Kulttuuri on maanpuolustusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kulttuuri on maanpuolustusta"

Transkriptio

1 Ruotuväki, PL 25, HKI MP2 Itella Oyj Liikuntaa edistetään ja lisätään Salibandyliitosta tulee puolustusvoimien yhteistyökumppani uutiset, sivu 4 puolustusvoimien uutislehti 51. vuosikerta n:o 20 (1131) verkossa > Kulttuuri on maanpuolustusta Kirjailija Sofi Oksasen mukaan kulttuuri ja kieli ovat tärkeä osa maanpuolustusta. Vahvalla kulttuurilla varustettua kansaa on vaikeampi nujertaa, vaikka sota ei enää ole tarkasti määritelty käsite. Propagandahyökkäyksiä on rauhankin aikana. Puolustusvoimain komentajan, kenraali Ari Puheloisen ensimmäinen Maanpuolustuspäivä keräsi kiitosta ennakkoluulottomuudestaan. uutiset, sivu 3 Varusmiesten itsemurhat ovat entistä harvinaisempia uutiset, sivu 3 Vammoja voi ehkäistä liikunnalla kentällä, sivu 10 Mitä elämä on Arman Alizadille opettanut? vapaalla, sivu 15

2 2 ruotuväki 20/2013 pääkirjoitus Virkapukuiset ovat myöhässä Äärikäyttäytyminen ei vähene luokittelulla. tornitouhua Oulussa 16-vuotias nuorimies puukotti neljää muuta opiskelijaa torstaina 10. lokakuuta. Mediassa asia toki nousi lööppeihin, mutta näin neljä viikkoa tapahtuman jälkeen aihe on sivutettu kirjauksena listan jatkeeksi. Onhan näitä nähty. Ensin Jokela, sitten Kauhajoki ja Hyvinkää. Samaan kategoriaan lukeutunee myös Kauppakeskus Myyrmannin pommiräjähdys vuonna 2002 Vantaalla. Yhteiskunta on murroksessa ja äärikäyttäytyminen lisääntymässä tai ainakin muuttumassa näkyvämmäksi. Elämme koko ajan maailmassa, jonka enää vaivoin tunnistamme omaksemme. Tässä ajassa syyllisten etsintä valitettavasti korostuu ratkaisujen hakemisen kustannuksella. Julkisuuteen nousseissa tapauksissa viranomaiset olivat toimissaan auttamattoman myöhässä. Poliisiammattikorkeakoulun rehtori Kimmo Himberg totesi Maanpuolustuskorkeakoulun äärikäyttäytymisen seminaarissa 11. lokakuuta, että virkapukuiset ovat valitettavan usein myöhässä. Poliisi hälytetään paikalle silloin, kun jotain on sattunut. Tuho on tapahtunut. Ennaltaehkäisevä toiminta on pettänyt. *** Poliisi onkin tapausten johdosta lisännyt esimerkiksi verkossa tapahtuvaa tiedustelua vastaavien tragedioiden estämiseksi. Jonkinmoisiin toimiin puolustusvoimissakin on ryhdytty. Varusmiesten äärikäyttäytymisen rajut ilmenemistavat itsemurhat ovat viime vuosina vähentyneet pitkällä aikavälillä (sivu 3). Osasyy muutokseen on psykiatrian erikoislääkäri Tanja Laukkalan mukaan se, että palvelukseen pääsyn kriteereitä on nostettu. Yksi syy itsemurhatilastojen kaunistumiseen voi jatkossa olla vuonna 2008 käyttöönotettu T-luokitus. T-luokkaan sijoitetaan asevelvollinen, jonka palveluksen epäillään olevan vaaraksi toisille varusmiehille tai asevelvolliselle itselleen. Luokitus vapauttaa palveluksesta joko rauhan ajaksi tai määräajaksi. Vuosittain T-miehiksi luokitellaan kymmenkunta asevelvollista. *** Äärikäyttäytyminen ei kuitenkaan vähene luokittelulla. Vaikka asevoimien ensisijainen tehtävä on maanpuolustus, tulisi puolustusvoimissa poliisin tapaan vakavasti pohtia, millä tavoin yhteiskunnan äärikäyttäytymistä voidaan vähentää. Mitkä ovat ne keinot, joilla säästetään ihmishenkiä? Itsestäänselvää lienee, että mielenterveyspalveluiden tulee olla hyvin saatavilla varuskunnissa, ja hoitoon hakeutumisesta tulee tehdä riittävän helppoa. Sekään ei juuri auta, koska äärikäyttäytymiseen taipuvaiset henkilöt eivät usein suorita varusmiespalvelusta. Ensisijainen vastuu kasvatuksesta on kodilla ja koululla. Puolustusvoimien ja varusmiespalveluksen roolia äärikäyttäytymisen hallinnassa korostaa se, että äärimmäisiin tekoihin Suomessa syyllistyvät pääasiassa nuoret miehet. Juuri puolustusvoimat voi olla se viranomainen, joka on ajoissa. > nurkka Mistä puhumme kun puhumme asevelvollisuudesta? Tasaisin väliajoin Suomessa käydään keskustelua asevelvollisuudesta. Keskustelu tuo mieleen luvun alun elokuvan Päiväni murmelina, jossa päähenkilö herää joka aamu samaan päivään. Hän oppii jokaisen tapaamansa henkilön vuorosanat ja kaiken mitä päivän aikana tulee tapahtumaan. Samoin kun elokuvassa asevelvollisuuskeskusteluissa puhujien vuorosanat voi oppia lähes ulkoa ja keskustelun kulku on ennalta arvattavaa. Toinen keskustelun ominaispiirre on keskustelun sekavuus. Sotahistoria, puolustuspolitiikka, armeijan käytännöt ja varusmiesten arki sekoittuvat keskenään. Vielä kun mukaan sotketaan omakohtaiset kokemukset, oman suvun sotahistoria ja tunteet, on usein vaikea hahmottaa mistä tarkalleen ottaen edes puhutaan. Kuulijasta ja tilanteesta riippuen sama puheenvuoro voidaan tulkita puolustuspoliittiseksi, asevelvollisuuskriittiseksi tai asevelvollisuutta tukevaksi puheenvuoroksi. Tutkijana jäsennän keskusteluteemoja niin, että sotahistoria, sotakokemukset ja sodan perintö ovat oma kokonaisuutensa. Voimme oppia historiasta, eikä sitä tulisi unohtaa, mutta historian ei pitäisi myöskään jähmettää keskustelua tai määritellä oikeanlaisia mielipiteitä tai puhetapoja. Toinen teema on puolustuspolitiikka. Tähän kuuluu se, miten Suomea tulisi puolustaa ja tulisiko esimerkiksi liittoutua. Varusmiespalveluksen pituus, toteuttamisen tavat ja keskustelu siitä, keiden kaikkien tulisi suorittaa palvelus taas liittyy nykyisen järjestelmät käytännön toteutukseen. Näitä ehtoja voi ja onkin muutettu ilman, että itse maanpuolustuksen perusteita muutetaan. Näistä erillään on varusmiespalveluksen todellisuus eli se arki, jonka asevelvolliset armeijassa kohtaavat. Varusmiesten arkea pitää pystyä kehittämään hyvinkin paljon ilman palveluksen muiden ehtojen muuttamista. Kaiken tämän lisäksi Suomessa on rikas kerrontaperinne, joka muokkaa palveluksen käyneiden ja varusmiesten tapaa kertoa palvelusajasta. Tällä sukupolvelta toiselle periytyvällä tarinalla on usein vahva asema keskusteluissa, joskin sen tehtävä on asiallisen argumentoinnin sijaan tarinankerronta ja keskustelijoiden yhteisöllisyyden lisääminen. Eri teemoilla on oma arvonsa, mutta niiden käyttö toistensa selittämisessä ei ole aina rakentavaa tai järkevää. Varusmiehen todellisuus, oli se sitten elämän parasta tai pahinta aikaa, ei ole paras puolustuspolitiikan perustelu. Se olisi sama kuin peruskoulun uudistamisessa vedottaisiin pedagogisten perusteiden sijaan yksittäisten oppiaineiden tuntikokemuksiin. Samalla tavalla varusmiehen arkea pitäisi pystyä tarkastelemaan ilman sen yhdistämistä puolustuspolitiikkaan. Pahimmillaan eri aiheiden sekoittaminen keskenään saa ihmiset varomaan uusia ja erilaisia ajatuksia. Vaikka pirstaloitunutta keskustelua tulisi koota yhteen, tarvitaan mielestäni yhtä lailla myös keskustelua, joka pysyy tiukasti yhdessä aiheessa. Tämä mahdollistaa uudet avaukset tai vähintäänkin sen, että keskustelijat puhuvat samasta aiheesta. Anni Ojajärvi Kirjoittaja viimeistelee väitöskirjaa varusmiesten terveyskäyttäytymisestä kysymys Edellisessä lehdessä kysyimme: Pidätkö globalisaatiota uhkana huoltovarmuudelle? mielipide Elä kuin opetat Kyllä 54% Ei Palvelukseen astuessa varusmiehen on opittava valtava määrä uusia käytäntöjä ja tapoja, jotka kuuluvat oleellisesti sotilaana olemiseen. Käsiä ei pidetä taskussa, esimiestä tervehditään, taskut pidetään kiinni ja kengät kiiltävinä. Kerro mielipiteesi! Vaikka nimimerkillä. Lähetä meille korkeintaan merkin pituinen kirjoitus yhteystiedoillasi varustettuna. Itse omaksuin asiat nopesti niitä kyseenalaistamatta. Palveluksen kuluessa silmään on pistänyt, että nämä pelisäännöt, jotka meille miehistölle on opetettu, eivät tunnu aina koskevan varusmiesjohtajia. Esimerkiksi hiljaisen tunnin aikana saatetaan käydä suihkussa tai keskustella äänekkäästi johtajatuvassa samalla, kun miehistö ei saa liikkua käytävillä. Myönnetään, tuskinpa kenenkään maailma tästä kaatuu. Esimerkin voimaa ei kuitenkaan tule väheksyä. Elä kuin opetat! Hyvä johtaja johtaa miehistöä edestä käsin, ei sen yläpuolelta. Jääkäri 46% Seuraava kysymys: Onko maanpuolustuskeskustelu liian mustavalkoista? Vastaa lähettämällä tekstiviesti Äänestykseen voi osallistua myös Ruotuväen RV K (kyllä) tai RV E (ei) numeroon16308 www-sivuilla osoitteessa > KUSTANTAJA: Puolustusvoimat TILAUS-, LASKUTUS- JA OSOITEASIAT: Puh Seuraava numero ilmestyy ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) PÄÄTOIMITTAJA Mikko Ilkko Puh Fax UUTISPÄÄLLIKKÖ Juha Heikkinen Puh Fax TUOTANTOSIHTEERI Helena Hyvönen Puh Fax LEVIKKISIHTEERI Kaartinjääkäri Otso Lukka Puh TOIMITTAJAT Kokelas Taneli Kontiainen Puh Alikersantti Janne Erola Puh Alikersantti Riikka Karppinen Puh Alikersantti Olli Rytkönen Puh Kaartinjääkäri Leo Jaakkonen Puh Kaartinjääkäri Eemeli Peltonen Puh Kaartinjääkäri Pietari Vappula Puh GRAAFIKKO Kaartinjääkäri Otso Teperi VALOKUVAAJA Kaartinjääkäri Svante Gullichsen Puh arkisin kello Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2013 Toimituksen ja palvelupisteen käyntiosoite: Pääesikunta, C-rakennus, Fabianinkatu 2, Helsinki, postiosoite: PL 25, Helsinki, puhelinvaihde: internet-osoite: >

3 ruotuväki 20/2013 uutiset 3 Sotaa käydään myös kulttuurilla Kirjailija ja tutkijat pohtivat puheissaan maanpuolustusta. Lajissaan ensimmäinen Maanpuolustuspäivä keräsi kiitosta ennakkoluulottomuudesta. Taneli Kontiainen Kirjailija Sofi Oksasen mukaan oma kulttuuri on tärkeä osa maanpuolustusta ja vastarintaa. Esimerkiksi Islannilla ei ole omaa armeijaa. Sen sijaan islantilaiset kokevat vahvan kulttuurin maanpuolustuksellisena asiana, vaikka maa sotilasliitto Natoon kuuluukin. Kieli on myös maanpuolustuksellinen kysymys, Oksanen totesi puolustusvoimain komentajan Maanpuolustuspäivässä 23. lokakuuta. Kirjailija otti esimerkin Viron lähihistoriasta. Neuvostovallan aikaan vironkieliset julkaisut olivat kiellettyjä. Jokaisessa kodissa tosin oli kirjahylly. Kirjahylly oli passiivista vastarintaa. Sillä haluttiin osoittaa, että meillä on kulttuuria, Oksanen perusteli. Oksanen käsitteli puheenvuorossaan laajasti oman kulttuurin merkitystä sekä Venäjän ja Neuvostoliiton harjoittamaa propagandaa. Sotaa käydään myös kulttuurilla. Sota ei ole enää tarkasti määritelty käsite, Oksanen sanoo ja ottaa esimerkin nykyaikaisesta propagandasta: Venäjän taannoinen lapsikiista oli hänen mielestään propagandahyökkäys Suomea vastaan. Venäjä on Oksasen mukaan satsannut propagandaan isosti. Vuonna 2005 perustettu RT-kanava (entinen Russia Today) tekee uutisia ja analyyseja suurella budjetilla siinä missä muut mediat leikkaavat resurssejaan. Oksanen totesi, että RT on osa Venäjän menestyksekästä propagandatuotantoa. Hän myös sanoi, että ei ole väliä, uskotaanko propagandaan täysin. Propagandalla mieleen istutetaan epäilys. Epäilys riittää. Ja jokin osa kansasta aina uskoo uutisiin. Asevelvollisuuden tarpeellisuus on artikuloitava uudelleen Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloisen mukaan maanpuolustuskeskustelun ongelma lienee mustavalkoisuus. Vahvojen sotilaallisen maanpuolustuksen kannattajien ja vastustajien välissä on suuri joukko, joiden mielipiteistä ei ole tietoa. Sofi Oksanen (vas.), Pauli Aalto-Setälä puheenjohtajana, Mikko Salasuo ja Ari Puheloinen pohtivat esimerkiksi niiden henkilöiden mahdollisuutta osallistua maanpuolustukseen, jotka eivät voi suorittaa varusmiespalvelusta. Lisäksi Maanpuolustuspäivässä puhui Sitran yliasiamies Mikko Kosonen. Onko meillä maanpuolustuskeskustelua? Mitä mieltä suuri yleisö on? Mitä meidän pitäisi tehdä, vai olemmeko tyytyväisiä tilanteeseen? Puheloinen kysyi. Hän epäili, että kansalaisilla ei ole tarpeeksi tietoa maanpuolustusasioista. Maanpuolustuspäivä oli kehitetty tuomaan esiin moniäänistä, vapaata keskustelua maanpuolustuksesta. Valtiotieteen tohtori, dosentti Mikko Salasuon mukaan avointa ja itsekriittistä keskustelua puolustusvoimista ja varusmiespalveluksesta oli vähän vielä vuonna Tuolloin Salasuo toteutti tutkimuksen, jossa hän ryhtyi Tommi Hoikkalan ja Anni Ojajärven kanssa varusmiehiksi kolmen kuukauden ajaksi. Salasuon mukaan varusmiespalveluksen ja yleisen asevelvollisuuden tarpeellisuus täytyy artikuloida uudelleen. Tällä hän viittasi siihen, että syyt varusmiespalveluksen suorittamiseen ovat erilaisia kuin aikaisemmin. Silloin kun itse suoritin varusmiespalveluksen vuonna 1992, sotien perintö innosti palvelukseen. Tutkimuksessa vuonna 2009 kukaan noin sadasta vastaajasta ei viitannut sotaan syynä varusmiespalveluksen suorittamiseen. Talvisotaan viittaaminen on nykyään pelkkää jargonia, se ei kerro mitään. Esimerkeiksi syistä suorittaa varusmiespalvelus Salasuo nostaa muun muassa elämyshakuisuuden. Hänen mukaansa armeijasta pitäisi myös saada todellisia pääomia opiskeluun ja tulevaan elämään. Ennakkoluuloton lähestymistapa Taneli Kontiainen Puolustusvoimain komentajan Maanpuolustuspäivä järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen sanoi alustuksessaan kuulleensa muutamia retorisia kysymyksiä, josko tällaiseen puolustusvoimien lobbauspäivään edes kannattaisi lähteä. Me emme ole asettaneet mitään keskustelua rajaavaa kysymyksenasettelua. Ei minulla ole tietoa, mistä alustajat aikovat puhua, Puheloinen totesi avauspuheenvuorossaan. Jälkeenpäin tilaisuus keräsikin ennakkoluulottomuudellaan kiitosta niin puolustusvoimien sisältä kuin ulkopuolelta. Asevelvollisuutta vastustavan Ohi on -kampanjan aktiivina tunnettu kirjailija ja opettaja Arno Kotro katsoi, että keskustelu oli vapaata ja sensuroimatonta. Nyt saadaan jotain opintopisteitä sinne tänne, se ei riitä. Yleisö osallistui Maanpuolustuspäivän keskusteluun kommenteillaan. Helsingin yliopiston apulaisprofessori Ville Päivänsalo katsoi, että kansallisen ja isänmaallisen vastuun sijasta monet nuoret kokeva nykyisin vahvaa globaalia Tänne ei oltu valittu puhumaan ennalta-arvattavia asiantuntijoita, vaan puhujia oli kutsuttu ennakkoluulottomasti, Kotro sanoi. Esimerkiksi kirjailija Sofi Oksanen ei Kotron mukaan ollut ennalta-arvattava maanpuolustuskeskustelun puhuja. Puolustusvoimien viestintäjohtaja, eversti Jyrki Heinonen sanoo, että uudenlaisella lähestymistavalla pyrittiin tavoittamaan keskusteluun erityisesti nuoria aikuisia. vastuuta. Tämän olen havainnut opiskelijoiden parissa toimiessani. Sen vuoksi onkin tärkeää, että Suomi on tarpeeksi tunnettu vastuun globaalilla kentällä, kuten rauhanturvaamisesta. Operaatioiden täytyy myös olla hyvin perusteltuja, Päivänsalo sanoi. Analyysit päivän hyödyistä ovat vielä kesken, mutta Heinonen nostaa esiin ainakin yhden Maanpuolustuspäivän aiheen, joka vaatii jatkokeskustelua. Se, että koulutammeko vain kovaa ydintä, vai yritämmekö saada mukaan maanpuolustukseen myös ne, jotka eivät varusmiespalvelusta pysty suorittamaan. Moni tahtoisi osallistua maanpuolustukseen omalla panoksellaan, Heinonen perustelee. Varusmiesten itsemurhat ovat entistä harvinaisempia Varusmiesten itsemurhat ovat harvinaisempia verrattuna muihin samanikäisiin miehiin. Kuva: Puolustusvoimat Olli Rytkönen Suomalaisten nuorten miesten itsemurhaluvut ovat kansainvälisesti katsoen edelleen melko korkealla tasolla. Psykiatrian erikoislääkäri Tanja Laukkala sotilaslääketieteen keskuksesta kertoo, että varusmiesten itsemurhatapauksien trendi on kuitenkin ollut laskusuuntainen, varsinkin kun verrataan 1990-luvun lukuihin. Tilanne selittyy osaltaan sillä, että pitkällä aikavälillä terveydelliset vaatimukset palvelukseen ovat kiristyneet. Henkilöt, joilla on riskitekijöitä, eivät välttämättä päädy samalla tavalla palvelukseen kuin aikaisemmin. Varusmiesten itsemurhat ovat harvinaisempia verrattuna muihin samanikäisiin miehiin. Tapauksien määrä 2000-luvulla on vaihdellut keskimäärin kahdesta kolmeen itsemurhaan vuodessa. Esimerkiksi aikaväliltä on olemassa 48 tutkittua varusmiesten itsemurhatapausta. Tapauksissa 11 henkilöllä oli edeltävästi parisuhdeongelmia ja seitsemällä muita laukaisevia tekijöitä, kuten ajokortin menetys. Kaksi kolmasosaa henkilöistä oli käynyt terveysasemalla kuukauden sisällä ennen itsemurhaa. Noin puolet oli tekohetkellä päihtyneitä. Apua on tarjolla Laukkala painottaa, että ongelmiin kannattaa paneutua jo ennen kuin ne muuttuvat vaikeammiksi. Matalan kynnyksen tukipalveluiksi hän listaa esimerkiksi Väestöliiton auttavan puhelimen, sosiaalikuraattorin, sotilaspastorin ja terveysaseman palvelut. Myös keskustelu läheisten kanssa voi olla avuksi ongelman ratkaisemiseksi. Jos tuntee, että tarvitsee enemmän apua, tulee ottaa yhteys terveysasemaan. Sairaanhoitaja ohjaa tarvittaessa lääkärille ja psykiatriseen erikoissairaanhoitoon, jonne palvelustaan suorittavat varusmiehet pääsevät viikon sisällä, tarvittaessa nopeamminkin. Päivystävä sairaanhoitaja: Varusmiesten tukipuhelin:

