n kannattajien keskuudessa. Työttömät ja opiskelijat, tulonsiirtojen vastaanottajina, näkevät etuuksissa helpommin korotuksen varaa. Etuuksien parantaminen on suosituinta alemmissa tuloluokissa. Koulutustason kasvaessa lisääntyy myös kriittisyys sosiaalietuuksia kohtaan luvun alussa virisi julkinen keskustelu leppoistamisesta ja de-growthista. Talouskasvun tarpeellisuus asetettiin kyseenalaiseksi ja sitä vaadittiin kestämättömänä pysäytettäväksi ja kehityksen kelloa suorastaan käännettäväksi takaisin päin. (Ks. myös artikkeli Talouskasvu ja downshifting jakavat kansaa s. 58.) Suomalaisten keskuudessa idea ei saa juuri minkäänlaista tukea, ja talouden kutistajat ovat varsin pienessä vähemmistössä. Ajatuksen talouskasvun edistämisestä torjuu vain 10 vastaajista. Kasvun kiihdyttämistä toivoo kuusi kymmenestä (62 ). Vihreissä ja vasemmistoliitossa asuu selvästi muita suurempi kasvukriittisyys, mutta näissäkin puolueissa kasvun epäilijät ovat selvänä vähemmistönä. (Kuvio 8.) Tulevaisuuden työ ja sen tekijät Suomalaisten asialistalla ylivoimainen ykkönen on työllisyyden hoito. Jos jostain asiasta vallitsee kansallinen yksimielisyys, se on tämä. Lähes jokainen EVAn Arvo- ja asennetutkimukseen vastannut (92 ) lisäisi 33

34 työllisyyden hoidon painoarvoa ja lopuistakin 6 prosenttiyksikköä pitäisi painotuksen nykyisellään. Entäs keinot sitten? Keskustelu suomalaisten työmarkkinoiden jäykkyyksistä on selvästi läpäissyt äänestäjäkunnan. Vahvistuva enemmistö, lähes kaksi kolmannesta (62 ) vastaajista haluaisi parantaa työsuhteiden joustavuutta. Vastaavasti vain 8 katsoo, että hallitus voisi kohdistaa huomiotaan muualle. (Kuvio 9.) Työmarkkinoiden jäykkyyksiin puuttuminen on noussut tasaisesti kansalaisten asialistalla vuodesta 2006, jolloin sitä halusi painottaa 51 vastaajista. Skeptisyys maahanmuuttoa kohtaan on suurta Voittopuolisesti torjuvat asenteet maahanmuuttoon eivät ole muuttuneet vuodesta Suomen työvoima kutistuu, mutta maahanmuuttoa ei nähdä ensisijaisena ratkaisuna. Skeptisyys maahanmuuttoa kohtaan on edelleen suurta koko väestössä: vain 15 nostaisi maahanmuuton edistämisen ylemmäs hallituksen asialistalla. Noin puolet (47 ) on sitä mieltä, että maahanmuuton helpottamisen sijasta hallitus voisi kohdistaa huomiotaan muihin kysymyksiin. K L E, ) 6 ) 0 ) ) 6 ; ) 4 1 1, ) 8 7 7, K EI EF = E JJK = O O EI J ; ; ) ) L A I J = = J= K I O HEJJ ; HEJJ = = JE D = H D J= L = I I = = I A = I I = ; A F EJ E ED A E ) A F EJ E ED A E 6 O JA E F EI A E = 6 O J - A E A ) 5 5, 2 ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 34

35 Maahanmuutto on yksi niistä harvoista kysymyksistä, joissa poliittisen kentän vasen laita, vihreät ja johtavassa asemassa olevat ovat löytäneet toisensa. Paremmin koulutetut ihmiset näkevät selvästi voimakkaammin maahanmuuton hyötynä kuin haittana. Perussuomalaisten suuri maahanmuuttokriittisyys tunnetaan. Myös SDP on korostanut maahanmuuton tarveharkintaa ja vain 19 sosiaalidemokraateista helpottaisi maahanmuuttoa ja 38 on toista mieltä. Keskustassa maahanmuuttokriittisyys on vieläkin voimakkaampaa. Peräti 55 keskustalaisista pudottaisi maahanmuuttoa alemmas hallituksen asialistalla ja vain 10 kokee maahanmuuton edistämisen tärkeäksi. Kohti avoimempia markkinoita Suomalaiset eivät juuri anna tukea keskitetylle sote-mallille Suomalaisten suhtautuminen markkinaehtoisuuteen ja kilpailun edistämiseen on muuttunut myönteisemmäksi koko 2000-luvun ajan. Neljän vuoden aikana on tapahtunut selvä hyppy kohti kilpailumyönteisempää yhteiskuntaa. Nyt 42 vastaajista valtuuttaisi hallituksen edistämään markkinaehtoisuutta ja kilpailua; edellisten vaalien alla näin ajatteli 29 suomalaisista. Miehet liputtavat naisia selkeämmin markkinaehtoisuuden ja kilpailun puolesta. Nuorten lievä epäluulo markkinaehtoisuuteen taittuu heti, kun siirrytään ikäryhmään vuotta. Ammatillisen koulutuksen alemmilla portailla kilpailua halutaan edistää hyvin selvästi (38 47 ), ja ammattikorkeakoulun käyneet tukevat ajatusta voimakkaasti (59 ). Mutta koulutuksen ylimmällä portaalla tapahtuu odottamaton heilahdus. Akateemisen tutkinnon suorittaneiden joukossa enää 33 puoltaa kilpailun edistämistä. Samanlainen akateeminen notkahdus tapahtuu, kun kysymys koskee julkisten menojen leikkausta. Kilpailun edistämistä vastustavat selvästi vain vasemmistoliiton äänestäjät. Kilpailun avaamista puoltavat voimakkaimmin kokoomuslaiset ja perussuomalaiset ovat jälleen selvä kakkonen. Sosiaalidemokraateissakin kilpailun edistäjät ovat enemmistö omassa joukossaan. Hallituksen pitkään valmistelema sosiaali- ja terveydenhuollon suuri rakenneuudistus on ratkaisuvaiheessa. Sote-uudistus lähtee keskitetystä ratkaisumallista, jossa suuret valinnat tehdään ns. sote-alueiden hallinnossa ja kansalaisten valinnanvapaus toteutuisi vain rajatusti, lähinnä palveluseteleiden kautta. EVAn Arvo- ja asennetutkimukseen vastanneet suomalaiset eivät juuri anna tukea keskitetylle sote-mallille. He painottavat voimakkaasti valinnanvapauden mahdollisuutta, siis mallia jossa kansalaiset voivat valita hoitopaikkansa vapaasti kunnallisista terveyskeskuksista tai yksityisistä terveysasemista. Puhtaan valinnanvapausmallin taakse asettuu 35

36 K L E ) ;, ) ; 8 ) 1 ) 8 ) 2 ) 7 5 ) ) ) 5 ) ) ) 6 8 ) 16 ) ) 1 ) 5 ) 8 ) 2 ) ) ) ) ; ) 6 ) 1; 5 16 ; ) ) 6 ; ) ) ) ) ) ) 8 ) 1 - ) ; = L E ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 60 vastaajista. Vain 21 pitää parempana nykymallia tai jotain muuta ratkaisua. (Kuvio 10.) Terveydenhuollon valinnanvapauden edistämistä hallituksen ohjelmassa kannattaa joka toinen vastaaja (51 ). Vain selkeä vähemmistö (15 ) ei pidä valinnanvapauden kasvattamista tärkeänä. Mitä palveluiden tuotantoon tulee, suomalaiset ovat hyvin pragmaattisia. Heille merkitsee saatavuus eivätkä he aseta automaattisesti etusijalle julkisesti tai yksityisesti tuotettua palvelua. Ylivoimainen enemmistö, 77 vastaajista ilmaisee kantanaan, että julkisissa palveluissa olennaista ei ole se, kuka ne tuottaa vaan se että palvelut ovat kaikkien saatavilla. (Kuvio 11.) Palveluiden tarpeen kasvaessa kasvaa myös valinnanvapauden arvostus. Ikääntyneemmät ihmiset kannattavat nuoria laajemmin vapautta K L E - ) 15 6 ) ) 2 ) ) ) ) ) 8 ) ) ) 6 ) ) ) 6 ) 8 1 ) 6 ; ) ) ) ) ) ) 8 ) 1 - ) ; = L E 6 = L E 6 = L E 5 O I O ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 36

37 vaikuttaa tuotettuun palveluun. Johtavassa asemassa olevat ja maatalousyrittäjät ovat valinnan puolestapuhujia. Myös työttömien keskuudessa ajatus saa kannatusta enemmän kuin toimihenkilöiden joukossa. Viimeksi mainittujen kohdalla tyytyväisyys nykytilaan johtuu todennäköisesti siitä, että monien kohdalla työterveysjärjestelmä on hoitanut asian suhteellisesti tyydyttävälle tolalle. Turvallisuushuolet ovat rajojen ulkopuolella Ikääntymisen myötä kasvaa kiinnostus turvallisuuskysymyksiin, sekä kotimaisiin että ulkomaisiin. Rikollisuuden torjunta ja työllisyyden hoito ovat varttuneempien ikäluokkien teemoja, jossain määrin selvemmin myös Nato-jäsenyys. Yleisesti ottaen kansalaisten turvallisuudentunne on kuitenkin tasaisesti parantunut, jos sitä mitataan vaatimuksella lisätä voimavaroja rikollisuuden torjuntaan. Vuonna 2002 peräti 86 halusi painottaa rikollisuuden torjuntaa, nyt enää 65. Tämänvuotisissa vastauksissa painottuu selvästi huoli työstä ja taloudesta, ja ehkä tästä syystä runsas julkinen keskustelu ilmastonmuutoksesta ja ympäristökysymyksistä ei näy kovin selkeästi tuloksissa. 36 vastaajista kiirehtisi ympäristönsuojelusäädösten kiristämistä, mutta vastaavasti 30 olisi valmis siirtämään ne kauemmas hoidettavien listalla. Ukrainan sota on nostanut Maailman kriisien ja tapahtumien paine, todennäköisesti lähinnä Ukrainan sota, on nostanut ulkopolitiikkaa takaisin isolle asialistalle ulkopolitiikkaa takaisin Suomen isolle asialistalle. Ulkopolitiikan ja turvallisuuspolitiikan kiinnostavuus on kasvussa. Ulkopoliittista aktiivisuutta ja ulkosuhteiden hoitoa painottaisi 37 vastaajista, missä on 10 prosenttiyksikön hypähdys vuoteen Euroopan velkakriisi ja Kreikan tapahtumat ovat nousseet uudelleen otsikoihin. EU-asioiden hoito katsotaan hiukan tärkeämmäksi kuin unionin hiljaiselon vuosina vuosituhannen alussa. Toisaalta kehitysapu näyttää painuvan entistä enemmän marginaaliin. Kehitysyhteistyöhön lisäpainotusta kaipaa vain 15 vastaajista, ja sen painoarvoa vähentäisi enemmän kuin neljä kymmenestä (44 ). Naiset suhtautuvat kehitysapuun kohtuullisen kriittisesti tai nihkeästi (18 painottaisi, 36 ei), mutta miesten keskuudessa torjunta on jo melko vahvaa: 52 ei pidä kiirettä kehitysavun kasvulle ja vain 12 ajaisi kehitysaputavoitteita nykyistä ponnekkaammin. 37

38 VIITE 1 Läheisyysindeksiluku saadaan laskemalla yhteen asteikkokeskiarvojen erotusten itseisarvot kaikista tutkimuksen väittämistä jokaisen puolueparin kohdalla. Ensin ristiintaulukoidaan kannattajakunnan mielipiteet tutkimuksen jokaiseen asenneväittämään (nyt 48 kpl). Niistä lasketaan ns. asteikkokeskiarvot, jotka muodostetaan viisiportaisen Likert-asteikon pisteytyksen mukaisista arvoista 1 5. Asteikkokeskiarvojen erotus kertoo mielipide-erot; jos erotus on lähellä nollaa, kannattajat ovat kysytyistä asioista koko lailla samaa mieltä. 38

39 4 Vai tarvitaanko jo kovempia lääkkeitä? Työn lisääminen on kansan mielestä avain talouden uuteen nousuun Johanna Sipola Kansa on valmis lisäämään tehdyn työn määrää kovinkin keinoin, jotta hyvinvointivaltio saadaan rahoitettua jatkossa. 24 prosenttia suomalaisista pitää viikoittaisen työajan pidentämistä hyvänä keinona työllisyyden lisäämiseksi, kun vuonna 2011 luku oli 13 prosenttia. Suomalaiset pelkäävät, että robotit syrjäyttävät ihmiset työpaikoilla. 48 prosenttia kansasta uskoo, että ihmistyön korvaaminen koneilla ja automaatiolla johtaa pysyvään suurtyöttömyyteen, 34 prosenttia ei. Suomalaiset eivät tuomitse osaamisen perusteella syntyviä tuloeroja. 54 prosenttia kansasta hyväksyy, että huippuosaajille maksetaan muita parempaa palkkaa, vaikka se kasvattaisi tuloeroja. Noin 93 prosenttia suomalaisista arvioi, että keikka- ja projektiluonteiset työsuhteet yleistyvät tulevaisuudessa. Toimeentulon turvaaminen perustulolla ei suomalaisia innosta. 50 prosenttia kansasta pitää perustuloa ilmaisena rahana ja huonona ajatuksena, 33 prosenttia on eri mieltä. Yrittäjyyden arvostus on nousussa, mutta yrittäjän asemaa pidetään hankalana. Väitteeseen Vain hullu ryhtyy yrittäjäksi yhtyy 62 prosenttia suomalaisista, mikä on 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Suomalaiset ovat aiempaa valmiimpia lisäämään tehdyn työn määrää kovinkin keinoin, jotta hyvinvointivaltio saadaan rahoitettua jatkossa. Työn lisäämisen keinoihin asennoituminen on muuttunut selvästi neljän vuoden takaisesta. 39

40 Nyt 24 prosenttia suomalaisista pitää viikoittaisen työajan pidentämistä hyvänä keinona työllisyyden lisäämiseksi. Vuonna 2011 kyseistä keinoa kannatti vain 13 prosenttia kansasta. (Kuvio 1.) Myös muiden pakkokeinojen hyväksyntä on kasvanut kautta linjan. 15 prosenttia suomalaisista pitää jopa vuosittaisen työajan pidentämistä lomia leikkaamalla hyvänä keinona. Neljä vuotta sitten tätä ajatusta kannatti vain 7 prosenttia. Kansa uskoo, että Suomi Vanhuuseläkeiän nostaminen työurien pidentämiseksi on kasvattanut kannatustaan 9 prosent- nousee vaikeuksista työtä tekemällä tiyksiköllä. Lähes puolet (45 ) suomalaisista olisi valmis tiukentamaan työttömyyskorvauksen saannin ehtoja. Toki on huomattava, että pakottavampia keinoja työllisyyden lisäämiseksi vastustaa edelleen merkittävä osa kansasta. Viikoittaisen työajan pidentämistä pitää edelleen huonona keinona 72 prosenttia suomalaisista ja lomien lyhentämistä vastustaa 81 prosenttia kansasta. K L E ; ) ) ) O D JA EI A J= HL E E JE D JA A J ; ; ) ) EE EJJ= EI A JO = = F E@ A J E A 8 = HD = EI J= EJO O L O JJ O O I A A A A F I O H= EJJ= E A 8 = D K K I A A E I J= E A JO K HEA F E@ A J EI A I E K HJA F E J A L = K EJJ= E A JO K HEA F E@ A J E A = K F I J 7 K I EA J= A = K I JE EA J= H = E A JO K HE= = = J = L E A E E A 8 K I EJJ= EI A JO = = F E@ A J E A E= O D A J 6 O E EI A L A I J EI E A = = D = K K JJ = EI J 6 O JJ O O I HL = K I JA I = = E A D J A JEK A J= E A ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 40

41 Pakottavampien keinojen vastustus on kuitenkin lientynyt noin 10 prosenttiyksiköllä neljässä vuodessa. Asennemuutos on merkittävä ja kertoo siitä, että kansa ymmärtää taloustilanteen vakavuuden ja uskoo, että Suomi nousee vaikeuksista työtä tekemällä. Suosituimmat keinot työllisyyden lisäämiseksi ovat yleensä pehmeämmiksi miellettyjä keinoja, jotka eivät tyypillisesti kosketa koko väestöä tai kaikkia työssäkäyviä. 78 prosenttia suomalaisista kannattaa nuorten opintojen vauhdittamista ja työurien pidentämistä alkupäästä. Uusia taloudellisia kannustimia työuriaan jatkaville iäkkäille tarjoaisi 72 prosenttia suomalaisista. Työvoimarajat melko kiinni Maahanmuutto jakaa kansaa rajat auki tai rajat kiinni -joukkoihin Lisää työtä ja työvoimaa voidaan saada myös maahanmuuttoa helpottamalla, mutta enemmistö suomalaisista torjuu ajatuksen. Maahanmuuttajat voisivat paikata nykyistä työvoiman supistumista, joka johtuu siitä, että työikäisten määrä vähenee noin henkilöllä vuosittain, kun eläkkeelle poistuvat ikäluokat ovat työelämään siirtyviä suurempia. 1 Alle kolmannes (29 ) suomalaisista yhtyy väittämään Maamme väestön ikääntyminen ja uhkaava vähentyminen edellyttävät ulkomaalaisten Suomeen muuton helpottamista. Puolet (49 ) suhtautuu väittämään kielteisesti. (Kuvio 2.) Asenteet maahanmuuttoon ovat muuttuneet torjuvammiksi talouskriisin aikana. Kriisivuosiin osuu myös perussuomalaisten vaalimenestys, niin kutsuttu jytky vuonna Maahanmuuttokriittisyyden kasvu kuitenkin pysähtyi vuonna 2012, eikä sen jälkeen asenteissa ole tapahtunut suurta muutosta. Vuosina melkein joka kyselyssä aiempaa isompi joukko suomalaisia oli valmis helpottamaan ulkomaalaisten Suomeen muuttamista. Maahanmuuttoasenteet jakavat voimakkaasti kansaa puoluekannan mukaan. Perussuomalaisten äänestäjien keskuudessa ulkomaalaisten Suomeen muuton helpottamista kannattaa vain 13 prosenttia, kun 78 prosenttia vastustaa sitä. Myös keskustaa äänestävät ovat varautuneita, sillä heistä vain 22 prosenttia tukee väitettä ja 60 prosenttia vastustaa. Myönteisimmin ulkomaalaisten Suomeen tuloon suhtautuvat vihreiden äänestäjät, joista väittämää tukee yli puolet (58 ). Verraten positiivisesti maahanmuuttoon suhtautuvat myös kokoomuksen, vasemmistoliiton ja RKP:n äänestäjät. Näiden kaikkien puolueiden äänestäjistä 41 prosenttia tuki väitettä. Kärjistäen arvioituna maahanmuutto jakaa kansaa avoimuuden ja kansainvälisyyden perusteella rajat auki ja rajat kiinni -joukkoihin. 41

