LEPPÄVIRRAN TAAJAMAN JA VASTINEET JA MIELIPITEET (21) SEN YMPÄRISTÖN OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 LEPPÄVIRRAN TAAJAMAN JA VASTINEET JA MIELIPITEET (21) YHTEENVEDOT OSAYLEISKAAVALUONNOKSEN 2.VAIHEEN LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ 1 LAUSUNNOT 1 Pohjois-Savon ELY-keskus (Ympäristö ja luonnonvarat sekä liikenne ja infrastruktuuri - vastuualueet) Tähän Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausuntoon on koottu sekä ympäristö ja luonnonvarat että liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueiden näkemykset Leppävirran taajaman osayleiskaavaluonnoksesta. Yhteenveto Pohjois-Savon ELY-keskus toteaa, että pitää hyvänä, että kunta on lähtenyt saattamaan ajantasalle vanhoja yleiskaavoja kirkonkylässä ja sen lähialueilla. Eri laajenemissuuntien ja vaihtoehtojen keskinäiset vertailut ja monet lisäselvitykset tuovat hyvän lisäarvon kaavaan. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan jatkotyössä tulee korjata / täydentää erityisesti seuraavia asioita: kulttuuriympäristöön liittyvien arvojen merkitseminen kaavaan, virkistykseen soveltuvien alueiden merkitseminen myös taajaman asemakaavoitetulla / asemakaavoitettavilla alueilla (myös rannoilla), keskustatoimintojen alueen laajuus, kaavamerkintöjen ja määräysten täsmentäminen luontoselvitysten pohjalta sekä liikennejärjestelyjä koskeva tarkastelu erityisesti VT5:n osalta. Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue katsoo, että valtatien uutta linjausta koskeva maakuntakaavan mukainen varaus tulee säilyttää yleiskaavassa kirkonkylän kohdalla eli siltä osin kuin se sijaitsee nykyisen vt 5:n länsipuolella. Koska kyseessä on vasta kaavaluonnos, on kaavassa vielä varsin paljon muitakin tarkennettavia asioita, jotka tuodaan esiin seuraavassa. Yhteenveto -osiossa esitetyt asiat käydään tässä vastineessa eri asiakokonaisuuksien osalta läpi alempana. Maakuntakaavan ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioiminen Voimassaoleva Pohjois-Savon maakuntakaava ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on kuvattu kaavaselostuksessa hyvin ja vaikutusten arviointia on tehty niiden pohjalta.

2 LEPPÄVIRRAN TAAJAMAN JA VASTINEET JA MIELIPITEET (21) Selvitysten ja vaikutustenarvioinnin riittävyys Hulevedet ELY-keskus huomauttaa, että hulevesien osalta tulee huomioida esimerkiksi mahdolliset vaikutukset Törkymäen korpinotkoon sekä Ukonniemen suon luo-alueisiin, joiden vesitalous voi muuttua valuma-alueen rakentamisen seurauksena. Hulevesien ohjaamisen osalta tulee varmistua siitä, ettei SL, S-1 tai luomerkinnöillä osoitettujen alueiden luontainen valunta ja sitä kautta alueiden ominaispiirteet muutu hulevesien ohjaamisen seurauksena. Erityisesti viitasammakolle osoitettujen alueiden (esim. Uitukka) osalta on varottava, ettei hulevesien ohjaaminen muuta veden laatua ja sitä kautta heikennä lajin elinympäristöä luonnonsuojelulain 49 :n vastaisesti. Törkymäen korpinotkon ja Ukonniemen luo-alueiden viereen on osoitettu APalue. Vaikutusten arviointia täydennetään hulevesien osalta. Alueiden jatkosuunnittelussa tulee huomioida, ettei alueiden vesitasapainoa muuteta. Törkymäen korpinotko: Ukonniemen suot: Täydennetään vaikutusten arviointia hulevesien käsittelyn osalta ja lisätään alalukuun 9.3 (Yleiskaavan toteutus ja seuranta) hulevesien käsittelyn huomioonottamisesta SL, S-1 ja luo-alueiden läheisyydessä. Uitukka Keskustatoimintojen alue Onnistunut kaupan sijainninohjausprosessi edellyttää nykyisten keskustaalueiden tunnistamista ja rajaamista. On hyvä, että vähittäiskaupan suuryksiköihin liittyvä selvitys on tehty. Keskustatoimintojen alueen (C) tulee muodostaa toiminnallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Laajuuteen vaikuttavat myös mahdolliset muut C-alueen ulkopuoliset suuryksikkö-alueet. Esimerkiksi kirkon alue ja yleisten palvelujen alueet olisi syytä osoittaa omalla merkinnällään C:n sijaan. Samoin on syytä vielä miettiä Vokkolan alueen kaavamerkintää. ELY-keskus sanoo, että mikäli keskustatoimintojen alue (C) aiotaan ottaa yleiskaavaan esitetyssä laajuudessa, C-alue mahdollistaa muun muassa kaupan ja asumisen sijoittumisen alueelle. Yleiskaavaluonnoksen C- merkintä on linjassa Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavaluonnoksen kanssa, jossa yleiskaavaluonnoksen C-alueille on osoitettu kme (tilaa vaativan kaupan suuryksikkö) sekä ca-1 (Keskustatoimintojen alakeskus) kaavamerkinnät. Ei vaikutusta kaavaaineistoon

3 LEPPÄVIRRAN TAAJAMAN JA VASTINEET JA MIELIPITEET (21) on alueen laajuus pystyttävä perustelemaan vaikutusten arvioinnissa. Samoin on tällöin syytä harkita kaupan laadun, määrän ja sijoittelun osalta tarkentavia kaavamääräyksiä. Yleiskaavaluonnos mahdollistaa suuryksiköiden sijoittumisen ainoastaan C- alueelle. Vokkolan alue: Virkistyskäyttö Virkistysalueita tulee olla osoitettu myös keskusta-alueilla. Jääkö taajamaan riittävästi virkistysalueita ja viheryhteyksiä / ulkoilureittejä yleiskaavamuutoksen jälkeenkin? Riittävät viheralueet taajamassa ovat niin kuntalaisten kuin myös matkailijoiden etu. Ohjeellinen viheryhteystarve ei merkintänä ole riittävä ja se on nimikkeenä tässä yhteydessä jossain määrin myös harhaan johtava. MRL 39 :n mukaan yleiskaavassa tulee huolehtia virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyydestä. ELY-keskus toteaa, että kaavakartan perusteella vaikuttaa sille, että taajamaan ei jää riittävästi virkistykseen soveltuvia alueita ja yleiskaavaluonnoksen perusteella olisi mahdollista tehdä viheralueita vähentäviä asemakaavoja lähes minne tahansa. Yleiskaava olisi kuitenkin oikea ja riittävän yleispiirteinen kaavataso pohtia, missä viheralueita tarvitaan ja missä niistä mahdollisesti voidaan luopua. Jos merkittävimpiä viheralueita ei merkitä kaavaan, perustuu yleiskaava tältä osin puutteellisiin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin. Maisema, kulttuuriperintö ja rakennettu ympäristö Valtakunnallisesti arvokkaita maisemaalueita ei ole alueella (Mietintö 66/1992). RKY 2009 luetteloon kuuluu Nikkilänmäen museotie alueena ja se on merkitty asianmukaisesti kaavaan. Kaavaan merkitty keskustan rantaalueen ma-merkintä on maakunnallisesti arvokas, ei valtakunnallisesti. Leppävirralla on useita maakunnallisesti arvokkaita alueita, jotka tulee olla yleiskaavaan merkitty. Yleishuomiona voisi todeta, että yhteenvetokartta, Yleiskaava on tarkoituksella laadittu yleispiirteisesti ja yleiskaavan mittakaavan huomioon ottaen kaikkia virkistysalueita ei ole mielekästä merkitä aluevarausmerkinnöin, vaan viheryhteysmerkintä on tarkoituksenmukaisempi. Kaavaaineistossa on esitetty viheralueet omana karttakuvana. Merkittävimmät viher- / virkistysalueet on osoitettu kaavassa: Paajalanmäki, Kauppilanmäki sekä Kalmalahdenalue. Kaavakartalle on merkitty maakunnallisesti arvokkaat kohteet, mitkä on osoitettu maakuntakaavassa. Lisäksi kartalla on osoitettu osayleiskaavan rakennuskohteiden päivitysinventoinnin yhteydessä tehtyjen arvoluokkien 1 (valtakunnallisesti arvokas) ja 2 (maakunnallisesti arvokas) mukaiset kohteet. Kaavaselos- Osoitetaan suurimmat virkistysalueet keskustaajaman alueella VLmerkinnällä. Päivitetään kaavakarttaa ja kaavaselostusta rakennuskohteiden osalta sekä tarkennetaan ma-merkinnän kaavamääräystä. Lisätään kaava maakuntakaava 2030 aineistossa oleva Pohjois-Savon

