ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VAIHEKAAVA 2. KAUPPA, LIIKENNE JA LOGISTIIKKA

Transkriptio

1 ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VAIHEKAAVA 2. KAUPPA, LIIKENNE JA LOGISTIIKKA KAAVASELOSTUS LUONNOS

2 ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO Julkaisun nimi ja numero ISBN ISSN Julkaisuvuosi 201X 1

3 Sisällys 1 Johdanto Etelä-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan lähtökohdat Maakuntakaavan tarkoitus, kaava-alue sekä kaavan vaikutusalue Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakuntakaavan laadintaa ohjaavat säädökset Maankäyttö- ja rakennuslaki Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Muu lainsäädäntö Maakuntakaavan laadintaa ohjaavat alueelliset suunnitelmat Maakuntastrategia Maakuntastrategia Etelä-Pohjanmaa nyt Yleistä maakunnasta Alue- ja yhdyskuntarakenne Liikennejärjestelmän nykytila Liikennepoliittinen selonteko Liikenneolosuhteet Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Etelä-Pohjanmaan liikenne Raideliikenne Tieliikenne Lentoliikenne Logistiikka

4 4 Etelä-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan tavoitteet Kauppa ja keskustatoiminnot Liikenne ja logistiikka Maakuntakaavan laadintaprosessi Osallistuminen ja vuorovaikutus Valmisteluvaihe ja siitä saatu palaute Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe Vahvistusvaihe Kaavan laadinnassa käytetyt selvitykset Kaupan ja keskustatoimintojen selvitykset Liikennejärjestelmän selvitykset Maakuntakaavan sisällön kuvaus Keskustatoimintojen verkko perusteluineen Kaupan palveluverkko perusteluineen Liikenne ja logistiikka perusteluineen Maakuntakaavan merkinnät ja määräykset Vaihekaavan kaupan palveluverkon ja aluerakenteen merkinnät sekä kehittämisperiaatemerkinnät ja määräykset Alue- ja kohdemerkinnät sekä kehittämisperiaatemerkinnät Vaihemaakuntakaavan liikenteen ja logistiikan merkinnät ja määräykset Viiva- ja kohdemerkinnät Maakuntakaavan vaikutukset Maakuntakaavan oikeusvaikutukset Maakuntakaavan toteuttaminen ja seuranta

5 4

6 1 Johdanto Etelä-Pohjanmaan voimassa oleva kokonaismaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Tämän jälkeen maakuntakaavaa on uudistettu vaiheittain. I vaihemaakuntakaava käsittelee tuulivoimaa. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan ja päätti alistaa sen ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Nyt käsillä oleva II vaihemaakuntakaava käsittelee Etelä-Pohjanmaan keskustatoimintojen alueita, kaupallisia palveluja ja liikennejärjestelmää. Valmisteilla on myös III vaihemaakuntakaava, joka käsittelee suoluontoa, turvetuotantoa, bioenergiaa ja arvokkaita maisema-alueita. Maankäyttö- ja rakennuslain 25 :n mukaisesti maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Maakuntakaava on yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, joka tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja kaavoituksessa. Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavan laatimisesta on vastannut liiton maakuntasuunnittelun tehtäväalue. Vastuullisena johtajana on toiminut suunnittelujohtaja Antti Saartenoja. Kaavan sisällöstä ovat vastanneet Markus Erkkilä, Timo Lakso, Elina Nieminen, Jorma Ollila ja Mari Väänänen. Vaihemaakuntakaavan laadinta käynnistyi maakuntahallituksen päätöksellä Kaavaluonnos asetettiin nähtäville xx.xx Kaavaehdotus asetettiin nähtäville xx.xx Kaava hyväksyttiin maakuntavaltuustossa xx.xx Ympäristöministeriö vahvisti kaavan xx.xx.xxxx. allekirjoitus allekirjoitus allekirjoitus Maakuntavaltuuston pj Maakuntahallituksen pj Maakuntajohtaja 5

7 2 Etelä-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan lähtökohdat 2.1 Maakuntakaavan tarkoitus, kaava-alue sekä kaavan vaikutusalue Käsillä olevan maakuntakaavan tarkoituksena on saattaa ajan tasalle voimassa olevan maakuntakaavan liikennettä ja logistiikkaa, kauppaa ja keskustatoimintojen alueita koskevat merkinnät ja määräykset. Uudessa maakuntakaavassa otetaan huomioon sekä uudistuneet säädökset, että maakunnassa tapahtunut kehitys siten, että maakuntakaava pystyy ohjaamaan ja edistämään maakunnan kehitystä tarkoituksenmukaisella tavalla. Toisen vaihemaakuntakaavan kaava-alue on Etelä-Pohjanmaan maakunta, joka muodostuu 18 kunnasta (kuva 1). Maakuntakaavan suorat vaikutukset kohdistuvat Etelä-Pohjanmaan maankuntaan. Kaavan vaikutusalueen muodostavat Etelä-Pohjanmaan lisäksi siihen rajautuvat naapurimaakunnat, ja erityisesti Etelä- Pohjanmaan maakuntaan rajoittuvat kunnat. Kuva 1. Maakuntakaava-alue ja siihen rajautuvat maakunnat. 6

8 2.2 Maakunnan suunnittelujärjestelmä Etelä-Pohjanmaalla maakunnan suunnittelusta vastaa Etelä-Pohjanmaan liitto. Liitto valmistelee, koordinoi ja organisoi suunnitteluprosesseja sekä selvittää suunnitteluteemojen tiedolliset perusteet ja muodostaa suunnitteluesitykset. Maakunnan suunnitteluun kuuluvat alueiden kehittämislain (5 ) ja maankäyttö- ja rakennuslain (25 ) mukaan maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma (maakuntaohjelma) (kuva 2). Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet. Maakuntasuunnitelmassa muodostetaan strategiset linjaukset ja tulevaisuuden näköalat, maakuntakaavassa muodostetaan maakuntasuunnitelman tavoitteiden mukaiset alueiden käytön linjaukset. Maakuntaohjelma kokoaa maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja maakunnan toimijoiden näkemykset lyhyen tähtäimen strategiseksi toimenpidesuunnitelmaksi. Maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja maakuntaohjelman ylläpito- ja laatimisprosessit hyödyntävät osittain samoja tausta-aineistoja ja vuorovaikutusfoorumeita. Maakuntakaavalla on kuitenkin erilainen tehtävä, erilaiset oikeusvaikutukset, ja erilainen laadintasykli, mistä syystä suunnitteluprosessit ovat erillisiä. Kuva 2. maakunnan suunnittelujärjestelmän kuvaus 7

9 2.3 Maakuntakaavan laadintaa ohjaavat säädökset Maankäyttö- ja rakennuslaki Maakuntakaavan laadinnan lähtökohdat ja oikeudelliset perusteet on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL). Lain yleistavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen siten, että voidaan taata hyvä elinympäristö ja edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Laki myös linjaa kaavan osallisten mahdollisuuden osallistua sen valmisteluun, suunnittelun laadun ja vuorovaikutteisuuden tavoitteet, asiantuntemuksen monipuolisuuden sekä avoimen tiedottamisen periaatteet. Lain mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maakuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä (MRL 27 ). Maakuntakaavassa tulee ottaa huomioon maakunnan oloista johtuvat erityiset tarpeet, mutta samalla ne on sovitettava yhteen valtakunnallisten tarpeiden kanssa. MRL 28 mukaan maakuntakaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota: 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Kauppaan liittyvä maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan (9 a -luku, 71 a-e). Sen mukaan maakuntakaavalla ohjataan maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintia. Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää (MRL 71 a ). Lain 71 b :n mukaan suunniteltu maankäyttö ei saa haitata merkittävästi keskusta-alueiden kaupallisia palveluja ja kehittämistä. Palvelut tulee olla saavutettavissa mahdollisuuksien mukaan joukko- ja kevyellä liikenteellä. Kaavoituksella tulee edistää sellaisen palveluverkon muodostumista, jossa asiointimatkat ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Edelleen maakuntakaavassa tulee osoittaa seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja sekä enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. 8