42 K L E ) ) ; 1 - ) 7 0 ) ) 8 ) ; 1 - -, - ; ) ) ) ) 15 6 ) 5 ) ) ) 8 ) 1 - ) L A I J EA D A J = EI A J L K JJ= L K JJ= L K JJ= L K JJ= L K JJ= ; E L K JJ= - E= K K JK I J= K HI I E O D O J K K JK I ) = JJE K K J I F EI J J= I JK J E J ) = JJE H A = K K ) = JA A E A D J= L = I I = = I A = I I = ; A F EJ E ED A E ) A F EJ E ED A E 6 O JA E ; HEJJ = = JE D = H = = J= K I O HEJJ F EI A E = - A E A 6 O J 5 ) ) = L = 6 5, ) K I E = = - JA 5 K E 8 E 5 K E 1J 5 K E 2 D EI 5 K E ) A = I K = I J= = I K = I J= = I K = I J= = I K = I J= ; E = I K = I J= - 7 O JA E A A K JH= = E - 7 EA JA E A ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 42

43 Maahanmuuttoasenteilla on selvä yhteys EU-jäsenyyden kannattamiseen. EU-myönteisistä maahanmuuttoa helpottaisi 45 prosenttia, EUkielteisistä vain 12 prosenttia. Epävarmuus työstä hyväksytään Työttömistä mitä tahansa työtä olisi valmis ottamaan vastaan vain 24 prosenttia Jopa 63 prosenttia suomalaisista pitää todennäköisenä, että ihmiset oppivat hyväksymään epävarmuuden työn jatkuvuudesta. 19 prosenttia on eri mieltä. (Kuvio 3.) Koska tulevaisuuden ennustaminen on käynyt yhä hankalammaksi, on luonnollista, että hyväksyntä epävarmuutta kohtaan on kasvanut viime vuosina. Onhan taantumankin odotettu jo pitkään väistyvän, mutta vuosi toisensa jälkeen talouskasvu on kuitenkin antanut odottaa itseään. Puolet (52 ) suomalaisista olisi valmis ottamaan vastaan mitä tahansa työtä, jos vaihtoehtona olisi työttömyys. Kolme kymmenestä (30 ) ei olisi tähän valmis. (Kuvio 4.) Valmius ottaa vastaan mitä tahansa työtä on noussut jonkin verran viiden viime vuoden aikana. Merkille pantavaa on, että työttömistä mitä tahansa työtä olisi valmis ottamaan vastaan vain 24 prosenttia. Yli puolet (58 ) työttömistä ei ottaisi vastaan mitä tahansa työtä. Tähän työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen ristiriitaan viitataan usein niin sanottuna kohtaanto-ongelmana. Avoimet työpaikat voivat olla vaativampia tai vaatimattomampia kuin työnhakijan koulutus, taidot tai toiveet. Merkittävä ongelma voi olla myös työnhakijan haluttomuus muuttaa työn perässä uudelle paikkakunnalle. K L E 6 ; ; ) 6 0 ; 8 5 ; ) 4 7 7, - 6 ; ) , ) 0 ; 8 1 6, , ) 1 - ) , , L A I J ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 43

44 K L E ) ) ) ) 8 ) 5 6 ) ) 16 6 ) 0 ) 5 ) 6 ; ) ) ; 6 6 ; ; 5 5 ) ) ) 8 ) 1 - ) L A I J D J= L = I I = = I A = I I = ; A F EJ E ED A E ) A F EJ E ED A E 6 O JA E ; HEJJ = = JE D = H = = J= K I O HEJJ F EI A E = - A E A 6 O J 5 ) ) = L = 6 5, ) ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 35 prosenttia suomalaisista yhtyy väitteeseen: Olen kiinnittynyt omaan asuinseutuuni niin, etten edes työtä saadakseni muuttaisi mihinkään muualle. Lähes puolet (48 ) torjuu väitteen. 60 prosenttia kansasta pitää todennäköisenä paikallisen sopimisen yleistymistä (Kuvio 5.) Vuonna 2010 väitteeseen yhtyi 43 prosenttia, joten asennemuutosta liikkuvuuden hyväksymisen suuntaan on tapahtunut viiden viime vuoden aikana. Pitkällä aikavälillä trendi on kuitenkin pysynyt suhteellisen tasaisena. Paikallinen sopiminen eli jopa yrityskohtaiset työehdot ovat talouskriisin aikana tuoneet joustoja monille työpaikoille. Paikallisen sopimisen lisääntymistä pitää todennäköisenä 60 prosenttia suomalaisista. (Kuvio 6.) 44

45 K L E ; ; 6 ) ) ) , ; 6 5 ) ), ) ) ) - 6 ; ) ) ) ) ) ) 8 ) 1 - ) ; = L E 6 = L E 5 O I O 5 O I O 5 O I O 5 O I O 5 O I O ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) O I O O I K J I E K K JJK K J 1 = EI K A I JO J I = = I A E A EI EI JO O JA A L K JJ= J JA K JA JJK ED E EJJ= K I EE K L E 7 1 ) 6, ; 6 ) 6 ; ; , O I O O I I = H = I = J= H = I JA K 0 ; 8 1 6, , ) 1 - ) , , O A EI J= = A J= = I F E= F = E = EI A I JE O HEJO I D J= EI A I JE ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 8 = I J= K I = I JA E I E K K JJK K J - A L K JJ= = I EA I E EI J L = ED J A D J = EL = J8 EI J J J = A EI J Usko paikallisen sopimisen yleistymiseen on kuitenkin heikentynyt merkittävästi vuodesta 2010, jolloin kehitystä piti todennäköisenä 71 prosenttia kansalaisista. Taustalla voi vaikuttaa se, että vuonna 2013 tehtiin keskitetty sopimus, jota pidettiin talousvaikeuksien takia välttämättömänä. 45

46 Ay-liikkeellä uudistumispaineita Neljä kymmenestä (42 ) suomalaisesta uskoo, että ellei ammattiyhdistysliikkeen organisaatiota ja toimintaa rakenneta kokonaan uudelle pohjalle, se ei kykene enää tulevaisuudessa ajamaan jäsentensä etuja. (Kuvio oikealla.) Eri mieltä on 16 prosenttia kansalaisista. Muutosta vaativien määrä on pysynyt lähes samana nykytaantuman alusta lähtien, vuodesta Paraikaa tekeillä on yli 40 ammattiliiton yhteishanke uuden keskusjärjestön perustamiseksi. Se voi osaltaan vastata juuri tällaiseen suomalaisten vaatimukseen ammattiyhdistysliikkeen uudesta pohjasta. Ammatillisista keskusjärjestöistä uuden pohjan rakentaminen jakaa eniten SAK:n jäsenistöä. Uudistumisväitteen kanssa on samaa mieltä 37 prosenttia ja eri mieltä 35 prosenttia jäsenistöstä. STTK:n jäsenistön joukossa tilanne on selvempi: lähes puolet (47 ) yhtyy väitteeseen täydellisestä muutostarpeesta, kun 19 prosenttia on eri mieltä. Akavan jäsenistöstä väitettä tukee 42 prosenttia, mutta 19 prosenttia ei. Akava ei ole mukana uuden keskusjärjestön selvitystyössä. Neljän suuren puolueen äänestäjistä ammattiyhdistysliikkeen muutostarvetta pitävät ilmeisimpänä kokoomuksen äänestäjät (62 ), perussuomalaisten äänestäjät (54 ) ja keskustan äänestäjät (53 ). SDP:n äänestäjistä muutosta vaatii vain kolme kymmenestä (29 ). SDP:n ja vasemmistoliiton äänestäjien parissa muutostarve sai enemmän vastustusta kuin tukea. Uusi keskusjärjestö todennäköisesti yhtenäistäisi työntekijöiden rintamaa. Mutta ovatko työnantajien ja työntekijöiden edut yhä vastakkaiset? Vaikean taloustilanteen voisi kuvitella lähentävän osapuolia, mutta näin ei ole suomalaisten mielissä ainakaan suuressa mitassa tapahtunut. 6 ; 6-1 1, - ) 6 ; ) 6 ) 1- -, ) ) ; ; ; ; ) ) ) ) ) ) 8 ) 1 - ) ; = L E ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 46

47 - - 1) ) 6 6 1; 0, 15 6 ; / ) 15 ) ) ) ) ) ) 4 ) ) ) ) 7 7, ) ; ) , ) ) ) ) ) ) 5 ) ) ) 8 ) 1 - ) L A I J EA D A J = EI A J L K JJ= L K JJ= L K JJ= L K JJ= L K JJ= ; E L K JJ= D J= L = I I = = I A = I I = ; A F EJ E ED A E ) A F EJ E ED A E 6 O JA E ; HEJJ = = JE D = H = = J= K I O HEJJ F EI A E = - A E A 6 O J 5 ) ) = L = 6 5, ) ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) Väitteeseen työntekijöiden ja työnantajien edut ovat Suomessa nykyään pitkälti yhteneväiset yhtyy vain 26 prosenttia suomalaisista. Eri mieltä väitteen kanssa on lähes puolet (47 ) suomalaisista. (Kuvio vasemmalla.) Asetelmassa tapahtui hienoinen muutos vuoden 2011 ja 2013 mittausten välillä, jolloin käsitys etujen yhteneväisyydestä yleistyi. Se voi selittyä vuoden 2013 keskitetyllä palkkaratkaisulla, joka saatiin talousvaikeuksien takia aikaiseksi. Pitkällä aikavälillä asenteissa ei ole merkittävää muutosta kuitenkaan tapahtunut. 47

48 Robotit ja uuden pelko EVAn Arvo- ja asennetutkimuksessa kartoitettiin kansan näkemyksiä myös laajemmista ja pitkäaikaisemmista työelämän trendeistä. Näitä ovat esimerkiksi uuden teknologian läpimurto, tuloerokehitys sekä työn pirstaloituminen. Viime vuoden aikana on uutisoitu näkyvästi, että robotit tulevat viemään ihmisiltä työpaikkoja. On arvioitu, että jopa kolmannes suomalaisten työpaikoista on sellaisia, jotka ovat vaarassa hävitä teknologian kehittyessä. 2 Puolet (48 ) suomalaisista uskoo, että ihmistyön korvaaminen koneilla ja automaatiolla johtaa pysyvään suurtyöttömyyteen. Kolmannes (34 ) torjuu väitteen. (Kuvio 7.) Vahvimmin suurtyöttömyyteen uskovat työntekijöiden ja työttömien ryhmiin kuuluvat henkilöt, Pelko suurtyöttömyydestä ei ole uusi jotka todennäköisesti pelkäävät muutoksen koskettavan juuri heitä. Miesten ja naisten suhtautumisessa on selkeä ero. Kuusi kymmenestä naisesta (58 ) yhtyy väitteeseen, kun taas miehistä samaa mieltä on neljä kymmenestä (39 ). Pelko suurtyöttömyydestä ei ole uusi. Massatyöttömyyttä on povattu jokaisen merkittävän teknisen edistysaskeleen kohdalla aina teollisesta vallankumouksesta lähtien. Vaikka teknologia tulee korvaamaan ihmisten tekemää työtä, se ei välttämättä tarkoita, että työ tai työpaikat kokonaistasolla vähenisivät. Vaikuttaa siltä, että julkinen keskustelu uuden teknologian aiheuttamasta työn murroksesta on jäänyt pinnalliselle tasolle. Listat häviävistä työpaikoista tarkastelevat muutosta vain kuihtumisen ja pelon näkökulmasta. Asian toinen puoli, uudistus ja edistys, ovat jääneet ilman huomiota. Vaikka osa töistä siirtyy robottien suorittamiksi ja kokonaisia ammattikuntia katoaa, tarjoaa teknologian kehitys työntekijöille vastaavasti uusia töitä ja tehtäviä. 3 Muutokseen suhtautumisessa näitä asennetason ääripäitä voidaan kutsua kuihtumisen ja edistyksen leireiksi. Ne näkyvät myös puolueiden äänestäjien keskuudessa. Hanakimmin väitteeseen pysyvästä suurtyöttömyydestä yhtyvät kristillisdemokraattien kannattajat, joista seitsemän kymmenestä (67 ) tukee väitettä. Toista ääripäätä edustaa kokoomuksen äänestäjäkunta, joista vain kaksi kymmenestä (21 ) yhtyy väitteeseen ja selvä enemmistö (64 ) sanoutuu siitä irti. Työelämässä on jo pitkään povattu jatkuvien muutosten trendiä eli sitä, että vain harva työntekijä työskentelee työuransa aikana vain yhdessä ammatissa. Vain 18 prosenttia suomalaisista pitää todennäköisenä, että joutuu lähitulevaisuudessa rakennemuutoksen vuoksi opettelemaan uuden ammatin. Väitteen torjuu yli puolet (56 ) suomalaisista. (Kuvio 8.) 48

49 K L E ; 4 8 ) ) ) ) ) 7 6 ) ) 6 1 ) 0 6 ) ) 2 ; 5 ; ; 6 6 ; ; ) ) ) 8 ) 1 - ) L A I J EA D A J = EI A J L K JJ= L K JJ= L K JJ= L K JJ= L K JJ= ; E L K JJ= - E= K K JK I J= K HI I E O D O J K K JK I ) = JJE K K J I F EI J J= I JK J E J ) = JJE H A = K K ) = JA A E A D J= L = I I = = I A = I I = ; A F EJ E ED A E ) A F EJ E ED A E 6 O JA E ; HEJJ = = JE D = H = = J= K I O HEJJ F EI A E = - A E A 6 O J 5 ) ) = L = 6 5, ) K I E = = - JA 5 K E 8 E 5 K E 1J 5 K E 2 D EI 5 K E ) A = I K = I J= = I K = I J= = I K = I J= = I K = I J= ; E = I K = I J= - 7 O JA E A A K JH= = E - 7 EA JA E A ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 49

50 K L E 6, ) , ) 7, 7 4 ) ) ) 7 7, - ) ) ) ) ) 8 ) 1 - ) L A I J L K JJ= L K JJ= L K JJ= L K JJ= L K JJ= ; E L K JJ= D J= L = I I = = I A = I I = ; A F EJ E ED A E ) A F EJ E ED A E 6 O JA E ; HEJJ = = JE D = H = = J= K I O HEJJ F EI A E = - A E A 6 O J ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) Työttömistä väitteeseen kuitenkin yhtyy yli puolet (56 ). Heidän kohdalleen muutos on jo osunut. Osaamisesta kuuluu maksaa Työstä maksettu palkka luo perustan turvallisuudelle ja hyvinvoinnille ja tuloeroille. Suomalaisilla on intohimo tuloerojen tasaamiseen, vaikka Suomessa on muihin länsimaihin verrattuna melko pienet tuloerot. 4 Mitenkähän on tulevaisuudessa? Asiantuntijat arvioivat, että digiaika ja uusi teknologia korostavat osaamisen eriarvoisuutta, mikä tulee lisäämään eroja pienten ja suurten palkkojen välillä. Puhutaan niin sanotusta supertähtitaloudesta, jossa huippuosaajalle ollaan valmiita maksamaan moninkertaista palkkaa rivityöntekijöihin verrattuna. Hyvä esimerkki supertähtitaloudesta on Supercell ja muut pelialan yritykset. Digitaalisessa maailmassa tuotteen monistaminen ja levittäminen on erittäin halpaa. Hyvän idean rahallinen arvo voi olla lähes rajaton. Yksinkertaistettuna töiden voidaan nähdä olevan jakautumassa kahteen ääripäähän: tuottavuutta nostaviin töihin ja suorittaviin töihin. Palkkakuilu suorittavaa työtä tekevien ja osaajien välillä kasvaa. Tilas- 50