4 LEPPÄVIRRAN TAAJAMAN JA VASTINEET JA MIELIPITEET (21) missä on esitetty rakennetun kulttuuriympäristön suojelukohteet pitäisi olla sellaisessa mittakaavassa että kohteet pystyy paikallistamaan. Hyvä asia on se, että päivitysinventointi on nyt tehty. Uudet inventointikohteet on inventoija arvottanut paikallisesti arvokkaiksi. Myös niissä on niin arvokkaita kohteita, että ne on syytä ottaa osayleiskaavaan sr-merkinnällä. Nyt paikallisesti arvokkaita inventoituja kohteita ei ole otettu mukaan kaavaan ollenkaan. Tästäkin johtuen keskustassa on nyt vain vähän sr-merkinnällä olevia kohteita. Kaavaan on nyt esitetty 14 maakunnallisesti arvokasta kohdetta. Edes kaikki maakunnallisesti arvokkaat kohteet eivät ole kaavassa merkittynä. Maakunnallisesti arvokkaat kohteet on kokonaisuudessaan perusteltua ottaa yleiskaavaan srmerkinnällä. tusta on täydennetty ja sinne on lisätty Pohjois-Savon liiton laatima kartta, missä on esitetty Leppävirran keskustan kulttuuriympäristökohteet. Maakuntakaavan MA (Leppävirran kirkonkylän ranta-alue) aluevarauksen lisätiedoissa on ko. alueesta mainittu maakunnallisesti arvokkaina rakennuskohteina Marjola ja Alapihan päärakennus ja ne osoitetaan kaavakartalla srmerkinnällä nykyisen maaluevarauksen lisäksi. liiton laatima kartta Leppävirran kulttuuriympäristökohteista. Sr-merkintää vaativia arvokohteita ovat: Untola (Kievari) 3. on rakennettu luvulla ja säilynyt lähes täysin ennallaan. Myös piharakennukset aitta ja talli ovat luvun lopulta. Osoitetaan Untola kulttuuriarvoja sisältävä rakennus - merkinnällä Alapihan kartano 8. (1860), miksi ei ole sr-merkinnällä? Maakunnallisesti arvokas = MA Lisätään kaavakartalle Alapihan kartano sr-8 kohdemerkinnällä. Kanttorila 10., MA-1-v alueella. On voimassa olevassa yleiskaavassa Su-1 merkinnällä. Kotiteollisuuskoulu 12.(soitinverstas, mylly, meijeri), maakuntakaavan MA1 002 arvokkaalla maisema-alueella. Vanhin osa vuonna Erityiskoulu , maakunnallisesti arvokkaalla alueella MA1 101 Lukio 14. Muodostaa erityiskoulun kanssa kauniin pihapiirin. Kivelä 15. Vanhin osa 1900-luvun alusta. Vanha Hännilä 1, asuinrakennus 1880-luvulta. MA1 101 alueen vieressä. Peltola 21. Asuinrakennus Kanttorila kuuluu kaavakartalla sr-aluevaraukseen, millä on osoitettu Leppävirran kirkko ympäristöineen. Osoitetaan rakennukset (kirkko ja kanttorila) lisäksi erillisellä sr-merkinnällä. Erityiskoulu on osoitettu kaavakarttalla jo sr-13 merkinnällä. Osoitetaan rakennukset (kirkko ja kanttorila) lisäksi erillisellä srmerkinnällä. Osoitetaan kotiteollisuuskoulu kulttuuriarvoja sisältävä rakennus merkinnällä Ei vaikutusta kaavaaineistoon Osoitetaan lukio, Kivelä, vanha Hännilä, Peltola, Ortodoksinen rukoushuone sekä Hutrosenpuro kulttuuriarvoja sisältävä rakennus - merkinnällä

5 LEPPÄVIRRAN TAAJAMAN JA VASTINEET JA MIELIPITEET (21) luvun alun vaihteesta. Maakunnallisesti arvokkaalla alueella MA Ortodoksinen rukoushuone 24. rakennettu Hutrosenpuro 27. Vuodelta 1870, säilynyt hyvin alkuperäisasussaan. Uhkana omistajan haluttomuus pitää vanhaa asuinrakennusta kunnossa Marjola 31. Vuodelta n Maakuntakaavan MA1-alueella. Lisätään kaavakartalle Marjola sr-31 kohdemerkinnällä. Ryöpänharju 35. vuodelta Lepola luvun alusta. Kalmalahden taistelumuistomerkki ja ympäristö 37. vuodelta (sm) Pekkala 40, vanhin rakennus 1880-luvulta, merkittävä rakennuskohteena että maisemallisesti. Kuuluu RKY 2009 alueeseen. Kauppilanmäki luvulta peräisin oleva suuri maatilakeskus. Rahasampo 340. (rakennukset 1 ja 3) ja Aikala 341. edustavina 1950-luvun kauppalan asuin- ja liiketaloina. Nämä muodostavat museorakennuksen kanssa ehyen katuristeysalueen ja ovat niitä harvoja tuon ajan rakennuksia. Maakunnallisesti arvokkaita; MA Savonkadun keskusraitin rakennuksia. Kauppala 342. on hieno ulkoasultaan 1950-luvun asuin- ja kauppaliiketalo. Merilä 344. päärakennus vuodelta 1895 ja pihapiirin rakennukset Luonnonympäristö osa-alueittain (keskeisiä huomioita): Osa-alue 1 ja 2, Alueen länsirannalla oleva Kammenharjunniemen lounaisosan saari/niemeke ja Honkasaari ovat ilman kaavamerkintää. MY-merkintä voisi soveltua näille merkinnäksi. Kohdetta ei ole Museoviraston muinaisjäännös rekisterissä. Pekkala sisältyy maaluevaraukseen. Honkasaari kuuluu Alasärkijärven rantayleiskaavaalueeseen, missä se on merkitty SL-merkinnällä. Osoitetaan Ryöpänharju ja Lepola kulttuuriarvoja sisältävä rakennus - merkinnällä Ei vaikutusta kaavaaineistoon Osoitetaan Pekkala sekä Kauppilanmäen vanhan navetan rauniot kulttuuriarvoja sisältävä rakennus -merkinnällä Merkitään kaavakartalle sr-merkinnällä maakuntakaavan MA1 -alueeseen (Savonkadun keskustaraitin rakennuksia) kuuluvat Rahasampo (sr-340) ja Aikala (sr-341). Osoitetaan Kauppala ja Merilä kulttuuriarvoja sisältävä rakennus -merkinnällä Merkitään Honkasaari ja Kämmenharjunniemi MYmerkinnällä Konnuksen-Virranrannan rantayleiskaavassa Honkasaari SLmerkitty ja Leppävirran taajaman ja sen ympäristön osayleiskaavan luontoselvityksessä (Vauhkonen 2013) saaren luontoarvoja ei ole Kammenharjunniemen nie-