10 Keskustatoimintojen alueella enimmäismitoitukseen sisällytetään vain yli kerrosneliömetrin kokoiset myymälät. Sen sijaan keskustatoimintojen ulkopuolelle osoitetuilla vähittäiskaupan suuryksikön alueilla enimmäismitoitukseen sisällytetään myös alle kerrosneliömetrin myymälät Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) linjaavat kansallisia alueiden käytön suuntaviivoja pitkällä aikajänteellä. Tavoitteiden tarkoituksena on vastata isoihin alueidenkäytön haasteisiin, joita ovat muun muassa ilmastonmuutos, muuttoliike, yhdyskuntarakenteen hajautuminen, elinympäristön laatuvaatimukset, luonnon- ja rakennusperinnön säilyminen ja yhteysverkkojen toimivuus. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista tulee edistää maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Huomattava osa tavoitteista on kohdennettu koskemaan nimenomaan maakuntakaavoitusta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat, toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto, Helsingin seudun erityiskysymykset, luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. II vaihemaakuntakaavan teemoina olevia kauppaa, liikennettä ja keskustatoimintoja koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet tähän vatteja lisää Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset. Uusia lentoasemia suunniteltaessa ja olemassa olevia kehitettäessä tulee ottaa huomioon asutus ja muut melulle herkät toiminnot. Alueidenkäytössä on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. 9

11 Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina Muu lainsäädäntö jos on tarve 2.4 Maakuntakaavan laadintaa ohjaavat alueelliset suunnitelmat Maakuntastrategia Tulevaisuuden haasteina maakunnassa on kehittää sekä Seinäjoen kaupunkiseutua että muuta maakuntaa. Seinäjoen kaupunkiseutu pyritään säilyttämään kansallisesti ja kansainvälisesti houkuttelevana, kilpailukykyisenä ja varteenotettavana keskuksena muiden maakuntakeskuksien ja kaupunkien joukossa 1. Seinäjoen keskusaseman ja maakunnan elinkeinoelämän kehittyminen edellyttää etenkin liikenneyhteyksien ja logistiikan sekä palvelujen jatkuvaa parantamista. Suurena tulevaisuuden haasteena on maakunnan reuna-alueiden elinvoimasta ja kehityksestä huolehtiminen. Erityisenä huolena on maakunnan sisäisen tieverkon säilyminen liikennöitävässä kunnossa, mikä on alueen luonnonvaroihin perustuvan kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan elinehto 2. 1 Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden eväät - MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 & MAAKUNTAOHJELMA Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden eväät - MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 & MAAKUNTAOHJELMA Etelä-Pohjanmaan liitto

12 2.4.2 Maakuntastrategia Etelä-Pohjanmaan voimassa oleva kokonaismaakuntakaava muodostaa pohjan ja antaa kaavan laadinnan rakenteelliset lähtökohdat sekä kaupan, liikenteen, että keskustatoimintojen alueiden osalta. Kaavassa ovat olemassa kaikki ne elementit, joita uudella vaihemaakuntakaavalla tullaan päivittämään. Kokonaismaakuntakaava on edelleen toimiva, mutta se ei kaikilta osin enää vastaa muuttuneisiin säädöksiin eikä tunnista maakunnan muuttunutta toimintaympäristöä. Naapurimaakuntien maakuntakaavoitustilanne selviää ympäristöministeriön verkkosivuilta: > maankäyttö ja rakentaminen > maankäytön suunnittelun ohjaus > maakuntakaavoien vahvistaminen. Etelä-Pohjanmaan rajamaakunnissa on useita ympäristöministeriön vahvistamia maakuntakaavoja. Vahvistetuissa kaavoissa on käsitelty vaihtelevasti samoja asioita kuin Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavassa. Erityisesti kaupan ja liikenneverkkojen kehittämisen osalta maakuntakaavojen yhteensovitus ja vaikutusten arviointi ovat tärkeitä teemoja. EI -strategia 11

13 3 Etelä-Pohjanmaa nyt 3.1 Yleistä maakunnasta Etelä-Pohjanmaalla asui vuonna 2013 yhteensä henkeä luvulla väkiluku Etelä-Pohjanmaalla laski yli kuudella tuhannella asukkaalla, mutta 2000-luvulta lähtien muutos on tasaantunut ja vuodesta 2010 lähtien kääntynyt hienoiseen nousuun. 3 Koko maakunnan väestönkasvuun vaikuttaa eniten voitollinen maahanmuutto. Maakunnan väestönkasvu ei kuitenkaan koske koko maakuntaa. Vuonna 2013 vain Seinäjoen, Ilmajoen ja Lapuan väkiluku kasvoi. Kaikissa muissa kunnissa väestö vähentyi. Etelä-Pohjanmaan väestö on silti edelleen sijoittunut melko tasaisesti eri puolille maakuntaa. 4 (Kauppa ja elinkeinoelämä) (Maakuntasuunnitelma-ohjelmasta:) Kansallisesti merkittävämpiä toimialoja Etelä-Pohjanmaalla olivat maatalous ja metsästys (osuus 11,5 % koko maan arvonlisäyksestä), elintarviketeollisuus (10,5 %) sekä tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus (8,3 % koko maan arvonlisäyksestä omalla toimialallaan). Etelä- Pohjanmaan toimialojen yhteenlasketun arvonlisäyksen osuus koko Suomen arvonlisäyksestä oli 2,8 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla oli vuonna 2011 keskimäärin yritystoimipaikkaa. Kooltaan eteläpohjalaiset yritystoimipaikat ovat keskimäärin pieniä, sillä henkilöstömäärä yhtä toimipaikkaa kohti oli keskimäärin 2,9 henkeä, mikä on lukuna maakuntien pienin. Koko maassa yhtä toimipaikkaa kohti oli keskimäärin 4,2 henkeä. (Mistä saisi päivitetyt tiedot? Ei löytynyt Tilastokeskuksen sivuilta. Pitääkö tilata TEMmistä?) (Työllisyys?) (Maakuntasuunnitelma-ohjelmasta:) Etelä-Pohjanmaalla työttömyysaste on maakunnistamme pienimpiä, työnvälitystilaston mukaan vuonna 2012 keskimäärin 8,1 prosenttia. Valtakunnallisen työttömyysasteen keskiarvo oli 9,8 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2011 lopulla Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan noin työpaikkaa, joista palvelualoilla oli vajaat 62 prosenttia. Palvelualoilla olevien työ- 3 THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 4 Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden eväät - MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 & MAAKUNTAOHJELMA Etelä-Pohjanmaan liitto

14 paikkojen osuus on maakunnassa Suomen pienimpiä, mutta kasvussa. Kuntien väliset erot työttömyysasteessa ovat melko suuria. Vuonna 2012 pienin keskimääräinen työttömyysaste oli työhallinnon työvälitystilaston mukaan Kauhavalla (5,2 %) ja suurin Soinissa (12,5 %). Kuntien välisten erojen trendi työttömyysasteessa on ollut supistuva. Etelä-Pohjanmaan profiilikuviosta (kuva 1) voidaan havaita, että suhteessa muuhun maahan maakunnan elinkeinoelämässä painottuvat alkutuotanto ja pienet teollisuusyritykset. Sen sijaan muun muassa palvelusektori on suhteellisesti heikommin kehittynyt. Kuva 1. Etelä-Pohjanmaan profiili. Tämä vanha kartta 13

15 Kuva 2?. Etelä-Pohjanmaan profiili. Tässä ehdotus päivitetystä versioista. 14

16 Kuva 3. Kuva 4 (Maakuntasuunnitelmasta:) Tilastokeskuksen (missä kuussa?) 2012 (vuoden 2012 uudet luvut ladatusta tilastokeskuksesta ja laskettu.) julkaistussa väestöennusteessa arvioidaan, että Etelä-Pohjanmaan väkiluku olisi vuoden 2030 lopulla / vuoden 2040 lopulla henkeä. Maakunnan väestö kasvaisi näin ollen vuosina n henkeä eli n. kolme prosenttia. / n henkeä eli n. kolme prosenttia. Väestönkasvun taustalla on väestön eliniän pidentyminen. (Entäpä maakuntaan muutto?) (Kaupan palveluverkkoselvityksestä:) Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuodesta 2009 vuoteen 2030 työikäisten, eli vuotiaiden määrä, pienentyisi hengellä Etelä-Pohjanmaalla. Samalla yli 65-vuotiaiden määrä lisääntyy merkittävästi ja alle 15-vuotiaiden hieman vuoteen 2030 mennessä. (Mitä halutaan kirjoittaa tästä? Laskelmien mukaan työvoiman vähentyminen hidastuu: > 8830 vähemmän, > 6261 vähemmän. Lisäksi vanhusväestön määrän kasvu pysähtyy 2040 mennessä ja lasten määrä kääntyy laskuun.) (Masusta:) Työvoiman saatavuuden heikentymisellä tulisi toteutuessaan olemaan merkittävät aluetaloudelliset ja yhteiskuntapoliittiset vaikutukset. 15