51 K L E ) ) 1 - ) 5-6 ) ) 6 ; ) 4-2 ) ) 2 ) ) ) 8 ) 1 ) 5 - ) 5 8 ) 6 6 ) ) 5 ) ) ) 8 ) 1 - ) L A I J EA D A J = EI A J L K JJ= L K JJ= L K JJ= L K JJ= L K JJ= ; E L K JJ= - E= K K JK I J= K HI I E O D O J K K JK I ) = JJE K K J I F EI J J= I JK J E J ) = JJE H A = K K ) = JA A E A D J= L = I I = = I A = I I = ; A F EJ E ED A E ) A F EJ E ED A E 6 O JA E ; HEJJ = = JE D = H = = J= K I O HEJJ F EI A E = - A E A 6 O J 5 ) ) = L = 6 5, ) K I E = = - JA 5 K E 8 E 5 K E 1J 5 K E 2 D EI 5 K E ) A = I K = I J= = I K = I J= = I K = I J= = I K = I J= ; E = I K = I J= - 7 O JA E A A K JH= = E - 7 EA JA E A ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 51

52 tojen mukaan kyse ei ole vain parhaiten menestyvän yhden prosentin palkkojen kasvusta, vaan siitä, että jopa prosenttia työntekijöistä on onnistunut nostamaan palkkaansa muita enemmän. 5 Suomalaisia osaajien palkkatason nousu ei huoleta. Yli puolet (54 ) kansasta pitää oikeana, että huippuosaajille maksetaan heidän työstään selvästi parempaa palkkaa, vaikka se kasvattaisikin tuloeroja. Kolme kymmenestä (30 ) on asiasta eri mieltä. (Kuvio 9.) Huippuosaamiseen perustuvan tuloerojen kasvun hyväksyvät varauksettomimmin kokoomuksen (78 ) ja RKP:n (79 ) äänestäjät, mutta väitettä kannattaa myös yli puolet (53 ) keskustan äänestäjistä sekä lähes puolet SDP:n (46 ) ja Tuloeroihin liittyvissä perussuomalaisten (46 ) äänestäjistä. näkemyksissä on tapahtunut vain hienoista lientymistä Kansa tuntuu siis hyväksyvän, että tuloerojen kasvulle on olemassa hyväksyttäviä syitä, kuten osaaminen. Tästä huolimatta suomalaiset edelleen vastustavat yleistä tuloerojen kasvua väestöryhmien välillä. Seitsemän kymmenestä (69 ) on sitä mieltä, että tuloerot väestöryhmien välillä ovat kasvaneet maassamme liian suuriksi. Toista mieltä on vain 17 suomalaisista. (Kuvio 10.) Suomalaisten tuloeroihin liittyvissä näkemyksissä on tapahtunut vain hienoista lientymistä 2000-luvulla, ei merkittävää muutosta. Suomalaisten intohimo tasa-arvoon vaikuttaa syvälle juurtuneelta. K L E ; ) 6 ) 5 8 ) ) ) 5 5 ) - 11) ; ) ) ) ) ) ) 8 ) 1 - ) ; = L E 6 = L E 6 = L E 5 O I O 5 O I O 5 O I O ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) O I O O I K J K K JJK K J - A L K JJ= O I O O I K K K E 6 = A E A = I I E= = E A A HE= HL EI K K I L A I J HO D EA L E = I L = K J = = I I = A EE= I K K HA I E 8 A JK J E K I A I I = E EI I E HA = = = E = = 52

53 Keikkatöitä ja mikroyrittäjyyttä 93 prosenttia suomalaisista pitää todennäköisenä, että keikka- ja projektiluonteiset työsuhteet yleistyvät maassamme lähivuosien aikana. (Kuvio 11.) Tulos on häkellyttävän yksimielinen. Käytännössä kukaan ei pidä tätä työelämän kehityssuuntaa epätodennäköisenä. Ilmiö on monille tuttu, sillä niin kutsuttujen pätkätöiden lisääntymisestä on puhuttu vuosia. Jo vuonna 1994, lähes 90 prosenttia suomalaisista uskoi keikka- ja projektiluonteisten työsuhteiden todennäköisesti yleistyvän. Tilastojen valossa tällaista kehitystä ei kuitenkaan ole työsuhteissa tapahtunut. Vuosina määräaikaisten työsuhteiden määrä on jopa hienoisesti vähentynyt. Vuonna 2013 määräaikaisessa työsuhteessa oli 16 prosenttia palkansaajista, kun 84 prosenttia oli jatkuvassa työsuhteessa. 6 Niin yrityksillä kuin työntekijöillä on tarpeita muihinkin kuin pysyviin ja kokoaikaisiin työsuhteisiin. Yrityksillä on tarvetta sopeuttaa työvoiman määrää esimerkiksi erilaisiin sesonkivaihteluihin ja työntekijöi- K L E 7 1 ) 6, ) ; 6 ) 6 ; ; , ) ) ) JK J E K I E A O D JA EI A J= HL E E JE D JA A J 0 ; 8 1 6, , ) 1 - ) , , O A EI J= = A J= = I F E= F = E = E I A I JE O HEJO I D J= EI A I JE A E = = F H A JE K JA EI A JJO I K D JA A J F J JO JO A EI JO L J ; HEJJ O A I J JK A A O D K I A = = L = ED J A D J F = = JO A 1D EI A J F F EL = JD O L I O A F L = H K A JO = J K L K A I J= = EI K A JL = EJ= = JJO JA D J L J = I L = L = J 1 JO A A J = J = L = JJO A I I A H EJJ L I JE O O EI J F E@ A F ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 8 = I J= K I = I JA E I E K K JJK K J - A L K JJ= = I EA I E EI J L = ED J A D J = EL = J8 EI J J J = A EI J 53

54 den väliaikaiseen tarpeeseen. Työntekijät taas voivat haluta mukauttaa työnsä määrää esimerkiksi perhe-elämään, sivutoimiseen yrittämiseen tai opiskeluun sopivaksi. Perinteisten työsuhteiden rinnalle on viime vuosikymmenen aikana kasvanut yhä suurempi mikroyrittäjien joukko. Vuosina henkilöstön määrä suomalaisissa yrityksissä kasvoi eniten 1 4 henkeä työllistävissä yrityksissä. 7 Joillakin toimialoilla muutos näkyy siinä, että työntekijöitä on huomattavassa määrin siirtynyt yrittäjiksi. Tästä puhutaan niin sanotun on demand- eli kysyntätalouden korostumisena. Kysyntätalous perustuu kuluttajien ja yritysten tarpeeseen ostaa erilaisia asiantuntija- ja ammattipalveluita nopeasti ja helposti, usein uutta teknologiaa hyödyntäen. 8 Suomalaiset eivät pidä todennäköisenä, että Vaikka työt ja työsuhteet erilaistuvat, eivät suomalaiset pidä todennäköisenä, että mahdollisuu- mahdollisuudet valita omat työtehtävät kasvavat det valita omat työtehtävät kasvavat lähivuosien aikana. Vain kaksi kymmenestä (22 ) pitää tällaista kehitystä todennäköisenä, kun yli puolet (53 ) pitää sitä epätodennäköisenä. Perustulo veisi työhalut Miten turvataan kaikkien toimeentulo, jos työelämän trendit pirstaloivat työtä ja lisäävät tuloeroja? Yhtenä ratkaisuna on pidetty perustulojärjestelmää, joka voisi tehdä erilaiset projektityöt ja yrittämisen kannat- K L E ) 1 5 ) 5 ) ) 15 2 ) ) 0 7 ) ) ) 1-4 ) 0 ) ; 0 ) ) ) ) 8 ) 1 - ) L A I J , ) 5 ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 54

55 tavammaksi. Perustulo voisi tuoda työmarkkinoille myös joustoja, jos se laskisi kynnystä lähteä yrittäjäksi ja helpottaisi lyhyempien työsuhteiden vastaanottamista ilman tulojen menetyksiä ja karensseja. Perustulon puolustajien mukaan perustulo parantaisi työn tekemisen kannattavuutta sekä antaisi ihmisille lisää valtaa oman elämänsä suunnitteluun. Vastustajien mielestä työn kannustavuus päinvastoin kärsisi, kun ilmaista, vastikkeetonta rahaa annettaisiin kaikille kuukausittain. Nämä kaksi ääripäätä nousevat esille myös suomalaisten asenteissa. Puolet (50 ) suomalaista on sitä mieltä, että perustulo tai ns. kansalaispalkka on huono ajatus, sillä ilmainen raha vie ihmisiltä työhalut. Kolme kymmenestä (33 ) on eri mieltä. (Kuvio 12.) Suhtautuminen perustuloon on ideologista. Kokoomuksen äänestäjistä 71 prosenttia yhtyy väitteeseen, että perustulo on huono ajatus, kun vihreiden äänestäjistä väitteen hyväksyy vain 20 prosenttia. Myös vasemmistoliiton äänestäjien joukossa perustulon kannatus on suurta. Heistä vain 15 prosenttia on väitteen kanssa samaa mieltä, kun 71 prosenttia vastustaa sitä. Yrittäminen on hullujen hommaa Kuusi kymmenestä (62 ) suomalaisesta on sitä mieltä, että yrittäjänä toimimiseen liittyy Suomessa niin suuria maksuja ja riskejä, että vain hullu ryhtyy turvallisen palkkatyön sijasta yrittäjäksi. Eri mieltä on vain 18 prosenttia. (Kuvio 13.) Nuoret, vuotiaat allekirjoittavat väitteen keskimääräistä useammin. Yrittäjistä väitteeseen yhtyy seitsemän kymmenestä (69 ). Muista väestöryhmistä työttömät eivät selvästi näe yrittäjyyttä vaihtoehtona, sillä heistä kahdeksan kymmenestä (79 ) yhtyy väitteeseen. Yrittäjäasenteissa on eroja myös puoluekannan mukaan. Eri puolueiden äänestäjistä vahvimmin väitteen kanssa samaa mieltä ovat perussuomalaiset (78 ) ja kokoomuslaiset (74 ). Keskustan äänestäjistä väitettä tukee seitsemän kymmenestä (69 ) ja SDP:n neljä kymmenestä (40 ). Yrittäjyyden houkuttelevuudessa on tapahtunut viime vuoden aikana merkittävä, 10 prosenttiyksikön muutos. Kun väitteeseen vain hullu ryhtyy yrittäjäksi yhtyy nyt 62 prosenttia suomalaisista, vuosi sitten samaa mieltä oli 52 prosenttia vastaajista. Muutos kahden vuoden takaiseen on vieläkin suurempi, sillä vuonna 2013 väitteeseen yhtyi alle puolet (48 ) suomalaisista. Yrittäjien asema nähdään riskialttiina ja hankalana todennäköisesti yleisestä taloustilanteesta johtuen. Viime vuoden aikana on lisäksi käyty kiivasta poliittista keskustelua sääntelystä ja tarpeesta vähentää yrittäjyyteen liittyvää byrokratiaa. Tämä keskustelu on varmasti osaltaan vahvistanut mielipiteitä yrittäjien ahdingosta. 55

56 K L E ; ; ; ) ) ) 5 7 ) ) ) ; 0 6 ; ; ) 15-2 ) ) 6 ; 5 1 ) 5 6 ) ; ) ) ) 8 ) 1 - ) L A I J L K JJ= L K JJ= L K JJ= L K JJ= L K JJ= ; E L K JJ= D J= L = I I = = I A = I I = ; A F EJ E ED A E ) A F EJ E ED A E 6 O JA E ; HEJJ = = JE D = H = = J= K I O HEJJ F EI A E = - A E A 6 O J 5, ) ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) Hankalassa tilanteessa olevat yrittäjät saavat vahvan tuen. Kahdeksan kymmenestä (83 ) allekirjoittaa väitteen mikäli maassamme suhtauduttaisiin myönteisemmin yrittämiseen, siitä hyötyisi koko yhteiskunta. Vain 5 prosenttia vastustaa Startup-buumi on luonut väitettä. (Kuvio 14.) yrittämisen ympärille positiivista mielikuvaa Yrittäjyysmyönteisyys on kasvanut jo useamman vuoden ajan. Oma osuutensa voi olla viime vuosien startup-buumilla, joka on laajentanut käsityksiä siitä, mitä yrittäjyys voi olla ja luonut yrittämisen ympärille positiivista mielikuvaa varsinkin nuorten keskuudessa. Entä tuleeko yrittäjyys sitten lisääntymään lähitulevaisuudessa? Todennäköisesti, sillä kuusi kymmenestä (58 ) suomalaisesta uskoo, että 56

57 K L E 1 1 ) ) 5 5 ) ) 7, ) ; ; ; 6 ; 15 1 ; ) 6 ; ) ) ) ) ) ) 8 ) 1 - ) ; = L E 6 = L E 6 = L E 6 = L E 6 = L E 6 = L E ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) yrittäjyydestä tulee yhä useamman vaihtoehto palkkatyölle. Kaksi kymmenestä (21 ) on eri mieltä. (Kuvio 15.) Vahvimmin yrittäjyyden yleistymiseen uskovat RKP:n äänestäjät, joista 80 prosenttia pitää kehitystä todennäköisenä. SDP:n äänestäjistä yrittäjyyden yleistymiseen uskoo 66 prosenttia, kokoomuksen äänestäjistä 63 prosenttia, keskustan äänestäjistä 58 prosenttia ja perussuomalaisten äänestäjistä 56 prosenttia. K L E 6 ; ; 5 ; ; ;, ; ) ) 8 ) ) ) 6 ; - 0 ; 8 1 6, , ) 1 - ) , , L A I J 4 2 5, ) ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 57

58 Talouskasvu ja downshifting jakavat kansaa Väite Ihmisten hyvinvoinnin jatkuminen voi perustua vain taloudelliseen kasvuun jakaa suomalaiset kahteen samansuuruiseen leiriin. Noin 38 prosenttia suomalaisista yhtyy väitteeseen, eri mieltä on 39 prosenttia. (Kuvio 16.) Näkemykset talouskasvun ja hyvinvoinnin yhteydestä riippuvat vastaajan iästä. Mitä vanhempi vastaaja, sitä selvemmin talouskasvu nähdään hyvinvoinnin ehdoksi. Nuorista vuotiaista vain 19 prosenttia uskoo, että ihmisen hyvinvoinnin jatkuminen voi perustua vain taloudelliseen kasvuun, kun yli puolet (58 ) kiistää väitteen. Erot ovat vahvat myös puoluekannan mukaan. Kokoomuksen äänestäjistä 60 prosenttia allekirjoittaa väitteen, kun vihreiden äänestäjistä samaa mieltä on vain 9 prosenttia. Vihreiden äänestäjistä 72 prosenttia vastustaa väitettä. Melkein yhtä jyrkät erot nousevat esiin suhtautumisessa downshiftingiin eli leppoistamiseen tai työnteon vähentämiseen. Niitä tarkasteltiin pyytämällä kantaa K L E ; ) ) 8 ) 1 6 ) 7, ) ) ) ) 8 ) 1 - ) L A I J L K JJ= L K JJ= L K JJ= L K JJ= L K JJ= ; E L K JJ= D J= L = I I = = I A = I I = ; A F EJ E ED A E ) A F EJ E ED A E 6 O JA E ; HEJJ = = JE D = H = = J= K I O HEJJ F EI A E = - A E A 6 O J 5, ) ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 58

59 väitteeseen Olisin valmis tinkimään palkastani, mikäli työaikaa lyhennettäisiin ja saisin enemmän vapaa-aikaa. Neljä kymmenestä (40 ) suomalaisesta olisi valmis tinkimään palkastaan, jos vapaa-ajan määrä kasvaisi. Reilu kolmannes (34 ) ei halua tinkiä palkasta eikä työajasta. (Kuvio 17.) Puolueittain tarkasteltuna väitteeseen yhtyvät innokkaimmin vihreiden äänestäjät, joista kuusi kymmenestä (58 ) olisi valmis vaihtamaan palkkaansa vapaa-aikaan. Mahdollisuuteen tarttuisi myös puolet (49 ) kokoomuksen äänestäjistä. Perussuomalaisten äänestäjistä väitteeseen yhtyy sen sijaan vain noin 26 prosenttia ja SDP:n äänestäjistä 30 prosenttia. Väitteen hyväksyntä kasvaa koulutustason kohotessa. Paremmin koulutetuilla on luultavasti muita useammin mahdollisuus säädellä omaan työmääräänsä, sillä heillä on myös parempi palkka. Akateemisen koulutuksen saaneista väitteeseen yhtyy 53 prosenttia. Vain lyhyen, kurssitason koulutuksen saaneista väitteen kanssa on samaa mieltä noin 27 prosenttia. K L E ) ) ) 5 6 ) ; ) 1 ) ) ; ) 5 ) ) 2 ) ) ) 1 ) ) 5 ) ) ) 8 ) 1 - ) L A I J L K JJ= L K JJ= L K JJ= L K JJ= L K JJ= ; E L K JJ= - E= K K JK I J= K HI I E O D O J K K JK I ) = JJE K K J I F EI J J= I JK J E J ) = JJE H A = K K ) = JA A E A 5, ) ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 59

60 VIITTEET 1 Myrskylä, Pekka Pyykkönen, Topias (2015): Tulevaisuuden tekijät Suomi ei pärjää ilman maahanmuuttoa, EVA Analyysi no Pajarinen, Mika Rouvinen, Petri (2014): Computerization Threatens One Third of Finnish Employment, ETLA Muistio nro Pajarinen, Mika Rouvinen, Petri (2014): Uudet teknologiat ja työ. Artikkeli TEMin Työn tulevaisuus -seminaariin ja julkaisuun. 4 Mielipiteet tuloerojen tasoittamisesta ovat Euroopan maissa yleensä yhteydessä todellisiin tuloeroihin. Suomi on tässä poikkeus. Suomessa tuloerot ovat suhteellisen pienet, mutta siitä huolimatta tulontasausta vaaditaan enemmän kuin muissa pienten tuloerojen maissa. Kallio, Johanna, Kangas, Olli Niemelä, Mikko (2013): Intohimo tasa-arvoon: Tuloero- ja maahanmuuttoasenteet erottavat suomalaiset muista pohjoismaalaisista, EVA Raportti Politiikan sekahaku. 5 Tähtinen, Lauri Törmänen, Antti (2013): Oikea palkka Kymmenen totuutta tuloeroista, EVA Pamfletti. 6 EVAn Työt ja tekijät -sivusto: Määräaikaiset ja jatkuvat työsuhteet Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj, Työ- ja elinkeinoministeriö: Pk-yritysbarometri, kevät Ks. esimerkiksi The Economist (2015): Workers on tap, , leaders/ rise-demand-economy-poses-difficult-questions-workers-companies-and. 60

