Espoon kaupunki Pöytäkirja 23. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 620/ Ympäristökeskuksen lausunto Saariston osayleiskaavan luonnoksesta, alue Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Ympäristölautakunta päättää antaa saariston osayleiskaavaluonnoksesta seuraavan lausunnon. Luonto- virkistys- ja maisema-arvot Saariston osayleiskaavassa on huomioitu luonto-, virkistys- ja maisemaarvot kokonaisuudessaan melko hyvin, ja tarkasteluvaihtoehdoissa on päädytty rakentamismääriltään kevyempään ja säilyttävämpään ratkaisuun. Ympäristölautakunta pitää hyvinä ratkaisuina etenkin saarten keskiosien (MY) ja ranta-alueiden (plt) luonnonmukaisena säilytettäviä alueita, sekä luonnon arvokohteiden asianmukaista huomioimista SL-, S- ja luo-merkinnöin. Myös uusiutuvia energialähteitä suosivat määräykset ovat kiitettäviä. Kaavassa tulee ottaa huomioon, että saaristo on niin luontonsa kuin maisemansakin puolesta erityisen herkkää aluetta mantereeseen verrattuna. Lisäksi on pidettävä mielessä rannikkovesiemme tilan parantamisen tarve ja kaupungin tekemät Itämeren suojelua koskevat sitoumukset. Nykyisellään rakennettu kerrosala alueella on noin k-m2. Osayleiskaavan osoittama kokonaisrakennusoikeus on k-m2, johon tulee lisänä oikeusvaikutuksettoman alueen rakentamismäärä. Rakentamista osoitetaan saaristoon siten merkittävästi lisää. Saariston osayleiskaavan maisemaselvityksessä 2011 todetaan, että saaristomaisema on kokonaisuudessaan varsin herkkä muutoksille. Rannat ovat maisemaltaan haavoittuvimpia, ja herkkiä alueita ovat myös saarten avoimet kallioselänteet. Saarityypeistä herkimpiä ovat puuttomat kallioluodot. Alueelle teetetyssä Saariston osayleiskaavan luontoselvityksessä 2011 todetaan, että lisärakentaminen uhkaa sekä häiriöherkkien lajien että luonnontilaisten elinympäristöjen säilymistä. Rakennuskantaa voisi selvityksen mukaan tiivistää jo rakennetuilla alueilla, mutta yhtenäisten rakentamattomien alueiden säilyttämistä luonnontilaisina suositellaan. Perusteluna on luonnontilaisen kaltaisten elinympäristöjen riittävyys nykyiselle lajistolle ja veneilyn haittavaikutusten lieventäminen. Saariston

2 Ympäristölautakunta Sivu 2 / 2 melko luonnontilaiset metsät ovat tavanomaista lahopuurikkaampia, joka luo edellytykset arvokkaalle lajistolle. Lomarakentaminen luo myös epäsuorasti paineita käyttää metsien lahopuu polttopuiksi. Edellä mainittu huomioiden ympäristölautakunta katsoo, että Saariston osayleiskaavan rakentamismäärää tulisi vielä tarkistaa, ja vähentää sitä tietyillä alueilla. Vähentämisesitykset ovat kirjattuna tarkemmin alla aluekohtaisissa kommenteissa. Saariston luontoselvitys ei kata kaikkia saaria, joille on osoitettu lisärakentamista. Luontoselvitystä tulee täydentää vähintään niiden saarten osalta, joihin osoitetaan uutta lomarakentamista, mutta joita luontoselvitys 2011 ei sisältänyt. Tällaisia saaria ovat mm. Vehkasaari, Stora Ådholmen, Haraholmen, Storaisarn ja Lilla Herrö. Selvityksen tulee kattaa koko kaava-alue, myös virkistyssaaret, sillä näihin mahdollistetaan virkistyskäyttöön liittyvää rakentamista. Merialueen tila ja vesiensuojelu Espoon edustan merialueen ekologinen tila on pääosin välttävä. Merenhoidon tavoite Suomessa on saavuttaa Itämeren hyvä tila vuoteen 2020 mennessä. Espoon merialueen sisälahdet ovat mm. tärkeitä kutu- ja poikasalueita useille kalalajeille. Hajakuormitus maataloudesta ja hajaasutuksesta sekä mm. rantojen ruoppaukset aiheuttavat muutoksia meriluontoon ja vedenalaisiin luontotyyppeihin. Saariston osayleiskaava-alueen jäte- ja jätevesihuollon järjestelyt ovat nykyisin varsin sekalaisia