ESPOON KAUPUNKI Espoon seudun ympäristöterveys. Espoon tilapalvelut/ Haukilahden koulu ja lukio Koulutanhua Espoo

Transkriptio

1 ESPOON KAUPUNKI Espoon seudun ympäristöterveys TARKASTUSKERTOMUS Espoon tilapalvelut/ Haukilahden koulu ja lukio Koulutanhua Espoo Taustaa: Koulun käytössä olevaa kiinteistöä on rakennettu eri aikakausina. Uusin laajennusosa on rakennettu , jonka yhteydessä on tehty peruskorjaus vanhempiin osiin. Kiinteistöön on tehty erilaisia korjaustoimenpiteitä mm. kosteusvaurioiden johdosta sekä kartoituksia mm. sisäilma- ja kosteustekninen tutkimus A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n toimesta. Asiakirjojen mukaan kohteessa on tehty mm. seuraavia rakenteisiin / tiloihin liittyviä korjaustoimenpiteitä: 1980-luvulta alkaen: sisäpuolisia pinnoituskorjauksia ja yksittäisiä huoltoluonteisia toimenpiteitä useissa tiloissa : lisärakennus ja peruskorjaus 1996: maanvastaisten seinien injektointi 1997: salaojituksen ja sadevesiverkoston uusiminen ja 2000-luku: useita kosteusvauriokorjauksia eri tiloissa 2003: WC-istuimia uusittu 2013: korjattu rättipatterivuotoja siivouskomeroissa 2015, 2016: WC-istuinten vuotoja, tukkeutuneita viemäreitä Espoon seudun ympäristöterveys on tehnyt valvontasuunnitelman mukaisen tarkastuksen Haukilahden koulun ja lukion tiloihin edellisen kerran joulukuussa 2014, jolloin kokonaisoppilasmäärä on ollut 600 oppilasta. A-Insinöörit Suunnittelu Oy (2012) raportin jälkeen koulun edustajan mukaan kiinteistöön on tehty korjauksia ja tehtyjen toimenpiteiden jälkeen sisäilman laatua pidettiin parempana kuin ennen korjaavia toimenpiteitä. Haukilahden lukion oppilaat ovat siirtyneet elokuussa 2016 Aalto-yliopiston kampukselle tiloihin, jonka jälkeen oppilasmäärä koulukiinteistössä on laskenut 300 oppilaaseen. Espoon Tilapalvelut -liikelaitos pyysi lausuntoa terveyshaitasta Haukilahden koulun tiloista, koska käyttäjät ovat kokeneet oireilua ja jo tehdyt toimenpiteet eivät näytä helpottaneen oireilua. Asiakirjat: Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus, A-insinöörit Suunnittelu Oy Iva-järjestelmien kuntotutkimukset, Lukkari Oy, Asbesti ja haitta-ainekartoitus, Sisäilmainsinöörit Oy, Sisäpuolisten rakenteiden kuntotutkimus, Insinööritoimisto Renovatek Oy, ESPOON SEUDUN YMPÄRISTÖTERVEYS PL ESPOON ESBOREGIONENS MILJÖ- OCH HÄLSOSKYDD PB ESBO STAD

2 Asiakirjahavainnot: 2 A-insinöörit Suunnittelu Oy:n laatima raportti ( ). A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n toimesta tiloista on otettu sisäilmasta mikrobinäytteitä sekä haihtuvista orgaanisista yhdisteistä (VOC) sisäilmanäytteitä eri tiloista, tehty kosteusmittauksia, tehty rakenneavauksia, otettu materiaalinäytteitä, tehty paine-eromittauksia jne. Osa tiloista oli ylipaineisia ja osa alipaineisia. Alla on tutkimusraportista koottuja