17 3.2 Alue- ja yhdyskuntarakenne Asutus on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa keskimääräistä hajautuneempaa. Taajama-aste on muuta maata selvästi alhaisempi. Laajin tiiviin asumisen vyöhyke on muodostunut Kyrön- ja Lapuanjokien pääuomien varteen. Tämä taajamien ketju ulottuu Kauhajoelta Kurikan, Ilmajoen, Seinäjoen ja Lapuan kautta Kauhavalle saakka. Vyöhykkeen taajamissa asuu yhteensä noin henkilöä (SYKE/YKR ja TK, 2013). Tälle maakunnan sisäiselle ns. banaani-kehityskäytävälle sijoittuu noin 70 % koko maakunnan työpaikoista. Kuvassa 5 erottuu hyvin ko. kehityskäytävä. Toinen yhdyskuntarakenteen kasvualue on Seinäjoki Vaasakehityskäytävä, joka erottuu koko Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvassa. Kuva ) Alueellinen perusrakenne 5: toimiva ja mahdollistava (lähde: Edge / Hynynen, Ylä-Anttila, Heikkilä 16

18 Koko Etelä-Pohjanmaalla taajamissa asui vuonna 2013 noin ihmistä eli 70 % väestöstä. Maakunnan haja-asutusalueilla asui vuonna 2013 vastaavasti noin ihmistä eli 30 % väestöstä. Taajama-asumisen määrä on viime vuosikymmeninä lisääntynyt selvästi samalla kun väestö haja-asutusalueilla on vähentynyt (kuvat 4 ja 5). Väestön keskittyminen seutu- ja kuntakeskuksiin on ollut trendi koko maakunnassa (kuva 6). Väestön vähetessä haja-asutusalueella, aikaisemmin asuttuja alueita autioituu. Vuonna 1985 Etelä- Pohjanmaalla oli vielä asuttua YKR-ruutua. Vuonna 2013 asuttujen YKR-ruutujen määrä oli pudonnut :een. Kuva 6 (Lähde: Suomen ympäristökeskus SYKE, YKR 2014) Yhdyskuntarakenteen hajautuva kehityssuunta tulisi pyrkiä kääntämään samalla kun koko maakunnan alue halutaan pitää asuttuna. Maakunnassa tavoitellaan ns. hajakeskitettyä mallia, jossa pyritään tiivistämään keskuksia, mutta pitämään myös maaseutu asuttuna. 5 Alue- ja yhdyskuntarakenne (MASAsta) Haasteena on Seinäjoen kaupunkiseudun säilyttäminen kansallisesti ja kansainvälisesti houkuttelevana, kilpailukykyisenä ja varteenotettavana keskuksena muiden maakuntakeskuksien ja kaupunkien joukossa. Viime vuosina Seinäjoen seudun kehitys on tässä suhteessa tuottanut hyviä tuloksia. Keskusaseman kehittyminen edellyttää etenkin liikenneyhteyksien ja logistiikan sekä palvelujen jatkuvaa parantamista. Kehittyvä maakuntakeskus tarvitsee tuekseen elinvoimaisen maakunnan. Suurena tulevaisuuden haasteena on reuna-alueiden elinvoimasta ja kehityksestä huolehtiminen. Erityisenä huolena on maakunnan sisäisen tieverkon säilyminen liikennöitävässä kunnossa, mikä on alueen luonnonvaroihin perustuvan kilpailukykyisen elinkeinotoiminnan elinehto. 5 Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. Etelä-Pohjanmaan liitto

19 Ympäristöministeriön ohjeistus? jotain 3.3 Liikennejärjestelmän nykytila Etelä-Pohjanmaalla on hyvä logistinen sijainti. Maakunnan läpi kulkevat valtakunnan päätiet (vt 3 / vt 19 ja vt 18 sekä kt 67), ja päärata (Helsinki Seinäjoki Oulu). Seinäjoki on rautatieliikenteen merkittävä solmukohta, josta lähtee rautatie viiteen eri suuntaan. Pohjanmaan satamat ovat helposti saavutettavissa, mikä on teollisuudelle merkittävä kilpailuetu. Kaskisten satamaan (TEN-T-satama) on sähköistämätön pääratayhteys, Vaasan satamaan (vireillä TEN-T-satamaksi) on sähköistetty pääratayhteys, väli Seinäjoki Jyväskylä on sähköistämätön yhteys ja Pietarsaaren ja Kokkolan TEN-T-satamat. Tavaraliikenteessä Pohjanmaan radan merkitys nousee Pohjois-Suomen raaka-ainekuljetusten kasvaessa. Myös pitkämatkaisessa henkilöliikenteessä junayhteydet ovat avainasemassa. Päärata Helsinki Seinäjoki Oulu Kemi on osa Euroopan unionin TEN-T-ydinverkkoa. Seinäjoki Oulu-välillä jatkuu edelleen mittava radan parannustyö. Myös maakunnan sisäinen saavutettavuus on hyvä ja etäisyydet lyhyitä, mikä on osaltaan mahdollistanut hajautuneen tuotanto- ja palvelurakenteen ylläpidon ja kehittämisen. 6 Etelä-Pohjanmaalla sijaitsee viisi lentokenttää. Seinäjoen ja Kauhavan lentokenttien lisäksi maakunnassa on kolme pienlentokenttää. Seinäjoen lentoaseman säännöllinen reittilentoliikenne loppui keväällä Lentoaseman hyödyntäminen tavaraliikenteen kenttänä on nostettu viimeaikoina esille. Alueella on valmius ottaa vastaan yrityksiä, jotka hyötyvät lentoliikennetoiminnasta ja tukevat sitä. Kauhavan lentoasemalla on toiminut sekä siviililiikennettä, että merkittävää puolustuslaitoksen toimintaan liittyvää lentoliikennettä. Kenttä on poistunut puolustusvoimien käytöstä vuoden 2015 alusta, mutta lentokenttäalueen ostanut LSK Business Park Oy on luonut alueelle jo 50 uutta työpaikkaa. Jatkossa alueelle tullee sijoittumaan erilaisia tapahtumia, koulutus- ja majoituspalveluja sekä hyvään liikenteelliseen asemaan perustuvia teollisia ja kaupallisia toimintoja. Väestö on keskittymässä seutu- ja kuntakeskuksiin ja tulevaisuudessa tämän kehityksen voidaan arvioida jatkuvan. Kuitenkin myös taajama-alueet ovat väestön keskittymisestä huolimatta laajentuneet ja hajautuneet, mikä näkyy myös maakunnan autoistumisessa sekä joukkoliikenteen vähäisessä merkityksessä. Väestön keskittyminen luo toisaalta potentiaalia esimerkiksi Seinäjoen seudun liikennejärjestelmän monipuoliseen kehittämiseen, mutta luo samalla haasteita muun maakunnan liikennejärjestelmän palvelutasolle ja ylläpidolle. Asiointi muualta maakunnasta suuntautuu Seinäjoelle entistä vahvemmin. Myös työmatkaliikkuminen Etelä-Pohjanmaalla perustuu vahvasti henkilöautoiluun. Työmatkat ovat pidentyneet ja pende- 6 Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden eväät - MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 & MAAKUNTAOHJELMA Etelä-Pohjanmaan liitto

20 löinti erityisesti Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava-akselilla sekä Vaasan ja Seinäjoen välillä on runsasta (kuva 7). Yksityisautoiluun kannustavan hajautunut yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä on tärkeää huomioida uusien asuin- ja työpaikka-alueiden sekä kaupallisten ja julkisten palvelujen sijoittuminen. Ihmisten arkiliikkuminen perustuu vahvasti em. kolmen toiminnon välille ja niiden sijoittumisella on erittäin suuri merkitys liikkumistarpeen kehittymiseen. 7 Kuva 7. Maakunnan sisäinen pendelöinti 7 Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. Etelä-Pohjanmaan liitto