ja osin puutteellisia. Osayleiskaavaluonnoksessa on oikein määrätty, että vesi-wc:t on liitettävä vesihuoltoverkostoon. Kuitenkin myös kuivakäymälöiden jätehuolto sekä harmaiden vesien kiinteistökohtainen käsittely voivat aiheuttaa pienialaisilla, kallioisilla saarilla ongelmia ja mahdollisen kuormitustekijän. Kaavassa on sitovasti varmistettava, että esim. Pentalan vesihuoltoverkoston kapasiteetti riittää suunnitellulle loma-asutuksen lisämäärälle. Veneilyn lisääntyessä myös veneiden jätehuollon järjestyminen satamissa muodostuu yhä tärkeämmäksi. Lintuluodot Niittysaarten eteläpuoliset luodot on Espoon eteläosien yleiskaavassa merkitty suojelualueeksi (SL). Ympäristölautakunta ei näe syytä muuttaa merkintää virkistysalueeksi, kuten osayleiskaavaluonnoksessa on esitetty. Pienillä luodoilla ei ole olennaista merkitystä virkistyskäytölle, mutta saaristolinnustolle niillä on paikallista merkitystä pesimäluotoina. Siten niillä tulisi säilyttää S suojelumerkintä, joka ei sinällään estä saarten virkistyskäytöä, mutta turvaa paremmin saarten luontoarvot. Tratten- Långholmen Julholmsklackarna on Espoon arvokkaat luontokohteet julkaisussa paikallisesti tärkeä luontokohde, jolla on kasvistollista suojeluarvoa. Alueiden luontoarvot tulee selvittää tarkemmin ja harkita arvot turvaavaa kaavamerkintää (S). Sankgrundet on Ison Vasikkasaaren koillispuolella oleva luoto, jonka pesimälinnusto on todettu hyvin runsaaksi ja monipuoliseksi, siellä on mm. naurulokkiyhdyskunta. Virkistykselle pienen luodon merkitys on vähäinen, joten ympäristölautakunta esittää sen

3 Ympäristölautakunta Sivu 3 / 3 merkitsemistä suojelumerkinnällä (S). Samoin syin suojelumerkinnällä on syytä huomioida Lindholminluodot Småholmin kollispuolella, Torra Lovön länsipuolisten luotojen lapintiirayhdyskunta sekä Norra ja Södra Kytökäringen, jotka ovat Stenskärin ohella Espoon ainoita riskilän pesimäpaikkoja. Myös haahkojen parimäärät kuuluvat näillä saarilla Espoon suurimpiin. Itäsaaristo: Korkeasaari kuuluu voimassa olevan maakuntakaavan maakunnallisesti merkittäviin virkistysalueisiin, ja on myös Espoon eteläosien yleiskaavan mukaan virkistyssaari (V). Saariston osayleiskaavan luontoselvityksessä saari on arvioitu paikallisesti erittäin arvokkaaksi, mm. vanhan metsän, lajirikkaan rantaniityn ja harvinaisten lepakkohavaintojen perusteella. Osayleiskaavaluonnoksessa kaupungin omistama saari on merkitty RMalueeksi, ja sinne on osoitettu 20 loma- ja majoitusrakennusta. Ympäristölautakunta katsoo, että luontoarvoja omaavan, käytännössä rakentamattoman (vain yksi vanha rakennus) saaren avaaminen matkailurakentamiselle johtaa saaren luontoarvojen merkittävään heikentymiseen. Saari tulee täten merkitä ylempiasteisia kaavoja noudattaen yleiseen virkistyskäyttöön (V.) Pukkisaareen ja etenkään Pyöräsaareen ei ole suositeltu lisärakentamista kaavan luontoselvityksessä monipuolisten luontoarvojen vuoksi. Pyöräsaari on arvioitu paikallisesti erittäin arvokkaaksi mm. luonnontilaisen metsän, monipuolisen linnuston ja rantaniittyjen vuoksi. Pyöräsaaren rakennuspaikkoja on osayleiskaavaluonnoksessa esitetty yli kaksinkertaistettavaksi (6 olevaa + 7 uutta). Ympäristölautakunta esittää, että rakentamispaikkoja vähennetään, ja MY-aluetta laajennetaan molemmissa saarissa. Tvijälp, Varsasaari, Småholm Tvijälpin, Varsasaaren ja Småholmin osalta osayleiskaava on esitetty oikeusvaikutuksettomana, jolloin rakentamisen toteuttaminen vaatii asemakaavan. Ympäristölautakunta on tyytyväinen siihen, että saariin suunniteltu raskaampi rakentaminen on hylätty ja kaavaselostuksen mukaan Tvijälpiin osoitetaan yleiskaavan