Vanhemmuuden tukeminen sosiaalisen median avulla - äitien kokemuksia

Transkriptio

1 Vanhemmuuden tukeminen sosiaalisen median avulla - äitien kokemuksia Marilla Palmén 1, Pirkko Kouri, Jyri Wuorisalo 1 Itä-Suomen yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos, HIS-tutkimusyksikkö Marilla.Palmen@uef.fi Tiivistelmä Vanhemmaksi tuleminen on mullistava elämänvaihe, jossa perheen ulkopuolinen tuki on usein tarpeen. Tukea on mahdollista hakea monista lähteistä alkaen neuvolapalveluista internetin tietosisältöihin sekä virtuaalisiin yhteisöihin. Sosiaalisen median käyttökokemuksista vanhemmuuden tukena on vielä vähän tutkimustietoa. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin äitien (n=6) kokemuksia heille suunnitellun sähköisen Hyvinvointikanavan käytöstä vauva-aikana. Tulosten mukaan kanavan suurin merkitys sitä käyttäneiden äitien arjessa oli olla neuvolan yhteydessä toimivan vertaisryhmän arkipäiväisenä yhteydenpitovälineenä. Terveys- ja hyvinvointitiedon lähteenä toiset äidit kokivat kanavan hyödyllisenä, toisten mielestä oli helpompaa etsiä tietoa suoraan internetin hakukoneilla. Hyvinvointikanavasta löydetyn tiedon etuina pidettiin ennen kaikkea tiedon luotettavuutta ja tiedon löytymisen nopeutta. Tulokset osoittavat, että sosiaalinen media tässä muodossa sopii pienten lasten vanhempien arkielämän tukemiseen.

2 Terveydenhuollon ATK päivät Tampere Vanhemmuuden tukeminen sosiaalisen median avulla äitien kokemuksia Marilla Palmén, Pirkko Kouri, Jyri Wuorisalo

3 Sisältö Vanhemmuus elämänvaiheena & OmaHyvinvointi hanke Tutkimuskohteena käyttäjien kokemukset Tutkimuksen menetelmät ja aineisto Tulokset Päätelmät ja pohdintaa Marilla Palmén, Pirkko Kouri, Jyri Wuorisalo

4 Vanhemmuus uutena elämänvaiheena mitä tiedämme vanhempien toiveista? Vanhemmat haluavat tietoa terveyttä ja hyvinvointia koskevan päätöksenteon tueksi Mahdollisuutta keskustella asioista toisten samassa tilanteessa olevien vanhempien kanssa Mahdollisuutta pitää päätöksenteon kontrolli omissa käsissä Erityisen suuri tuen tarve perheissä, joissa sairautta, työhön tai opiskeluun liittyviä ongelmia, toimeentuloongelmia ym. vaikeuksia (Kouri 2006, Munnukka & Kiikkala 2001, Bondas 2002, Jackson ym. 2008, Grassley & Eschiti 2008) Marilla Palmén, Pirkko Kouri, Jyri Wuorisalo

5 OmaHyvinvointi hanke ja vanhemmuuden tukeminen Savonia ammattikorkeakoulun rinnakkaishankkeen tavoitteena tutkia lapsiperheille suunnattujen, kansalaislähtöisten verkkopalvelujen tarjoamia mahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Itä Suomen yliopiston näkökulma: toimintalähtöinen tietojärjestelmätutkimus ja palvelun kehittäminen Tutkimuksen tavoitteena malli uudeksi palvelukonseptiksi > Hyvinvointikanavan Perheet sivusto Palvelun tekninen toteuttaja Cel Amanzi Oy, pilotointi 2009 Yhteistyö Kuopion kaupungin lastenneuvolan kanssa, joka tarjosi palvelua asiakkailleen, käyttäjiä parhaimmillaan n. 15 Marilla Palmén, Pirkko Kouri, Jyri Wuorisalo

6

7 Tukimuskysymykset Lähtökohtana käyttäjäkokemusten tarkastelu palvelusuunnittelun apuna Kohderyhmänä Hyvinvointikanavan perheet sivuston Mamma ryhmään rekisteröityneet äidit, jotka juuri synnyttäneet Kysymykset Mikä houkutteli käyttämään? Mitä hyötyä palvelusta sai? Mitkä toiminnot tärkeimpiä? Miten toimi lapsiperheen arjen ehdoilla? Mitä asiantuntijatiedon hyödyllisyydestä ja luotettavuudesta ajateltiin? Marilla Palmén, Pirkko Kouri, Jyri Wuorisalo

8 Menetelmät ja aineisto Tutkimusasetelmana laadullinen tutkimus: äitien antamat omat merkitykset Teemahaastattelut Harkinnanvarainen otanta: 6 äitiä, käyttökokemus 2 vkoa 10 kk Analyysi asetettujen tutkimuskysymysten pohjalta Marilla Palmén, Pirkko Kouri, Jyri Wuorisalo