21 Alueen yritysten toimintaedellytysten kannalta on tärkeää, että alueen infrastruktuuri mahdollistaa erilaisten kuljetusmuotojen tehokkaan käytön ja toimivat yhteydet myös kansainvälisille markkinoille. Etelä- Pohjanmaalla tiekuljetusten osuus on rautatiekuljetuksiin verrattuna selvästi valtakunnallista keskiarvoa suurempi (kuva 9). Maakunnan päätieverkko on kuljetusten näkökulmasta hyväkuntoinen, mutta ohituskaistojen ja 2+2-kaistojen rakentaminen on välttämätöntä nykyisten liikennemäärien ja niiden voimakkaan kasvun vuoksi. Päätieyhteydet Porin ja Turun (kantatie 44) sekä Jyväskylän (vt 18) ja Kuopion (vt 16) suuntaan vaativat kuitenkin parantamista. 8 Liikenteen välityskyvyn suhteen ongelmallisimpia ovat valtatie 19 kokonaisuudessaan sekä kantatie 67 ja valtatie 18. Näiden teiden parannustoimenpiteet ovat jatkossa välttämättömiä liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden parantamiseksi. 9 Lisäksi Valtateiden varsilla sijaitsevien teollisuusalueiden liittymiin on kiinnitettävä huomiota. Jos liittymien parantamistoimenpiteet viivästyvät, niistä voi muodostua pullonkauloja alueiden kehittymiselle. Vähäliikenteisen tieverkon kunnossapidon merkitys on tärkeää erityisesti maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon kuljetusten kannalta. 10 Maakuntakeskukseen ollaan synnyttämässä energiatehokasta ja älykästä logistiikka-aluetta, joka mahdollistaa mm. intermodaalikuljetukset (kuljetuksessa käytetään vähintään kahta eri kuljetustapaa). Logistiikkatoimintojen kehittyminen parantaa maakunnan vetovoimaa ja kilpailukykyä. 11 Suurin osa maakunnan liikennejärjestelmän vuotuisesta rahoituksesta käytetään nykyisten liikenneverkkojen kunnossapitoon sekä joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten tukemiseen ja on siten sidottu jatkuviin toimenpiteisiin. Vaikka tieliikenteen ennustetaan tulevaisuudessa kasvavan niin maakuntatasolla kuin esimerkiksi Seinäjoki-Vaasa ja Seinäjoki-Tampere tieosuuksilla (Lähde: valtakunnallinen tieliikenne-ennuste ), liikennejärjestelmän rahoituksen ei voida odottaa lähitulevaisuudessa lisääntyvän merkittävästi. Toiminnan priorisointi ja tehostaminen on siis välttämätöntä. Maankäytön, asumisen, liikennejärjestelmän, palvelurakenteen ja elinkeinoelämän (MALPE) toimintaedellytysten suunnittelun ja toteuttamisen yhteensovittaminen on yksi työkalu toiminnan tehostamiseksi. 12 Etelä-Pohjanmaalla on tavoitteena parantaa liikenteen palvelutasoa ja liikenneturvallisuutta. Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaalla tapahtuu yhdessä Itä-Uusimaan kanssa asukaslukuun suhteutettuna eniten henkilövahinko-onnettomuuksia koko maassa. 13 Parannuksia liikenneverkkoon tehdään esimerkiksi rakentamalla 8 Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden eväät - MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 & MAAKUNTAOHJELMA Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden eväät - MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 & MAAKUNTAOHJELMA Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. Etelä-Pohjanmaan liitto

22 vuonna 2013 aloitettu Seinäjoen itäväylä. Itäväylällä on merkittävät vaikutukset Seinäjoen keskustan raskaan liikenteen vähenemiseen, päästöihin ja liikenneturvallisuuteen. 14 Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmän kehittämiseen vaikuttavat myös laajemmat koko valtakunnan tason liikennejärjestelmää koskevat megatrendit kuten globalisaatio, ympäristöasioiden korostuminen ja ilmastonmuutoksen hillintä, väestön ikääntyminen ja keskittyminen entistä enemmän kaupunkiseuduille ja Länsi- Suomeen, teknologian kehittyminen ja yksityisautoilun aseman kyseenalaistaminen nuorten keskuudessa. (Näkyykö varautuminen näihin megatrendeihin jotenkin VMKII:ssa?) 15 Kuva 8. Tie- ja rautatiekuljetukset 14 Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden eväät - MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 & MAAKUNTAOHJELMA Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. Etelä-Pohjanmaan liitto

23 3.3.1 Liikennepoliittinen selonteko Liikenne- ja viestintäministeriö laatii vaalikausittain hallitusohjelman pohjalta liikennepoliittisen selonteon. Siinä esitetään hallituskauden kehittämisen painotukset sekä alustavat linjaukset tuleville hallituskausille. Tuleeko nyt tällaista? Luovuttu? Uudessa liikennepolitiikassa korostuu palvelutasoajattelu. Siinä keskeistä on liikennejärjestelmän ylläpito ja kehittämien käytettävissä olevin resurssein ja tekemällä viisaammin. Liikennevirasto on linjannut vuoden 2015 alussa Suomen keskeisen verkon ja valtaväyläverkon (kuva 9). Siinä on määritelty keskeinen tieverkko, josta osa olisi valtaväyläverkkoa. Kuva 9. Suomen tieliikenteen valtaväyläverkko ja keskeinen verkko 22

24 3.3.2 Liikenneolosuhteet 2035 Liikenneolosuhteet 2035-raportissa on kuvattu Liikenneviraston asiantuntijanäkemys liikennejärjestelmän kehittämisestä. Suunnitelma sisältää liikennejärjestelmän pitkän aikavälin kehittämislinjaukset huomioiden näköpiirissä olevat rahoituksen reunaehdot. Kehittämislinjausten mukaan ensisijaista on päivittäisen liikennöitävyyden ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisia ja kansainvälisiä yhteyksiä kehittämällä. Henkilöliikenteen kehittämisessä tärkeintä ovat toimivat matkaketjut ja päivittäinen liikennöitävyys. Joukkoliikenteestä luodaan houkutteleva vaihtoehto niillä kaupunkiseuduilla, missä se on mahdollista. Liikkumistarvetta vähentämällä ja parantamalla liikennejärjestelmän energiatehokkuutta pienennetään liikenteen kasvihuonepäästöjä. Liikenneturvallisuuden varmistaminen on myös tärkeää. Keskeisillä yhteyksillä edistetään elinkeinoelämän kilpailukykyä ja eri alueiden saavutettavuutta sekä mahdollistetaan maankäytön ja liikenteen yhteensovittaminen. 3.4 Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnittelu on osa maakunnan strategista suunnittelujärjestelmää ja se tukee erityisesti alueiden käytön ja elinkeinojen toimintaedellytysten kehittämistä. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa korostuvat palvelutaso, maankäytön, asumisen, liikennejärjestelmän, palvelurakenteen ja elinkeinoelämän (MALPE) toimintaedellytysten suunnittelun ja toteuttamisen yhteensovittaminen. Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus on hyväksynyt Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman kokouksessaan Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetään maakunnan liikennejärjestelmän kehittämisen kokonaisnäkemys. Maakunta on jaettu viiteen aluetyyppiin ja niille kullekin omat tavoitteensa. Aluetyypit ovat Seinäjoen ydinalue, kehityskäytävä Kauhajoki Seinäjoki Kauhava, muut keskukset, haja-asutusalueet sekä pitkät ylimaakunnalliset matkat ja kuljetukset. Vision mukaisia kehitettäviä toimenpiteitä ovat mm. : joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kehittäminen, liikenneturvallisuus, turvalliset koulu- ja asiointimatkat, logistiikka-alueiden ja siihen liittyvien satamayhteyksien kehittäminen, kansallisten ja kansainvälisten kuljetusten liikenneturvallisuus ja kustannustehokkuus sekä ympäristöystävällisyys. Maakunnan kilpailukykyä edistetään parantamalla Seinäjoen liikenteellisen solmupisteen ja Etelä-Pohjanmaan saavutettavuutta. 3.5 Etelä-Pohjanmaan liikenne Raideliikenne 23

