Mikko Ahonen YÖSADE SANKARIN MATKA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikko Ahonen YÖSADE SANKARIN MATKA"

Transkriptio

1 Mikko Ahonen YÖSADE SANKARIN MATKA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Esittävän taiteen koulutusohjelma Marraskuu 2008

2 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Esittävän taiteen koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Työn tekijä: Mikko Ahonen Työn nimi: Yösade Sankarin matka Päivämäärä: Sivumäärä: 30 Työn ohjaajat: yliopettaja Marjo-Riitta Ventola Tämä opinnäytetyö tutkii Mikko Ahosen ja Petri Lappalaisen keväällä 2006 taiteelliseksi opinnäytetyökseen valmistamaa Yösade nimistä sanatonta teatteriesitystä. Tutkimuksessa tarkastellaan esityksen valmistumiseen johtanutta prosessia, sekä valmiin esityksen muotoa tarinan ja estetiikan osalta tekijän näkökulmasta. Esitys pyritään avaamaan kohta kohdalta niin, että lukijan on mahdollista ymmärtää sen sisältö niin estetiikan kuin tarinankin osalta. Kirjoittaja toimi esityksessä käsikirjoittajana, ohjaajana ja esiintyjänä, ja tämä tutkimus perustuu kirjoittajan omiin kokemuksiin ja muistoihin prosessista ja esityksestä Yösade rakentui Joseph Campbellin Sankarin matkan käsitteen pohjalle. Tässä tutkimuksessa kerrotaan mistä sankarin matkassa on kyse, ja miten se ilmeni valmiissa esityksessä. Esityksen tarinaa verrataan Joseph Campbellin teokseen Sankarin tuhannet kasvot, sekä muuhun aiheesta kirjoitettuun materiaaliin. Esityksen esteettisen muodon osalta paneudutaan niihin eri suuntauksiin, joita sen toteutuksessa käytettiin. Pääasiassa estetiikassa pyrittiin soveltamaan Aasialaisen teatterin ja tanssin eri muotoja, lisäksi lainattiin paljon muun muassa budo-lajeista, sekä Japanilaisista elokuvista ja sarjakuvista. Yösateessa käytettyjä keinoja peilataan muun muassa Jukka O. Miettisen ja Alan W. Wattsin teoksiin. Tutkimus päättyy yhteenvetoon siitä, miten kirjoittajan mielestä esitykseen johtanut prosessi on onnistunut edellä mainittujen seikkojen valossa, sekä siihen, miten vastaavanlaisesta työtavasta voisi olla hyötyä myös muille teatterialan opiskelijoille. Avainsanat: Sankarin matka, monomyytti, arkkityyppi, aasialainen teatteri, mono no aware

3 CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Degree Programme for Performing Arts ABSTRACT Author: Mikko Ahonen Name of thesis: Yösade A Hero s Journey Date: 10 November, 2008 Pages: 30 Supervisor: Marjo-Riitta Ventola The purpose of this thesis was to explore the process of making a speechless theatre performance called Yösade. Yösade was the artistic thesis work of Mikko Ahonen and Petri Lappalainen, and it was made in the spring of This study examines the process leading to the performance, and the structure and the aesthetics of the performance itself from the viewpoint of the maker. The performance is opened up piece by piece in order to help the readers to understand its content, both the plot and the aesthetics. The writer of this thesis acted as a writer, director and performer in Yösade and this study is based on his experiences and memories of the process. Yösade was based on the concept of The Hero's Journey, originally written by Joseph Campbell. The concept is explained in this study, and also how it was realised in the performance. The story of Yösade is compared with Joseph Campbell's book A Hero with a Thousand Faces, as well as with other literature written on the subject. The different aesthetic trends used in the performance are also studied more specifically. Primarily Yösade aspired to achieve aesthetic forms of Asian theatre and dance traditions. Other influences were, for example, martial arts and Japanese films and comics. The methods used in Yösade are compared with the works of Jukka O. Miettinen and Alan W. Watts, among others. The study ends with a summary of how the writer feels that the process succeeded in its goals in the light of the above-mentioned subjects. Also the writer contemplates how similar methods, as used in Yösade, could benefit other theatre students. Keywords: A hero s journey, monomyth, archetype, Asian theatre, mono no aware

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 YÖSADE Yösateen tarina Toteutuksesta 7 3 SANKARIN ARKKITYYPPI Monomyytti ja sankarin matka Sankarin matkan 17 vaihetta 11 4 YÖSADE SANKARIN MATKANA Lähtö/Ero Initiaatio Paluu 20 5 ESITYKSEN ESTETIIKKA Mono no aware ja zen Japanilaisen teatterin ja tanssin suuntaukset Muut vaikutteet 27 6 YHTEENVETO 29 LÄHTEET 31

5 1 1 JOHDANTO Tässä opinnäytetyössä tarkastelen Yösade nimistä esitystä, jonka tein keväällä 2006 luokkatoverini Petri Lappalaisen kanssa taiteelliseksi opinnäytteekseni. Yösade ei perustunut valmiiseen näytelmätekstiin, vaan sen tarina muotoutui Petri Lappalaisen kanssa käymieni keskustelujen pohjalta. Lähdimme kartoittamaan kiinnostuksen kohteitamme, ja muodostimme niistä lopulta kokonaisuuden, jossa koimme pystyvämme tuomaan esille mahdollisimman paljon itseämme kiinnostavia ja tärkeiksi kokemiamme aiheita ja asioita. Sanaton teatteri oli asia, jonka huomasimme kiinnostavan meitä molempia. Ensimmäisenä lähtökohtana oli tehdä esitys, jossa ei käytetä lainkaan puhetta. Kumpikaan meistä ei ollut, muutamaa kouluprojektia lukuun ottamatta, tehnyt vastaavaa aiemmin, joten halusimme kokeilla jotakin uutta ja haastavaa. Lisäksi vastaavanlaista teatteria ei oltu Kokkolassa, ainakaan meidän opiskeluaikanamme, esitetty. Halusimme tuoda myös katsojille uudenlaisia kokemuksia. Ehkä näyttää, että teatteria on mahdollista tehdä monella lailla, ei vain repliikkeihin turvautuen. Alustavasti suunnittelimme tekevämme koko esityksen kahdestaan. Tarinan muotoutuessa huomasimme kuitenkin, ettemme pysty tyydyttävällä tavalla ilmaisemaan haluamiamme asioita tarinan puitteissa ilman useampia näyttelijöitä. Otimme esitykseen mukaan vuosikurssillamme opiskelevat Karoliina Kangasniemen ja Jenni Mäkelän, sekä paikallisen harrastajanäyttelijän Kimmo Klemolan. Tässä vaiheessa prosessia tarina oli muodostunut niin tärkeäksi, ettemme halunneet riskeerata sen välittymistä katsojille jättämällä sitä vain oman, hieman rajoittuneen, fyysisen ilmaisun varaan. Useammalla näyttelijällä pystyimme luomaan esitykseen tilanteita ja juoneen käänteitä, joihin emme olisi kyenneet ilman apua. Olimme Petrin kanssa vaihto-opiskelijoina Kiinassa, Shanghai Normal Universityssä, jossa opiskelimme pääasiassa kiinalaista klassista tanssia, ja kansantansseja. Tämän lisäksi olimme molemmat entuudestaan kiinnostuneita