4 4 uutiset ruotuväki 20/2013 lyhyesti Kontiorannan varuskunta-alue myytiin Puolustusvoimien kiinteistöjen myynnistä vastaava Senaattikiinteistöt myi perjantaina 1. marraskuuta Kontiorannan varuskunta-alueen Mestarinikkarit Oy:lle. Varuskunnan toiminta loppuu 31. joulukuuta, jolloin ostaja ottaa alueen vastuulleen. Kontiorannasta kaavaillaan tulevaisuudessa asuin- ja yritysaluetta. Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikkö Jyrki Maikolan mukaan on todettu, että varuskunta-alue on tyydyttävässä kunnossa. Kauppa oli valtion kiinteistöstrategian mukainen. Toiminta loppuu, jolloin myyminen on hyvä vaihtoehto. Saamme kuluja ja murheita pois jaloista. Rahallisesti kauppa ei ole merkittävä. JEr Ruotsilla menee "aika hyvin" Ruotsin puolustusvoimien komentaja, kenraali Sverker Göranson katsoo, että Ruotsi on onnistunut kohtuullisesti puolustusvoimien rakennemuutoksessa. Yleinen asevelvollisuus päättyi Ruotsissa vuonna Vaikka tämän muutoksen jalkauttaminen on valtava ponnistus puolustusvoimissa, voin ylpeänä todeta, että meillä menee aika hyvin. Ei väliä mitä kaikki muut sanovat, Göranson totesi. Kenraali puhui Maanpuolustuskurssiyhdistyksen kokouksessa Helsingissä 30. lokakuuta. TKo Puolustusvoimat antoi virka-apua Maavoimien kuljetushelikopteri auttoi onnistuneesti Keski- Suomen Poliisia kadonneen henkilön etsintätehtävässä keskiviikkona 30. lokakuuta. Päivystyshelikopteri joutui töihin, kun Päijänteellä tiistaina 29. lokakuuta veneilemään lähtenyt henkilö oli ollut kadoksissa yön yli. Puolen tunnin etsinnän jälkeen henkilö löytyi päällisin puolin hyvässä kunnossa. Meille tehtävä oli helppo, koska etsintä päästiin suorittamaan päivän valossa ja näkyvyys etsintäalueella oli hyvä, päivystyshelikopterin päällikkönä toiminut yliluutnantti Juha Hakasalo Utin jääkärirykmentin Helikopteripataljoonasta kertoi. JEr Pronssia sotilaiden painin MM-kisoista Vänrikki Veli-Karri Suominen Urheilukoulusta on voittanut pronssia sotilaiden painin maailmanmestaruuskisoissa. Kolmas sija irtosi kreikkalais-roomalaisen painin 74 kilon sarjassa Brasilian Angelo Marquesia vastaan pistein 9 2. Suominen oli vain muutamia viikkoja aiemmin sijoittunut viidenneksi painin MM-kisoissa Unkarissa, joten menestys oli odotettavaa. Pääsimme yhden mitalin tavoitteeseemme, kilpailujoukkueen johtaja, everstiluutnantti Marko Korpela kommentoi kisamenestystä. MM-kisat käytiin lokakuuta Teheranissa, Iranissa. PVa Salibandyliitosta yhteistyökumppani Yhteistyösopimuksella pyritään lisäämään varusmiesten liikkumisaktiivisuutta. Jatkossa puolustusvoimat tulee näkymään Salibandyliigan otteluissa sekä maajoukkuetapahtumissa. Janne Erola Puolustusvoimat solmi kaksivuotisen yhteistyösopimuksen Suomen Salibandyliiton kanssa. Se kattaa vuodet 2014 ja Sopimuksen tavoitteena on edistää varusmiesikäisten liikkumista, jonka toivotaan jatkuvan vielä armeija-ajan jälkeenkin. Sopimukseen sisältyy kouluttajille ja varusmiesjohtajille annettava koulutus, joka kasvattaa salibandyn lajiosaamista. Puolustusvoimien liikuntaohjelmassa salibandy on suosituin laji. Sitä pelataan jokaisessa joukkoosastossa niin vapaa-ajan liikuntakerhoissa kuin liikuntakoulutuksessakin. Varuskunnissa on hyvät salibandyn harrastamismahdollisuudet, sillä lähes kaikkialta löytyy pelin mahdollistava urheiluhalli. Sopimuksella pyritään lisäämään nuorten liikkumista ja varusmiesikäisten liikkumisaktiivisuutta ennen palvelukseen astumista. Salibandy on nuorten miesten keskuudessa yksi suositummista urheilulajeista, joten kysymys kuuluukin miksi tämä sopimus tehdään vasta nyt, puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa toteaa. Puolustusvoimien liikuntapäällikkö, everstiluutnantti Matti Santtila kertoo, että salibandya pelataan jo paljon varuskunnissa, joten tarjontaa on vaikeaa enää lisätä. Tärkeää on kuitenkin, että palveluksen aikaiset positiiviset liikuntakokemukset lisäävät liikkumista myös reservissä. Puolustusvoimien näkyvyys lisääntyy sopimuksen myötä. Muun muassa vuonna 2015 Suomessa järjestettävissä naisten salibandyn maailmanmestaruuskilpailuissa puolustusvoimien logo tulee näkymään suurelle yleisölle. Jo vuoden 2014 alusta, mahdollisesti jo aikaisemmin salibandyliigan televisio-otteluissa näkyy puolustusvoimien logolla kuvitettu maalialuemainos. Kenraalimajuri Sakari Honkamaa(vas.) ja Suomen Salibandyliiton toimitusjohtaja JP Lehtonen allekirjoittamassa sopimuspapereita. Määräaikaisen yhteistyön on määrä kestää kaksi vuotta, jonka jälkeen sopimusta tarkastellaan uudestaan. Varuskuntakiertueita luvassa Sotilaan taidot tutuiksi Helena Hyvönen Iloisen jännittynyt tunnelma vallitsee Villen saunalla Santahaminassa. Eduskunnan urheilukerhon edustajat seuraavat keskittyneesti, kun kadetit opettavat, miten taisteluliivi kootaan. On tiistai-ilta 22. lokakuuta ja meneillään on puolustusvoimien järjestämä leikkimielinen joukkuerastikilpailu, jonne on kutsuttu kansanedustajia ja heidän avustajiaan. Tapahtuman tarkoitus on esitellä puolustusvoimien toimintaa maanläheisellä tavalla sekä rakentaa avointa suhdetta eduskuntaan. Osallistujat, joita on vähän alle parikymmentä, saavat kaikki varustuksekseen maastopuvun, varsikengät, luotiliivin, sadevarusteet, kypärän, kaksi harjoituskäsikranaattia sekä kantojärjestelmän. Viiden hengen joukkueet kantavat lisäksi kaksi telamiinaa, ensisiteen ja kartan. Joukkueet kiertävät noin viiden kilometrin mittaisen radan, joka sisältää erilaisia taistelijan taitoja mittaavia tehtävärasteja. Reitin alkupäässä oleva käsikranaatin heitto kirvoittaa hymyn huulille. Keskustan kansanedustaja Eeva-Maria Maijala tuumaa heittovuoronsa jälkeen, että reppu hidasti suoritusta. Kysymykseen osuisiko kohteeseen tositilanteessa, hän ei osaa varmuudella vastata. Toivottavasti osuisin, Maijala naurahtaa. Koko ikänsä suunnistusta, partiota ja vaellusta harrastanut Maijala sanoo lähteneensä tempaukseen mukaan, koska halusi tutustua puolustusvoimien toimintaan sekä tietysti pitää vähän hauskaa. Pimeys toi haasteita Janne Erola SSBL Salibandy Oy:n toimitusjohtaja JP Lehtonen on innoissaan sopimuksesta, koska puolustusvoimat on oiva yhteistyökumppani Salibandyliitolle. Varusmiesikäiset ovat meille tärkeä kohderyhmä. Salibandyliitto on panostanut erilaisten pelimuotojen kehittämiseen ja uskomme, että saamme varmasti innostettua varusmiehiä yhä suuremmassa määrin liikunnan, urheilun sekä salibandyn pariin kaikissa eri muodoissaan. Toivon mukaan meillä on annettavaa puolustusvoimille myös viestinnällisesti. Tietyissä joukko-osastoissa järjestetään vuoden 2014 alusta lähtien varuskuntakiertueita, joissa pääsääntöisenä teemana on pistemestari-peli. Siihen kuuluu salibandypelejä eritasoisille pelaajille ammattilaisten opastuksella. Tarkoituksena on pitää hauskaa ja osoittaa varusmiehille, kuinka matala kynnys salibandyn aloittamiseen on. Yhteistyötä myös muissa urheilulajeissa Puolustusvoimat tekee yhteistyötä ennestään Suomen Koripalloliiton kanssa. Myös suunnistuskilpailuissa, kuten Jukolan viestissä ja suunnistuksen maailmanmestaruuskilpailuissa, puolustusvoimat on tarjonnut auttavaa kättä. Kesäisin järjestettävät katukoristapahtumat eri joukko-osastoissa ovat saaneet varusmiehiltä pelkästään positiivista palautetta, puolustusvoimien liikuntapäällikkö, everstiluutnantti Matti Santtila kertoo. Katukoripallokiertue on Koripalloliiton suunnalta lähtenyt ajatus. Koripalloliitto kiertää eri varuskunnissa järjestämässä turnauksia ja samalla vastaa kaikista turnauskuluista. Puolustusvoimat tarjoaa liiton jäsenille kentät, ruokailun ja majoituksen. Yhteistyösopimuksessa ei kuitenkaan käydä rahanvaihtoa. Muun muassa siinä Koripalloliiton kanssa käytävä yhteistyö eroaa Salibandyliiton kanssa tehdystä sopimuksesta. Yhteistyötä on ollut 2000-luvun alusta asti, jolloin kentät tulivat joukko-osastoihin. Molemmat osapuolet hyötyvät sopimuksesta. Koripalloliitto saa mahdollisesti uusia harrastajia, ja varusmiehet saavat monipuolisuutta viriketoimintaansa pelaamalla koripalloa. Tapahtuman ideoinut yhteysupseeri, everstiluutnantti Perttu Luhtakanta kertoo, että tempaus oli onnistunut. Pimeässä toimiminen loi radalle oman ulottuvuuden. Voittajilla rataan kului aikaa kaksi tuntia 20 minuuttia. Huolimatta raskaasta radasta, oli ilme iloinen ja mieli korkealla. Rastitehtävät sisälsivät muun muassa suunnistusta, taisteluhaudassa etenemistä, suojeluvarustuksen käyttöä, telamiinan asentamista sekä haavoittuneen ensiavun ja evakuoinnin. Kadettien ammattimaisesti johtama varusteiden pakkaaminen teki minuun vaikutuksen, Luhtakanta sanoo. Huomasin, kuinka olin vieraantunut kentällä tapahtuneista muutoksista. Voin suositella, että jokainen jo pitkään esikuntatyötä tehnyt upseeri kuittaa tuon repullisen tavaraa ja kokoaa niistä taistelijan perusvarustuksen. Ei muuten onnistu viidessä minuutissa. Keskustan kansanedustaja Eeva-Maria Maijala kommentoi käsikranaatin heiton jälkeen, että reppu hidasti suoritusta, mutta hauskaa oli.

5 ruotuväki 20/2013 uutiset 5 Rakennusten korjaustyöt jatkuvat Kaartin kasarmilla tähtäimessä Mitä hylsyille tehdään? Leo Jaakkonen Puolustusvoimien Pääesikunnan ja Suomen puolustusministeriön käyttämiä Kaartin kasarmin rakennuksia peruskorjataan. Tällä hetkellä peruskorjauksen alla olevan F-rakennuksen suunnittelu on käynnissä ja purkutyöt on aloitettu. Kenraalitalona tunnetun F-rakennuksen korjaustöiden on tarkoitus valmistua maaliskuussa 2015.Työn kustannusarvio on noin 12 miljoonaa euroa. F-rakennuksessa työskennelleet on siirretty korjaustöiden ajaksi väliaikaisesti Kaartin kasarmin eteläpäädyssä sijaitsevaan D-rakennukseen, jota hyödynnetään tulevienkin remonttien yhteydessä henkilöstön väliaikaisrakennuksena. F-rakennuksen jälkeen korjataan Kaartin kasarmialueen keskellä oleva paviljonki ja Fabianinkadun puoleinen C-rakennus. Korjausten on tarkoitus alkaa tällä vuosikymmenellä. Kustannusarviota näiden rakennusten osalta ei ole vielä laskettu. Kasarmikadun puoleinen E-rakennus on peruskorjattu vuonna Puolustusministeriön käyttämä päärakennus on viimeisin Kaartin kasarmilla peruskorjattu rakennus. Vuonna 2010 valmistunut korjaus oli Senaatti-kiinteistöjen puolustus- ja turvallisuustoimialan johtavan asiantuntijan Karl Gäddan mukaan perusteellinen. Rakenteet, pinnat ja tekniset Rakennusmies Tuomas Rieppo purkutöissä Pääesikunnan kenraalitalossa. järjestelmät korjattiin niin, että rakennus on uutta vastaavassa kunnossa. Myös kasarmit kunnostetaan Pääesikunnan logistiikkaosasto ja Senaatti-kiinteistöt valmistelevat yhteistyössä vuosittain investointiohjelman, jossa on listattu rahankäytön kohteita. Listalta löytyy muun muassa kasarmien perusparannuksia, uudisrakennuksia sekä puolustusvoimauudistukseen ja räjähdeturvallisuuden kehittämiseen liittyviä investointeja, Pääesikunnan logistiikkaosaston tilanhallintasektorin johtaja, everstiluutnantti Jyrki Nurminen kommentoi. Puolustusvoimauudistus ja uudet rakennettavat räjähdevarastot vievät parin seuraavan vuoden aikana paljon rahaa. Se ei kuitenkaan vaikuta rakennusten korjaushankkeiden määrään, sillä niitä varten kasvatetaan investointikehystä, Gädda kertoo. Teemme yhdessä Pääesikunnan kanssa tavoiteaikatauluja siitä, mitä korjataan milloinkin. Gäddan mukaan kasarmien osalta on tehty aikataulusuunnitelmia korjausten suhteen. Tavoitteena on, että kaikki kasarmit olisivat vuonna 2018 vähintäänkin tyydyttävässä kunnossa. Eemeli Peltonen Puolustusvoimien eri ampumaja taisteluharjoituksissa syntyy aina sivutuotteena suuria määriä hylsyjä. Hylsyjä kerätään puolustusvoimissa järjestelmällisesti esimerkiksi ampumarataharjoituksien jäljiltä. Mutta mitä ammusten hylsyille tapahtuu tämän jälkeen? Maavoimien materiaalilaitoksen sektorijohtaja, majuri Marko Uusitalo, mitä ampumaharjoituksissa syntyneille hylsyille tehdään? Hylsyt kerätään ja toimitetaan Räjähdekeskukseen Ähtärin ja Haapajärven toimipisteisiin, joissa hylsyistä poistetaan ruutijäämät ja mahdolliset palamattomat nallit. Kaikki hylsyt lähtevät eteenpäin vaarattomuustodistuksen kanssa. Osa hylsyistä myydään metalliromuna metalliromumyyntisopimuksen mukaisesti ja osa otetaan uudelleen käyttöön paukkupatruunatuotannossa Nammo Lapuan tehtaalla. uutisia muualta Pohjoismaat lähtisivät yhdessä Syyriaan Miksi on tärkeää, että hylsyt kerätään pois luonnosta? Hylsyillä on sekä uudelleenkäyttö- että romumetalliarvo. Eivätkä hylsyt "maadu" kovinkaan nopeasti maastossa. Näiden lisäksi on muistettava, että joukkojen tulee hoitaa aina harjoituksissa käytetyt alueet kuntoon lähtiessään, jotta saamme jatkossakin harjoitella maastossa. Kuinka paljon hylsyjä kertyy vuosittain puolustusvoimissa? Vuositasolla hylsyjä kertyy evakuoinnin kautta, kierrätystä varten, vajaa kappaletta. Palautusprosentti on hyvä. Millaisia kustannuksia hylsyjen jälkikäsittely aiheuttaa? Kustannukset syntyvät keräämisestä, toimittamisesta evakuointipisteisiin, lajittelusta ja tarkastamisesta. Kierrättämisestä saatu taloudellinen hyöty kuitenkin kattaa kulut. Onko hylsyjä kerätty talteen aina varuskunnissa? Kyllä on kerätty. Hylsyjä kerättiin talteen jopa sodan aikana rintamalla. Merivoimille uusi komentaja Otso Lukka Merivoimien komentaja vaihtui 31. lokakuuta Turussa. Kontraamiraali Veli-Jukka Pennala luovutti tehtävät seuraajalleen, kontra-amiraali Kari Takaselle Merivoimien esikunnassa järjestetyssä seremoniassa. Nykyistä tehtäväänsä ennen Pääesikunnan suunnitteluosaston päällikkönä toiminut Takanen otti pestin vastaan erittäin tyytyväisin mielin. Edeltäjäni on vienyt laivaa hyvin eteenpäin. Suunta on selvä, uudistukset etenevät ja materiaalitilanne on tällä hetkellä varsin hyvä, Takanen sanoo. Takasella riittää työtä uudessa virassaan, johon hän astuu kesken suuren muutosprosessin. Taneli Kontiainen Toiminta vangitsemisharjoituksessa poiki syytteet kahdeksalle puolustusvoimien henkilökuntaan kuuluvalle. Kesäkuussa 2012 Suomenlahden meripuolustusalueella järjestetyssä henkilökunnan harjoituksessa vastaajien toiminta täyttää syyttäjän mukaan pahoinpitelyn, törkeän kunnianloukkauksen ja palvelusrikoksen tun- Kontra-amiraali Veli-Jukka Pennala luovutti merivoimien komentajan tehtävät seremoniallisesti kontra-amiraali Kari Takaselle. Seuraavan vuoden painopiste on puolustusvoimauudistuksen sanelemien suunnitelmien toimeenpanossa. Ylilyönneistä syytteitä kahdeksalle nusmerkit. Vastaajille vaaditaan teonkuvauksesta riippuen ehdollista vankeutta tai päiväsakkoja. Asianomistajina tapauksessa on kaksi sotilashenkilöä. Heille on syyttäjän mukaan aiheutettu kipua esimerkiksi toista henkilöä lyömällä ja pistämällä toista injektioruiskulla takapuoleen. Osa syytetyistä on syyttäjän mukaan käyttänyt harjoituksessa kidutukseen verrattavia keinoja. Harjoituksesta vastasi Utin jääkärirykmentti. Sen komentaja, eversti Petri Mattila pitää toimintaa täysin odottamattomana ja anteeksiantamattomana. En osaa sanoa, mistä se johtui, mutta harkintakyky toimijoilta petti täysin, Mattila sanoo. Syyttäjä vaatii viralta panoa Kahdeksasta syytetystä kolme on Utin jääkärirykmentistä ja viisi Organisaatiouudistusten läpivienti on suurin haaste. Tämän vuoden lopussa lakkautetaan Merivoimien tutkimuslaitos ja Kotkan rannikkopataljoona. Vuoden 2015 alussa syntyy rannikkolaivasto sekä rannikkoprikaati, ja edessä on myös materiaalilaitoksen lakkauttaminen, Takanen kertoo. Reserviin siirtynyt kontra-amiraali Veli-Jukka Pennala toivotti juhlapuheessaan seuraajalleen menestystä, ja muistutti, että työsarkaa riittää. Pennalan omaa kautta leimasi puolustusvoimauudistuksen mukanaan tuomat vaikeat päätökset. Luopumisen tuskaakin jouduttiin kokemaan. Tästä päällimmäisenä mieleen jäi miinalaiva Pohjanmaan poistuminen käytöstä, Pennala kertoo. merivoimista. Merivoimista olevien vastaajien osalta syyttäjä vaatii myös henkilöiden viralta panoa, koska katsoo heidät teon perusteella virkamiehiksi sopimattomiksi. Syytettyjen joukossa on yksi opistoupseeri ja seitsemän aliupseeria. Kaikki osalliset henkilöt palvelivat tapahtumahetkellä erikoisjoukoissa. Tuomio tapauksesta annetaan 20. marraskuuta. Helsingin Sanomat uutisoi 30. lokakuuta Pohjoismaiden lähtevän yhdessä Syyrian rauhanturvaoperaatioon, jos ja kun YK niitä aikanaan pyytää. Asiasta päättivät Osloon kokoontuneet Pohjoismaiden ulkoministerit. Ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan Syyrian rauhanturvaoperaation aika on vasta pitkällä tulevaisuudessa, mutta sen alkaessa on selvää, että Pohjoismaihin otetaan yhteyttä. Syyrian operaatiosta tulee kaikkien aikojen suurin, vaativin ja vaikein YK:n historiassa. Operaation toteuttamisesta ei kuitenkaan vielä ole lopullisesti päätetty, Tuomioja kertoo. Syyrian sota oli yhtenä keskeisenä kysymyksenä esillä Pohjolan ulkoministerien tapaamisessa. Helsingin Sanomat Suomen armeija ihmetytti venäläisraportissa Venäjän hallituksen sanomalehden, Rossiiskaja Gazetan laajassa reportaasissa hämmästellään Suomen puolustusvoimia, kertoo Uusi Suomi. Raportissa ihmetellään muun muassa Suomen armeijan mutkattomia toimintatapoja ja mukavuuksia, kuten ruokalan tarjoilua ja saunatiloja. Lehden mukaan esimerkkinä Suomen armeijan inhimillisyydestä on sotilasalueen kyltti, jossa varoitetaan yksinkertaisesti sotilasalueen alkamisesta ja ilmoitetaan, että kulku on sallittu vain luvalla. Raportissa päädytään siihen tulokseen, että Suomen sotasalaisuus ei ole armeijan koko, rautainen kuri tai Nato-optio, vaan sotilaiden koulutus ja motivaatio. Toimittajan mukaan Suomen voisi valloittaa kahdessa päivässä, mutta voittamaan sitä ei pysty edes vuosisadassa. Uusi Suomi Redigoilla lennettiin viimeisen kerran Ilkka-lehden mukaan Suomessa valmistetut Redigo-lentokoneet jäävät eläkkeelle. Osa suomalaista sotilasilmailua siirtyi historiaan, kun Lentosotakoulun johtaja, eversti Jukka Ahlberg suoritti viimeisen lennon Redigolla. Konetyyppi siirretään nyt pois palveluksesta. Ilmavoimat otti Valmetin tehtaalla Kuorevedellä suunnitellun Redigon käyttöönsä vuonna Redigo on nelipaikkainen, ja siinä on yksi potkuriturbiinimoottori. Kyseistä konetyyppiä ehti olla puolustusvoimien kalustovahvuudessa kymmenen. Koneiden taival päättyi nyt, koska ilmavoimat ei halunnut tehdä niille isoa huoltoa. Jäähyväislento lennettiin Kauhavan yllä. Redigoa saattoi kutsuvieraiden katsellessa kaksi Hawk-suihkuharjoituskonetta. Ilkka Toimittanut Otso Lukka

