VALTIONEUVOSTON ASETUS NESTEYTETYN MAAKAASUN TERMINAALIEN IN- VESTOINTITUEN MYÖNTÄMISEN YLEISISTÄ EHDOISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTIONEUVOSTON ASETUS NESTEYTETYN MAAKAASUN TERMINAALIEN IN- VESTOINTITUEN MYÖNTÄMISEN YLEISISTÄ EHDOISTA"

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos Anja Liukko Muistio Luonnos VALTIONEUVOSTON ASETUS NESTEYTETYN MAAKAASUN TERMINAALIEN IN- VESTOINTITUEN MYÖNTÄMISEN YLEISISTÄ EHDOISTA YLEISPERUSTELUT 1.1 Johdanto Hallituksen EU-ministerivaliokunta hyväksyi kokouksessaan strategisen linjauksen kaasuverkon ja kaasunkäytön kehittämiseksi Suomessa. Linjauksen mukaan Suomen valtion kannattaa edistää järjestelyjä, joilla Suomeen luodaan kilpailevaa kaasuntarjontaa, jotta kaasun käyttäjien usko kaasumarkkinoiden toimivuuteen ja kaasun hinnan kilpailukykyyn paranisi. Tämän mahdollistaa Euroopan komission syksyllä 2008 käynnistämä BEMIP-hanke (Baltic Energy Market Interconnection Plan). BEMIP-hankkeen tavoitteisiin kuuluu Baltian maiden ja Suomen kaasuverkkojen yhdistäminen Euroopan yhteenliitettyyn kaasuverkkoon sekä alueellisen Baltian maita ja Suomea palvelevan LNG-terminaalin rakentaminen Suomenlahden rannikolle. Tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämisestä ja direktiivin 93/12/ETY muuttamisesta annetun neuvoston direktiivin 1999/32/EY (jäljempänä rikkidirektiivi) muutoksella pannaan täytäntöön kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomitean hyväksymän MARPOL 73/78 -yleissopimuksen uudistettu VI liite, jolla rajoitetaan alusliikenteen typpi- ja rikkipäästöjä. Liitteen mukaan laivapolttoaineen enimmäisrikkipitoisuus tulee laskea 1,5 prosentista 1,0 prosenttiin vuoden 2015 alussa ns. erityisvalvonta-alueilla (jäljempänä SECA-alue), joihin kuuluu mm. Itämeri. Alusten vaihtoehdot velvoitteen toteuttamiseen ovat matalarikkisen polttoaineen (esim. MDO/MGO), nesteytetyn maakaasun (jäljempänä LNG), biopolttoaineiden tai pakokaasupäästöjen puhdistusteknologioiden (esim. rikkipesurit) käyttö. Matalarikkistä polttoainetta arvioidaan olevan riittävästi SECA-alueella vuonna Käytännössä LNG tulee lähinnä kysymykseen uusissa aluksissa, joihin on asennettu soveltuva moottori ja polttoainetankit, ja kiinteässä reittiliikenteessä sellaisten satamien välillä, joihin on rakennettu polttoainehuolto. Myös osa vanhoista aluksista voidaan mahdollisesti muuttaa teknis-taloudellisesti kannattavasti LNG-aluksiksi, mutta tähän kehityskulkuun liittyy epävarmuuksia. LNG:n käyttöönotto vaatii Itämeren alueen ja Suomen LNGterminaalien infrastruktuurin rakentamista sekä LNG-käyttöisten alusten hankintaa ja käyttöä tukevaa sääntelykehikkoa. Alusten LNG-tankkaukseen tarvitaan bunkrausinfrastruktuuri ja LNGtankkereita tarvitaan kuljettamaan LNG:tä terminaaleihin. Biopolttoaineita ei toistaiseksi ole laajamittaisessa meriliikennekäytössä. Rikkipesurit eivät sovellu kaikille aluksille, eikä niiden sijoittamien aluksiin ole aina teknisesti tai taloudellisista syistä mahdollista. Rikkisääntelyyn sopeutuminen -työryhmä (TEM raportteja 14/2013) esitti, että valtio ryhtyy tukemaan LNG-terminaalien ja tarvittavan jakeluinfrastruktuurin rakentamista. Työryhmä esitti myös, että edistetään Gasumin Inkoon/Porvoon LNG-terminaalin rakennuttamista Suomeen EU:n BEMIPhankkeen alla ja toteutetaan pikaisesti ehdotus Suomen LNG-toimintaohjelmaksi. BEMIP-hankkeen tärkein tavoite on energiaeristäytyneisyyden purkaminen. Projects of Common Intrest -lista (PCI-lista) koostuu alueellisista hankkeista, joiden avulla mainittu on saavutettavissa.

2 2 Euroopan komissio voi myöntää tukea PCI-listalle hyväksytyille hankkeille. Suomen tavoitteena on saada suuren kokoluokan alueelliselle LNG-terminaalille tätä rahoitustukea. Arvioiden mukaan Suomeen tarvittaisiin ainakin yksi suuremman kokoluokan ( m3) alueellinen LNGterminaali. Kevään 2013 kehysriihessä päätettiin, että kansallisten LNG-terminaalien investointeja tuetaan noin 100 milj. eurolla. Valtion vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa on uudella momentilla (LNG-terminaalien investointituki) 33 milj. euroa valtuusmäärärahaa. Valtion vuoden 2014 talousarvioesityksen valmistelu on kesken. Kansallisten LNG-terminaalien investointitukeen sovellettaisiin yleislakina valtionavustuslakia (688/2001). Lain 8 :n nojalla voidaan antaa tarkempia säännöksiä lain soveltamisalaan kuuluvan valtionavustuksen talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä. Asetuksenantovaltuuden nojalla annettaisiin valtioneuvoston asetus nesteytetyn maakaasun terminaalien investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista. 1.2 EU:n valtiontukisääntely LNG-terminaalien investointituki on valtiontukea, johon sovelletaan EU:n valtiontukisääntelyä. Valtiontuet ovat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 107 kohdan 1 mukaan lähtökohtaisesti kiellettyjä. Artiklan 107 kohdissa 2 ja 3 määritellään kuitenkin poikkeukset, joiden nojalla tukitoimenpiteet voidaan hyväksyä. Jäsenvaltiot eivät itse voi tehdä arvioita tukien hyväksyttävyydestä, vaan asiassa sovelletaan ennakkoilmoitusmenettelyä. Pääsääntöisesti kaikki artiklan 107 mukaiset tuet tulee hyväksyttää ennen täytäntöönpanoa komissiossa (artikla 108, kohta 3). Ilman ennakkoilmoitusta myönnetty tuki on laiton. Tällöin voidaan määrätä, että se peritään takaisin yritykseltä. LNG-terminaaleille myönnettävä investointituki ei ole perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetun komission asetuksen N:o 1998/2006 mukaista vähämerkityksellistä tukea (de minimis-tuki) eikä tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) annetun komission asetuksen (EY) N:o 800/2008 mukaista tukea. Valtiontuesta ympäristönsuojelulle annettujen suuntaviivojen (2008/C 82/01) perusteella ei ole mahdollista perustella LNG-terminaalien investointituen hyväksyttävyyttä. LNG-terminaalien investointituki edellyttää komissiolle tehtävää valtiontuki-ilmoitusta suoraan perussopimuksen nojalla ja komission hyväksyntää. Euroopan komissio on esim. vuonna 2008 tehnyt Puolan LNGterminaaliin liittyvästä julkisesta tuesta päätöksen suoraan perussopimuksen nojalla energian toimitusvarmuuteen liittyvien argumenttien pohjalta. LNG-terminaalien investointituen hyväksyttävyyden arvioinnissa on keskeistä, että pystytään osoittamaan markkinapuute tuomalla esiin terminaali-infrastruktuurin mahdollistamat ympäristöhyödyt liikennesektorilla sekä tarkempien kannattavuuslaskelmien avulla todentamaan tuen kohdentuminen markkinapuutteeseen ja sen kannustava vaikutus. Energian toimitusvarmuuden arvioidaan olevan myös merkityksellinen tuen hyväksyttävyyttä arvioitaessa. Sen sijaan yritysten kilpailukyvyn korostaminen viittaamalla LNG:n edullisuuteen polttoaineena ei arvion mukaan edistäisi tuen hyväksyttävyyttä. EU-rahoitukseen ei sovelleta EU:n valtiontukisääntöjä. Jos EU-rahoitusta täydennetään kansallisella rahoituksella, joka kanavoidaan yrityksen toteuttamiin hankkeisiin (yritys saa selektiivisen edun), tulevat EU:n valtiontukisäännöt lähtökohtaisesti sovellettavaksi.