6 2 Aasialaisesta kulttuurista, sekä historiallisesta, että modernista. Esityksen estetiikan otimme siis tästä maailmasta. Esityksessä käytetty puvustus, naamiot, ja musiikki, olivat lähes kaikki joko kiinalaista tai japanilaista. Myös liikekieli viittasi pitkälti aasiaan. Siihen lainasimme niin kiinalaisesta tanssista, budo-lajeista, Suzuki tekniikasta, kuin samurai-elokuvistakin. Toinen merkittävä, ellei merkittävin, tekijä esityksen rakenteessa oli Yhdysvaltalaisen professorin ja myyttien tutkijan Joseph Campbellin monomyytin ja sankarin matkan käsitteet. Sankarin arkkityyppi, jonka tietyt piirteet toistuvat tuhansien vuosien ajalla lähes kaikissa tunnetuissa kulttuureissa ja niiden mytologioissa. Perustimme esityksen rakenteen tähän arkkityyppiseen sankarin matkaan. Toki käytimme sitä vahvasti soveltaen, niin että saimme tuotua kuitenkin esille haluamamme sanoman ja sisällön. Kerron tässä kirjoituksessa ensin tarkemmin Yösateen tarinasta ja teemoista. Kuvailu Yösateen tapahtumista perustuu muistoihini ja muistiinpanoihini prosessin ajalta. Seuraavaksi vertaan sitä Joseph Campbellin Sankarin tuhannet kasvot teoksessa esitettyyn sankarin matkan käsitteeseen. Lopuksi havainnollistan vielä tarkemmin niitä Japanilaisen ja Kiinalaisen estetiikan muotoja, joita esityksessä pääasiassa käytettiin.

7 3 2 YÖSADE 2.1 Yösateen tarina Selitän tässä pääpiirteittäin Yösade-esityksen juonen kulun. Varsinaista käsikirjoitusta ei missään vaiheessa tehty. Käytössä oli vain kohtausluettelo, jossa kohtauksen nimen ja numeron lisäksi kerrottiin ketä kohtauksessa on mukana, mitä rekvisiittaa ja mikä musiikki soi. Lisäksi merkintä muutamalla sanalla, mitä tapahtuu. Esimerkiksi: Mikko jää lavalle makaamaan -> musiikki sisään -> Petri kulkee lavan poikki. Koska repliikkejä ei ollut, ei varsinaista plaria tarvittu. Alla Yösateen ensimmäinen kohtaus kirjoitettuna, kohtauksessa esiintyy vain yksi henkilö, kaikki muu, ohikulkijat, ovat mielikuvitushahmoja, joiden läsnäolon yleisö voi päätellä esiintyjän liikkeistä. Esitys alkaa, ensin musiikki soi hetken pimeässä. Yksinäinen spotti-valo nousee hiljalleen, ja näemme että toinen päähenkilöistä, nimetön salaryman, seisoo lavalla tummassa, hyvin yksinkertaisessa puvussa, käsissään salkku ja sateenvarjo. Mies seisoo paikoillaan ja taustalla soi japanilainen kodo-musiikki, johon on vielä yhdistetty sateen ääntä. Liike lähtee huojunnasta, tuuli tai jokin muu voima heiluttaa miestä, joka on sen edessä voimaton. Hän lähtee ylittämään katua, ruuhka-aika, kiireisiä ihmisiä säntäilee ympärillä, mies horjuu, joutuu pysähtymään, etenee taas hieman, horjahtaa tönäisystä. Lopulta mies pääsee päämääräänsä, linja-auto pysäkille, sateensuojaan, se ei ole oleellista. Hän huokaisee helpotuksesta ja stressaantunut, varautunut, jopa pelokas jännitys alkaa pikkuhiljaa haihtua. Takaa ohikulkija tönäisee miestä, aika pysähtyy. Mies kaatuu hidastetusti eteenpäin menettäen otteensa salkkuun ja sateenvarjoon, joita molempia hän on tähänastisella matkallaan yrittänyt suojata kuin henkensä kaupalla. Mies makaa maassa, poimii paniikissa omaisuutensa ja jää paikalleen puristaen salkkua itseään vasten, kuin se olisi hänen kultaakin kalliimpi. Hän nousee ylös tavarat kerättyään, ja yrittää taas koota itsensä. Tuuli tarttuu miehen sateenvarjoon, pyörittää hieman, ja lopulta heittää salkkuun ja sateenvarjoon kouristuksenomaisesti takertuneen miehen ulos näyttämöltä.