6 6 maailmalla ruotuväki 20/2013 lyhyesti Ruotsista avustuslentokone Syyriaan Ruotsi aikoo lähettää kuljetuslentokoneen Syyriaan avustamaan kemiallisten aseiden tuhoamisessa. Ilmavoimien Lockheed C-130 Hercules -koneen on tarkoitus avustaa kemiallisten aseiden tuhoamista esimerkiksi henkilöstökuljetuksilla. Yksikön asemapaikkana on Syyrian lähellä sijaitseva Kypros. Ruotsin hallitus päätti asiasta torstaina 24. lokakuuta. Ulkoministeri Carl Bildtin ja puolustusministeri Karin Enströmin mukaan on positiivista, että Ruotsi voi olla avustamassa YK:n operaatiossa. Lentokone on operaation käytössä tämän vuoden loppuun saakka. (Svenska Dagbladet ) TKo Lentotukialus myytiin sentillä Yhdysvaltojen vuonna 1955 käyttöön ottama lentotukialus USS Forrestal myytiin yhdellä Yhdysvaltain sentillä, eli noin 0,72 eurosentillä. Maan merivoimat ilmoitti myynnistä tiistaina 22. lokakuuta Alus oli poistettu käytöstä jo vuonna Forrestalia yritettiin alun perin lahjoittaa muistomerkiksi tai museoksi, mutta sopivaa toimijaa ei löytynyt. Nyt se myytiin romutettavaksi. Romutuksen suorittaa All Star Metal -yhtiö. Alus oli mukana muun muassa Vietnamin ja Persianlahden sodissa. USS Forrestalia vastaan ei kuitenkaan koskaan isketty. (HS ) TKo Iso-Britannia saattaa palkata hakkereita kyberpuolustukseen Iso-Britannia saattaa värvätä rikoksista tuomittuja tietokonehakkereita armeijansa uuteen kyberosastoon, kertoo maan puolustusministeri Philip Hammond. Kyberosastoon palkkaamisessa ei automaattisesti torjuttaisi rikollisia. Jokainen henkilö harkittaisiin tapauskohtaisesti. Palkkausta ennen tehdystä rikoksesta tutkittaisiin ainakin sen vakavuus, tapahtuma-aika ja tuomion kesto, Hammond sanoo. Hakkerit tekisivät armeijalle töitä reserviläisinä vähintään 19 päivää vuodessa. Heidät voisi tarvittaessa kutsua myös kokopäiväiseen työhön. (Defence- Talk ) OLu Venäjän lentotukikohtaa laajennetaan Venäjän ilmavoimien vanhemman komentajan Viktor Sevastyanovin mukaan Kantin lentotukikohtaa Kirgisiassa aiotaan laajentaa. Laajennuksen on määrä valmistua joulukuuhun mennessä. Laajennuksen taustalla on alueen vaikutusvallasta kilpailleen Yhdysvaltojen Manas-tukikohdan vuokrasopimuksen päättyminen vuoden 2014 heinäkuussa. Laajennuksessa ilma-alusten määrä kaksinkertaistetaan ja pilotteja lisätään. Tukikohta sijaitsee noin 20 kilometriä Kirgisian pääkaupungista Biškekistä ja se on Venäjän ainoa lentotukikohta Keski-Aasiassa. (Space Daily ) PVa Venäjän aseuudistus on vaikeuksissa Venäjä pyrkii toteuttamaan uudistuksen vuoteen 2020 mennessä, mutta hidas talouskasvu on ongelmana. Jyrki Iivosen mukaan neuvostoajan jälkeinen maanpuolustuksellinen kehitys on ollut verkkaista. Leo Jaakkonen Venäjän asevoimien uudistaminen on vahvasti sidoksissa maan talouden kehittymiseen. Maa on energiantuotannon avulla saanut paljon budjettivaroja, joita on kohdistettu suurelta osin maanpuolustukseen. Tulevaisuutta katsoen tilanne ei kuitenkaan näytä dosentti Jyrki Iivosen mukaan valoisalta. Aiemmin rahaa on löytynyt aina, kun sitä on tarvittu. Nyt tilanne näyttää huolestuttavalta, sillä maan talouskasvu on hiipunut vain noin puoleentoista prosenttiin. Se on erittäin vähän. Edessä on vaikeuksia, mikäli talouskasvu ei piristy. Kyseessä on Venäjän vuonna 2008 aloittama asevoimien reformi, jossa uudistetaan puolustuksellisia johtamisrakenteita ja kehitetään joukkojen toimintatapoja. Osana uudistusta maan hallitus hyväksyi vuonna 2010 sotilasvarusteiden hankintasuunnitelman, joka ulottuu vuoteen 2020 asti ja on arvoltaan 22,5 biljoonaa ruplaa eli noin 550 miljardia euroa. Venäjän puolustuksen kehittäminen oli yksi Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin järjestämän Aleksanteri-konferenssin aiheista. Helsingissä lokakuuta järjestetty konferenssi toi Suomeen kansainvälisiä alan asiantuntijoita. Konferenssissa puhumassa ollut Carolina Vendil Pallin Ruotsin puolustusministeriön tutkimuslaitokselta (FOI) ei usko Venäjän käyttävän rahaa aseisiin niin paljon kuin on suunniteltu. Riikka Karppinen Sveitsiläiset päättävät aikaisintaan toukokuun 2014 lopulla järjestettävässä kansanäänestyksessä 22 JAS 39 Gripen E -hävittäjän hankkimisesta Sveitsin armeijalle. Sitä ennen luvassa on vilkas keskustelu hävittäjäkaupan tarpeellisuudesta ja siitä, onko ehdotettu konetyyppi paras mahdollinen. Saab-valmisteiset hävittäjät on määrä ostaa Ruotsista. Hävittäjät hankitaan korvaamaan Sveitsin ilmavoimien käytössä olleet, vanhentuvat Northrop F-5 Tiger -hävittäjälentokoneet. Hävittäjähankinta on läpäissyt jo parlamentin ylä- ja alahuoneen Aleksanteri-konferenssissa Venäjän puolustuksesta keskustelivat Bettina Renz (vas.), Carolina Vendil Pallin ja Jyrki Iivonen. Venäläissotilaat marssivat Moskovan Punaisella torilla tämän vuoden toukokuussa. Paraati järjestettiin toisessa maailmansodassa natsi-saksasta otetun voiton kunniaksi. käsittelyn, mutta lopullisen sinetin päätökselle antaa alkukesällä 2014 järjestettävä kansanäänestys. Suomen suurlähettiläänä Sveitsissä toimivan Alpo Rusin mukaan kyseessä on 3,2 miljardin Sveitsin frangin suuruinen hankinta, mikä tarkoittaa noin 2,6 miljardia euroa. Ruotsin kanssa on sovittu, että rahoituksen on oltava selvillä elokuun 2014 loppuun mennessä, Rusi kertoo. Odotettavissa jännittävä kansanäänestys Rusin mukaan Sveitsissä vallitseva ilmapiiri vaikuttaa myönteiseltä hävittäjien hankkimista kohtaan, Elo syyskuun vaihteessa puolustusministeriön viestintäjohtajan paikalta eläkkeelle jääneen Iivosen mukaan syy aseuudistuksen rahoituksen mahdolliselle supistumiselle on kilpailu eri alojen välillä. Esimerkiksi alueellinen kehitys, sosiaalipolitiikka ja koulutus kilpailevat rahoituksesta. Asioita pitää priorisoida eri tavalla, eikä sotilasreformi voi olla erityisasemassa. Neuvostoajan jälkiä pyyhitään pois Kuva: Konsta Linkola mutta hän muistuttaa tilanteen olevan vielä täysin avoin. Vaikka sveitsiläiset suhtautuvatkin maansa armeijaan myönteisesti, hävittäjähankinnan huomattava hinta aiheuttaa keskustelua. Rusi kertoo, että hankinta aiotaan rahoittaa monen vuoden ajalle jaksottuen. On selvää, ettei tämä halpa kauppa ole, Rusi toteaa. Hänen mukaansa toteutuessaan kauppa turvaa Sveitsin ilmavoimille täysipainoisen toiminnan edellyttämän kapasiteetin. Venäjä pyrkii raivaamaan Neuvostoliiton ajasta jääneitä jälkiä pois maanpuolustuksesta. Kehitys on kuitenkin ollut hidasta, ja etenkin puolustuksen strateginen puoli kaipaa parannusta. Esimerkiksi komento- ja valvontajärjestelmät ovat kehittyneet hitaasti, kun painopiste on ollut tavanomaisen aseistuksen kehittämisessä, puolustusministeriön Muutosten Venäjä -julkaisun tekemisessä mukana ollut Iivonen sanoo. Yksi suurista Neuvostoliiton jättämistä jäljistä on asevelvollisuus. Puolustusteollisuuden kehittäminen on Nottinghamin yliopistoa Aleksanteri-konferenssissa edustaneen Bettina Renzin mukaan ensimmäinen askel kohti palkkaarmeijaa. Menee varmasti kauan ennen kuin asevelvollisuudesta luovutaan kokonaan, sillä on paljon poliittista tahtoa, ettei näin tehdä. Kun katsotaan tarpeeksi kauas tulevaisuuteen, näin tulee luultavasti kuitenkin käymään, Iivonen analysoi. Asevelvollisuuden suorittaa Venäjällä vain noin 10 prosenttia kustakin ikäluokasta. Vapautuksen eteen lahjotaan lääkäreitä tai viranomaisia. Kovasta simputuksesta tunnettu palvelus helpottui hieman vuonna 2008, kun sitä lyhennettiin kahdesta vuodesta vuoteen. Ydinaseet edelleen pelote Sveitsi äänestää uusista hävittäjistä alkukesällä Saab-valmisteiset JAS Gripen -hävittäjät on määrä ostaa Ruotsista. Ruotsalainen JAS 39 Gripen E on sveitsiläisten todennäköinen valinta ilmavoimien uudeksi hävittäjäksi. Vaikka Venäjän ydinasearsenaali on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi kylmän sodan aikaan, on se Yhdysvaltojen jälkeen maailman suurin ydinasemaa. Ydinaseet ovat keino Venäjälle pitää itsensä huomioon otettavana toimijana maailmanpolitiikassa. Ne varmistavat sille myös tasavertaisemman aseman Yhdysvaltojen keskustelukumppanina. Vaikka ydinaseiden käyttöä pidetäänkin epätodennäköisenä, on niiden olemassaololla edelleen merkittävä pelotearvo Venäjän sotilasstrategiassa. Ydinaseiden yleismaailmallista merkitystä kansallisen turvallisuuden välineenä on vähennetty jo usean vuosikymmenen ajan osana kansainvälistä aseistariisuntaa, Iivonen kertoo. Ydinasepelotteen säilyttämisen lisäksi Venäjälle on olennaista se, ettei ydinaseita leviä uusiin maihin. Kuva: Lehtikuva Kuva: Hawkeye UK

7 ruotuväki 20/2013 reportaasi 7 Kuvat: Svante Gullichsen Ennen eduskuntaryhmän kokouksen alkua Marcus Rantala (vas.), Mikaela Nylander, Carl Haglund, Ulla-Maj Wideroos ja Mats Nylund harjoittelivat häälaulua. Puolustusministeri Haglund lauloi varovaisesti. Päivä ministerin kintereillä Ruotuväki seurasi puolustusministeri Carl Haglundin hektistä työpäivää. Ministeri kiiruhti ympäristökonferenssista kehitysministerin vaihdokseen. Taneli Kontiainen Puolustusministeri Carl Haglund on turhautunut. Joo, Calle soitti äsken eduskuntaan, että myöhässä ollaan, autonkuljettaja huikkaa puhelimeensa Esplanadin ruuhkassa. Kello on torstaina 17. lokakuuta ja istun ministerin autossa. Haglund vastailee kysymyksiini samalla kun silmäilee läpi muistiota ensi viikon Nato-ministerikokouksesta. Puolustusvaliokunnassa ministerin tulisi olla kello Ei ole ollenkaan hyvä juttu. En ole ikinä myöhässä eduskunnasta, Haglund sanoo. Että pitikin sattua juuri se päivä, kun Ruotuväki seuraa puolustusministerin arkea. Päivä on alkanut tavallista myöhäisemmällä herätyksellä. Haglund saapui edeltävänä yönä Sveitsistä. Aamulla oli aikaa ennen ensimmäistä tilaisuutta kirjoittaa kolumnia ruotsinkieliseen talouslehteen ja syödä aamupalaa lasten kanssa. Kello 9.30 alkoi ensimmäinen aikataulutettu tilaisuus, joka oli Itämerta käsittelevä konferenssi. Konferenssin puhemies tituleerasi Haglundia Suomen politiikan nousevaksi tähdeksi, nuoret ympäristöaktivistit näpsivät ministeristä kuvia kännyköillään. Samassa tilaisuudessa puhunutta eduskunnan puhemiestä Eero Heinäluomaa ei järjestäjän lisäksi kuvannut kukaan. Mutta se rauhaisasta aamusta. Nyt on kiire. Joo, ja mennäänkin nyt aika vauhdilla, Haglund huikkaa ja nousee autosta. Ruotuväen kuvaaja yrittää kovasti juosta ministerin edelle Eduskuntatalon portaissa ottaakseen kuvan, mutta se ei onnistu. Kipitämme perässä ovelle, ja Haglund ilmoittaa vahtimestarille meidän olevan hänen kanssaan. Otamme ensimmäiset käteen sattuvat vierailijakortit. Asiantuntija, lukee maastokuvioisten rintapielessä sännätessämme ylös portaita kolmanteen kerrokseen. Kello on 10.52, mutta onneksi valiokunnan kokouskin on myöhässä. Vieras Singaporesta Singaporen puolustusministeri Ng Eng Hen on esikuntineen saapunut käymään Suomessa. Panssariprikaatissa vierailun lisäksi hän tapaa Haglundin lounaalla kello Sitä ennen Haglund on ehtinyt käydä toimistollaan puolustusministeriössä ja tavata lyhyesti avustajiaan. Noin tunnin kestävää lounasta hän kuvaa jälkeenpäin hyvin antoisaksi. Singaporessa on maanpuolustuksessa hyvin samanlainen ratkaisu kuin meillä, eli yleinen asevelvollisuus. Sain samalla kutsun vierailulle sinne, ja menenkin, mikäli aikataulu antaa myöten, Haglund sanoo. Ministerin aika on arvokasta. Siitä ovat kiinnostuneet monet, ja kalenteri onkin täytetty kahdeksi kuukaudeksi eteenpäin. Valitettavan usein pyyntöihin joutuu vastaamaan kieltävästi. Etenkin syksy on kiireinen. Vapaa-aikaa ministeri viettää pääasiassa iltaisin ja viikonloppuisin. Tällä hetkellä Haglund sanoo käyttävänsä noin joka toisen arkiillan töissä. Joka toinen päivä kotiin pääsee jo iltakuudelta. Ministeri vaihtuu Lounaan jälkeen on taas riennettävä. Rutiininomainen valtioneuvoston istunto Smolnassa on vaihtunut mediatapahtumaksi, sillä presidentin esittelyn yhteydessä Sauli Niinistö myöntää eron kehitysministeri Heidi Hautalalle. Surullista, että näin kävi, mutta varmasti paras ratkaisu oli erota, Haglund sanoo. Haglund eteni Eduskuntatalon portaissa vaihdikkaasti. Päivän aikana eduskunnassa pistäydyttiin kahdesti. Hautalan tilalle kehitysministeriksi ja valtion omistajaohjauksesta vastaavaksi ministeriksi nostettiin Pekka Haavisto. Helppoa ministerin vaihtuminen kesken kauden ei ole, sen Haglund tietää omasta kokemuksestaan. Hän korvasi Stefan Wallinin puolustusministerinä heinäkuussa Mutta se rauhaisasta aamusta. Nyt on kiire. Ei se helppoa ollut tulla suoraan Brysselistä tänne, keskelle puolustusvoimauudistusta. Laulutreenit eduskunnassa Tunnelma huoneessa on leppoisa ja vapautunut, kun alkamassa on ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmän kokous. Ennen kokousta kuitenkin lauletaan Tomas Ledinin melodian tahtiin. Eräs kollega on menossa naimisiin, ja parlamentaarikot aikovat esittää häälaulun. Haglund on aikeissa pyytää Ruotuväkeä poistumaan laulun ja kokouksen ajaksi, mutta saamme vielä jäädä kuulemaan esityksen. Ei nautittavampi, mutta hauskempi kuin karaoke. Eduskunnan kyselytunti on kello Haglund saa istua rauhassa koko tunnin. Olen varmaan ministereistä vähiten ollut äänessä kyselytunneilla, Haglund toteaa. Hän itse näkee syyksi vähäisiin kysymyksiin muun muassa hyvän vuoropuhelun puolustusvaliokunnan kanssa. Mutta eikö ole niin, että Suomessa ollaan melko yksimielisiä puolustusasioista? On se niin. Ministeri ei yksin voi tehdä kovin isoja päätöksiä. Kello on Kalenteri enteilee illaksi talousaiheista tilaisuutta, mutta se on peruuntunut. Eikö tilalle ole muuta ohjelmaa? Ei onneksi ole. Huomiseksi on luvattu lumisadetta. Illalla voisi vaihtaa autoon talvirenkaat. Kyselytunnilla Haglund sai istua rauhassa. Asiaa puolustusministerille oli ainoastaan vieressä istuvilla ministereillä, kuten Ville Niinistöllä (toinen vasemmalta) ja Krista Kiurulla.