3 3 Euroopan komissio valmistelee valtiontuesta ympäristönsuojelulle annettujen suuntaviivojen uudistamista. Voidaan kuitenkin pitää epätodennäköisenä, että uusitut suuntaviivat sisältäisivät perusteet LNG-terminaalien investointituen hyväksyttävyyden arvioimiseksi. 1.3 Esityksen vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Arvioiden mukaan Suomeen tarvittaisiin ainakin useita pienemmän kokoluokan kansallisia LNGterminaaleja, joissa on tilavuudeltaan m3:n LNG-säiliöt. Kansallisten LNGterminaalien investointituen suuruuden arvioidaan olevan noin % investoinnista. Valtion vuoden 2013 lisätalousarvion momentille on varattu 33 milj. euroa valtuusmäärärahaa ja kehyspäätöksen mukaisesti myös valtion vuoden 2014 talousarvioon esitettäisiin valtuusmäärärahaa. Investointituen arvioidaan käynnistävän kansallisten LNG-terminaalien investointeja, joiden yhteenlaskettu arvo on arviolta noin milj. euroa. Investointien voidaan arvioida jäävän toteutumatta ilman valtiontukea. Kilpailukykyvaikutukset Kansallisten LNG-terminaalien infrastruktuurin kehittämisellä voidaan merkittävästi parantaa suomalaisen teollisuuden ja energiantuotannon kilpailukykyä. LNG:n avulla maakaasun tarjonta voidaan ulottaa myös putkiverkon ulkopuolella olevien teollisuus- ja energialaitosten käyttöön. Monet teollisuuslaitokset (esim. metallienjalostuslaitokset) voivat korvata LNG:llä kalliimpien butaanin ja propaanin sekä Venäjältä tuotavaa kaasua edullisemmalla LNG:llä. LNG-terminaalien infrastuktuurin rakentaminen lisää kilpailua Suomen kaasumarkkinoilla. LNG-terminaalien infrastruktuuri ja LNG-käyttöiset laivat luovat hyvän perustan myös biokaasujen käytölle laivaliikenteessä pidemmällä aikavälillä. LNG:n vaikutukset kilpailukykyyn ovat erityisen positiiviset, jos Itämeren laivaliikenteen typpi- ja hiukkaspäästörajoja tiukennetaan tulevina vuosina. LNG:n avulla myös typpi- ja hiukkauspäästöille mahdollisesti tulevat päästöraja-arvot voidaan saavuttaa. LNG-terminaalien rakentaminen vie kuitenkin useita vuosia ja LNG:tä käyttäviä aluksia on vain vähän, joten myönteiset vaikutukset ilmenevät vasta pidemmällä aikavälillä. Suomalaisilla teknologiayhtiöillä on LNG-teknologiaan liittyvää osaamista. Suomalaiset yritykset ovat kehittäneet arktisille merialueille soveltuvia teknologioita liittyen LNG:n tuontiin, höyrystämiseen, varastointiin ja hyödyntämiseen laivojen, energiantuotannon ja teollisuuden energianlähteenä. Alalla on syntynyt ja syntymässä uusia kotimaiseen käyttöön ja vientiin soveltuvia innovaatioita, joita investointituki voi osaltaan edistää. Ympäristö- ja terveysvaikutukset LNG:n käyttö pienentää laivojen päästöjä huomattavasti. Rikkioksidipäästöt (SOx) vähenevät lähes täysin, ja typenoksidipäästöt vähenevät merkittävästi. LNG pienentää lisäksi meriliikenteen hiukkaspäästöjä huomattavasti ja vaikuttaa vähentävästi laivojen polttoainepäästöihin. Polttoaineen rikkipitoisuus on suoraan yhteydessä polton rikkidioksidipäästöjen suuruuteen. Vähärikkisen, raskasta polttoöljyä puhtaamman polttoaineen käyttö vähentää näitä päästöjä sekä lisäksi noki- ja tuhkahiukkasten ja niihin kiinnittyneiden syöpävaarallisten, polysyklisten aromaattisten hii-