8 4 Tämä oli siis Yösateen ensimmäinen kohtaus, joka toimii toisen päähenkilön esittelynä, sekä esittelynä myös koko esitykselle ja sen tyylilajille. En aio käydä jokaista Yösateen kahtakymmentä kohtausta läpi yhtä tarkasti, vaan kerron pääpiirteittäin miten esitys tästä eteenpäin eteni. Liitän tähän väliin Yösateen kohtausluettelon selventämään lukijalle kokonaisuutta. 1. Päähenkilö I:n esittely 2. Päähenkilö E:n esittely 3. Koti, yksinäisyys ja haaveilu 4. Pelot tulevat 5. Salkun avaaminen 6. Työpäivä 7. Salkun löytäminen 8. Suuri epätoivo ja merkitseminen 9. Vanhus 10. Takaisin kotiin 11. Robotti 12. Kuoleva Vanhus 13. Kriisi 14. Harjoittelu 15. Valinta: Röyhkeys 16. Demoni 17. Kohtaaminen ja kasinkamppailu 18. Kasvojen pesu 19. Taistelu Demonia vastaan 20. Salkun jakaminen Tiivistettynä koko tarina on erittäin yksinkertainen. Yösateessa on kaksi päähenkilöä, joista toinen on yllä jo esitelty salaryman, yksinäinen, pelokas, työlleen elämänsä uhrannut, introvertti. Toinen päähenkilö, joutilas juhlija, elämästä täysillä nauttiva, ylimielinen jopa, ekstrovertti. Miehet ovat toistensa

9 5 vastakohtia, ja vastavoimia esityksen kuluessa. Kutsun heitä jatkossa nimillä Päähenkilö I (introvertti), ja Päähenkilö E (ekstrovertti). Päähenkilö I:llä ei mene hyvin, hän elää yksin eikä elämä tarjoa muuta kuin pienen neliönmuotoisen luukun asumiseen ja pakonomaiset rutiinit joita mies toistaa henkensä pitimiksi. Naapurissa asuu Päähenkilö E, jonka elämä näyttäytyy I:lle kuten ruoho aidan toisella puolen, vihreämpänä, ja tavoittelemisen arvoisena. I:ltä kuitenkin puuttuu rohkeus ja tahdonvoima lähteä toiveitaan toteuttamaan. Eräänä iltana E järjestää juhlat joiden melu kantautuu myös I:n asuntoon. Hän haluaa liittyä ilonpitoon, ja saakin kerättyä itsestään niin paljon tahdonvoimaa, että on jo kulkemassa kohti juhlapaikkaa. Hänet pysäyttää kuitenkin Pelko. Yösateessa pelot esitettiin fyysisesti läsnä olevina hahmoina, jotta niiden todellinen läsnäolo päähenkilö I:n elämässä saatiin tuotua selkeästi lavalle. I perääntyy takaisin kotiinsa pelkojen lamaannuttamana, ja hakee pelastusta ainoasta hyvästä asiasta elämästään, Salkusta. Salkku antaa miehelle taas hetkellisesti mielenrauhaa ja hän käy nukkumaan. Seuraavana päivänä I herää ja suorittaa arkirutiinejaan ja lähtee kiireisenä töihin. Seuraa vaeltelua, molemmat päähenkilöt kävelevät lavalla, havaitaan, että jossain vaiheessa I on hävittänyt salkkunsa. Epätoivoa. I yrittää lähestyä E:tä kysyäkseen tältä onko hän nähnyt salkkua, mutta pelot estävät tämän jälleen. E on löytänyt salkun, hän katsoo sen sisälle, ja järkyttyy. I palaa lavalle E:n poistuttua, hän on vaipunut epätoivoon, eikä voi enää saada elinvoimaansa takaisin menetettyään salkkunsa. Pelot saapuvat ja nujertavat I:n täysin tämän ollessa paljastettuna ja ilman Salkun tuomaa turvaa. Pelot Merkitsevät I:n, tämän ollessa maassa avuttomana. I makaa maassa tiedottomana, paikalle saapuu Vanhus. Vanhus on vanha tietäjä, tai mestari, jolla on syvempää tietämystä ja kokemusta elämästä. Hän ottaa tehtäväkseen auttaa I:tä. Oppitunnin jälkeen hän lahjoittaa I:lle Sauvan, jonka avulla pelot on mahdollista karkottaa, ja ennen poistumistaan vielä palauttaa I:lle tämän kadottaman Salkun. I palaa tyytyväisenä kotiinsa, ja unohtaa nopeasti Sauvan, saatuaan Salkun hän ei koe sitä tarpeelliseksi.

10 6 Yksinäisyys vaivaa I:tä kuitenkin edelleen, hän haluaisi jonkun jonka kanssa jakaa Salkku ja sen kallisarvoinen sisältö. Mielikuvitusystävästä ei ole apua, joten I joutuu turvautumaan kotiin tilattavaan Robottiin. Seuraa kohtaus jossa Robotti saapuu ja asiat alkavat näyttää valoisammilta. Hyvin nopeasti käy kuitenkin selväksi, ettei Robotista ole korvaamaan ihmiskontaktia. I yrittää esitellä Salkkua, mutta Robotti ei siitä ei-elollisena mitään ymmärrä. Robotti palautetaan sinne mistä se on tullutkin. Robotin lähdettyä jää I taas yksin. Hän huomaa kuitenkin Vanhukselta saamansa Sauvan, ja tämän opetukset palaavat hänen mieleensä. I lähtee etsimään Vanhusta, mutta hänen luokseen saavuttuaan huomaa että Vanhus tekee kuolemaa. I ei parhaista yrityksistään huolimatta ehdi Vanhusta enää auttamaan, ja tämä kuolee jättäen I:n jälleen kerran yksin. Vanhuksen kuolema aiheuttaa päähenkilön täydellisen murenemisen, hän käy ikään kuin pohjalla, tätä kuvaava kohtaus on pimeästä kuuluvia kakofonisia ääniä. Kun valot taas nousevat, on I keskellä lavaa Sauvansa kanssa, hän on saavuttanut pohjan, eikä ole muuta tietä kuin ylös. Hän aloittaa kiivaan harjoittelun. Lopulta I saavuttaa Sauvansa kanssa tason, jolla hän pystyy päihittämään Pelot. Pelot ovat nyt hänen palvelijoitaan, ja he häntä tekemään valinnan. Valitako Vanhuksen sinisen värin, vai Päähenkilö E:n punaisen värin väliltä. Voimansa tunnossa ja itseluottamusta uhkuen I valitsee punaisen, eli röyhkeyden, piittaamattomuuden ja omahyväisyyden värin. I esittelee nyt yleisölle taitojaan ylimielisenä, mikään ei voi häntä enää vahingoittaa. Lavalle saapuu kuitenkin Demoni, Pelkoja vielä paljon väkevämpi vastustaja, eikä I uusine taitoineenkaan mahda sille mitään, ja löytyy taas pian selätettynä lattialta. I:n maatessa maassa päihitettynä, saapuu paikalle päähenkilö E. Nyt nämä kaksi samalla tasolla itsekkyydessä ja röyhkeydessä olevaa kukkoilijaa kohtaavat toisensa tasaveroisina. Seuraa voimien mittelö. Se alkaa pienestä piikittelystä ja oman paremmuuden todistelusta, mutta äityy pian täysimittaiseksi taisteluksi. Taistelun käydessä kiivaimmillaan, tulevat molemmat osapuolet paljastaneeksi

