Hyvällä kunnossapidolla tyytyväiset tienkäyttäjät

Transkriptio

1 Hyvällä kunnossapidolla tyytyväiset tienkäyttäjät Kunnossapidon näkökulmat Taloudellisuus Ympäristö Tienkäyttäjien tarpeet Turvallisuus 1

2 Yleisiä lähtökohtia Yksityistien tienpito on tieosakkaiden vastuulla. Tienpito on hoidettava yhteiseen lukuun. Yksityistien kunnossapito koostuu tien hoidosta ja tien kunnostuksesta. Yksityistien kunnossapidolle ei ole suoranaisia lakisääteisiä laatuvaatimuksia. Tieosakkaat päättävät itse tien kunnossapitotasosta. Tieosakkaat ovat yhteisesti vastuussa tienpidosta tai sen laiminlyönnistä aiheutuneista vahingoista Huonot näkemät liittymissä ja tasoristeyksissä ovat pahimmat puutteet liikenneturvallisuuden kannalta. Kelirikko- ym. rajoitukset koskevat myös tieosakkaita. Pitkäjänteinen kunnossapito Laadun hallinta Soratien poikkileikkausmuoto Soratien kuivatus Kulutuskerrosmateriaali Hyvin toteutettu pitkäjänteinen kunnossapito Huonosti toteutetussa kunnossapidossa Turvaa päivittäisen liikennöitävyyden Soratien kunto voi vaihdella suurestikin Turvaa tien kunnon säilymisen Toimenpiteiden määrä voi kasvaa Säästää toimenpiteiden määrää Kunnossapidon taloudellisuus kärsii Taloudellisesti kannattavaa Soratien kuntoon vaikuttaa oleellisesti myös kunnossapitoon käytettävissä oleva rahoitus. 2

3 Suunnittelu ja toteuttaminen Kunnossapidon talousarvion laatiminen Tien kunnon ja kunnossapitotarpeen arviointi Tiedossa olevien puutteiden ja vaurioiden kunnostus- ja korjaamistöiden suunnittelu Työmäärien ja kustannusten arviointi Rahoituksen suunnittelu Kunnossapitotöiden toteuttaminen Hankinnat, urakoiden teettäminen, kilpailuttaminen, sopimukset Yhteistyö muiden yksityisteiden kanssa Tieosakkaiden oman työn suunnittelu, talkoot Kunnossapidon vuosikierto 3

4 Tien sivukaltevuuden ja kuivatuksen yleisimmät virheet ja niiden vaikutukset Pintakelirikon ehkäiseminen Pintakelirikkoa ehkäiseviä toimenpiteitä ovat Syksyn ja alkutalven sadevesien poisjohtamisesta huolehtiminen Lumi- ja jääpolanteen pitäminen ohuena talvikauden aikana Sulamisvesien pääsyn esto tien pinnalle Kuivatuksen toiminnan varmistaminen Kelirikko- ja painorajoitusmerkkien asettaminen 4

5 Ojien ja rumpujen syys- ja talvihoito Rumpujen jäätymisriskin vähentäminen (eristäminen, patoaminen) Rumpujen jäätymishaittojen vähentäminen (tulvaputket, rumpujen merkitseminen) Rummunsulatus (höyrynkehittimet, sulatusputket) Tukkeutuneiden ojien avaaminen Paannejään poistaminen ojista ja tieltä Ojien kunnostus Ojat kunnostettava säännöllisesti, ojituskierto v Vettä padottavat kivet ja muut esteet poistettava Sivuojan pituuskaltevuus n. 0,4 % (aina vähintään 0,1 %) Sivuojan syvyys vähintään 40 cm ajoradan pinnasta, routivalla maalla cm päällysrakenteen alapintaa syvemmällä, routimattomalla maalla riittää 15 cm Sisäluiskan kaltevuus 1:2 Laskuojan tavoitekaltevuus 0,4 %, laskuojien toimivuudesta erityisesti huolehdittava 5

6 Sorateiden kuivatuksen parantamisella voi tien kuntoa nostaa merkittävästi 6

7 Kuivatus- ja kaivutöissä muistettava kaapelit Suosituksia Johtojen ja maakaapelien sijoittamisesta tiealueelle kirjallinen sopimus tienpitäjän kanssa Maakaapelit yleensä noin 0,7 m syvyyteen, rummut kierretään Pylväät riittävän kauas sivuojan ulkoreunasta (vähintään 1 m) Ilmajohtojen tienylitykset minimoidaan ja vapaa alikulkukorkeus pidetään riittävänä Kaivutöitä sisältävissä kunnostustöissä muistettava kaapelien sijaintitiedustelu Kysyvä ei kaapelia katko! Pölynsidonnan tarkoitus Ympäristölliset syyt Soratien kulutuskerros pysyy koossa Liikenneturvallisuus 7