4 4 livetyjen (PAH) ja toksisten metallien (nikkeli, vanadiini) päästöjä. Rikkidioksidi reagoi muiden ilman epäpuhtauksien kanssa ja muodostaa nestemäisiä hiukkasia (PM), joita kutsutaan tällöin sekundaarisiksi hiukkasiksi. Euroopan komissio on arvioinut, että IMO:n vuoden 2008 päästövaatimukset vähentäisivät meriliikenteen rikkidioksidipäästöjä SECA-alueilla yli 90 prosenttia ja EU:n muilla merialueilla yli 75 prosenttia. Hiukkaspäästöjen arvioidaan vastaavasti vähenevän SECA-alueilla yli 60 prosenttia ja muilla merialueilla 75 prosenttia. Pitkäaikaisen pienhiukkasaltistumisen aiheuttamien ennenaikaisten kuolemien arvioidaan EU:n alueella vähentyvän vuodesta 2015 alkaen noin tapauksella vuodessa ja vuodesta 2020 alkaen noin tapauksella vuodessa verrattuna siihen, että IMO:n määräyksiä ei pantaisi täytäntöön. LNG-terminaalien investointituki on välillisesti merkityksellinen näiden vaikutusten toteutumisen kannalta pitkällä aikavälillä. Muut vaikutukset LNG-terminaalien avulla voidaan parantaa kaasun toimitusvarmuutta ja lisätä kilpailua maakaasumarkkinoilla, kun maakaasua saadaan Venäjän lisäksi muista hankintalähteistä. Kaasun putkiverkkoon kytketyn LNG-terminaalin varastosäiliöistä voidaan höyrystettyä ja paineistettua maakaasua syöttää putkiverkkoon ja varmistaa kaasun riittävä saatavuus kaasun huippukulutustilanteissa. Lisäksi LNG-terminaalien avulla voidaan edistää polttoaineen hankinnan monipuolistamista. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset Asetusehdotus ei aiheuta organisaatiovaikutuksia eikä merkittäviä henkilöstövaikutuksia. LNGterminaalien investointitukeen liittyvät hallinto- ja valvontatehtävät hoidettaisiin työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston resurssien osittaisella uudelleen kohdennuksella. 1.4 Asian valmistelu Asetusehdotus ja siihen liittyvä muistio [ovat olleet lausunnolla ]. Lausunto pyydettiin oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, liikenne- ja viestintäministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriön alueosastolta, työelämä- ja markkinaosastolta, työllisyys- ja yrittäjäosastolta, elinkeino- ja innovaatio-osastolta ja sisäiseltä tarkastukselta sekä Suomen Kaasuyhdistys ry:ltä ja Energiateollisuus ry:ltä. Asetusehdotus on lähetetty tiedoksi myös yritystukineuvottelukunnalle, mutta neuvottelukunnan lausuntokäsittelyä ei asian luonteen vuoksi pidetty tarpeellisena. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on tiedottanut lausuntopyynnöstä verkkopalvelussaan. Lausunnoissa LNG-terminaalien investointituen suhde energiatukeen Energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1063/2012), jäljempänä energiatukiasetus, nojalla energiatukea voidaan myöntää ilmasto- ja ympäristömyönteisiin uusiutuvan energian, energiansäästön tai energiatehokkuuden investointi- ja selvityshankkeisiin sekä energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentäviin investointi- ja selvityshankkeisiin. Energiatukiasetus on yleissäädös. Valtioneuvoston asetus nesteytetyn maakaasun terminaalien investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista olisi energiatukiasetukseen nähden erityissäädös, jota sovellettaisiin energiatukiasetuksen sijaan, kun kyse on LNG-terminaalien investointituesta. Asetusten säännökset vastaisivat kuitenkin keskeisiltä osin toisiaan.

5 5 1.6 Voimaantulo Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan [15 päivänä lokakuuta] Tukea voidaan hakea, kun asetus on tullut voimaan.

6 6 ASETUSEHDOTUKSEN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. Soveltamisala. LNG-terminaalien investointituki on valtionavustuslaissa tarkoitettu valtiontuki, johon lakia sovelletaan. Valtioneuvoston asetuksella annettaisiin tarkempia säännöksiä investointituen valtion talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä. Investointitukea voidaan myöntää valtion talousarvion momentilta (LNG-terminaalien investointituki). Pykälä sisältäisi myös nesteytetyn maakaasun terminaalin (LNG-terminaali) määritelmän, ja sillä tarkoitettaisiin nesteytetyn maakaasun tuontiin, purkamiseen, varastointiin ja toimittamiseen käytettyä vastaanottoasemaa ja siihen liittyvää laitteistoa. 2. Euroopan unionin valtiontukisääntely. Pykälä tarkoituksena on selventää investointituen suhdetta EU:n valtiontukisääntelyyn. Pykälän 1 momentin nojalla LNG-terminaalien investointituen myöntäminen ja maksaminen edellyttäisi, että Euroopan komissio on hyväksynyt tämän tuen yhteismarkkinoille soveltuvaksi. Tuen myöntämistä koskeva päätös voitaisiin kuitenkin tehdä ehdollisena ennen komission hyväksymistä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin EU:n valtiontukisääntelyyn liittyvästä maksatuksen keskeyttämisvelvoitteesta. Euroopan komissio edellyttää, että jäsenvaltion viranomaiset sitoutuvat lykkäämään valtiontuen maksamista kaikille sellaisille yrityksille, jotka ovat saaneet aikaisemmin komission päätöksellä yhteismarkkinoille soveltumattomaksi määriteltyä sääntöjenvastaista tukea, kunnes kyseinen yritys on maksanut takaisin koko sääntöjenvastaisen tuen sekä siitä perittävän koron. Kyseessä on niin sanottu Deggendorf-ehto, jota on selostettu kohdassa 4.2 komission tiedonannossa sääntöjenvastaisen ja yhteismarkkinoille soveltumattoman valtiontuen takaisinperintää edellyttävien komission päätösten tehokkaasta täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa (2007/C272/05). Eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetun lain (300/2001) 1 :ssä säädetään kansallisesta menettelystä Suomessa, kun komissio tekee päätöksen perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuen maksamisen keskeyttämisestä tai takaisinperimisestä. Lissabonin sopimuksen voimaantultua kyseisessä lainkohdassa tarkoitetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa mainittua tukea. Komission päätös on pantava Suomessa viipymättä täytäntöön takaisinperinnästä vastuussa olevan viranomaisen päätöksellä. Investointituen myöntämiseen ja maksamiseen liittyvän Euroopan unionin lainsäädännön noudattamisesta säädetään lisäksi valtionavustuslain 6.3 :ssä, 19 :n 3 kohdassa ja 22.3 :ssä. Lain 6.3 :n nojalla valtionavustus ei saa yhdessä muiden julkisten tukien kanssa ylittää EU:n tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen tai muun julkisen tuen enimmäismäärää. Lain 19 :n 3 kohdan nojalla valtionapuviranomainen voi päätöksellään määrätä valtionavustuksen maksamisen keskeytettäväksi, jos EU:n lainsäädännössä edellytetään maksamisen keskeyttämistä. Lain 22.3 :n nojalla valtionapuviranomainen voi päätöksellään myös määrätä valtionavustuksen maksamisen lopetettavaksi sekä jo maksetun valtionavustuksen takaisin perittäväksi, jos EU:n lainsäädännössä sitä edellytetään. 3. Valtionapuviranomainen. Pykälän nojalla työ- ja elinkeinoministeriö olisi LNG-terminaalien investointituen osalta valtionapuviranomainen sekä päättäisi tuen myöntämisestä ja hoitaisi muut asetuksessa säädetyt tehtävät.