61 5 Verotaakka tapissa Jatkuvien veronkiristysten sijaan kansa haluaa tehokkuutta julkiseen sektoriin Sarianna Toivonen Suomalaiset eivät ole valmiita lisäämään verotaakkaansa. 65 prosenttia kansasta ilmoittaa, ettei henkilökohtaisesti halua maksaa nykyistä enempää veroja. Huoli verotuksen vaikutuksesta työhaluihin nostaa jälleen päätään. 47 prosenttia suomalaisista tahtoo keventää ansiotulojen verotusta, 41 prosenttia pitäisi sen ennallaan. Silti kansa suhtautuu päättyvällä vaalikaudella tehtyihin veronkorotuksiin talkoohenkisesti. Aiempaa harvempi moittii verotusta ankaraksi ja omaa verotustaan epäoikeudenmukaisen korkeaksi. 53 prosenttia suomalaisista haluaa keventää verotusta, jotta osaajat ja omistajat eivät muuttaisi pois Suomesta. Lähinnä alkoholiverotusta ja pääomatulojen verotusta voi suomalaisten mielestä yhä kiristää. Pääomatuloverotusta korottaisi 54 prosenttia kansasta ja alkoholiverotusta 49 prosenttia. Suomalaiset eivät halua veronalennuksia julkisten palvelujen heikentämisen kustannuksella. Peräti 79 prosenttia kansasta vaatii kuitenkin julkisen talouden tehostamista veronkiristysten sijaan. Eniten verotuksen keventämistä vaativat kokoomusta ja yllättäen perussuomalaisia äänestävät, hieman maltillisemmalla linjalla ovat keskustaa äänestävät. Vähäisemmät veronalennusvaatimukset ovat sosiaalidemokraatteja ja vasemmistoliittoa äänestävillä. Suomalaisilta ei enää löydy halukkuutta lisätä omaa verotaakkaansa, vaikka julkisen talouden vaikea tilanne tunnustetaan. Väitteen Maksaisin henkilökohtaisesti mielelläni nykyistä enemmän veroja torjuu 65 prosenttia suomalaisista. Vapaaehtoisiksi lisäverojen maksajiksi ilmoittautuu vain 16 prosenttia vastaajista. (Kuvio 1.) Puoluekannoittain tarkasteltuna alhaisin into maksaa nykyistä enemmän veroja on kokoomusta ja perussuomalaisia äänestävillä, joista yli 75 prosenttia torjuu väitteen. Keskustaa äänestävistä samalla kannalla on lähes 70 prosenttia ja sosiaalidemokraattejakin äänestävistä 51 prosenttia. 61

62 K L E ) 5 ) ) ; ; ) 5 ) ) ) 8 ) 1 - ) L A I J F EI A E = ; A F EJ E ED A E ; HEJJ = = JE D = H ) A F EJ E ED A E - A E A 6 O J 6 O JA E D J= L = I I = = I A = I I = = = J= K I O HEJJ ) 5 5, ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) Sosioekonomisista ryhmistä voimakkaimmin lisäveroja vastustavat johtavassa asemassa olevat (77 ). Se ei ole ihme, sillä tässä ryhmässä palkkatulojen verotus on muita kireämpää ja sitä on myös kiristetty viime vuosina yli sadantuhannen euron ansiotuloihin kohdistetulla niin sanotulla solidaarisuusverolla. Voimakkaimmin lisäveroja Varsin vahvasti lisäveroja vastustavat myös työntekijät (68 ) ja toimihenkilöt (65 66 ). Myöntyväi- vastustavat johtavassa asemassa olevat simpiä oman verotaakkaansa kasvattamiseen taas ovat opiskelijat (25 ). Opiskelijoiden kukkaroista tuskin löytyy suurta apua seuraavalle hallitukselle, joka joutuu paikkaamaan hyvinvointivaltion menojen ja verotulojen väliin revennyttä miljardien kuilua. Kansan veroasenteet antavat osviittaa siihen suuntaan, että verotus voidaan ehkä pitää nykytasollaan, mutta kiristämisen varaa ei juuri ole. 62

63 Ankaraa mutta oikeudenmukaista Verokapinaa ei kansan parissa silti kyde. Suomalaiset suhtautuvat Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) hallitusten tekemiin noin viiden miljardin euron veronkorotuksiin 1 talkoohenkisesti. Tämä selviää vastauksista väitteisiin, joissa pyydettiin arvioita verotuksen tasosta sekä oman verotaakan oikeudenmukaisuudesta. Yli puolet kansasta (56 ) pitää Suomen verotusta liian ankarana. Arviot verotuksen ankaruudesta ovat kuitenkin selvästi laantuneet viime vuosina. Vielä noususuhdanteen aikaan vuonna 2006 verotusta moitti liian ankaraksi 61 prosenttia vastanneista ja vuonna 2002 jopa 70 prosenttia. (Kuvio 2.) Myös mielipiteet verotuksen ankaruudesta ovat vahvasti yhteydessä puoluekantaan. Perinteisellä vasemmisto oikeisto-akselilla porvaripuolueita äänestävät sekä perussuomalaiset pitävät verotusta liian ankarana, vasemmistoa äänestävät eivät niinkään. Aiempaa harvempi moittii omaa verotaakkaansa epäoikeudenmukaiseksi Samaan tapaan kansan kriisiajan talkoohenkisyys nousee esille arvioissa verotuksen oikeudenmukaisuudesta. Aiempaa harvempi suomalainen moittii omaa verotaakkaansa epäoikeudenmukaiseksi. Väitteen Koen oman verotukseni epäoikeudenmukaisen korkeaksi allekirjoittaa nyt vain 26 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2006 luku oli 42 prosenttia. 47 prosenttia suomalaisista torjuu väitteen. K L E ) ) 5 ) ) ) 8 ) 1 - ) A H JK I 5 K A I I = = E A = E E= = EE= = = H= = L A = L A H JK I A EA F E A A K = EI A H A = I EL ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 63

64 Työhalut jälleen koetteilla Kansan talkoohenkisyys ei sinällään ole yllättävää, sillä finanssikriisistä alkanut ja eurokriisiksi sekä rakennemuutoskriisiksi laajentunut taloussynkkyys jatkuu jo seitsemättä vuotta. Työttömyyden kasvu on pysynyt 1990-luvun lamaan verrattuna maltillisempana, ja työpaikkansa säilyttäneet ovat suostuneet kiristämään vyötä. Mahdollisesta talkoohenkisyyden rakoilusta kertoo kuitenkin se, että huolet verotuksen vaikutuksesta työhaluihin nousevat jälleen esille. 42 prosenttia suomalaisista allekirjoittaa väitteen Korkea tulovero vähentää työhalujani. (Kuvio 3a.) K L E = 4 - ) ; 0 ) 7 ) 1 6 ; ) ) ) ) ) ) 8 ) 1 - ) ; = L E 6 = L E 6 = L E 6 = L E 6 = L E ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) = = K = J = I A JJK L A I J I J JA K = = L = J O I JO A K F K A = A L = J Luku on 2000-luvulla saatujen tulosten keskiarvon tasolla, mutta selvästi suurempi kuin kaksi vuotta sitten. Silloin korkean tuloverotuksen arvioi vähentävän omia työhalujaan 35 prosenttia vastanneista. Eniten verotus vaikuttaa johtavassa asemassa olevien ja yrittäjien intoon tehdä työtä. Tuloverojen vaikutus työhaluihin jakaa silti kansaa, sillä 41 prosenttia ei allekirjoita väitettä korkean tuloverotuksen työhaluja leikkaavasta vaikutuksesta. Tässä ryhmässä on etenkin opiskelijoita ja alempia toimihenkilöitä. Pläkkiselvää vastausta kansalta ei nyt saa siihen, pitäisikö verotuksen painopistettä siirtää työn verottamisesta kuluttamisen verottamiseen. 42 prosenttia kannattaa painopisteen siirtämistä kulutusveroihin ja 25 prosenttia vastustaa. Valinnan vaikeudesta kertoo sekin, että 33 prosenttia valitsi kohdan Vaikea sanoa. (Kuvio 3b.) 64

65 K L E > ) ) 5 ) ) ) 8 ) 1 - ) A H JK I A F = E F EI JA JJ JK EI EI EEHJ JO L A H JJ= EI A I J= K K J J= EI A L A H JJ= EI A A L ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) Kun ankealle taloustilanteelle ei näy loppua eikä mikään puolue näytä ajavan massiivista veroelvytystä, ei kansakaan vaadi isoja veromuutoksia tai laajoja veronalennuksia. Suomalaisten mielestä kansantalouden verorasitusta kuvaavan kokonaisveroasteen sopisi pysyä ennallaan tai laskea (ks. tarkemmin verolajikohtaisista muutoksista artikkeli Ansiotuloverotusta kevennettävä, pääomatuloverotusta kiristettävä s. 68.) Progressio periaatteessa tärkeä Verotus on suomalaisille paitsi tapa rahoittaa hyvinvointivaltiota, myös keino tasata tuloeroja. Ansiotulo- ja pääomatuloverotuksessa käytössä oleva progressiohan perustuu ajatukselle siitä, että suuria tuloja verotetaan korkeammalla veroprosentilla. Kansa kannattaa ansiotulojen progressiota aiempaa hanakammin. Nykyistä suurituloisten kireämpää palkkaverotusta pitää oikeudenmukaisena 56 prosenttia vastanneista. Vuoden 2006 kyselyssä tuloverotuksen progressiolle antoi tukensa vain 28 prosenttia vastanneista, mikä oli tasan puolet vähemmän kuin tuoreessa kyselyssä. (Kuvio 4a.) Vaikka progression periaatetta ei kyseenalaisteta, osa suomalaisista on kuitenkin tarkistanut suhtautumistaan verotuksen tulonjakovaikutuksiin. Aiempaa useampi suomalainen (27 ) arvioi, että verotuksella tasataan väestöryhmien välisiä toimeentuloeroja liian paljon, joskin huomattavasti useampi (43 ) torjuu väitteen. Kun huomioidaan vaikea taloustilanne, 46 prosenttia suomalaisista pitää keski- ja hyvätuloisten veronalennuksia epäsolidaarisina (kuvio 4b). Eniten hyvätuloisiin asti ulottuvia veronalennuksia vastustavat nykyisessä taloustilanteessa vasemmistoliittoa äänestävät sekä työttömät. 65

66 K L E = ) ) 5 ) ) ) 8 ) 1 - ) K K HEJK EI JA EHA F EF = = L A H JK I L A H F H C HA I I E O O E I E E A A K = EI J= L 8 A H JK I A = K JJ= J= I = J= = EE= F = L A I J HO D EA L EI E J E A A JK A H = L ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) - A L K JJ= - HEJK J= I E = F = = L A H JK I L A H F H C HA I I E O O EI E E A A K = EI J= K L E > 8-4 ) ) , ) ) ) ; ; ) ) ) 5 ) ; 6 ; ) 5 1) 5 5 ) ) 0 ; ; ) ) ) ) ) ) 8 ) 1 - ) ; = L E ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 66

67 Omistajien ja osaajien taakkaa kevennettävä Progression kannatuksesta huolimatta suomalaiset eivät silti halua kiristää kaikkien yleensä suurituloisina pidettyjen verotusta. Päinvastoin: enemmistö äänestäjistä on huolissaan osaajien ja omistajien verotaakasta. Yli puolet suomalaisista (53 ) arvioi, että Verotusta pitäisi alentaa, etteivät osaajat ja omistajat muuttaisi pois Suomesta. Eri mieltä väittämän kanssa oli neljännes (25 ) vastaajista. (Kuvio 5.) Pitäisikö suomalaisten mielestä siis veroprogressiota lieventää sekä osinko- ja perintöverotusta keventää? Luultavimmin huoli omistajien ja osaajien verotaakasta liittyy julkiseen keskusteluun perintöverotuksen ongelmista yritysten sukupolvenvaihdostilanteissa. 2 Omistajia ei haluta ajaa veropakolaisuuteen Aihe nousi otsikoihin, kun vuorineuvos Maarit Toivanen-Koivisto kertoi perheensä suunnittelevan muuttoa Portugaliin, jossa perintöveroa ei ole. Hän perusteli lehtihaastatteluissa muuttoa halulla pitää perheyhtiö Onvest sukupolvenvaihdoksessa kotimaisessa omistuksessa. Enemmistö suomalaisista ei luultavasti siis haluaisi ajaa omistajia sukupolvenvaihdostilanteessa veropakolaisuuteen vaan keventäisi heidän verotaakkaansa. Vaikka kotimaisista osaajista ja omistajista halutaan pitää kiinni, huomattavasti pienempi huoli suomalaisilla on ulkomaisten huippuosaajien houkuttelemisesta Suomeen. Väitteeseen On oikein, että Suomeen houkutellut ulkomaalaiset huippuosaajat maksavat pienempää tuloveroa kuin tavalliset suomalaiset K L E ) ) - 6 ) ) ) ) ) 6 ) 15 6 ) ) ) ) 5 ) ) ) 8 ) 1 - ) L A I J D J= L = I I = = I A = I I = ; HEJJ = = JE D = H = = J= K I O HEJJ ) A F EJ E ED A E ; A F EJ E ED A E 6 O JA E 6 O J F EI A E = - A E A ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 67

68 Ansiotuloverotusta kevennettävä, pääomatuloverotusta kiristettävä Merkittävimmistä verotulojen lähteistä 3 tiukimmin tapissa näyttää olevan ansiotulojen verotus. Ansiotulojen verotuksen tuntuva kiristäminen saa kansalta nollakannatuksen ja vain 8 prosenttia suomalaisista arvelee, että ansiotuloverotusta voidaan ylipäätään hieman korottaa. (Kuvio alla.) Kevennyksiä työ- ja eläketulojen verotukseen vaatii 47 prosenttia suomalaisista. 41 prosenttia tyytyisi pitämään ansiotulojen verotuksen ennallaan. Mielipiteet kulutusverotuksesta vaihtelevat sen mukaan, millaisesta hyödykkeestä on kyse. Välttämättömän ruuan arvonlisäveroa alentaisi jopa 63 prosenttia suomalaisista, mutta alkoholituotteiden haittaverotusta 49 prosenttia kansasta yhä kiristäisi. Yleisen arvonlisäverokannan alentamiseen kansalla ei ole suuria intohimoja. 42 prosenttia vastaajista pitäisi yleisen arvonlisäverokannan ennallaan, reilu kolmannes laskisi sitä ja noin viidennes nostaisi. Lisää verotuloja enemmistö (54 ) suomalaisista taas hakisi pääomatuloista. Esimerkiksi investointeihin ja sitä kautta työpaikkoihin vaikuttava pääomatuloverotus voi vaikuttaa harmittomalta kiristyskohteelta, koska se ei suoraan koskisi valtaosaa suomalaisista. Vain noin 27 prosenttia tulonsaajista maksaa pääomatuloveroja 4. Yritysten tuloverotuksen suomalaiset pitäisivät nykytasollaan (39 ) tai alentaisivat edelleen (31 ). Jyrki Kataisen (kok.) hallitushan laski yhteisöveroa viime vuonna 4,5 prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin. Pienemmistä verotulojen lähteistä esimerkiksi perintö- ja lahjaverotus kirvoittaa voimakkaita mielipiteitä. Enemmistö suomalaisista haluaa alentaa perintö- ja lahjaverotusta, ja moni vielä tuntuvasti. Kokonaisveroasteen sopisi kansan mielestä pysyä ennallaan (38 ) tai laskea (36 ). Tänä vuonna veroaste on Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn ennusteen 5 mukaan 45,2 prosenttia bruttokansantuotteesta, joten se on noussut yli neljä prosenttiyksikköä vuodesta ) 15 1 ; ; ) 1 6 ) ) 6 ) 8 A H = JK EI E ) ) ) 0 1- ) ) ) 2 16 ; ; ) ) 0 1- ) ) - 6 ) ) ) ) - 6 ) ) 2 = JK A L A H JK I ) D EL A H JK I ; D JA EI L A H JK I O HEJO I JA JK L A H K K JK I A L A H JK I O A A I O = HL EI L A H = J= = EI L A H = I JA A E A H JJ L A H J = EI K A I I = = - A HC E= = F JJ = E A L A H JK I 2 A HE J = = D = L A H JK I EE JA EI J L A H JK I ) I E JK A JO = A A JK A L A H JK I 4 K K = = HL EI L A H JK I ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 68