11 7 itsensä, ja huomaavat toisissaan saman Merkin. Merkki on Pelkojen I:n rintaan polttama tämän ollessa puolustuskyvyttömimmillään. Sama Merkki on myös päähenkilö E:hen poltettuna, voimme siis olettaa hänenkin olleen joskus yhtä heikoilla. Molemmat tunnistavat merkin toisissaan, ja kamppailu loppuu. Demoni astuu taas kuvaan, tarkoituksenaan päihittää päähenkilömme. Nyt he kuitenkin yhdistävät voimansa. Vaikka molemmat kaikkine kykyineen ovatkin hävinneet aiemmin Demonille, voittavat he nyt sen saumattomalla yhteispelillä. Demoni kukistuu ja uudet ystävykset jäävät kaksin. Molempien ollessa hieman epävarmoja uudessa tilanteessa on tunnelma vaivaantunut. Lopulta I muistaa taas salkkunsa, nyt hänellä on joku jonka kanssa sen voi jakaa. I hakee salkkunsa ja molemmat päähenkilömme jäävät lavan keskelle nauttimaan sen sisällöstä. Loppu. 2.2 Toteutuksesta Esityksessä Pelot olivat puolinaamioihin ja mustiin pukuihin pukeutuneet Jenni Mäkelä ja Karoliina kangasniemi. Heillä oli käytössään myös sauvat, joilla he hakkasivat lattiaa. Joskus Pelot ilmentyivät vain ääninä (rytmikkäänä hakkaamisena) lavan takaa, ja välillä ne olivat lavalla näkyvillä. Liikekielenä he käyttivät Suzuki tekniikkaa, ja siitä lähinnä kävelytyylinä tamppausta, eli jalkapohjia hakattiin lattiaan liikuttaessa, joka osaltaan myös liittyi Pelkojen äänimaailmaan. Molemmat Pelot myös liikkuivat synkronoidusti, sotilaallisella täsmällisyydellä. Sekä Karoliina että Jenni olivat opiskelleet Suzukia Liettuan musiikki ja teatteri -akatemiassa edellisenä vuonna. Peloilla oli myös oma valaistus, joten eri keinoja pelkojen tuomiselle oli monta, fyysisen läsnäolon lisäksi. Vanhusta esitti Kimmo Klemola. Hän oli hahmoista ainoa, jonka liike oli tavanomaista. Muiden hahmojen liikekieli oli melko tyylittelevää. Vanhus liikkui hyvin rauhallisesti, mutta ilman minkäänlaista tyylittelyä tai koreografiaa. Se myös erotti kohtaukset, joissa Kimmo esiintyi, muista hyvin selkeästi, ja loi niihin esityksen yleisestä linjasta poikkeavan tunnelman. Ne olivat ikään kuin levähdystaukoja.

12 8 Pukeutumisella ja maskeerauksella oli oma merkityksensä esityksessä. Päähenkilö E:n naama oli valkea, punaisilla, Peking-ooppera, tai Kabuki tyyppisellä maalauksella. Vanhuksella vastaava, mutta maalaus oli sininen. Päähenkilö I:n naama oli valkea, ja se maalattiin punaiseksi naamioksi esityksen loppuvaiheessa henkilön tehdessä valintansa. Lopussa sekä I, että E pesevät kasvonsa puhtaiksi, ja aloittavat ikään kuin puhtaalta pöydältä. Esityksessä mukana ollut salkku jätettiin arvoitukseksi katsojille. Kyseessä oli normaali nahkainen salkku, mutta kun sen avasi, paloi sen sisällä valo. Sitä käytettiin tehokeinona niissä kohtauksissa, joissa päähenkilö I haki turvaa salkusta, ja lopussa kun päähenkilöt jakavat sen keskenään. Viimeinen kohtaus toteutettiin pelkästään salkun valossa. Kaikilla henkilöillä oli käytössään myös sauvat, molemmilla päähenkilöillä, Peloilla, Vanhuksella. Niitä käytettiin taisteluissa joko lattiaa hakkaamalla, tai erinäisillä liikesarjoilla. Varsinaista kamppailua niillä ei käyty, vaan taistelut toteutettiin symbolisesti. Ne olivat ikään kuin henkilöiden jatkeita, heidän kykyjään ja ominaisuuksiaan.

13 9 3 SANKARIN ARKKITYYPPI 3.1 Monomyytti ja sankarin matka Sankarimyytti on maailman yleisin ja tunnetuin myytti. Me tapaamme sen Kreikan ja Rooman klassisessa mytologiassa, keskiajalla, Kaukoidässä ja nykyisten alkukantaisten heimojen piirissä. Se ilmenee myös unissamme. Sillä on ilmeistä dramaattista vetovoimaa ja vähemmän ilmeinen mutta silti yhtä syvällinen psykologinen merkitys. (Jung 1964, 110.) Myyttitutkimuksen ehkä merkittävin teoreetikko Joseph Campbell ( ) kirjoitti tutkimustensa perusteella vuonna 1949 kirjan Sankarin tuhannet kasvot. Siinä hän kertoo seikkaperäisesti tuloksista, joita hän on saanut tutkimalla tuhansia myyttejä joka puolelta maapalloa. Niiden perusteella hän loi monomyytin käsitteen. Monomyytti yksinkertaistettuna tarkoittaa sitä yhteneväisyyttä, perustarinaa, joka ilmenee kaikilla kansoilla kaikkina aikoina myyteissä ja kansantarinoissa. Campbell kävi läpi myyttejä niin Aasiasta, Euroopasta, kuin Amerikan intiaaneiltakin, ja teki päätelmän, joka tänä päivänä ei tunnu enää niin vallankumoukselliselta: Kaikista tarinoista oli löydettävissä huomattava määrä samankaltaisuuksia. Inhimilliset myytit ovat kukoistaneet maailman kaikissa asutuissa kolkissa, kaikkina aikoina ja kaikissa olosuhteissa. Ne ovat elähdyttäneet ja inspiroineet kaikkea muuta, mitä vain ihmisen fyysinen ja henkinen toiminta ovat saaneet aikaan. Ei liene liioiteltua sanoa, että myytti on salainen aukko, josta maailmankaikkeuden ehtymättömät voimat virtaavat ilmetäkseen inhimillisenä kulttuurina. Uskonnot, filosofiset järjestelmät, taiteet, esihistorialliset ja historialliset inhimilliset yhteisömuodot, tieteen ja tekniikan etevimmät saavutukset, jopa nukkuessamme näkemämme unet rakentuvat myytin maagiselle perustalle. Ihmeellistä on, että vähäinen lasten satu kykenee luonteenomaisen tehokkaasti koskettamaan ja inspiroimaan ihmisen syviä luovan voiman keskuksia niin kuin valtameren tuoksu on pienessä vesipisarassa tai koko elämän arvoitus kirpun munassa. Sillä mytologian symboleita ei valmisteta teollisesti: niitä ei voi määrätä,

14 10 keksiä eikä pysyvästi tukahduttaa. Ne ovat psyyken spontaanisti tuottamia, ja jokaiseen sisältyy vahingoittumattomana sen lähteestä saadun voiman siemen. (Campbell 1990, 21 22). Campbellin monomyytti ja sankarin matka pohjaavat psykologi C. G. Jungin arkityypin käsitteeseen. Arkkityypit ovat toistuvia hahmoja jotka esiintyvät ihmisten unissa ja myyteissä ympäri maailmaa. Jung uskoi, että nämä arkkityypit ovat heijastuksia ihmismielestä. Mieli jakautuu näiksi hahmoiksi voidakseen esittää elämämme draamallisesti. (Jung 1964.) Niitä ilmiöitä, jotka esiintyivät eri kulttuurien uskonnollisissa järjestelmissä ja mytologioissa sekä potilaiden kokemuksissa (lähinnä unissa) aiheiltaan samankaltaisina, kutsui Jung arkkityypeiksi. Jungin arkkityyppiteorian hahmottamisessa oli eri kansojen mytologioilla aivan keskeinen osuus. Primitiivinen tai traditionaalinen ihminen näki ihmisen, kulttuurin ja koko maailmankaikkeuden lepäävän dynaamisten arkkityyppien (esikuvallisten mallien) perustalla. Nämä arkkityypit voitiin palauttaa mieliin riittien ja initiaatioiden avulla. (Pettersson 1996, 47.) Sankarin matka alkaa normaalista maailmasta. Hän saa kutsun astua seikkailuun, uuteen tuntemattomaan maailmaan joka on täynnä outoja voimia ja tapahtumia. Jos sankari ottaa kutsun vastaan, ja astuu seikkailun maailmaan, joutuu hän siellä selviytymään monenlaisista haasteista ja koettelemuksista. Sankari kohtaa matkallaan myös uusia tuttavuuksia, jotka voivat auttaa häntä matkan vaaroista selviytymisessä. Haasteet vaikeutuvat, ja lopulta sankari joutuu vastakkain arkkivihollisensa kanssa, tai selviytymään jostakin todella vaarallisesta tehtävästä. Tässä hän usein tarvitsee uusien ystäviensä apua. Jos sankari selviää tästä äärimmäisestä koettelemuksesta, saa hän siitä palkinnon, tarinoiden eliksiirin. Nyt sankarin on vielä päätettävä, haluaako hän palata matkaltaan tavalliseen maailmaan. Näin yleensä käy, ja sankari joutuu kilpajuoksuun päästäkseen palaamaan omaan maailmaansa. Viimeisistä esteistä selviydyttyään sankari lopulta palaa omaan, normaaliin elämäänsä tuoden tullessaan palkinnon, joka auttaa häntä itseään, hänen yhteisöään, tai jopa koko maailmaa kohti parempaa tulevaisuutta. (Campbell )

15 11 Campbell jakaa sankarin matkan kolmeen perusosaan: lähtö, initiaatio ja paluu. Nämä kolme koostuvat seitsemästätoista tarkemmin määritellystä osasta. Sankari kohtaa matkallaan myös auttajia ja vastustajia. Niilläkin on omat perustyyppinsä. Viisas tietäjä, tai mentori, antaa sankarille ohjeita haasteista selviytymiseen, sekä usein myös jonkin taikakalun auttamaan seikkailussa. Harva myytti sisältää kaikki seitsemäntoista osaa, tai kaikkia arkkityyppisiä hahmoja, mutta ne sisältävät kuitenkin piirteitä niistä, ja monet tarinoiden hahmot voivat olla yhdistelmiä useammasta eri perustyypistä. (Milum 2003) Campbellin Sankarin matka käsitettä on sittemmin käytetty laajalti varsinkin elokuvamaailmassa. Ehkä tunnetuin esimerkki tästä on Tähtien sota-trilogia, jossa ohjaaja ja käsikirjoittaja George Lucas noudattaa Sankarin matkan eri vaiheita hyvinkin tarkasti. Sankarin matka ja monomyytin käsite muodostuivat niin suosituiksi Hollywoodissa, että elokuvatuottaja Chris Vogler kirjoitti sen pohjalta seitsemänsivuisen ohjekirjan elokuvantekijöille: A Practical Guide to The Hero With a Thousand Faces, eli suomeksi käytännöllinen opas sankarin tuhannet kasvot kirjan tulkintaan. Pelkistetyimmillään monomyytti ilmenee ihmisen elämänvaiheisiin liittyvissä siirtymäriiteissä, joissa henkilö ensin irrottautuu ja lähtee vanhasta yhteisöllisestä asemastaan, on varsinaisen initiaatiokoetuksen aikana konkreettisemmin tai symbolisemmin yhteisönsä ulkopuolella, johon sitten koetuksesta menestyksekkäästi suoriuduttuaan palaa uuteen statukseensa. (Milum 2003). 3.2 Sankarin matkan 17 vaihetta Lähtö/Ero 1. Kutsu seikkailuun. Seikkailu alkaa kun sankari saa kutsun toimintaan. Kutsu saattaa olla esimerkiksi sankarin yhteisöä uhkaava vaara, tai sankari saattaa vain lipsahtaa seikkailuun jonkin yllättävän sattuman kautta. Kutsun esittää yleensä Airut. Airut on usein synkkä ja uhkaava hahmo, jota sankarin