7 7 4. Investointituen myöntämisen edellytykset. Pykälän nojalla LNG-terminaalien investointitukea voidaan myöntää yritykselle, jos pykälän mukaiset tuen myöntämisen edellytykset täyttyvät. Investointituki on kuitenkin harkinnanvarainen tuki, ja sitä voidaan myöntää enintään valtiontalousarviossa olevan valtuuden mukaan. Tästä rajoituksesta seuraa muun muassa, että kaikille pykälän mukaiset edellytykset täyttäville hankkeille ei mahdollisesti voida myöntää investointitukea. Pykälän 1 momentin 1 kohdan nojalla investointituen myöntämisen edellytyksenä olisi, että LNGterminaalista voidaan toimittaa nesteytettyä maakaasua laiva- ja muun liikenteen polttoaineeksi. Investointituen tavoitteena on erityisesti edistää alusliikenteen typpi- ja rikkipäästöjen vähentämistä. Edellytyksen arvioidaan olevan keskeinen investointituen EU:n valtiontukisääntelyn mukaisuuden hyväksymisen kannalta. Pykälän 1 momentin 2 kohdan nojalla investointituen myöntämisen edellytyksenä olisi, että kolmannella osapuolella on nesteytetyn maakaasun terminaaliin käyttöoikeus sen mukaan kuin maakaasumarkkinalaissa (508/2000) säädetään. Edellytyksen taustalla on maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/73/EY mukainen velvoite, jonka kansallinen voimaansaattaminen on tarkoitus toteuttaa maakaasumarkkinalain muutoksella (HE sähkö- ja maakaasumarkkinoita koskevaksi lainsäädännöksi; HE 20/2013 vp). Edellytyksen arvioidaan olevan keskeinen investointituen EU:n valtiontukisääntelyn mukaisuuden hyväksymisen kannalta. Pykälä 1 momentin 3 kohdan nojalla investointituen myöntäminen edellyttäisi, että LNGterminaalin investoinnin toteutuminen edellyttäisi valtionavustusta, jotta tuella voidaan katsoa olevan kannustava vaikutus. Tukea myönnettäisiin terminaalille, jonka toteuttaminen ilman valtiontukea ei olisi taloudellisesti kannattavaa tai jonka läpiviemiseen liittyy huomattava taloudellinen riski. Edellytyksen arvioidaan olevan keskeinen investointituen EU:n valtiontukisääntelyn mukaisuuden hyväksymisen kannalta. Pykälän 1 momentin 4 kohdan nojalla tuettavan LNG-terminaalin investoinnin tulisi edistää kustannustehokkaasti maakaasun toimitusvarmuutta, polttoaineen hankinnan monipuolistamista ja kilpailua maakaasumarkkinoilla. Investointituen tavoitteena on myös lisätä kilpailevaa kaasuntarjontaa, jotta kaasun käyttäjien luottamus kaasumarkkinoiden toimivuuteen ja kaasun hinnan kilpailukykyyn paranisi. Samalla paranisi maakaasun toimitusvarmuus ja kilpailu maakaasumarkkinoilla. Edellytyksen arvioidaan olevan keskeinen investointituen EU:n valtiontukisääntelyn mukaisuuden hyväksymisen kannalta. Pykälän 1 momentin 5 kohdan nojalla LNG-terminaalin investointi tulisi myös vähentää kokonaisuutena arvioiden ympäristöhaittoja. Edellytys täydentää 1 kohdan mukaista edellytystä. Edellytyksen arvioidaan olevan keskeinen investointituen EU:n valtiontukisääntelyn mukaisuuden hyväksymisen kannalta. Pykälän 2 momentissa tarkennetaan valtionavustuslain 6.1 :ää. Tuen saajan olisi rahoitettava hankkeesta vähintään 25 prosenttia sellaisella rahoituksella, johon ei liity julkista tukea. Poikkeuksena tästä olisivat kuitenkin kunnan pääosin omistaman yrityksen hankkeet.

8 8 5. Investointituen hakeminen. Pykälän 1 momentin nojalla LNG-terminaalien investointitukea haettaisiin työ- ja elinkeinoministeriöltä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tukihakemuksen ajankohdasta. Investointitukea olisi haettava ennen käyttöomaisuuden hankkimista taikka tuella rahoitettavan rakentamis-, muutos- tai parannustyön aloittamista. Työn aloittamisella tarkoitetaan lopullisen ja sitovan investointipäätöksen tekemistä. Jos tuen hakija on tehnyt lopullisen päätöksen investoinnin suorittamisesta ennen tuen hakemista, ei tuen myöntäminen olisi enää mahdollista. Tuen hakijan tulisi siis ennen hakemuksen jättämistä tehdä päätöksensä investoinnin aloittamisesta ainoastaan ehdollisena. Pykälän 3 momentin nojalla tukihakemus olisi tehtävä työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamalla lomakkeella. Lisäksi momentissa säädettäisiin tiedoista, jotka tulisi ilmetä tukihakemuksesta ja sen liitteistä. Vaaditut hakijaa ja hanketta sekä tuen kannustavaa vaikutusta koskevat tiedot ovat tarpeen, jotta investointitukihakemus voidaan käsitellä ja muun muassa arvioida tuen myöntämisen hyväksyttävyyttä EU:n valtiontukisääntelyn kannalta. Valtion vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa on 33 milj. euron valtuus LNG-terminaalien investointitukea varten ja samoin vuoden 2014 valtion talousarvioon on tarkoitus ehdottaa valtuutta. Tukihakemukset olisi siten tehtävä vuonna 2013 asetuksen tultua voimaan tai vuonna Tukisitoumuksia olisi mahdollista tehdä 33 milj. euron edestä vuonna Jos vuonna 2013 saapuneiden hakemusten perusteella haettu investointituki ylittää mainitun summan, tukihakemuksen hyväksyminen perustuu hakemusten arviointiin kokonaisvaltaisesti ja niiden keskinäiseen vertailuun ottaen erityisesti huomioon, mitä 4 :ssä säädetään. Jos vuonna 2013 saapuneelle hakemukselle ei voida valtiontalousarvioon liittyvistä rajoituksista myöntää tukea enää vuonna 2013, siirretään hakemus tai hakemukset käsiteltäväksi vuonna Jos vuonna 2014 käsittelyssä olevien hakemusten perusteella haettu investointituki ylittää vuoden 2014 valtion talousarvioon otetun valtuuden, tukihakemuksen hyväksyminen perustuu hakemusten arviointiin ja keskinäiseen vertailuun vastaavasti kuin vuonna Investointituen enimmäismäärä ja hyväksyttävät kustannukset. Pykälän 1 momentin nojalla tuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista voisi investointihankkeissa olla enintään 40 prosenttia. Tukiprosentti arvioitaisiin kuitenkin aina hankekohtaisesti, ja pääsääntöisesti olisi tarkoitus myöntää tukea prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, mikä vastaisi energiatukiasetuksen nojalla myönnettäviin energiatukiin sovellettavia tukiprosentteja. EU:n valtiontukisääntelyyn perustuvat rajoitukset on otettava huomioon enimmäisprosenttimääriä harkittaessa. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin hyväksyttävistä kustannuksista, ja ne liittyisivät välittömästi LNG-terminaalin investointiin. Hyväksyttäviä kustannuksia olisivat valmistelu- ja suunnittelukustannukset, rakennuksista aiheutuvat kustannukset sekä koneiden ja laitteiden hankinnasta ja asennuksesta aiheutuvat kustannukset. Hyväksyttäviä kustannuksia olisivat myös välittömästi investointiin liittyvien maa-alueiden hankinnasta sekä raivaus- ja maanrakennusteknisistä töistä aiheutuvat kustannukset. Maa-alueiden hankinnasta aiheutuvat kustannukset voitaisiin kuitenkin hyväksyä vain siltä osin kuin ne eivät ylitä kymmentä prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