69 yhtyy vain 9 prosenttia vastaajista. Jopa 81 prosenttia kansasta pitää käytössä olevaa ulkomaisten huippuosaajien alennettua tuloveroa tarpeettomana. Veronalennukset vs. leikkaukset Julkisen talouden alijäämän ja velan paisumisen takia seuraava hallitus joutuu kokoamaan leikkauslistoja eli tinkimään julkisista palveluista ja heikentämään etuuksien tasoa. Tähän viittasi uudenvuodenpuheessaan tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka vetosi poliitikkoja tekemään välttämättömyydestä hyveen. Jos aidosti haluaa vaikuttaa, nyt pitää esittää, että tästä meille tärkeästä edusta me luovumme, mistä Kansalta löytyy presidentin Te?, Niinistö sanoi 6. peräänkuuluttamaa luopumishalukkuutta Puolueiden puheenjohtajat pitivät vielä vaalitaiston alkuvaiheessa helmikuussa leikkauslistansa vihjailujen varassa, mutta kansalta löytyy presidentin peräänkuuluttamaa luopumishalukkuutta. Melkein puolet suomalaista (47 ) on valmis veronalennuksia vastaan luopumaan joistain valtion tai kunnan palveluista, alle kolmannes (31 ) ei. (Kuvio 6a.) Sosioekonomisista ryhmistä eniten luopumishalukkuutta löytyy johtavassa asemassa olevilta ja toimihenkilöiltä sekä yrittäjiltä. Vähiten luopumishaluja on työttömillä ja eläkeläisillä, joilla varmasti on myös vähiten mistä luopua. K L E = ) ) ) ) ) ) 15 6 ) 1 8 ) ) ) ) 5 ) ) 15 6 ) 12 ) ) 5 ) ) ) 8 ) 1 - ) L A I J D J= L = I I = = I A = I I = ; A F EJ E ED A E ; HEJJ = = JE D = H ) A F EJ E ED A E = = J= K I O HEJJ F EI A E = 6 O JA E - A E A 6 O J ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 69

70 K L E > ) ) 5 ) ) ) 8 ) 1 - ) A H JK I J= A EJK A = A J= = I I A D J= = I I E= = EJK HL = = K EI JA F = L A K E@ A D A E A A EI A A L ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) Luopumishalukkuus ei vielä kerro kansan asenteista leikkauslistoja kohtaan. Sitä selvitettiin väittämällä Verotusta ei tule alentaa, jos se johtaa sosiaaliturvan ja julkisten palvelujen heikkenemiseen. 54 prosenttia suomalaisista allekirjoittaa väitteen. Vain 23 prosenttia vastaajista on valmis veronalennuksiin, jos samalla leikataan julkisia palveluja. (Kuvio 6b.) Leikkausten vastustaminen on kuitenkin selvästi laantunut vuodesta Silloin jopa 70 prosenttia vastanneista ilmoitti, ettei halua veronalennuksia, jos julkisia palveluja pitää heikentää. Mieluummin tehoja julkiseen sektoriin Leikkaukset kirvoittavat vain harvoin hurraa-huutoja, mutta muitakin ratkaisuja julkisen talouden korjaamiseen on. Kansan miltei jakamattoman tuen saa julkisen talouden toiminnan tehostaminen. Jopa 79 prosenttia suomalaisista kannattaa väitettä Verotuksen jatkuvan kiristämisen sijaan julkisen talouden toimintaa pitäisi tehostaa. Eri mieltä on vain 5 prosenttia Yksityinen sektori jo vastanneista. (Kuvio 7.) sopeuttanut toimintaansa, nyt on julkisen vuoro Yksinkertaistettuna julkisen talouden tehostamisessa on kyse säästöjen hakemisesta palvelutuotannon tuottavuutta nostamalla, väkeä vähentämällä ja vaikka kilpailua hyödyntämällä. Käytännössä yksityinen sektori on jo talouskriisin ensimainingeista alkaen sopeuttanut toimintaansa suhteessa hiipuviin tuloihin, nyt näyttäisi siis olevan julkisen sektorin vuoro. Myös vankka enemmistö vasemmistopuolueita äänestävistä on julkisen talouden tehostamisen kannalla. Sosiaalidemokraattien äänestäjien 70

71 K L E ) ) ) ) ) 7, ) ) ) ) 5 ) ) ) 8 ) 1 - ) L A I J , 2 8 ) 5 ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) parissa tehostamista peräänkuuluttaa 66 prosenttia ja vasemmistoliiton 62 prosenttia. Vielä vahvempaa tehostamistoimien kannatus on puoluekentän toisessa ääripäässä. Kokoomusta äänestävistä jopa 93 prosenttia tukee tehostamistoimia. Perussuomalaisia äänestävistä tehostamistoimet siunaa 87 prosenttia ja keskustaa äänestävistä 83 prosenttia. 71

72 Case Rääkkylä ulkoisti terveyskeskuksensa Kuin kaksi marjaa: perussuomalaisia ja kokoomusta äänestävät Perussuomalaisia äänestävien veropoliittiset mielipiteet ovat miltei kautta linjan hyvin samanlaiset kuin kokoomusta äänestävien. Näiden kahden puolueen äänestäjillä on eniten haluja alentaa verotusta sekä yhteinen huoli verotuksen taloudelle aiheuttamista haitoista. (Kuvio alla). Perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajakunnan verokantojen yhtäläisyys on yllättävä, sillä usein heidän on ajateltu asettuvan asenteissaan vastakkaisiin ääripäihin ja hylkivän toisiaan 7. Muilta osin suomalaisten veroasenteissa näkyy perinteinen vasemmisto oikeisto-jakolinja. Vihreitä, vasemmistoliittoa ja sosiaalidemokraatteja äänestävät toppuuttelevat veronalennuksia muita enemmän ja myös epäilevät eniten veronalennusten dynaamisia vaikutuksia. Keskustan kannattajien asenteet taas ovat maltillisemmat kuin kokoomuksen tai perussuomalaisten kannattajien. 5 ) ) ) 8 ) 1 - ) K A F EJ EI E I = EI JK = O O EI J L E = = = E = I = E L EI A A L A H E F = E K K = = A J= = EE F = = O HEJO I K E F = L A H JK I J= = E L L A I J , ) 5 8 = E = L A H JK I 5 K A I I = EHEI JO EI E E D EA = O O J= I J= = I A A E= ED A K JJ= EI E A H EJJ L D = EJJ= = J= A A = E L A I J E A E A L L A I J 8 ) 5 5, A H = A K I A J EI EI EL JL A H JK = K J= A E A J E A E= EI K K I = I L = EI EL L L A I J , 2 8 ) ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 72

73 VIITTEET 1 Arvio Veronmaksajien keskusliiton. Lähde Boxberg, Katja (2015): Kiristynyt verotus syö palkankorotukset, Helsingin Sanomat Ks. myös Kaseva, Hannu (2014): Kruunu ottaa omansa Viisi havaintoa kiristyvästä verotuksesta, EVA Analyysi No 34, , 2 Suomen Tietotoimisto julkaisi uutisen Onnisen perheyrityksen omistaja muuttaa Portugaliin perintöveron takia 23. joulukuuta EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen tiedonkeruu tehtiin tammikuuta Merkittävimmät verotulojen lähteet ovat arvonlisävero, kunnallisvero, valtion ansiotulovero ja yhteisövero. Vuonna 2011 arvonlisäverojen kertymä oli 17,0 miljardia euroa, kunnallisveron 16,3 miljardia, valtion ansiotuloveron 5,3 miljardia ja yhteisöveron 5,2 miljardia. Esimerkiksi pääomatuloveroa perittiin 2,0 miljardia euroa ja perintö- ja lahjaveroa 0,4 miljardia. Lähde: EVA Fakta Verojen kirja (2014), s Tilastokeskuksen Veronalaiset tulot -tilaston mukaan vuonna 2013 valtionveronalaisia tulonsaajia oli 4,6 miljoonaa, ja heistä pääomatuloja sai hieman yli 1,2 miljoonaa. 5 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (2014): Suhdanne 2014:2, s Tasavallan presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuhe 1. tammikuuta 2015, 7 Ks. esimerkiksi EVA Raportti Politiikan sekahaku (2014), s

74 74

75 6 Turvallisuudentunne horjuu Venäjä ja terrorismi huolettavat suomalaisia Ilkka Haavisto Suomalaiset ovat huolestuneita Venäjän kehityksestä. Jopa 83 prosenttia vastaajista pitää naapuriamme epävakaana ja arvaamattomana. Joka toinen (50 ) pitää Venäjää sotilaallisena uhkana, ja heidän määränsä on kasvanut liki 20 prosenttiyksikköä vuodesta Venäjän talouden ja demokratian katsotaan olevan kaltevalla pinnalla. Nopeasti kehittyvänä ja vaurastuvana Venäjää pitää enää seitsemäsosa (14 ) ja kehittyvänä demokratiana vielä pienempi osa (6 ) suomalaisista. Venäjän nähdään luisuvan yhä etäämmälle Euroopasta, sillä vain neljäsosa (25 ) katsoo Venäjän kuuluvan eurooppalaiseen kulttuuripiiriin. Näin ajattelevien osuus on pienentynyt 20 prosenttiyksikköä edellisestä mittauksesta. Naapurimaan kehityksestä ei kuitenkaan haluta syyllistää sen kansalaisia. Päinvastoin, aiempaa useampi (54 ) pitää venäläisiä ihmisinä miellyttävinä. Ukrainan kriisi on muuttanut suomalaisten suhtautumista Nato-jäsenyyteen myönteisemmäksi. Joka neljäs (26 ) suhtautuu mahdolliseen Nato-jäsenyyteen myönteisesti, neljä kymmenestä (43 ) kielteisesti. Venäjän ohella suomalaisia huolettaa myös terrorismi. Kaksi kolmesta (67 ) katsoo, että terrorismin uhka on kasvanut Suomessakin. Suomalaiset suhtautuvat kansainvälisyyteen varauksellisesti. Joka toinen (49 ) katsoo, että maamme on mennyt liian pitkälle globalisaatioon ja toivoo, että voisimme palata kohti kansallisempaa taloutta ja politiikkaa. Eurokriisin alkuvuoden käänteet eivät hetkauttaneet suomalaisten suhtautumista EU-jäsenyyteen tai yhteisvaluutta euroon. EU-jäsenyyteen suhtautuu myönteisesti 42 prosenttia suomalaisista ja 27 prosenttia kielteisesti. Suomen kansainvälinen ympäristö on muuttunut epävakaammaksi jo vuosien ajan. Eurooppa ei ole enää vakauden ja rauhan tyyssija. Venäjän ja lännen suhteet ovat kärjistyneet kireimmilleen sitten Neuvostoliiton 75

76 hajoamisen. Tämä näkyy myös suomalaisten käsityksissä suuresta naapuristaan. (Kuvio 1.) Liki kaikkien (87 ) mielestä Venäjä on meille tärkeä kauppakumppani. Yhteiskuntana se ei kuitenkaan suomalaisten mielestä ole terveellä pohjalla. Päinvastoin, kahdeksan kymmenestä (83 ) pitää sitä epävakaana ja arvaamattomana. Huoli Venäjän epävakaudesta on lisääntynyt kymmenessä vuodessa huomattavasti, parikymmentä prosenttiyksikköä. (Kuvio 2.) Dramaattisin muutos suomalaisten käsityksissä Venäjästä koskee kuitenkin turvallisuutta. Joka toinen (50 ) arvioi Venäjän olevan merkittävä sotilaallinen uhka. Vajaa neljännes (23 ) torjuu väitteen. Joka toinen arvioi Venäjän Asia jakaa jossain määrin mielipiteitä lähinnä olevan merkittävä sotilaallinen uhka puoluekannan mukaan siten, että vasemmistoliittoa (29 pitää uhkana) ja vihreitä (37 ) äänestävät painottavat Venäjän sotilaallista uhkaa selvästi RKP:n (66 ) ja perussuomalaisten kannattajia (64 ) vähemmän. (Kuvio 3.) Kaksi asiaa tekee muutoksesta erityisen merkittävän. Yksi on sen suuruus. Kymmenen vuotta sitten uhkakuvia näki parikymmentä prosenttiyksikköä pienempi joukko ja suurin vastaajaryhmä kielsi merkittävän uhan olemassaolon. Toinen tekijä on se, että vastakkainasettelu Venäjän kanssa on asiantila, joka menee suomalaisten mukavuusalueen ulkopuolelle. Suomalaisten tapaa suhtautua Venäjään on koko sodanjälkeisen ajan leimannut usko ja pyrkimys yhteistyöhön. Venäjä ei ehkä ole ollut ihanteellinen naapuri, mutta sen kanssa on yleensä tultu toimeen. K L E ) 7-0, 1 ) 6 8 ) 5 6 ) ) 8 ) ) ) ) ; ; ; = I J= = = = A O I J 8 A I J - 0 ; ) 1 - ) ) 1 ) ) - HE= HL E A I K K HA JJK = D O L E L E JEA H J 6 H A = K F F = K F F = E - F L = = = = = HL = = = J A I K I D J E E J= JK K HE = I = = EI A JED EI E EA O JJ L E A H EJJ L I JE = = E A K D = - F K JA JJ= L = I F E K I K F F = E 0 O L = = F K HE = O D JA EI JO K F F = E I = A K H F F = = EI J= K JJK K HEF EEHE F A = I JE A D EJJO L = L = K H= I JK L = A D EJJO A H= JE= ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 76

77 K L E ) 7-0, 1 ) 6 8 ) 5 6 ) ) 8 ) ) ) ; ; ) ) ) O D JA EI A J= HL E E JE D JA A J 8 = I J= = = = A O I J 8 A I J ; ; ) 1 - ) ) 1 ) ) 0 O L = = F K HE = O D JA EI JO K F F = E A H EJJ L I JE = = E A K D = A D EJJO A H= JE= A I K I D J E E J= JK K HE - F L = = = = = HL = = = J 6 H A = K F F = K F F = E - F K JA JJ= L = I F E K I K F F = E = I = = EI A JED EI E EA O JJ L E F A = I JE A D EJJO L = L = K H= I JK L = - HE= HL E A I K K HA JJK = D O L E L E JEA H J I = A K H F F = = EI J= K JJK K HEF EEHE ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) K L E - ; 5-6 ; ; ) ) ) 8 = I J= = = = A O I J 8 A I J ; ; ) 1 - ) ) 1 ) ) L A I J , ) 5 ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 77

78 Nyt usko tähänkin näyttäisi horjuvan, sillä hyvänä naapurina ja yhteistyökumppanina Venäjää pitää vain reilu kolmasosa (35 ) suomalaisista hieman useamman (38 ) ollessa toista mieltä. Noin joka toinen (47 ) pitää Venäjää epäluotettavana sopimuskumppanina ja vain kuudesosa (17 ) on eri mieltä. Demokratia ja talous kaltevalla pinnalla Aiemmissa tutkimustuloksissa siintänyt optimismi Venäjän yhteiskunnallisen kehityksen suhteen on kadonnut. Suomalaisten mielestä venäläinen yhteiskunta on ottanut huomattavasti takapakkia sekä demokratiassa että taloudessa. Liki kaikki (88 ) pitävät Venäjää eriarvoisena, suurten tulo- ja hyvinvointierojen yhteiskuntana. Suhtautuminen venäläisen yhteiskunnan eriarvoisuuteen on ennenkin ollut kriittistä. Eriarvoisuus ei kuitenkaan selity yhtenä kehittyvälle taloudelle tyypillisenä ominaisuutena, sillä suomalaiset eivät yksinkertaisesti enää pidä Venäjää kehittyvänä taloutena. Vain seitsemäsosa (14, aiemmin 38 ) katsoo, että Venäjä olisi nopeasti kehittyvä ja vaurastuva. Enemmistö (54 ) torjuu käsityksen ja pitää täten Venäjää enemmänkin paikallaan polkevana tai taantuvana taloutena. Venäjää ei ole aiemminkaan pidetty demokratian mallimaana, mutta nyt sen demokratiakehityksen nähdään pysähtyneen käytännössä koko- K L E 8 ) 1 ) 8 - ) 6 / - ) 5 ) 5 7 ) ) 15 1 ) ; ; ; ; ) ) ) ) ) ; ) ) ) ) ) ) 8 ) 1 - ) ; = L E 6 = L E 6 = L E 6 = L E 6 = L E 5 O I O 5 O I O 5 O I O 5 O I O ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 8 K I EA = JK I A JF A HK I JK L = J- 8 ) - 7 = I A A JK J E K I A A 78

79 naan. Vain marginaalisen pieni osa vastaajista (6 ) pitää sitä kehittyvänä demokratiana. Kolme neljästä (75 ) torjuu käsityksen. Suomalaisten tulkinta venäläisen demokratian tilasta on synkistynyt rajusti, kolmekymmentä prosenttiyksikköä kymmenessä vuodessa. Samalla suomalaisten käsitys venäläisen yhteiskunnan autoritaarisuudesta on voimaistunut miltei yhtä paljon. Neljä Neljä viidestä pitää Venäjää keskusjohtoisena diktatuurina viidestä (82 ) pitää Venäjää keskusjohtoisena diktatuurina. Venäjän vakaus, talous ja demokratia ovat siis suomalaisten mielissä syöksykierteessä. Vastuussa tästä näyttäisi kuitenkin olevan lähinnä Venäjän johto, ei koko maa tai sen kansalaiset kollektiivina. Näin voidaan päätellä siitä, että suomalaisten käsitys venäläisistä kanssaihmisinä ei ole rapistunut. Päinvastoin, enemmistö (54 ) suomalaisista pitää venäläisiä miellyttävinä ihmisinä ja toista mieltä on vain viidennes (19 ). Käsitys venäläisistä on hieman myönteisempi kuin kymmenen vuotta sitten. Se selittynee pitkälti sillä, että venäläiset ovat tulleet tutummiksi, kun esimerkiksi turismi on lisääntynyt. Myös suomalaisten halu ymmärtää Venäjää ja sen toimintaa on edelleen verraten suurta. Hieman yli neljä kymmenestä (43 ) on sitä mieltä, että vaikka Venäjällä on omat ongelmansa, suomalaisilla ei ole nykyisin mitään syytä suhtautua suureen naapuriinsa kielteisesti (kuvio 4). Jonkin ver- Käsitys venäläisistä on hieman myönteisempi kuin kymmenen vuotta sitten ran harvalukuisempi joukko (37 ) on asiasta toista mieltä. Varsin monet ovat siis edelleen taipuvaisia suhtautumaan Venäjään pikemmin ymmärtäväisesti kuin kielteisesti. Ei kuitenkaan ole yllättävää, että vastausjakauma on koko mittausajan kielteisin. Samaten aiemmin mittauksesta toiseen vaihdellut suhtautuminen on muuttunut kielteisemmäksi jo kolmena mittauskertana peräkkäin. Kaiken kaikkiaan suhtautumisen muutos kielteiseen suuntaan viimeisten kolmen vuoden aikana on huomattava, yhteensä parikymmentä prosenttiyksikköä. Yhteenveto suomalaisten Venäjä-kuvan muutoksesta jää melko lohduttomaksi (kuvio 5). Useimmat kielteiseksi miellettävät piirteet ovat vahvistuneet ja myönteiset heikentyneet. Suomalaiset ovat kääntäneet myös kelkkansa käsityksessään siitä, onko Venäjä osa eurooppalaista kulttuuripiiriä. Kun vielä kymmenen vuotta sitten näin ajatteli hieman alle joka toinen (45 ), on osuus nyt kutistunut kaksikymmentä prosenttiyksikköä, yhteen neljännekseen (25 ). 79