8 Pölynsidonnan suorittaminen (yleisimmin kalsiumkloridi CaCl2) Keväällä muokkaushöyläyksen/tasauksen yhteydessä Keväällä pintasuolauksena Hyödynnetään kevätkosteutta Levitys tela-/lautassirottimella Tarvitaan 0,5-1,0 t/km Muotoonhöyläys ensin ( = tasaushöyläys) Suola irronneen materiaalin päälle Tarvittaessa kastelu vesiautolla Tiivistys kuorma-autolla Erillistä jyrää ei kannata käyttää Lisäpölynsidonta Tehdään tarvittaessa keskikesällä Käytetään joko hiutale-/liuossuolaa Tarvittaessa tasaushöyläys + kastelu Suolamäärä noin 1/4 keväisestä Soratien pinnan muotoilua tiehöylällä ennen pölynsidontaa Huom! Hyvällä kulutuskerrosmateriaalilla voidaan pölynsidonnan tarvetta vähentää Soratien pinnan muotoilua lanalla ennen pölynsidontaa (huom tappiterä Soratien pinnan muotoilua kuorma-auton alusterällä ennen pölynsidontaa 8

9 Soratien pinnan kastelua ennen pölynsidontaa (tehdään tarvittaessa) Kalsiumkloridin levitystä lautaslevittimellä Kalsiumkloridin levitystä telasirottimella 9

10 Pölynsidontaa traktorikalustolla Pölynsidontaa suolaliuoksella nykyään hyvin yleinen menetelmä) Kuoppaista tietä on ikävä ajaa 10

11 Soratien pinnan tasausta voidaan tehdä Usein ns. tappiterällä saa parhaimman lopputuloksen 11

12 Tasaus lanaamalla (1/4) Keväällä tienpinnan kuivumisen nopeuttaminen Keväällä muotoilun ja suolauksen jälkeen Pienten epätasaisuuksien ja kuoppien tasoittaminen kesällä ja syksyllä Syyssorastuksen jälkeen Viimeinen tasoituslanaus ennen tienpinnan jäätymistä Säädettävä moniteräinen tielana, auton tai traktorin alusterä Muokkaus lanalla (2/4) Lanan vetotraktorin moottoritehon tulee olla vähintään 110 kw ja painon vähintään kg, vetotapana neliveto. Rengaskuviossa palapintarenkaat antavat parhaan pidon. Lanojen painon tulee olla vähintään 3000 kg. Lanakaluston riittävän irrotuskyvyn takia lanan kiinnitys vetokoneeseen tulee olla vetokoukusta, jolloin lanassa voidaan käyttää avuksi vetokoneen painoa. Lanassa tulee olla ajon aikainen sivukaltevuuden säätö ja rungon pituussuuntainen säätö. Lanojen työlevyttä tulee voida lisätä ensimmäiseen terään liitettävällä lisäsiivellä, jotta reunapalle saadaan poistetuksi. 12

13 Muokkaus lanalla (3/4) Hydraulisen lanan säätö tehdään työn alussa. Etuterän leikkauskulma ja syvyys sekä lanan kallistus säädetään tien poikkileikkaukselle sopivaksi. Takimmaisen terän tehtävänä on tasoittaa ja sekoittaa etuterien irrottama materiaali. Takaterä ei saa purkaa irrotettua materiaalia enää kiviharalle. Sopiva ajonopeus lanan muokkaustyössä on 4-6 km/ h. Liian suuri nopeus aiheuttaa lanan pomppimisen eikä lanausjälki ole tasainen. Muokkaus lanalla (4/4) Lanakaluston hyvän sekoituskyvyn takia materiaalin siirtämistä karheelle tien keskelle kulutuskerroksen homogenisoinnin takia ei välttämättä tarvita. Traktorikalustolla ja lanalla hyvä lopputulos saadaan yleensä aikaan kahdella muokkauskerralla ajokaistaa kohden. Kuoppaisella tieosalla muokkauskertoja on vastaavasti enemmän. Pinnan lopullinen muotoilu lanalla tehdään ajokaistojen kohdalla ajaen. 13