8 8 NAINEN JA ASE ruotuväki 20/2013 NAINEN JA ASE Teksti Eira Talka Kuvat SA-Kuva, Lasse Perkkiö Ulkoasu Otso Teperi Monelle naiset ovat jo sotilaita siinä, missä miehet, samalla kun toiset suhtautuvat edelleen epäillen esimerkiksi naisten fyysiseen pärjäävyyteen miesten rinnalla. Uskomusten mukaan muun muassa uuden elämän synnyttäminen ja tuhoaminen eivät sovi saman sukupuolen tehtäviin. Aseen on myös esimerkiksi katsottu vähentävän kantajansa naisellisuutta, tai naisen fyysisten tai henkisten ominaisuuksien ei ole katsottu soveltuvan sotilaselämään. Suomessa naiset ovat monien muiden länsimaiden ja tasaarvoajattelun perässä päässeet suorittamaan vapaaehtoista asepalvelusta vuodesta 1995 lähtien. Vuosittain naisia on hakeutunut palvelukseen noin , eli noin pari prosenttia varusmiesten kokonaismäärästä. Kahtena viime vuonna vapaaehtoisten naisten määrä on kohonnut. Juuri nyt keskustellaan julkisuudessa kutsuntojen ulottamisesta koskemaan myös naisia. Puhetta Huolimatta siitä, että naiset palvelevat vakiintuneena osana moderneja asevoimia ympäri maailman, nainen ja ase ovat edelleen Suomessakin mielipiteitä jakava yhdistelmä. on ollut myös vaihtoehtoisesta naisten kolmen kuukauden pakollisesta kansalaispalveluksesta. Aihe kirvoittaa vanhan vastakkainasettelun ja mielipiteitä naisten asepalveluksen puolesta ja sitä vastaan. Ovatko nainen ja ase lopulta niin erikoinen yhdistelmä? Omista kokemuksistaan kertovat valonheitinlottana asekoulutusta sota-aikana saanut Kristina Eravuo, rauhanturvatehtävissä toiminut reservin vänrikki Päivi Sirkka, ja lisäksi mukana on otteita todellisia naisia sodissa käsittelevistä teoksista sekä tavallisten kansalaisten mielipiteitä aseista ja naisista. Jatkosodan aseistetut naiset Kyllä kai ampua osaisin, mutta en saisi asetta enää palasiksi ja kasattua, entinen valonheitinlotta ja eläkepäiviä viettävä kemisti Kristina Eravuo tokaisee. Yhteensä parinsadan lotan tavoin jatkosodan loppuvaiheilla armeijan mallin mukaista sotilaskoulutusta saanut Eravuo kuului harvinaislaatuiseen joukkoon. Pystyimme vapauttamaan miehiä miesten tehtäviin, sehän oli koko kurssin tarkoitus. Valonheitinlottien koulutukseen valittiin korkeasti koulutettuja, eli suurelta osin yliopistossa opiskelevia nuoria naisia. Pystyimme vapauttamaan miehiä miesten tehtäviin, sehän oli koko kurssin tarkoitus. Kun miehistä oli pula, etsittiin akateeminen porukka. Laskettiin, että meidän oli helpompi oppia ja omaksua uutta, kun olemme tottuneet opiskelemaan ja lukemaan, kersantin arvoiseksi heittimenjohtajaksi koulutettu Eravuo kertoo. Mielipiteitä jakaneeseen koulutukseen kuului niin aselajikoulutusta ilmapuolustukseen liittyen, sulkeisjärjestyksen harjoittelua kuin turvallisuuskoulutusta. Jälkimmäiseen sisältyi jopa kolmen oppitunnin verran italialaisperäisen Terni-kiväärin käytön opettelua. Sehän oli vain turvallisuuskysymys, että meillä oli kiväärit. Se asekoulutus ei ollut millään lailla meillä pääasia. Se oli sivuhaara ja aiheutti aikanaan sen, että koko kurssi meinattiin lopettaa. Eihän lotta kantanut asetta, Eravuo muistelee. Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunta ei katsonut lottien asekoulutusta hyvällä, sillä lotat palvelivat aseetta. Kurssin jatkumiselle näytettiin kuitenkin vihreää valoa lottien kolmihenkisen lähetystön käytyä rykmentin komentajan ja ilmavoimien komentajan luona esittämässä valonheitinlottien keräämän adressin koulutuksen jatkamiseksi. Ase oli sitä varten, että jos tulee desantteja heittimelle maastossa, niin sopi puolustautua. Kaksi Terni-kivääriä oli kutakin heitintä kohti ja vartiomiehellä oli ase aina olalla, Eravuo havainnollistaa. Vihollisen torjuntavastuun tehtävissään ottaneisiin lottiin suhtauduttiin pitkään ristiriitaisesti. Se on miehillekin vaikea ajatus, että naiset ovat olleet siellä ja naisille se on aivan mahdoton ajatus, että naiset ovat olleet mukana. Me emme olleet vain tornissa katsomassa, että tuleeko kone vai ei, Erävuo kertoo. Lottien kurssitus kesti kaksi kuukautta ja tehtävissä toimittiin sodan loppuun eli toiset pari kuukautta joutumatta kuitenkaan tositoimiin. Olisiko Eravuo suorittanut asepalveluksen, jos se olisi tuohon aikaan ollut mahdollista? Olen joskus ajatellut, että mitenkähän se olisi ollut silloin, kun Valonheitinlottien koulutukseen valittiin korkeasti koulutettuja, eli suurelta osin yliopistossa opiskelevia nuoria naisia.

9 ruotuväki 20/2013 NAINEN JA ASE 9 Noin kaksisataa lottaa sai sotilaskoulustusta jatkosodan loppuvaiheilla. olin siinä iässä. Todennäköisesti olisin mennyt, hän vastaa. Naiset pärjäävät Erävuon mukaan miesten rinnalla armeijan tehtävissä. Olen aina sanonut, että pärjäsimme siellä hyvin kaikessa muussa, mutta voimassa emme pärjänneet, hän toteaa. Esimiehemme olivat kirjoittaneet päiväkirjaan, että kurssilla palvelusalttius oli erinomainen johtuen vapaaehtoisuudesta. En muista, että ketään olisi rangaistu tai juoksutettu. Ei ollut syytä, Gallupkierros Helsingin keskustassa paljastaa, että monen mielestä naisvarusmiehissä ei ole mitään kummallista. Taidot ratkaisevat armeijan tehtävissä sillä meillä oli todella korkea motivaatio. Rauhanturvatehtävissä tiedotusupseerina Tšadissa toiminut reservin vänrikki Päivi Sirkka ei pidä sukupuolta merkitsevänä asiana armeijan tehtävissä. Mielestäni koulutuksen lopputuloksen on oltava samanlainen molemmille. En oikein pidä siitä, että tarpeettomasti korostetaan sitä, kumpaa sukupuolta on, hän kommentoi. Eroja mies- ja naistaisteilijoissa voi kuitenkin hänen mielestään olla yleisellä tasolla. Ehkä nainen on usein fyysisesti heikompi kuin mies, ja kyllähän siitä voi olla haittaa fyysisesti vaativissa tehtävissä, Sirkka myöntää. Monesti vapaaehtoisena armeijaan lähtevillä naisilla on motivaatio kohdallaan, ja tämä osaltaan korvaa fyysisiä ominaisuuksia, hän lisää. Sirkka haluaa korostaa, että varusmiespalveluksen aikana pyritään löytämään jokaiselle taistelijalle tehtävä, jossa hän on hyvä. Itse en ehkä olisi paras mahdollinen taistelija etulinjassa, mutta osaamiseni onkin viestinnällisellä puolella ja olen saanut siihen monipuolista koulutusta ja kokemusta, reserviläinen antaa esimerkin. Tšadissa vuosina palvellut äidinkielenopettaja ei joutunut tositilanteeseen rotaation aikana. Aseenkäsittely sujuu naisilta asepalveluksen suorittaneen Sirkan mukaan samalla lailla kuin miehiltä. Erot ovat yksilöllisiä ja tehtäväkohtaisia. Jos ei ole aseisiin liittyvää harrastusta, aseenkäsittelyssä on luonnollisesti enemmän opeteltavaa sukupuoleen katsomatta, hän huomioi. Viimeiseksi se äärimmäisin kysymys: pystyykö nainen tappamaan? Tätä varmasti jokainen asepalvelukseen suuntaava sukupuolesta huolimatta omalta osaltaan jossain kohdassa puntaroi. Nainen pystyy tappamaan, jos tilanne on niin äärimmäinen, että ei ole muuta vaihtoehtoa, Sirkka vastaa. Se ensimmäinen laukaus Naisylioppilaita koulutettiin ilmatorjuntatehtäviin jatkosodan aikana. Kuvassa tuntematon valonheitinpatterin valonheittimen suuntaajan Ilmavalvontalotan tehtävissä 13-vuotiaana palvellut Vappu- Erika Koskinen kertoo Nainen sodassa: kotona ja rintamalla teoksessa sattumuksesta, jolloin hän olisi voinut joutua viholliskosketukseen. Desanttivaaran takia Koskinen oli muiden evakkotienoilla asuneiden lottien tavoin aseella varustettu. Hiihtomatkalla öiseltä vartiovuorolta kohti kotia nuori lotta näki jonkun seisovan metsikössä puiden lomassa. Tuona yönä maahan lasketuista desanteista oli annettu varoitus, joten nuori neiti oli henkisesti valmistautunut kohtaamaan vihollisia. Polvet hiukan vetelinä karjaisin niin miehekkäästi kuin osasin: Kuka siellä?, Koskinen kuvailee kirjassa. Vastausta ei parin yrityksen jälkeen kuulunut ja niinpä tyttö ampui hiljaista hahmoa kohti, ja lähti nopeasti suksien pakoon. Myöhemmin selvisi, että Koskisen ampuma desantti olikin ollut puhelinpylväs. Desantteja oli kyllä sinä yönä tavoitettu samalta seudulta. Olin osunut sitä silmien kor- tehtävissä. keudelle täsmälleen pylvään keskelle. Jotta se siitä sankariteosta, entinen lotta kertoo. Ulkomaisista lähteistä naisten kokemuksia myös ampumistilanteista on helpompi saada. Esimerkiksi yhdysvaltalainen toimittaja ja kirjailija Kirsten A. Holmstedt haastatteli useita Yhdysvaltojen viime sodissa palvelleita naissotilaita kirjaansa Band of Sisters: American Women at War in Iraq. Eräs heistä oli korpraali Carrie Blais, joka ampui ensimmäisen vihollistaistelijan Irakissa vuonna Blaisin esimies, ylikersantti, komensi alaisiaan ampumaan kenet tahansa, jolla olisi ase. Parin minuutin kuluttua käskystä Blais näkikin asemastaan irakilaisen miehen noin 400 metrin päässä. Miehellä oli Kalashnikov kädessään. Blais huusi esimiehelleen näkevänsä jonkun, sillä ei ollut ennen ampunut ketään kohti eikä myöskään halunnut tappaa ketä tahansa. Ylikersantti käski ampua. Blais osui vihollista jalkaan ja tämä pudotti aseensa, mutta lähti ryömimään sitä kohti. Esimies komensi Blaisia lopettamaan kohteen. Kahden laukauksen seurauksena mies lakkasi liikkumasta ja tämän valkoinen takki värjäytyi punaiseksi. Blais hämmästyi osumiensa tarkkuutta, sillä harjoituksissa liikkuvaan maaliin osuminen ei aina onnistunut ja nyt hän oli ampunut todellisen kohteen. Esimies kehotti taistelijaa muistamaan, miten monta elämää tämä teollaan säästi. Taistelutilanteen oltua ohi ja tajuttuaan todella vieneensä hengen mieheltä Blaisin tunteet olivat ristiriitaiset. Hän tunsi ylpeyttä, sillä koki nyt todella osallistuneensa isänmaalliseen sotaan sekä saavansa erilaista arvostusta sotilaana. Samalla hän tunsi syyllisyyttä ajatellessaan ampumansa miehen mahdollista perhettä. Toisinaan hän toivoi, ettei olisi ampunut ja rukoili tehneensä oikean teon. Pääasialliset lähteet: Kirsten A. Holmstedt: Band of Sisters: American Women at War in Iraq; Valitut Palat: Nainen sodassa: kotona ja rintamalla ; Ilmatorjuntaupseeri-lehti, nro 2, vuosi 1989, haastattelut. saaneita miehiä, joiden mielestä siitä on ollut hyötyä heille, Kuittinen selvittää. Mutta olisiko Suomi valmis pakollisiin kutsuntoihin myös naisille? Ei vielä. Naisia voisi kuitenkin aktivoida, sillä heidän osuus armeijassa on niin pieni, Kuittinen ehdottaa. Neljätoistavuotias Nelli Lehto on jo ajatellut hakevansa vanhempana asepalvelukseen. Ajatus on aina ollut tosi jännä, hän sanoo. Mulla on myös kavereita, jotka haluaa mennä, Lehto lisää. Syynä hänen sekä kaveripiirin haluun lähteä armeijaan on kiinnostus esimerkiksi poliisin ammattia kohtaan. Veljenikin on poliisi, hän lisää motivaatiotekijöihinsä. Ulla ja Aulis Palomäki kertovat, että naisvarusmiehen näkeminen herättää positiivisia tunteita. Naiset ovat yhtä hyviä kuin miehet, pari toteaa lähes ykskantaan. Pieniä mielipide-eroja heidän välillään kuitenkin ilmenee. Aulis pohtii, pitäisikö palvelusvaatimusten kuitenkaan olla samanlaisia miesten ja naisten välillä. Naisten palvelus voisi olla helpompaa fyysiseltä osalta. Kun itse kävin armeijan 50 vuotta sitten, niin aika rankkaa se oli. Naisen biologia ja geeniperimä ovat luonnostaan erilaiset, ja armeijaan voidaan mennä niin, ettei ole haettu ensin kuntoa, hän perustelee. Vaatimukset saavat olla samat, koska naiset haluavat, ettei heitä suosita, Ulla puolestaan sanoo. Merja Kuittisen nuoruudessa kasarmin portit eivät vielä olleet auki naisille, mutta naisvarusmies ei ole koskaan ollut hänelle kummajainen. Vuosi armeijassa selkiytti myös poikani ajatuksia tulevan uransa suhteen, Kuittinen pohtii. Olisin voinut harkita asepalvelusta. Siihen olisi liittynyt isänmaallisuus, armeijan kunnioitus ja ajatus siitä, että naiset pystyvät samaan kuin miehetkin, jos annetaan mahdollisuus, Kuittinen luettelee. Hän uskoo armeijan käymisen opettavan taitoja niin elämää kuin työelämääkin varten: Kurinalaisuutta, tavoitteellisuutta, johtamistaitoja, jos niin pitkälle etenee armeijassa, ja ryhmässä toimimista. Työkavereissani on useita upseerikoulutuksen Omana armeija-aikana naisten mukanaolo tuntui tavalliselta, Heikki Rajala muistelee. Naisilla on siellä erilainen ympäristö. He kokevat olevansa vähemmistössä siinä, missä miehet menevät massan mukana, hän huomauttaa armeijakokemuksen epätasapuolisuudesta. Naisten armeijakelpoisuutta mies ei kuitenkaan tyrmää. Muistan omilta armeija-ajoilta, että miehissäkin on tosi huonokuntoisia.