9 9 Pykälän 3 momentissa säädettäisiin hyväksyttäviin kustannuksiin liittyvästä ajallisesta rajoituksesta. Kustannukset voitaisiin hyväksyä vain siltä kuin ne ovat syntyneet sen jälkeen kun investointitukea on haettu. Pykälän 4 momentin nojalla hyväksyttäviä kustannuksia eivät olisi tuen saajan maksamat palkat, yleiskustannukset, edustusmenot, rakennusaikaiset korot, valtion maksuperustelakiin (150/1992) perustuvat maksut (esim. ympäristöluvasta perittävä maksu) eivätkä tuen saajan maksamat arvonlisäverot, vaikka ne liittyisivät välillisesti tai välittömästi 2 momentissa tarkoitettuihin hyväksyttäviin kustannuksiin. 7. Tuen maksaminen. Pykälän 1 momentin nojalla tuki maksettaisiin hakemuksesta jälkikäteen hankkeen edistymisen ja toteutuneiden maksettujen kustannusten perusteella yhdessä tai useammassa erässä, jotka mainitaan tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä. Viimeinen maksuerä olisi vähintään 20 prosenttia myönnetystä tuesta. Työ- ja elinkeinoministeriö voisi kuitenkin tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä hyväksyä muun suuruisen viimeisen maksuerän. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin viimeisen maksuerän maksamista koskevasta hakemuksesta (lopputilitilitys). Lopputilityksessä tulisi tehdä kustannusselvitys koko hankkeen toteutuneista kustannuksista. Työ- ja elinkeinoministeriö voisi erityisestä syystä myöntää jatkoaikaa lopputilityksen toimittamista varten, jos tätä koskeva hakemus toimitetaan ennen määräajan päättymistä. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin viimeisen maksuerän maksamisesta ja investointituen lopullisesta määrästä. Jos toteutuneet hyväksyttävät kustannukset ovat pienemmät kuin tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä mainittu määrä, lopullisen tuen suuruudeksi tulisi hyväksytyn tukiprosentin mukainen osuus toteutuneista hyväksyttävistä kustannuksista. 8. Maksatushakemusta ja lopputilitystä koskevat tarkemmat säännökset. Pykälän 1 momentin nojalla maksatushakemus ja lopputilitys tulisi tehdä työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamalla lomakkeella. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin maksatushakemuksen yhteydessä vaadituista lausunnoista ja selvityksistä. Pykälän 3 momentin nojalla säädettäisiin lopputilitystä koskevasta tilintarkastajan lausunnosta, jossa tulisi ottaa kantaa siihen, antaako lopputilitys oikeat ja riittävät tiedot hankkeesta viimeisen maksuerän maksamista varten. 9. Tuki koordinaattorille. Tarkoitus on, että LNG-terminaalien investointituki myönnettäisiin yritykselle, joka vastaa hankkeen toteuttamisesta. Pääsääntöisesti tuki myönnettäisiin siten suoraan tuen saajalle sen omaan investointitoimintaan. Eräissä tapauksissa on kuitenkin toiminnallisesti perusteltua myöntää tuki käytettäväksi jonkin muun tahon toimintaan tai hankkeeseen. Tällainen tilanne saattaisi tulla kyseeseen esim. silloin, kun hankkeen toteuttamiseen osallistuu useampi kuin yksi yritys. Tällöin tuki voitaisiin myöntää ja maksaa yritykselle, joka on sitoutunut vastaamaan tuen käytöstä koko hankkeeseen. Tässä tapauksessa on kyse niin sanotusta koordinaattorille myönnettävästä tuesta. Koordinaattori

10 10 olisi velvollinen tekemään valtionavustuslain 7.2 :ssä tarkoitetun sopimuksen hankkeen toteuttavien tahojen kanssa. 10. Omaisuuden käyttö- ja luovutusrajoitus. Pykälän 1 momentin nojalla investointituen kohteena olleen omaisuuden käyttö- ja luovutusrajoitus olisi viisi vuotta. Määräaika alkaisi kulua tuen viimeisen erän maksamisesta. Käyttö- ja luovutusrajoituksen voimassaoloaikana omaisuutta ei saisi luovuttaa toiselle taikka siirtää toisen omistukseen tai hallintaan. Pykälän 2 momentin nojalla työ- ja elinkeinoministeriö voisi hakemuksesta poiketa 1 momentissa säädetyistä rajoituksista. Poikkeaminen edellyttäisi erityistä syytä, ja tällaisena voitaisiin pitää esimerkiksi sitä, että tukivaikutus omaisuuden luovutus- tai siirtotapauksessa siirretään omaisuuden mukana. Työ- ja elinkeinoministeriö ei antaisi asiaa koskevia ennakkopäätöksiä. 11. Tuen saajan ilmoitus- ja selvitysvelvollisuus. Pykälän 1 momentin nojalla tuen saajan olisi ilmoitettava työ- ja elinkeinoministeriölle käyttö- tai luovutusrajoituksen noudattamiseen tai omaisuuden käyttöön tukipäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen vaikuttavasta olosuhteiden muutoksesta välittömästi tapahtuman jälkeen, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua. Saatuaan ilmoituksen ministeriö voi arvioida, onko kyse 10.1 :ssä tarkoitetusta tilanteesta. Samanaikaisesti ilmoituksen kanssa tuen saaja voi myös tehdä 10.2 :ssä tarkoitetun hakemuksen. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tuen saajalle velvollisuus toimittaa selvitys hankkeen vaikutuksista kahden vuoden kuluessa viimeisen tukierän maksamisesta. Lopputilityksen yhteydessä ei useinkaan ole vielä riittävästi käyttökokemusta, jotta toteutuneita vaikutuksia voitaisiin arvioida. Yleensä vasta noin vuoden kuluttua hankkeen valmistumisesta on mahdollista laatia arvio hankkeen vaikutuksista. Selvitys hankkeen vaikutuksista on tarpeellinen, jotta LNG-terminaalien investointituen kohdentumista ja toteutuneita vaikutuksia voidaan seurata riittävän järjestelmällisesti. 12. Tuen saajan kirjanpitovelvollisuus. Pykälän 1 momentin nojalla tuen saaja olisi velvollinen pitämään hankkeesta projektikirjanpitoa osana tuen saajan kirjanpitolain (1336/1997) mukaista kirjanpitoa erillisellä kustannuspaikalla tai tilillä taikka muulla tavalla siten, että tuen käytön valvonta on vaikeudetta mahdollista. Pykälän 2 momentin nojalla tuen saajan olisi säilytettävä kaikki tuettavan hankkeen toteuttamiseen liittyvät tositteet ja muu kirjanpitoaineisto kirjanpitolain mukaisesti. Säännöksellä on pyritty turvaamaan se, että hankkeeseen liittyvät menot pystytään riittävän luotettavasti todentamaan. 13. Tuen ehdot. Pykälän nojalla tuen saaja olisi velvollinen noudattamaan, mitä valtion talousarviossa, valtionavustuslaissa ja valtioneuvoston asetuksessa säädetään sekä tuen myöntö- ja maksatuspäätöksissä mainittuja tuen käyttämistä ja maksamista koskevia ehtoja ja rajoituksia. 14. Voimaantulo. Asetus tulisi voimaan [15 päivänä lokakuuta] 2013 ja se olisi voimassa 31 päivään joulukuuta Valtion vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa on valtuus LNG-terminaalien investointitu-