havaintoja. Vanhin rakennusosa: Kosteusmittauskohdat ja materiaalinäytteiden ottopaikat on merkattu raportin mukana oleviin pohjakuviin. Tila 1.55 Raportin mukaan tilaan on tehty kosteusmittauksia ja otettu materiaalinäytteitä (2 kpl). Seinien alaosissa on näkyviä kosteuden aiheuttamia pintavauriojälkiä ja kohonnutta pintakosteutta noin 200 mm korkeuteen. Seinän alaosasta otetun materiaalinäytteen MR8 (tasoiterappaus, vahvikekangas, maali) tulkintana oli, viittaa vaurioon. Lattiaan on tehty kosteusmittaukset, jotka on tulkittu kohonneiksi. Lattianpinnoitteen alta 2 mm syvyydessä on tehty kosteusmittaus viiltomittauksella 2 pisteestä (K1 ja K2) sekä rakennekosteusmittaus eristetilasta (E1). Lattianpinnoitteen alta oli otettu materiaalinäyte MR9. Materiaalinäytteen MR9 (lattiapinnoitteen alapinta, vinyylilaatta) tulkintana oli, ei viitettä vauriosta. Tutkimusajankohtana hetkellisessä mittauksessa tila 1.55 on ollut ylipaineinen (paine-ero 7-9 pa) ulkoilmaan ja aulatilaan (paine-ero 7-8 pa) nähden. Tilan lattiarakenne ylhäältä alaspäin on seuraava: pintamateriaali - betonilaatta (140 mm) - hiekka (40 mm) - pohjalaatta (40 mm) - alapohjan louhe, hiekkatäyttö. Rakennuksessa tehtyjen kosteus- ja rakennetutkimusten perusteella raportin laatijat esittävät seuraavaa: Lattian alla olevasta maatäytöstä nousee poikkeavaa kosteutta. Rakenteesta nousevan kosteuden on mahdollista vaikuttaa haitallisesti lattiarakenteen pinnoitteisiin ja pinnoitteiden liima-aineisiin aiheuttaen tiilirakenteisten seinien alaosien tasoiterappausaineisiin poikkeavaa mikrobikasvua. Seinä ja lattiarakenteisiin muodostuneet epäpuhtaudet eivät kulkeudu ylipaineisuudesta johtuen luokkatilojen sisäilmaan. Terveystarkastajan huomio: A-insinöörit Suunnittelu Oy:n raportin mukaan tutkittava tila 1.55 oli ollut ylipaineinen. Tilan ollessa ylipaineinen on mahdollista, että konventiovirtausten mukana kulkeva kosteus tiivistyy rakenteisiin ja aiheuttaa siten kosteus- ja mikrobivaurion. Ylipaineisuuden aiheuttamat konventiovirtaukset ja käyttäjien tuoma kosteuslisä on huomioitava materiaalinäytteiden tulkinnoissa (mm. tilan 1.55 yläpuoliset rakenteet). Tila 2.28 Raportin mukaan tutkimusajankohtana opettajien oleskelu- ja työtilat olivat alipaineisia (paine-ero 1-2 pa) ulkoilmaan nähden. Puurakenteisen lattiarakenteen täyttömateriaalina on turve ja betonivalu turvekerroksen alla. Lattiarakenteesta on otettu kaksi materiaalinäytettä. Materiaalinäyte MR3 (turve) on otettu betonilaatan päältä 350 mm syvyydessä ja MR4 (turve) on otettu puulattian alta. Materiaalinäytetulosten tulkintana molemmissa näytteissä oli mikrobikasvua, mutta materiaalinäytteen MR3 mikrobipitoisuudet olivat suuremmat. Tulkinnassa on huomioitava, että turve sisältää luonnostaan mikrobeja. Savukokeiden