10 10 kentällä ruotuväki 20/2013 lyhyesti Puolustusvoimat mukana räjähdelöydössä Kaksi Karjalan lennoston henkilöä oli avustamassa poliisia Kuopion Rahusenkankaalla tapahtuneessa räjähdelöydössä. Omakotitalosta löydettiin tiistaina 22. lokakuuta huomattava määrä räjähteisiin ja ampumaaseisiin liittyvää materiaalia. Puolustusvoimien henkilöt olivat mukana asunnon tarkastamisessa, räjähteiden tunnistamisessa sekä vaara-arvion tekemisessä. Puolustusvoimien materiaalia, kuten kraanatin hylsyjä, on löytynyt asunnosta. Nyt selvitetään, ovatko ne siellä laillisesti vai laittomasti, kertoo komisario Pekka Koistinen Pohjois-Savon poliisista. LJa Horneteja tankattiin ilmassa F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjiä ilmatankattiin Ilves-lentotoimintaharjoituksessa lokakuuta. Harjoituksen päätavoitteisiin kuului hävittäjäohjaajien ilmatankkauskelpuutusten ylläpito. Ohjaajilta vaaditaan peruskoulutus ja riittävä määrä tankkausharjoituksia tankkauspalvelujen käyttämiseen kansainvälisissä harjoituksissa, Karjalan lennoston esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Jarno Juurakko kertoo. Harjoitus toteutettiin Kuopion ja Kauhavan sekä Oulun ja Hallin välisillä alueilla. Tukikohtina toimivat Rissalan ja Pirkkalan tukikohdat. LJa MPKK hakee professoria Puolustusvoimiin kuuluvaan Maanpuolustuskorkeakouluun (MPKK) haetaan professoria sotilaspedagogiikan tehtävänalaan viideksi vuodeksi. MPKK:n tutkimusjohtajan, professori Hannu H. Karin mukaan tavoitteena on, että hakijoiden joukosta voitaisiin valita seuraava professori syyskuuhun 2014 mennessä. Sotilaspedagogiikan professorin haasteena on kehittää puolustusvoimien koulutusjärjestelmää hyödyntämällä erilaisia opettamisen, oppimisen ja kouluttamisen malleja ja menetelmiä sotilaiden kouluttamisessa, Kari sanoo. PVa Puolustusvoimat mukana Jukolan viestissä Puolustusvoimat on vahvasti mukana ensi vuonna Kuopiossa järjestettävän Jukolan viestin toteutuksessa. Viestirykmentti rakentaa muun muassa Jukolan viestin viestiverkon. Kuopio-Jukola 2014 järjestetään suurella määrällä vapaaehtoistyötä, mutta ilman puolustuvoimien panosta koko tapahtuman toteuttaminen olisi ylivoimaisen vaikeaa, ellei jopa mahdotonta, kilpailujohtaja Jouko Kaihua kertoo. Ilmavoimien esikunnan ja Kuopio-Jukolan 2014 välinen yhteistyösopimus allekirjoitettiiin Tikkakoskella Kilpailu järjestetään kesäkuuta. EPe Vammat voi estää liikunnalla Hyvä kunto ja normaali paino ennaltaehkäisevät varusmiesten tuki- ja liikuntaelimistön vammoja. Varusmiespalvelus kohentaa kuntoa, mutta varusmies saattaa myös ylikuormittua. Mia Hemming Tuki- ja liikuntaelimistön vammat ovat tavallisia varusmiehillä, vaan eivät välttämättömiä. Niitä voidaan ennaltaehkäistä sekä palveluksen aikana että sitä ennen. Varusmiespalvelus kohentaa kuntoa, mutta varusmies saattaa myös ylikuormittua. Noin kolmannes varusmiehistä rasittuu liikaa, ja siksi esimerkiksi Porin prikaatissa yritetään ennaltaehkäistä rasitusvammoja. Lääkintämajuri Timo Lahin kertoo, että fysioterapeutti ja liikunnanohjaaja ovat vetäneet ongelmakohtien lihaskunnon parantamiseen keskittyviä ryhmiä. On ollut esimerkiksi polvi-, selkä- ja painonhallintaryhmiä sekä kuntopiirejä. Muuten lääkärin vastaanotolla sivutaan palveluksen aikaista kunnon kohottamista. Jos alokastarkastuksessa valittaa jotakin tuki- ja liikuntaelimistön vaivaa, annetaan kirjalliset ohjeet kuntouttamiseksi, Lahin selvittää. Lahin toimii Sotilaslääketieteen Keskuksen kenttälääkinnän palveluyksikön päällikkölääkärinä. Kahden ryhmän alokkaat kolumni Polven rasitusvammasta kärsivän kaartinjääkäri Nikolas Kohosen mukaan vamma sai alkunsa rankalla maastoleirillä. Kahden viikon ikäistä vammaa pyritään nyt hoitamaan polvituella ja levolla. Tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ovat yleisimmät syyt varusmiespalveluksen keskeytymiselle mielenterveyden ongelmien lisäksi. Lahin on huomannut, että alokkaat jakautuvat kahteen ryhmään, hyvä- ja huonokuntoisiin. Huonokuntoisuus sitten näkyy erityisesti varusmiespalveluksen alussa ilmaantuvina vammoina kuten selkäkipuina ja lihasperäisinä rasituksina. Alkuvaiheessa kärsitään myös hiertymistä ja venähdyksistä. Vakavampia rasitusvammoja esiintyy, kun kunto on kohonnut ja mennään liian lujaa. Loppuvaiheessa alkaa tulla enemmän onnettomuusperäisiä liikuntavammoja. Tuki- ja liikuntaelimistöön liittyvien oireiden tähden varusmies voi saada vapautusta palveluksesta, jos sitä tarvitsee. Lahin kuitenkin huomauttaa, että hoito on ensisijainen parannuskeino, jota vapautuksella tarvittaessa tuetaan. Kaikkein parasta on ennaltaehkäistä tuki- ja liikuntaelimistön vammoja, mikä pitäisi aloittaa jo ennen palvelukseen astumista. Voisiko esimerkiksi maanpuolustuskoulutuksen puitteissa järjestää tuleville varusmiehille kuntokursseja? Ei luultavasti johda tehokkaasti tuloksiin, jos nuorta vain kehotetaan kutsunnoissa laihduttamaan ja kohottamaan kuntoa. Ja ongelmaan herääminen varusmiespalveluksen alussa saattaa olla liian myöhäistä. Antakaa minun pitää pelkoni Miksei pelko voisi olla voimavara, kuten mikä tahansa tunne? Cooperin testissä metriä Marraskuun 15. päivä tulee kuluneeksi kymmenen vuotta kahdesta autopommista, jotka räjähtivät Turkin suurimman kaupungin Istanbulin kaduilla. Kahden synagogan edustalle jätetyt pommit tappoivat 25 ja haavoittivat 300 henkeä. Viiden päivän päästä tapahtuneesta, marraskuun 20. päivä vuonna 2003, kaksi uutta pommia tappoi 30 ja haavoitti 400 henkeä HSBC-pankin ja Iso-Britannian konsulaatin edessä. Olin täyttänyt pari kuukautta aiemmin yhdeksän vuotta. Asuin perheeni kanssa Adanan kaupungissa Etelä-Turkissa, noin 200 kilometriä Syyrian rajalta. Katsoin television uutisia ja minua pelotti. Nämä muistot mielessäni sanon, että on korkea aika alkaa puhua pelosta. Pelko on varmasti jokaiselle ihmiselle tuttu tunne. Se on luonnollinen reaktio, kun kohtaa jotain itselleen tuntematonta. Pelkoa verrataan isoon pahaan suteen, joka on voitettava saavuttaakseen päämääränsä. Miksi näin? Pelkotilassa ihmisen syke nousee, hän hikoilee, jähmettyy, vapisee ja hengittää epätasaisesti. Valmistautuu pakenemaan tai toimimaan uhkaavassa tilanteessa. Toisin sanoen osoittaa inhimillisyytensä. Pelko paljastaa ihmisen heikkouden, se herättää primitiiviset aistit. Siksi pelosta juuri vaietaan ja sitä hävetään erityisesti armeijassa. Pelko on hyvä pitää matkassa, varsinkin kun puhutaan sotilaan koulutuksesta. Tarpeellinen pelko Varusmiesten liikuntavammojen ehkäisemiseksi pitäisi siten keskittyä jo palvelusta edeltävään aikaan. Kutsuntatilaisuuksissa voitaisiin tulevan alokkaan mukaan antaa konkreettisia liikuntaneuvoja kunnon kohottamiseksi ja ohjeita painon hallitsemiseksi. Ylilääkäri Jari Parkkari UKKinstituutista muistuttaa puolustusvoimien internetsivuilta ja Mars- Mars.fi-osoitteesta löytyvän hyviä vinkkejä lisäksi myös selkävaivojen ehkäisyyn. Kunto kohoaa esimerkiksi itsensä ja muiden puolesta takaa turvallisen palveluksen. Siksi pelon tunteet pitäisi tunnistaa ja tunnustaa, vaikka ne hävettäisivätkin. Myönnän, että asepalvelukseni aikana minua on pelottanut useaankin otteeseen. Pelkäsin ensimmäisten tupakavereitteni tapaamista. Pelkäsin astuessani Santahaminan porteista sisälle. Pidellessäni käsissäni ensimmäistä kertaa rynnäkkökivääriä, minua pelotti. Pelko pois! -kuuluu tuttu lausahdus. Minne se pelko olisi heitettävä pois? Miksei pelko voisi olla voimavara, kuten mikä tahansa tunne? reippaalla kävelyllä tai hölkällä neljästi viikossa. Alkuun sopiva matka on vartin verran kotoa poispäin ja takaisin. Keskivartalon lihaskestävyysharjoituksiksi riittävät kylkisiltanostot ja muunnellut punnerrukset kaksi kertaa viikossa noin kymmenen minuuttia kerralla. Ylipainoinen voi korjata ruokavalionsa jättämällä välipalaherkut pois tai pitämällä kaksi 600 kalorin paastopäivää viikossa, Parkkari neuvoo. Keskivartalo alkaa olla hyvässä kunnossa, jos pysyy mainituissa asennoissa hievahtamatta puoli minuuttia. 12 minuutin juoksutestissä tulisi ehtiä juosta 2,5 kilometriä. Painonhallinnan tukemiseksi on hyvä asettaa konkreettinen tavoite kiloissa. Jos esimerkiksi juo päivittäin sokeroituja virvoitusjuomia, niin jo niiden pois jättäminen edesauttaa merkittävästi tavoitteen saavuttamista. Selkäkipujen ja -vammojen ehkäisemiseksi varusmiesten tulisi viimeistään varusmiespalveluksen alkaessa oppia hallitsemaan selkäänsä. Selälle ovat vaaranpaikkoja niin raskaat työt kuin sängyn petaus ja kasvojen pesu. Viimeksi mainitut toimet kuten myös vaikka aseen huollon suorittaminen etukumarassa pyöristämällä liikaa alaselkää lisää vammariskiä. Lisäksi varusmiespalveluksen aikana liikuntavammojen ehkäisemiksi tauotukset ovat tärkeitä. Raskaan palvelusviikon jälkeen kannattaa vapaat viikonloput käyttää kuntoilun sijaan lepäämiseen ja palautumiseen. Ärtyneisyys on oire Ylikuormituksen ensimmäiseksi oireeksi Parkkari nostaa ärtyneisyyden, sillä usein psyyke oireilee ennen kuin keho pettää. Jos tila etenee aamuyöheräämiseen ja sen jälkeiseen unettomuuteen, täytyy kääntyä lääkärin puoleen. Varusmiehen tulee sitten kertoa rehellisesti kaikki oireensa. Varusmies voidaan vapauttaa väliaikaisesti palvelustehtävistä, siirtää alempaan tasoryhmään tai antaa yksilöohjausta. Epämiellyttävät tuntemukset ja väsymys ovat kuitenkin normaali ilmiö varusmiespalveluksen aikana. Mutta jos oireet ovat jatkuvia, pitää hakea apua. Pietari Vappula > Pelko virittää ihmisen reaktiokyvyn ja refleksit äärimmilleen, se pitää skarppina. Ennen kaikkea pelko auttaa tunnistamaan omat rajat. Sillä joskus rajojen tunnistaminen voi palvella tärkeämpää tarkoitusta kuin niiden ylittäminen. Sotilaskoulutuksessa pusketaan aina yli omien rajojen ja pelkojen, mutta siviilielämän kannalta tämä ajattelutapa ei kanna välttämättä kovin pitkälle. Joitakin rajoja kun ei ole elämässä tarkoitettu ylitettäviksi. Keskustele aiheesta lisää Twitterissä #Ruotuvaki.

11 ruotuväki 20/2013 kentällä 11 Kattilat kuumina palveluksessa Sotilaskeittäjät vastaavat leirien ruokahuollosta. Työ on vastuullista ja kiireistä, mutta erittäin hyödyllistä. Eemeli Peltonen ruotuväki 40 vuotta sitten Otso Lukka Porin prikaatin esikuntapäällikkönä työskennellyt eversti Mikael Feldt aloitti 1. marraskuuta Tykistöprikaatin komentajana. Olen toiminut aiemmin Jääkäritykistörykmentin komentajana Panssariprikaatissa, Suomen Afganistanissa palvelevan kriisinhallintajoukon komentajana ja osastoesiupseerina Pääesikunnan suunnitteluosastolla. Viimeiset vajaat kaksi vuotta olin Porin prikaatin esikuntapäällikön tehtävissä. Uudessa työssäni Tykistöprikaatin komentajana tärkein tehtäväni on luoda annetuilla resursseilla Italianpadan miellyttävä tuoksu leijailee puolustusvoimien Syndalenin harjoitusalueella. Katetussa ruuanvalmistuspisteessä sotilaskeittäjät huhkivat nälkäisten varusmiesten muonittamiseksi. Meneillään on Kaartin jääkärirykmentin ensimmäisen jääkärikomppanian leiri. Sen kaikki ateriat syntyvät komppanian sotilaskeittäjinä varusmiespalvelustaan suorittavien toimesta. Palvelus sotilaskeittäjänä on ollut antoisaa. Joskus rentoakin. Toki vastuu tehtävässä on kova, huoltoalikersantti Tommi Ahvenainen kertoo. Sotilaskeittäjillä on Ahvenaisen mukaan parhaimmillaan jopa 200 suuta ruokittavana, eli kokonainen komppania. Ahvenainen on saanut koulutuksen huoltoaliupseeriksi Lahdessa Hämeen rykmentissä, jossa kaikki huoltoaliupseerit koulutetaan. Miehistötehtävissä palvelevat sotilaskeittäjät ovat saaneet koulutuksen kolmen viikon mittaisella kurssilla joukko-osastoissaan. Kurssilla käytiin läpi teoriaa ja käytäntöä hygienia-asioista, huoltokaluston toiminnasta sekä huoltoryhmän toiminnasta osana komppaniaa, kaartinjääkäri Leevi Hämäläinen valottaa. Hämäläinen pitää kurssia ja palvelustaan yleisesti erittäin hyödyllisenä. Opin hyödyllisiä asioita hygieniasta ja siisteydestä. Lisäksi suoritimme hygieniapassin, joka siviilissä maksaisi viitisenkymmentä euroa, Hämäläinen kertoo. Reseptit Leijona Cateringilta Hämmästyy sitä varusmies vähemmästäkin, saati sitten jos maitotyttö Sinikka Vepsäläinen ilmaantuu kasarmille tarjoilemaan tuoretta rahkapiirakkaa maistiaisiksi. Näin kävi Isosaaressa, missä järjestettiin Maito ja terveys ry:n, Sotilaskotiliiton ja Pääesikunnan yhteisvoimin teemapäivä ravinnosta ja sen merkityksestä. Alokkailla riitti sinä aamuna ihmettelemistä. Kuukaudessa jo liiankin tutuksi tulleen herätyskarjaisun sijasta he kuulivat vienoa musiikia, joka hellävaroen liu utti heidät unten mailta. Saman musiikin tahdissa mentiin myös aamupesulle. Hämmennys oli täydellinen, kun tuli aamupalan aika ja ryhmänjohtajat kantoivat valmiiksi katetut pöydät tupiin ja toivottivat hyvää ruokahalua. Meno oli kuin hulluttelupäivänä: alaiset komentelivat esimiehiään. Näin alkoi Suomenlinnan Rannikkotykistörykmentissä Isosaaressa teemapäivä, jonka tarkoituksena oli parantaa varusmiesten ravintotietoutta ja ruokailutottumuksia. Aamupäivä oli normaalia palvelusta, mutta lounaan yhteydessä Syndalenin leirin vääpeli, sotilasmestari Jyrki Surkka veti tänä vuonna miehistön sotilaskeittäjäkurssia. Surkan mukaan hyvä sotilaskeittäjä on avoin, oppivainen työmies. Ravitsemusalan peruskoulutus on eduksi, jos haluaa sotilaskeittäjäksi. Alan aikaisempi koulutus ei kuitenkaan ole välttämätöntä, Surkka toteaa. Koulutuksessa ja leirien ruokahuollossa vastuuta on jaettu sotilaskeittäjien ja varuskuntien muonituksesta vastaavan Leijona Cateringin välille. Reseptit ja elintarvikkeet tulevat Leijona Cateringilta. Toteutuksesta vastaavat varusmiehet. Leijona Catering tukee myös Onko tämä unta vai viinien huumaa? eteenpäin Hernekeitto on sotilaskeittäjien mielestä kaikkein haastavinta valmistettavaa. Kuvassa Leevi Hämäläinen valmistaa italianpataa. Kohti uusia kohtaamisia keskusradion kautta esitettiin musiikin välissä ravintoaiheisia tietoiskuja: Rautanauloja et voi syödä, syö siis verta, maksaa ja ruisleipää. Illalla ohjelmaa oli varuskunnan voimistelusalissa, jossa miestä oli kuin pipoa. Piukkoihin nahkahousuihin ja jumpperiin sonnustautunut Pirjo Laitila esitti lauluja kitaristiveljensä Juhan, ja Top Most - yhtyeestä tutun Gugi Kokljuskinin säestämänä. Maitotyttö Sinikka Vepsäläinen ilahdutti varusmiehiä läsnäolollaan. mahdollisimman hyvät edellytykset suorituskykyisten ja hyvähenkisten sodan ajan joukkojen kouluttamiseen. Tämä tarkoittaa huolenpitoa palkatusta henkilöstöstä, arvokkaasta materiaalista, koulutus- ja harjoitusedellytyksistä sekä asevelvollisten hyvinvoinnista. Toisena tärkeänä tehtävänäni on varmistaa, että puolustusvoimauudistuksen yhteydessä päätetyt muutokset saatetaan hallitusti maaliin ensi vuoden aikana. Odotan uudelta tehtävältäni uuden oppimista ja ihmisten kohtaamisia. Jokainen tehtävä vaatii aina perehtymistä, ja keskeisintä on mielestäni ymmärtää, että esimiehessä tai vanhimmassa sotilaassa ei automaattisesti asu suurin viisaus. Ihmisten avoin ja tasavertainen kohtaaminen on ainakin aikaisimmissa tehtävissäni tuonut parhaimman tuloksen. Jään kaipaamaan Porista tekemisen meininkiä ja yhteishenkeä, joka oli vertaansa vailla. Hyvä yhteishenki johtunee siitä, että valmiusyhtymän tavanomaisten tehtävien lisäksi Säkylässä koulutetaan vuodessa noin 800 rauhanturvaajaa ja 200 kansainvälisiin valmiusjoukkoihin kuuluvaa varusmiestä. Ympärivuorokautinen vastuu noin 500:sta sodan kaltaisissa olosuhteissa palvelevasta suomalaisesta tuo tietynlaisen vakavuuden kaikkien tekemisiin. sotilaskeittäjien koulutuksessa. Heiltä voi tilata koulutuksia melkein kaikista aiheista, joita kurssilla käsitellään, Surkka kertoo. Soppatykkien äärellä hääräilevät varusmiehet näyttävät kiireisiltä. Alikersantti Ahvenaisen mukaan töitä riittää leireillä koko ajan. Vastaamme kaikkien aterioiden valmistuksesta. Kun yksi ruoka on tehty, toisen valmistelu alkaa, Ahvenainen kiteyttää. Eversti Mikael Feldt jää kaipaamaan Porin prikaatin hyvää yhteishenkeä. Kuva: Ruotuväki Kuva: Puolustusvoimat NIMI JA SOTILASARVO IKÄ Janne Aihonen, alikersantti 19 TOIMENKUVA Museo- ja taisteluvälinealiupseeri PALVELUSPAIKKA Porin prikaati KOULUTUS Automaatioasentaja JOTAIN MUUTA, MITÄ? Gonahduksen kautta reserviin. Taneli Kontiainen Janne Aihonen saapuu tapaamiseen minuutilleen ajoissa. Hän näppäilee ovikoodin ja avaa oven varastorakennukseen, jonka paljastaa museoksi vain kyltti: Porilaismuseo. Aihonen toimii Porin prikaatissa, Säkylässä Porilaismuseon hoitajana, eli museoaliupseerina. Lisäksi toimenkuvaan kuuluvat taisteluvälinealiupseerin työt. Museolla olen silloin, kun täällä on kierros. Lisäksi siivoan museon kerran viikossa. Porilaismuseo on auki tilauksesta, eli pääasiallisesti kävijöinä ovat erilaiset ryhmät. Käyntiin sisältyy noin vartin mittainen opastus, jonka Aihonen pitää. Vanhempia kävijöitä kiinnostavat erilaiset asusteet, nuorempia taas enemmän aseet, Aihonen arvioi. Hän hakeutui museoaliupseeriksi juuri kiinnostuksesta erilaisia aseita kohtaan. Viestin aliupseerikurssilla esikuntalinjalla opiskellut Aihonen kertoo myös pitävänsä toimenkuvaan sisältyvistä taisteluvälinealiupseerin tehtävistä. Niistä saa hyvin täytettä työpäiviin. Aikaisemmin museoaliupseeri hoiti pelkästään museota, mutta toimenkuva muutettiin vastikään yhdistelmäksi taisteluväline- ja museotöitä. Aihosen mielestä yhdistelmä on hyvä. Ei sitä pelkästään museolla viitsisi olla, siinä pitkästyisi, hän sanoo. Museossa on kaikki tarvittava Porilaismuseo on Porin prikaatin ylläpitämä. Myös Porin prikaatin kilta on mukana museon ylläpitämisessä. Varastorakennuksessa esillä oleva näyttely koostuu aseja perinnepuolista. Kiertäessä voi seurata, miten joukkojen varustus on kehittynyt vuosien saatossa. ASUINPAIKKA KAARINA Kiinniolo yllättää museoaliupseerin Täällä on vaatetuksen lisäksi nähtävillä kaikenlaista kivääreistä tykkeihin ja konekivääreihin. Viimeksi yritimme saada tänne uutta kranaatinheitintä, mutta se ei sitten toteutunut. Kierros alkaa vanhasta ja päättyy uuteen kalustoon, Aihonen kertoo. Aihosen mielestä museo on juuri sopivan kokoinen. Näyttelyyn mahtuvat ne asiat mitä tarvitseekin mahtua. Tilanne voi tosin olla toisenlainen vuodenvaihteen tietämillä, jolloin museo joutuu muuttamaan tiloistaan muualle. Väistötiloista ei vielä ole tietoa. Perehdytyksen museoaliupseerin tehtäviin Aihonen on saanut edeltäjältään. Museolla ja taisteluvälinevaraston hommissa yksi parhaista puolista on se, että viikonloput ovat usein vapaana. Toisaalta välillä voi tulla yllättävä viikonlopun kiinniolo, jos tulee kierrosvaraus lauantaille. Metsäkeikkoja ei ole usein. Pääasiassa niitä Aihosella on omasta pyynnöstä. Omasta halusta olen lähtenyt. Siellä teen pääasiassa taisteluvälinehommia ja toimin maaliosastossa, Aihonen sanoo. Seuraavaksi ilmastointikanavien pariin Museoaliupseerin työt ovat usein kohtalaisen siistejä sisähommia. Museoaliupseeri ei kuitenkaan taivu museo-huuhaaksi tai vastaavaksi kuin toisinaan aliupseerikurssin linjakavereiden kesken. Aihosta se ei haittaa. Joulukussa päättyvän varusmiespalveluksen jälkeen mies ei aio töihin museoiden, vaan ilmastointikanavien pariin. Olen koulutukseltani automaatioasentaja ja ajattelin tehdä jonkin aikaa töitä ennen kuin haen opiskelemaan automaatiotekniikan insinööriksi, Aihonen toteaa.