80 K L E ) 7-0, 1 ) 6 8 ) 5 6 ) ) 8 ) ) ) ) ) ) = I JA E A I E= HL A A H JK I A J O D JA EI A J= HL E E JE D JA A J 8 = I J= = K L = = 8 A I J = EA F = = ) 4-1 A I K I D J E E J= JK K HE A H EJJ L I JE = = E A K D = - F L = = = = = HL = = = J = I = = EI A JED EI E EA O JJ L E - F K JA JJ= L = I F E K I K F F = E - HE= HL E A I K K HA JJK = D O L E L E JEA H J 6 H A = K F F = K F F = E 0 O L = = F K HE = O D JA EI JO K F F = E F A = I JE A D EJJO L = L = K H= I JK L = I = A K H F F = = EI J= K JJK K HEF EEHE A D EJJO A H= JE= ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) Venäjä-suhteita pitää hoitaa kahdenvälisesti Yhden suositun tulkinnan mukaan Suomi on ulkosuhteissaan luonnostaan erityistapaus sekä historiansa että maantieteensä vuoksi. Maamme on osa läntistä arvoyhteisöä, mutta sen tulee myös kaikissa tilanteissa ylläpitää erityisiä yhteistyösuhteita Venäjään. Hoidamme omat asiamme hyvin, emme ärsytä ketään ja vältämme sotkeutumista muiden asioihin ja ongelmiin. Näin Suomi luo itselleen turvaa ja liikkumatilaa sellaisissakin tilanteissa, joissa lännen ja Venäjän välit jostain syystä kiristyisivät. Vaihtoehtoisen tulkinnan mukaan kuuluminen läntiseen arvoyhteisöön ei ole pelkkä henkinen tila, vaan sen pitäisi myös näkyä sitoutumisena yhteiseen politiikkaan. Käytännössä pyrkimys oman linjan vetämiseen suurvallan naapurina ei luo liikkumatilaa vaan johtaa itsesensuuriin ja tasapainoiluun, joka jättää Suomen aseman epäselväksi. Jos Suomi on maa joka joustaa, on se myös maa, jonka voi laittaa joustamaan. Pahimmillaan joudumme pelinappulaksi suurvaltojen ja niiden johtajien välisessä pelissä. Mitä sitten vahva sitoutuminen lännen yhteiseen politiikkaan voisi tarkoittaa käytännössä? Esimerkiksi sitä, että Suomi hakisi useammin selkänojaa kanssakäymiseensä Venäjän kanssa muista EU-maista. Kansa ei kuitenkaan innostuisi tällaisesta. Vain viidesosa (21 ) on sitä mieltä, että Suomen kannattaisi hoitaa Venäjä-suhteitaan enenevästi EU:n kautta eikä kahdenkeskisesti. Miltei joka toinen (47 ) torjuu väittämän. (Kuvio 6.) Tulos tarkoittaa, että selvästi suurin vastaajaryhmä pitää Suomen ja Venäjän kahdenvälistä yhteydenpitoa tärkeänä ja ensisijaisena tapana 80

81 K L E ) ) 6 6 ) ) ) ) ) ) ) - 1 ) 0, ; ) ) ) ) ) ) 8 ) 1 - ) ; = L E 5 O I O ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 8 A JK I F A HK I JK K - 8 ) - 7 = I A A JK J E K I A A 1 = EI K = A A I EI A I JEJE = = EJK E = A L EI A I JE hoitaa Venäjä-suhteita. Kysymyksen vaikeudesta kertoo korkeaksi (32 ) jäävä epätietoisten osuus. Asioiden hoitaminen monenvälisesti saa nyt jopa hieman vähemmän kannatusta kuin edellisellä mittauskerralla kahdeksan vuotta sitten. Mutta kuinka hyvin Suomi on pärjännyt Venäjä-suhteissaan? Suomi on pysynyt EU:n Venäjä-pakotteiden takana, mutta viestittänyt vastentahtoisuuttaan niiden kiristämistä kohtaan. Suomi edistää energia-alan yhteistyötä venäläisten tahojen kanssa siinä missä useimmat EU-maat ovat Vain 29 katsoo Venäjän uhan johtaneen lisääntyneeseen suomettumiseen toistaiseksi vetäytyneet tai pidättäytyneet vastaavista hankkeista. Suomen johtoa on vieraillut Venäjällä, vaikka EU-maiden johtajat ovat pääsääntöisesti pidättäytyneet tapaamisista. Onko tämä suomettumista? Ei ole, jos kansalaisilta kysytään. Vain kolme kymmenestä (29 ) katsoo, että kasvanut Venäjän uhka on jo johtanut maassamme lisääntyneeseen suomettumiseen (kuvio 7). Toisaalta K L E ) 5 8 ) ) 0 6 ) 7 6 ) ) 5 5 ) ; ; ) ) ) ) ) ) 8 ) 1 - ) ; = L E ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 81

82 väitettä suomettumisesta ei tarkkaan ottaen torjutakaan, sillä vain kolmannes (34 ) on asiasta eri mieltä. Suurin vastaajaryhmä (37 ) koostuu epätietoisista. Useimmin merkkejä lisääntyneestä suomettumisesta näkevät RKP:n ja vihreiden kannattajat. Eniten torjuvaan suuntaan nojaavat vasemmistopuolueita äänestävät. Nato-jäsenyyden suosio kasvanut selvästi Suomalaiset ovat perinteisesti asennoituneet sotilaalliseen liittoutumiseen torjuvasti. Asenteissa on kuitenkin viimeisen vuoden aikana tapahtunut näkyvä, kahdeksan prosenttiyksikön kokoinen siirtymä kohti Nato-jäsenyydelle myönteisempiä kantoja. Nato-kannatuksen alhaisesta lähtötasosta johtuen kansaa ei tämänkertaisen muutoksen jälkeenkään voi luonnehtia erityisen Nato-henkiseksi. Nyt joka neljäs suomalainen (26 ) katsoo, että Suomen tulisi liittyä Natoon. (Kuvio 8.) Paljon suurempi joukko, neljä kymmenestä (43 ) vastustaa edelleen mahdollista Nato-jäsenyyttä. Kannastaan epävarmojen osuus on suuri, peräti kolmannes (32 ). K L E ; ) 6 6 ; ) ) ) ) ) ) 8 ) 1 - ) ; = L E 6 = L E 6 = L E 6 = L E 6 = L E 6 = L E 5 O I O 5 O I O 5 O I O 5 O I O 5 O I O 5 O I O 5 O I O 5 O I O ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 8 K I EA = JK I A JF A HK I JK L = J- 8 ) - 7 = I A A JK J E K I A A 82

83 K L E ; ) 6 5 ) ) ) 8 ) 1 - ) L A I J EA D A J = EI A J L K JJ= L K JJ= L K JJ= L K JJ= L K JJ= ; E L K JJ= - E= K K JK I J= K HI I E O D O J K K JK I ) = JJE K K J I F EI J J= I JK J E J ) = JJE H A = K K ) = JA A E A D J= L = I I = = I A = I I = ; A F EJ E ED A E ) A F EJ E ED A E 6 O JA E ; HEJJ = = JE D = H = = J= K I O HEJJ F EI A E = - A E A 6 O J 5 ) ) = L = 6 5, ) K I E = = - JA 5 K E 8 E 5 K E 1J 5 K E 2 D EI 5 K E ) A = I K = I J= = I K = I J= = I K = I J= = I K = I J= ; E = I K = I J= - 7 O JA E A A K JH= = E - 7 EA JA E A ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 83

84 Pidemmällä aikavälillä suomalaisten voimakas Nato-vastaisuus on kuitenkin vähentynyt selvästi. Vuodesta 2012 lähtien Nato-jäsenyyteen kielteisesti suhtautuvien osuus on vähentynyt yhteensä 22 prosenttiyksikköä. Myös pidemmän aikavälin katsannossa asenteet ovat näkyvästi pitkän aikavälin keskiarvoa myönteisemmät. Kaiken kaikkiaan tämänkertainen tulos on Nato-myönteisin sitten vuoden Väestöryhmittäiset erottelut kertovat suurista mielipide-eroista (kuvio 9). Kokoomusta äänestävät ovat laajalti Nato-jäsenyyden kannalla, vasemmistoliiton kannattajat taas vähintään yhtä tiukasti jäsenyyttä vastaan. Muiden puolueiden äänestäjistä suurimmat vastaajaryhmät, RKP:n kannattajia lukuun ottamatta, torjuvat jäsenyyden, jos kohta esimerkiksi perussuomalaisia äänestävien ryhmässä puntit ovat liki Ukrainan kriisi on muuttanut suhtautumista Nato-jäsenyyteen tasan. Vähemmän koulutetut ja heikommassa sosioekonomisessa asemassa olevat väestöryhmät suhtautuvat mahdolliseen jäsenyyteen koulutettua väestönosaa torjuvammin. Tärkeintä selitystä Nato-kantojen muutokselle ei tarvinne arvuutella. Se löytyy epäilemättä Venäjän viimeaikaisista toimista ja siitä, että joka toinen pitää Venäjää nykyisin merkittävänä sotilaallisen uhkana. Kysyttäessä suoraan Venäjän viimeaikaisen toiminnan yhteyttä Nato-kantaan osoittautuu, että varsin monen mieli on muuttunut. Neljä kymmenestä (42 ) katsoo, että Ukrainan kriisi ja Venäjän toimet ovat muuttaneet heidän suhtautumistaan Nato-jäsenyyteen aiempaa myönteisemmäksi (kuvio 10). Väitteen torjuu reilu kolmannes (36 ). Tämän kolmanneksen voidaan ajatella olevan Nato-jäsenyyttä vastustavien joukon kova ydin, joka sulkisi pois mahdollisen jäsenyyden useimmissa tilanteissa. Väittämän torjuvien joukosta voi kuitenkin löytyä myös Nato-myönteisiä, jotka olivat Nato-jäsenyyden vankkumattomia kannattajia jo ennen viimeaikaisia tapahtumia. K L E 7 4 ) 1 ) ) ; ) ) ) ) ) ) 1 ) ) - ) 0, ) ; ; ) 1-2 ) ) ; ; ) ) ) ) ) ) 8 ) 1 - ) ; = L E ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 84

85 Suomikin voi olla terrorismin kohdemaa Maamme mahdollisen Nato-jäsenyyden suosion nousu voi liittyä osin myös muihin uhkakuviin. Maailmalta löytyy lukuisia kriisipesäkkeitä, eikä niiden määrä ei ole ainakaan vähenemään päin. Terrorismin vastainen sota jatkuu vastustajan muuttaessa muotoaan ja nimeään koko ajan. Kansainvälinen terrorismi on saanut uutta vettä myllyynsä Lähi-idän ja arabimaiden levottoman tilanteen seurauksena. Sotaa terrorismia vastaan ei ole voitettu, vaan se jatkuu muun muassa Irakissa ja Syyriassa, jossa kansainvälinen yhteisö taistelee raakalaismaista ISIS-järjestöä vastaan. Melkein joka toinen arvioi, Valitettavasti tällä sodalla on myös rintamalinja, joka kulkee terroristisolujen ja länsimaiden että Suomen pitää osallistua kriisinhallintatehtäviin turvallisuusviranomaisten välillä. Tästä saatiin tuoretta näyttöä tämän vuoden alussa Pariisissa tehtyjen iskujen myötä. Mutta ei kai piskuinen ja syrjäinen Suomi ole terroristien kohteiden listalla? Kyllä on, mikäli kansalta kysytään. Kaksi kolmesta (67 ) arvelee, että viimeaikaiset tapahtumat Lähi-idässä ovat lisänneet terrorismin uhkaa Suomessakin (kuvio 11). Väitteen tyrmää vain kuudesosa (16 ). Suomea pidetään siis ainakin jossain määrin alttiina terrorismille. Tuloksesta ei kuitenkaan voida päätellä, mitä suomalaiset voisivat tehdä vähentääkseen terrorismin uhkaa. Pitäisikö Suomen esimerkiksi pidättäytyä kriisinhallinnasta ulkomailla, jottei se provosoisi terroristeja vastaiskuun Suomen kotirintamalla? Vai pitäisikö Suomen juuri toimia aktiivisesti maailmalla, jotta se voisi osaltaan vaikuttaa myös terrorismin syntyjuuriin ja syihin? Kysymys on suomalaisille vaikea. Hieman alle joka toinen (45 ) arvioi, että Suomella on velvollisuus osallistua kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin eri puolilla maailmaa. (Kuvio 12.) Jonkin verran pienempi ryhmä (38 ) kuitenkin torjuu tämän käsityksen. K L E ) 1 ) ) 2 ) ) , ) ) ) ) 1 6 ; ) ) ) ) ) ) 8 ) 1 - ) ; = L E ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 85

86 K L E ) ) ) ) 5 ) ) 1 6 ) ) ) ) 1 ) ) 6 ; ) ) ) ) ) ) 8 ) 1 - ) ; = L E 5 O I O ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 8 A JK I F A HK I JK K - 8 ) - 7 = I A A JK J E K I A A Kysymys jakaa suomalaisia melko voimakkaasti sekä väestöryhmien välillä että niiden sisällä. Suomen velvollisuuksia korostavat ennen muuta kokoomusta ja vihreitä äänestävät, ne torjuisivat puolestaan perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien kannattajat. Useimpien muiden puolueiden kannattajien mielipiteet jakautuvat siten, ettei niistä välity selvää mielipidesuuntaa. Unelma omasta rauhasta Kriisinhallintaan kriittisesti suhtautuvat huomauttavat usein mielellään, että toisten ongelmiin sekaantumista tulisi välttää. Toista mieltä olevat taas perustavat argumenttinsa sille, että tosiasiassa ongelmiin sekaantumista on vaikea välttää. Suomi ja suomalaiset ovat kytkettyjä muuhun maailmaan lukemattomin säikein, jotka liittyvät talouden ja kaupan ohella myös arvoihin ja politiikkaan. Se, mitä maailmalla tapahtuu, vaikuttaa Joka toinen ajattelee, että väistämättä meihin. maamme pitäisi palata kohti kansallisempaa Olennainen kysymys kaiken tämän keskellä on taloutta se, miten suomalaiset näkevät maansa paikan maailmassa. Onko Suomi toimija, jonka kannattaa keskittyä omiin asioihinsa ja välttää puuttumista siihen, mitä muualla tapahtuu? Vai onko niin, että Suomen on oltava avoin ja aktiivinen myös maailmalla, jotta se voisi hoitaa omia asioitaan hyvin? Suuri osa suomalaisista toivoo, että maamme voisi jollakin tavalla kääntää kelloja taaksepäin tai edes hidastaa koko ajan kiihtyvän ja syvenevän kansainvälisen vuorovaikutuksen etenemistä. Joka toinen (49 ) ajattelee, että Suomi on mennyt liian pitkälle mukaan globalisaatioon ja että maamme pitäisi jatkossa palata kohti kansal- 86

87 K L E ; 6 11) ) ) / * ) 15 ) ) 6 1 ) ) ) ) ) ) 6 ) ) 5 ) 15-2 ) ) 6 ) ) ) ) ) 6 ; ) ) ) ) ) ) 8 ) 1 - ) ; = L E 6 = L E ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) lisempaa taloutta ja politiikkaa. Kolmannes (34) asiasta toista mieltä. (Kuvio 13.) Tulos on käytännössä sama kuin vuosi sitten. On epäselvää, miten Suomi voisi edes teoriassa ottaa askelia loitommalle kansainvälisen talouden ja politiikan melskeistä. Silti unelma jonkinlaisesta omasta rauhasta elää melko vahvana. Asia jakaa suomalaisia voimakkaasti niin iän, koulutustason kuin sosioekonomisen asemankin mukaan. Halua globalisaation jarruttamiseen löytyy laajalti etenkin ikääntyneiden, vähemmän koulutettujen sekä työja maanviljelijäväestön ja työttömien parista. Akateemisesti koulutetut, nuoret ja opiskelijat muodostavat toista mieltä olevien ydinjoukon. (Kuvio 14.) Poliittisella kentällä tapahtuu jako kahteen leiriin. Kansallista agendaa painottaisivat erityisesti perussuomalaisten, mutta myös keskustan, sosiaalidemokraattien ja kristillisdemokraattien kannattajat. Kansainvälisyyttä korostavat puolestaan kokoomusta, RKP:tä, vihreitä ja vasemmistoliittoa äänestävät. Toinen kansainvälisiin keskinäisriippuvuuksiin vetoava väittämä jakaa mielipiteitä huomattavasti vähemmän. Useampi kuin kaksi kolmesta (68 ) yhtyy ajatukseen siitä, että ilmastonmuutos on aikamme suurin ympäristöuhka, jonka torjumiseksi on nopeasti ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin kaikissa maissa. (Kuvio 15.) Voimakkainta ilmastohuoli on vihreitä tai vasemmistoliittoa äänestävien, opiskelijoiden, alle 25-vuotiaiden sekä naisten parissa. Laimeaa se ei ole missään väestöryhmässä, mutta tosiasia kuitenkin on, ettei sitoutuminen ilmastonmuutoksen torjuntaan ole toipunut sille erityisen voimakkaalle yksimielisyyden tasolle, jolta se putosi kuusi vuotta sitten. Tuolloin ilmastohuolesta suli yhdellä kertaa parikymmentä prosenttiyksikköä, ja asenteet vakiintuivat nykyiselle tasolle. 87