3 3 perusteella ilmaa kulkeutui selvästi seinä- ja lattiarakenteiden kautta sisäilmaan päin. Raportissa mainitaan, että lattiarakenteen turve oli aistinvaraisesti arvioiden kuivaa. Terveystarkastajan huomio: Materiaalinäytteiden ja tulosten tulkinnassa on huomioitava tilan 2.28 alapuolisen tilan 1.55 ylipaineisuus ja sen aiheuttama kosteusrasite rakenteisiin. Laajennusosa 1958: A-insinöörit Suunnittelu Oy:n raportin mukaan laajennusosan (1958) maanvaraisissa lattiarakenteissa oli todettu poikkeavaa kosteutta. Pohjoispuolen tiloihin kulkeutui ilmaa mm. hissikuiluista. Rakenteellisten epätiiveyskohtien kautta ilmaa siirtyi ryömintätilasta sisätiloihin päin. Liikuntasalisiiven vesikatossa oli havaittu vesivuotokohta. Laajennusosa : A-insinöörit Suunnittelu Oy:n raportin mukaan laajennusosan ( ) ulkoseinärakenteissa ikkunarakenteiden alapuolella on havaittavissa kosteuden aiheuttamia jälkiä. Ikkunapellitysten ylösnostot ovat matalia ja ikkunan alaosissa olevien listoitusten saumakohdissa on selvästi havaittavissa olevia rakoja. Ulkoseinään kohdistuvissa rakenneavauksissa oli havaittu mm. sadevesien aiheuttamia kosteusjälkiä sekä näkyvää mikrobikasvustoa sokkelihalkaisun lämmöneristeen (polystyreeni) molemmilla puolin olevissa levyrakenteissa. A-insinöörit Suunnittelu Oy:n raportin mukaan laajennusosan rakennetta ei ole tehty rakennekuvien mukaisesti perustuen tehtyihin ulkoseinän rakenneavauksiin. Raportissa olevan rakenneleikkauskuvan mukaan esim. betonisokkelin päälle ei ole asennettu rakennekuvan mukaista bitumimattoa. Laajennusosan ryömintätilan kosteuden hallinnassa on havaittu puutteita sekä kalliokuoppiin kerääntyy vettä. Rakenteiden epätiiveyskohdista ilma kulkeutuu sisätiloihin päin. Terveystarkastajan huomio: A-insinöörit Suunnittelu Oy:n raportin mukaan sokkelirakenteen ja ulkoseinäeristerakenteen väliin ei ole asennettu rakennekuvan mukaista bitumimattoa. Bitumimaton puuttuessa sokkelirakenteen kautta kapillaarisesti siirtyvä kosteus pääsee siirtymään ulkoseinäeristeiden alapintaan. Lisäksi bitumimaton puuttuessa myös sokkelihalkaisun pohjalta mahdollisen konventiovirtauksen johdosta kosteutta siirtyy eristetilaan, joka mahdollistaa kosteuden tiivistymisen esim. eristetilan alaosaan kastellen rakennetta. Rakennetutkimuksia tulisi tehdä laajemmin ja tarkastella rakenteiden kuntoa laajemmin. Konventio voi olla pitkäaikainen tilanne erityisesti talviaikana. Savupiippuvaikutus tai alipaineiseksi säädetty ilmanvaihto avaavat huonosti tiivistettyyn seinän ja lattian liitokseen korvausilmareitin. Tällöin konventiovirtaus voi kuljettaa rakenteista sisäilmaan kosteuden lisäksi mm. mikrobeja ja niiden aineenvaihduntatuotteita. A-insinöörit Suunnittelu Oy:n raportin jälkeen Haukilahden koulun tiloihin on tehty korjaustoimenpiteitä. Sisäilmanlaatu koettiin korjausten jälkeen parempana kuin ennen korjausta.