16 12 arkitodellisuudessa pelätään tai vieroksutaan. Jo pelkkä airuen ilmestyminen paikalle saattaa käynnistää seikkailun. 2. Kieltäytyminen kutsusta. Sankari saattaa aluksi kieltäytyä kutsusta seikkailuun. Tämä johtaa kärsimykseen ja vastoinkäymisiin, ja lopulta sankari on pakotettu ottamaan kutsu vastaan tilanteen pelastamiseksi. 3. Yliluonnollinen apu. Kun kutsu on vastaanotettu, sankari kohtaa auttajan. Tämä on yleensä vanhempi hahmo, vanha viisas tietäjä tai noita. Sankari saa auttajalta neuvoja tulevia koitoksia varten, sekä tarvittavia työkaluja seikkailua varten, taikavoimia sisältävän aseen tai amuletin. 4. Ensimmäisen kynnyksen ylittäminen. Sankarin on ylitettävä kynnys arkitodellisuudesta seikkailujen yliluonnolliseen, outoon maailmaan. Kynnystä vartoi useasti Portinvartija, hahmo jonka tehtävä on pitää nämä kaksi maailmaa erillään. Sankari joutuu selviytymään portinvartijasta esimerkiksi huijaamalla tätä tai suorittamalla tämän hänelle antama tehtävä. 5. Valaan vatsassa. Kynnyksen ylityksessä sankari siirtyy uudelle tasolle uudelleensyntymän kautta. Tämä saattaa tarkoittaa sitä, että sankari loukkaantuu vakavasti ja hänen luullaan kuolleen, tai hän kohtaa jonkin muun vakavan vastoinkäymisen. Sankari kuitenkin selvää, ja näyttäytyy nyt uudistuneena ja voimakkaampana. Initiaatio 1. Koetusten tie. Kynnyksen ylitettyään uudestisyntynyt sankari saapuu yliluonnolliseen, uuteen ja outoon maailmaan. Täällä hän joutuu selvittämään tiensä läpi erilaisten esteiden ja koettelemusten. Hän saa tehtävistä suoriutumiseen apua korkeammilta voimilta tai yliluonnollisilta avustajilta. Sankari voimistuu edelleen jokaisen selvitetyn esteen myötä.

17 13 2. Jumalattaren kohtaaminen. Viimeinen haaste kuvataan usein avioitumisena jumalatar- äiti- tai kuningatarhahmon kanssa. Tämä ilmentää sankarin saavuttamaa elämän hallintaa. 3. Nainen viettelijänä. Tiedoissaan ja taidoissaan ylemmälle tasolle noussut sankari tuntee vastenmielisyyttä sitä kohtaan, että hänen uusi henkistymisensä on ristiriidassa ruumiin ja sen vaatimusten kanssa. Tätä kuvataan viettelijättärellä, jonka sankari kuitenkin tyrmää. 4. Sovitus isän kanssa. Sankari korjaa välinsä tyranniin / kuninkaaseen / isähahmoon. Hänen uudet henkiset voimavaransa antavat mahdollisuuden ymmärtää tämän motiiveja ja huomata samankaltaisuus. 5. Apoteoosi. Sankarin ego murenee hänen saavuttaessaan jälleen kerran uuden, korkeamman, tietoisuuden tason. Sankarin maailmankuva muuttuu ja hän saa käyttöönsä uusia kykyjä ja voimia. Sankari osaa nyt myös katsoa asioita laajemmasta perspektiivistä, ja saattaa uhrata itsensä suuremman edun puolesta. 6. Ylin siunaus. Sankari on nyt valmis saamaan käsiinsä palkinnon, jota tavoittelemaan hän seikkailuun lähti. Palkinto voi olla taikavoimia sisältävä esine, eliksiiri, tai kyky jolla hänen on mahdollista auttaa lähimmäisiään arkimaailmassaan. Paluu 1. Paluuajatuksen hylkääminen. Saavutettuaan täyttymyksen ja onnen seikkailujen maailmassa sankari ei välttämättä tahdo enää palata arkitodellisuuteensa.

18 14 2. Maaginen pako. Takaa-ajo seuraa, kun sankari yrittää palata arkimaailmaan palkintonsa kanssa. Hän kohtaa vastustajia ja joutuu pakenemaan näitä ja selviytymään vielä viimeisistä haasteista. 3. Ulkoapäin tuleva pelastus. Pakeneminen yliluonnollisesta seikkailun maailmasta saattaa vaata apua ulkomaailmasta, sankarin arkitodellisuudesta. Tämä voi johtua siitä, että sankari ei halua palata (1. Paluuajatuksen hylkääminen), tai sitten hän ei pysty omin avuin selviytymään vastustajistaan. 4. Paluukynnyksen ylittäminen. Sankari palaa ulkomaailmaan palkinto mukanaan. Hänen on nyt hyväksyttävä se, että tämä on se maailma, johon hän kuuluu. 5. Kahden maailman herra. Sankari pystyy seikkailun aikana keräämällä kokemuksella ja uudella tietämyksellään kuitenkin edelleen olemaan yhteydessä molempiin maailmoihin, omaan arkimaailmaansa, sekä seikkailujen yliluonnolliseen maailmaan 6. Vapaus elää. Sankari voi nyt käyttää palkintoa itsensä, yhteisönsä tai lähimmäistensä auttamiseen. Sankarin matka niin eri kansojen mytologioissa, kuin Freudin ja Jungin tutkimien potilaiden unissakin, on tietenkin metafora ihmisen kasvusta. Niistä eri vaiheista jotka hän käy läpi kasvaessaan, initiaatioita ensin lapsuudesta murrosikään, murrosiästä aikuisuuteen, ja aikuisuudesta lopulta vanhuuden kautta kuolemaan. (Campbell 1990, Jung ) Jokainen Sankarin matka on siis matka ihmisen psyykeen, sisälle ihmiseen itseensä. Sieltä sankari palaa kasvaneena ja muuttuneena. Monomyytti on tunnettu koko ihmiskunnan keskuudessa, kaikkia kulttuureja yhdistävä tekijä. Se on kirjoitettu sillä tavoin, miten me näemme itsemme ja ymmärrämme itseämme. Mytologia on kokoelma symboleja, joita käytetään kuvaamaan tarkoitustamme