6 LEPPÄVIRRAN TAAJAMAN JA VASTINEET JA MIELIPITEET (21) yksilöity, mutta saaren pienuuden vuoksi SL-merkintä ei ole tarkoituksenmukainen, ellei sieltä ole tiedossa merkittäviä luontoarvoja. Esimerkiksi Leppävirran kunnan luonto- ja maisemaselvityksen (Rönkä 1995) sekä Leppävirran kirkonseudun osayleiskaavaalueen luontoselvityksen (Rönkä 1992) mukaan Ruutisaaressa on mm. luonnonvaraisia metsälehmuksia/niiden taimia, rehevyyttä (saniaisia, koiranheittä) ja saarten mainitaan olevan lähes luonnontilainen sekametsä-/ ja männikkösaari, jossa on runsaasti laho- ja kolopuita. Samoin Kanasaari on puuston rakennepiirteiltään momeke on Konnus- Virranranta osayleiskaavassa osoitettu RAPkaavamerkinnällä (Lomaasuin- ja liikerakennusten alue. Pohjois-Savon maakuntakaavassa on osoitettu osittain Leppävirran taajaman ja sen ympäristön osayleiskaavaluonnoksen kaavaalueelle ulottuva SL-varaus (SL 502) sisältäen saaret: Korkeasaari, Sammalsaari, Kanasaari, Ruutisaari ja Ruutisaaren ja Kotasaaren välissä oleva nimetön saari/niemeke. Lisäksi edellä mainitut ovat SL-varauksia Konnuksen- Virranrannan rantayleiskaavassa tai Särkiniemen ja Särkilahden rantayleiskaavassa. Saarten SLvaraukset tulee säilyttää lukuun ottamatta Ruutisaaren ja Kotasaaren välissä olevaa nimetöntä saarta/niemekettä, jonka suojelualueeksi perustaminen ei ole tarkoituksenmukaista alueen pienuuden, voimakkaan käytön ja olemassa olevien rakenteiden takia ja MY-alue on sen osalta perusteltu. Leppävirran taajaman ja sen ympäristön osayleiskaavan luontoselvityksessä (Vauhkonen 2013) ei ole osoitettu yksilöidysti, miksi kunkin saaren SL-varaus tulisi vaihtaa MY-varaukseksi. Lisäksi saaria tulee tarkastella osana maakuntakaavan SLvarausta, jossa on huomioitu saarten muodostama yhtenäinen ekologinen ja maisemallinen kokonaisuus. Vanhoista kaavaselvityksistä löytyy myös lisäperusteita SL-merkintöjen säilyttämiselle. Pohjois-Savon maakuntakaavassa oleva SL-varaus (SL ) rajautuu Iso- Kirvessaaren etelärantoihin, mikä sijoittuu kaava-alueen pohjois-puolelle, eikä siten ulotu kaava-alueelle. Lausunnossa mainitut saaret kuuluvat Pohjois-Savon maakuntakaavassa MUalueeseen (MU ). Saaret on osoitettu Konnus- Virranranta tai Ala- Särkijärven osayleiskaavoissa SL-merkinnällä. Muutetaan lausunnossa mainittujen saarien MYmerkinnät ehdotuksen mukaisesti SLmerkinnöiksi.

7 LEPPÄVIRRAN TAAJAMAN JA VASTINEET JA MIELIPITEET (21) nipuolinen ja saaressa on ravinteisuutta (näsiä) ja vaateliaita kasvilajeja (keltatalvikki). Esimerkiksi Särkiniemen luontoja maisemaselvityksen (Laine 1998) Sammal- ja Korkeasaari ovat pääosin luonnontilaisen kaltaista/luonnontilaista vanhaa mäntykangasta. Selvityksen tekstistä voi päätellä että mäntypuusto voi olla erittäin iäkästä. Myös Leppävirran kunnan luonto- ja maisemaselvityksen (Rönkä 1995), Leppävirran kirkonseudun osayleiskaava-alueen luontoselvityksen (Rönkä 1992) ja Tiirahavaintotietokannan perusteella saaret ovat kokonaisuutena linnustollisesti arvokkaita. Suosituksia Rahasalmen länsipuolisten soiden rajaus on melko kapea. Osa soista on hyvin vetisiä korpia, joiden luonnontilaan ulkopuolinen toiminta ja valuma-alueella tapahtuvat muutokset helposti vaikuttavat. Suojavyökettä olisi hyvä laajentaa mahdollisuuksien mukaan ja varsinkin rajauksen länsiosissa, lähellä länsipuolista tietä korpinen ja osin lehtoinen alue jatkui peruskartan kosteikkomerkinnän ja esitetyn rajauksen eteläpuolelle. Osa-alue 3. Kaatrasen koillisrannan kosteikkoalueella on maastokäynnin perusteella melko pienialainen, järvikortetta kasvava luhtaräme (harvinainen luontotyyppi Pohjois-Savossa) ja lisäksi alueella oli sirittäjän reviiri. Alueelle voisi mahdollisuuksien mukaan rajata kaavamerkinnöissä kuvaillun luo-2-aluemerkinnän määräyksineen. Osa-alue 8 ja 11,Nikkilänmäen alueen arvokkaat perinnemaisemakohteet tulee rajata kaavakartalle jäljempänä esimerkkinä kuvaillulla luo-2-merkinnällä. Nikkilänmäen alueelta tulee lisäksi käydä läpi Tiiralintuhavaintotietokannan aineistoa ja lisätä tärkeimmille lintualueille luo-2-merkintä tai laajentaa SL-rajausta tarvittaessa. Alueelta on runsaasti havaintoja mm. kultarinnasta, pikkusieposta ja idänuunilinnusta. Myös Nikkilänmäen SL-alueen rajausta tulisi selkeyttää vähentämällä turhia kulmia ja tekemällä rajoista suorempia. Samoin kaakkoiskulman puron varren rajausta olisi syytä leventää. Puro sekä sen ympärillä ole- Rahasalmen suot: Esitetyt luo-kaavamerkinnät perustuvat Environ luontoselvitykseen Nikkilänmäen perinnemaisema kokonaisuudessaan on osoitettu kaavakartalla ma-merkinnällä. Kaavassa esitetyt luo-2 alueet perustuvat Environ luontoselvitykseen, Laajennetaan Rahasalmen luo-2 alueen suojavyöhykettä kaavakartalla lausunnon mukaisesti. Ei vaikutusta kaavaaineistoon Lisätään SL-alueen vieressä oleva perinnebiotooppikohde luo-2 merkinnällä ja levennetään Nikkilänmäessä olevan SL-alueen kaakkoiskulman puron varren rajausta etelässä olevalle tielle.

8 LEPPÄVIRRAN TAAJAMAN JA VASTINEET JA MIELIPITEET (21) va varren korpinen ja lehtoinen mosaiikki jatkuvat maastokäynnin perusteella rajauksen ulkopuolella kaakkoon etelässä olevalle tielle asti. Lähellä teiden risteystä on jonkin verran mm. lähdekorpea/lähteistä kosteaa lehtoa. Mahdollisuuksien mukaan rajausta voisi laajentaa kaakkoon. Osa-alueeen 14 itäreunassa oleva Sotasaari on ilman kaavamerkintää ja luontoselvityksessä (Vauhkonen 2013) saaren luontoarvoja ei ole yksilöity. Unnukan rantaosayleiskaavassa Sotasaari on osoitettu VR-merkinnällä. Osoitetaan Sotasaari VR-merkinnällä. Ympäristön häiriötekijät Ympäristön häiriötekijöiden käsittely on jäänyt liian suppeaksi ainakin meluvaikutusten osalta. Meluvaikutusten tarkastelussa häiriintyvät kohteet tulisi esittää kartalla. Meluselvitykset / melumallinnos (ennuste tavoitevuodelle) on syytä tehdä (jos ei ole vielä tehty) ja merkitä kaavaan melualueet ainakin VT 5:lle, Heinäveden tielle ja Leppävirrantielle. Rantarakentamisen mitoitusperusteet ja mitoitustarkastelut On syytä tiedostaa, että mikäli asemakaavoittamattomilla ranta-alueilla on tarkoitus myöntää rakennuslupia suoraan yleiskaavan pohjalta, on yleiskaavamääräyksiä selkeästi tarkennettava rantarakentamisen osalta. Kaavaselostuksen sivulla 98 puhutaan kuitenkin suoraan rakentamiseen oikeuttavasta kaavasta. Eli jos aikomuksena on saada aikaan suoraan rakentamiseen oikeuttava kaava, on käytettävä normaaleja Leppävirrankin rantayleiskaavoissa käytettyjä kaavamerkintöjä ja -määräyksiä, muussa tapauksessa rantarakentaminen näillä alueilla muuttuu poikkeusluvanvaraiseksi, kun vanhat yleiskaavat kumoutuvat pois (näin on ilmeisesti tarkoitus?), eivätkä uudet kaavamääräykset mahdollista rakentamista suoraan yleiskaavan pohjalta. Sivulla 80 viitataan laskennalliseen ylimitoitukseen, joka on terminä varsin harhaanjohtava eikä turvaa maanomistajien tasapuolista kohtelua. Myös rantarakentamisen mitoitus on korkea, eikä rakennusoikeutta ole vyöhykkeistetty. Esimerkiksi rantaetäisyydet jäävät rakennusjärjestyksen varaan osittain, ne on kuitenkin syytä tutkia rakennuspaikka kohtaisesti ja merkitä Kaavaselostuksessa on osoitettu vuoden 2009 mukaisten liikennemäärien perusteella teoreettinen melualue nykyiselle vt 5, Heinäveden tielle sekä Leppävirrantielle (kaavaselostuksen kohta Melu). Asemakaavoittamattomilla ranta-alueilla rakennusluvat on tarkoitus myöntää suoraan yleiskaavan pohjalta. Rantarakennukset on osoitettu yleiskaavassa riittävällä tarkkuudella. Rakennukset toteutetaan rakennusjärjestyksen mukaisesti. Voimassa olevista rantayleiskaavoista (Särkiniemi, Konnus-Virranranta, Unnukka) on siirretty raken- Kunta on käynnistänyt meluselvityksen tammikuussa 2014 ja kaava-aineistoa päivitetään kaavaehdotusvaiheessa selvityksen pohjalta. Tarkennetaan osayleiskaavan kaavamerkintöjä ja määräyksiä rantarakentamisen osalta. Yhtenäistetään myös kaavamerkintöjä muiden alueella olevien yleiskaavojen mukaiseksi ja osoitetaan rakennuspaikoille numeroin rakennuspaikkojen määrä. Rantaetäisyyttä ei tutkita tässä kaavassa, vaan se jää rakennusjärjestyksen varaan. Tarkennetaan rantaalueiden mitoitusperiaatteita ja viittausta laskennalliseen ylimitoitukseen.

9 LEPPÄVIRRAN TAAJAMAN JA VASTINEET JA MIELIPITEET (21) kaavaan. Kaavamerkinnät ja -määräykset Rantarakentaminen Jos tarkoituksena on rantojen osalta suoraan rakentamiseen oikeuttava oikeusvaikutteinen kaava, tulee kaavassa olla yleismääräyksissä erityinen määräys siitä, että rakentaminen rantavyöhykkeellä voidaan toteuttaa suoraan rakennusluvalla ilman rantaasemakaavan laatimista. Samoin on määräyksissä oltava, että rakennuspaikat on maanomistaja-kohtaisesti osoitettu rantavyöhykkeellä rakennuspaikkoina A-, RA- yms. M-alueen määräyksessä on oltava rantavyöhykkeellä rakentamisrajoitus MRL 43.2 :n nojalla muun kuin alueen kaavamerkinnän mukaisen rakentamisen osalta. Eli tässäkin kaavassa on käytettävä normaaleja Leppävirrankin rantayleiskaavoissa käytettyjä kaavamerkintöjä ja - määräyksiä. Esimerkiksi rantaetäisyydet jäävät rakennusjärjestyksen varaan osittain, ne on kuitenkin syytä tutkia kaavakohtaisesti ja merkitä kaavaan. Hulevedet Hulevesiin liittyvä kaavamääräys on tarpeen. ELY-keskus esittää seuraavanlaista kaavamääräystä alinpaan turvalliseen rakentamiskorkeuteen liittyen: Uusien rakennusten alin hyväksyttävä rakentamiskorkeus on vähintään keskimäärin kerran sadassa vuodessa toistuvan tulvakorkeuden tasolla. Koirusveden alin hyväksyttävä rakentamiskorkeus on NN + 83,10 m, Saviveden NN + 82,15 m ja Unnukan NN + 81,85 m Alimpaan rakentamiskorkeuteen on lisättävä aaltoiluvara, joka määritellään kunkin rakennuspaikan rantaolosuhteiden mukaan. Alimmalla hyväksyttävällä rakentamiskorkeudella tarkoitetaan sitä korkeutta, jolle vesi voi nousta ilman, että se vaurioittaa rakennusta. Maanvaraisen laatan varaan perustettaessa alin rakentamiskorkeus sijaitsee kapillaarinousun katkaisevan kerroksen alapinnan tasolla. Pilariperustuksissa ja tuulettuvissa alapohjissa on turvallinen korkeus vastaavasti sokkelia ja rakennuksen runkorakennetta erottava kapillaarisen nousun katkaisevan kerroksen alapuolella. Pohjavesialueet nuspaikat tähän yleiskaavaan. Tarkennetaan kaavamääräyksiä lausunnon pohjalta. Lisätään ehdotuksen mukainen hulevesiin liittyvä kaavamääräys kaavamääräyksien yleisiin määräyksiin

10 LEPPÄVIRRAN TAAJAMAN JA VASTINEET JA MIELIPITEET (21) Kaavamerkinnästä ET/pv pitäisi poistaa teksti Alueella sijaitsee pohjavedenottamo. Näitä ei ole enää suoraan kartalle osoitettu muutoin kuin yhdyskuntateknisenä alueena. Tekstiä alaluvussa Pohjavedet voisi avata tarkemmaksi. Tarvitseeko pelkästään pohjavesialueiden osalta todeta, että ympäristönsuojelumääräyksiä pitää noudattaa, niitä tulee noudattaa myös muilla alueilla. Muutetaan ET/pv aluevarausmerkinnäksi ET. Luontokohteet Selkeyden vuoksi kaikkiin luomerkintöihin tulisi lisätä lause: Ennen alueella tehtäviä toimenpiteitä tulee alueelliselle ELY-keskukselle varata mahdollisuus lausuntoon. Kaikki luoalueet, joilta on liito-oravahavaintoja (pelkkä liito-oravan esiintyminen riittää), tulisi merkitä samanlaisella luomerkinnällä, jonka sisältövaatimuksista on esimerkki alla (luo-1). Lisäksi kaikkien viitasammakkokohteiden merkintä tulisi olla sama kuin liito-oravalla. Luomerkinnät voisivat olla sisällöltään esimerkiksi seuraavanlaisia: luo-1: Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Koh-teen ominaispiirteiden heikentäminen on kielletty. Alueella on todettu luonnonsuojelulain 49 :n tarkoittamia liito-oravan ja / tai viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ja/tai alue on liito-oravan ja / tai viitasammakon elinympäristöä. Alueella ei saa suorittaa sen luonnonarvoja heikentäviä toimenpiteitä. Aluetta koskevaa lupahakemusta käsiteltäessä on selvitettävä toimenpiteet liito-oravan ja / tai viitasammakon kannalta. Alueella on MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. Toimenpidettä koskevasta lupahakemuksesta on pyydettävä alueellisen ELY-keskuksen lausunto. luo-2: Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Kohteen ominaispiirteiden heikentäminen on kielletty. Alueella on MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. Ennen alueella tehtäviä toimenpiteitä tulee alueelliselle ELYkeskukselle varata mahdollisuus lausuntoon. SL-määräykseen tarvittaisiin täydentävä lisämääre jo kaavaselostuksessa esitettyjen lisäksi: Suojelumääräys on Kaavamääräykset perustuvat Environ suosituksiin luo- 1 ja luo-2 alueista. Tarkennetaan luo-1 ja luo-2 määräyksiä sekä osoitetaan viitasammakko ja liitoosava-alueet S-1 merkinnällä. Tarkennetaan SLmääräystä lausunnon pohjalta.

11 LEPPÄVIRRAN TAAJAMAN JA VASTINEET JA MIELIPITEET (21) voimassa kunnes alue muodostetaan luonnonsuojelulain mukaiseksi suojelualueeksi. MY ja MU- määräykset voisivat olla täsmällisempiä. Kaava-alueella ei ole MUalueita. Tarkennetaan MYmerkintää. ELY-keskus huomauttaa lisäksi, että myös kaavamerkintöihin ja - määräyksiin olisi syytä esittää selkeästi kaavan tavoitevuosi (2035). Tämä tieto on tarpeen, jotta esimerkiksi osallisten on helpompi hahmottaa sitä mille ajanjaksolle suunnitelmat on laadittu. Kaavaselostuksessa on hyvin otettu esille muutoksenalaiset kaavat. ELYkeskus toteaakin, että kannattaisiko myös kaavan otsikossa tai esimerkiksi kuulutuksessa kertoa, mitä kaavoja on tarkoitus muuttaa, mikä palvelisi myös osallisia? Merkintätekniikassa kannattaa vielä harkita voisivatko uudet ja olennaisesti muuttuvat alueet olla kuvattu reunusvärillä. Maanteiden merkitseminen kaavakartalla Maantiet tulisi merkitä kaavakarttaan tieluokkaa kuvaavilla merkinnöillä (vt, st, yt). Liittymät kaavamääräyksiin Kaavamääräyksiin tulisi ottaa maininta siitä, että rakennuspaikkojen kulkuyhteydet tulee ensisijaisesti järjestää olemassa olevien yksityisteiden tai katujen kautta. Kaavamääräyksissä liittymäkysymys on syytä asettaa ehdoksi rakennusluvan myöntämiselle. Ajoyhteyden järjestämiseksi tulee ensisijaisesti käyttää olemassa olevien yksityisteiden liittymiä. Olemassa olevan liittymän käyttötarkoituksen muuttamista tai uutta liittymälupaa tulee hakea Pohjois-Savon ELY-keskukselta. Liikenne Liikenne ja infrastruktuuri - vastuualueen lausunto osayleiskaavaluonnoksesta: Vt 5:n uusi linjaus Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue on tarkastellut valtatie 5:n uuden linjauksen ja nykyiselle sijainnille tehtävän perusparannuksen välistä tilannetta useista eri näkökulmista. Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue katsoo, että valtatien uutta linjausta Kaavan nykyinen esitystapa on ehdotettua selkeämpi riittävä ohjaamaan tulevaa maankäyttöä. Käytetyn kaavamerkinnän paksuus kuvaa tieluokkaa. Lisätään lisäksi kirjainlyhenteet ylemmille tieluokille. Uusi valtatie on osoitettu maakuntakaavan linjauksen Lisätään kaavan tavoitevuosi, 2035, kaavan otsikkoon. Lisätään kirjainlyhenteet ylemmille tieluokille (vt ja st). Tarkennetaan kaavamääräyksiä kulkuyhteyksistä ehdotuksen mukaisesti. Tarkennetaan uuden valtatie 5 linjausta

12 LEPPÄVIRRAN TAAJAMAN JA VASTINEET JA MIELIPITEET (21) koskeva varaus tulee säilyttää yleiskaavassa kirkonkylän kohdalla (maakuntakaavan mukaisesti) eli siltä osin kuin se sijaitsee nykyisen vt 5:n länsipuolella. Varaus tulisi tässä vaiheessa merkitä ohjeellisena merkintänä (tarkka tieto sijainnista saadaan vasta yleissuunnitelman laatimisen yhteydessä). Suunnittelualueen eteläosassa varaus voidaan poistaa sen ja nykyisen vt 5:n pohjoisemmasta leikkauskohdasta etelään. Olemassa oleva vt 5 on tältä osalta jo parannettu korkeatasoiseksi, eikä uuden linjauksen rakentamiselle ole tarvetta Vt 5:n uuden linjauksen varauksen osalta melukysymykset tulevat selvitetyiksi tiesuunnittelun yhteydessä, jolloin ratkaistaan tien korkeusasema suhteessa maastoon, melusuojaukset ym. kysymykset. Tässä vaiheessa tulee huolehtia riittävän laajan varauksen tekemisestä, jolloin alueelle jää tilaa myös melualueiden osoittamiseen. Suunnitteluvaran laajuutta tarkennetaan ennen ehdotusvaihetta pidettävässä työneuvottelussa. Uutta tielinjausta osoittava merkintä ei vielä tässä vaiheessa ole sijainniltaan tarkka, eikä sen perusteella voi esittää laskennallisia melualueiden rajauksia. Linjausta pyritään tarkentamaan työneuvottelussa. Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue tulee tarkentamaan valtatien linjausta vielä ennen osayleiskaavan ehdotusvaihetta. Tarkasteltavia kohtia ovat ainakin uuden ja nykyisen tielinjauksen liitoskohdat, vedenottamon alue ja SLmerkinnällä osoitettu alue. Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue käynnistää valtatien uutta linjausta koskevan yleissuunnittelun osana vt 5:n Varkaus - Kuopio -yhteysväliä koskevaa hanketta. Maanteiden melualueet Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue katsoo, että suunnittelu-alueella sijaitsevien olemassa olevien maanteiden ympärille tulisi merkitä laskennallinen melualue. Vt 5:n osalta melualueiden laajuus tulisi perustaa mallinnukseen. Muiden maanteiden osalta voidaan käyttää ns. preeriamallia. mukaisesti kaavakartalla. pohjoisosassa ja poistetaan linjaus eteläosasta lausunnon mukaisesti. Tarkennetaan uuden valtatien linjausta sekä huomioidaan meluntorjunta. Kunta on teettänyt meluselvityksen alkuvuonna 2014 ja kaava-aineistoa päivitetään kaavaehdotusvaiheessa selvityksen pohjalta merkitsemällä kaavakarttaan ns. päivämeluvyöhyke olemassa olevien maanteiden osalta.

13 LEPPÄVIRRAN TAAJAMAN JA VASTINEET JA MIELIPITEET (21) Kevyen liikenteen väylät Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue katsoo, että Sorsakosken suuntaan (st 533) olemassa oleva kevyen liikenteen väylä tulisi merkitä kaavakartalle. Merkitään kaavakartalle Sorsakosken suuntaan kulkeva kevyen liikenteen väylä. 2 Pohjois-Savon liitto Konnuksen suuntaan (yt 16353) punaisella palloviivalla merkitty uusi ohjeellinen kevyenliikenteen väylä on ongelmallinen. Kyseisen kevyen liikenteen väylän toteutuminen ei ole näköpiirissä, eikä kaavaratkaisuilla tulisi antaa sellaista kuvaa, että väylä olisi toteutumassa. Paine kevyen liikenteen väylän rakentamisesta johtuu yksinomaan kunnan päätöksillä levittäytyneestä asumisesta ja virkistyskäytöstä. Näin ollen liikenne ja infrastruktuuri - vastuualue muistuttaa kevyen liikenteen väylän rakentamisen kustannusvastuun kuuluvan lähtökohtaisesti kunnalle. Neuvottelutarve Koska yleiskaavassa on vielä varsin paljon tarkennettavia asioita, olisi työneuvottelu ennen kaavaehdotusvaihetta suotava pitää. Kaavasta annetut mielipiteet ja lausunnot vastineineen on tarpeen liittää kaavaehdotusvaiheen aineistoon mm. ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelun tarpeen arvioimiseksi. Pohjois-Savon liitto sanoo lausunnossaan, että Leppävirran taajaman ja sen ympäristön osayleiskaavaselostuksessa on tuotu hyvin esiin voimassa olevan Pohjois-Savon maakuntakaavan 2030 kaavamerkinnät kaavaalueella. Lisäksi Pohjois-Savon liitto sanoo, että osayleiskaavassa tulisi huomioida maakuntakaavan kme -merkintä merkitsemällä seudullisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö / myymäläkeskittymä KM merkinnällä. Maakuntakaavassa on osoitettu tilaa vaativan erikoiskaupan keskittymä (kmemerkintä) vt 5:n varteen ja ko. merkintä on myös osoitettu juuri nähtävillä olleessa kaupan maakuntakaavaluonnoksessa. Pohjois-Savon liitto myös toteaa lausunnossaan, että on kommentoinut Sito Oy:n laatimaa tarveselvitystä (vt5:n ohikulkutievaraus Leppävirran kohdalla) seuraavasti: Voimassa olevan maakuntakaavan näkökulmasta ohikulkutievaraus säily- Kaavan tahtotila on mahdollistaa kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen. Kunnan edustajat pitävät työneuvottelun Pohjois- Savon ELY:n kanssa. Maakuntakaavan kmekohdemerkinnän kohdalla on kaavassa osoitettu C- aluevarausmerkintä, mikä mahdollistaa myös tilaa vaativan erikoiskaupan sijoittumisen alueelle. Uuden valtatie 5 varaus on Merkitään Konnuksen kävely- ja pyörätie tarve - merkinnällä. Ei vaikutusta kaavaaineistoon Uuden valtatie 5 va-

14 LEPPÄVIRRAN TAAJAMAN JA VASTINEET JA MIELIPITEET (21) tetään maakuntakaavassa. Mikäli valtatie 5:n palvelutaso voidaan säilyttää pitkällä aikavälillä valtatie tasoisena, voidaan seuraavassa maakuntakaavaprosessissa poistaa ohikulkutievaraus selvityksiin perustuen ja osoittaa nykyinen linjaus valtatienä. Voimassa oleva maakuntakaava on ohjeena yleiskaavaa laadittaessa, eikä ohikulkutievarausta voi jättää siinä huomioimatta. Maakuntakaavassa on merkitty nykyiselle valtatielle tieluokan muutos VT -> YT, joka astuu voimaan tiesuunnitelmalla, jos ohikulkutie toteutuu. Nykyisen valtatien parantaminen ei toteuta voimassa olevan maakuntakaavan tavoitteita, mutta maakuntakaavan yleispiirteisyys huomioiden nykyistä tietä voidaan parantaa, koska tien linjaus eikä tien standardi muutu. maakuntakaavan mukainen. rausta tarkennetaan ja varaus poistetaan osittain (ratkaisu perustuu ELYkeskuksen lausuntoon). 4 Liikennevirasto Liikennevirasto sanoo lausunnossaan, että kaava-alueella ja sen läheisyydessä sijaitsee Suomen valtion ylläpitämiä vesiliikenneväyliä sekä niihin liittyviä turvalaiteita. Väylien läheisyyteen on kaavoitettu erillispientalojen ja loma-asuntojen alueita. Uusia rakennuspaikkoja suunniteltaessa vesiväylien läheisyyteen, tulee rakennusten ja rantarakenteiden suunnittelussa, sijoittamisessa ja toteuttamisessa huomioida vesiliikenteen aiheuttama aallokko ja rantaeroosio. Olemassa olevien turvalaitteiden näkyvyyttä ei myöskään saa peittää. 5 Fingrid Fingrid sanoo lausunnossaan, että kaava-alueelle ei sijoitu Fingrid Oyj:n voimajohtoja eikä muita toimintoja. Yhtiöllä ei ole myöskään tiedossa voimajohtohankkeita, jotka sijoittuisivat kaava-alueelle ja siten Fingridiilä ei ole tarvetta ottaa kantaa kaavan sisältöön. Lisätään kaavaselostuksen Yleiskaavan kuvaus - lukuun, kohtaan Kanavavaraus ja veneväylät seuraava teksti: Uusia rakennuspaikkoja suunniteltaessa vesiväylien läheisyyteen, tulee rakennusten ja rantarakenteiden suunnittelussa, sijoittamisessa ja toteuttamisessa huomioida vesiliikenteen aiheuttama aallokko ja rantaeroosio. Olemassa olevien turvalaitteiden näkyvyyttä ei myöskään saa peittää. 7 Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Kuopion kulttuurihistoriallinen museo sanoo, että Leppävirran taajaman ja lähiympäristön arkeologisessa inventoinnissa 2012 paikannettiin 6 historiallisen ajan muinaisjäännöstä: Karlvikin tienpohja (mj-2), Konnuksen kanavaalueella säilyneet rakenteet (mj-3), tervahauta Lounaanniemessä (mj-4) ja hiilimiilu Ukonniemessä (mj-6) sekä muinaisjäännökset (mj-7), Konnuksen

15 LEPPÄVIRRAN TAAJAMAN JA VASTINEET JA MIELIPITEET (21) tiellä (mj-8) sekä Muuraissaaressa (mj- 9). Museo sanoo, että kohteet on huomioitu ja merkitty kaavakartalle, mutta yhtäläisyyden vuoksi yleiskaavassa olisi suotavaa käyttää ensisijaisesti sm-merkintää Museoviraston ohjeen mukaisesti kiinteän muinaisjäännöksen merkkinä. Kohdemerkintään liittyy määräys: Muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen (Museovirasto tai maakuntamuseo) lausunto. Museo myös sanoo, että kaavaluonnoksessa on osoitettu arvokkaita rakennuskohteita sr-merkinnällä, valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö (Leppävirran kirkko) sraluemerkinnällä ja Nikkilänmäen museotie historiallinen tielinjamerkinnällä. Sr-kaavamääräyksen sisällössä mainitaan, että kohteen arvokas rakennuskanta ja lähiympäristö tulee säilyttää. Museo huomauttaa, että määräykseen on syytä lisätä tieto siitä, että rakennuskannan ja ympäristön kulttuurihistoriallisia arvoja ei saa muutosten kautta hävittää. Museo myös huomauttaa, että kaavassa ei ole merkitty sr-merkinnällä yhtäkään kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan täydennysinventoinnissa, mikä valmistui syksyllä 2013, huomioitua uutta inventointikohdetta. Museon näkemyksen mukaan keskustan liikekiinteistöt Rahasampo (Suomelanpurontie 18, vuosien 1950 ja 1961 osat), Kauppala (Leppävirrantie 24, vanha osa) ja myös Aikala (Savonkatu 26) on aiheellista huomioida kaavassa suojelumerkinnällä. Kaavakartalle on merkitty maakunnallisesti arvokkaat kohteet mitkä on osoitettu maakuntakaavassa srmerkinnöillä. Kaavakartalla on osoitettu sr-merkinnällä maakuntakaavassa osoitetut kulttuurikohteet, joita myös Rahasampo ja Aikala ovat. Muutetaan kaavaluonnoksessa mjmerkinnällä osoitetut kohteet smmerkinnöiksi ja päivitetään myös kaavaselostusta sekä kaavamerkintöjä ja määräyksiä näiden osalta. Tarkennetaan sraluemerkinnän määräystä. Osoitetaan Rahasampo (sr-340) ja Aikala (sr-341) srmerkinnällä ja Kauppala Kulttuuriarvoja sisältävä rakennus merkinnällä.

16 LEPPÄVIRRAN TAAJAMAN JA VASTINEET JA MIELIPITEET (21) 2 MIELIPITEET 1 Metsäyhtymä Tiitisen (6:98( ja Kauko TIitisen kuolinpesän puolesta Heikki Tiitinen Mielipiteessä todetaan, että Ukonniemen suo-alueet on rajattu liian laajoiksi ja alueet tulisi rajata suon reunojen mukaan Ukonniemen suoalueet ovat osoitettu luo-2 merkinnällä ja rajaukset perustuvat Enviro Oy:n tekemään luontoselvityksen ja siinä esitettyihin suosituksiin luontoarvojen huomioimisesta kaavassa. Ulkoilureittiyhteys tulee poistaa Ukonniemen alueelta Poistetaan viheryhteystarve -merkintä Ukonniemestä. Ukonniemen MY-alueista eteläniemenalue tulee poistaa. Lahdessa sijaitsevaa aluetta tulee pienentää noin puoleen (eteläosasta pois ja kaventaminen). Tarve on lahden reunassa kapeana kaistana. Ukonniemen luoteis- ja eteläosassa sijaitsevat iäkkäät männiköt on osoitettu kaavassa MY-merkinnällä YS Environ laatiman luontoselvitykseen pohjalta. Poistetaan eteläisempi alue ja pienennetään myös luoteenpuoleista MY-aluevarausta mielipiteen mukaisesti. SE-alue tulee muuttaa maa- ja metsätalousalueeksi, jotta metsänhoito ja hakkuu mahdollisuudet säilyvät ennallaan. Osoitetaan Ukonniemen SE-alue maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi M-merkintä). mj-6 merkintä tulee poistaa. Merkinnän kohdalla on vanha soranottoalue. Alueella on myös haudattu kuolleita eläimiä ja rakennusjätettä. Myös mj-2 merkintä tulee poistaa. Merkinnän kohdalla on vanha jääkellari ja kävelyreitti. Merkinnän kohdalla ei ole maantienpohjaa. Mj-kohdemerkinät ovat historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä ja niitä on käsitelty kaavaselotuksessa kohdassa Kiinteät muinaisjäännökset.. 2 Lauri Itkonen Mielipiteessä esitetään kolme mielipidettä kaavaluonnokseen: 1) Luonnonsuojelualuevaraus (Nikkilänmäen lehdot ja liito-oravametsä) tulee poistaa, seuraavin perustein: Koko Leppävirta on osa Savon lehtokeskusta ja lehtokasvillisuus ei ole alueella harvinaista, eikä sille ole tämänkaltaista suojelutarvetta yksityisten mailla. Liito-oravat on jo nyt otettu huomioon metsänkäsittelyssä suosimalla hakkuissa lehti- ja lahopuita ja myös hakkuut on ajoitettu ja sijoitettu oravat huomioon ottaen. Tämän on tarkoitus jatkua tulevaisuudessakin (on myös ELYkeskuksen edellytys) Nykyinen metsälaki mahdollistaa liito-oravan huomioinnin vielä en- Nikkilänmäen SLaluevaraus perustuu kaavaa varten tehtyyn luontoselvitykseen, missä on esitetty tarvittavat aluevaraussuositukset luontoarvojen huomioimiseksi.

17 LEPPÄVIRRAN TAAJAMAN JA VASTINEET JA MIELIPITEET (21) tistä paremmin esim. mahdollistamalla jatkuvan kasvatuksen. Riistapainotteinen metsänhoitosuunnitelma suosii samalla liitooravaa, kun huomioidaan esim. pyyn elinympäristöt. Luonnonsuojelualueen taloudelliset vaikutukset ovat kielteiset metsätalouden harjoittamiselle. 2) Läntinen varaus 5-tielle tulee poistaa, koska linjaus pirstoo tilan ja vaikeuttaa metsätalouden harjoittamista jatkossa. Tilan läpi on jo nyt kolme julkista väylää sekä suur- ja korkeajännitelinjat. 3) Venevalkamavaraus Kalmalahden länsirannalla ei ole toimiva. Venevalkama on jyrkän rinteen alla ja se ei ole käytännöllinen, koska veneiden lasku tapahtuu usein kelirikon aikaan tai teiden ollessa liukkaita. Mielipiteessä myös tiedustellaan kaventaako ko. varaus kantatilan rakennusoikeutta? Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edellyttävät varauksen säilyttämistä kaavassa. Mitoituslaskelmien (kaavaaineiston liitteenä) perustuen kantatilalle, mihin venevalkama kuuluu, kuuluu yksi uusi rakennuspaikka. Rakennuspaikka osoitettiin Mustansalo -kiinteistölle mitoitusrantaviivan ja olemassa olevien rakennuspaikkojen suhteessa (LV-merkintä ei vaikuttanut kantatilan rakennusoikeuteen). Poistetaan LVmerkintä Kalmalahden länsirannalta. 3 Aimo Haikonen Mielipiteessä sanotaan, että 5-tien linjavaraus tulee poistaa tilan Perttilä osalta siten, että alue voidaan saattaa kaavoituksella / poikkeusluvalla asuinja teollisuusalueeksi vuonna 2003 tehdyn rakennuslupahakemuksen mukaisesti. Mielipiteessä sanotaan, että on ilmeistä. ettei 5-tien uutta linjausta tulla joko lainkaan rakentamaan tai harkinta mahdollisesta rakentamisesta siirtyy usean vuosikymmenen päähän. Eikä silloinkaan ole selvää, että uusi tielinjaus kulkisi Perttilän tilan kautta. Seutu- ja maakuntakaavassa tehty aluevaraus aiheuttaa sen, että tila on ollut ja tulisi olemaan toimenpidekiellossa usean vuosikymmenen ajan. Seutukaavassa esitetty viitostien uusi aluevaraus perustuu Savo-Karjalan tiepiiriin laatimaan tarveselvitykseen valtatie 5 parantamisesta Leppävirran kohdalla. Mielipiteen mukaan, Savo- Karjalan tiepiiri ei kuitenkaan lausunnossaan ole vastustanut poikkeamisluvan myöntämistä ohikulkutien LTalueelle Perttilä tilaan. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edellyttävät varauksen säilyttämistä kaavassa. Linjausta kuitenkin tarkennetaan kaavaehdotusvaiheessa. Uuden valtatien linjausta tarkennetaan kaavaehdotus vaiheessa.

18 LEPPÄVIRRAN TAAJAMAN JA VASTINEET JA MIELIPITEET (21) Mielipiteessä vaaditaan asian pikaista ratkaisua ja korvausta tilan käytön estymisestä taannehtivasti vuodesta 2003 lähtien. 4 Merja Leväinen Mielipiteessä pyydetään muuttamaan vapaa-ajan asunto talvikäyttöiseksi asuinrakennukseksi (AO/RA). Perusteluksi esitetään se, että omistajalla on mahdollisuus hankkia perikunnalta, jonka osakas on, omistukseensa vähintään asuinrakennuspaikan muuttamiseksi vaadittava minimikoko (5000 m2). Tontin nykyinen pinta-ala on 2500 m2. Korvausasiaa ei voida ratkaista kaavaprosessissa. Alue sijaitsee melko keskeisesti yhdyskuntarakenteessa ja tulee edellyttämään asemakaavoitusta. Laajennetaan merkintää ja osoitetaan rantarakennuspaikka RA/AO - merkinnällä 5 Pirjo Silventoinen Mielipiteessä pyydetään Lajussa sijaitsevalle 4 hehtaarin maa-alalle (tilalle Mannica) AO/RA merkintää. Pelto ei ole ollut viljelyskäytössä enää 10 vuoteen) Mitoitustarkastelun (kaavaaineiston liitteenä) perusteella emätilalla ei ole käyttämätöntä rakennusoikeutta ja näin ollen uusia rakennuspaikkoja ei voida osoittaa. Ei vaikutusta kaavaaineistoon 6 Erkki Tirkkonen Mielipiteessä huomautetaan, että kunnasta puuttuu nykytilainen kiinteistöjen osoitepäivitys, mikä lienee vanhempi kuin heinäkuu Mielipiteessä sanotaan, että tilan venevalkama oikeus oli siirretty Juottorannasta Lounaanlahteen vuonna Juottolahden rannassa on pieni T- laituri, josta puuttuu veneenkiinnityslenkit. Siten siinä voi vain lastata soutuveneen, jos toinen henkilö pitää keulanarusta kiinni. Laituri soveltuukin siten vain uimakäyttöön. Viereinen ranta puolestaan on jyrkkä ja pelkkää leppä/paju ryteikköä, joten siihenkään ei ole mahdollista tehdä omaa pienvenetelakkaa ja myös parkkipaikka puuttuu. Rannassa on myös kunnan entisen vanhainkodin Törön pesutupa, jonka katon päälle on kaatunut puu ja rakennuksen ovi sekä ikkunat ovat avoimena. Vieressä on myös epämääräinen puuparakki kaikkea roinaa puolillaan. Mielipiteessä sanotaan, että molemmat rakennukset tulisi purkaa ja siistiä ranta-alue sekä tehdä autoille parkkipaikka. Merkitään tiedoksi.

19 LEPPÄVIRRAN TAAJAMAN JA VASTINEET JA MIELIPITEET (21) Maarekisterin mukaan laituriin on venevalkama oikeus noin 60 tilalla. Mielipiteessä tiedustellaan, voisiko tilan venepaikkaoikeuden siirtää uuteen laivarantaan, mikä myös on kunnan maa-aluetta. Lisäksi Lounaanlahden yhteinen venevalkama voitaisiin kaavoittaa omakotitalotonteiksi, minkä käyttöön alue on sopiva. Säilytetään nykyinen Juottorannan venevalkama-alue entisellään. Kaavoitetaan ne neljä tonttia ilman rantaoikeutta, rajoittuen nykyiseen venevalkama alueeseen. Ja siirretään venevalkama-alue entiselleen yhteiseksi alueeksi, niin kuin se on ollut alunperin Pappilan tilan jaossa Kun tontit rakennetaan, syntyy automaattinen rantavalvonta, jolloin myös venepaikat käyvät kaupaksi. Mielipiteessä vielä todetaan, että tonttien rakennuskuntoon saattaminen tulee kunnalle kalliiksi, kun maapohja on savikkoinen ja vinon kallion päällä ja tontit vaativat erikoisjärjestelyt jätevesiviemäröinnin osalta. Sitä vastoin jos kaavoitetaan neljän tontin rakennuspaikat nykyisen kuntopolun läheisyyteen tuskin jätevesipumppaamoa tarvittaisiin. 7 Osmo Turunen Mielipiteessä sanotaan, että Raitalakiinteistö Laivurintie 24, on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeseen kuuluvaksi. Nyt vireillä olevassa kaavassa Laivurintie 24 kohdalle on merkitty AP (pientalovaltainen asuntoalue). Omistaja vastustaa ehdottomasti ko. kaavamuutosta ja tulee vaatimaan korvausta, mikäli rakennusoikeutta vähennetään (nykyisessä asemakaavassa kiinteistöllä ollut rakennusoikeutta 1000 m2). Omistajan on ollut tarkoitus rakentaa tontille pienkerrostalo, jossa on myös liiketiloja. AP-alueen tarkempi maankäyttö ratkaistaan asemakaavalla. Asemakaavassa määritetään rakennusoikeus, kerrosluku ja tarkempi käyttötarkoitus rakennettu ympäristö ja arkkitehtuuri huomioiden. Ei vaikutusta kaavaaineistoon 8 Pappilan osakaskunta kalastuskunta Pappilan osakaskunnan osakkaat haluavat tietoa suunnitteilla olevan yleiskaavahankkeen karttaliitteessä osakaskunnan vesialueella olevan Likolammen eteläpäähän sijoitetusta lomaasuntoalue (RA) merkinnästä ja sen alueelle sijoittamisen perusteista. Ei ole perusteita poistaa rakennuspaikkaa mielipiteen mukaisesti. Kaavan ranta-alueiden maankäyttö perustuu kantatilaselvitykseen ja mitoitustarkasteluun. Luonnosvaiheen jälkeen ranta-aluiedein mitoitusta tarkastettiin ja samassa yhteydessä Likolammelle osoitettiin kolman rakennuspaikka. Kalastuskunta sanoo, että kalastuskunnan alueella sijaitseva Likolampi on luonnontilainen, mutapohjainen, vain 500 metrin pituinen ja leveimmillään 140 metrin levyinen metsälampi, jonka pohjoisosassa on em. mittoihin sisältyvä soistunut alue. Pohjoispään itärannalla on jo nyt yksi pienen saunamökin käsittävä lomarakennuspaikka. Yleiskaava-alueen mitoitusperiaat- Lisätään kaavakartalle uusi rakennuspaikka Likolammelle.

20 LEPPÄVIRRAN TAAJAMAN JA VASTINEET JA MIELIPITEET (21) teen (200 m rantaviivaa / rakennuspaikka) ehkä maksimissaan sallivan yhdenkin lisärakennuspaikan sijoittaminen suunnitellulle alueelle estäisi lammen pienen koon huomioiden sen nykyisen virkistys ja kalastuskäytön. Kalastuskunta toteaa, että ei halua vastustaa lomarakentamista, mutta Nikkilänmäellä Unnukan ranta-alueelta löytyy sinne rakennettujen rantarakennuspaikkojen lisäksi vielä tilaa lomarakentamiselle väljemmällä sijoittelulla, kuten kaavasuunnitelmassa on osakaskunnan vesialueen kohdalla mm. Lounaanniemeen sijoitetulla alueella. Siellä ja Savonniemen alueella vesistön leveys vielä osittain mahdollistaa kalastuksen ranta-alueilla runsaasta loma-asutuksesta huolimatta. Toisin on kuitenkin pienillä lammilla, mitkä muodostavat osakaskunnan vesialueen valtaosan ja joihin Likolampikin kuuluu ja jonka kalastuskunta haluaa säilyttää nykytilassaan. Lisäksi kalastuskunta haluaa huomauttaa kartan puutteellisista merkinnöistä niiden olemassa olevien asuin- ja lomarakennusten osalta, jotka sijaitsevat suunnitelmissa vielä olevan valtatie 5:n uuden tiepohjan varausalueella Nikkilänmäen ja Vehkalammin seudulla. Niiden tarkka lisääminen karttaan on tiesuunnitelmien kannalta ensiarvoisen tärkeää. 9 Ahti Ryynänen Konnuksen kanavalle menevän tien Leväniemen kohdalla tulisi olla rantarakentamisen lisäksi laituripaikka saarien suvannossa. Laituripaikan sijainniksi on esitetty uutta rantarakennuspaikkaa. Mielipiteessä sanotaan, että laituripaikka on tarpeellinen varsinkin silloin, kun golf-kentän laajennus tulee ajankohtaiseksi, eli tässä kaavassa. Uuden valtatie 5 linjaus perustuu maakuntakaavan linjaukseen. Alueen maankäyttöä tarkennetaan kaavaehdotusvaiheessa kun valtatie 5 ja sen uuden linjauksen ratkaisut tarkentuvat. Uusi rantarakennuspaikka on osoitettu Konnus- Virranranta osayleiskaavassa ja sen perusteella se on osoitettu RA-alueena myös kaavaluonnoksessa. Tarkennetaan uuden valtatie 5 linjausta. Kalmalahden rantarakentamista voitaisiin kehittää. Esimerkiksi kaksikerrosratkaisuja ja polttoainejakelua sekä tieettä vesiliikenteen tarvetta varten. Kalmalahden rakentamisen kerrosluku ratkaistaan asemakaavassa. Polttoaineen jakelupiste ei sovi yhteen viereisen asuinrakentamisen kanssa. Yleisön ja minun kanta on selvä: Valtatien paikka on nykyinen. 10 Eija Keinänen Mielipiteessä pyydetään rakennuspaikkaa Särkilahden rantaan rajoittuvaan tilaan, minkä mielipiteen esittäjä Kaavassa ei osoiteta uusia kuivanmaan rakennuspaikkoja. Särkilahden kaavassa oleva Uuden valtatien linjausta tarkennetaan kaavaehdotusvaiheessa. Merkitään Särkiniemen ja Särkilahden

21 LEPPÄVIRRAN TAAJAMAN JA VASTINEET JA MIELIPITEET (21) omistaa. Omistajalla on tarkoitus rakennuttaa uusi omakotitalo noin 100 metrin päähän olemassa olevista rakennuksista. Mielipiteessä pyydetään myös Särkiniemen ja Särkilahden rantayleiskaavassa olleita rakennuspaikka varauksia kaavaan. rantarakennuspaikka merkitään kaavakartalle. rantayleiskaavan puuttuva rakennuspaikka kaavakartalle. 11 Timo Airaksinen Mielipiteessä pyydetään Kalmalahdenrannalla sijaitsevan Oinonrinne ( ) -nimisen tilan AOmerkinnän muuttamista AO/RA merkinnäksi. Tilalle on rakennettu pieni loma-asunto ja vaatimaton saunarakennus. AO/RA-merkintä mahdollistaisi tilan monipuolisemman käytön tulevaisuudessa. Muutetaan merkintä mielipiteen mukaisesti.