25 Ratahallintokeskus (nykyisin Liikennevirasto) on laatinut useita kehittämisselvityksiä. Julkaisussa 2 / 2009 todetaan, että Seinäjoen ratapiha toimii Kaskisten, Vaasan ja Haapamäen liikenteen solmupaikkana ja sähkö- ja dieselveturien vaihtopaikkana sekä raakapuuliikenteen solmupaikkana. Lisäksi Kokkolan-juniin liitetään ratapihalla vaunuja. Raakapuuliikenne on kasvanut. Seinäjoella ei ole veturien huoltotoimintaa, mutta siellä on tankkauspiste, jonka paikka on toiminnallisesti hyvä. Dieselvetureita tarvitaan liikenteessä Kaskisten, Vaasan ja Haapamäen suuntiin. Suurimmat tavaravirrat suuntautuvat etelään, 11,0 milj. bruttotonnia ja pohjoiseen 9,7 milj. bruttotonnia. Vaasan radalla tavaramäärä on 1,9 ja Kaskisten radalla ja Haapamäen radalla 0,5 milj. bruttotonnia. Ratahallintokeskus on vuonna 2009 laatinut raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittämistä koskevan selvityksen (A 4/2009). Selvityksen taustalla on Venäjän puutuontiin liittyvät kysymykset sekä metsäteollisuuden raakapuun tarve. Suomessa toteutetut ja päätetyt tuotantolaitosten lakkautukset vaikuttavat kotimaisen puun kokonaiskysynnän kasvuun ja puuvirtojen uudelleen suuntautumiseen. Länsi- ja Keski-Suomen puukuljetukset tulevat lisääntymään, minkä johdosta ratakapasiteettiin kohdistuu uudenlaisia vaatimuksia. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 31/2011 on esitetty maakuntamme alueelle terminaalipaikoiksi Seinäjokea ja kuormauspaikoiksi Kauhavaa, Teuvaa ja Alavutta. Maakunnallinen lisäselvitys on tehty 2014 ja siinä Kauhava nousi esille terminaalipaikkana. Puutavarakuljetusten lisäksi myös lisääntyvän kaivannaisteollisuuden kuljetukset voivat lisätä rautatiekuljetuksien määriä Etelä-Pohjanmaan rataverkolla. EU:n ja Suomen ilmasto-, ympäristö- ja liikennepoliittisten linjausten mukaan tavoitteena on vähentää maanteitse tapahtuvia tavarankuljetuksia ja siirtää kuljetuksia meri- ja rautatiekuljetuksiksi. Tavaraliikenteen ohella Seinäjoki on merkittävä solmukohta henkilöjunaliikenteessä. Seinäjoki Tampereväli on Suomen kolmanneksi vilkkain rataosa matkustajamäärän ollessa vuosittain yli 2 miljoonaa matkustajaa. Raideliikenteen toimivuus Etelä-Pohjanmaalla ja erityisesti Seinäjoen seudulla on tärkeää koko valtakunnan junaliikenteen kannalta, sillä solmupisteen häiriöt heijastuvat laajalle alueelle valtakunnan junaliikenteeseen. Henkilöjunaliikenteen osalta rataverkon kapasiteetti on puutteellinen jo nykyisillä liikennemäärillä välillä Seinäjoki Tampere (henkilöliikenne ja tavaraliikenne. Kaksoisraide on tulevaisuudessa tarpeellinen ja 1. vaiheessa riittävästi kohtaamispaikkoja. Seinäjoki Vaasa-kehittämiskäytävän rataosalta puuttuu henkilö- ja tavaraliikenteen kohtaamispaikka, mikä estää joukkoliikenteen palvelutason kehittämisen ja poikittaisen tavaraliikenteen kehittämisen maakunnasta Ruotsin Uumajaan. Kaskisten radan kunnostamisselvityksessä (2014) radan kehittämisen tarve Kaskisten satamalle on elintärkeä ja esim. puunkuljetusvirroille ja muille teollisuuskuljetuksille kehittäminen on todettu tarpeellisiksi. Haapamäen radalla on henkilö- ja tavaraliikennettä, mutta radan kunto on heikko. Pääradan Helsinki Seinäjoki Tornio osalta merkittävää on, että Suomi-käytävä on osa Euroopan komission hyväksymää TEN-T-ydinverkkoa. Se ei kuulu kuitenkaan määritelmällisesti mihinkään TEN-Tydinverkkokäytävään. Suomi-käytävän muodostavat päärata Helsinki-Tampere-Seinäjoki-Oulu-Kemi-Tornio. Suomi-käytävän pääratayhteyden kehittämiseksi Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Satakunnan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakunnat ovat tehneet yhteistyötä. Maakunnat ovat muodostaneet päärataryhmän, joka on yhteistyössä liikenne- ja vies- 24

26 tintäministeriön ja liikenneviraston kanssa edistänyt pääratayhteyttä niin kansallisesti, yhteistyössä Ruotsin kanssa kuin Brysselissä sijaitsevien EU-toimistojen kautta. Päärataryhmä on työssään painottanut tavara- ja henkilöliikenteen olosuhteiden kehittämistä ja määritellyt tulevien investointien kiireellisyysjärjestyksen Etelä-Pohjanmaan ensimmäisessä kokonaismaakuntakaavassa (2005) on osoitettu maakunnan rataverkko ja sen kehittämistarpeet. Uusien linjausten ja kehittämistarpeiden osoittaminen maakuntakaavassa on tullut välttämättömäksi. Raideliikenteen kehittämiselle tulee varata maankäytössä riittävästi tilaa huomioiden tulevaisuuden tarpeet. Varaukset tulee ottaa huomioon kuntien yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa ja muissa toimenpiteissä Tieliikenne Tieliikenne on Etelä-Pohjanmaan pääliikennemuoto. Etelä-Pohjanmaalla on maanteitä noin 4600 km, mikä on noin 5,9 prosenttia kaikista Suomen maanteistä. Maanteiden liikennesuoritteesta Etelä-Pohjanmaan osuus on noin 4,6 prosenttia. Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia oli 15, mikä on noin 8,4 prosenttia koko maan osuudesta (tietilasto 2013). Etelä-Pohjanmaa on tieverkon valtakunnallinen solmukohta. Alueella kohtaavat Suomen tärkeimpiin pohjois-eteläsuuntaisiin yhteyksiin kuuluva valtatie 3 Helsingistä Vaasaan sekä sen jatke pohjoiseen ja Ouluun johtava valtatie 19 sekä lännestä itään johtavat poikittaiset valtatiet 16 ja 18. Muita valtakunnallisesti ja maakunnallisesti tärkeitä yhteyksiä ovat kantatiet 44 (Äetsä Kauhajoki), 63 (Kauhava Ylivieska), 66 (Orivesi Lapua), 67 (Kaskinen Seinäjoki) ja 68 (Virrat Pietarsaari). Maakunnan väestön ennustetaan kasvavan vuodesta 2012 vuoteen 2040 mennessä noin 4 prosenttia. Liikenteen kasvuprosentit vuodesta 2012 vuoteen 2030 maakuntakeskusten osalta ovat suurimmat Etelä- Pohjanmaan maakuntakeskuksessa Seinäjoella, kevyet ajoneuvot 1,414 ja raskaat ajoneuvot 1,218. Seutukuntien osalta liikenteen kasvuprosentit ovat suurimmat Seinäjoen seudulla, johon kuuluu Kurikka, Ilmajoki, Seinäjoki, Lapua ja Kauhava eli ns. maakunnan banaanivyöhyke (ydinvyöhyke). Alue koostuu kantatien 67 ja valtatien 19 varren kunnista, missä ovat myös liikenteen suurimmat pullonkaulat ja liikenneturvallisuusongelmat. Etelä-Pohjanmaan ensimmäisessä kokonaismaakuntakaavassa (2005) on osoitettu tieverkon toiminnallinen luokitus sekä tieverkon kehittämistarpeet. Uusien linjausten ja kehittämistarpeiden osoittaminen maakuntakaavassa on tullut välttämättömäksi. Tieverkon kehittämiselle tulee varata maankäytössä riittävästi tilaa huomioiden tulevaisuuden tarpeet. Varaukset tulee ottaa huomioon kuntien yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa ja muissa toimenpiteissä Lentoliikenne Liikenne- ja viestintäministeriön laatiman Suomen lentoliikennestrategian mukaan lentoliikenteellä on suuri merkitys Suomen kansainväliselle kilpailukyvylle ja toimivalle liikennejärjestelmälle. Lentoliikenne on pitkillä välimatkoilla ainoa nopea ja tehokas liikennemuoto ihmisten ja tavaroiden kuljetukseen globaalissa maailmassa, jossa valtioiden rajat ylittävä kanssakäyminen on osa ihmisten arkipäivää ja jossa tavaroita on tarvit- 25

27 taessa kyettävä siirtämään mantereelta toiselle lyhyessäkin ajassa. Lentoliikennestrategian mukaan Suomen sisällä lentoliikenne vaikuttaa merkittävästi alueiden tasapuoliseen kehitykseen. Toimivat lentoyhteydet edistävät alueiden vetovoimaa ja ovat tärkeitä elinkeinoelämän toimintaedellytyksien kannalta. Lentoasemanverkon riittävä palvelutaso on katsottu tarpeelliseksi turvata verkostoperiaatteella. Etelä-Pohjanmaalla toimii tällä hetkellä enää vain Seinäjoen lentoasema, kun Kauhavan lentosotakoulun toiminta on lakkautettu vuoden 2015 alusta lukien. Seinäjoen lentoasemalta ei tehdä tällä hetkellä säännöllisiä reittilentoja, mutta charter-lentoja tehdään vuodessa noin 20 kpl. Kauhavan lentosotakoulun infran omistaa LSK Business Park Oy, joka jatkossa saattaa harjoittaa myös lentoliikenteeseen liittyvää toimintaa ko. alueella. KESKEN Logistiikka Etelä-Pohjanmaan ensimmäisessä kokonaismaakuntakaavassa (2005) on osoitettu kehittämisperiaatemerkinnöillä ja niihin liittyvillä määräyksillä ja suosituksilla sellaisia alueita, jotka ovat maakunnan tavoitellun kehityksen kannalta tärkeitä. Maakuntakaavassa logistisesti merkittäviä alueita ovat pääratojen ja pääteiden alueet sekä maakuntakeskus Seinäjoki ja muut suurimmat kaupunkikeskusalueet. Seinäjoen logistiikka-alueesta on tehty useita selvityksiä. Alue sijoittuu Haapamäen radan pohjoispuolelle ja Itäväylän länsipuolelle. Liikenneviraston mukaan Suomen puukuljetuksien tehostaminen on tarpeellista mm. kehittämällä raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkostoa. Seinäjoen logistiikka-alueen yhteyteen, Itäväylän itäpuolelle, on terminaaliselvityksissä todettu alueen soveltuvan valtakunnalliseksi puuterminaalin paikaksi. Kauhavan pääradan varsi on myös todettu selvityksissä soveltuvan valtakunnalliseksi puuterminaalin paikaksi. Lisäksi muutamia kuormauspaikkoja on selvityksissä osoitettu maakunnan alueelle, Alavus ja Teuva. Uusien linjausten ja kehittämistarpeiden osoittaminen maakuntakaavassa on tullut välttämättömäksi. Raideliikenteen kehittämiselle tulee varata maankäytössä riittävästi tilaa huomioiden tulevaisuuden tarpeet. Varaukset tulee ottaa huomioon kuntien yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa ja muissa toimenpiteissä. 26

28 4 Etelä-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan tavoitteet Maakuntakaavan tavoitteiden keskeisinä lähtökohtina ovat olleet Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategia , Etelä-Pohjanmaan keskusverkkoselvitys, Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030-selvitys, Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategia, maakuntakaavan sisältövaatimukset (MRL 28 ), valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja valtakunnalliset alueiden kehittämistavoitteet. 4.1 Kauppa ja keskustatoiminnot Kaupan sijainnin ohjausta koskevien tavoitteiden pohjalla on vuonna 2011 valmistuneessa Etelä- Pohjanmaan kaupan palveluverkko 2030-selvityksessä asetetut tavoitteet, joita on kaavan laadintavaiheessa päivitetty vastaamaan maakunnan nykytilannetta. Maakuntakaavan tavoitteena on sovittaa yhteen toimivan vähittäiskaupan kilpailun edellytykset kestävän yhdyskuntakehityksen kanssa. Kaupan palveluiden tulee olla hyvin saatavilla kaikille väestöryhmille asuinpaikasta riippumatta. Kaupalle osoitetaan myös riittävästi vaihtoehtoisia liikepaikkoja alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä kaupan palveluverkon kehittämisen kannalta hyville paikoille. Maakuntakaava tukee ensisijaisesti keskusta-alueita vähittäiskaupan sijaintipaikkoina ja mahdollistaa tämän periaatteen toteutumisen. Maakuntakaava tunnistaa Seinäjoen ja Tuurin kaupallisen vetovoiman vahvistamisen valtakunnallisesti merkittävinä kaupan sijaintipaikkoina ja asiointikohteina. Tavoitteena on turvata riittävät ja hyvin saavutettavat kaupalliset palvelut niin maakunnan keskeisillä kasvuvyöhykkeillä kuin maakunnan reuna-alueilla. Tämä edellyttää kaupan toiminta- ja kehittämisedellytysten turvaamista seutuja kuntakeskuksissa. Mikäli keskustasijainti esimerkiksi kaupan laatu huomioon ottaen ei ole mahdollista, osoitetaan kaupalle alueita keskustatoimintojen alueen ulkopuolelta siten, että kauppa sijoittuu liikenteellisesti ja muun yhdyskuntarakenteen näkökulmasta soveltuville paikoille. Tämän vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa sellainen keskustatoimintojen alueiden verkosto, joka turvaa tasapainoisen alueellisen kehityksen maakunnassa ja tukee keskustapalvelujen hyvää saavutettavuutta. Keskustatoimintojen alueet sisältävät monipuolisesti erilaisia palveluja, asumista ja työpaikkoja. Keskustatoimintojen alueet sovitetaan maakunnan omista lähtökohdista nouseviin erityisiin tarpeisiin. Samalla otetaan huomioon väestön, palvelujen ja työpaikkojen alueellisessa sijoittumisessa tapahtuneet muutokset sekä kuntarakenteessa ja palvelujen käytössä tapahtunut kehitys. 27

29 4.2 Liikenne ja logistiikka Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat merkittävällä tavalla liikenneratkaisuja. Tavoitteiden mukaan aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Etelä-Pohjanmaa liittyy osaksi monikeskuksista aluerakennetta ensisijaisesti valtateiden ja pääratojen kautta, mistä hyötyy koko Suomen elinkeinoelämä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden lisäksi on laadittu useita liikenteeseen liittyviä valtakunnallisia selvityksiä ja strategioita. Liikennepoliittisessa selonteossa (2012) esitetään liikenteen visio 2030+, jonka päätavoitteena on luoda kilpailukykyä ja hyvinvointia. Osatavoitteita: Liikennejärjestelmän palvelutaso perustuu asiakkaiden tarpeisiin, maan eri osien vahvuuksia tukien. Elinkeinoelämällä on edellytykset globaalisti kilpailukykyiseen toimintaan ja Suomen logistisella tehokkuudella on kompensoitu maantieteellistä asemaamme Jokaisella on mahdollisuus toimivaan arkeen. Elinympäristö ja liikennepalvelut toimivat niin, että liikkuminen on turvallista, helppoa ja kestävää Liikennejärjestelmä on toimintavarma ja ennakoitava. Kokonaisvaltainen ajattelu ja taloudellinen ohjaus varmistavat, että kasvun kestävyys taataan. Liikenteen haitat minimoidaan ja resurssit käytetään tehokkaasti Käyttäjillä on saatavilla erilaisiin liikkumistarpeisiin vaihtoehtoja ja edellytykset tehdä vastuullisia valintoja. Elinympäristön viihtyisyys ja puhtaus luovat hyvinvointia. Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman visio 2040: Etelä-pohjanmaan liikennejärjestelmä tukee koko maakunnan kasvua kestävästi, tukee alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttämistä sekä varmistaa maakunnan hyvän saavutettavuuden. Liikennejärjestelmän yksityiskohtaiset palvelutasotavoitteet on määritelty aluetyypeittäin Etelä- Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Alueet ovat: Seinäjoen ydinalue, Kauhajoki-Seinäjoki- Kauhava kasvukäytävä, muut keskukset ja haja-asutusalueet ja lisäksi pitkät ylimaakunnalliset matkat ja kuljetukset. Yleisiksi kaikille aluetyypeille yhteisiksi toiminnan keskeisimmiksi reunaehdoiksi tunnistettiin Etelä- Pohjanmaalla seuraavaa: Toiminta on asiakaslähtöistä ja tehokasta. Rajalliset resurssit suunnataan vaikuttavimpiin toimenpiteisiin Ratkaisuissa hyödynnetään monipuolista keinovalikoimaa. Kehittämistyöhön otetaan mukaan tämän edellyttämät uudet osapuolet Nykyisen infrastruktuurin käyttö on tehokasta. Liikennejärjestelmä tukee yhdyskuntarakenteen eheyttämistä 28

30 Täydennysrakentamista ja uusien maankäytön alueiden suuntaamista, palveluverkkoa sekä työpaikka-alueita koskevilla ratkaisuilla vähennetään liikkumistarpeita Ratkaisut vähentävät liikenteen päästöjä ja parantavat liikenneturvallisuutta Kestäviin liikkumis- ja kuljetusmuotoihin siirtymistä tuetaan alueen erityispiirteet ja eri kulku- /kuljetusmuotojen potentiaali huomioon ottaen Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon ilmastonmuutokseen varautuminen, luonnonympäristö-, maisema- ja kulttuuriarvot sekä yrityksiin kohdistuvat vaikutukset Vaihemaakuntakaavan tarkennetut tavoitteet on johdettu valtakunnallisista ja maakunnallisista alueiden käyttöä linjaavista tavoitteista. Maakuntahallitus on xx.xx.xxxx hyväksynyt täsmennetyt tavoitteet ohjaamaan Etelä-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan liikenne ja logistiikka laadintaa. Etelä-Pohjanmaan saavutettavuutta, liikenteellistä ja logistista asemaa vahvistetaan eri liikennemuotojen yhteistyötä kehittämällä Päätieverkkoa kehitetään riittävillä nelikaistaisilla ja/tai ohituskaistaosuuksilla ja toimivilla risteysjärjestyksillä sekä muilla parannustoimenpiteillä Alemmanasteista tieverkkoa kehitetään ja perustienpidon hoidon määrärahoja pyritään korottamaan Päärataverkkoa kehitetään siten, että turvataan henkilö- ja tavaraliikenteen toimivuus ja kapasiteetti pitkällä aikavälillä riittävällä määrällä kaksoisraideosuuksia ja/tai kohtaamispaikkoja ja muilla parannustoimenpiteillä Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä pyritään edistämään olemassa olevilla rata- ja tieverkoilla Eri kuljetusmuotojen yhteistyötä pyritään edistämään Etelä-Pohjanmaan 1. maakuntakaavan logistisia aluekokonaisuuksia kehittämällä Tavara- ja henkilöliikenteen terminaaleille pyritään varaamaan riittävät alueet Asutus ja muut melulle herkät toiminnot sekä maanpuolustuksen ja sotilasilmailun tarpeet otetaan huomioon Etelä-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavalla / liikenne päivitetään Etelä-Pohjanmaan ensimmäisessä kokonaismaakuntakaavassa (2005) liikenne- ja logistiikkateemaan kuuluvia merkintöjä. Kumotaan seuraavat voimassa olevan kaavan merkinnät:.. 29

31 5 Maakuntakaavan laadintaprosessi 5.1 Osallistuminen ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.2 Valmisteluvaihe ja siitä saatu palaute Valmisteluvaiheen kuuleminen 5.3 Ehdotusvaihe 5.4 Hyväksymisvaihe 5.5 Vahvistusvaihe 30

32 6 Kaavan laadinnassa käytetyt selvitykset 6.1 Kaupan ja keskustatoimintojen selvitykset Etelä-Pohjanmaan keskusverkkoselvitys Kaupan ja keskustatoimintojen alueet liittyvät läheisesti toisiinsa. Tästä syystä maakuntakaavatasolla oli tarpeen selvittää myös keskustatoimintojen alueiden nykytila maakunnassa. Selvityksen tarvetta lisäsi valtakunnallisten tarkastelujen sopimattomuus suhteessa Etelä-Pohjanmaan erityisiin olosuhteisiin. Eteläpohjalaiset keskustatoimintojen alueet ovat muun muassa keskimääräistä väljemmin rakentuneita ja harvempaan asuttuja. Alueiden määritysten pohjana käytettiin kuitenkin valtakunnallisia kriteereitä, mutta sovellettuna maakunnan tilanteeseen. Selvityksen tuloksena saatiin maakunnan taajamien luokittelu niiden keskusmerkityksen mukaisessa järjestyksessä sekä erityisesti Seinäjoen keskustaajaman keskustatoimintojen alueen nykyistä täsmällisempi rajaus. Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkko selvitys Maakuntakaavan tavoiteasetannan ja kauppaa koskevien ratkaisujen ensimmäinen perusselvitys on valmistunut vuonna Raportissa kuvataan kaupallisten palvelujen tarjontaa ja saavutettavuutta maakunnassa sekä esitetään vaihtoehtoisia kaupan rakennemallivaihtoehtoja. Selvitys antaa myös suuntaviivoja kaupan mitoitukselle. Luvut on laskettu seuduittain, joten ne eivät suoraan sovellu käytettäväksi maakuntakaavan mitoituksen pohjana. Etelä-Pohjanmaan kaupan palveluverkon nykytila ja mitoitustarpeet 2030 Palveluverkkoselvitystä täydentämään laadittiin vuonna 2014 kaupan palveluverkon nykytilaa ja mitoitusta koskeva selvitys. Selvityksessä päivitettiin kaupan nykytila ja sijoittuminen suhteessa Suomen ympäristökeskuksen määrittämiin keskusta-alueille tai keskustojen ulkopuolisille kaupan alueille. Lisäksi selvityksessä arvioitiin kunnittain vähittäiskaupan mitoitusta käyttäen apuna ympäristöministeriön julkaisemaa tuoretta kaupan kaavoituksen opasta. Seinäjoen vähittäiskaupan selvitys Seinäjoen kaupunki on selvittänyt vuonna 2014 valmistuneessa raportissa erikseen kaupan sijoittumista ja mitoitustarvetta kasvavana maakuntakeskuksena. Raportti vastaa maakuntakaavatason selvitykselle asetettuja vaatimuksia, joten se on otettu mukaan myös maakuntakaavan valmisteluaineistoksi. Selvitys täydentää edellisiä koko maakuntaa koskevia analyysejä ja antaa tarkemman kuvan kaupan sijoittumisen mahdollisuuksista kaupunkirakenteeseen ja suhteessa Seinäjoen kasvusuuntiin. 31

33 Muita??? 6.2 Liikennejärjestelmän selvitykset Etelä-Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma Etelä-Pohjanmaan ensimmäinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna Siinä kuvataan, millainen liikennejärjestelmän palvelutaso Etelä-Pohjanmaan erityyppisillä alueilla on vuonna 2040 ja muodostetaan yhteenveto liikennejärjestelmän nykytilasta ja tulevaisuuden haasteista sekä näistä johdetuista kehittämistarpeista. Kauhajoki-Kauhava palvelutasoselvitys Maakunnan keskeisen kehityskäytävän päätieverkkoa koskeva palvelutasoselvitys valmistui vuonna Selvityksen on laatinut Etelä-Pohjanmaan ELY -keskus. Raportissa linjataan Kt 67 ja Vt 19 tärkeimmät kehittämiskohteet ja vaiheittain eteneminen. Raportti soveltuu käytettäväksi maakuntakaavan taustaaineistona. Etelä-Pohjanmaan pääteiden logistiikka- ja maankäyttöselvitys Liikenneviraston vuonna 2011 julkaisema Etelä-Pohjanmaan pääteiden logistiikka- ja maankäyttöselvityksen lähtökohtana on ollut suunnitella logistiikan, yhdyskuntarakenteen ja liikenteen näkökulmasta mahdollisimman kilpailukykyiset ja kehittämiskelpoiset toiminta-alueet. Selvitys on laadittu palvelemaan maakunnan ja kuntien maankäytön suunnittelua. Valtatien 3 uudelleenarvionti,.. Keskustaajamien ulkopuolella sijaitsevien yritysten kuljetusten, logistiikan ja niitä palvelevan tieverkon kehittämisselvitys Selvitys on valmistumassa Etelä-Pohjanmaan venesatama- ja lentoasemaselvitys Selvityksessä käydään läpi nykyisessä maakuntakaavassa merkityt venesatamat ja lentoasemat sekä arvioidaan niiden nykytilaa ja seudullista merkitystä. 32

34 7 Maakuntakaavan sisällön kuvaus 7.1 Keskustatoimintojen verkko perusteluineen Keskustatoimintojen alueiden verkon määritys tehtiin Elina Niemisen laatiman selvityksen pohjalta 16. Selvityksessä muodostettiin keskustatoimintojen kriteeristö, jonka mukaisesti Etelä- Pohjanmaan taajamia arvioitiin. Maakunnassa on yhteensä 50 taajamaa. Selvityksen antamien tulosten mukaan taajamista voidaan maakuntakaavaan merkitä suoraan keskustatoimintojen alueeksi 15 kriteerit täyttänyttä taajamaa (taulukko x). Näiden lisäksi maakuntakaavaan merkitään keskustatoimintojen alueiksi Evijärven, Kaijoen ja Soinin kuntakeskukset. Näiden taajamien osalta kriteerit eivät etenkään palvelujen monipuolisuuden osalta nousseet täyteen 100 prosenttiin. Ollessaan kuitenkin itsenäisten kuntien hallinnollisia ja toiminnallisia keskuksia, on ne syytä osoittaa maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueiksi. Keskustatoimintojen alueiden kokonaismääräksi tulee siten 18 (taulukko x). Maakunnassa tapahtuneiden lukuisten kuntaliitosten vuoksi kuntarakenteen sisällä on nykyään useita entisiä kuntakeskuksia, jotka ovat säilyttäneet keskustatoimintojen alueille tunnusomaiset piirteet. Näitä keskustaajamia oli selvityksen mukaan neljä kappaletta: Alahärmän, Peräseinäjoen, Ylihärmän ja Ylistaron kirkonkylät. Seinäjoen kaupungin voimakas väestönkasvu ja kasvun painopisteen siirtyminen nykyisen keskustan eteläpuolelle, edellyttää uuden aluekeskuksen muodostamista Eskoon alueelle 17. Eskoon aluekeskuksen kehittäminen turvaa tasapainoisen palvelujen saavutettavuuden, koska varsinkin kaupalliset palvelut ovat keskittyneet keskustaajaman pohjoisosiin. Aluekeskus tulee muodostumaan myös seudullisesti merkittäväksi, koska se sijaitsee tulevan itäväylän välittömässä läheisyydessä. Eskoon alue on näillä perusteilla syytä merkitä kaavaan keskustatoimintojen alakeskus -merkinnällä. Keskustatoimintojen alakeskuksia tulee maakuntakaavaan siten yhteensä viisi kappaletta. Taulukko x. Maakuntakaavan keskustatoimintojen alueet. 16 Etelä-Pohjanmaan keskusverkkoselvitys Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

35 tunnus Taajama Kunta Väestö Kaavamerkintä Seinäjoen kt. Seinäjoki C Lapuan kt. Lapua C Kauhajoen kt. Kauhajoki C Ähtärin kt. Ähtäri C Kurikan kt. Kurikka C Kauhavan kt. Kauhava C Alavuden kt. Alavus C Jalasjärven kk. Jalasjärvi C Ilmajoen kk. Ilmajoki C Alajärven kt. Alajärvi C Kuortaneen kk. Kuortane C Ylihärmän kk. Kauhava Ca Teuvan kk. Teuva C Vimpelin kk. Vimpeli C Alahärmän kk. Kauhava Ca Ylistaron kk. Seinäjoki Ca Lappajärven kk. Lappajärvi C Peräseinäjoen kk. Seinäjoki Ca Isojoen kk. Isojoki 875 C Soinin kk. Soini C Karijoen kk. Karijoki 556 C Evijärven kk. Evijärvi 970 C Edellä mainituilla perusteilla maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueita tulee yhteensä 23 kappaletta. Tämä on alle puolet kaikista alueen taajamista. Vuoden 2005 maakuntakaavaan verrattuna uusi kaavaratkaisu vähentää keskustatoimintojen alueiden määrää viidellä. Vähennys vastaa maakunnassa tapahtunutta väestön ja toimintojen keskittymistä, mutta ratkaisu tukee edelleen tavoitetta säilyttää koko maakunta elinvoimaisena. Seinäjoen-Nurmon keskustaajama on levittäytynyt varsin laajalle alueelle. Tästä syystä on maakuntakaavankin mittakaavassa tarpeen määritellä tarkemmin se osa taajamasta, joka varsinaisesti vastaa keskustatoimintojen aluetta. Myös tässä työssä keskusverkkoselvitykseen muodostettiin kriteerit, jotka ottivat huomioon paikalliset olosuhteet. Tulokseksi saatiin yhtenäinen keskustatoimintojen alue, jonka pinta-ala on 10,57 neliökilometriä (kuva x). Keskustatoimintojen alueella asuu asukasta väestön tiheyden ollessa yli asukasta/km 2. Työpaikkoja alueelle sijoittuu lähes yhtä paljon kuin väestöä, yhteensä Verrattuna vuoden 2005 maakuntakaavan keskustatoimintojen alueeseen, joka on pinta-alaltaan 19,93 km 2, on uusilla kriteereillä laskettu alue 9,36 km 2 pienempi. Maakuntakaavassa on alueesta perusteltua rajata edelleen pois Törnävän (P1), Kasperin (P2) ja Nurmon (P3) paikalliskeskukset, joilla ei ole seudullista merkitystä. Tällä pääs- 34

36 tään muun muassa kaupan sijainnin ohjauksen osalta huomattavasti nykyistä keskustahakuisempaan ratkaisuun. P3 P2 P1 Kuva x. YKR -aineistolla määritelty Seinäjoen keskustatoimintojen alue. 7.2 Kaupan palveluverkko perusteluineen Kaupan palveluverkon tavoiteasettelua laadittaessa keskeisiä kysymyksiä ovat olleet seudullisesti merkittävän kaupan osuus kokonaiskaupan alasta sekä mikä osuus kaupasta on keskustahakuista ja toisaalta paljonko kauppaa ohjataan keskusta-alueiden ulkopuolelle. Peruslähtökohta kaupan palveluverkolle on, että keskustan ulkopuolelle voidaan osoittaa kaupan toimintoja, jotka eivät kilpaile keskusta-alueen kanssa ja toisaalta paljon tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa. Kaupan palveluverkon kaavaratkaisu edellyttää vähittäiskaupan kokonaismitoituksen arvioimista. Kokonaismitoitus arvioidaan kaupan toimialoittain. Keskusta-alueille ja keskustan ulkopuolisille 35

37 kaupan alueille osoitetaan enimmäismitoitukset. Keskusta-alueilla enimmäismitoitukseen lasketaan vain yli 2000 kerrosneliömetrin kokoiset myymälät kun taas keskustan ulkopuolisilla kaupan alueilla mukaan lasketaan myös alle 2000 kerrosneliömetrin myymälät. Kokonaismitoitusta laskettaessa kokonaismyynnin lähtötietoina on huomioitu väestömäärät, päivittäistavarakaupan ostovoima sekä ostovoiman siirtymä. Tavoitevuoden mitoitusta varten on laskennassa otettu huomioon väestönkasvu Tilastokeskuksen ennusteiden mukaisesti, ostovoiman kasvu sekä ostovoiman siirtymä. Näillä tiedoilla on saatu tavoitevuoden kokonaismyynti, josta voidaan johtaa myyntitehokkuudella ja ylimitoituskertoimella tavoitevuoden myyntiala, joka puolestaan voidaan muuntaa kerrosalaksi. Kaupan laskennalliseksi kokonaismitoitukseksi saadaan noin kerrosalaneliömetriä tavoitevuodelle Kokonaismitoituksessa huomioidaan toimialoittain päivittäistavarakauppa, erikoistavarakauppa, paljon tilaa vaativa kauppa ja autokauppa. Seinäjoen keskusta-alueelle sekä Tuuriin ei ole kaavaratkaisussa osoitettu enimmäismitoitusta. Kaavaratkaisun kokonaismitoitusluvut muodostuvat seuraavasti: seudullisesti merkittävät suuryksiköt keskusta-alueilla kerrosalaneliömetriä, luku ei sisällä Seinäjoen keskusta-aluetta. Keskustojen ulkopuoliset kaupan alueet kerrosalaneliömetriä, luku ei sisällä Tuurin kaupallista aluetta. Seudullisesti merkittävää kaupan lisärakentamista muodostuu siis yhteensä noin k-m 2. Kokonaismitoitukseen peilaten muulle kaupan rakentamiselle osoitetaan siis noin k-m Liikenne ja logistiikka perusteluineen Vaihemaakuntakaavassa käsitellään maakunnan liikenteen ja logistiikan kehittämistä eri aikajänteillä. Vaihemaakuntakaavassa on toisaalta pitkän tähtäimen kehittämistarvetta osoittavat merkinnät, joiden osalta suunnittelu on vasta käynnistymässä ja toisaalta lyhyemmän aikavälin suunnittelumerkinnät, joiden suunnitelmavalmius on hyvä ja toteutuminen mahdollista lähitulevaisuudessa. Vaihemaakuntakaavassa käsitellään pitkän aikavälin strategisia kysymyksiä liittyen valtakunnallisen tie- ja raideliikenteen ja eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiseen. Vaihemaakuntakaavan ratkaisuilla on vaikutuksia koko valtakunnan liikennejärjestelmään ja logistiikkaan sekä niiden toimivuuteen. Merkintöjen tarkoituksena on, että jatkosuunnittelussa varattaisiin mm. riittäviä maastokäytäviä tulevaisuutta silmällä pitäen mahdollisesti vuosikymmenien päästä konkretisoituville hankkeille. Seinäjoen seutu on viiden ratasuunnan risteys, ja alueelta on suorat ratayhteydet useimpiin Pohjanlahden ja Etelä-Suomen satamiin. Pääratayhteys Helsinki Seinäjoki Oulu on osa kansainvälistä Botnia -käytävää (Suomi-käytävää). Logistista asemaa hyödynnetään pitkän tähtäimen varauksien suunnittelussa osoittamal- 36

38 la parantamismerkintä / kaksoisraiteen varaus välille Seinäjoki Tampere ja muut eritasoiset parantamismerkinnät muille pääradoille sekä uusia varauksia logistisille toiminnoille myös maantie- ja lentoliikenteen tarpeisiin. Kuva xx. Merkittävät kansainväliset liikennekäytävät (BGLC). Parempi kuva, missä myös poikittaisyhteydet! Etelä-Pohjanmaan maakunnan läpi kulkee keskeisiä pääteitä (Liikennevirasto 2010) ja uudemman määrittelyn mukaisia valtaväyläverkon ja keskeisen tieverkon teitä (Liikennevirasto 2015). Maakunnan sisäisen kehityskäytävän tieyhteydet valtatie 19 ja kantatie 67 ovat suurten liikennemääriensä vuoksi verrattavissa keskeisen verkon statukseen, koska näillä maanteillä on merkittävästi pitkän matkan raskasta liikennettä. 37