11 kea varten, ja vuoden 2014 valtion talousarvioon on tarkoitus ehdottaa valtuutta. LNG-terminaalien investointituen myöntämistä koskevat päätökset olisi siten tehtävä vuosien 2013 ja 2014 aikana. Ottaen huomioon investointituen maksamiseen tarvittava aika sekä tuen käyttöä koskeva valvontatarve asetus olisi voimassa vuoden 2020 loppuun. 11

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001) 8 :n nojalla:

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1063/2012 Valtioneuvoston asetus. energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1063/2012 Valtioneuvoston asetus. energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1063/2012 Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista Annettu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2012 Valtioneuvoston

Lisätiedot

OHJE TUENHAKIJALLE Kiintiöilmoitus koordinaattorille Maksatushakemuksen täyttäminen

OHJE TUENHAKIJALLE Kiintiöilmoitus koordinaattorille Maksatushakemuksen täyttäminen OHJE TUENHAKIJALLE Kiintiöilmoitus koordinaattorille Maksatushakemuksen täyttäminen 1 YLEISTÄ Tuen piiriin kuuluvan yrityksen investoinneista ilmoittaminen Tuen piiriin kuuluva yhtiö voi tehdä koordinaattorille

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

Piispansilta 11 A 18.9.2014 TEM/642/05.02.05/2014 02230 Espoo PÄÄTÖS INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISESTÄ LNG-TERMINAALIN INVESTOINTIHANKKEESEEN

Piispansilta 11 A 18.9.2014 TEM/642/05.02.05/2014 02230 Espoo PÄÄTÖS INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISESTÄ LNG-TERMINAALIN INVESTOINTIHANKKEESEEN Manga LNG Oy PÄÄTÖS Piispansilta 11 A 18.9.2014 02230 Espoo PÄÄTÖS INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISESTÄ LNG-TERMINAALIN INVESTOINTIHANKKEESEEN HAKIJA Manga LNG Oy Piispansilta 11 A 02230 Espoo ASIAN VIREILLETULO

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS UUSIUTUVAN ENERGIAN JA UUDEN ENERGIATEKNOLOGIAN INVES- TOINTITUEN MYÖNTÄMISEN YLEISISTÄ EHDOISTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS UUSIUTUVAN ENERGIAN JA UUDEN ENERGIATEKNOLOGIAN INVES- TOINTITUEN MYÖNTÄMISEN YLEISISTÄ EHDOISTA TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos 23.2.2016 Anja Liukko Muistio VALTIONEUVOSTON ASETUS UUSIUTUVAN ENERGIAN JA UUDEN ENERGIATEKNOLOGIAN INVES- TOINTITUEN MYÖNTÄMISEN YLEISISTÄ EHDOISTA YLEISPERUSTELUT

Lisätiedot

PL TEM/486/ /2014 PÄÄTÖS INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISESTÄ LNG-TERMINAALIN INVESTOINTIHANKKEESEEN

PL TEM/486/ /2014 PÄÄTÖS INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISESTÄ LNG-TERMINAALIN INVESTOINTIHANKKEESEEN Skangass Oy PÄÄTÖS PL 21 18.9.2014 02151 Espoo PÄÄTÖS INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISESTÄ LNG-TERMINAALIN INVESTOINTIHANKKEESEEN HAKIJA Skangass Oy PL 21 02151 Espoo ASIAN VIREILLETULO Skangass Oy (jäljempänä

Lisätiedot

Reutsinkatu 12 10.12.2014 TEM/1355/05.02.05/2014 PÄÄTÖS INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISESTÄ LNG-TERMINAALIN INVESTOINTIHANKKEESEEN

Reutsinkatu 12 10.12.2014 TEM/1355/05.02.05/2014 PÄÄTÖS INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISESTÄ LNG-TERMINAALIN INVESTOINTIHANKKEESEEN Haminan Energia Oy PÄÄTÖS Reutsinkatu 12 10.12.2014 49400 Hamina PÄÄTÖS INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISESTÄ LNG-TERMINAALIN INVESTOINTIHANKKEESEEN HAKIJA Haminan Energia Oy Reutsinkatu 12 49400 Hamina ASIAN

Lisätiedot

Itsehallintokuja TEM/2488/ /2013 PÄÄTÖS INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISESTÄ LNG-TERMINAALIN INVESTOINTIHANKKEESEEN

Itsehallintokuja TEM/2488/ /2013 PÄÄTÖS INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISESTÄ LNG-TERMINAALIN INVESTOINTIHANKKEESEEN Oy Aga Ab PÄÄTÖS Itsehallintokuja 6 18.9.2014 02600 Espoo PÄÄTÖS INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISESTÄ LNG-TERMINAALIN INVESTOINTIHANKKEESEEN HAKIJA Oy Aga Ab Itsehallintokuja 6 02600 Espoo ASIAN VIREILLETULO

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Toni Bärman 22.3.2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset, taustaa 18.3.2016 2 Taustaa, laki & asetus Valtionavustuslaki 688/2001 Hakemus-, myöntö-, maksatusprosessi

Lisätiedot

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto TransEco-seminaari 4.12.2012 Nykyinen biopolttoaineita koskeva lainsäädäntö EU-säädökset RES-direktiivi (2009/28/EY) Vaatimus

Lisätiedot

Varainhoito-osasto Dnro 3638/54/2014 Tukien maksatusyksikkö

Varainhoito-osasto Dnro 3638/54/2014 Tukien maksatusyksikkö Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3638/54/2014 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Vuoden 2014 täydentävien ehtojen tilaneuvontatuen (1990) ensimmäisen hakukerran maksaminen Liitteenä

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan tukemisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään 27 päivänä heinäkuuta 2001 annetun valtionavustuslain (688/2001) 8

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR Alueellisen kaasuinfrastruktuurin kehittäminen 13.8.2014 in vuosi 2013 Liikevaihto 1 147,5 milj. euroa Liikevoitto 36,8 milj. euroa Taseen loppusumma 768,6 milj. euroa Investoinnit

Lisätiedot

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014

Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasulaitosten investointituet v. 2014 Biokaasuseminaari, Liminganlahden luontokeskus 27.2.2014 Asiantuntija Kalevi Hiivala Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 1. Maatilan lämpökeskus ja biokaasulaitos

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 25.11.2016 Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS VUODELTA 2016 MAKSETTAVISTA LYPSYLEHMÄ-, NAUTA-, LAMMAS- JA VUOHIPALKKIOISTA SEKÄ PELTOKASVIPALKKIOSTA

Lisätiedot

EY:n valtiontukisäännöt

EY:n valtiontukisäännöt EY:n valtiontukisäännöt 1 Valtiontuen määritelmä Yrityksille1 myönnettäviä valtiontukia koskevat periaatteet määritellään EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artikloissa. Vaikka valtiontuet ovat lähtökohtaisesti

Lisätiedot

Laki. maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista. Lain tarkoitus

Laki. maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista. Lain tarkoitus Laki maatiloille vuosina 2016 ja 2017 myönnettävistä valtiontakauksista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on maatalouden toimintaedellytysten turvaaminen