4 Sisäilmainsinöörit Oy ( ) on tehnyt kohteeseen asbesti- ja haitta-ainekartoituksen. Asbesti- ja haitta-ainekartoituksessa tutkittiin saneerausosan kaikki kerrokset ja tilat. Tutkimus keskitettiin mahdollista asbestia sisältäviin materiaaleihin. Raportissa todetaan mm. putkikanaalista tuleva mikrobiperäinen haju. 4 Renovatek Oy:n ( ) kuntotutkimuksen mukaan tutkimus kohdistettiin sisäpuolisiin kantaviin rakenteisiin, märkätiloihin, perusmuureihin, liikuntasauma-alueisiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää rakenteiden kunto, korjaustarve ja teknisesti soveltuvat korjaustavat. Tutkimusmenetelmät olivat suunnitelma-asiakirjojen ja muiden lähtötietojen tarkastelua, aistinvaraisia ja mittauksiin perustuvia kenttätutkimuksia sekä rakenneavauksia. Renovatek Oy raportin mukaan rakenteissa oli todettu halkeamia. Renovatek Oy:n raportin kosteusmittausten perusteella oli paikoitellen kohonneita kosteuspitoisuuksia mm. kuntosalin maanvaraisessa seinässä. Seinään tehdyn rakenneavauksen yhteydessä oli havaittu maakellarin hajua. Tarkastus: Haukilahden koululla klo 9.30 Läsnä: Ari Suistola, rehtori Arja Böhme, terveydenhoitaja Niina Fält, sisäilma-asiantuntija Esko Halmesmäki, korjausrakennuspäällikkö Jari Hyötyläinen, rakenneinsinööri Pekka Kuosmanen, rakennusmestari Tiina Lumme, asiakkuuspäällikkö Jani Soukka, LVI-valvoja Maria Laiho, terveystarkastaja Ari Vihertuuli, terveystarkastaja Anne Varjo, harjoittelija, Espoon seudun ympäristöterveys Käytetyt menetelmät: - aistinvarainen havainnointi - pintakosteudet Gann Hydromette UNI 1 (B50 mittauspää) - ilmavirrat Dräger merkkisavu - olosuhdemittari SenseAir - asiakirjahavainnot ja haastattelut Tarkastuskertomus sisältää liitteet: liite 1 (kuvakooste) ja liite 2 (tilapalveluiden tiedotuskirjeitä) Tarkastuksen tarkoitus oli kartoittaa koulun tilannetta aistivaraisin havainnoin, pintakosteusmittauksilla, olosuhdemittauksin, merkkisavulla ja haastattelemalla. Ennen tarkastuskierrosta tiloihin, kokoonnuttiin päivittämään nykytilannetta. Koulun edustuksen mukaan oireilu on lisääntynyt syksyllä 2016 ilmanvaihdon säätöjen jälkeen ja oireilu on lisääntynyt helmikuussa 2017 talviloman jälkeen. Koulun edustuksen mukaan oppilailla oireilua esiintyy 130:llä 300 oppilaasta ja henkilökunnalla oireilua esiintyy 35:llä 47 henkilöstä. Koulukiinteistön tiloissa on menossa korjaustoimenpiteitä ja korjauksen alla olevat tilat on eristetty suojaseinämin ja tilat on alipaineistettu.

5 Tarkastuksen aikana käytiin seuraavissa tiloissa: 4.14; 4.15; 4.16; 3.36; 3.19; 3.20; 2.32; 2.34; 1.55; 0.15 ja Oireilua koetaan useissa tiloissa eri puolilla rakennusta. 5 Tarkastuskierroksen yhteydessä koulukiinteistössä todettiin olevan korjausalueita, jotka oli eristetty suojaseinämin ja alipaineistettu. Tarkastuksen aikana käydyissä tiloissa havaittiin erilaisia rakenteellisia epätiiveyskohtia mm. ulkoseinärakenteista ja putkikanaaleista. Satunnaisten merkkisavutestien perusteella todettiin rakenteellisten epätiiveyskohtien kautta savun kulkevan rakenteen sisään ja toisin paikoin rakenteesta sisätiloihin päin. Nämä rakenneilmavuodot ovat riippuvaisia mm. tilojen painesuhteista, rakenteiden sisällä tapahtuvista