14 Soratien kulutuskerroksen tiivistämistä Kulutuskerrosmateriaalin laatu Kulutuskerros on elävä päällyste, josta seuraa Materiaalin hupeneminen Raekoostumuksen muuttuminen Laatutason vaihtelu Pölynsidontatarpeen kasvaminen Väärin hoidetulla tavalla hoitokustannusten kasvaminen Mihin kiinnitettävä huomiota Hienoaineksen määrä # 0,063 Käyrän muoto Maksimiraekoko Aina mursketta 14

15 Soratien tavoiteltaviin ominaisuuksiin vaikuttavat kulutuskerrosmateriaalin ominaisuudet Huonoa työtäkin voi parsia Ennen murskeen 0-8 lisäystä Vääränlainen murske korjattu lisäämällä siihen 0-8 mm mursketta ja sekoittamalla se Murskeen 0-8 lisäyksen jälkeen 15

16 Soratien pyykkilautaa (nimismiehenkiharaa) Pyykkilautamaisella epätasaisuudella, tien pinnan aaltoutumisella tarkoitetaan säännöllistä aaltomaista epätasaisuutta, joka muodostuu aallonharjoista ja aallonpohjista. Tällaista epätasaisuutta syntyy, jos kulutuskerroksessa on jo alun perin liikaa hiekkaa. Liikaa hiekkaa jää kulutuskerrokseen jäljelle myös silloin, kun liikenne kuluttaa tien pintaa niin, että hienoainesta lentää pölynä pois ja karkeampi materiaali jää irtonaiseksi. Tien pinnan lievät epätasaisuudet aiheuttavat ajoneuvon pyörien joutumisen jousituksen takia aaltoliikkeeseen. Kun pyörien tien pintaan kohdistuvat dynaamiset voimat vaihtelevat, pyörät irrottavat pintamateriaalia aallon pohjista ja kasaavat sitä uudelleen aallonharjoiksi. Jyrkät mäet ja kaarteet ovat tyypillisimpiä pyykkilautamaisen epätasaisuuden muodostumisen kohtia. Rakeisuudeltaan vääränlainen murske Muutoin priimaa, mutta koko matkalla nimismiehenkiharaa ja raiteiden ulkopuolella paljon irtokiveä laakereina. 16

17 Sorastus Kulutuskerroksesta hävinneen materiaalin korvaaminen Kulutuskerroksen paksuuden tulisi olla vähintään 50 mm, mielellään mm Sorastus kannattaa tehdä 3-4 vuoden välein, jolloin tarvittava murskemäärä on keskimäärin t/km. Mursketta tai seulottua soraa Max raekoko yleensä 16 mm (murske) tai 20 mm (sora), metsäteillä joskus myös 31 mm Yleensä syksyllä, rakennetuilla teillä myös kevätmuokkauksen yhteydessä Yleisimmin kuorma-autolla Maakivien poisto Keväällä tien muotoilun yhteydessä, tai syksyllä ennen sorastusta Kaivinkoneella kaivamalla, räjäyttämällä Pienet kivet tiehöylällä, harauslaitteella tai traktorin kivikoukulla Maisemointi tiealueen ulkopuolelle maanomistajan suostumuksella Tarvittaessa kuljetus läjitysalueelle Täyttö tierakennetta mahdollisimman hyvin vastaavalla maa-aineksella Vältetään epätasaisesta routimisesta aiheutuvien kuoppien tai routakohoumien syntyminen 17

18 Niitto/vesakon raivaus Kaarteissa ja liittymissä raivataan näkemäalueet Sivuojat siivotaan Pitkä heinä niitetään Raivaus ja niitto luovat myös lumitilaa Paras ajankohta keskikesällä Yleensä hydraulisella vesakkoleikkurilla ja/tai niittokoneella Niitto 1-2 krt kesässä, raivaus 3-5 v välein Liittymässä vesakko rajoittaa näkemää Tienvarren heinikko on paitsi ruma myös vaarallinen Liittymän hoito Liittymien kunnossapito kuuluu aina liittyjälle. Yksityistien liittymän maantiehen pitää kunnossa yksityistien tienpitäjä. Vastaavasti toisen yksityistien tai kiinteistön liittymän yksityistiehen pitää kunnossa liittyjä. Liittymän kunnossapitoon kuuluvat o näkemäalueiden hoito o liittymärumpujen hoito ja kunnostus o liittymän puhtaanapito o päällysteen hoito 18