Lisätiedot

Osastopäällikkö, ylijohtaja Minna Kivimäki

Osastopäällikkö, ylijohtaja Minna Kivimäki Liikenne ja viestintäministeriö EKIRJE LVM201200086 LMA Kallinen Mari(LVM) 10.05.2012 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Liikenne ja viestintävaliokunta Viite Asia Meriliikenteen valtiontukea koskevien

Lisätiedot

ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA)

ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA) VM056:00/2016 3.10.2016 ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA) 1. AUTA-hankkeen valtionavustusohje Tässä ohjeessa kuvataan AUTA-hankkeen kokeilulle

Lisätiedot

Varainhoito-osasto Dnro 1974/22/2012 Tukien maksatusyksikkö

Varainhoito-osasto Dnro 1974/22/2012 Tukien maksatusyksikkö Varainhoito-osasto 11.12.2012 Dnro 1974/22/2012 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Vuoden 2012 täydentävien ehtojen tilaneuvontatuen (1990) maksaminen, toinen hakukerta Liitteenä

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Tuen saajan erityiset velvollisuudet

Tuen saajan erityiset velvollisuudet Valtiontukea laajakaistarakentamiseen Teleyrityksen ABC, 12.10.2016 Päivi Peltola-Ojala Tuen saajan erityiset velvollisuudet Verkko- ja viestintäpalvelujen tarjonta Käyttöoikeuden luovuttaminen Julkaisuvelvoite

Lisätiedot

Yritystuen maksaminen

Yritystuen maksaminen Yritystuen maksaminen Leadertyön ajankohtaispäivät 28.10.2015 Maaseutuvirasto Tukien maksatusyksikkö Per-Ola Staffans Yritystuen maksamiseen liittyviä säännöksiä Ns. maaseuturahastoasetus (EU) N:o 1305/2013

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 21.5.2014 Avustuksen tausta: lainsäädäntö Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen tähtääviä hankkeita

Lisätiedot

Helsinki, 12. marraskuuta 2010 MB/D/29/2010 lopullinen PÄÄTÖS MAKSULLISTEN PALVELUJEN LUOKITTELUSTA. (Hallintoneuvoston päätös)

Helsinki, 12. marraskuuta 2010 MB/D/29/2010 lopullinen PÄÄTÖS MAKSULLISTEN PALVELUJEN LUOKITTELUSTA. (Hallintoneuvoston päätös) Helsinki, 12. marraskuuta 2010 MB/D/29/2010 lopullinen PÄÄTÖS MAKSULLISTEN PALVELUJEN LUOKITTELUSTA (Hallintoneuvoston päätös) PÄÄTÖS MAKSULLISTEN PALVELUJEN LUOKITTELUSTA EUROOPAN KEMIKAALIVIRASTON HALLINTONEUVOSTO,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

METSIEN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAA KOSKEVIEN KANSALLISTEN OHJELMIEN HALLINNOINTI JA VALVONTA

METSIEN JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN SEURANTAA KOSKEVIEN KANSALLISTEN OHJELMIEN HALLINNOINTI JA VALVONTA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Metsäosasto PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO MÄÄRÄYS Pvm Dnro 17.3.2005 339/01/2004 Maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelma nro 5/05 Valtuutussäännökset: Laki Metsäntutkimuslaitoksesta

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. syyskuuta 2010 (06.09) (OR. en) 12962/10 DENLEG 78 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. syyskuuta 2010 (06.09) (OR. en) 12962/10 DENLEG 78 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. syyskuuta 2010 (06.09) (OR. en) 12962/10 DENLEG 78 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 26. elokuuta 2010 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Asia: Luonnos

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

HE 47/2010 vp. luovutuksen varainsiirtoverosta vapauttamisesta luovuttaisiin. Maatalouden rakennetuista annetun lain mukaiseen kiinteistön hankkimista

HE 47/2010 vp. luovutuksen varainsiirtoverosta vapauttamisesta luovuttaisiin. Maatalouden rakennetuista annetun lain mukaiseen kiinteistön hankkimista HE 47/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi varainsiirtoverolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan varainsiirtoverolakia muutettavaksi. Lakiin

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa

Tulot rakennerahastohankkeissa Tulot rakennerahastohankkeissa TEM Alueiden kehittämisen yksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä Ylitarkastaja Tuula Sarajärvi Ylitarkastaja Eliisa Hujala Tulojen käsittely EAKR- ja ESR -hankkeissa

Lisätiedot

ESR-hankkeissa Hämeen ELY-keskus

ESR-hankkeissa Hämeen ELY-keskus De minimis ESR-hankkeissa Hämeen ELY-keskus Mitä on de minimis-tuki? De minimis -tuella tarkoitetaan vähämerkityksistä julkista tukea, jonka määrä on maksimissaan 200 000 euroa per yritys nykyisen ja kahden

Lisätiedot

Usein kysyttyä yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä (CLLD) koskeviin hankkeisiin sovellettavista valtiontukisäännöistä

Usein kysyttyä yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä (CLLD) koskeviin hankkeisiin sovellettavista valtiontukisäännöistä Usein kysyttyä yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä (CLLD) koskeviin hankkeisiin sovellettavista valtiontukisäännöistä 1. Ovatko kalastusalan valtiontukisäännöt muuttuneet kaudella 2014 2020? Tiettyjen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) mmm.fi /01.02/2017

LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) mmm.fi /01.02/2017 LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) mmm.fi 8.3.2017 495/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA PORONHOITOVUO DELTA 2017/2018 MAKSETTAVASTA ELÄINKOHTAISESTA TUESTA Maa-ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö

Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö ELY-keskukset Vuoden 2014 maatalousyrittäjien opintorahaa (2521) koskevien hakemusten käsittelyssä noudatettavista menettelyistä Liitteenä

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Luonnos Bryssel... C KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], muuhun kuin kaupalliseen lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien maksatus

Maatalouden investointitukien maksatus Maatalouden investointitukien maksatus 21.4.2015 1 Miten saada myönnetty investointituki maksuun? Hyrrän kautta Maksua ja nostolupaa on mahdollista hakea myös lomakkeella Tuki maksetaan/lainaa myönnetään

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko

Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Hallitusneuvos Anja Liukko Energia- ja ilmastostrategian jatkotyö tuulivoiman osalta Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030: Tuet teollisen

Lisätiedot

/01.02/2017

/01.02/2017 A mmm.fi LAUSUNTOPYYNTÖ 227239 1(2) 1.2.2017 197/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PERUSTUESTA, VIHERRYTTÄMISTUESTA JA NUOREN VILJELIJÄN TUESTA ANNETUN

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 13885/16 SC 181 ECON 984 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 2011/16/EU

Lisätiedot

JULKISTEN LATAUSLAITTEIDEN TUKI YRITYKSILLE TIETOA TUEN EHDOISTA

JULKISTEN LATAUSLAITTEIDEN TUKI YRITYKSILLE TIETOA TUEN EHDOISTA JULKISTEN LATAUSLAITTEIDEN TUKI YRITYKSILLE HALLITUKSEN KÄRKIHANKE Usein kysyttyä tukiehdoista TIETOA TUEN EHDOISTA 31.3.2017 1 TUEN EHDOT Lainsäädäntö ja tukipäätös sisältävät useita edellytyksiä, jotka