konventiovirtauksista, tuulen suunnasta ja korjausten aikaisesta alipaineistuksesta. Tarkastuksen yhteydessä havaittiin paikoin sisäpuolisissa rakenteissa (kotitalousluokka 0.15) ja kalusteissa kosteusvauriojälkiä (opinto-ohjaajan huone, tila 2.32) sekä paikoin poikkeavia pintakosteuslukemia korjauksen alla olevan tilan 1.55 ikkunatasolla (toinen ikkuna oikealta). Tyttöjen pukuhuoneen poistoventtiili puhalsi ilmaa sisäänpäin (LVI valvoja selvittää asian). Osassa kierretyissä luokissa oli hissikuiluyhteys. Hissikuilu toimii rakenteellisena ilmakulkuhormina hissikuilun pohjasta hissikuilurakenteen yläosaan asti. Hissikuilusta saattaa kulkeutua epäpuhdasta ilmaa tiloihin riippuen hissikuilun ja tilojen paine-eroista. Tarkastushetkellä terveydenhoitajan tilassa 3.20 havaittiin lievä viemärimäinen haju. Terveydenhoitajan huoneeseen oli tehty korjaustoimenpiteitä (tiivistäminen), jonka jälkeen oireilun koettiin pahentuneen. Uusista tiivistysaineista haihtuu eniten kaasumaisia yhdisteitä työstövaiheessa sekä kuivumiseen liittyvien reaktioiden aikana. Asetuksen 545/2015 soveltamisohjeen mukaan kaikista rakennusmateriaaleista vapautuu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä sisäilmaan. Uusien rakennusmateriaalien VOC- päästöt pienenevät ajan mittaan. Näin ollen uusien materiaalien päästöt saattavat lisätä koettua oireilua ko. tilassa. Tilojen seinänvierustat ja jalkalistat olivat paikoitellen yleisilmeeltään likaiset. Yhteenveto ja toimenpiteet: Espoon seudun ympäristöterveyden tarkastuskertomuksessa (2014) mainittiin, että henkilökunnan kokemukset sisäilman laadusta ovat olleet parempia kuin ennen korjaustoimenpiteitä. Tarkastuksen ( ) aloituspalaverissa koulun edustajat mainitsivat oireilun lisääntyneen syksyllä 2016 tehdyn ilmanvaihdon säätöjen jälkeen. Talviloman 2017 jälkeen oireilu tiloissa koettiin lisääntyneen. Oirelevien oppilaiden määräksi ilmoitettiin 130 oppilasta ja henkilökunnan osalta oireilijoiden määräksi 35. Tarkastushetkellä astinvaraisesti arvioiden rakennuksessa oli tunkkainen haju. Tarkastuksella havaittiin kosteusvauriojälkiä sekä poikkeavia pintakosteuslukemia sisäpuolisissa rakenteissa. Korjaustoimenpiteiden aikana on normaalia, että tilojen käyttäjille aiheutuu jonkin verran haittaa. Tarkastuksen aikana tehtyjen havaintojen perusteella korjausalueet oli eroteltu suojaseinämin ja korjausalueet oli alipaineistettu. Edellä mainitun toimenpiteen tarkoitus on estää rakenteiden purku- ja korjaustöiden aikana vapautuvien hiukkasten leviäminen toisiin tiloihin.

6 6 Koulurakennuksessa on tehty erilaisia kiinteistöön liittyviä korjaustoimenpiteitä, osa korjauksista on menossa parhaillaan ja osa on suunnitteluvaiheessa. Näin ollen kiinteistön omistaja on ryhtynyt korjaaviin toimenpiteisiin. Koulu edustuksen mukaan oireilu on lisääntynyt syksyllä 2016 tehdyn ilmanvaihdon säätöjen jälkeen ja lisääntynyt helmikuussa 2017 hiihtoloman jälkeen. Tämä antaa viitteen siihen, että ilmanvaihtosäätötoimenpiteet ovat voineet muuttaa tilat alipaineisemmaksi, jolloin tehtyihin tiivistyksiin (huonosti tehtyihin) voi syntyä uudestaan ilmareittejä, jolloin konventiovirtaus rakenteista tuo epäpuhtauksia (esim. mikrobeja ja niiden aineenvaihduntatuotteita) sisäilmaan. Osassa rakennuksessa tehdään parhaillaan korjauksia. Korjauksen alaisia tiloja on alipaineistettu. Tämä voi lisätä korjausalueen ympäröivien tilojen alipaineisuutta. Lisääntynyt alipaineisuus voi avata ilmavuotoreitin tiivistettyyn rakenteeseen tai mikäli sitä ei ole tiivistetty, niin ilmaa voi kulkeutua rakenteellisten ilmavuotoreittien kautta enemmän sisätiloihin. Tarkastuksella saatujen tietojen perusteella oireilijoita on runsaasti. Tarkastuksella tehtyjen havaintojen sekä asiakirjatarkastelujen perusteella rakennuksessa esiintyy tekijöitä, joista voi aiheutua terveydensuojelulain 26 ja 27 mukaista terveyshaittaa. Pitkäaikaista oleskelua tiloissa ei voida suositella. Kiinteistön omistajan tulisi tehdä rakenteisiin lisätutkimuksia (esim. kosteusmittauksia, rakenneavauksia rakenteiden kunnon selvittämiseksi ja tarvittaessa materiaalinäytteiden ottoa) tehdyn tarkastuksen ja asiakirjatarkastelujen perusteella. Korjaustoimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen tulee kiinnittää huomioita. Lähtökohtana on se, että kosteusvaurioon johtanut syy selvitetään, poistetaan ja vaihdetaan vaurioituneet materiaalit vaurioitumattomiin. Ilmanvaihto tulee säätää siten, etteivät tilat ole liian alipaineisia. Lainsäädäntö: Terveydensuojelulaki (763/1994) Terveydensuojeluasetus (1280/1994) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista 545/2015 Maria Laiho Ari Vihertuuli Terveystarkastaja Terveystarkastaja puh p

7 7 Liite 1, kuvakooste: Haukilahden koulu Luokka 4.15 Seinärakenteessa on halkeamaa. Luokka 4.17 Viemäriputken läpivientikohta on avonainen. Luokkatila 4.16 Seinärakenteessa oli epätiiveyskohta. Savukokeen perusteella ilmavirtaus kulki rakenteen sisään. Luokka 3.36

8 Erityisopettajan huoneen kuilusta tuli ilmaa huoneeseen päin. 8 Luokka 3.19 Kaapin alaosa turvonnut liiallisen vedenkäytön takia. Luokka 3.13 Katon auki olevia läpivientejä Luokka 3.19 Hissikuilu voi tuoda epäpuhdasta ilmaa luokkatilaan. Luokka 2.32

9 Seinässä oli halkeilua 9 Kaapiston takalevyssä näkyi kosteusjälki. Tyttöjen pukuhuone Poistoilmaputki oli asennettu tuloilmaksi. Tilat olivat nuhruiset ja viemärinhajuiset. Kiinteistön omistajataho selvittää asian.

10 10 Liite 2: Tilapalveluiden tiedotuskirjeitä Haukilahden koulusta Tiedotuskirjeistä selviää mm. seuraavia tehtyjä ja suunniteltuja toimenpiteitä: Koulun ilmanvaihtokoneet on säädetty niiltä osin, kun on pystytty. Terveydenhoitajan huoneen tiivistyskorjaukset valmistuvat viikolla 39. Kuntosalin lattiatuuletin on tarkistettu Salaojajärjestelmä on kuvattu ja tutkimukset on aloitettu. Korjaustyö vaatii tarkempaa suunnittelua ja työt alkavat vuonna Ilmanvaihdon säätötyö on saatu valmiiksi. Auditorion alla olevan ryömintätilan puhdistus on tehty. Alapohjan ilmanvaihtosuunnittelu ja on tilattu. Suunnittelu valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä. Kotitalousluokan läpiviennit on tiivistetty. Viemäreiden tuuletusputket on kuvattu sekä lisäksi on tehty savukoe, mikä paljastaa mahdolliset putkistovauriot ja hajun lähteet. Sisäilmatutkimukset on aloitettu. Dataloggerit, joilla on tehty pitkäaikaisseurantaa sisäilmasta, on kerätty luokkatiloista. Mittaukset jatkuvat auditorion alustilassa. Salaojajärjestelmä on kuvattu ja tutkimukset on aloitettu. Korjaustyö vaatii tarkempaa suunnittelua ja työt alkavat ensi vuonna Rakennetutkimuksen tuloksena on löydetty halkeamia sekä kellarikerroksesta että 1. kerroksesta. Nämä eivät ole haitallisia rakennuksen kantavuudelle eikä turvallisuudelle. Jatkotoimenpiteitä varten laaditaan kattavat korjaussuunnittelmat talven aikana ja korjaukset tehdään kesällä Rakennuksen tiiveydestä tehdään seurantamittaukset. Pimiön maanvastaisen seinän (vanha perusmuurirakenne) sisäpuoliset verhoukset puretaan jatkotutkimuksia ja suunnittelua varten. Märkätiloissa havaittujen vaurioiden takia laaditaan vanhan rakennusosan lattiarakenteille korjaussuunnitelma tulevan talven aikana. Korjaukset toteutetaan kesällä Auditorion alla olevan ryömintätilan puhdistus on tehty. Alapohjan ilmanvaihtosuunnittelu on vielä kesken. Lisäksi aulan 062 vieressä olevaan alapohjatilaan rakennetaan tuuletus. Kotitalousluokassa on ollut vesivahinko, jota korjataan. Vesivaurio on aiheutunut yläpuolella olevasta tiivistämättömästä läpiviennistä. Lisäksi luokassa on havaittu viemärinhajua, joka on voinut johtua pesukoneen tulppaamattomasta vesilukon poistoputkesta. Kuntosalin tuulettuva lattiarakenne on korjattu. Lisäksi seinärakenteen halkeamia korjataan. Sisätiloissa rakenneliittymien ja -halkeamien tiivistyskorjauksia jatketaan. Dataloggereilla kerättiin tietoa koulun sisäilmasta. Alustavan tiedon mukaan tuloksista ei löytynyt olosuhteisiin vaikuttavia tekijöitä (hiilidioksidi, lämpötilat ja paineerot), mitatuissa luokkatiloissa. Auditorion alapohja todettiin mittauksissa ylipaineistetuksi ja sen osalta on ryhdytty säätötoimenpiteisiin.

11 Kohdekohtainen sisäilmatyöryhmä on kokoontunut ensimmäisen kerran Mukana kokouksessa oli koulun henkilökunnan lisäksi myös mm. huoltajien edustaja se- kä ympäristöterveys. Kokouksessa sovittiin, että huoltajille ja koulun henkilökunnalle järjestetään erillinen tiedotustilaisuus tehdyistä ja tulevista toimenpiteistä koulussa. Tilaisuus pidetään heti, kun tarkat toimenpiteet ja suunnitelmat tulevalle kesällä ovat valmiita, alustava arvio on huhtikuussa. Mahdollisesti uusi sisäilmatutkimus 6 kk kuluttua sisätilojen korjausten valmistumisesta. Kohteessa tehdään tällä hetkellä sisäpuolen korjauksia. Alustava aikataulu korjauksille on 2 3 kk. Nämä korjaukset valmistuvat maaliskuun 2017 loppuun mennessä, jollei uusia lisätyötarpeita löydy työn aikana. Urakoitsijana toimii ATL Oy suunniteltuja korjauksia: Vuonna -89 rakennetun laajennusosan julkisivun korjaus/uusiminen, kilpailutus toteutetaan kevään 2017 aikana. Kiinteistön salaojituksen rakentamisen ja sokkelin vedeneristyksen suunnittelu valmistuu helmikuussa Kaikkien märkätilojen remontointi, suunnittelu on käynnissä. Suunnittelun aikana paljastuvat muut korjaustarpeet huomioidaan. Koululla on havaittu ajoittain viemäriverkostosta aiheutuvia hajuhaittoja. Hajut ovat voineet johtua kuivuneista lattiakaivoista. Keittiön rasvan-erotuskaivo on tyhjennetty varmuuden vuoksi. Salaojien ja sadevesijärjestelmän korjaussuunnittelu on käynnissä ja mahdollinen toteutusajankohta työlle on kesällä Korjauksia tehtäessä tullaan hyödyntämään koulun loma-aikoja