mukaisesti kevyen liikenteen yhteys. Kaavamerkintä on kuitenkin kirjattu ajoyhteystarve -nimellä. Ympäristölautakunta katsoo, että kaavamerkinnästä tulee selkeästi käydä ilmi, että kyse on kevyen liikenteen yhteydestä, kuten yleiskaavassa on osoitettu. Tvijälp ja Småholm ovat tällä hetkellä yksittäisiä rakennuksia lukuun ottamatta rakentamattomia luontoalueita, joilta on kaavan luontoselvityksessä löydetty paikallisesti merkittäviä luontoarvoja. Saaret ovat voimassa olevassa maakuntakaavassa ja yleiskaavassa virkistysalueita, mutta niihin rakentamista perustellaan 4. vaihemaakuntakaavan mahdollisilla muutoksilla (maakunnallisesti merkittävä virkistysalue-merkintä poistuisi näiltä kolmelta saarelta). Ympäristölautakunta katsoo, että Tvijälpin mahdollisessa rakentamisessa

4 Ympäristölautakunta Sivu 4 / 4 tulisi keskittyä yleisen virkistyskäytön tarpeisiin ja ohjaukseen. Tvijälp olisi Espoossa ainoa virkistyssaari, johon pääsee mantereelta virkistäytymään siltaa pitkin, siksi saarta ei tulisi varata liikaa yksityisille loma-asujille. Varsasaari sitä vastoin on luonnoltaan jo varsin kulunut ja täynnä lomaasutusta. Småholmin arvokkaat luontokohteet on merkitty asianmukaisesti luo-merkinnöillä kaavaan, mutta niiden säilyminen satama-alueen rakentamisen yhteydessä voi olla kyseenalaista. Kaavan jatkosuunnittelun yhteydessä on syytä vielä harkita onko koko saaren merkitseminen venesatamamerkinnällä LS-1 perusteltua. Saarilta ei ole tehty linnustoselvitystä, ja luontoselvityksiä tuleekin jatkossa täydentää. Myös pikkusaari, jonka kautta silta kulkisi Tvijälpistä Varsasaareen, tulee tutkia huolellisesti mm. sen linnustoarvon selvittämiseksi. Meriuposkuoriaiselle mahdollisesti soveltuvat alueet tulee myös selvittää. Länsisaaristo Pentalan, Svartholmenin ja Lilla Pentalan saarille osoitetaan suhteessa melko paljon uutta rakentamista. Lilla Pentalan ja Svartholmenin lomaasuntomäärä kaksinkertaistuisi. Pentalaan loma-asuntoja tulisi lisää 21 (nyt 45), sekä 30 lomamajoitusrakennusta (RM). Pentalassa tämä tarkoittaa kulutuspaineen selvää kasvua luonnonsuojelualueella mm. sen kulutusherkillä jäkäläkallioilla ja luontotyyppinä suojellulla hiekkarannalla. Myös kevyesti järjestetylle vesihuoltoverkostolle aiheutuu huomattava lisäpaine. Stora Herrössä loma- ja majoitusrakennusten alue (RM) on osoitettu yleiskaavan virkistysalueelle. Ympäristölautakunta katsoo, että rakentamispaikkojen määrän vähentämistä länsisaaristossa tulee vielä selvittää. Rakennuspaikkoja ei ole myöskään perusteltua osoittaa aivan luonnonsuojelualueiden rajalle. Puuston poisto rakentamispaikoilla aiheuttaa tuuliolojen muutosta suojelualueella, ja sitä kautta tarvetta poistaa kaatumisuhkaa muodostavaa puustoa suojelualueen puolelta. Virkistysreittien osoittamisessa ja toteutustavassa on huomioitava saariston luonnon erityispiirteet ja luonnonsuojelualueella rauhoituspäätöksen edellytykset. Eteläsaaristo Kytö on Espoon ulkosaariston saari, jolla on erityisen arvokkaita luonto- ja linnustoarvoja. Kytön erityisarvot on huomioitu kiitettävästi osayleiskaavaluonnoksessa kaavamerkinnöin ja -määräyksin. Saaren keskiosiin on kuitenkin osoitettu neljä uutta lomarakennuspaikkaa. Vähäinenkin lisäys voi heikentää herkän ulkosaaren linnustoarvoja merkittävästi häirinnän lisääntyessä, kun loma-asukkaat mahdollisine lemmikkieläimineen liikkuvat saaressa. Esim. Espoossa harvinainen pilkkasiipi on herkkä pesimäaikaiselle häiriölle. Kulutus voi vaikuttaa myös suojeltujen rantaniittyjen kasvillisuuteen. Ympäristölautakunta arvioi, että Kytön saari ei luontoarvojensa puolesta sovellu lisärakentamiseen.

5 Ympäristölautakunta Sivu 5 / 5 Käsittely Eeva Haeggström ehdotti, että asia jätetään pöydälle tarkempaa tutustumista varten. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi Haeggströmin pöydällepanoehdotuksen rauenneen kannattamattomana. Päätös Selostus Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kaupunkisuunnittelukeskus on pyytänyt ympäristökeskuksen lausuntoa Saariston osayleiskaavan luonnoksesta mennessä (lisäaikaa pyydetty). Kaavaluonnoksen aineistoihin voi tutustua kaupungin Internetsivuilla osoitteessa > Asuminen ja ympäristö >Kaavoitus >Yleiskaava > Vireillä olevat osayleiskaavat > Saariston osayleiskaava. Saariston osayleiskaava-alueen kartta Saariston osayleiskaava-alue käsittää ne osat saaristosta, jolla ei ole voimassa olevia asema- tai osayleiskaavoja, eli yli puolet Espoon saarista. Osayleiskaavan tarkoituksena on mahdollistaa loma-asutuksen tiivistyminen sekä merellisten virkistysmahdollisuuksien mahdollistaminen luonnon monimuotoisuus turvaten ja rakennettu ympäristö huomioiden.

6 Ympäristölautakunta Sivu 6 / 6 Uutta loma-asumista osoitetaan saarille, joilla on ennestään rakennuksia. Rakentamattomat saaret ovat virkistysaluetta tai suojelualuetta. Osayleiskaavaluonnoksessa on osoitettu 94 uutta loma-asuntoa. Kun luvuissa huomioidaan tulvavaara-alueelta siirtyvät rakennusoikeudet, on uusia rakennuspaikkoja yhteensä 120 kappaletta. Loma- ja majoitusrakennusten alueille on osoitettu lisäksi yhteensä 54 vuokrattavan lomarakennuksen rakennusoikeutta. Osayleiskaavaa voidaan käyttää loma-asuntojen rakennuslupien myöntämisen perusteena muualla paitsi Westendin edustan saarten (Småholm, Tvijälp, Varsasaari) kohdalla, jossa edellytetään erillistä asemakaavatasoista suunnittelua. Osayleiskaavaluonnoksen kokonaisrakennusoikeus on noin k-m² oikeusvaikutteisella osalla. Alueen kuvaus Suunnittelualue käsittää kolme erillistä aluetta: itäsaaristo, länsisaaristo ja eteläsaaristo. Yhteenlaskettu pinta-ala on noin hehtaaria. Maapintaalaa on noin 500 hehtaaria ja loput vesialuetta. Rakennuksia alueella on nyt noin ja noin 400 näistä on loma-asuntoja. Rakennettu kerrosala alueella on nykyisellään noin k-m2. Rantaviivaa on yhteensä noin 75 kilometriä. Yksityisiä maanomistajia saaristossa on noin 400. Espoon kaupunki omistaa laajoja maa-alueita Pentalassa, Stora Herrössä, Isossa Vasikkasaaressa ja Tvijälpissä sekä Käärmesaaressa, Korkeasaaressa ja Torra Lövössä, joista pääosa on Espoon kaupungin yleisiä virkistysalueita. Helsingin kaupunki omistaa Varsasaaren. Miessaari ja Pikku Miessaari ovat puolustusvoimien hallinnassa. Suunnittelutilanne Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Saariston osayleiskaavassa korostuvat luonto- ja virkistysarvot sekä kulttuurillisesti arvokkaiden kylä- ja huvilakokonaisuuksien huomioiminen. Täten kaavan kannalta keskeisiä ovat kulttuuri- ja luonnonperintöön, virkistyskäyttöön ja luonnonvaroihin sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityisiin aluekokonaisuuksiin liittyvät tavoitteet. Uudenmaan maakuntakaavassa Saariston osayleiskaava-alue kuuluu kokonaisuudessaan pääkaupunkiseudun rannikko- ja saaristovyöhykkeeseen. Erillisellä virkistysaluemerkinnällä on osoitettu ne saaret, joilla on erittäin tärkeä merkitys virkistysalueina. Maakunnallisesti merkittävät virkistyssaaret ovat Iso Vasikkasaari, Varsasaari, Tvijälp, Käärmesaari, Småholm, Korkeasaari ja Torra Lövö ja Kytö. 4. vaihemaakuntakaava tuo mahdollisesti joitakin muutoksia tähän. Saariston osayleiskaava-alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Espoon eteläosien yleiskaava, jossa alueelle on osoitettu pääasiassa virkistys- ja loma-asuntoalueita sekä mm. useita suojelualueita. Saariston osayleiskaava-alueella ei ole vahvistettuja asemakaavoja. Kaavaluonnos

7 Ympäristölautakunta Sivu 7 / 7 Rakentamisen sijoittelun lähtökohtana on noudatettu tiivistämistä siltä osin kuin se on tarkoituksenmukaista. Saariston silhuetti ja rantamaisema halutaan säilyttää nykyisenlaisena, joten saarten matalat, avoimet rantaalueet sekä korkeimmat, kauas näkyvät lakialueet, jäävät rakentamatta. Uudet lomarakennukset tulee yleensä sijoittaa n. 40 metrin ja saunat 20 metrin etäisyydelle rantaviivasta. Rannat ja avokalliot säilytetään luonnonmukaisina eikä täyttöjä sallita. Alueille, jotka sijaitsevat alle 3 metriä merenpinnan yläpuolella, ei osoiteta uutta rakentamista. Lomaasuntoa kohden saa rakentaa yhden kelluvan laiturin. Rakennusoikeus määräytyy pääosin saariston yleisten mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Kaava-alueen mosaiikkimaisuudesta johtuen koko saaristoa yhtäläisesti koskevia mitoitusperiaatteita ei ole kuitenkaan mahdollista laatia. Poikkeavia mitoitusperiaatteita on käytetty Kytössä (RA-2), Vehkasaaressa (RA-3) ja saarilla, joilla tulvavaara-alue on laaja (RA-4). Loma- ja majoitusrakennusten alueella (RM) saa rakentaa joko julkisen tai yksityisen toimijan toimesta ensisijaisesti vuokrattavia lomarakennuksia sekä niitä palvelevia saunoja, talousrakennuksia ja yhteisen laiturin. Tvijälpiin ja Varsasaareen voi yksityiskohtaisemman suunnitelman pohjalta rakentaa loma-asuntoja sekä palvelurakentamista, Småholmiin kerho-, ravitsemus- ynnä muita vastaavia tiloja. Kaavan viheralueisiin ja virkistykseen liittyvät merkinnät ovat viheralue (V), retkeily- ja ulkoilualue (VR), sekä metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). MY-merkinnän kaavamääräyksen mukaan alue on säilytettävä luonnonmukaisena. VR-alueelle saa yksityiskohtaisemman suunnitelman pohjalta rakentaa retkeilyä ja ulkoilua palvelevia majoitusrakennuksia, saunoja sekä muita rakennelmia yleiseen käyttöön. Rakentamisen ulkopuolelle jää koko kaava-alueella noin 100 pientä, ennestään rakentamatonta saarta tai luotoa. Kyseiset alueet on osoitettu joko virkistysalueiksi (V), metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY) tai suojelu- (S) tai luonnonsuojelualueiksi (SL). Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät luontoalueet, luomerkintä on rinnakkaismerkintä, eli sitä käytetään täydentämään varsinaista maankäyttömerkintää ja kaavamääräyksiä. Maiseman suojeluun liittyy merkintä plt, joka on kohdistettu luonnontilassa säilytettäville alueen osille, jotka on hoidettava niin, ettei alueen luonne oleellisesti muutu (rantavyöhykkeet). Kaavan loma-asumiseen ja virkistykseen osoitetun osan palvelutoimintoihin liittyvät kaavamerkinnät ovat loma-asumiseen ja palveluille varattu alue (P), purjehdusurheiluun liittyvien palvelujen alue (P- 1), palveluille varattu alue (P-2) ja museoalue (PY/s). Palvelutoiminnot on osoitettu alueille, joilla on kaupungin maanomistus, lukuun ottamatta Rönngrundin saarta (P-2). Teollisuus ja varastoalue -merkinnällä (T) osoitetaan olemassa olevan veneveistämön sijainti.

8 Ympäristölautakunta Sivu 8 / 8 Liikkumiseen ja liikenteeseen liittyvät merkinnät pienvenesatama (LS), laivaväylä, veneväylä ja ohjeellinen ulkoilureitti. Miessaari ja Pikku Miessaari on varattu kaavassa nykyisen käytön mukaisesti puolustusvoimien alueeksi (EP). Tiedoksi - Kaupunkisuunnittelukeskus

9 Ympäristölautakunta Sivu 9 / 9