VALTIONEUVOSTON ASETUS NESTEYTETYN MAAKAASUN TERMINAALIEN IN- VESTOINTITUEN MYÖNTÄMISEN YLEISISTÄ EHDOISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTIONEUVOSTON ASETUS NESTEYTETYN MAAKAASUN TERMINAALIEN IN- VESTOINTITUEN MYÖNTÄMISEN YLEISISTÄ EHDOISTA"

Transkriptio

1 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Hallitusneuvos Anja Liukko Muistio Luonnos VALTIONEUVOSTON ASETUS NESTEYTETYN MAAKAASUN TERMINAALIEN IN- VESTOINTITUEN MYÖNTÄMISEN YLEISISTÄ EHDOISTA YLEISPERUSTELUT 1.1 Johdanto Hallituksen EU-ministerivaliokunta hyväksyi kokouksessaan strategisen linjauksen kaasuverkon ja kaasunkäytön kehittämiseksi Suomessa. Linjauksen mukaan Suomen valtion kannattaa edistää järjestelyjä, joilla Suomeen luodaan kilpailevaa kaasuntarjontaa, jotta kaasun käyttäjien usko kaasumarkkinoiden toimivuuteen ja kaasun hinnan kilpailukykyyn paranisi. Tämän mahdollistaa Euroopan komission syksyllä 2008 käynnistämä BEMIP-hanke (Baltic Energy Market Interconnection Plan). BEMIP-hankkeen tavoitteisiin kuuluu Baltian maiden ja Suomen kaasuverkkojen yhdistäminen Euroopan yhteenliitettyyn kaasuverkkoon sekä alueellisen Baltian maita ja Suomea palvelevan LNG-terminaalin rakentaminen Suomenlahden rannikolle. Tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuuden vähentämisestä ja direktiivin 93/12/ETY muuttamisesta annetun neuvoston direktiivin 1999/32/EY (jäljempänä rikkidirektiivi) muutoksella pannaan täytäntöön kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n meriympäristön suojelukomitean hyväksymän MARPOL 73/78 -yleissopimuksen uudistettu VI liite, jolla rajoitetaan alusliikenteen typpi- ja rikkipäästöjä. Liitteen mukaan laivapolttoaineen enimmäisrikkipitoisuus tulee laskea 1,5 prosentista 1,0 prosenttiin vuoden 2015 alussa ns. erityisvalvonta-alueilla (jäljempänä SECA-alue), joihin kuuluu mm. Itämeri. Alusten vaihtoehdot velvoitteen toteuttamiseen ovat matalarikkisen polttoaineen (esim. MDO/MGO), nesteytetyn maakaasun (jäljempänä LNG), biopolttoaineiden tai pakokaasupäästöjen puhdistusteknologioiden (esim. rikkipesurit) käyttö. Matalarikkistä polttoainetta arvioidaan olevan riittävästi SECA-alueella vuonna Käytännössä LNG tulee lähinnä kysymykseen uusissa aluksissa, joihin on asennettu soveltuva moottori ja polttoainetankit, ja kiinteässä reittiliikenteessä sellaisten satamien välillä, joihin on rakennettu polttoainehuolto. Myös osa vanhoista aluksista voidaan mahdollisesti muuttaa teknis-taloudellisesti kannattavasti LNG-aluksiksi, mutta tähän kehityskulkuun liittyy epävarmuuksia. LNG:n käyttöönotto vaatii Itämeren alueen ja Suomen LNGterminaalien infrastruktuurin rakentamista sekä LNG-käyttöisten alusten hankintaa ja käyttöä tukevaa sääntelykehikkoa. Alusten LNG-tankkaukseen tarvitaan bunkrausinfrastruktuuri ja LNGtankkereita tarvitaan kuljettamaan LNG:tä terminaaleihin. Biopolttoaineita ei toistaiseksi ole laajamittaisessa meriliikennekäytössä. Rikkipesurit eivät sovellu kaikille aluksille, eikä niiden sijoittamien aluksiin ole aina teknisesti tai taloudellisista syistä mahdollista. Rikkisääntelyyn sopeutuminen -työryhmä (TEM raportteja 14/2013) esitti, että valtio ryhtyy tukemaan LNG-terminaalien ja tarvittavan jakeluinfrastruktuurin rakentamista. Työryhmä esitti myös, että edistetään Gasumin Inkoon/Porvoon LNG-terminaalin rakennuttamista Suomeen EU:n BEMIPhankkeen alla ja toteutetaan pikaisesti ehdotus Suomen LNG-toimintaohjelmaksi. BEMIP-hankkeen tärkein tavoite on energiaeristäytyneisyyden purkaminen. Projects of Common Intrest -lista (PCI-lista) koostuu alueellisista hankkeista, joiden avulla mainittu on saavutettavissa.

2 2 Euroopan komissio voi myöntää tukea PCI-listalle hyväksytyille hankkeille. Suomen tavoitteena on saada suuren kokoluokan alueelliselle LNG-terminaalille tätä rahoitustukea. Arvioiden mukaan Suomeen tarvittaisiin ainakin yksi suuremman kokoluokan ( m3) alueellinen LNGterminaali. Kevään 2013 kehysriihessä päätettiin, että kansallisten LNG-terminaalien investointeja tuetaan noin 100 milj. eurolla. Valtion vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa on uudella momentilla (LNG-terminaalien investointituki) 33 milj. euroa valtuusmäärärahaa. Valtion vuoden 2014 talousarvioesityksen valmistelu on kesken. Kansallisten LNG-terminaalien investointitukeen sovellettaisiin yleislakina valtionavustuslakia (688/2001). Lain 8 :n nojalla voidaan antaa tarkempia säännöksiä lain soveltamisalaan kuuluvan valtionavustuksen talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä. Asetuksenantovaltuuden nojalla annettaisiin valtioneuvoston asetus nesteytetyn maakaasun terminaalien investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista. 1.2 EU:n valtiontukisääntely LNG-terminaalien investointituki on valtiontukea, johon sovelletaan EU:n valtiontukisääntelyä. Valtiontuet ovat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklan 107 kohdan 1 mukaan lähtökohtaisesti kiellettyjä. Artiklan 107 kohdissa 2 ja 3 määritellään kuitenkin poikkeukset, joiden nojalla tukitoimenpiteet voidaan hyväksyä. Jäsenvaltiot eivät itse voi tehdä arvioita tukien hyväksyttävyydestä, vaan asiassa sovelletaan ennakkoilmoitusmenettelyä. Pääsääntöisesti kaikki artiklan 107 mukaiset tuet tulee hyväksyttää ennen täytäntöönpanoa komissiossa (artikla 108, kohta 3). Ilman ennakkoilmoitusta myönnetty tuki on laiton. Tällöin voidaan määrätä, että se peritään takaisin yritykseltä. LNG-terminaaleille myönnettävä investointituki ei ole perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen annetun komission asetuksen N:o 1998/2006 mukaista vähämerkityksellistä tukea (de minimis-tuki) eikä tiettyjen tukimuotojen toteamisesta yhteismarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan mukaisesti (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) annetun komission asetuksen (EY) N:o 800/2008 mukaista tukea. Valtiontuesta ympäristönsuojelulle annettujen suuntaviivojen (2008/C 82/01) perusteella ei ole mahdollista perustella LNG-terminaalien investointituen hyväksyttävyyttä. LNG-terminaalien investointituki edellyttää komissiolle tehtävää valtiontuki-ilmoitusta suoraan perussopimuksen nojalla ja komission hyväksyntää. Euroopan komissio on esim. vuonna 2008 tehnyt Puolan LNGterminaaliin liittyvästä julkisesta tuesta päätöksen suoraan perussopimuksen nojalla energian toimitusvarmuuteen liittyvien argumenttien pohjalta. LNG-terminaalien investointituen hyväksyttävyyden arvioinnissa on keskeistä, että pystytään osoittamaan markkinapuute tuomalla esiin terminaali-infrastruktuurin mahdollistamat ympäristöhyödyt liikennesektorilla sekä tarkempien kannattavuuslaskelmien avulla todentamaan tuen kohdentuminen markkinapuutteeseen ja sen kannustava vaikutus. Energian toimitusvarmuuden arvioidaan olevan myös merkityksellinen tuen hyväksyttävyyttä arvioitaessa. Sen sijaan yritysten kilpailukyvyn korostaminen viittaamalla LNG:n edullisuuteen polttoaineena ei arvion mukaan edistäisi tuen hyväksyttävyyttä. EU-rahoitukseen ei sovelleta EU:n valtiontukisääntöjä. Jos EU-rahoitusta täydennetään kansallisella rahoituksella, joka kanavoidaan yrityksen toteuttamiin hankkeisiin (yritys saa selektiivisen edun), tulevat EU:n valtiontukisäännöt lähtökohtaisesti sovellettavaksi.

3 3 Euroopan komissio valmistelee valtiontuesta ympäristönsuojelulle annettujen suuntaviivojen uudistamista. Voidaan kuitenkin pitää epätodennäköisenä, että uusitut suuntaviivat sisältäisivät perusteet LNG-terminaalien investointituen hyväksyttävyyden arvioimiseksi. 1.3 Esityksen vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Arvioiden mukaan Suomeen tarvittaisiin ainakin useita pienemmän kokoluokan kansallisia LNGterminaaleja, joissa on tilavuudeltaan m3:n LNG-säiliöt. Kansallisten LNGterminaalien investointituen suuruuden arvioidaan olevan noin % investoinnista. Valtion vuoden 2013 lisätalousarvion momentille on varattu 33 milj. euroa valtuusmäärärahaa ja kehyspäätöksen mukaisesti myös valtion vuoden 2014 talousarvioon esitettäisiin valtuusmäärärahaa. Investointituen arvioidaan käynnistävän kansallisten LNG-terminaalien investointeja, joiden yhteenlaskettu arvo on arviolta noin milj. euroa. Investointien voidaan arvioida jäävän toteutumatta ilman valtiontukea. Kilpailukykyvaikutukset Kansallisten LNG-terminaalien infrastruktuurin kehittämisellä voidaan merkittävästi parantaa suomalaisen teollisuuden ja energiantuotannon kilpailukykyä. LNG:n avulla maakaasun tarjonta voidaan ulottaa myös putkiverkon ulkopuolella olevien teollisuus- ja energialaitosten käyttöön. Monet teollisuuslaitokset (esim. metallienjalostuslaitokset) voivat korvata LNG:llä kalliimpien butaanin ja propaanin sekä Venäjältä tuotavaa kaasua edullisemmalla LNG:llä. LNG-terminaalien infrastuktuurin rakentaminen lisää kilpailua Suomen kaasumarkkinoilla. LNG-terminaalien infrastruktuuri ja LNG-käyttöiset laivat luovat hyvän perustan myös biokaasujen käytölle laivaliikenteessä pidemmällä aikavälillä. LNG:n vaikutukset kilpailukykyyn ovat erityisen positiiviset, jos Itämeren laivaliikenteen typpi- ja hiukkaspäästörajoja tiukennetaan tulevina vuosina. LNG:n avulla myös typpi- ja hiukkauspäästöille mahdollisesti tulevat päästöraja-arvot voidaan saavuttaa. LNG-terminaalien rakentaminen vie kuitenkin useita vuosia ja LNG:tä käyttäviä aluksia on vain vähän, joten myönteiset vaikutukset ilmenevät vasta pidemmällä aikavälillä. Suomalaisilla teknologiayhtiöillä on LNG-teknologiaan liittyvää osaamista. Suomalaiset yritykset ovat kehittäneet arktisille merialueille soveltuvia teknologioita liittyen LNG:n tuontiin, höyrystämiseen, varastointiin ja hyödyntämiseen laivojen, energiantuotannon ja teollisuuden energianlähteenä. Alalla on syntynyt ja syntymässä uusia kotimaiseen käyttöön ja vientiin soveltuvia innovaatioita, joita investointituki voi osaltaan edistää. Ympäristö- ja terveysvaikutukset LNG:n käyttö pienentää laivojen päästöjä huomattavasti. Rikkioksidipäästöt (SOx) vähenevät lähes täysin, ja typenoksidipäästöt vähenevät merkittävästi. LNG pienentää lisäksi meriliikenteen hiukkaspäästöjä huomattavasti ja vaikuttaa vähentävästi laivojen polttoainepäästöihin. Polttoaineen rikkipitoisuus on suoraan yhteydessä polton rikkidioksidipäästöjen suuruuteen. Vähärikkisen, raskasta polttoöljyä puhtaamman polttoaineen käyttö vähentää näitä päästöjä sekä lisäksi noki- ja tuhkahiukkasten ja niihin kiinnittyneiden syöpävaarallisten, polysyklisten aromaattisten hii-

4 4 livetyjen (PAH) ja toksisten metallien (nikkeli, vanadiini) päästöjä. Rikkidioksidi reagoi muiden ilman epäpuhtauksien kanssa ja muodostaa nestemäisiä hiukkasia (PM), joita kutsutaan tällöin sekundaarisiksi hiukkasiksi. Euroopan komissio on arvioinut, että IMO:n vuoden 2008 päästövaatimukset vähentäisivät meriliikenteen rikkidioksidipäästöjä SECA-alueilla yli 90 prosenttia ja EU:n muilla merialueilla yli 75 prosenttia. Hiukkaspäästöjen arvioidaan vastaavasti vähenevän SECA-alueilla yli 60 prosenttia ja muilla merialueilla 75 prosenttia. Pitkäaikaisen pienhiukkasaltistumisen aiheuttamien ennenaikaisten kuolemien arvioidaan EU:n alueella vähentyvän vuodesta 2015 alkaen noin tapauksella vuodessa ja vuodesta 2020 alkaen noin tapauksella vuodessa verrattuna siihen, että IMO:n määräyksiä ei pantaisi täytäntöön. LNG-terminaalien investointituki on välillisesti merkityksellinen näiden vaikutusten toteutumisen kannalta pitkällä aikavälillä. Muut vaikutukset LNG-terminaalien avulla voidaan parantaa kaasun toimitusvarmuutta ja lisätä kilpailua maakaasumarkkinoilla, kun maakaasua saadaan Venäjän lisäksi muista hankintalähteistä. Kaasun putkiverkkoon kytketyn LNG-terminaalin varastosäiliöistä voidaan höyrystettyä ja paineistettua maakaasua syöttää putkiverkkoon ja varmistaa kaasun riittävä saatavuus kaasun huippukulutustilanteissa. Lisäksi LNG-terminaalien avulla voidaan edistää polttoaineen hankinnan monipuolistamista. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset Asetusehdotus ei aiheuta organisaatiovaikutuksia eikä merkittäviä henkilöstövaikutuksia. LNGterminaalien investointitukeen liittyvät hallinto- ja valvontatehtävät hoidettaisiin työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston resurssien osittaisella uudelleen kohdennuksella. 1.4 Asian valmistelu Asetusehdotus ja siihen liittyvä muistio [ovat olleet lausunnolla ]. Lausunto pyydettiin oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, liikenne- ja viestintäministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriön alueosastolta, työelämä- ja markkinaosastolta, työllisyys- ja yrittäjäosastolta, elinkeino- ja innovaatio-osastolta ja sisäiseltä tarkastukselta sekä Suomen Kaasuyhdistys ry:ltä ja Energiateollisuus ry:ltä. Asetusehdotus on lähetetty tiedoksi myös yritystukineuvottelukunnalle, mutta neuvottelukunnan lausuntokäsittelyä ei asian luonteen vuoksi pidetty tarpeellisena. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on tiedottanut lausuntopyynnöstä verkkopalvelussaan. Lausunnoissa LNG-terminaalien investointituen suhde energiatukeen Energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1063/2012), jäljempänä energiatukiasetus, nojalla energiatukea voidaan myöntää ilmasto- ja ympäristömyönteisiin uusiutuvan energian, energiansäästön tai energiatehokkuuden investointi- ja selvityshankkeisiin sekä energian tuotannon tai käytön ympäristöhaittoja vähentäviin investointi- ja selvityshankkeisiin. Energiatukiasetus on yleissäädös. Valtioneuvoston asetus nesteytetyn maakaasun terminaalien investointituen myöntämisen yleisistä ehdoista olisi energiatukiasetukseen nähden erityissäädös, jota sovellettaisiin energiatukiasetuksen sijaan, kun kyse on LNG-terminaalien investointituesta. Asetusten säännökset vastaisivat kuitenkin keskeisiltä osin toisiaan.

5 5 1.6 Voimaantulo Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan [15 päivänä lokakuuta] Tukea voidaan hakea, kun asetus on tullut voimaan.

6 6 ASETUSEHDOTUKSEN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. Soveltamisala. LNG-terminaalien investointituki on valtionavustuslaissa tarkoitettu valtiontuki, johon lakia sovelletaan. Valtioneuvoston asetuksella annettaisiin tarkempia säännöksiä investointituen valtion talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä. Investointitukea voidaan myöntää valtion talousarvion momentilta (LNG-terminaalien investointituki). Pykälä sisältäisi myös nesteytetyn maakaasun terminaalin (LNG-terminaali) määritelmän, ja sillä tarkoitettaisiin nesteytetyn maakaasun tuontiin, purkamiseen, varastointiin ja toimittamiseen käytettyä vastaanottoasemaa ja siihen liittyvää laitteistoa. 2. Euroopan unionin valtiontukisääntely. Pykälä tarkoituksena on selventää investointituen suhdetta EU:n valtiontukisääntelyyn. Pykälän 1 momentin nojalla LNG-terminaalien investointituen myöntäminen ja maksaminen edellyttäisi, että Euroopan komissio on hyväksynyt tämän tuen yhteismarkkinoille soveltuvaksi. Tuen myöntämistä koskeva päätös voitaisiin kuitenkin tehdä ehdollisena ennen komission hyväksymistä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin EU:n valtiontukisääntelyyn liittyvästä maksatuksen keskeyttämisvelvoitteesta. Euroopan komissio edellyttää, että jäsenvaltion viranomaiset sitoutuvat lykkäämään valtiontuen maksamista kaikille sellaisille yrityksille, jotka ovat saaneet aikaisemmin komission päätöksellä yhteismarkkinoille soveltumattomaksi määriteltyä sääntöjenvastaista tukea, kunnes kyseinen yritys on maksanut takaisin koko sääntöjenvastaisen tuen sekä siitä perittävän koron. Kyseessä on niin sanottu Deggendorf-ehto, jota on selostettu kohdassa 4.2 komission tiedonannossa sääntöjenvastaisen ja yhteismarkkinoille soveltumattoman valtiontuen takaisinperintää edellyttävien komission päätösten tehokkaasta täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa (2007/C272/05). Eräiden valtion tukea koskevien Euroopan yhteisöjen säännösten soveltamisesta annetun lain (300/2001) 1 :ssä säädetään kansallisesta menettelystä Suomessa, kun komissio tekee päätöksen perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tuen maksamisen keskeyttämisestä tai takaisinperimisestä. Lissabonin sopimuksen voimaantultua kyseisessä lainkohdassa tarkoitetaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa mainittua tukea. Komission päätös on pantava Suomessa viipymättä täytäntöön takaisinperinnästä vastuussa olevan viranomaisen päätöksellä. Investointituen myöntämiseen ja maksamiseen liittyvän Euroopan unionin lainsäädännön noudattamisesta säädetään lisäksi valtionavustuslain 6.3 :ssä, 19 :n 3 kohdassa ja 22.3 :ssä. Lain 6.3 :n nojalla valtionavustus ei saa yhdessä muiden julkisten tukien kanssa ylittää EU:n tai Suomen lainsäädännössä säädettyä valtionavustuksen tai muun julkisen tuen enimmäismäärää. Lain 19 :n 3 kohdan nojalla valtionapuviranomainen voi päätöksellään määrätä valtionavustuksen maksamisen keskeytettäväksi, jos EU:n lainsäädännössä edellytetään maksamisen keskeyttämistä. Lain 22.3 :n nojalla valtionapuviranomainen voi päätöksellään myös määrätä valtionavustuksen maksamisen lopetettavaksi sekä jo maksetun valtionavustuksen takaisin perittäväksi, jos EU:n lainsäädännössä sitä edellytetään. 3. Valtionapuviranomainen. Pykälän nojalla työ- ja elinkeinoministeriö olisi LNG-terminaalien investointituen osalta valtionapuviranomainen sekä päättäisi tuen myöntämisestä ja hoitaisi muut asetuksessa säädetyt tehtävät.

7 7 4. Investointituen myöntämisen edellytykset. Pykälän nojalla LNG-terminaalien investointitukea voidaan myöntää yritykselle, jos pykälän mukaiset tuen myöntämisen edellytykset täyttyvät. Investointituki on kuitenkin harkinnanvarainen tuki, ja sitä voidaan myöntää enintään valtiontalousarviossa olevan valtuuden mukaan. Tästä rajoituksesta seuraa muun muassa, että kaikille pykälän mukaiset edellytykset täyttäville hankkeille ei mahdollisesti voida myöntää investointitukea. Pykälän 1 momentin 1 kohdan nojalla investointituen myöntämisen edellytyksenä olisi, että LNGterminaalista voidaan toimittaa nesteytettyä maakaasua laiva- ja muun liikenteen polttoaineeksi. Investointituen tavoitteena on erityisesti edistää alusliikenteen typpi- ja rikkipäästöjen vähentämistä. Edellytyksen arvioidaan olevan keskeinen investointituen EU:n valtiontukisääntelyn mukaisuuden hyväksymisen kannalta. Pykälän 1 momentin 2 kohdan nojalla investointituen myöntämisen edellytyksenä olisi, että kolmannella osapuolella on nesteytetyn maakaasun terminaaliin käyttöoikeus sen mukaan kuin maakaasumarkkinalaissa (508/2000) säädetään. Edellytyksen taustalla on maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2003/55/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/73/EY mukainen velvoite, jonka kansallinen voimaansaattaminen on tarkoitus toteuttaa maakaasumarkkinalain muutoksella (HE sähkö- ja maakaasumarkkinoita koskevaksi lainsäädännöksi; HE 20/2013 vp). Edellytyksen arvioidaan olevan keskeinen investointituen EU:n valtiontukisääntelyn mukaisuuden hyväksymisen kannalta. Pykälä 1 momentin 3 kohdan nojalla investointituen myöntäminen edellyttäisi, että LNGterminaalin investoinnin toteutuminen edellyttäisi valtionavustusta, jotta tuella voidaan katsoa olevan kannustava vaikutus. Tukea myönnettäisiin terminaalille, jonka toteuttaminen ilman valtiontukea ei olisi taloudellisesti kannattavaa tai jonka läpiviemiseen liittyy huomattava taloudellinen riski. Edellytyksen arvioidaan olevan keskeinen investointituen EU:n valtiontukisääntelyn mukaisuuden hyväksymisen kannalta. Pykälän 1 momentin 4 kohdan nojalla tuettavan LNG-terminaalin investoinnin tulisi edistää kustannustehokkaasti maakaasun toimitusvarmuutta, polttoaineen hankinnan monipuolistamista ja kilpailua maakaasumarkkinoilla. Investointituen tavoitteena on myös lisätä kilpailevaa kaasuntarjontaa, jotta kaasun käyttäjien luottamus kaasumarkkinoiden toimivuuteen ja kaasun hinnan kilpailukykyyn paranisi. Samalla paranisi maakaasun toimitusvarmuus ja kilpailu maakaasumarkkinoilla. Edellytyksen arvioidaan olevan keskeinen investointituen EU:n valtiontukisääntelyn mukaisuuden hyväksymisen kannalta. Pykälän 1 momentin 5 kohdan nojalla LNG-terminaalin investointi tulisi myös vähentää kokonaisuutena arvioiden ympäristöhaittoja. Edellytys täydentää 1 kohdan mukaista edellytystä. Edellytyksen arvioidaan olevan keskeinen investointituen EU:n valtiontukisääntelyn mukaisuuden hyväksymisen kannalta. Pykälän 2 momentissa tarkennetaan valtionavustuslain 6.1 :ää. Tuen saajan olisi rahoitettava hankkeesta vähintään 25 prosenttia sellaisella rahoituksella, johon ei liity julkista tukea. Poikkeuksena tästä olisivat kuitenkin kunnan pääosin omistaman yrityksen hankkeet.

8 8 5. Investointituen hakeminen. Pykälän 1 momentin nojalla LNG-terminaalien investointitukea haettaisiin työ- ja elinkeinoministeriöltä. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tukihakemuksen ajankohdasta. Investointitukea olisi haettava ennen käyttöomaisuuden hankkimista taikka tuella rahoitettavan rakentamis-, muutos- tai parannustyön aloittamista. Työn aloittamisella tarkoitetaan lopullisen ja sitovan investointipäätöksen tekemistä. Jos tuen hakija on tehnyt lopullisen päätöksen investoinnin suorittamisesta ennen tuen hakemista, ei tuen myöntäminen olisi enää mahdollista. Tuen hakijan tulisi siis ennen hakemuksen jättämistä tehdä päätöksensä investoinnin aloittamisesta ainoastaan ehdollisena. Pykälän 3 momentin nojalla tukihakemus olisi tehtävä työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamalla lomakkeella. Lisäksi momentissa säädettäisiin tiedoista, jotka tulisi ilmetä tukihakemuksesta ja sen liitteistä. Vaaditut hakijaa ja hanketta sekä tuen kannustavaa vaikutusta koskevat tiedot ovat tarpeen, jotta investointitukihakemus voidaan käsitellä ja muun muassa arvioida tuen myöntämisen hyväksyttävyyttä EU:n valtiontukisääntelyn kannalta. Valtion vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa on 33 milj. euron valtuus LNG-terminaalien investointitukea varten ja samoin vuoden 2014 valtion talousarvioon on tarkoitus ehdottaa valtuutta. Tukihakemukset olisi siten tehtävä vuonna 2013 asetuksen tultua voimaan tai vuonna Tukisitoumuksia olisi mahdollista tehdä 33 milj. euron edestä vuonna Jos vuonna 2013 saapuneiden hakemusten perusteella haettu investointituki ylittää mainitun summan, tukihakemuksen hyväksyminen perustuu hakemusten arviointiin kokonaisvaltaisesti ja niiden keskinäiseen vertailuun ottaen erityisesti huomioon, mitä 4 :ssä säädetään. Jos vuonna 2013 saapuneelle hakemukselle ei voida valtiontalousarvioon liittyvistä rajoituksista myöntää tukea enää vuonna 2013, siirretään hakemus tai hakemukset käsiteltäväksi vuonna Jos vuonna 2014 käsittelyssä olevien hakemusten perusteella haettu investointituki ylittää vuoden 2014 valtion talousarvioon otetun valtuuden, tukihakemuksen hyväksyminen perustuu hakemusten arviointiin ja keskinäiseen vertailuun vastaavasti kuin vuonna Investointituen enimmäismäärä ja hyväksyttävät kustannukset. Pykälän 1 momentin nojalla tuen osuus hyväksyttävistä kustannuksista voisi investointihankkeissa olla enintään 40 prosenttia. Tukiprosentti arvioitaisiin kuitenkin aina hankekohtaisesti, ja pääsääntöisesti olisi tarkoitus myöntää tukea prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, mikä vastaisi energiatukiasetuksen nojalla myönnettäviin energiatukiin sovellettavia tukiprosentteja. EU:n valtiontukisääntelyyn perustuvat rajoitukset on otettava huomioon enimmäisprosenttimääriä harkittaessa. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin hyväksyttävistä kustannuksista, ja ne liittyisivät välittömästi LNG-terminaalin investointiin. Hyväksyttäviä kustannuksia olisivat valmistelu- ja suunnittelukustannukset, rakennuksista aiheutuvat kustannukset sekä koneiden ja laitteiden hankinnasta ja asennuksesta aiheutuvat kustannukset. Hyväksyttäviä kustannuksia olisivat myös välittömästi investointiin liittyvien maa-alueiden hankinnasta sekä raivaus- ja maanrakennusteknisistä töistä aiheutuvat kustannukset. Maa-alueiden hankinnasta aiheutuvat kustannukset voitaisiin kuitenkin hyväksyä vain siltä osin kuin ne eivät ylitä kymmentä prosenttia hankkeen hyväksyttävistä kokonaiskustannuksista.

9 9 Pykälän 3 momentissa säädettäisiin hyväksyttäviin kustannuksiin liittyvästä ajallisesta rajoituksesta. Kustannukset voitaisiin hyväksyä vain siltä kuin ne ovat syntyneet sen jälkeen kun investointitukea on haettu. Pykälän 4 momentin nojalla hyväksyttäviä kustannuksia eivät olisi tuen saajan maksamat palkat, yleiskustannukset, edustusmenot, rakennusaikaiset korot, valtion maksuperustelakiin (150/1992) perustuvat maksut (esim. ympäristöluvasta perittävä maksu) eivätkä tuen saajan maksamat arvonlisäverot, vaikka ne liittyisivät välillisesti tai välittömästi 2 momentissa tarkoitettuihin hyväksyttäviin kustannuksiin. 7. Tuen maksaminen. Pykälän 1 momentin nojalla tuki maksettaisiin hakemuksesta jälkikäteen hankkeen edistymisen ja toteutuneiden maksettujen kustannusten perusteella yhdessä tai useammassa erässä, jotka mainitaan tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä. Viimeinen maksuerä olisi vähintään 20 prosenttia myönnetystä tuesta. Työ- ja elinkeinoministeriö voisi kuitenkin tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä hyväksyä muun suuruisen viimeisen maksuerän. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin viimeisen maksuerän maksamista koskevasta hakemuksesta (lopputilitilitys). Lopputilityksessä tulisi tehdä kustannusselvitys koko hankkeen toteutuneista kustannuksista. Työ- ja elinkeinoministeriö voisi erityisestä syystä myöntää jatkoaikaa lopputilityksen toimittamista varten, jos tätä koskeva hakemus toimitetaan ennen määräajan päättymistä. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin viimeisen maksuerän maksamisesta ja investointituen lopullisesta määrästä. Jos toteutuneet hyväksyttävät kustannukset ovat pienemmät kuin tuen myöntämistä koskevassa päätöksessä mainittu määrä, lopullisen tuen suuruudeksi tulisi hyväksytyn tukiprosentin mukainen osuus toteutuneista hyväksyttävistä kustannuksista. 8. Maksatushakemusta ja lopputilitystä koskevat tarkemmat säännökset. Pykälän 1 momentin nojalla maksatushakemus ja lopputilitys tulisi tehdä työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamalla lomakkeella. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin maksatushakemuksen yhteydessä vaadituista lausunnoista ja selvityksistä. Pykälän 3 momentin nojalla säädettäisiin lopputilitystä koskevasta tilintarkastajan lausunnosta, jossa tulisi ottaa kantaa siihen, antaako lopputilitys oikeat ja riittävät tiedot hankkeesta viimeisen maksuerän maksamista varten. 9. Tuki koordinaattorille. Tarkoitus on, että LNG-terminaalien investointituki myönnettäisiin yritykselle, joka vastaa hankkeen toteuttamisesta. Pääsääntöisesti tuki myönnettäisiin siten suoraan tuen saajalle sen omaan investointitoimintaan. Eräissä tapauksissa on kuitenkin toiminnallisesti perusteltua myöntää tuki käytettäväksi jonkin muun tahon toimintaan tai hankkeeseen. Tällainen tilanne saattaisi tulla kyseeseen esim. silloin, kun hankkeen toteuttamiseen osallistuu useampi kuin yksi yritys. Tällöin tuki voitaisiin myöntää ja maksaa yritykselle, joka on sitoutunut vastaamaan tuen käytöstä koko hankkeeseen. Tässä tapauksessa on kyse niin sanotusta koordinaattorille myönnettävästä tuesta. Koordinaattori

10 10 olisi velvollinen tekemään valtionavustuslain 7.2 :ssä tarkoitetun sopimuksen hankkeen toteuttavien tahojen kanssa. 10. Omaisuuden käyttö- ja luovutusrajoitus. Pykälän 1 momentin nojalla investointituen kohteena olleen omaisuuden käyttö- ja luovutusrajoitus olisi viisi vuotta. Määräaika alkaisi kulua tuen viimeisen erän maksamisesta. Käyttö- ja luovutusrajoituksen voimassaoloaikana omaisuutta ei saisi luovuttaa toiselle taikka siirtää toisen omistukseen tai hallintaan. Pykälän 2 momentin nojalla työ- ja elinkeinoministeriö voisi hakemuksesta poiketa 1 momentissa säädetyistä rajoituksista. Poikkeaminen edellyttäisi erityistä syytä, ja tällaisena voitaisiin pitää esimerkiksi sitä, että tukivaikutus omaisuuden luovutus- tai siirtotapauksessa siirretään omaisuuden mukana. Työ- ja elinkeinoministeriö ei antaisi asiaa koskevia ennakkopäätöksiä. 11. Tuen saajan ilmoitus- ja selvitysvelvollisuus. Pykälän 1 momentin nojalla tuen saajan olisi ilmoitettava työ- ja elinkeinoministeriölle käyttö- tai luovutusrajoituksen noudattamiseen tai omaisuuden käyttöön tukipäätöksessä määrättyyn tarkoitukseen vaikuttavasta olosuhteiden muutoksesta välittömästi tapahtuman jälkeen, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluttua. Saatuaan ilmoituksen ministeriö voi arvioida, onko kyse 10.1 :ssä tarkoitetusta tilanteesta. Samanaikaisesti ilmoituksen kanssa tuen saaja voi myös tehdä 10.2 :ssä tarkoitetun hakemuksen. Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tuen saajalle velvollisuus toimittaa selvitys hankkeen vaikutuksista kahden vuoden kuluessa viimeisen tukierän maksamisesta. Lopputilityksen yhteydessä ei useinkaan ole vielä riittävästi käyttökokemusta, jotta toteutuneita vaikutuksia voitaisiin arvioida. Yleensä vasta noin vuoden kuluttua hankkeen valmistumisesta on mahdollista laatia arvio hankkeen vaikutuksista. Selvitys hankkeen vaikutuksista on tarpeellinen, jotta LNG-terminaalien investointituen kohdentumista ja toteutuneita vaikutuksia voidaan seurata riittävän järjestelmällisesti. 12. Tuen saajan kirjanpitovelvollisuus. Pykälän 1 momentin nojalla tuen saaja olisi velvollinen pitämään hankkeesta projektikirjanpitoa osana tuen saajan kirjanpitolain (1336/1997) mukaista kirjanpitoa erillisellä kustannuspaikalla tai tilillä taikka muulla tavalla siten, että tuen käytön valvonta on vaikeudetta mahdollista. Pykälän 2 momentin nojalla tuen saajan olisi säilytettävä kaikki tuettavan hankkeen toteuttamiseen liittyvät tositteet ja muu kirjanpitoaineisto kirjanpitolain mukaisesti. Säännöksellä on pyritty turvaamaan se, että hankkeeseen liittyvät menot pystytään riittävän luotettavasti todentamaan. 13. Tuen ehdot. Pykälän nojalla tuen saaja olisi velvollinen noudattamaan, mitä valtion talousarviossa, valtionavustuslaissa ja valtioneuvoston asetuksessa säädetään sekä tuen myöntö- ja maksatuspäätöksissä mainittuja tuen käyttämistä ja maksamista koskevia ehtoja ja rajoituksia. 14. Voimaantulo. Asetus tulisi voimaan [15 päivänä lokakuuta] 2013 ja se olisi voimassa 31 päivään joulukuuta Valtion vuoden 2013 ensimmäisessä lisätalousarviossa on valtuus LNG-terminaalien investointitu-

11 kea varten, ja vuoden 2014 valtion talousarvioon on tarkoitus ehdottaa valtuutta. LNG-terminaalien investointituen myöntämistä koskevat päätökset olisi siten tehtävä vuosien 2013 ja 2014 aikana. Ottaen huomioon investointituen maksamiseen tarvittava aika sekä tuen käyttöä koskeva valvontatarve asetus olisi voimassa vuoden 2020 loppuun. 11

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1063/2012 Valtioneuvoston asetus. energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012. 1063/2012 Valtioneuvoston asetus. energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1063/2012 Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista Annettu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2012 Valtioneuvoston

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

Piispansilta 11 A 18.9.2014 TEM/642/05.02.05/2014 02230 Espoo PÄÄTÖS INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISESTÄ LNG-TERMINAALIN INVESTOINTIHANKKEESEEN

Piispansilta 11 A 18.9.2014 TEM/642/05.02.05/2014 02230 Espoo PÄÄTÖS INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISESTÄ LNG-TERMINAALIN INVESTOINTIHANKKEESEEN Manga LNG Oy PÄÄTÖS Piispansilta 11 A 18.9.2014 02230 Espoo PÄÄTÖS INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISESTÄ LNG-TERMINAALIN INVESTOINTIHANKKEESEEN HAKIJA Manga LNG Oy Piispansilta 11 A 02230 Espoo ASIAN VIREILLETULO

Lisätiedot

Reutsinkatu 12 10.12.2014 TEM/1355/05.02.05/2014 PÄÄTÖS INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISESTÄ LNG-TERMINAALIN INVESTOINTIHANKKEESEEN

Reutsinkatu 12 10.12.2014 TEM/1355/05.02.05/2014 PÄÄTÖS INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISESTÄ LNG-TERMINAALIN INVESTOINTIHANKKEESEEN Haminan Energia Oy PÄÄTÖS Reutsinkatu 12 10.12.2014 49400 Hamina PÄÄTÖS INVESTOINTITUEN MYÖNTÄMISESTÄ LNG-TERMINAALIN INVESTOINTIHANKKEESEEN HAKIJA Haminan Energia Oy Reutsinkatu 12 49400 Hamina ASIAN

Lisätiedot

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto

Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto Biopolttoainelainsäädäntö ja tukipolitiikka Jukka Saarinen TEM/Energiaosasto TransEco-seminaari 4.12.2012 Nykyinen biopolttoaineita koskeva lainsäädäntö EU-säädökset RES-direktiivi (2009/28/EY) Vaatimus

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

EY:n valtiontukisäännöt

EY:n valtiontukisäännöt EY:n valtiontukisäännöt 1 Valtiontuen määritelmä Yrityksille1 myönnettäviä valtiontukia koskevat periaatteet määritellään EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artikloissa. Vaikka valtiontuet ovat lähtökohtaisesti

Lisätiedot

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR Alueellisen kaasuinfrastruktuurin kehittäminen 13.8.2014 in vuosi 2013 Liikevaihto 1 147,5 milj. euroa Liikevoitto 36,8 milj. euroa Taseen loppusumma 768,6 milj. euroa Investoinnit

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö

Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö ELY-keskukset Vuoden 2014 maatalousyrittäjien opintorahaa (2521) koskevien hakemusten käsittelyssä noudatettavista menettelyistä Liitteenä

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

Yritystuen maksaminen

Yritystuen maksaminen Yritystuen maksaminen Leadertyön ajankohtaispäivät 28.10.2015 Maaseutuvirasto Tukien maksatusyksikkö Per-Ola Staffans Yritystuen maksamiseen liittyviä säännöksiä Ns. maaseuturahastoasetus (EU) N:o 1305/2013

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?

Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. 1 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TUOTTAJAORGANISAATIOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus

Valtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä

Lisätiedot

Tulot rakennerahastohankkeissa

Tulot rakennerahastohankkeissa Tulot rakennerahastohankkeissa TEM Alueiden kehittämisen yksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä Ylitarkastaja Tuula Sarajärvi Ylitarkastaja Eliisa Hujala Tulojen käsittely EAKR- ja ESR -hankkeissa

Lisätiedot

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi

ENERGIATUET 2013. Kainuun ELY-keskus, 05.09.2013 Juha Määttä, puh. 0440368575, juha.s.maatta@ely-keskus.fi ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioavustuslaki n:o 688/2001 - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista, n:o 1063/2012 sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet Elinkeino-,

Lisätiedot

Vuoden 2015 ympäristösopimusten ( ) toisen erän maksaminen

Vuoden 2015 ympäristösopimusten ( ) toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 30.5.2016 Tukien maksatusyksikkö 920/03.03.00/2016 Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset Vuoden 2015 ympäristösopimusten (2014-2020) toisen

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2014 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä

Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä Hanke- ja yritystukien maksaminen, sekä maksuhakemuksen vastaanottaminen paikallisessa toimintaryhmässä Tilaisuus: Toimintaryhmien neuvottelupäivät 1.4.2009, Dipoli, Espoo Kirsi Murtomäki, ylitarkastaja,

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG MERENKULUN POLTTOAINE TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa käyttökohteisiin: Kaasuna putkiverkostoa

Lisätiedot

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA MÄÄRÄYS Pvm. 17.6.2015 Dnro 1272/54/2015 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 58/15 Kumotaan Määräys Nro 33/15, Dnro 969/54/2015 Valtuutussäännökset: Laki (28/2014) 13 3. mom., 35 6. mom. 36 5. mom., 38

Lisätiedot

1) maataloustuotteella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I tarkoitettuja maa- ja puutarhataloustuotteita;

1) maataloustuotteella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I tarkoitettuja maa- ja puutarhataloustuotteita; Valtioneuvoston asetus ruokaketjun toiminnan edistämisestä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä heinäkuuta 2001 annetun valtionavustuslain

Lisätiedot

OHJE VALTION TUEN MAKSUHAKEMUSLOMAKKEEN TÄYTTÄMISESTÄ

OHJE VALTION TUEN MAKSUHAKEMUSLOMAKKEEN TÄYTTÄMISESTÄ Ohje 1 (5) 11.3.2013 OHJE VALTION TUEN MAKSUHAKEMUSLOMAKKEEN TÄYTTÄMISESTÄ Yleistä Maksuhakemuslomaketta käytetään haettaessa laissa laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueille (1186/2009, jäljempänä

Lisätiedot

EU:n valtiontukisäännöt

EU:n valtiontukisäännöt EU:n valtiontukisäännöt Sisällys 1 Mitä valtiontuki on?... 3 2 Valtiontukien valvonta ja hyväksyttävyys... 5 Ryhmäpoikkeusasetuksen mukaisia tukia valvotaan jälkikäteen... 6 Vähämerkityksiset eli de minimis

Lisätiedot

Valtionavustushankkeen taloushallinto - ohjaus ja seuranta

Valtionavustushankkeen taloushallinto - ohjaus ja seuranta Valtionavustushankkeen taloushallinto - ohjaus ja seuranta Yleistä avustusten myönnöstä Valtionavustuspäätös Avustuksen käyttötarkoitus/hyväksyttävät kokonaismenot/ valtionavustus Avustuksen maksu, käyttöaika

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 27.3.2015 Avustuksen tausta: lainsäädäntö ja valvonta Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista

Lisätiedot

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA

Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätösmallit 2010 ESR:ssa käytössä seuraavat

Lisätiedot

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun

Lisätiedot

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet

Lisätiedot

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Toimeenpanon valmistelu on hyvässä vauhdissa, mutta ei vielä valmis. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vanhat menettelyt ylläpidetään

Toimeenpanon valmistelu on hyvässä vauhdissa, mutta ei vielä valmis. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vanhat menettelyt ylläpidetään 1 Toimeenpanon valmistelu on hyvässä vauhdissa, mutta ei vielä valmis. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että vanhat menettelyt ylläpidetään sellaisenaan. EU-osarahoitteiset tuet vaativat mm otantatarkastukset

Lisätiedot

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA Maa ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 6.4.2016 1 Taustamuistio suunnitellusta valtioneuvoston asetuksesta kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä (asetus tulee lausunnolle syksyllä 2016)

Lisätiedot

Energiatehokkuusinvestointien rahoitusmahdollisuuksia, ELY-keskus 13.6.2014

Energiatehokkuusinvestointien rahoitusmahdollisuuksia, ELY-keskus 13.6.2014 Energiatehokkuusinvestointien rahoitusmahdollisuuksia, ELY-keskus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtioavustus yritystoiminnan kehittämiseksi hyväksytty 30.12.2013. Lakia tarkennetaan erillisellä asetuksella,

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Laki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) 14, muutetaan 3 :n 3 momentti,

Lisätiedot

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset

HE 23/2003 vp. 2. Ehdotetut muutokset Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi aravalain, aravarajoituslain 23 :n sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

Valtionavustusten käyttö ja käytön valvonta. Oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden seminaari 6.11.2014

Valtionavustusten käyttö ja käytön valvonta. Oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden seminaari 6.11.2014 Valtionavustusten käyttö ja käytön valvonta Oppimisympäristöjen kehittämishankkeiden seminaari 6.11.2014 Opetushallituksen vastuut valtionapuviranomaisena Päätöksenteko Prosessivastuu Valvontavastuu Vaikuttavuuden

Lisätiedot

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020. Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.

Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020. Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3. Maaseudun kehittämismahdollisuudet Hämeessä ohjelmakaudella 2014-2020 Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 18.3.2015 Hämeenlinna 19.3.2015 Lahti Esityksen sisältö Kehittämishanketuen hyväksyttävät kustannukset

Lisätiedot

Hanketukien maksatus 2014-2020

Hanketukien maksatus 2014-2020 Hanketukien maksatus 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit ja maksatuksen hakeminen Anette Mäkelä 18.3.2015 Yksinkertaistetut kustannusmallit 2014-2020 Käytetään pääsääntöisesti Perustuvat EU:n yleisasetuksen

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

Valtionavustusten taloudenhoito

Valtionavustusten taloudenhoito Valtionavustusten taloudenhoito Yleistä avustusten myönnöstä Valtionavustuspäätös Avustuksen käyttötarkoitus/hyväksyttävät menot/ valtionavustus Avustuksen maksu, käyttöaika Avustuksen käytön valvonta/tarkastus

Lisätiedot

ENERGIATUEN VIIMEISEN ERÄN TAI VÄLIERÄN MAKSATUSSELVITYS

ENERGIATUEN VIIMEISEN ERÄN TAI VÄLIERÄN MAKSATUSSELVITYS ENERGIATUEN VIIMEISEN ERÄN TAI VÄLIERÄN MAKSATUSSELVITYS VNA 625/2002, VNA 1313/2007, VNA 1063/2012 TIEDOT HAKIJASTA Tuen saaja Y-tunnus Postiosoite Pankkitilin nro ja pankin konttori (IBAN + BIC) Yhdyshenkilö

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero Työ- ja elinkeinokeskus 1(6) MAKSUHAKEMUS YRITYKSEN INVESTOINTITUKI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 ROOPAN YHTEISÖ Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot

Maaseutuviraston tehtäviä tuetun rakentamisen prosessissa

Maaseutuviraston tehtäviä tuetun rakentamisen prosessissa #91949 Maaseutuviraston tehtäviä tuetun rakentamisen prosessissa Maaseuturakentamisen suunnittelun ajankohtaispäivä Heureka, Vantaa 12.2.2013 Seija Oikarinen ylitarkastaja, rakentaminen Maaseutuvirasto

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Turvallisuusalan Lausunto 1 (5) Tutkintotoimikunta 28.10.2015

Turvallisuusalan Lausunto 1 (5) Tutkintotoimikunta 28.10.2015 Turvallisuusalan Lausunto 1 (5) Tutkintotoimikunta 28.10.2015 Sisäministeriö Timo Kerttula Viite: Sisäministeriön lausuntopyyntö: hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista

Lisätiedot

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

24.5.2013 Gasum Tommy Mattila

24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 1 LNG MERENKULUN JA TEOLLISUUDEN POLTTOAINEENA GASUMIN LNG-HANKKEET TOMMY MATTILA 24.5.2013 Gasum Tommy Mattila 2 LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1310. Laki

SISÄLLYS. N:o 1310. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2007 N:o 1310 1313 SISÄLLYS N:o Sivu 1310 Laki Viron kanssa turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

Asia: Valtiontuki / Suomi Tuki nro N 315/2006 Eräiden energiatuotteiden energiaveron palautus maataloustuottajille

Asia: Valtiontuki / Suomi Tuki nro N 315/2006 Eräiden energiatuotteiden energiaveron palautus maataloustuottajille EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 29-X-2007 K(2007)5341 Asia: Valtiontuki / Suomi Tuki nro N 315/2006 Eräiden energiatuotteiden energiaveron palautus maataloustuottajille Arvoisa vastaanottaja Tarkasteltuaan Suomen

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki Suomi SA.41559 (2015/N) Tuki maatilojen lomituspalveluihin Ahvenanmaalla

EUROOPAN KOMISSIO. Valtiontuki Suomi SA.41559 (2015/N) Tuki maatilojen lomituspalveluihin Ahvenanmaalla EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 22.6.2015 C(2015) 4357 final Asia: Valtiontuki Suomi SA.41559 (2015/N) Tuki maatilojen lomituspalveluihin Ahvenanmaalla Arvoisa ulkoasiainministeri Soini Tarkasteltuaan Suomen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Valtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen

Valtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 29.01.2004 C(2004)261 Asia: Valtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen Herra Ministeri, 1. MENETTELY Suomen viranomaiset

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG:N JAKELUN JA TOIMITUSKETJUN KEHITTÄMINEN TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LISÄARVOA SUOMELLE 2011 Liikevaihto 1 260 milj. euroa Liikevoitto 92 milj. euroa

Lisätiedot

Minkälainen on hyvä hakemus?

Minkälainen on hyvä hakemus? Minkälainen on hyvä hakemus? Valtiontuki maataloustuotteiden markkinoinnissa Seminaari 8.6.2009 Anna-Leena Miettinen 9.6.2009 1 Säädösperusta Valtion vuoden 2009 talousarvio EY:n maa- ja metsätalousalan

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2454/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 tilatuen käsittelyssä noudatettavista menettelyistä.

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2454/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 tilatuen käsittelyssä noudatettavista menettelyistä. Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2454/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Ahvenanmaan valtionvirasto Vuoden 2013 tilatuen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa

Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa Lolan Eriksson Hallitusneuvos 25.2.2015 Yleissopimuksen tausta Torjutaan alusten painolastivesien ja sedimenttien mukana leviäviä

Lisätiedot

Yliopistolaki. 6 luku Yliopistojen ohjaus ja rahoitus. 45 Tavoitteiden asettaminen. 46 Valtion rahoituksen määräytymisperusteet

Yliopistolaki. 6 luku Yliopistojen ohjaus ja rahoitus. 45 Tavoitteiden asettaminen. 46 Valtion rahoituksen määräytymisperusteet Yliopistolaki 6 luku Yliopistojen ohjaus ja rahoitus 45 Tavoitteiden asettaminen Opetusministeriö ja yliopistot sopivat määrävuosiksi kerrallaan yliopiston toiminnalle asetettavista koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014

Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa. Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotantoa edistetään Suomessa Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Oulu, 9.5.2014 Pienenergiantuotannon edistäminen Suomessa Poistetaan esteitä ja luodaan mahdollisuuksia Rahoitusta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Lennonjohtajan ja lennonjohtajaoppilaan lupakirja

Lennonjohtajan ja lennonjohtajaoppilaan lupakirja 1 (5) Antopäivä: 29.1.2013 Säädösperusta: Voimaantulopäivä: 1.2.2013 Voimassa: Toistaiseksi Tämä ilmailumääräys on annettu ilmailulain (1194/2009) 45, 46, 119 ja 120 :n nojalla ottaen huomioon lennonjohtajien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1176/2014 Laki. maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1176/2014 Laki. maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014 1176/2014 Laki maaseudun kehittämisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea.

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea. Muistio Jarkko Lahtinen 27.6.2013 OSA-AIKAINEN LASTENHOITO JA YKSITYISEN HOIDON TUKI Tämän tiedotteen laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska on ilmennyt epätietoisuutta, voidaanko yksityisen hoidon

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON YLEISOHJEET JÄLKI-ILMOITUKSEN TEKE- MISESTÄ VUODEN 2011 EDUSKUNTAVAALEISSA

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTON YLEISOHJEET JÄLKI-ILMOITUKSEN TEKE- MISESTÄ VUODEN 2011 EDUSKUNTAVAALEISSA Valtiontalouden tarkastusvirasto OHJE 1 (4) Dnro 394/40/2011 20.12.2011 Voimaantulo- ja voimassaoloaika: 1.1.2012 toistaiseksi. Sovelletaan 17.4.2011 pidettyjen eduskuntavaalien jälki-ilmoituksen tekemiseen

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen. Lisätietoja määräyksen sisältämistä asioista antaa:

Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen. Lisätietoja määräyksen sisältämistä asioista antaa: Varainhoito-osasto 30.5.2016 Tukien maksatusyksikkö 919/03.03.00/2016 ELY-keskukset Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista koskeva Maaseutuviraston määräys

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.10.2014 COM(2014) 622 final 2014/0288 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2014. 57/2014 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. Energiaviraston maksullisista suoritteista

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2014. 57/2014 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. Energiaviraston maksullisista suoritteista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2014 57/2014 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus Energiaviraston maksullisista suoritteista Annettu Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 2014

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla lukien toistaiseksi 1 (6) Luottolaitoksille Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

Ratkaisemassa Itämeren laivojen rikkipäästöongelmaa

Ratkaisemassa Itämeren laivojen rikkipäästöongelmaa Ratkaisemassa Itämeren laivojen rikkipäästöongelmaa Tiimi Tapio Pitkäranta Toimitusjohtaja Tek.lis., Dipl.ins Valtteri Maja Tekniikka ja tuotekehitys Tekn. yo. Antti Bergholm Liiketoiminnan kehitys Dipl.ins.,

Lisätiedot

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen

Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013. Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Ei-tuotannollisten investointien haku v.2013 Ympäristöhankkeista eloa maaseudulle 21.5.2013 Merja Lehtinen Esityksen sisältö Maatalouden ympäristötuet rekisteröidyille yhdistyksille 2013 Ei-tuotannolliset

Lisätiedot