19 Aurausviitoitus Aurausviitoilla merkitään Tien turvallisesti aurattava leveys, estetään yliauraaminen ojan päälle Auraamista haittaavat tai vaarantavat kivet ja muut esteet Tietä kaventavien, lyhyiden rumpujen paikat Muidenkin rumpujen paikat mahdollisesti tarvittavan rummunsulatuksen varalta Kohtaamispaikat, kavennukset ja tarvittaessa liittymien paikat Muut erityiskohteet, mm. kaiteiden päät Viitat noin 0,1 metriä ojaluiskan taitteen ulkopuolelle Kallistetaan hieman eteenpäin ja ulospäin Välimatka suoralla tieosuudella metriä, mutkaisella tieosuudella metriä Suositeltavaa on pystyttää viitat tien vastakkaisilla puolilla kohdakkain Talvihoidon laatuvaatimuksista Yksityisteille ei ole lakisääteisiä tai muutoin sitovia aurausta tai muuta talvihoitoa koskevia laatuvaatimuksia. Suomen Tieyhdistyksen suositukset sallittavasta lumen määrästä, urien syvyydestä ja eri toimenpideajoista on esitetty oheisessa taulukossa. Kullakin yksityistiellä on syytä määritellä omat laatuvaatimukset esitettyjä arvoja soveltaen. Tieluokka Vilkasliikenteiset tiet Vähäliikenteiset tiet Max lumimäärä ja poistoaika 10 cm / 6 h Max sohjomäärä ja poistoaika 5 cm / 6 h Max urasyvyys ja poistoaika 3 cm / 3 vrk Hiekoitus ja toimenpideaika Laatutaso voimassa Tarpeen muk. / 12 h Klo cm / 10 h 5 cm / 10 h 3 cm / 5 vrk Tarpeen muk. / 18 h Klo

20 Lumenpoistoa Asutuilla teillä sallitaan pakkaslunta yleensä max 10 cm, märkää lunta ja sohjoa max 5 cm Tie aurattu yleensä klo 6-7 Kuorma-auto- tai traktoriaura tai traktori ja lumilinko Ensimmäiset aurauskerrat varovasti Lumipolannetta ei pidä päästää liian paksuksi, alusterän käyttö suositeltavaa Aurausvalleja madallettava tarvittaessa Liittymiin syntyvien lumi- tai jääpalteiden poistaminen kuuluu liittyjälle Liiallinen irtolumi aiheuttaa henkilöautolla ajettaessa huomattavia vaikeuksia Traktori ja alueaura on edelleen yleinen yhdistelmä yksityisteillä Aurauskalusto Korkealuokkaisilla yksityisteillä voidaan käyttää kuorma-autoa Yleisimmin käytetään traktoria Traktori ja alueaura on edelleen yleinen yhdistelmä yksityisteillä 20

21 Aurausvarustusta traktorissa Takaterä Linko Polanteen tasauksen tarkoitus Ohentaa tai poistaa tielle kertynyttä lumi- ja jääpolannetta Parantaa ajomukavuutta ja liikenneturvallisuutta Vähentää keväällä ja lauhana talvena sohjokelistä aiheutuvia haittoja Vähentää keväällä pintakelirikosta aiheutuvia haittoja nopeuttamalla tien kuivumista Asutuilla teillä max urasyvyys 3 cm Ei suojasäällä eikä kovalla pakkasella, tarvittaessa ennakoiden Tiehöylä, kuorma-auton tai traktorin alusterä 21

22 Polanteen poistoa Liukkaudentorjunnan tarkoitus Varmistaa tien liikennöitävyys erityisesti raskaalle liikenteelle ja säännöllisille kuljetuksille, esimerkiksi maitoautolle, koulukuljetuksille ja postiautolle Parantaa tieosakkaiden omaa ja muiden tienkäyttäjien liikenneturvallisuutta Vähentää tieosakkaiden vastuuta mahdollisissa vahinkotapauksissa Polanteen karhentaminen alusterällä vähentää hiekoitustarvetta. Hiekoitus yleisemmin, suolaus vain päällystetyillä teillä Säätilan seuranta ja liukkaudentorjunnan ennakointi tärkeää Kapeat tiet hiekoitetaan keskelle Pistehiekoitus mäkiin, mutkiin ja liittymiin, hiekkalaatikot Murske (tai sepeli) mm Seulottu hiekka mm jääkelillä Hiekoitusauto, traktori ja hiekoitin Traktorivetoinen hiekoitin sopii useimmille yksityisteille 22