Lisätiedot

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta

Liite 3 Avustusehdot. Poliittinen toiminta Liite 3 Avustusehdot Poliittinen toiminta Valtioneuvoston antamat puoluelain (10/1969) 9 :n 4 momentissa sekä valtionavustuslain 11 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetut valtionavustuksen maksamista, käyttöä,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en) Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. syyskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0209 (CNS) 12041/16 LIMITE PUBLIC FISC 133 ECOFIN 782 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Puheenjohtajavaltio

Lisätiedot

HE 17/2017 vp. ILUC-direktiivin kansallinen täytäntöönpano: erityisesti mäntyöljy ja kuitupuu

HE 17/2017 vp. ILUC-direktiivin kansallinen täytäntöönpano: erityisesti mäntyöljy ja kuitupuu HE 17/2017 vp ILUC-direktiivin kansallinen täytäntöönpano: erityisesti mäntyöljy ja kuitupuu Talousvaliokunnan kuuleminen 25.4.2017 Hallitusneuvos Anja Liukko ILUC-direktiivin liite IX, A osa o kohta:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.10.2014 COM(2014) 627 final 2014/0291 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä meriturvallisuuskomitean 94. istunnossa

Lisätiedot

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D045714/03.

Valtuuskunnille toimitetaan oheisena asiakirja D045714/03. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. lokakuuta 2016 (OR. en) 13167/16 AGRILEG 146 DENLEG 76 VETER 96 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 11. lokakuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D045714/03

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TUOTTAJAORGANISAATIOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Laki. maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta

Laki. maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta Laki maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan maataloustuotteiden markkinajärjestelystä annetun lain (999/2012) 3 :n 15 kohta, sellaisena

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 25/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain 82 ja 84 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off , Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off , Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off 12.5.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä perusteista

Lisätiedot

Vuoden 2015 ympäristösopimusten ( ) toisen erän maksaminen

Vuoden 2015 ympäristösopimusten ( ) toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 30.5.2016 Tukien maksatusyksikkö 920/03.03.00/2016 Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset Vuoden 2015 ympäristösopimusten (2014-2020) toisen

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta /2015 Valtioneuvoston asetus. laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtionavustuksesta

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta /2015 Valtioneuvoston asetus. laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtionavustuksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2015 364/2015 Valtioneuvoston asetus laivanrakennuksen innovaatioihin myönnettävästä valtionavustuksesta Annettu Helsingissä 9 päivänä

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2014 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA MÄÄRÄYS Pvm. 17.6.2015 Dnro 1272/54/2015 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 58/15 Kumotaan Määräys Nro 33/15, Dnro 969/54/2015 Valtuutussäännökset: Laki (28/2014) 13 3. mom., 35 6. mom. 36 5. mom., 38

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG MERENKULUN POLTTOAINE TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa käyttökohteisiin: Kaasuna putkiverkostoa

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1. Valtioneuvoston asetus. yritystoiminnan tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 1. Valtioneuvoston asetus. yritystoiminnan tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 2007 N:o 1 3 SISÄLLYS N:o Sivu 1 Valtioneuvoston asetus toiminnan tukemisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 1 2

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 25. heinäkuuta 2011 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Kom:n

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta vuosina 2016-2020 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, säädetään valtionavustuslain (688/2001) 8 :n nojalla:

Lisätiedot

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset:

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset: MÄÄRÄYS Pvm 13.6.2014 Dnro 3641/54/2014 Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14 Valtuutussäännökset: Laki maatalouden tukien toimeenpanosta (192/2013) 13 3 mom., 15 2 mom. ja 18 2 mom. Vastaavat EU-säännökset:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä

Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä Tilaisuus: Toimintaryhmien neuvottelupäivät 1.4.2009, Dipoli, Espoo Kirsi Murtomäki, ylitarkastaja,

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EY) N:o /2010, annettu [ ],

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EY) N:o /2010, annettu [ ], EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Luonnos Bryssel, XXX C KOMISSION ASETUS (EY) N:o /2010, annettu [ ], jolla muutetaan komission asetusta (EY) N:o 1702/2003 ilma-alusten ja niihin liittyvien tuotteiden, osien

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 27.3.2015 Avustuksen tausta: lainsäädäntö ja valvonta Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen

Lisätiedot

Energiatehokkuusinvestointien rahoitusmahdollisuuksia, ELY-keskus 13.6.2014

Energiatehokkuusinvestointien rahoitusmahdollisuuksia, ELY-keskus 13.6.2014 Energiatehokkuusinvestointien rahoitusmahdollisuuksia, ELY-keskus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtioavustus yritystoiminnan kehittämiseksi hyväksytty 30.12.2013. Lakia tarkennetaan erillisellä asetuksella,

Lisätiedot

Hyvä hankehallinto. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off Eeva-Kaisa Linna

Hyvä hankehallinto. Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off Eeva-Kaisa Linna Hyvä hankehallinto Varhaiskasvatuksen kehittäminen Kick-off 20.9.2016 Eeva-Kaisa Linna Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä perusteista ja menettelyistä,

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI 2006/0291 (COD) PE-CONS 3651/11/07 REV 11

EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI 2006/0291 (COD) PE-CONS 3651/11/07 REV 11 EUROOPAN UNIONI EUROOPAN PARLAMENTTI NEUVOSTO Bryssel, 25. helmikuuta 2008 (OR. en) 2006/0291 (COD) PE-CONS 3651/11/07 REV 11 ENER 215 ENV 450 MI 198 CODEC 902 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: EUROOPAN

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.6.2013 COM(2013) 484 final 2013/0226 (COD) C7-0205/13 Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS sisävesiväylien/sisävesiliikenteen tavarakuljetusten tilastoista annetun

Lisätiedot

Valtionavustushankkeen taloushallinto - ohjaus ja seuranta

Valtionavustushankkeen taloushallinto - ohjaus ja seuranta Valtionavustushankkeen taloushallinto - ohjaus ja seuranta Yleistä avustusten myönnöstä Valtionavustuspäätös Avustuksen käyttötarkoitus/hyväksyttävät kokonaismenot/ valtionavustus Avustuksen maksu, käyttöaika

Lisätiedot

Laivanrakennuksen innovaatioedellytysten turvaamiseksi voidaan myöntää valtionavustusta laivanrakennuksen innovaatioihin.

Laivanrakennuksen innovaatioedellytysten turvaamiseksi voidaan myöntää valtionavustusta laivanrakennuksen innovaatioihin. LAIVANRAKENNUKSEN INNOVAATIOTUKI Laivanrakennuksen innovaatioedellytysten turvaamiseksi voidaan myöntää valtionavustusta laivanrakennuksen innovaatioihin. Avustus on tarkoitettu laivaprojektien innovaatioiden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Paltamo 10.2.2015 Yleistä maaseudun yritystuesta Monipuolisempaa ja vahvempaa yrittäjyyttä maaseudun yritystuilla. Yritysten perustamista ja investointeja

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2016 COM(2016) 658 final 2016/0322 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen osana sisäisen turvallisuuden rahastoa liittyviä täydentäviä

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot