Saariston osayleiskaava

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Saariston osayleiskaava"

Raimo Halttunen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Saariston osayleiskaava Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Marja Axelsson

3 Saariston osayleiskaavan osat; läntinen, eteläinen ja itäinen Kaava laaditaan oikeusvaikutteiseksi siten, että sitä - lukuun ottamatta Westendin edustan saaria Varsasaari ja Tvihjälp - voidaan käyttää rakennuslupien myöntämisen perusteena. 3

4 Mitä halutaan? Rantaelämää ja virkistystä espoolaisille - Retkeilyalueet, polkuverkostot ym. - Telttailualueet - Vuokrattavat mökit - Yleiseen käyttöön tulevia saunoja - Veneväylät, laivaväylät, satamat - Saaristoveneen pysähtymispaikat Matkailu- ym. palveluita - Ravintolat, kahvilat - Saunamaailma - Vuokrattavat majoitustilat ja mökit - Vierasvenesatamat - Saaristomuseo - Kytö: luontoretkikohde, osa rannikkopuolustushistoriaa - Merikylpylä Loma-asutuksen järjestäminen - Lomarakennusten rakentaminen mahdolliseksi - Maisemaan soveltuva rakentaminen 4 - Arvokkaat luontoalueet säilytetään

5 Kaupunginhallituksen asettamat tavoitteet

6 Viranomaisneuvottelu Uudenmaan liitto - Tärkeät lintualueet - Selvitystarve OASiin - Kulttuuriympäristöinventointi OASiin Liikennevirasto - Vesiväylien päivitys Kaupunginmuseo/Museovirasto - VAT-alueiden rajaukset muuttuneet - Vedenalaiset muinaisjäännökset - Kulttuuriympäristöinventointi OASiin HSY vesi - OASia täydennettävä vesihuollon osalta Espoon ympäristökeskus - Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet huomioitava suunnittelussa Tekninen keskus - Kommentoi kaava-aineistoa Uudenmaan ELY - OAS:in tarkennukset; tulvavaara, veden saanti, jätevesihaittojen ehkäisy, luonnon monimuotoisuus, luontoarvoltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen, laajat virkistysalueet, viheralueiden jatkuvuus, maanpuolustus - Vaikutusten arviointi kirjattava tarkemmin, mihin vaikutuksiin kiinnitetään erityistä huomiota, miten kaavan vaikutuksia arvioidaan kaavaprosessin aikana, vaikutukset merialueen tilaan ja 6 luonnonsuojelualueisiin - selvityksiä lisää, osalliset tarkemmin, emätilatarkastelun poikkileikkausajankohta 1959, tuulivoimaan kanta

7 Olemassa olevat selvitykset o Yhteydet ja veneväylät Espoon saaristossa, Yleiskaavayksikkö 2012 o Merellisen rakentamisen mahdollisuuksia, Yleiskaavayksikkö 2011 o Rakkaudella saaristoon, asukaskyselyn yhteenveto, Yleiskaavayksikkö 2011 o Saariston osayleiskaavan maisemaselvitys, Yleiskaavayksikkö 2011 o Saariston osayleiskaava, luontoselvitys, Luontotieto Keiron Oy 2011 o Emätilatarkastelu saariston osayleiskaavatyötä varten, Yleiskaavayksikkö 2009 o Tulvaongelma Espoossa, Espoon tulvatyöryhmä 2005 o Espoon eteläosien yleiskaavatyössä tarvittavat kulttuurihistorialliset inventoinnit. Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy Saaristo ei ole mukana. o Venesatamien yleissuunnitelma osa 2, Saaristo-Espoon venesatamat 2004 o Espoon merialueen rauhoittamattomat linnustokohteet, Matti Luostarinen 2003 o Espoon Kytön saaren luontoselvitys, Espoon ympäristölautakunnan julkaisu 2001 o Saaristo-Espoo, Nimistöä, luontoa, historiaa ja tulevaisuutta, toim. Sirkka Paikkala, Espoon kaupunki o Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Erkki Härö, Espoon kaupunginmuseo, 1984 o Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma o Suvisaaristo rehevöityneen sisäsaariston ekologinen tila

8 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti , että 1. osayleiskaavan kaavamerkintöjä korjataan virkamiestyönä ennen kaavan asettamista nähtäville siten, että saariston itäosassa käytetty kaavamerkintä A/P muutetaan muotoon RA/PY ja tähän tehdään asianmukainen kaavamerkinnän selostus. Päätöksenä, joka saatetaan osana nähtäville asettamista kaikkien arvioitavaksi, kirjataan lautakunnan koko päätös. Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa, että nyt on tehty erittäin laaja ja perusteellinen valmistelutyö, jonka tavoitteista osaa on kuvattu pelkistetyillä teksteillä ja kartoilla (dokumentti: osa-alueiden virkistysvisio ). Valmistelun tulokset on syytä saattaa avoimesti kaikkien asianosaisten sekä yleisesti kansalaisten arvioitavaksi. Saatavan palautteen perusteella niin virkamiesvalmistelu kuin lautakuntakin tulee tekemään nyt nähtävillä olevaan aineistoon muutoksia. 2. hyväksyy MRA 30 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Saariston osayleiskaavan luonnoksen, piirustusnumero 6928, 3. pyytää osayleiskaavasta tarvittavat lausunnot, 4. järjestää osayleiskaavaluonnoksesta kaksi asukastilaisuutta (länsi- ja eteläosat yhdessä, itäosa erikseen) ja valitsee niiden puheenjohtajiksi Harriet Klar- Nykvistin (länsi- ja eteläosa) ja Kimmo Oilan (itäosa). 5. Kaupunkisuunnittelulautakunta ilmaisee seuraavat näkemyksensä, jonka mukaisesti osayleiskaavan valmistelijoiden tulee jo nähtävillä olon aikana jatkaa asian valmistelua siten, että seuraavien linjausten mukaiset ehdotukset ovat lautakunnan päätettävissä asian seuraavassa lautakuntavaiheessa: a) Espoon ranta- ja saaristoalueiden tarjoamia mahdollisuuksia monipuoliseen vapaa-ajantoimintaan tulee kehittää ja lisätä. Tutkitaan mitä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja on lisätä ranta-alueiden ja rantaa lähellä olevien saarten matkailu-, palvelu-, ja virkistyskäyttömahdollisuuksia ja miten nämä vaihtoehdot voidaan määritellä saariston osayleiskaavaan. b) Espoon saariston itäosan saarten ensisijainen käyttötarkoitus on ympärivuotisen asumisen sijasta matkailu ja virkistyskäyttö sekä loma-asuminen siten, että saariin on mahdollistettava nykytilannetta täydentävää ja olemassa olevia rakennuksia uudistavaa loma-asutusta sekä lisättävä myös yleistä kaikille avointa virkistyskäyttöä ja merellisiä palveluita. Ottaen huomioon mahdollisten siltaratkaisujen suuret kustannukset lautakunta kirjaa jatkovalmistelua ohjaavaksi linjaukseksi, että kevyt siltaratkaisu on syytä säilyttää mahdollisuutena vain Tvijälpiin sellaisena kuin se on nykyisin voimassa olevassa Etelä- Espoon yleiskaavassa. c) Kytön satama-alueen kokoa on syytä laajentaa hieman ja mahdollistaa em. sataman olemassa olevien rakennusten säilyminen, kunnostus tai korvaaminen uusilla rakennuksilla. d) Pentalan saaren eteläkärkeen mahdollistetaan LS-alueelle kulkuyhteys saaren keskiosista. Pentalan pohjoisosan museoalueeseen ja pursiseuraan rajautuvaa LS-aluetta rajataan koilliskärjestä siten, ettei se risteä veneväylän kanssa. 6. Lisäksi nähtävillä olon aikana selvitetään: a) onko tarkoituksenmukaista määritellä joitakin vesialueita, joilla moottoriveneliikenne on kielletty sekä b) mitkä ovat kevyen liikenteen reitin toteuttamismahdollisuudet Pentalaan.

11 Kalastajatorpat luku Poikkeusluvilla 1970-luvun jälkeen rakennetut mökit Huvilakulttuurin aika luku Mökkiasutuksen aika liku

12 ESPOON SAARISTON MAISEMAN SYNTY JA KULTTUURIHISTORIALLISET AIKAKAUDET Tuomo Näränen,

18 Arvokkaat luontokohteet, länsisaaristo

19 Arvokkaat luontokohteet, itäsaaristo

20 Arvokkaat luontokohteet, eteläsaaristo

21 Rakennusoikeuden perusteena käytetyn rantaviivan määrittäminen - Rantarakentamisen määrää eri emätilojen välillä arvioidaan niiden rantaviivojen suhteessa. Tässä emätilalla tarkoitetaan kiinteistörakennetta ennen Muunnettu rantaviiva: Luonnollisen rantaviivan pituutta suhteessa rakennusoikeuteen vähennetään seuraavien tekijöiden perusteella: * niemien, lahtien, salmien tai jokien kapeus * saarten pienuus * merkittävimmät rakentamiseen täysin soveltumattomat rannat - Hyväksytty oikeuskäytännössä. - Rakentamisen määrää kilometrille kutsutaan mitoitukseksi. - Mitoitussuositus on enintään 6 rakennusta luonnonarvoiltaan herkillä alueilla vähemmän

23 Loma-asuntoalueiden rakennusoikeudet Rakennuspaikka Kokonaisrakennusoikeus Päärakennus Vierasmaja, talousrakennus Sauna RA-1 yli 5000 m2 250 k-m2 160 k-m2 40 k-m2 25 k-m2 alle 5000 m2 150 k-m2 90 k-m2 25 k-m2 25 k-m2 RA-2 Kytö RA-3 Vehkasaari RA-4 yli 5000 k-m2 135 k-m2 90 k-m2 20 k-m2 talousrakennus n. 800 m2 - e = 0,05 kaikilla rakennuspaikoilla 25 k-m2 yli 4000 m2 +3 mpy. 250 k-m2 160 k-m2 40 k-m2 25 k-m2 yli 2000 m2 +3 mpy 150 k-m2 90 k-m2 25 k-m2 25 k-m2 yli 1000 m2 +3 mpy 65 k-m2 25 k-m2 alle 1000 m2 +3 mpy 40 k-m2 25 k-m2 kokonaan alle +3 mpy 25 k-m2 Uuden rakennuspaikan muodostamisen edellytyksenä on, että loma-asuntoalueeksi osoitetun alueen vähimmäispinta-ala on 5000 m2 ja omarantaisen rakennuspaikan rantaviivan pituus n. 40 metriä. 23

24 RM loma- ja majoitusrakennusten alueet loma-asunto max 80 k-m2 Korkeasaaressa 40 k-m2 yhteinen sauna max 25 k-m

31 Svartholmen Lilla Pentala Pentala

36 Miessaari

38 Pukkisaari

39 Pyöräsaari

41 Stora Ådholmen

42 Niittysaaret

43 VEHKASAARI

44 Varsasaari

45 Tvijälp

46 Småholm

25.1.2016 saakka, mielipiteet toimitettava siihen

47 TAVOITTEET JA OAS LUONNOS EHDOTUS HYVÄKSY- MINEN VOIMAAN- TULO 2016 syksy 2017 Luonnos nähtävillä saakka, mielipiteet toimitettava siihen mennessä Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi

48 KIITOS

49 Espoon eteläosien yleiskaava 1: Kaava on oikeusvaikutteinen lukuun ottamatta viivoitettua aluetta 49

50 Vesiliikennerajoitukset

Samankaltaiset tiedostot

Saariston osayleiskaava

Saariston osayleiskaava Tiedotus- ja keskustelutilaisuus 14.1.2016 Marja Axelsson 21.1.2016 1 21.1.2016 2 21.1.2016 3 Mitä halutaan? Rantaelämää ja virkistystä espoolaisille - Retkeilyalueet, polkuverkostot