9 Tulokset : Palvelusta saatu hyöty Tärkein merkitys yhteisöllisyyden mahdollistaminen ja tiedon vuorovaikutteinen jakaminen Kanava arjen yhteydenpitoväline ryhmäläisten kesken Kuulumiset, tapaamisten sopiminen, lapsen kasvuun ja kehitykseen tai terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät ongelmat ja pohtiminen Marilla Palmén, Pirkko Kouri, Jyri Wuorisalo

10 Tulokset: Palvelusta saatu hyöty Tärkeää luottamuksellisuus: käyttäjäksi vain kutsusta ja kirjallisesti rekisteröitymällä > keskeinen ero julkiseen sosiaaliseen mediaan! niin et jos esimerkiks sit joku meistä ois saanu pyytää jostain ulkopuolelta kavereitaan ni must sit siinä, sit se ois vähän menettäny tavallaan merkityksen, et se ei ois enää tuntunu semmoselta meiän jutulta enkä mä sit ois ehkä lähteny kauheen herkästi sinne kirjottaa että meiän [vauva] sitä tai tätä tai tuota en tykkää esmes mistään niist kaksplussan saiteista missä niinku äidit kirjottaa ja sit en tunne yhtään niitä ihmisiä tai muuta ni enkä tiiä niitä lapsia enkä taustoja ni sit semmosiin mä en luota kyllä niinku et mieluummin just että kaverin lapsen tietää ja kaverin tietää, että on samat arvot tai samat niinku tyylit tehdä asioita Marilla Palmén, Pirkko Kouri, Jyri Wuorisalo

11 Tulokset : Miten palvelu toimi lapsiperheen arjessa Päivittäinen ajankäyttö ohjasi, mitä toimintoja käytettiin Aika pitkään käytin ihan vaan silleen että menin ja katoin että mitä ihmiset on kirjottanu siihen, niinku tavallaan siihe, keskustelupalstalle mut sit kävin kokeilee näitä just et sai niit omii sivui muokata ja laittaa niit kuvia et tavallaan niinku semmosta kivaa ekstraa jos on aikaa mutta kieltämättä se aika vähenee koko ajan ku päiväunet lyhenee ja ei oo tullu niitä sit enää Marilla Palmén, Pirkko Kouri, Jyri Wuorisalo

12 Tulokset : Mitä asiantuntijatiedon hyödyllisyydestä ja luotettavuudesta ajateltiin Asiantuntijatiedosta erilaisia mielipiteitä: toisille tärkeää, toisille ei jos vaikka googleen kirjotat jonkun, ni sieltä tullee aika paljon, ensinnäki et sit saat niinku kelata paljon sivuja ja tälleen näi et sieltä pääsee sieltä Hyvinvointikanavan siellä, ni pääsee paljon noppeemmin ei tarvi niin paljon ehkä niitä sivuja selata, että ei mee sitä aikaa sit siihen jos tarvii sitä semmosta faktatietoa ihan Marilla Palmén, Pirkko Kouri, Jyri Wuorisalo

13 Päätelmät & pohdintaa Mammaryhmässä hyödynnettiin sosiaalista mediaa osana julkista terveydenhuoltojärjestelmää askel kohti neuvolapalvelujen kansalaiskeskeisyyttä Mahdollisti luottamuksellisen vuorovaikutteisen terveys ja hyvinvointitiedon sekä yhteisöllisyyden muodostamisen ja jakamisen olisiko toiminut yhtä hyvin avoimessa ympäristössä? Asiantuntijatiedon helppo saatavuus ei yhtä tärkeä asia kaikkien äitien mielestä Myös valokuvien ja videoiden jakaminen, omien sivujen profilointi ja blogin kirjoittaminen vähemmän tärkeää Marilla Palmén, Pirkko Kouri, Jyri Wuorisalo

14 Päätelmät & pohdintaa Tutkimuksessa oli asiakkaan/äitien näkökulma entä isät? Neuvolatyöntekijät? Palvelun levittämisen liiketoimintamalli? Kenelle hyötyjä, kenelle kustannuksia? Onko mitattavaa vaikuttavuutta terveyteen ja hyvinvointiin? Marilla Palmén, Pirkko Kouri, Jyri Wuorisalo

15 Kiitos!

16 Viitteet Kouri P (2006). Online discussions mirroring family life during pregnancy. Informatics in Primary Care 14: Munnukka T, Kiikkala I (2001). Virtuaalihiekkalaatikko. Äitien kokemuksia internetin postituslistoista arjen apuna. Yhteiskuntapolitiikka 66(6): Bondas T (2002). Finnish women s experiences of antenatal care. Midwifery 18(1): Jackson C, Cheater FM, Reid I (2008). A systematic review of decision support needs of parents making child health decisions. Health Expectations 11: Grassely J, Eschiti V (2008). Grandmother breastfeeding support: what do mothers need and want? Birth 35(4): Esityksen nimi / Tekijä