19 15 maailmassa (tai elämässä), ja kaikkea sitä mihin kykenemme. Avainasemassa monomyytissä on se, että sen avulla opitaan ymmärtämään oman maailman (tai elämän) rajallisuus, ja samalla se luo odotuksia siitä, mitä on sen ulkopuolella. Kaikissa suurissa uskonnoissa, yhteiskunnissa ja tarinoissa on ainakin osa tästä. (Milum Pettersson )

20 16 4 YÖSADE SANKARIN MATKANA 4.1 Lähtö/Ero Yösateen rakenne otettiin siis soveltaen Joseph Campbellin sankarin matkan muodosta. Alusta alkaen oli selvää, että esitys pohjautuisi (lähinnä Aasialaisiin) myytteihin. Se tuki myös esityksen muotokieltä ja estetiikkaa, joista kerron seuraavassa luvussa. Myytteihin kuuluva sankarin henkinen kasvu kuului myös olennaisena osana tarinaan, joten senkin takia valinta oli helppo. Valmiit hahmot sankarin matkassa olivat osaltaan myös helpottava tekijä Yösadetta esitykseksi muodostettaessa. Yösateessa on Sankari, eli Päähenkilö I, jota itse esitin. Hän elää pelkästään työlleen, on yksinäinen ja tuntee ettei hänen elämässään ole sisältöä. Alun kohtauksissa esitellään sankarin arkitodellisuus, normaali maailma joka on vastakohtana seikkailun maailmalle. Yhteisöä sankarilla ei ole, vaan hän muodostaa ikään kuin oman miniatyyriyhteisönsä, johon kuluvat vain hän itse ja hänen maaginen salkkunsa, ja jonka auttamiseksi hän joutuu sankarin matkalleen. Päähenkilö E toimii tarinan airuena, joka aiheuttaa konfliktin ja pakottaa sankarin toimintaan. Sankarilla on haluja, hän haluaisi ystäviä, laajemman yhteisön kuin mitä hänellä nyt on. Hän yrittää lähestyä naapuriaan Päähenkilö E:tä, koska tuntee kaipuuta tämän hyvää elämää kohtaan. Kun suunnittelimme Yösadetta, mietimme paljon mitä on hyvä elämä. Teimme listoja joihin keräsimme asioita joita arvostamme, ja joita vaaditaan hyvän elämän edellytyksiin. Tärkeimmäksi teemaksi kohosi selkeästi yhteisö, ja nimenomaan yhteisö, joka ei välttämättä koostu pelkästään samanmielisistä ihmisistä jotka ajattelevat asioista samalla tavoin ja näin pönkittävät toistensa egoa, vaan sellaisesta, jossa jokainen saa olla täysin oma itsensä ja silti tuntea itsensä täysin hyväksytyksi ja tuetuksi. Tällaista sankari siis loppujenlopuksi hakee, se on hänen, ja sankarin matkan ylin tavoite.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

Seija Pylkkö Valkealan lukio

Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle

KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle KÄSIKIRJOITTAMINEN Rinna Härkönen / Yle Idea ja rakenne Lähde: Jouko Aaltonen: Käsikirjoittajan työkalupakki (1993, Painatuskeskus Oy) 1. Valitse aihe joka todella kiinnostaa sinua. Päätä teema. Mikä on

Lisätiedot

Koko kaupungin henkilö V

Koko kaupungin henkilö V Koko kaupungin henkilö V Kuva: Reija Hirvikoski Lasten ja aikuisten näytelmä Aapelin romaanista Koko kaupungin Vinski Aapelin lastenkirjojen rakastettu sankari Vinski kiertää Suomea kesällä 2014 nimellä

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Antti Haaranen, Valveen elokuvakoulu 18.11.2010 GRAFIIKKA: HENNA TOPPI Hittivideo lyhyesti - Elokuva- ja mediakasvatuksen

Lisätiedot

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja,

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja, Cerati on innostunut henkilökohtaisesta projektistaan Enkelit. Kuvien ideat syntyvät usein kuvaustilanteessa inspiraatio tulee malleista ja tunnelmasta. TIINA PUPUTTI Davide Cerati on Pohjois-Italiassa

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Vaahtera Vaahtera voi kasvaa hyvinkin mahtavaksi puuksi ja vaahteraihmistä on helppo kuvata samalla sanalla. Hän on henkisesti rikas ja jalostuneen

Vaahtera Vaahtera voi kasvaa hyvinkin mahtavaksi puuksi ja vaahteraihmistä on helppo kuvata samalla sanalla. Hän on henkisesti rikas ja jalostuneen Vaahtera Vaahtera voi kasvaa hyvinkin mahtavaksi puuksi ja vaahteraihmistä on helppo kuvata samalla sanalla. Hän on henkisesti rikas ja jalostuneen seurallinen: suku on hänelle erityisrakas. Hän arvostaa

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille

LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT. Ideoita opettajille LUKUDIPLOMIEN TEHTÄVÄT Ideoita opettajille Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. Kirjoita henkilöstä luonnekuvaus. 2. Tee ja kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle.

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Musiikkiteatteri-ilmaisun opetussuunnitelma

Musiikkiteatteri-ilmaisun opetussuunnitelma Vantaan musiikkiopisto 1 Musiikkiteatteri-ilmaisun opetussuunnitelma Musiikkiteatteri-ilmaisu on oppiaine, jonka tavoitteena on oppilaan musiikkikäsityksen monipuolistuminen sekä esiintymisvarmuuden ja

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit)

Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit) Kiinalaiset kuvakirjaimet ( Kanjit) Japanilaiset omaksuivat kiinalaiset kuvakirjaimet, eli Kanjit, 500-700 luvulla j.kr. mutta tieteiden, taiteiden, ja Buddhismin mukana niitä on omaksuttu lisää mantereelta

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Kirjaraportti Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Akvaariorakkautta Luin kirjan nimeltä Akvaariorakkautta, joka kertoo kahden nuoren ihmisen, Saaran ja Jounin suhteesta. Suhteen pulmana on Saaran ongelmat oman

Lisätiedot

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto

TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ. Sukupuu. Vinkkejä opettajalle. Karjalainen Nuorisoliitto TEKSTI: ANU VIROLAINEN, KUVAT: LAURA SILLANPÄÄ Sukupuu Vinkkejä opettajalle Karjalainen Nuorisoliitto TEKIJÄN TERVEISET Ensin oli idea Karjalaisesta Vauvakirjasta, jonka toteutuksen halusin ja sain vastuulleni

Lisätiedot

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle

Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen. Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Hyvinvointi, jaksaminen ja itsensä muistaminen Kohtaamispaikkapäivät 17.-18.3.2015 Ihmisenä ihmiselle Tästä ajattelin puhua Yksilöllinen hyvinvointi, yksilöllinen jaksaminen, yksilöllinen itsensä muistaminen

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Elävä kuva oppimisympäristönä. Käsikirjoitus

Elävä kuva oppimisympäristönä. Käsikirjoitus Elävä kuva oppimisympäristönä Käsikirjoitus Mihin käsikirjoitusta tarvitaan? Elokuva (lyhyt, täyspitkä, dokumentti)- ja tv -tuotannot Mainokset Musiikkivideot Nettisivut Trailerit Kirjat Kuunnelmat Mikä

Lisätiedot

Matka RESTOon ja takaisin

Matka RESTOon ja takaisin Matka RESTOon ja takaisin Kirjoittanut Magic of Mamk Kerran alkuvuonna 2015 Mamkin restonomiopettajat alkoivat puhua opiskelijoilleen RESTO 2015 tietotaitokilpailusta (epävirallisesti Restonomien SM-kisat).

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista 1 Otteita vetäjän ohjeista ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A Tarkista että o aikataulut on sovittu ja koulutustila on varattu o osallistujat ovat saaneet kutsun ajoissa o sinulla on nimilista, jonka avulla sijoitat

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Hokutokai. Aikido. Iaido. Oulu

Hokutokai. Aikido. Iaido. Oulu 1 Hokutokai Aikido Oulu Iaido 2 Aikido Hokutokai- Hyvän mielen budoseura Hokutokaissa voi harjoitella kahta japanilaista budo-lajia, aikidoa ja iaidoa, hyvässä ja rennossa ilmapiirissä. Hokutokaissa harjoittelija

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Peikkoarvoitus Taikametsässä

Peikkoarvoitus Taikametsässä Peikkoarvoitus Taikametsässä Vaasa, Teeriniemen koulu luokat 2 A ja B Teeriniemen koulun kakkosluokat, yhteensä 30 oppilasta, päättivät osallistua kilpailuun Tämä metsä on meille tärkeä. Teeriniemen koulu

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Ihmisen chakrajärjestelmä

Ihmisen chakrajärjestelmä Ihmisen chakrajärjestelmä Aivan ulommaisena meitä ympäröi aura. Se toimii suojaavana kerroksena ihmisen ja maailman välissä. Aurassa on neljä kerrosta, neljä energiakehoamme fyysisen kehomme ympärillä;

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Vattumadon talo päiväkotiprojekti eskareille Valoveistos ja Varjoteatteri Merja Isomaa-James, Tuija Mettinen LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN Jenni Tuomi, Jasmin Roslund, Jenna Lahdelma, Maija Tiisanoja & Tiina Yli-Hongisto VAM 1 Ihan epänormaalia! Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak, Porin toimipiste Sosiaalialan

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10

Kaija Rantakari. hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 Kaija Rantakari hänen takaraivostaan kasvaa varis, joka katsoo yhdellä silmällä, ainoalla 1/10 astun tarinan yli, aloitan lopusta: sydämeni ei ole kello putoan hyvin hitaasti ansaan unohdan puhua sinulle,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Selkoilmaisun uudet muodot

Selkoilmaisun uudet muodot Selkoilmaisun uudet muodot Viestintäympäristö muuttuu Internetin kehityksen alkuvaiheessa kuvien ja videoitten käyttö oli hankalaa. Nyt yhteydet ovat nopeutuneet, päätelaitteiden teho on kasvanut, ja erilaiset

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään

Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Tehtäviä ja vinkkejä koulun tutustumispäivään Koulun tutustumispäivä Vinkkejä opettajalle Varaa oppilaille lyijykynät, kumit ja puuvärit (keltainen, sininen, punainen, ruskea). Kouluun ja omaan uuteen

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 LUENTO 3 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 KÄYTTÄJÄN KOKEMUS -USER EXPERIENCE Käyttäjäkokemus -User Experience

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

Pelon Linnassa I Rädslans Slott OPETTAJAN OPAS

Pelon Linnassa I Rädslans Slott OPETTAJAN OPAS Pelon Linnassa I Rädslans Slott OPETTAJAN OPAS TIETOA NÄYTELMÄSTÄ Pelon Linnassa - I Rädslans Slott, on interaktiivinen ja draamapedagoginen esitys. Esitys kertoo 11-vuotiaasta Anyasta, joka tulee vihaiseksi

Lisätiedot

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa

Lisätiedot

Stressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo

Stressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressi ja sen selättäminen lukiossa Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressin eri muodot Optimaalinen stressi lisää hyvää suoritusta ja on tarpeellista lukiossakin Haitallisessa, pitkittyneessä stressissä

Lisätiedot