12 12 kentällä ruotuväki 20/2013 Nato otti mallia suomalaiskeksinnöstä Komposiittikypärien laatua tarkkaillaan ballistisilla kokeilla. Suomalainen rukkasjousiviritelmä herätti Nato-insinöörien huomion. Olli Rytkönen Kun puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen insinöörit kehittivät suojausvarusteiden ballistista tutkimusta, he törmäsivät ongelmaan. Komposiittikypärän kiinnittäminen siten, että se pysyy halutussa asennossa sitä ammuttaessa, ei tahtonut onnistua. Tutkimusinsinööri Raimo Gavrilovin mukaan ongelmaksi muodostui kypärän kaareva muoto. Kokeilimme jos jonkinmoisia metallirenkaita ja piikkejä, mutta mikään ei tuntunut toimivan. Lopulta kypärän kiinnitykseen löytyi vähintäänkin luova ratkaisu: Nokian kumirukkanen, joka on kiinnitetty telineeseen neljällä jousella. Jouset ja rukkanen kiristävät kypärän kolmea piikkiä vasten, joiden ansiosta kypärä on aina kohtisuorassa ammuksen tulosuuntaan nähden. Se on toimiva systeemi. Aina ulkomailta asti Nato-insinöörit ovat tulleet tänne ihmettelemään sitä, sillä heilläkin on ollut vastaavanlaisia ongelmia. He hyväksyivät sen jopa omiin standardeihinsa, Gavrilov naurahtaa. Ammuttavaa riittää Tutkijainsinööri Ilkka Laine työskentelee Teknillisessä Tutkimuslaitoksessa ase- ja materiaalitekniikan alalla tehden puolustusvoimille erilaisia ballistisia testejä ja siihen liittyvää tutkimustoimintaa. Testaamme täällä esimerkiksi visiirejä, luoti- ja sirpaleliivejä, ajoneuvojen kevyttä panssarointia ja panssarilaseja, Laine luettelee. Tällä kertaa luvassa on komposiittikypärä M05:n testaus. Kypärän valmistusmateriaalin Ilkka Laine kiinnittämässä kypärää telineeseen. Testissä käytettävät kypärät ovat suoraan muotista tulleita raakavalmisteita, joten niistä puuttuu viimeistely, maalipinta ja kypärän sisäosat. toimittaja on vaihtunut, ja haluamme varmistaa, että saamme edelleen samanlaatuisia kypäriä kuin aikaisemminkin. Asiaan perehtymätön ei välttämättä tunnistaisi oudon keltaista, karkean näköistä kulhoa kypäräksi. Kyseessä onkin suoraan muotista tullut raakavalmiste. Siitä puuttuu viimeistely, maalipinta sekä sisäosat. Meneekö läpi? Testaushenkilöt valmistavat kokeissa käytettävät ammukset itse. Usein tilanne on se, että meille sopivaa patruunaa ei kaupan hyllyltä löydy. Tarkoituksena on saavuttaa haluttu nopeus halutun kokoiselle sirpaleelle tai luodille, Laine selventää. Ammus ladataan karun näköiseen testiaseeseen, jota maallikon silmin voisi kuvailla putkeksi tunkissa. Laine karjaisee ilmoille huomiohuudon, vetäisee narusta, ja ase laukeaa. Tutkimuslaboratorion monitoreista näkee, että sirpale läpäisi kypärän. Odotettu tulos, Laine tokaisee. Seuraavaksi kypärää siirretään, ja sitä ammutaan uudestaan eri kohtaan ammuksella, jossa on vähemmän ruutia. Sama toistetaan useita kertoja. Näin haarukoimalla etsimme nopeutta, jolla puolet kypärään osuneista sirpaleista menee läpi ja puolet pysähtyy. Tuloksista syntyy kypärän V50-arvo. Tällä kertaa testikypärä läpäisi sille asetetut vaatimukset kirkkaasti. Testin avulla voidaan ennen kaikkea vertailla eri valmistajien tuotteita sekä suorittaa laadunvalvontaa. huomio! verkossa Käyttäjät suurimmassa roolissa PV-Moodlessa Alokas Keskisalollekin löytyi tehtävä leirillä. Lähetä meille osoitteeseen oma ehdotuksesi Huomio!-kuvaksi ja liitä mukaan yhteystietosi. Julkaistusta kuvasta saa palkinnon. Kuva: Aaro Svansjö Pietari Vappula PV-Moodlen palvelukeskuksessa varusmiespalvelustaan suorittavan kaartinjääkäri Pekka Väänäsen mukaan hänen työhönsä kuuluu verkkosivujen käyttäjien ohjeistaminen puhelimen ja sähköpostin välityksellä. Puolustusvoimien oma verkossa toimiva oppimisalusta PV-Moodle tarjoaa käyttäjilleen tietoa innovatiivisin keinoin. Sivusto pohjautuu Moodle-sovellukseen, globaaliin avoimeen lähdekoodiin, jota niin sanotut aktiivikehittäjät kehittävät jatkuvasti ympäri maailmaa. PV-Moodlen käyttäjät luovat itse sivuston sisällöt: erilaiset työtilat. Verkko-oppimisympäristön pääkäyttäjän, yliluutnantti Olli Parkkisen mukaan puolustusvoimien oma Moodle on suunnattu kaikille asevelvollisille. Sovellus toimii siten, että kuka tahansa rekisteröitynyt käyttäjä voi luoda oman työtilansa. Työtiloja löytyy sivustolta yli kappaletta. Tilan luodakseen sivustolle rekisteröitynyt käyttäjä anoo työtilalleen lupaa verkkosivujen ylläpitäjiltä. Luvan saatuaan käyttäjä voi lisätä sivustolle haluamiaan tiedostoja ja hän toimii työtilan vastuuopettajana. Vastuuopettajan rooli työtilan ylläpitäjänä velvoittaa hänet huolehtimaan tilan tietoturvasta, tiedon oikeellisuudesta ja työtilan sekä materiaalin elinkaaresta. Nykyään verkossa on niin kova käyttäjäkontrolli, että saamme hyvin nopeasti palautetta sivuston muilta käyttäjiltä, mikäli jossain on virheellistä tai sinne kuulumatonta tietoa, Parkkinen toteaa. Sähköistyvää tietoa Sivuston tiedot on rajattu kahteen eri kategoriaan: julkisiin ja yksityisiin työtiloihin. Esimerkiksi Maanpuolustuskorkeakoulun sotatieteelliset opinnot ovat suljettuja työtiloja, joihin pääsevät vain ne opiskelijat, joille materiaali on tarkoitettu, Parkkinen selittää. Vaikka sivustoon voi rekisteröityä kuka tahansa 15 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen, työtilojen sisällön toivotaan säilyvän koulutuksellisen materiaalin piirissä. Sivustolla käsiteltävä sisältö on joko puolustusvoimien yleisesti hyväksymää ja rakentamaa, tai opettajan tai opiskelijan itsensä tekemää, Parkkinen sanoo. PV-Moodleen on rekisteröitynyt tällä hetkellä noin käyttäjää, joista puolet on puolustusvoimien palkattua henkilökuntaa. Rekisteröityneiden käyttäjien lukumäärä kasvanee alkuvuonna 2014, kun Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kurssimateriaalit siirtyvät PV-Moodleen. Puhtaasti itseopiskeltavan tiedon sähköistyminen tulee säästämään kustannuksia puolustusvoimilta. Näin ollen PV-Moodlen käyttö tulee lisääntymään jatkossakin, Parkkinen toteaa. Puolustusvoimien verkko-opetus on osa ADL (Advanced Distributed Learning) kokonaisuutta. Sen valtakunnallinen kehittäminen, ylläpito ja ohjaus toteutetaan vuodesta 2015 lukien uudessa perustettavassa Puolustusvoimien Palvelukeskuksessa, Tuusulan toimipisteessä. PV-Moodle toimii internetissä osoitteessa: >

13 ruotuväki 20/2013 vapaalla 13 Kuva: Olli Laukkanen Numeroa 14 kantava Jesperi Lindfors kuuluu nykyään Oilersin vakiokokoonpanoon. Jesperi Lindforsin itsensä mielestä kaikessa tekemisessä on parantamisen varaa, mutta erityisesti sijoittumista ja pelisilmää pitäisi hioa. Kuvassa hän taistelee pallosta yhdessä veljensä Santerin (numerolla 11) kanssa. Puolustaja ja maanpuolustaja Mäkelänrinteen lukion kasvatti toteaa, että Urheilukoulussa on yllättävän paljon samoja elementtejä kuin urheilulukiossa. Janne Erola Vilske on kova Tapiolan urheilupuistossa, kun Espoon Bluesin kotihallia Barona-areenaa valmistellaan illan peliä varten. Ottelun alkuun on vielä aikaa, mutta aktiivisimmat fanit ovat jo tulleet jonottamaan hallin eteen. Baronan vieressä seisoo vanhannäköinen, paljon pienempi rakennus. Se on Tapiolan urheiluhalli, salibandyseura Esport Oilersin ja puolustaja Jesperi Lindforsin kotipyhättö. Kaikki tuntuu jotenkin niin vaatimattomalta suuren ja mahtavan Barona-areenan laitamilla. Se näkyy yleisömäärissä, suosiossa, ammattimaisuudessa ja luultavasti eniten pelaajien palkoissa. Saamme pelaamisesta korvauksia ja harjoittelemme kaksi kertaa päivässä, joten ei tämä meillekään pelkkä harrastus ole, Lindfors kertoo. Salibandy tuli vasta kolmantena Lindfors aloitti salibandyn 7 8 vuotta sitten. Hän meni isoveljensä ja nykyisen ketjukaverinsa Santeri Lindforsin kanssa pelaamaan kaveriporukkaan nimeltä Oilers Powerboys. Salibandy oli nuoremmalle Lindforsille siihen aikaan vasta kolmanneksi tärkein harrastus perinteisten jalkapallon ja jääkiekon jälkeen. Muut lajit saivat jäädä, koska salibandyssä pärjäsin parhaiten. Jesperi Lindforsin ikimuistoisimpiin hetkiin kuuluvat B-junioreiden suomenmestaruus ja viime kauden puolivälieräsarja SSV:tä vastaan. Kuva: Janne Erola Siinä viehättää pelin tempo, kun koko ajan tapahtuu jotain. Hämeen rykmentin leivissä Tällä hetkellä kolmatta kauttaan miesten Salibandyliigassa pelaava Lindfors palvelee Hämeen rykmentin Urheilukoulussa. Kesäkuussa lenkkitossut vaihtuivat nahkavarsikenkiin, kun nuorukainen asteli armeijan harmaisiin. Lindforsin on määrä palvella 11,5 kuukautta. Urheilukoulussa kehittyy jatkuvasti, eikä intin takia tule välivuotta lajiin. Haastatteluhetkellä Lindfors on ollut urheilukomennuksella jo puolitoista viikkoa. Monet hänen pelikavereistaan, jotka suorittavat muissa varuskunnissa palveluksiaan, pääsevät vain harvoin joukkueidensa harjoituksiin. Kasarmilla on hienoa päästä muiden salibandya pelaavien varusmiesten kanssa harjoittelemaan sekä käymään punttisalilla. Urheilukoulussa on laadukas valmennus ja hyvät pelikaverit. Parasta on, kun kaikki haluavat kehittyä, jolloin taso pysyy kovana. Lindforsin mielestä armeijassa tähän mennessä parasta on ollut kolme lajileiriviikkoa. Silloin normaali metsässä rämpiminen ei ole kuulunut päiväohjelmaan. Hän kuitenkin lisää, että nauttii metsäleireistäkin yllättävän paljon, varsinkin kun pääsee nuotion ääressä kiireettömästi paistelemaan makkaraa. Armeijassa tutuksi tuleva jatkuva odottaminen ei sitten niinkään ole 20-vuotiaan salibandylahjakkuuden mieleen. Alussa mentiin todella kovalla sykkeellä. Päivät kestivät iltaan asti. Nyt tahti on rauhoittunut, mutta on tässä edelleen 4 5 metsäleiriä jäljellä. Lindforsin mukaan salibandy tulee olemaan vahvasti osa hänen tulevaisuutensa suunnitelmia. Suurina unelmina ovat suomenmestaruus ja pääsy miesten maajoukkueeseen. Lindfors ei kuvia kumartele. Mikäli nuoren miehen mieli pysyy määrätietoisena, eikä neste nouse hattuun, on mahdollista, että muutaman vuoden päästä Lindfors nähdään puolustamassa sinivalkoisia värejä myös salibandykentällä. tupavisa 1. Kuka on äskettäin myydyn Supercell-peliyhtiön toimitusjohtaja? 2. Kuinka monta vuotta Satavuotinen sota kesti? 3. Mikä on ihmiskehon pisin luu? 4. Kuka toimi Suomen puolustusvoimain komentajana ? 5. Millä yhtiötyypillä on sekä vastuunalaisia että äänettömiä yhtiömiehiä? 6. Missä kaupungissa sijaitsee Euroopan unionin komission päätoimipaikka? 7. Mitä soittimia kuuluu jousikvartettoon? 8. Mikä yksi maailman suurimmista musiikkitapahtumista järjestetään vuosittain Belgiassa? 9. Kuka on kaikkien aikojen nuorin jääkiekon SM-liigassa esiintynyt pelaaja? 10. Kuvassa on yksi keskiajan kuuluisimmista kirjailijoista. Kuka hän on? vastaukset 1. Ilkka Paananen, vuotta, 3. Reisiluu, 4. Kenraali Gustav Hägglund, 5. Kommandiittiyhtiöllä, 6. Brysselissä, 7. Kaksi viulua, sello ja alttoviulu, 8. Tomorrowland, 9. Jesse Joensuu, 10. Dante Alighieri