88 K L E ; 6 11) ) ) / * ) 15 ) ) 6 1 ) ) ) ) ) ) 6 ) ) 5 ) 15-2 ) ) 6 ) ) ) ) ) 5 ) ) ) 8 ) 1 - ) L A I J EA D A J = EI A J L K JJ= L K JJ= L K JJ= L K JJ= L K JJ= ; E L K JJ= - E= K K JK I J= K HI I E O D O J K K JK I ) = JJE K K J I F EI J J= I JK J E J ) = JJE H A = K K ) = JA A E A D J= L = I I = = I A = I I = ; A F EJ E ED A E ) A F EJ E ED A E 6 O JA E ; HEJJ = = JE D = H = = J= K I O HEJJ F EI A E = - A E A 6 O J 5 ) ) = L = 6 5, ) K I E = = - JA 5 K E 8 E 5 K E 1J 5 K E 2 D EI 5 K E ) A = I K = I J= = I K = I J= = I K = I J= = I K = I J= ; E = I K = I J= - 7 O JA E A A K JH= = E - 7 EA JA E A ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 88

89 K L E 1 ) ) 1 ) ; ) ) ) ; 0, ; ) ) ) ) 15 5 ) 6 ; ) ) ) ) ) ) 8 ) 1 - ) ; = L E 6 = L E 6 = L E 6 = L E 6 = L E 6 = L E 6 = L E 5 O I O 5 O I O ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 8 A JK I F A HK I JK K - 8 ) - 7 = I A A JK J E K I A A 89

90 EU ja euro säilyttäneet kansansuosionsa Eurooppaa viime aikoina koetelleet kriisit eivät ole muuttaneet suomalaisten perustuntoja EU-jäsenyyden suhteen. Jäsenyyden kannatus ja sen vastustus ovat vaihdelleet maltillisesti viime vuosina. Tällä haavaa EU-jäsenyyden suosio on vähintään jäsenyyskantojen pitkän aikavälin keskiarvon tasolla. Suurin vastaajaryhmä (42 ) suhtautuu maamme EUjäsenyyteen myönteisesti ja kaksi hieman pienempää ryhmää neutraalisti (29 ) ja kielteisesti (27 ). (Kuvio 16.) Tulos on käytännössä sama kuin vuosi sitten. Kriittinen suhtautuminen on kasvanut muutaman prosenttiyksikön, mutta samalla myönteisen suhtautumisen laskusuunnassa ollut trendi näyttäisi nyt pysähtyneen. K L E ) ; ; 15 1 ) ) ; ; ; ) ) ) ) = L E 6 = L E 6 = L E 6 = L E 6 = L E 6 = L E 5 O I O 5 O I O 5 O I O 5 O I O 5 O I O 5 O I O 5 O I O 5 O I O 5 O I O 5 O I O 5 O I O 5 O I O ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 8 K I EA = JK I A JF A HK I JK L = J- 8 ) - 7 = I A A JK J E K I A A 90

91 EU-kantojen väestöryhmittäinen jakauma on pysynyt pitkälti samanlaisena vuodesta toiseen. Koulutettu, sosioekonomisesti paremmassa asemassa oleva ruuhka-suomen asukas on tyypillinen EU-jäsenyyden kannattaja. Perussuomalaisia äänestävät, kristillisdemokraattien kannattajat ja maanviljelijät ovat puolestaan kielteisesti suhtautuvien kärkijoukot. EU:ta koskevien asenteiden pysyvyyttä voidaan testata myös kysymällä, miten suomalaiset äänestäisivät, jos kansanäänestys EU-jäsenyydestä järjestettäisiin uudelleen. Kysymys on sikäli hypoteettinen, ettei EU-jäsenyyden uudelleenarviointi ole yhdenkään eduskuntapuolueen asialistalla. Kiinnostavan aiheesta tekee kuitenkin sen ajankohtaisuus joissakin EU-maissa, kaikkein vahvimmin Isossa-Britanniassa, joka voi ajautua uuteen kansanäänestykseen kevään parlamenttivaalien jälkeen. Kotona Suomessa uusi äänestys ei kuitenkaan toisi muassaan mitään uutta, pikemmin päinvastoin. Saatu tulos olisi hyvin lähellä vuoden 1994 kansanäänestyksen tulosta (kuvio 17). Jäsenyyden puolesta äänestäisi hieman alle puolet (47 ) kansasta, kolmanneksen (34 ) äänestäessä vastaan. Viidennes (19 ) jäisi vaille kantaa. Koska vain annetut äänet lasketaan, olisi lopputulos käytännössä entinen: 58 prosenttia puolesta, 42 prosenttia vastaan. Kantojen jähmeys on sikäli mielenkiintoinen ilmiö, että äänestäjien joukko on ehtinyt muuttua kahdessakymmenessä vuodessa perin pohjin. Tästä huolimatta mutta vastausten jakauma säilyy entisellään. K L E 5 ) 5 ) ; ; ;, ; ; ;, ) 8 ) ) 5 6 ) ) ) ) ) 8 ) 5 6 ) ) 6 = L E 6 = L E 6 = L E 6 = L E ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) 8 A JK I F A HK I JK K - 8 ) - 7 = I A A JK J E K I A A 91

92 Euro sopii Suomelle Eurooppaa jo viisi vuotta otteessaan pitänyt eurokriisi näytti viime vuonna jo osoittavan tasoittumisen merkkejä. Vaikeuksissa olevat maat irrottivat yksi toisensa jälkeen tehohoidon letkut ja palasivat lainamarkkinoille. Huomio ehti jo kääntyä eurokriisin hoidosta kasvukriisin lääkitsemiseen. Ne, jotka ehtivät jo ilakoida eurokriisin päättyvän, nuolaisivat kuitenkin liian aikaisin. Eurokriisi palasi ja keskustelu kiihtyi uudelleen vuodenvaihteessa, kun Kreikassa parlamenttivaalit lähestyivät. Alettiin puhua siitä, mitä tehdään, jos ja kun Kreikan uusi hallitus ei halua noudattaa maalle sen saamien lainojen ehtona määrättyä talouden hevoskuuria. Alettiin selvittää, voidaanko Kreikan lainojen ehdot repiä auki tai konsanaan unohtaa. Alettiin pohdia, mitä tapahtuu, jos kaikki tähän mennessä EU:n ja sen kriisimaiden välillä sovittu ei enää pädekään. K L E ) ) 0 ) ; ) 10, ) 4 ) 5 6 ) ; ) ) ) ) = L E 6 = L E 6 = L E 6 = L E 6 = L E 6 = L E 5 O I O 5 O I O 5 O I O 5 O I O 5 O I O 5 O I O 5 O I O ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) O I O O I K J K K JJK K JI A K H= = = E = = - A L K JJ= O I O O I K K K E I EED A A JJ = H = HL = JJEE HL = J= = A K H = L A = K I I = 8 K I EA = JK I A JF A HK I JK L = J- 8 ) - 7 = I A A JK J E K I A A 92

93 Tämä ei kuitenkaan juurikaan näy muutoksena suomalaisten suhtautumisessa euroon. Hieman alle joka toinen (47 ) suhtautuu euroon myönteisesti, neljännes (25 ) neutraalisti ja toinen neljännes (26 ) kielteisesti. (Kuvio 18.) Luvut ovat osapuilleen samat kuin neljä vuotta sitten, ennen viime eduskuntavaaleja. Vastausten väestöryhmittäiset suhtautumiserot noudattavat hyvin pitkälti samaa logiikkaa kuin suhtautumiserot EU-jäsenyyteen. Euro on siis hieman suositumpi kuin EU-jäsenyys, eikä sitä siis pidetä minään erityisenä riippakivenä Suomelle. Mutta miksi näin on? Yksi selitys voisi olla yksinkertaisesti se, että suurin vastaajaryhmä katsoo euron ja EMU-jäsenyyden hyödyttävän Suomea. Näin ajattelee neljä kymmenestä (38 ) (kuvio 19). Seitsemäsosa (14 ) arvelee, ettei yhteisvaluutasta ole hyötyä muttei toisaalta haittaakaan. Kolmannes (32 ) katsoo, että euro on meille tässä taloustilanteessa haitaksi. Euron nykyisessä taloustilanteessa taakaksi kokevien joukko on hieman pienentynyt viime mittauksesta. Tämä voi heijastella viimeaikaisia ilmiöitä, kuten eurokriisin lientymistä ja euron devalvoitumista tai euroon perinteisesti liitettyjä myönteisiä puolia, kuten vakaata hintatasoa ja alhaisia korkoja. K L E ) ) ; ;, ; 6 ; 8 ) 10 ) 16 6 ) ) ; ; ) ) ) 0 ; 6 ; - 10 ; 6 ; ) 16 6 ) ) ) ) 0 ) 16 6 ) ) 6 = L E 6 = L E 6 = L E 6 = L E 6 = L E 6 = L E ) HL = = I A A JK J E K I - 8 ) O I O O I K J I EJJ= E K K JJK K J 8 K = K J = E O O EI A J= K I HEEI E EI I = 8 A JK I F A HK I JK K - 8 ) - 7 = I A A JK J E K I A A 93

94 94

95 Liite 1: Taustatietoja tutkimuksesta Raportin tulokset perustuvat henkilön antamiin vastauksiin. Tiedot on kerätty tammikuuta Vastaajat edustavat koko maan vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internet-paneelilla. Tutkimuksen kohderyhmä muodostettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelista satunnaisotannalla vuotiasta Suomessa (pl. Ahvenanmaa) asuvaa väestöä edustavaksi vastaajien iän, sukupuolen, asuinläänin, koulutuksen ja ammatin/aseman mukaan. Tutkimuskutsut lähetettiin kohderyhmälle sähköpostitse ja vastaaminen tapahtui Taloustutkimuksen suojatussa tutkimusympäristössä. Tiedonkeruun aikana lähettiin kaksi muistutusviestiä vastaamatta jättäneille ja vastaamisen keskeyttäneille. Lisäksi alkuperäisestä kohderyhmästä saatua vastaajajoukkoa täydennettiin ja sen rakennetta oikaistiin lähettämällä 16. tammikuuta kutsut paneelista poimitulle lisäkohderyhmälle. Tutkimuksen kokonaisvastausprosentiksi muodostui 23. Tutkimusaineisto painotettiin Taloustutkimuksen toimesta edustamaan vuotiasta väestöä vastaajan iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin/aseman, toimialan sekä puoluekannatuksen (miten äänestäisi eduskuntavaaleissa) mukaan. Aineiston tilastollisen jatkoanalyysin on suorittanut EVAn aiempien tutkimusten tapaan Yhdyskuntatutkimus Oy, joka on vastannut myös tulosgrafiikasta. Tulosten luottamusväli eli virhemarginaali on koko aineiston tasolla jakauman muodosta (saadun prosenttiluvun suuruudesta) riippuen 2 3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Osaryhmittäisissä tuloksissa marginaali on suurempi, ja se riippuu ryhmäkoosta. Esimerkiksi noin sadan hengen osaryhmässä luottamusväli on 3 10 prosenttiyksikköä. Raportin prosenttilukuja tulkittaessa on tärkeää huomata myös, että vastausvaihtoehtojen osuudet esitetään kokonaisluvuiksi pyöristettyinä. Niiden yhteenlasku tuottaa joissakin tapauksissa erilaisen tuloksen kuin pyöristämättömistä luvuista laskien. Jos esimerkiksi viisiportaisella väittämäasteikolla täysin samaa mieltä olevia on 10,2 prosenttia (pyöristettynä 10) ja jokseenkin samaa mieltä olevia 10,4 prosenttia (10), on eriasteisesti samaa mieltä olevia yhteensä joko 20 prosenttia tai 21 prosenttia, laskutavasta riippuen (10+10=20 tai 10,2+10,4 = 20,6 eli 21). Koko vastausjakauman summa ei siis kaikissa tapauksissa ole 100 prosenttia, vaan vaihtelee välillä prosenttia. EVAn tutkimussarjojen tiedonkeruussa siirryttiin vuonna 2012 internetpaneelin hyödyntämiseen, kun aiemmin tiedonkeruu tehtiin postitse. Internetpaneeliaineistot ja aiemmat postikyselyaineistot on todettu pitkälti vertailukelpoisiksi. Tiedonkeruumenetelmän lisäksi erona postikyselynä tehtyihin tutkimuksiin on tutkimuksen yksikielisyys, sillä in- 95

96 ternetpaneelikeruussa on käytetty ainoastaan suomenkielistä kyselylomaketta. Aiempien vuosien tapaan EVAn Arvo- ja asennetutkimuksen vuoden 2015 aineisto luovutetaan Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon (FSD, Tampereen yliopisto). Tietoarkisto luovuttaa aineistoja edelleen tieteelliseen tutkimus- ja opetuskäyttöön. FSDn käyttötilastojen perusteella EVAn aineistot ovat kuuluneet jo pitkään arkiston kysytyimpiin aineistoihin. Niitä on hyödynnetään lukuisissa akateemisissa tutkimushankkeissa eri korkeakouluissa Suomessa ja ulkomailla. 96

97 Liite 2: Kysymyslomake vastausjakaumineen Kysymykset ja vastausten suorat jakaumat Arvo ja asennetutkimus 2015 / EVA Kysymystekstit on purettu tiedonkeruussa käytetystä sähköisestä lomakesivustosta (Ohjelmoitu lomake T13694, Taloustutkimus Oy). Sisältö on taitettu graafisesti tiiviimpään, kirjallisen kyselylomakkeen kaltaiseen muotoon. Vastausvaihtoehtojen numeeristen koodien tilalle on merkitty niiden saamat prosenttiosuudet. 1. Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Mikään puolue ei aja juuri minulle tärkeitä asioita Suomi on mennyt liian pitkälle mukaan globalisaatioon, jatkossa maamme pitäisi palata kohti kansallisempaa taloutta ja politiikkaa Maamme väestön ikääntyminen ja uhkaava vähentyminen edellyttävät ulkomaalaisten Suomeen muuton helpottamista Ilmastonmuutos on aikamme suurin ympäristöuhka, jonka torjumiseksi on nopeasti ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin kaikissa maissa Ihmistyön korvaaminen koneilla ja automaatiolla johtaa pysyvään suurtyöttömyyteen Mikäli maassamme suhtauduttaisiin myönteisemmin yrittämiseen, siitä hyötyisi koko yhteiskunta Poliitikkojen ja puolueiden tulisi kertoa kansalle paljon nykyistä selkeämmin, millaista politiikkaa he harjoittaisivat tultuaan valituksi Olisin valmis tinkimään palkastani, mikäli työaikaa lyhennettäisiin ja saisin enemmän vapaa-aikaa Ihmisten hyvinvoinnin jatkuminen voi perustua vain taloudelliseen kasvuun Työntekijöiden ja työnantajien edut ovat Suomessa nykyään pitkälti yhteneväiset Maamme nopeasti kasvanut valtionvelka on pakko saada pikaisesti kuriin riippumatta siitä millaisia etujen etujen ja hyvinvoinnin leikkauksia siitä kansalaisille seuraa Korkea tulovero vähentää työhalujani Suomen kannattaisi hoitaa Venäjä-suhteitaan enenevästi EUn kautta eikä kahdenvälisesti Tuloerot väestöryhmien välillä ovat kasvaneet maassamme liian suuriksi On todennäköistä että lähitulevaisuudessa joudun rakennemuutoksen vuoksi opettelemaan uuden ammatin Maamme kaipaa vahvoja johtajia, jotka kykenevät palauttamaan yhteiskuntaamme kurin ja järjestyksen sekä oikeiden arvojen kunnioituksen Etujärjestöillä on maassamme aivan liian paljon vaikutusvaltaa poliittisessa päätöksenteossa On samantekevää mitkä puolueet istuvat kevään eduskuntavaalien jälkeisessä hallituksessa, asiat/harjoitettava politiikka ei siitä muutu Suomen pitäisi osallistua nykyistä voimakkaammin kansainväliseen verokilpailuun ja alentaa niin palkka-, yritys- kuin pääomaverotustaankin tuntuvasti Olisi hyvä, jos Suomen puoluekenttä kehittyisi kohti kaksipuoluejärjestelmää (kahden johtavan puolueen järjestelmää, esim. porvaripuolue ja vasemmistopuolue) On oikein, että Suomeen houkutellut ulkomaalaiset huippuosaajat maksavat pienempää tuloveroa kuin tavalliset suomalaiset Jos veroja alennettaisiin, olisin valmis luopumaan joistakin valtiolta ja kunnilta saamistani palveluista

98 (jatkuu...) Maksaisin henkilökohtaisesti mielelläni nykyistä enemmän veroja Verotuksen jatkuvan kiristämisen sijaan julkisen talouden toimintaa pitäisi tehostaa Yrittäjänä toimimiseen liittyy Suomessa niin suuria maksuja ja riskejä, että vain hullu ryhtyy turvallisen palkkatyön sijasta yrittäjäksi Julkisessa perusterveydenhuollossa pitäisi siirtyä valinnanvapausmalliin, jossa kansalaiset voivat valita hoitopaikkansa vapaasti kunnallisista terveyskeskuksista tai yksityisistä lääkäriasemista Veronalennukset olisivat epäsolidaarisia nykyisessä taloustilanteessa, koska niistä hyötyisivät pääasiassa keski- ja hyvätuloiset Ellei ammattiyhdistysliikkeen organisaatiota ja toimintaa rakenneta kokonaan uudelle pohjalle, se ei kykene enää tulevaisuudessa ajamaan jäsentensä etuja Olisin valmis ottamaan vastaan mitä tahansa työtä, jos vaihtoehtona olisi työttömyys Vaikka verotus Suomessa kiristyisikin hieman nykytasoltaan, se ei aiheuttaisi merkittävää haittaa taloudelle ja investoinneille Viimeaikaiset tapahtumat Lähi-idässä (mm. ISIS) ovat lisänneet terrorismin uhkaa Suomessakin Vaikka Venäjällä on omat ongelmansa, suomalaisilla ei ole nykyisin mitään syytä suhtautua suureen naapuriinsa kielteisesti Suomella on velvollisuus osallistua kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin eri puolilla maailmaa Olen kiinnostunut politiikasta ja seuraan sitä aktiivisesti Olennaista julkisissa palveluissa ei ole se, kuka ne tuottaa, vaan se että ne ovat kaikkien saatavilla Olen kiinnittynyt omaan asuinseutuuni niin, etten edes työtä saadakseni muuttaisi mihinkään muualle Kasvanut Venäjän uhka on jo johtanut maassamme lisääntyneeseen suomettumiseen On hyvä asia, että Suomessa porvarilliset puolueet ja vasemmistopuolueet mahtuvat istumaan samassa hallituksessa On oikein, että huippuosaajille maksetaan työstään selvästi parempaa palkkaa, vaikka se kasvattaisikin tuloeroja Perustulo tai ns. kansalaispalkka on huono ajatus, sillä ilmainen raha vie ihmisiltä työhalut Suomen tulisi liittyä NATOon Ukrainan kriisi ja Venäjän lisääntyneet sotilaalliset toimet ovat muuttaneet suhtautumistani maamme mahdolliseen Nato-jäsenyyteen aiempaa myönteisemmäksi Verotusta pitäisi alentaa, etteivät osaajat ja omistajat muuttaisi pois Suomesta Tulevaisuudessa maamme eläkejärjestelmät romahtavat eikä edes jo ansaittuja eläkkeitä kyetä maksamaan Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Vaikea sanoa Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä

99 2. Kevään eduskuntavaalien jälkeen maahamme muodostetaan uusi hallitus. Miten seuraavien asioiden tulisi mielestänne painottua tulevan hallituksen toiminnassa verrattuna maassamme viime vuosina harjoitettuun politiikkaan? Tulisi painottua nykyistä... Paljon enemmän Hieman enemmän Kuten nykyisin Hieman vähemmän Paljon vähemmän En osaa sanoa Työllisyyden parantaminen, työttömyyden vähentäminen Valtion velkaantumisen pysäyttäminen Verotuksen alentaminen Sosiaalietuuksien tason korottaminen Maamme NATO-jäsenyyden edistäminen Valinnanvapauden lisääminen terveydenhuollossa Koulutuksen rahoituksen lisääminen Ympäristösuojelusäädösten tiukentaminen Työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen Kasvukeskusten ongelmien helpottaminen Maaseudun ja syrjä-alueiden ongelmien helpottaminen Rikollisuuden torjunta Maahanmuuton edistäminen Markkinaehtoisuuden ja kilpailun edistäminen EU-asiat, aktiivisuus unionin kehittämisessä Ulkosuhteiden hoito, aktiivisuus ulkopolitiikassa Kehitysyhteistyö, kehitysmaiden auttaminen Talouskasvun kiihdyttäminen Julkisten menojen leikkaaminen Suomen seuraava pääministeri tulee näillä näkymin olemaan Antti Rinne, Juha Sipilä, Timo Soini tai Alexander Stubb. Kuinka hyvin seuraavat kuvaukset tai ominaisuudet sopivat mielestänne kuvaamaan kutakin heistä? a) ANTTI RINNE Erittäin hyvin Melko hyvin Melko Erittäin En osaa huonosti huonosti sanoa Talouden osaaja, uusien työpaikkojen ja kasvun luoja Kansan eheyttäjä ja sovun rakentaja Isänmaallinen, ajaa aina Suomen etua Luotettava johtaja, ei horju vaikeissakaan tilanteissa Ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahva osaaja Eri etupiireistä ja klikeistä riippumaton Edustava kansainvälistenkin mittojen mukaan Ymmärtää tavallisen suomalaisen arkea Oikeudenmukainen, näkee asioiden eri puolet Puolustaa yhteiskunnan heikkoja ja sorrettuja b) JUHA SIPILÄ Erittäin hyvin Melko Melko Erittäin En osaa hyvin huonosti huonosti sanoa Talouden osaaja, uusien työpaikkojen ja kasvun luoja Kansan eheyttäjä ja sovun rakentaja Isänmaallinen, ajaa aina Suomen etua Luotettava johtaja, ei horju vaikeissakaan tilanteissa Ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahva osaaja Eri etupiireistä ja klikeistä riippumaton Edustava kansainvälistenkin mittojen mukaan Ymmärtää tavallisen suomalaisen arkea Oikeudenmukainen, näkee asioiden eri puolet Puolustaa yhteiskunnan heikkoja ja sorrettuja (jatkuu...) 99

100 (jatkuu...) c) TIMO SOINI Erittäin hyvin Melko hyvin Melko Erittäin En osaa huonosti huonosti sanoa Talouden osaaja, uusien työpaikkojen ja kasvun luoja Kansan eheyttäjä ja sovun rakentaja Isänmaallinen, ajaa aina Suomen etua Luotettava johtaja, ei horju vaikeissakaan tilanteissa Ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahva osaaja Eri etupiireistä ja klikeistä riippumaton Edustava kansainvälistenkin mittojen mukaan Ymmärtää tavallisen suomalaisen arkea Oikeudenmukainen, näkee asioiden eri puolet Puolustaa yhteiskunnan heikkoja ja sorrettuja d) ALEXANDER STUBB Erittäin hyvin Melko hyvin Melko Erittäin En osaa huonosti huonosti sanoa Talouden osaaja, uusien työpaikkojen ja kasvun luoja Kansan eheyttäjä ja sovun rakentaja Isänmaallinen, ajaa aina Suomen etua Luotettava johtaja, ei horju vaikeissakaan tilanteissa Ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahva osaaja Eri etupiireistä ja klikeistä riippumaton Edustava kansainvälistenkin mittojen mukaan Ymmärtää tavallisen suomalaisen arkea Oikeudenmukainen, näkee asioiden eri puolet Puolustaa yhteiskunnan heikkoja ja sorrettuja Suomen on viime aikoina sanottu kärsivän heikosta päätöksentekokyvystä. Missä määrin tämä niin sanottu johtajuusvaje nähdäksenne johtuu seuraavista tekijöistä? Hyvin paljon Melko paljon Vaikea sanoa Melko vähän Ei lainkaan Päättäjät ovat liian kokemattomia Poliitikot tavoittelevat liiaksi omaa etuaan Suomen puoluekenttä on liian hajanainen Poliitikot pelkäävät gallupeja, kansan tuomiota Päätöksentekijät ovat vieraantuneet suomalaisten arjesta Poliitikot pelkäävät median reaktioita ja kielteistä julkisuutta Päätöksenteosta liian suuri osa on siirtynyt EUhun Pääministerin asema on liian heikko Poliitikot hakevat populistisia pikavoittoja Byrokratian asema on liian vahva Kysymys verotuksesta ja sen muutostarpeista tulee olemaan yksi kevään eduskuntavaalien keskustelunaiheista. Miten seuraavat veropoliittiset väitteet ja uudistusehdotukset vastaavat Teidän henkilökohtaista mielipidettänne? Samaa Vaikea Eri mieltä sanoa mieltä Verotus Suomessa on kaiken kaikkiaan liian ankaraa Suurituloisten kireämpi palkkaverotus (veroprogressio) on nykyisin oikeudenmukaista Verotuksen kautta tasataan liian paljon väestöryhmien välisiä toimeentuloeroja Verotuksen painopistettä tulisi siirtää työn verottamisesta kuluttamisen verottamiseen Veronalennukset lisäisivät verotuloja, kun taloudellinen toimeliaisuus kasvaisi Verotusta ei tule alentaa, jos se johtaa sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden heikkenemiseen Koen oman verotukseni epäoikeudenmukaisen korkeaksi

101 6. Entä muuttaisitteko nykyistä verojärjestelmäämme jollakin tavoin seuraavien veromuotojen osalta? Tuntuvasti korottaa Hieman korottaa Veroa tulisi... Pitää nykyisellään Hieman alentaa Tuntuvasti alentaa En osaa sanoa Ansiotulojen (työ- ja eläketulojen) verotus Yhteisöverotus (yritysten tulovero) Pääomatulojen verotus Perintö- ja lahjaverotus Kiinteistöverotus Energia- ja polttoaineverotus Alkoholiverotus Kulutuksen verotus yleensä (yleinen arvolisäverokanta) Ruuan arvonlisäverotus Kokonaisveroaste eli kerättävät verot kokonaisuudessaan Kuinka todennäköisenä Te pidätte seuraavien työtä ja työelämää koskevien kehitysilmiöiden etenemistä maassamme lähivuosien aikana? Hyvin Melko Vaikea todentoden- Ei kovin Epä- todennäköistnäköistä sanoa näköistä todennäköistä Työehdoista aletaan sopia paikallisesti/yrityskohtaisesti Keikka- ja projektiluonteiset työsuhteet yleistyvät Yrittäjyydestä tulee yhä useamman vaihtoehto palkkatyölle Ihmiset oppivat hyväksymään epävarmuuden työn jatkuvuudesta Mahdollisuudet valita omat työtehtävät kasvavat Ikääntyneet jatkavat työelämässä merkittävästi nykyistä pidempään Hyvinvointivaltion rahoituksen on sanottu edellyttävän, että Suomessa on jatkossa tehtävä nykyistä enemmän työtä. Jos oletetaan tämän olevan totta, kuinka hyvinä tai huonoina pidätte seuraavia keinoja kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi? Erittäin hyvä keino Melko hyvä keino Melko huono keino Erittäin huono keino Viikoittaisen työajan pidentäminen Varhais- tai työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyn rajoittaminen Vanhuuseläkeiän nostaminen työurien pidentämiseksi Nuorten opintojen vauhdittaminen, työurien pidentäminen alkupäästä Uusien taloudellisten kannustimien tarjoaminen työuriaan jatkaville iäkkäille Vuosittaisen työajan pidentäminen lomia lyhentämällä Työikäisen väestön lisääminen maahanmuuttoa edistämällä Työttömyyskorvausten saannin ehtojen tiukentaminen En osaa sanoa 101

102 9. Kysymys Venäjästä, sen luonteesta ja merkityksestä maallemme on aina jakanut suomalaisten mielipiteitä. Miten seuraavat väitteet ja luonnehdinnat vastaavat sitä kuvaa, joka Teillä on nykyisestä Venäjästä? Erittäin hyvin Vastaa omaa näkemystä Venäjästä... Melko hyvin Vaikea sanoa Melko huonosti Ei lainkaan Hyvä naapuri ja yhteistyökumppani Merkittävä sotilaallinen uhka Kehittyvä demokratia Keskusjohtoinen diktatuuri Epävakaa ja arvaamaton Tärkeä kauppakumppani Epäluotettava sopimuskumppani Kansalaiset ihmisinä miellyttäviä Nopeasti kehittyvä ja vaurastuva Eriarvoinen, suuret tulo- ja hyvinvointierot Osa eurooppalaista kulttuuripiiriä a. Miten Te suhtaudutte nykyisin maamme EUjäsenyyteen? 10b. Entä siihen, että rahayksikkömme vaihdettiin markasta euroksi? 15 Erittäin myönteisesti 27 Melko myönteisesti 29 Neutraalisti 19 Melko kielteisesti 08 Erittäin kielteisesti 02 En osaa sanoa 24 Erittäin myönteisesti 22 Melko myönteisesti 25 Neutraalisti 16 Melko kielteisesti 10 Erittäin kielteisesti 02 En osaa sanoa 10c. Onko eurosta ja EMU-jäsenyydestä hyötyä vai 10d. haittaa Suomelle nykyisessä taloustilanteessa? 10 Paljon hyötyä 28 Jonkin verran hyötyä 14 Ei hyötyä eikä haittaa 21 Jonkin verran haittaa 12 Paljon haittaa 16 En osaa sanoa Jos kansanäänestys Suomen EU-jäsenyydestä järjestettäisiin nyt, äänestäisittekö jäsenyyden puolesta vai sitä vastaan? 47 Puolesta 19 En osaa sanoa 34 Vastaan 102

103 TAUSTATIEDOT AINEISTON TILASTOLLISTA RYHMITTELYÄ VARTEN Sukupuoli 1 Mies 2 Nainen Ikäryhmä vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 6 Yli 65 vuotta Asuinkunnan koko 1 Alle asukasta asukasta asukasta asukasta 5 Yli asukasta Millainen peruskoulutus Teillä on? 1 Kansakoulu 2 Keski- tai peruskoulu 3 Ylioppilastutkinto Maakunta, jonka alueella asutte 1 Uusimaa 2 Varsinais-Suomi 4 Satakunta 5 Häme 6 Pirkanmaa 7 Päijät-Häme 8 Kymenlaakso 9 Etelä-Karjala 10 Etelä-Savo 11 Pohjois-Savo 12 Pohjois-Karjala 13 Keski-Suomi 14 Etelä-Pohjanmaa 15 Pohjanmaa (Vaasan r.) 16 Keski-Pohjanmaa 17 Pohjois-Pohjanmaa 18 Kainuu 19 Lappi Millainen ammatillinen koulutus Teillä on? 1 Ei ammatillista koulutusta 2 Ammattikurssi, muu lyhyt ammattikoulutus 3 Ammattikoulu, ammatillinen perustutkinto 4 Opistotasoinen ammattikoulutus 5 Ammattikorkeakoulututkinto 6 Yliopisto- tai korkeakoulututkinto Jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt, minkä puolueen ehdokasta äänestäisitte? 1 KOK 2 SDP 3 Perussuomalaiset 4 KESK 5 Vasemmistoliitto 6 Vihreät 7 RKP 8 KD 9 Jokin muu puolue tai ryhmittymä 10 En äänestäisi lainkaan 11 En osaa sanoa 12 En halua sanoa Ammattiryhmä, johon katsotte tällä hetkellä kuuluvanne 1 Johtavassa asemassa toisen palv. 2 Ylempi toimihenkilö 3 Alempi toimihenkilö 4 Työntekijä 5 Yrittäjä tai yksityinen ammatinharj. 6 Maatalousyrittäjä 7 Opiskelija 8 Eläkeläinen 9 Kotiäiti/koti-isä 10 Työtön 11 Muu Toimiala, jolla työskentelette tai viimeksi työskentelitte? Kuulutteko johonkin ammatilliseen keskusjärjestöön? 1 En kuulu 2 Kyllä kuulun Mihin ammatilliseen keskusjärjestöön kuulutte? (voi jättää tyhjäksi) 1 SAK 2 STTK 3 Akava 4 MTK 1 Maa- ja metsätalous 2 Teollisuus ja rakennustoiminta 3 Yksityiset palvelut 4 Julkiset palvelut 5 En ole ollut mukana työelämässä Mihin yhteiskuntaluokkaan katsotte lähinnä kuuluvanne? 1 Työväenluokkaan 2 Alempaan keskiluokkaan 3 Keskiluokkaan 4 Ylempään keskiluokkaan 5 Yläluokkaan 6 En katso kuuluvani mihinkään luokkaan 103

104 Arvopankki Kaikki EVAn Arvo- ja asennetutkimusten tulokset löytyvät Arvopankista osoitteesta EVA on kartoittanut suomalaisten asenteita säännöllisesti vuodesta Kyselytutkimuksista on kertynyt ainutlaatuisen laaja ja vertailukelpoinen aineisto yhteiskunnallisesta arvo- ja asenneilmastosta ja sen muutoksista. Nämä tutkimukset ovat vakiinnuttaneet asemansa suomalaisten mielipiteiden peilinä. EVAn Arvo- ja asennetutkimuksissa on selvitetty suomalaisten suhtautumista muun muassa politiikkaan ja demokratiaan, hyvinvointiin, markkinatalouteen, yrittäjyyteen, ympäristönsuojeluun ja työelämän kysymyksiin. Kansallisten teemojen ohella tutkimukset ulottuvat myös lukuisiin kansanvälisiin aiheisiin Euroopan unionista globalisaatioon sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Kaikki tutkimustulokset ovat julkisia ja hyödynnettävissä maksutta. Arvopankissa tuloksia voi hakea tekstihaulla ja kohdentaa muiden muassa vastaajien iän, sukupuolen, asuinpaikan ja poliittisen taustan mukaan. 104