14 14 vapaalla ruotuväki 20/2013 elokuvat messut Gravity Ohjaus Alfonso Cuarón Pääosissa Sandra Bullock, George Clooney Ensi-ilta Avaruus on äänetön, hapeton ja äärettömän laaja. Kaikessa kauneudessaan silti tappava. Sandra Bullockille ja George Clooneylle se on myös työpaikka ja näyttämö taistelulle elämästä. Näin on ainakin Alfonso Cuarónin ohjaamassa elokuvassa Gravity. Gravity kertoo tutkijasta (Bullock) ja kokeneesta astronautista (Clooney), jotka joutuvat avaruuden painovoimattomuuden armoille irtauduttuaan sukkulasta rutiininomaisella avaruuskävelyllä. Miten pelastua, kun yhteyttä maahan ei ole, happea vain rajallisesti ja toivo alkaa hiipua? Juonen yksinkertaisuudesta huolimatta elokuva ei ole tylsä. Puolentoista tunnin avaruusseikkailuun on saatu kiitettävästi sisältöä, jota hyvät näyttelijäsuoritukset elävöittävät. Gravity on nykyajan audiovisuaalista osaamista parhaimmillaan. Uskomattomat näkymät avaruudessa saavat katsojan haukkomaan henkeään. Maan takaa nouseva aurinko todella on niin maaginen kuin Clooneyn roolihahmo Kowalsky hehkuttaa. Myös avaruuden hiljaisuutta käytetään oivallisesti tehokeinona. Elokuva kertoo yksittäisten ihmisten pelastautumisesta ja halusta elää. Jättimäinen maapallo ja loputtomiin jatkuva avaruuden syvyys saavat katsojan kuitenkin ajattelemaan, kuinka pieniä me tässä kaikkeudessa oikeastaan olemme. Pienen ihmisen elämä ei enää tunnukaan niin merkittävältä. Joskus yksinkertainen elokuva voi herättää mitä monimutkaisimpia ajatuksia. Otso Lukka Kadetti Benjam Puustinen oli kertomassa messukävijöille Maanpuolustuskorkeakoulun toiminnasta. Betoniyö Ohjaus Pirjo Honkasalo Pääosissa Johannes Brotherus, Jani Virman, Juhan Ulfsak, Anneli Karppinen Ensi-ilta MPKK jalkautui siviilien pariin Pirjo Honkasalon ohjaama Betoniyö perustuu Pirkko Saision vuonna 1981 julkaistuun samannimiseen romaaniin. Ohjaajan ja kirjailijan yhteisvoimin kynäilemä käsikirjoitus sukeltaa lohduttomaan kuvaukseen rikkinäisestä perheestä karun maailman armoilla. Sielua elokuvaan tuovat sekavat hahmot, joiden ilmeet ja eleet kertovat oman sanattoman tarinan. Simo (Johannes Brotherus) on 14-vuotias poika, joka elää yksinhuoltajaäitinsä ja isoveljensä kanssa helsinkiläisessä betonihelvetissä. Yhteen kesäpäivään ja -yöhön sijoittuvassa tarinassa Simon veli, Ilkka (Jari Virman), viettää viimeistä päivää vapaudessa ennen kuin hän lähtee suorittamaan vankeusrangaistustaan. Veljekset viettävät viimeiset yhteiset hetkensä kohdaten omat painajaisensa. Tarinan keskiössä on veljesten välinen suhde, jossa rakkaus on hautautunut omien pelkojen alle. Nuorempi veli etsii identiteettiään vanhemman paetessa sitä. Sekavasta äidistä (Anneli Karppinen) ei ole apua eksyneille pojille. Betoniyö on visuaalisesti kauniimpia Suomessa viime vuosina tehtyjä elokuvia. Täysin mustavalkoinen elokuva leikittelee valoilla, varjoilla ja heijastuksilla niin, että uni ja todellisuus sekoittuvat keskenään. Kauniita kuvia metsästävän ja suomalaisen elokuvan niukan kerronnan ystävän ei mistään hinnasta kannata jättää tätä elokuvaa katsomatta. Pietari Vappula Vuosittain järjestettävillä Helsingin Kirjamessuilla oli taas tänä vuonna esillä puolustusvoimien toimintaa. Puolustusvoimia edusti Maanpuolustuskorkeakoulu, jonka tavoite tämän vuoden messuilla oli tarjota siviileille helpommin lähestyttävää yleiskuvaa korkeakoulusta ja sen tutkimuksista. MPKK:n osaston edessä harmaassa sotilasasussa käyskentelevä kadetti saa messuvieraan mielenkiinnon hereille.toista vuotta sotatieteitä opiskeleva kadetti Benjam Puustinen vahvistaa koulun haluavan päästä esittelyllään entistä lähemmäs Kirjamessujen kävijöitä. Pyrimme jalkauttamaan sotatieteellisen tutkimuksen ja opiskelun siviilimaailmaan. Haluamme avata toimintaamme messuvieraille, jotta heille selviäisi vähän paremmin, mikä Maanpuolustuskorkeakoulu oikein on. Ulkoasu tärkeässä roolissa MPKK:n esittelypistettä kehitettiin viime vuosista kävijäystävällisemmäksi. Messupisteen huoliteltu ulkoasu, sen värimaailma ja ystävällinen palvelu muodostavat messujen toimintareseptin. Korkeakoulun tuotteisiin on helppo tutustua, kun esimerkiksi kirjojen kannet ovat tarpeeksi ytimekkäitä, Puustinen kertoo. Maanpuolustuskorkeakoulun esikunnan julkaisupäällikkö Aki Aunala on Puustisen kanssa samaa mieltä. Kyllähän kadetit pukuineen herättävät aina mielenkiintoa. Tänä vuonna olemme lisäksi pyrkineet levittämään asiantuntemustamme Kirjamessujen tarjoamille yleisille foorumeille. Kun aiemmin koulun opetushenkilöstö ja asiantuntijavieraamme olivat tässä osastolla juttelemassa ihmisille, niin nyt osallistumme aktiivisesti eri paneeleihin ja viemme näin tutkimustamme kaikkien ulottuville, Aunala kertoo. MPKK:n esittelypisteen vetonaula on miehen mielestä selvä. Kyllähän kadetit pukuineen herättävät aina mielenkiintoa, Aunala naurahtaa. Tiedetori tuo messuihin väriä Lisää mielenkiintoa Kirjamessujen tarjoamaan tietopakettiin toi Tiedetori, jonka järjestämisessä Maanpuolustuskorkeakoulu oli mukana alusta saakka. Kyseessä on yliopistojen, tieteellisten seurojen ja kustantamoiden tiedekollektiivi, Aunala sanoo. Tiedetorilla nähtiin muun muassa paneeleita, joissa MPKK oli esillä sekä asiantuntijana että järjestäjänä. Keskusteluissa korkeakoulu sai tavoitteensa mukaisesti asiantuntijuuttaan esille, vaikka joissain paneeleissa sotatieteellinen asia jäi hieman vähemmälle. Nyky-yhteiskunnan haavoittuvuutta käsitellyt pääpaneeli oli Maanpuolustuskorkeakoulun ja Tieteiden päivien käsialaa. Aihe näkyy myös osastollamme esiteltävissä kirjoissa, joissa kerrotaan esimerkiksi kyberuhista, Aunala kertoo. Tiedetorin järjestämisessä mukana ollut Tieteellisten seurain valtuuskunnan tiedotuspäällikkö Ilari Hetemäki näki Maanpuolustuskorkeakoulun osallistumisen mielenkiintoisena tuulahduksena tuntemattomasta ja ehkä hieman suljetusta maailmasta. Tapahtuman kannalta oli hyvä, että sotatieteiden asiantuntijat olivat mukana keskusteluissa. Myös korkeakoulun oma tilaisuus Tiedetorilla voisi tulevaisuudessa kiinnostaa yleisöä, Hetemäki toteaa. Maanpuolustuskorkeakoulun esittely onnistui tavoitteessaan tuoda sotatiedettä lähemmäs kansaa. Messupisteen ytimekkään ulkoasun lisäksi paneelikeskustelut olivat tehokas tapa houkutella siviilejä tutustumaan korkeakouluun. Otso Lukka konsolipelit Assassin s Creed IV: Black Flag XBox 360 Ubisoft Assassin's Creed -pelisarjan neljäs osa Black Flag vie pelaajan 1600-luvun lopun Karibialle. Toimintaa ja hiiviskelyä on tiedossa aivan, kuten aikaisemmissakin osissa. Tällä kertaa pelisarjan edellisestä osasta tutun Connorin isoisällä, Edward Kenwayllä. Peli alkaa, kun Kenway paremman elannon perässä värväytyy merirosvoksi. Erään astetta rankemman meritaistelun seurauksena Kenway ajautuu autiolle saarelle salaperäisen palkkatappajan kanssa, joka tarjoaa Kenwaylle mahdollisuutta rikastua Havannassa olisi tarjolla aarre. Seuraa jokseenkin idioottimainen käänne ja Kenway tappaa assasiinin ja varastaa tämän henkilöllisyyden. Tästä alkutilanteesta lähtee käyntiin eeppinen seikkailu kohti kunniaa ja rikkauksia. Tunnustan, etten ole pelisarjan vannoutuneimpia faneja. Edellisosia on tullut pelattua jokseenkin vaihtelevasti. Aikaisemmasta kokemuksesta kuitenkin muistan kontrollien jäykkyyden etenkin tilanteissa, joissa päähenkilöllä pitäisi jahdata nopeasti karkuun pötkivää vihollista. Pelihahmo päätyy kuitenkin tekemään juuri päinvastaista, kuin on tarkoitettu. Sama ongelma vaivaa myös tätän pelisarjan uusinta osaa. Ehdotonta plussaa on pelin tunnelma. Peli tuntuu aidolta merirosvoseikkailulta ja grafiikatkin ovat kohdillaan. Pelin aikana pääsee muokkaamaan omaa merirosvolaivaa, jolla purjehtiminen halki Karibian on hauskaa. Avoin maailma tarjoaa paljon erilaisia sivutehtäviä, eikä päätarinan tehtäviä ole pakko seurata aivan orjallisesti. Peli tuntuu kuitenkin liian tutulta. Uusia elementtejä ei ole tuotu mukaan liiaksi. Kaikki muu on yleisesti hyvin kunnossa, mutta välillä tuntuu siltä, että tämä kaikki olisi jo nähty aikaisemmin. Eemeli Peltonen Battlefield 4 XBox 360 Electronic Arts Battlefield 4 on ehdottomasti koko pelisyksyn odotetuin uutuus. Electronic Artsin kehittämä pelisarja Battlefield on jo aikaisemmin niittänyt mainetta markkinoiden parhaana sotapelinä, joten odotukset ovat lähtökohtaisesti korkealla. Lunastaako Battlefield 4 odotukset? Peli jatkaa samoilla perinteisillä ensimmäisen persoonan sotapelin linjoilla kuin edeltäjänsäkin. Moninpelikartat ovat uskomattoman laajoja ja aseita sekä varusteita on tarjolla lähes rajattomasti.tutut telamiinat, muoviräjähteet ja kranaatit löytyvät, kuten aikaisemminkin, mutta uusia tuttavuuksiakin löytyy. Pelaajan käytössä on myös suuri valikoima erilasia ajoneuvoja, kuten lentokoneita, tankkeja, veneitä ja helikoptereita, jotka kaikki ovat hampaisiin asti aseistettuja. Pelaajalla on käytössään uusia taitoja, jotka sulautuvat saumattomasti osaksi pelikokemusta. Nyt pelihahmo voi muun muassa ampua uidessaan sekä valita kahden eri tähtäintyypin väliltä ammuttaessa. Lisäksi mukaan on tuotu mahdollisuus merkitä vihollistaistelijoita ja komentaa taistelutovereita tuhoamaan itse valitsemansa viholliset. Uudet ominaisuudet parantavat pelattavuutta ja tuovat autenttisuutta pelikokemukseen. Pelin ehdottomasti parasta antia on pelimaailman muuttuminen taisteluiden edetessä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki, mitä pelialueella on, tuhoutuu. Kokonaisen pilvenpiirtäjän romahtaminen kesken intensiivisen nettipelin on vaikuttava näky. Pelaajan täytyy todella miettiä, minne kannattaa suojautua. Battlefield 4 lunastaa kaikki odotukset. Se on hienosti toteutettu, hauska ja erittäin koukuttava sotapeli. Pelattavuus on sotapelien kärkitasoa. Moninpeliä pelatessaan voi huomaamatta tappaa useitakin tunteja. Eemeli Peltonen

15 ruotuväki 20/2013 VAPAALLA 15 Teksti Riikka Karppinen Kuva Svante Gullichsen Ulkoasu Otso Teperi Enemmän irti intistä elämästä! Arman Alizad oli pienenä kiinnostunut sotaelokuvista, jedi-sotureista, kungfuelokuvista ja lentotukialuksista. Sittemmin hänestä tuli räätäli. Nyt Alizad on palannut takaisin juurilleen tosielämän jännitysnäytelmien pariin. Mitä elämä on hänelle opettanut? Arman Alizad istuu helsinkiläisessä kahvilassa ja katselee ulkona tyrskyävälle merelle. Televisiossa pyörivä Viimeinen ristiretki on osoittautunut menestykseksi. Sarjassa Alizad elää ääriolosuhteissa maapallon vähävaraisimmissa maissa paikallisten asukkaiden tavoin. Sarjan jaksoja on kuvattu muun muassa Nepalissa, Filippiineillä, Intiassa, Pohjois-Siperiassa, Brasiliassa ja Kambodzassa. Ohjelman kautta katsojalle avautuu karuja väläyksiä elämän nurjista puolista: lapsityövoimaa, huumebisnestä, jengirikollisuutta, äärimmäistä köyhyyttä ja taistelua päivittäisen elannon ansaitsemiseksi. Matkan aikana näin paljon ihmisiä, jotka kävivät elämässään läpi asioita, joita kenenkään ei koskaan pitäisi joutua kohtaamaan. Vaikka se ajoittain järkyttää, se pitää kuitenkin osata kääntää kiitollisuudeksi siitä, että itsellä ja omassa kotimaassa asiat ovat hyvin, Alizad kertoo. Asenne ratkaisee Naapuripöydissä istuvien mielenkiinto harhautuu hetkittäin Alizadiin. Mies on tottunut katseisiin ja jatkaa keskustelua keskittyneesti kuin ei huomaisikaan sivupöytien uteliaita katseita. Alizadille itsevarmuus ja rohkeus ovat olleet kantavia voimia uralla ja elämässä. Omiin kykyihin ja unelmiin luottamiseen hän kannustaa jokaista. Mun mielestä muiden hyväksynnän hakemisesta pitäisi päästä eroon. Se on ihan sama mitä sä ikinä sanot tai teet, aina on niitä, jotka nillittää. Koskaan ei ole sellaista tilannetta, että sä miellytät kaikkia. Sen vuoksi pitää säilyttää oma linjansa ja uskoa itseensä. Hetken pohdinnan jälkeen Alizad antaa esimerkin omasta Viimeinen ristiretki -televisiosarjassa Alizad työskenteli intialaisessa krematoriossa. elämästään. Mä sain itsevarmuutta olemalla seurassa, jossa oli aina joku itseäni parempi, viisaampi ja fiksumpi tyyppi. Asennoiduin niin, että maailmassa on aina joku mun yläpuolella. Se on vaan totuus ja se pitää hyväksyä, Alizad toteaa. Alizad näkee varusmiespalveluksen hyvänä kouluna itsevarmuudelle. Hänen mukaansa neuvojen ja oppien vastaanottamisessa on tärkeää ymmärtää, miksi niitä annetaan. Opetustilannetta ei koskaan saa nähdä niin, että mua opetetaan, koska mä olen tyhmä. Mua opetetaan siksi, jotta mä oppisin, ja jotta minusta tulisi parempi. Siinä on vissi asenne-ero, Alizad huomauttaa. Elämää hetkessä Alizad on saanut urallaan tarjouksia lukuisiin projekteihin, joihin kaikkiin hän ei millään ehdi osallistua. Niihin, joista hän kiinnostuu, hän pyrkii parhaimpansa mukaan etsimään aikaa. Sen hän tekee siksi, että tietää jo ennalta käyttämättömien tilaisuuksien jäävän harmittamaan jälkeenpäin. Katumus on mulle sietämätön tunnetila. Mä oon luonteeltani sellainen, että mä vihaan sitä. Mä en halua joutua sellaiseen tilanteeseen, jossa mietin, että vitsi mä oisin tehnyt tuon jutun eri tavalla tai paremmin, tai että tuossa Kuva: Armanin maailma voisin olla nyt minä. Mä en tahdo katsoa taaksepäin ja katua asioita, joita olen jättänyt tekemättä, Alizad pohtii. Alizad myöntää olevansa heittäytyjätyyppiä, ja tunnustaa myös luonteenpiirteen riskit. Työtään hän on välillä joutunut tekemään myös henkensä uhalla, jossa pienetkin itsestä riippumattomat tekijät voivat koitua kohtalokkaiksi. Eikö hän pelkää epäonnistumista? Pahin virhe, jonka ihminen voi tehdä, on pelätä tekevänsä virheitä. Tietysti epäonnistuminen pelottaa aina, mutta eihän se saa estää. Jos pysyy vain mukavuusalueella, mitään uutta ei tapahdu. Siis siellähän ei tapahdu mitään kehitystä, Alizad painottaa lyhyen tauon jälkeen. Puhuttaessa Viimeisen ristiretken Intia-jaksossa nähtävästä Väittelykin on hyvä silloin, kun häviää. työskentelystä krematoriossa Alizad toteaa olevansa luonteeltaan ihminen, jota mikään ei hirveästi hetkauta. Asiat pitää osata käsitellä oikein ja maltillisesti. Työssä kohtaamat asiat pitää opetella ottamaan työnä. Ei tätä hommaa muuten voisi tehdä, Alizad miettii. Itsetuntemus avainsana Vaikka rohkeus ja hyvä itseluottamus ovat Alizadin mielestä elämän kantavia voimia, hän muistuttaa, että hyvään itseluottamukseen kuuluu myös kyky tunnustaa virheensä ja huonot puolensa. Jokaisen pitäisi kyseenalaistaa omia ajatuksiaan ja arvojaan ja miettiä, miksi on jotakin mieltä, tai onko olemassa muita vaihtoehtoja. Väittelykin on hyvä silloin, kun häviää. Silloin on oppinut jotakin uutta, saanut uuden näkökulman ja huomannut, että oma näkökulma ei olekaan ainoa ja paras mahdollinen. Sen sijaan, että pyrkisi muuttamaan muiden arvoja tai mielipiteitä, Alizad painottaa yleisen ymmärryksen tärkeyttä. Se sääntö toimii hänen mukaansa niin erilaisia ihmisiä ja kulttuureja kohdattaessa, kuin elämässä yleensäkin. Ihmisten ja asioiden erilaisuutta on kyettävä ymmärtämään. Niinhän se menee parisuhteessakin: ei kumppaneiden tarvitse muuttua toistensa vuoksi, vaan tärkeintä on oppia elämään toistensa kanssa. Suunta eteenpäin Alizad suoritti varusmiespalveluksensa Santahaminassa, Helsingissä. Vaikka hän viihtyi palveluksessa, samaan aikaan myös ympäröivä maailma alkoi kiinnostaa. Se oli vähän harmi, että juuri sillä hetkellä mä olinkin paikassa, jossa mä en voinut enää päättää, milloin menen ja milloin tulen, Alizad naurahtaa. Alizadin elämänfilosofia näyttää tiivistyvän jatkuvaan eteenpäin pyrkimiseen. Liian spontaaniksi hän ei kannusta ketään heittäytymään, mutta muistuttaa, ettei sisällä piilevää lapsenmielisyyttä ja luovuutta saisi tukahduttaa. Sen, jos minkä, mä olen itselleni luvannut. Mä en halua aikuistua koskaan. Kuva: Armanin maailma Alizad kertoo olleensa seikkailunhaluinen jo lapsena. Sama luonteenpiirre on voimissaan vieläkin.

16 16 takakansi ruotuväki 20/2013 potretti Enemmän kuin entinen jalkapallotähti Janne Erola Helsingin jalkapalloklubin kotipyhättö, Sonera Stadium kylpee syysauringossa. Yhtä hymyä on myös areenan uumenissa jutusteleva Stadion-yhtiöiden toimitusjohtaja ja HJK:n hallituksessa istuva Aki Riihilahti. HJK on enemmän kuin Suomen menestynein jalkapalloseura, Suomen maajoukkueen entinen keskikentän moottori toteaa. HJK järjestää iltapäiväkerhotoimintaa, äitien ja senioreiden jalkapallokouluja seka alzheimer-potilaiden kuntoutusta. Seura on kirkon jälkeen Suomen toiseksi suurin iltapäiväkerhon järjestäjä. Lapsia on mukana noin 400. Kerhossa lapset liikkuvat ja tekevät läksyjään. Motivaatio ja ahkera työnteko korvasivat taidon Riihilahti aloitti jalkapalloilun 6- vuotiaana. Hänelle pallon potkiminen on aina ollut hauskanpitoa. Juniorina Riihilahti ei ollut kovinkaan lahjakas futaaja, mutta suuri halu ja kova motivaatio ovat vieneet miestä eteenpäin ulkomaille asti, jossa hän pelasi 13 vuotta ammattilaisena. En elättänyt itseäni jalkapallolla vielä silloinkaan, kun pelasimme HJK:n kanssa Mestareiden liigaa vuonna Vasta lähtiessäni Norjaan Vålerengan joukkueeseen huomasin yhtäkkiä saavani sen verran palkkaa, ettei minun tarvinnut käydä siviilitöissä pelaamisen ohella. Jos jotain haluaa kovasti, sen eteen täytyy olla valmis tekemään paljon töitä. Silloin tietyssä mittakaavassa voi saavuttaa mitä hyvänsä. Mikäli haluaa luoda uraa esimerkiksi jalkapalloilijana pitää olla henkisesti valmis myös edessä oleviin alamäkiin. Riihilahti on harjaantunut myös opintojen parissa. Hänellä on yli yhdeksän keskiarvo peruskoulusta ja L-kirjaimella varustettu ylioppilastodistus. Kaiken lisäksi Riihilahti on kauppatieteiden maisteri. Aki Riihilahti on kuin kotonaan Sonera Stadiumilla. Se on paikka, jossa Riihilahden mukaan on realistista pelata jalkapallon Eurooppa-liigaa kolmen vuoden sisällä. Opiskelin samaa aikaa, kun pelasin. Monet urheilijat sanovat, etteivät he ehdi opiskella, mutta mielestäni meillä on pitkillä pelimatkoilla enemmän kuin tarpeeksi aikaa päntätä. Asevelvollisuutensa Riihilahti suoritti Hämeen rykmentissä käyden siellä myös johtajakoulutuksen. Armeija oli hyvä koulu aikuiseksi kasvamisessa. Kasvoin inttivuoteni aikana henkisellä tasolla merkittävästi, 37-vuotias reservin alikersantti toteaa. Kuuluminen on modernia maanpuolustusta Urlus-säätiö tukee koko Suomen ja etenkin Helsingin kaupungin liikuntakasvatus- ja urheiluelämää sekä edistää maanpuolustuksellista toimintaa. Tänä vuonna Säätiö myönsi jokavuotisen maanpuolustuspalkinnon nuorten syrjäytymistä ehkäisevälle seuralle, Ice Heartsille, jonka puheenjohtajana Riihilahti toimii. Modernia maanpuolustusta on se, että pidetään kaikista yhteiskunnan jäsenistä huolta. Olin todella otettu Urlus-säätiön jakamasta tunnustuksesta. Mielestäni Ice Heartsin toiminta on modernia maanpuolustusta. Pidetään kaikista yhteiskunnan jäsenistä huolta. Riihilahti on mukana myös liikuntajärjestö Special Olympicsin toiminnassa. Järjestön tavoitteena on tuottaa aktiviteetteja kehitysvammaisille ihmisille. Hänestä tuntuu hyvältä, kun saa tehdä toisen vuoksi jotain hyvää. Se tuo enemmän mielihyvää kuin rahallinen korvaus. Kirjoittamista harrastava Riihilahti on varsin kiireinen mies. Hänellä on monta rautaa tulessa koko ajan, mutta pelaajien valmentaminen ja ennen kaikkea kaverillinen ohjaaminen mahtuvat ilopillerin kalenteriin ikuisesti. Toimin kaiken muun ohella HJK:n vuotiaiden nuorten apuvalmentajana. Minulla on eniten annettavaa kyseiselle ikäryhmälle. On siistiä nähdä poikien silmissä palo pelaamista kohtaan, vaikka kaikista ei tule, eikä pidäkään tulla huippufutareita. Riihilahden mukaan olosuhteet ja valmennus ovat nuorelle klopille kaikkein tärkeintä matkalla kohti hyväksi pelaajaksi kehittymistä, mutta erityisesti tunnolliseksi ihmiseksi kasvamista. Hän painottaa luottamuksen tärkeyttä pelurin ja valmentajan välillä. Yksilöllinen kohtaaminen ja palautteen antaminen on huipputärkeää. Joukkueessa, ja ylipäätään elämässä, lapsella pitää olla aikuinen, joka välittää. Riihilahti pelaa ja puolustaa maataan sinivalkoisella sydämellä. Hän kuitenkin toteaa, ettei 90 minuuttia jalkapallon pelaamista ole mitenkään verrattavissa talvisotaan ja siellä taistelleisiin veteraaneihin. Pienemmässä mittakaavassa Riihilahti tunsi puolustavansa maataan aina, kun hän puki Suomen pelipaidan ylleen ja uhrautui viheriöllä joukkueensa puolesta. Sittemmin liukutaklaukset ovat jääneet tuleville huippupelaajille, mutta muutoin Riihilahti tuntee edelleen samaa värinää rinnassaan. Olen suomalainen ja puolustan Suomea. Se on meidän yhteinen juttumme. Aki Riihilahti Ikä: 37 vuotta Asuinpaikka: Helsinki Ammatti: Toimitusjohtaja, valmentaja Koulutus: Kauppatieteiden maisteri Sotilasarvo: Alikersantti Sitä saa mitä tilaa. Kuvat: Henri Keränen poiminta Perinnepäivää juhlistetaan konsertilla Otso Lukka Sotilasmusiikin perinnepäivän konsertti järjestetään Helsingin Musiikkitalon konserttisalissa maanantaina 11. marraskuuta. Estradilla nähdään Kaartin soittokunnan lisäksi suuren luokan tähti, kun maailman arvostetuimmilla oopperalavoilla suosiota saavuttanut bassobaritoni Juha Uusitalo laulaa solistin osuuden. Konsertin johtaa musiikkieverstiluutnantti Elias Seppälä yhdessä Kaartin soittokunnan päällikön, musiikkimajuri Jyrki Koskisen kanssa. Perinnepäivän konsertin ohjelmassa näkyy erityisesti italialaisen Giuseppe Verdin ja saksalaisen Richard Wagnerin syntymän juhlavuosi. Kaartin soittokunta tulkitsee konsertissa muun muassa Verdiä ja Wagneria. Kuva: Henri Keränen Ohjelmisto koostuu pääasiassa näiden säveltäjien tunnetuimmista sävellyksistä, Seppälä kertoo. Lisäksi konsertissa kuullaan hollantilaisen Johan de Meijn Summer-kantaesitys, joka itseasiassa kertoo Suomen kesästä. Vaikka kyseessä on sotilasmusiikin perinnepäivä, ei konsertissa soitettava musiikki kuitenkaan rajoitu vain perinteiseen marssimusiikkiin. Pyrimme aina uusiutumaan ja elämään ajan siivellä. Sotilasmusiikki kun tarkoittaa sitä kaikkea musiikin kirjoa, jota sotilaat soittavat, Seppälä sanoo. Sotilasmusiikin perinnepäivän konsertti 11. marraskuuta kello Helsingin Musiikkitalon konserttisali kalenteri Ilmavoimien Big Bandin konsertti Perjantaina kello 19 A-sali, Väinönkatu 7, Jyväskylä Liput 15/10 Astetta svengaavampaa musiikkia soittava Ilmavoimien Big Band esittää Jyväskylässä tanssittavia latinalaisrytmejä. Esitys kuuluu MILClassical-sarjaan, jossa kuullaan uusia ja vanhoja konserttimusiikin helmiä. Salsakonsertin johtaa musiikkimajuri Tomi Väisänen ja sen ikäraja on 18 vuotta. PV:n tutkimuksen vuosiseminaari Pääesikunta Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen järjestämän seminaarin tarkoituksena on jakaa tietoa ensi vuoden alussa perustettavan Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen osastojen tutkimuksista. Osana vuosiseminaaria on myös Pääesikunnan Materiaaliosaston teknisen tiedonhankinnan seminaari. Avoin koko puolustusvoimien henkilöstölle. Pohjois-Karjalan prikaatin viimeinen vuosipäivä Kontioranta Tämän vuoden lopussa lakkautettava Pohjois-Karjalan prikaati viettää marraskuussa viimeistä vuosipäiväänsä. Päivä etenee perinteisen kaavan mukaan päivä- sekä iltajuhlan merkeissä. Tapahtumasta tiedotetaan erikseen prikaatin internet-sivuilta lähempänä vuosipäivää. Prikaati on toiminut Itä-Suomen jalkaväkikeskuksena, ja se sijaitsee Kontiorannassa Joensuun läheisyydessä.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1

SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS. Seppo Haario 21.3.2012 1 SVEITSIN ASEVELVOLLISUUS Seppo Haario 21.3.2012 1 Sveitsin pinta-ala 41,285 km 2 Suomi on kahdeksan kertaa suurempi Etäisyydet: pohjoinen - etelä 220 km länsi - itä 348 km Jürg Hänggeli/Seppo Haario 21.3.2012

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Juhlavuotta odoteltaessa

Juhlavuotta odoteltaessa -1- - 2 - Juhlavuotta odoteltaessa Vielä ei ole juhlan aika, vaikka pitkä taival on jo kuljettu seurana. Nyt alkava kausi on nimittäin järjestyksessään 29 kausi. Näin pitkälle pääseminen ei todellakaan

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa

Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Erityisliikunnan ammattikoulutuksen näkymiä Karjalan tasavallassa Valeria Denisenko, Petroskoin pedagogisen opiston johtaja PETROSKOIN PEDAGOGINEN OPISTO Pietarin valtiollisen

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

TEAMGOLF-KUTSU. Kilpailu järjestetään Veritas-Stadionin sisähallissa (Hippoksentie 6, Kupittaa, Turku) sunnuntaina 22.1.2006.

TEAMGOLF-KUTSU. Kilpailu järjestetään Veritas-Stadionin sisähallissa (Hippoksentie 6, Kupittaa, Turku) sunnuntaina 22.1.2006. TEAMGOLF-KUTSU Ajankohta Kilpailu järjestetään Veritas-Stadionin sisähallissa (Hippoksentie 6, Kupittaa, Turku) sunnuntaina 22.1.2006. Lähtöaika Ensimmäinen lähtö klo 10.00. Pelitapa Kierrokset Parikilpailu

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Suunnistus kunto- ja terveysliikuntana Suunnistuksen terveysprofiilityö

Suunnistus kunto- ja terveysliikuntana Suunnistuksen terveysprofiilityö Suunnistus kunto- ja terveysliikuntana Suunnistuksen terveysprofiilityö Yhteenveto keväällä 2011 kuntosuunnistajille tehdystä kyselystä Kyselyn toteutustapa Verkkokysely (Webropol), jonka linkki oli noin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Kysely kuntosuunnistajille

Kysely kuntosuunnistajille Kokonaisvastaajamäärä: 13 Kysely kuntosuunnistajille 1. Vastaajan sukupuoli Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 1,5) (1.1) Mies 53,8% 7 (1.2) Nainen 6 2. Vastaajan ikä Kysymykseen vastanneet: 13 (ka: 4,6)

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä

Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Turvallisuuspoliittinen seminaari käsitteli ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä Kuopiossa järjestettiin turvallisuuspoliittinen seminaari 21.11.2015 Best Western Hotel Savonialla. Seminaarin järjestivät

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan

Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan Roope Uusitalo Professori, HECER & VATT Matine tutkimusseminaari 17.11. 2011 (MATINE rahoitus 58 000 ) Asevelvollisuus kustannustehokkain tapa organisoida

Lisätiedot

Yrityskaupan muistilista

Yrityskaupan muistilista Yrityskaupan muistilista Aloita ajoissa * Yleisemmin yrityksen myyntiprosessi kestää noin 10 kuukautta, mutta hyvin usein se venyy yli vuoden mittaiseksi. Valitettavasti kaikkein yleisintä on, että yrityskauppa

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

RUHA WOLLEY ry seurana.

RUHA WOLLEY ry seurana. KAUSIJULKAISU 2012-2013 27. kausi Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija www.netikka.net/ruha.wolley -1- - 2 - RUHA WOLLEY ry seurana. Seura on aloittanut toimintansa vuonna 1986 ja on siitä yhtäjaksoisesti

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan. Roope Uusitalo Professori, HECER

Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan. Roope Uusitalo Professori, HECER Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan Roope Uusitalo Professori, HECER Asevelvollisuus kustannustehokkain tapa organisoida maanpuolustus Totta jos kustannuksiksi lasketaan vain suorat valtion

Lisätiedot

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Summary1/2 59 vastausta (vastanneista naisia 8 ja miehiä 51) Kysely oli avoinna 2 viikkoa (11.2. 25.2.2015) 78% vastanneista kuului ikäryhmään 18-39 49% vastanneista

Lisätiedot

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia.

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia. Sippolan Eero hei! Olen Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry:n puheenjohtaja. Toivon, että julkaisette ao. tekstini Ilkassa ja mahd. muissakin Ilkka-konsernin julkaisuissa. Asia koskee mm. Nikun kommenttia

Lisätiedot

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen

Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Julkaisuvapaa 12.4.2015 kello 15.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan päätöspuhe Reserviläisliiton 60-vuotisjuhlassa 12.4.2015, M/S Baltic Queen Kunnioitetut sotiemme veteraanit,

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Jokelan Kisa jalkapallo

Jokelan Kisa jalkapallo Jokelan Kisa jalkapallo Jokelan Kisa tarjoaa kaikille Jokelan ja lähialueen asukkaille laadukasta jalkapalloharrastusta ikään ja tasoon katsomatta. Teemme yhteistyötä lähiseurojen kanssa tarjotaksemme

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 01 / 14 KUNTAYHTYMÄ VAASAN- SEUDUN AREENAT Kokouspäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 3.2.2014 1

PÖYTÄKIRJA 01 / 14 KUNTAYHTYMÄ VAASAN- SEUDUN AREENAT Kokouspäivämäärä Sivu Yhtymähallitus 3.2.2014 1 Yhtymähallitus 3.2.2014 1 Aika Maanantai 3.2.2014 klo 17.00 17.55 Paikka Botniahalli OSALLISTUJAT Erkki Peltonen Marcus Beijar Lena Granholm Anette Häggdahl Mika Mäkisalo Mikael Vironen puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Hyvää huomenta. Keskusrikospoliisi Tutkintaosasto, Talousrikollisuus Rikosylikonstaapeli Kari Patanen 4.2.2011

Hyvää huomenta. Keskusrikospoliisi Tutkintaosasto, Talousrikollisuus Rikosylikonstaapeli Kari Patanen 4.2.2011 Hyvää huomenta Keskusrikospoliisi Tutkintaosasto, Talousrikollisuus Rikosylikonstaapeli Kari Patanen 4.2.2011 Valvonta vs. Tutkinta Heijastuuko UlkL:n muk. valvonnan määrä tutkintaan tulevien juttujen

Lisätiedot

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2

LINNALA NEWS GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA UUTISIA LINNALASTA. Perjantaina 21.lokakuuta 2011. Sivu 2 LINNALA NEWS UUTISIA LINNALASTA GALLUP: PARAS LAJI LIIKUNTATUNNEILLA Sivu 2 Perjantaina 21. lokakuuta 2011 PÄÄKIRJOITUS OTA KANTAA Linnala News nettisivut on nyt avattu Kysely loi nettisivut Otso H., Casimir

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 -

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - KAUSIJULKAISU 2011-2012 26. kausi www.netikka.net/ruha.wolley Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011 Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - - 2 - Ruha Wolley ry Viime kausi päättyi hienosti kolmanteen

Lisätiedot

OPETTAJAN MM- KISAVIHKO

OPETTAJAN MM- KISAVIHKO OPETTAJAN MM- KISAVIHKO 2013 TYTTÖJEN ALLE 18-VUOTIAIDEN JÄÄKIEKON MM-KISAT Vierumäki ja Heinola 29.12.2012-5.1.2013 Sytytä tähti Light up a Star! Sisällys TYTTÖJEN MM-KISAT... 2 OPETTAJAN MM-KISAVIHKO...

Lisätiedot

GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät

GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät GTO -liikuntaohjelma kouluissa, ammattikouluissa ja yliopistoissa: historia, nykyaika ja tulevaisuuden näkymät Svetlana Goranskaya Lääketieteen tohtori, dosentti, Petroskoin valtionyliopiston Liikunta-,

Lisätiedot

Suomen Curlingliiton alaisten curlingin SMkilpailuiden säännöt kaudella 2010-2011

Suomen Curlingliiton alaisten curlingin SMkilpailuiden säännöt kaudella 2010-2011 Suomen Curlingliiton alaisten curlingin SMkilpailuiden säännöt kaudella 2010-2011 Näitä sääntöjä sovelletaan kaikissa Suomen Curlingliiton järjestämissä kilpailuissa, joilla on SM-status. Tällaisia kilpailuja

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010

ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Puhuttaessa muutokset mahdollisia ULKOASIAINMINISTERI ALEXANDER STUBBIN PUHEENVUORO SUOMEN JA VENÄJÄN DIPLOMAATTISUHTEIDEN 90-VUOTISJUHLASSA EDUSKUNNASSA 17.11.2010 Arvoisat kuulijat, viime viikolla tapasin

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Jyrki Jalkanen PUUTARHA&Kauppa Millaisena meidät ehkä nähdään? Vihreän ympäristön tekijöitä Terveellisen ruoan tuottajina Kaupunkien inhimillistäjinä&puhdistajana

Lisätiedot

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663

Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 Henkilöstörakenteen kehittäminen Kokonaisvastaajamäärä: 663 1. Puolustushaara (vast.) Kysymykseen vastanneet: 663 (ka: 1,4) (1.1) Maavoimat 71% 471 (1.2) Merivoimat 16,9% 112 (1.3) Ilmavoimat 12,1% 80

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto-

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan lihaskunto- FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan lihaskunto- ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

KLUBIN AUKIOLOAJOISTA tänään, perjantaina 29.4. suljetaan klo 15.00 torstaina 5.5. suljettu perjantaina 6.5. suljettu

KLUBIN AUKIOLOAJOISTA tänään, perjantaina 29.4. suljetaan klo 15.00 torstaina 5.5. suljettu perjantaina 6.5. suljettu 1 Hyvä Klubin jäsen, Klubin viikkokirje 29.4.2016 kahdelle viikolle on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html. KLUBIN AUKIOLOAJOISTA tänään, perjantaina 29.4. suljetaan klo 15.00 torstaina 5.5.

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

IHAILLUIMMAT SUOMALAISET 2010 Ketä elossa olevaa, tunnettua suomalaista naista ja miestä suomalaiset ihailevat eniten?

IHAILLUIMMAT SUOMALAISET 2010 Ketä elossa olevaa, tunnettua suomalaista naista ja miestä suomalaiset ihailevat eniten? IHAILLUIMMAT SUOMALAISET 2010 Ketä elossa olevaa, tunnettua suomalaista naista ja miestä suomalaiset ihailevat eniten? TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 10 A, 02100 ESPOO, Finland, tel. int+358- (0)9-613 500,

Lisätiedot

Kiltauutiset 1 / 2011

Kiltauutiset 1 / 2011 Kiltauutiset 1 / 2011 1 Killan tärkein tehtävä John F Kennedy sanoi aikoinaan: Älkää kysykö mitä maa voi tehdä teille kysykää, mitä te voitte tehdä maallenne." Mitä me voimme tehdä tämän maan eteen? Olen

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella

Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella Tutkimuslaitosseminaari #244206 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Senaatti-kiinteistöt elää niin kuin opettaa Projektin tarkoitus Projektin

Lisätiedot

Kellokosken Alku ry Esityslista 6/2013 Jalkapallojaos 2.6.2013

Kellokosken Alku ry Esityslista 6/2013 Jalkapallojaos 2.6.2013 Kellokosken Alku ry Esityslista 6/2013 Jalkapallojaos 2.6.2013 Aika: 2.6.2012 klo 18.30 Paikka: Kellokosken jäähalli Kokouksen avaus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Edellisen kokouksen pöytäkirja

Lisätiedot

1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista.

1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista. 1. Puheeni valtuustossa 20.10.2014 koskien Hallintosääntöuudistusta ja tulevaa Rovaniemen kaupungin organisaationmuutosta ja hallinnon uudistamista. Käsittelemme tänään Rovaniemen hallintosääntöä ja kaupungin

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole

Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Julkaisuvapaa 30.4.2016 kello 18.00 Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 1/2 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 YLEISTÄ Lielahden Kipinä ry:n toiminta perustuu ihmisten omatoimisuuteen ja vapaehtoiseen osallistumiseen. Toiminta on jatkunut menestyksellisesti jo vuodesta 1929.

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot