Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan X päivänä kesäkuuta 2017.

Transkriptio

1 1 PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtioneuvoston asetusta vaarallisten aineiden maakuljetusten turvallisuusneuvonantajasta ja valtioneuvoston asetusta vaarallisten aineiden kuljettajien ajoluvasta ehdotetaan muutettavaksi. Vaarallisten aineiden sisämaankuljetuksista annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (2008/68/EY) liitteitä muutettiin annetulla komission direktiivillä 2016/2309/EU. Osa määräyksistä koskee vaarallisten aineiden kuljetusta tiellä ja osa vaarallisten aineiden kuljetusta rautatiellä. Direktiivin muutoksella laitetaan EU:n sisäisesti täytäntöön kansainvälisissä sopimuksissa (ADR- ja RID määräykset) sovitut muutokset. Vuoden 2017 alusta voimaantulleet muutokset tulee saattaa kansallisesti voimaan mennessä. Ehdotetuilla muutoksilla laitettaisiin täytäntöön komission direktiivin liitteiden I ja II muutoksia. Ehdotetaan muutettavaksi myös eräitä kansallisia säännöksiä, joilla sujuvoitettaisiin ADR-ajolupaan liittyviä käytäntöjä. Lisäksi tehtäisiin joitakin muutoksia, jotka liittyvät aikaisemmin tehtyyn norminantovaltuuksien siirtoon Liikenteen turvallisuusvirastolle. Asetukseen tehtäisiin eräitä muita muutoksia. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan X päivänä kesäkuuta Nykytila ja ehdotetut muutokset Vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994, jäljempänä VAK-laki), säädetään neljästä kuljetusmuodosta, jotka koskevat vaarallisten aineiden kuljetusta tiellä, rautatiellä, ilmaaluksessa sekä kappaletavarana aluksessa. VAK-lain nojalla annetuissa valtioneuvoston asetuksissa, kuten vaarallisten aineiden maakuljetusten turvallisuusneuvonantajasta (jäljempänä TNA) annetussa asetuksessa (274/2002, jäljempänä TNA-asetus) ja valtioneuvoston asetuksessa vaarallisten aineiden kuljettajien ajoluvasta (401/2011, jäljempänä ADR-ajolupa-asetus), säädetään yksityiskohtaisemmin vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvistä vaatimuksista. Lisäksi Liikenteen turvallisuusvirasto (jäljempänä Trafi) antaa tarkempia teknisiä ja teknisluonteisia vaarallisten aineiden kuljetusmääräyksiä (jäljempänä VAK-määräykset). VAK-lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten tarkoituksena on edistää vaarallisten aineiden kuljetusturvallisuutta sekä ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja vähentää niistä ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle aiheutuvia vahinkoja. Kansallinen vaarallisten aineiden kuljetusta tiellä ja rautatiellä koskeva lainsäädäntö perustuu pitkälti kansainvälisiin kuljetusmuotokohtaisiin sopimuksiin ja Euroopan unionin lainsäädäntöön. Vuonna 1957 on tehty eurooppalainen sopimus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista (jäljempänä ADR-sopimus). Suomi liittyi ADR-sopimuksen (SopS 23/1979) osapuoleksi vuonna ADR-sopimuksen liitteissä A ja B ovat yksityiskohtaiset ADRmääräykset. Liitteet sisältävät muun muassa vaarallisten aineiden luokitukseen, asiakirjoihin, pakkaamiseen, merkitsemiseen ja kuormaamiseen liittyviä vaatimuksia, mutta myös kuljettamiseen. Liitteissä on myös pakkauksiin, ajoneuvoihin ja säiliöihin ja niiden rakenteisiin ja varusteisiin liittyviä määräyksiä sekä pakkausten, säiliöiden ja ajoneuvojen tarkastus-, testaus-, käyttö- ja hyväksyntävaatimuksia. Nyt vuoden 2017 alusta voimaantulleet ADR-muutokset sisältävät kuuden kuukauden siirtymäajan. Kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 52/2006) COTIF-yleissopimus) liitteessä C on määräykset vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksista (jäljempänä RID-määräykset). RID-määräykset sisältävät pitkälti samantyyppisiä vaatimuksia ja velvoitteita kuin mitä ADR:ssa

2 on. Erot liittyvät kuljetusmuodosta aiheutuviin eroihin. Vuoden 2017 RID-määräysten muutokset (OTIF/RID/NOT/2017) korjausliitteineen tulivat voimaan Muutoksiin liittyvä yleinen siirtymäaika päättyy ja muutoksia on noudettava lähtien. ADR- ja RIDmääräyksiä muutetaan pääsääntöisesti kahden vuoden välein. Muutosten tavoitteena on muun muassa parantaa vaarallisten aineiden kuljetusturvallisuutta ja ennaltaehkäistä mahdollisia onnettomuuksia sekä vähentää vaaraa ja vahinkojen laajuutta. Euroopan unionin vaarallisten aineiden sisämaakuljetuksista 24 päivänä syyskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/68/EY (jäljempänä VAK-direktiivi) liitteittä muutetaan neljännen kerran. VAK-direktiivillä kansainvälisten ADR- ja RID-sopimusten liitteiden määräykset on säädetty velvoittaviksi myös Euroopan unionissa. VAK-direktiivin I III liitteissä viitataan edellä mainittuihin sopimuksiin: ADR-sopimuksen määräykset (liite I.1, kohta I.1) ja RIDmääräykset (liite II.1, kohta II.1) sekä vaarallisten aineiden kuljetusta sisävesillä koskevan sopimuksen (jäljempänä ADN-sopimus) määräykset (liite III.1, kohta III.1). Suomi ei ole allekirjoittanut ADN-sopimusta eikä ole liittynyt ADN-sopimukseen, joten VAK-direktiivin III liitteen muutokset eivät koske Suomea. VAK-direktiiviä on muutettu annetulla komission direktiivillä 2016/2309/EU. Euroopan unionin jäsenvaltion tulee saattaa voimaan vuoden 2017 muutokset viimeistään Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut ilmoituksen (89/2016) ADR-sopimuksen liitteiden A ja B muutosten voimaantulosta. Liikenne- ja viestintäministeriö antoi samanaikaisesti vastaavan ilmoituksen (90/2016) RID-määräysten muutoksista. 2. Ehdotetut muutokset 2.1 Yleistä Ehdotetuissa asetusmuutoksissa huomioitaisiin voimaantulleet ADR-määräysten ja RIDmääräysten muutokset. Turvallisuusneuvonantajaa koskevat määräykset sisältyvät sekä ADRmääräyksiin että RID-määräyksiin ja ADR-ajolupavaatimukset pelkästään ADR-määräyksiin. TNA-asetusta muutettaisiin kansainvälisten muutosten voimaansaattamiseksi (muun muassa turvallisuusneuvonantajan (jäljempänä TNA) tehtävissä huomioitaisiin pakkaaminen ja täyttäminen, joilla on vaikutusta kuljetukseen, mahdollistetaan sähköinen TNA-koe ja varmistetaan kokeen valvonta sekä uudistetaan TNA-todistuksen mallia). Lisäksi tehtäisiin muutoksia, jotka liittyvät aikaisemmin Liikenteen turvallisuusvirastolle annettuun tekniseen norminantovaltaan. Tehtäisiin eräitä pieniä muita muutoksia, jolla on tarkoitus selkeyttää säännöksiä. ADR-ajolupa-asetuksen osalta saatettaisiin voimaan säännökset, jotka mahdollistavat sähköisen ADR-ajolupakokeen ja kokeeseen liittyvät valvontavaatimukset. Muutos vapauttanee ADRajolupakokeen vastaanottajan resursseja muihin tehtäviin. Lisäksi ehdotetaan asetusta muutettavaksi siten, että jatkossa olisi enemmän koepaikkoja, joissa ADR-kokeen voi tehdä. Tarkoituksena on myös tehdä muutoksia ADR-ajoluvan myöntämiseen, kaksoiskappaleen tai väliaikaisen luvan hakemiseen. Muutokset sujuvoittaisivat muun muassa ADR-ajolupakokelaan, luvanhakijan, mutta myös ADR-ajolupakokeen vastaanottajan arkea. On arvioitu, että muun muussa ADRajolupakokeen hinta laskisi ja koepalautteen saanti nopeutuisi. Lisäksi asetukseen tehtäisiin eräitä teknisiä ja teknisluontoisia. Vaarallisten aineiden kuljetussäännösten sujuvoittamista tarkastellaan erikseen VAK-lain kokonaisuudistusta koskevan säädöshankkeen yhteydessä. 2

3 Yksityiskohtaiset perustelut Valtioneuvoston asetusta vaarallisten aineiden maakuljetusten turvallisuusneuvonantajasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 3 Turvallisuusneuvonantajan nimeämisvelvollisuus. Ehdotetaan tehtäväksi muutos turvallisuusneuvonantajan nimeämisvelvollisuutta koskevan pykälän toisen momentin kolmannen kohdan a alakohtaan ja neljänteen kohtaan. Muutettaisiin kohdissa olevat säädetyt sana määrätyt sanaksi. Nykyisin yksityiskohtaiset tekniset vaatimukset ovat Trafin antamissa VAK-määräyksissä kumottujen liikenne- ja viestintäministeriön VAK-asetusten sijasta. Muita pykälän kohtia ei muutettaisi. 7 Turvallisuusneuvonantajan kokeet. Turvallisuusneuvonantajan kokeita koskevan 7 :n toista ja viidettä ja neljättä momenttia muutettaisiin. Ehdotetut säännökset perustuvat ADR- ja RIDmääräyksen ja kohtiin. Asetuksen 7 :n toiseen momenttiin lisättäisiin, että kokeeseen osallistujan henkilöllisyys on varmistettava. Liikenteen turvallisuusviraston on kokeen vastaanottajana estettävä mahdolliset väärinkäytökset TNA-koetilanteessa. Tarkoituksena on varmistaa, että lopputulos vastaa kokelaan tietoja ja tietämystä ja koe on oikeudenmukaisesti tehty. Lisäksi täsmennettäisiin, että vaarallisten aineiden tie- ja rautatiekuljetusta koskevat kansalliset määräykset saa olla mukana. Tämä perustelua, koska nykyisin yksityiskohtaiset tekniset ja teknisluonteiset vaatimukset ovat Trafin VAK-määräyksissä liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen sijasta. Käytäntö vastaa nykytilannetta eikä aiheuta lisäkustannuksia. Nykyisin voimassaolevin VAK-säännösten ja Trafin antaman VAK-määräyksen vaatimusten mukaisesti TNA-koe on mahdollista tehdä käsinkirjoittamalla ilman sähköisiä laitteita. Joissakin tapauksissa koetta voidaan täydentää suullisella osuudella. Voimassaolevassa pykälän 3 momentissa todetaan, että kokeet järjestetään kirjallisina. ADR- ja RID-määräyksen kohdassa määrätään säilyttämisestä. Koemateriaali tulee säilyttää sähköisesti tai tulostettuna huomioiden muun muassa säilytystä koskevat säännökset. Ehdotettu muutos vastaa nykytilannetta eikä aiheuttane lisäkustannuksia. ADR- ja RID-määräyksen kohtaa on tarkennettu lisäämällä siihen, että koetta on valvottava. Tästä syytä täydennetään asetuksen 7 :n 5 momenttia lisäämällä maininta, että Liikenteen turvallisuusvirasto valvoo TNA-koetilaisuutta. Voimassaolevan säännöksen mukaisesti Liikenteen turvallisuusvirasto ottaa vastaan kokeet. Esitetyllä ehdotuksella ei ole merkittäviä taloudellisia tai hallinnollisia vaikutuksia. Viimeiseen momenttiin lisättäisiin uudet säännökset sähköistä TNA-koetta varten. Jos toimivaltainen viranomainen mahdollistaa, ADR/RID määräyksen kohdan mukaisesti kirjalliset TNA-kokeet voidaan tehdä myös kokonaan tai osittain sähköisten laitteiden avulla. Myös sähköisesti täytettävä koe katsottaisiin kirjalliseksi. ADR-määräyksen kohdassa ja RID-määräyksen vastaavassa kohdassa määrätään muun muassa velvollisuuksista, jotka liittyvät sähköisessä kokeessa käytettävien laitteistojen, välineistöjen, ohjelmien hyväksymiseen ja tarkastamiseen sekä apuvälineiden käyttöön. Säännös mahdollistaisi, että Liikenteen turvallisuusvirastolla olisi mahdollisuus sähköisen TNA-kokeen pilotoinnin järjestämiseen ja mahdollisesti myöhemmin tulevaisuudessa järjestää kokeita sähköisesti. Jos sähköinen TNA-koe olisi käytössä, koetilaisuudessa käytettävien laitteistojen, välineistöjen ja ohjelmistojen tulisi olla Liikenteen turvallisuusviraston hyväksymiä ja tarkastamia. Kokeen vastaanottajana Liikenteen turvallisuusvirasto vastaisi niistä. Viraston olisi myös estettävä mahdollisuuksien mukaan mahdollisuudet väärinkäytöksiin. Liikenteen turvallisuusviraston olisi varmistettava, ettei kokeeseen osallistuja voi saada käyttöönsä kokeessa käytettävien elektronisten laitteiden, välineiden tai ohjelmien avulla muita aineistoja tai ohjelmia. Apuvälineiden ja -toimintojen käyttö ei ole

4 sallittua. Yhteydenpito muihin kokeeseen osallistujiin olisi estettävä. Lisäksi säädettäisiin, että koetulosten arviointi on oltava läpinäkyvää. Säännöksen tavoitteena on estää koetilanteeseen liittyvät mahdolliset väärinkäytökset ja varmistaa, että taidot testataan oikeudenmukaisella tavalla ja kokeen lopputulos vastaa kokelaan tietoja ja tietämystä. Ensimmäistä ja neljättä momentti ei muutettaisi. Esitetyillä ehdotuksilla ei ole merkittäviä taloudellisia tai hallinnollisia vaikutuksia. 8 Turvallisuusneuvonantajakokeen sisältö. Täsmennetään pykälän 1 momentin neljättä alakohtaa lisäämällä sana suurlipukkeet. Pykälä käsittelee turvallisuusneuvonantajakokeissa käsiteltäviä aiheita. Suurlipuke ilmaisee ajoneuvossa, säiliöissä, vaunussa tai kontissa muun muassa kuljetettavan vaarallisten aineen kuljetusluokan. Kolleissa ja pakkauksissa käytettävät varoituslipukkeet vastaavat pitkälti suurlipukkeita. Vaikka niitä ei ole aikaisemmin mainittu käsiteltävissä aiheissa, on TNA-kokeissa ollut suurlipukkeihin liittyviä kysymyksiä. Liite 1. Muutetaan asetuksen ensimmäistä liitettä lisäämällä 3, 5, 6, 9, 10 ja 12 kohtiin mainita pakkaamisesta ja täyttämisestä. Voidaan katsoa, että nykytila ei käytännössä muutu, sillä pakkaaminen tai muu VAK-kuljetuksen turvallisuuteen vaikuttava toiminta kuten täyttö edellyttää turvallisuusneuvoantajan nimeämistä VAK-lain 10 c :n ensimmäiseen momentin mukaisesti ja siten kuuluu turvallisuusneuvoantajan tehtäviin. Pakkaaminen ja täyttäminen vaikuttavat kuljetusturvallisuuteen ja muihin kuljetustapahtumaan liittyviin toimintoihin. Muutos on ADR:n ja RID-määräyksen kohtaan tulleessa lisäyksessä. Eräissä ADR- ja RID-maissa ei ole aikaisemmin edellytetty turvallisuusneuvonantajaa pakkaamisen ja täyttämisen osalta. Lisäksi liitteen ensimmäistä kohtaan tarkennetaan lisäämällä sana määräykset, koska nykyisin yksityiskohtaiset tekniset vaatimukset ovat Trafin antamissa VAK-määräyksissä. Liite 2. Täsmennetään asetuksen toista liitettä lisäämällä toisen kohdan b kohdan j alakohtaan maininta pakkaamisesta ja täyttämisestä. Muutoksen myötä ehdotettu säännös vastaisi ADR- ja RID-määräyksen kohdan muutosta. Käytännössä nykytila ei muuttuisi. Pakkaaminen ja muu turvallisuus, kuten täyttäminen, on katsottu olevan VAK-lain 10 c :n ensimmäisen momentin mukaista toimintaa, jolla on vaikutusta kuljetusturvallisuuteen. Liite 3. Todistuksen malli. Asetuksen kolmatta liitettä muutettaisiin. ADR-määräyksen kohdan ja vastaavan RID-määräyksen kohdan mukaisesti pakkaamista ja täyttöä koskevat toimet lisättäisiin todistukseen. Muutoksen ei pitäisi vaikuttaa nykytilaan, koska pakkaaminen ja muu turvallisuus, kuten täyttäminen, on katsottu sisältyvän jo nykyisin VAK-lain 10 c :n ensimmäisen momentin mukaisen toimintaan, joka voi edellyttää turvallisuusneuvonajan nimeämistä. Todistusmallista poistettaisiin myös uusimista koskeva kohta, koska uusi todistus annetaan myös, kun tutkinto uusitaan. Suomen nykykäytäntöön ei tulisi muutosta. Lisäksi todistusmallin tekstiin tehtäisiin eräitä kansallisia teknisiä muutoksia kuitenkin siten, että teksti vastaisi pitkälti ADR- /RID-määräyksessä olevaa mallia. Suomessa ei tarvita ADR/RID-määräyksen kohdan mukaista siirtymäsäännöstä. Suomessa uudenmallisia todistuksia voitaisiin alkaa myöntää heti. Ennen asetuksen voimaantuloa myönnetyt voimassaolevat todistukset olisivat voimassa todistukseen merkityn ajan. Muutoksella on hyvin vähäiset taloudelliset vaikutukset Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljettajien ajoluvasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

5 4 Ajolupavaatimus. Lisätään 4 :n loppuun uusi kansallinen säännös, jonka mukaan jatkossa ajoneuvon VAK-katsastuksia suorittavalla henkilöllä ei tarvitsisi välttämättä olla ADR-ajolupaa, kun hän katsastuksessa katsastustoimipaikan alueella siirtää ajoneuvoa katsastustoimintaan liittyen edellyttäen, jos hän on saanut vastuuseen ja tehtäviin soveltuvaa koulutusta. Vastaavantyyppinen kansallinen säännös on Ruotsissa, Tanskassa, Belgiassa ja Saksassa. Koulutuksesta säädetään VAKlain 11 :n nojalla vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa valtioneuvoston asetuksen 15 :ssä ja määrätään Liikenteen turvallisuusviraston VAK-tiemääräyksessä esimerkiksi kohdassa. Ehdotetun säännöksen mukaan VAK-katsastuksia suorittavan henkilön ei tarvitse osallistua ADRajolupakursselle eikä heillä tarvitse olla ADR-todistusta, jos ehdot täyttyvät. Nykyisin VAK-lain 3 :n ensimmäisen momentin neljännen kohdan mukaisesti katsaustoimipaikan alueella oleva tie katsotaan myös yleiseksi tieksi (tieliikennelaki 267/1981), koska kyseinen alue ei suljettu. Tyhjä puhdistamaton ajoneuvo, josta ei vaaratekijöitä ole eliminoitu, on VAK-säädösten ja määräysten alainen. VAK-vuosikatsastuksia suorittavilla katsastajilla tulee olla pätevyys ja koulutus siten kuin siitä on säädetty VAK-laissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa ja määräyksissä. VAK-katsastajan pätevyydestä ja koulutuksesta on säädetty myös ajoneuvojen katsastustoiminnasta annetussa laissa (957/2013). Katsastajan tulee saada vastuuseen ja tehtäviin soveltuvaa koulutusta kuten esimerkiksi tiedostavaa koulutusta. Siirto liittyisi tyhjän, mutta puhdistamattoman VAK-ajoneuvon siirtoon katsastustoimipaikan alueella. Kuitenkin jos ajoneuvon VAK-katsastuksia suorittava henkilö joutuu siirtämään ajoneuvoa katsastustoimipaikan alueen ulkopuolella, hänellä tulee olla ADR-ajolupa yleisen turvallisuuden ja kuljetusturvallisuuden sekä kansainvälisten määräysten ja kansallisten säännösten ja määräysten takia. Säännöksellä pyritään selkeyttämään nykytilannetta. Säännöksellä ei pitäisi olla taloudellisia tai muita vaikutuksia. Uusi koulutusvelvoitteita VAK-katsastuksia suorittavan henkilöille ei tulisi. VAK-katsastuksia suorittavilla henkilöillä on jo nykyisin VAK-lainsäädännön mukainen tiedostava koulutus. 10 Ajolupakoe. Muutetaan asetuksen 10 :n 1 momentin ensimmäinen virke. Voimassaolevan säännöksen mukaan ajolupakoe suoritetaan sen ajolupakokeen vastaanottajan toimialueella, jonka toimialueella henkilö on osallistunut koulutukseen tai jonka toimialueella hänen kotikuntansa on kotikuntalain mukaisesti. Jatkossa ajolupakoe suoritetaan ajolupakokeen vastaanottajan toimipisteessä. Käytännössä ajolupakokeen voisi tehdä niissä toimipisteissä, joissa voi suorittaa teoriakokeita ajokorttia varten. Muutoksen myötä kokeen voisi tehdä eri paikkakunnalla tai kaupungissa, jossa kokelas on osallistunut koulutukseen. Muutos mahdollistaisi kokelaalle useampia koepaikkoja ja koeajankohtia kuin mitä nykyjärjestelmä voi tarjota. Kokelas voi halutessaan varata etukäteen paikan halumaansa toimipisteeseen kokeen tekemistä varten. Tällä hetkellä ajolupakokeen vastaanottajana toimii Ajovarma Oy, joka tarjoaa kuljettajatutkinto- ja ajokorttipalveluita yli sadalla toimipaikalla. Lisäksi nykyinen toinen momentti jaettaisiin kahdeksi uudeksi momentiksi. Uudessa toisessa momentissa säädettäisiin siitä mitä kokelaan on osoitettava tutkinnossa ja miten kokeet pidetään. Momentti perustuu ADR:n ja kohtiin. Pääsääntöisesti kokeet pidetään kirjallisena. Sähköisesti täytettävä koe katsotaan myös kirjalliseksi. Kokeeseen liittyvä materiaali on säilytettävä tulostettuna tai sähköisessä muodossa huomioiden yleiset säilytysvaatimukset. Lisätty velvoite perustuu ADR-määräykseen kohtaan. Käytäntö vastaa nykytilannetta eikä aiheuta lisäkustannuksia. Nykyisestä toisesta momentista siirtyisi uuteen kolmanteen momenttiin säännös, joka liittyy Liikenteen turvallisuusviraston edustajan oikeuteen seurata ajolupakoetta. Nykyinen kolmas momentti ehdotetaan kumottavaksi. Kyseinen kumottava säännös on kansallista sääntelyä. Jatkossa kokelaalla, joka ei läpäissyt ADR-ajolupakoetta hyväksytysti, olisi mahdollisuus osallistua kokeeseen ilman kolmen päivän karenssia. Uuteen kolmanteen momenttiin tulisi täsmennyksiä yleisistä ajolupakokeen valvontavaatimuksista. Momenttiin lisättäisiin, että 5

6 ajolupakokeen vastaanottajan on varmistettava kokelaan henkilöllisyys. Henkilöllisyyden varmentaminen liittyy vuoden 2017 muutoksiin. Kokelaalla tulee olla henkilöllisyyden todentava asiakirja ja kurssitodistus. Pykälässä täsmennettäisiin myös, että ajolupakokeen vastaanottajan on valvottava koetta. Valvontavelvoite on jo nykyisin ADR:ssa. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kokeen lopputulos vastaa kokelaan tietoja ja tietämystä. Velvoite ei aiheuta muutoksia nykykäytäntöihin. Lisäksi uudessa momentissa olisi nykyisin voimassaoleva säännös siitä, että Liikenteen turvallisuusviraston edustajalla on oikeus seurata ajolupakoetta. Nykyiseen neljänteen momenttiin lisättäisiin säännökset sähköistä ajolupakokeesta. ADRmääräyksen kohdissa määrätään velvollisuuksista, jotka liittyvät muun muassa sähköisessä kokeessa käytettävien laitteistojen, välineistöjen, ohjelmien hyväksymiseen ja tarkastamiseen sekä apuvälineiden käyttöön. Asetuksessa säädettäisiin muun muassa että, koetilaisuudessa käytettävän laitteiston, välineistön ja ohjelmistojen on oltava kokeen järjestävä ajolupakokeen vastaanottajan hyväksymiä ja tarkastamia. Käytännössä ajolupakokeen vastaanottaja omistaisi koetilaisuudessa käytettävät tablettitietokoneet. Käytettävien laitteistojen, välineistöjen ja ohjelmien tulee olla toimivia. Ajolupakokeen vastaanottajan on myös estettävä mahdollisuuksien mukaan väärinkäytösmahdollisuudet. Ajolupakokeen vastaanottajan on varmistettava, ettei kokelas voi saada käyttöönsä kokeessa käytettävien elektronisten laitteiden, välineiden tai ohjelmien avulla muita aineistoja tai ohjelmia. Yhteydenpito muihin kokeeseen osallistujiin on estettävä. Säännösten tavoitteena on estää koetilanteeseen liittyvät mahdolliset väärinkäytökset ja varmistaa, että tiedot ja taidot testataan oikeudenmukaisella tavalla ja kokeen lopputulos vastaa kokelaan tietoja ja tietämystä. Esitetyillä ehdotuksilla ei ole merkittäviä taloudellisia tai hallinnollisia vaikutuksia. Tarkoitus olisi, että Suomessa ajolupakokeet tehtäisiin lähtien sähköisesti ajolupakokeen vastaanottajan, tässä tapauksessa Ajovarman omistamilla, tablettitietokoneella. Liikenteen turvallisuusvirasto on nykyisen ajolupakokeen vastaanottajan kanssa arvioinut, että ajolupakokeen hintaa voitaisiin laskea. Koepalautteen antaminen kokelaalle nopeutuisi. Kokeen sähköistyminen ja kokeen rakenteen muuttumisen myötä koetulos pystyttäisi ilmoittamaan kokeen jälkeen. Kokelas voisi saada kokeen jälkeen myös palautetta mahdollisista virheistä ja tietoja oikeista vastauksista. Ajolupakokeen vastaanottajan näkökulmasta sähköiset kokeet vapauttavat ajolupakokeen vastaanottajan resursseja muihin tehtäviin. Edellä ehdotetut säännökset perustuvat pitkälti ADR-määräyksen kohtien vaatimuksiin. Tablettitietokoneista aiheutuisi hieman kustannuksia, mutta toisaalta muutos sujuvoittaisi nykykäytäntöä. Ajolupakokeen vastaanottajana toimivan Ajovarman ei tarvitsisi hankkia kaikkia tablettitietokoneita, koska kokeessa pystyttäisiin hyödyntämään nykyisin kuljettajatutkinnossa käytettäviä laitteita. Sähköisesti tehtävän kokeen tarkistaminen tapahtuu nopeammin ja vapauttaa ajolupakokeen vastaanottajan resursseja muihin tehtäviin. Kokelaan olisi mahdollista saada halutessaan palaute heti kokeen jälkeen. Esitetyillä ehdotuksilla ei pitäisi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. 11 Ajoluvan myöntäminen ja raukeaminen. Muutetaan asetuksen 11 :n 1 momentin ensimmäinen virke ja lisätään pykälään uusi momentti, joka koskee kaksoiskappaletta. Ensimmäisen momentin muutostarve liittyy tehtyyn asetuksen 10 :n muutokseen. Jatkossa ADR-ajolupaa tai sen muuttamista voi hakea kirjallisesti niistä ajolupakokeen vastaanottajan toimipisteistä, joissa voi suorittaa teoriakokeita ajokorttia varten eikä se olisi sidottu hakijan kotikuntaan tai ajolupakoepaikkaan, jossa ajolupakoe on suoritettu. Muutos mahdollistaa useampia toimipisteitä, joista on mahdollista hakea ADR-ajolupaa tai sen muuttamista. ADR ajolupahakemuksen voisi jättää käsiteltäväksi myös ADR-ajolupakokeen yhteydessä. Muutoksen katsotaan helpottavan ajoluvan hakemista. 6

7 Pykälän loppuun lisättäisiin uusi momentti, jonka asiasisältö perustuisi osittain kumottavaksi ehdotettuun 13 :än. Kumottavaksi ehdotetun 13 :n mukaan, jos ajolupa on kadonnut, tuhoutunut tai anastettu taikka ajoluvan tiedot ovat muuttuneet, kaksoiskappaletta haetaan vastaanottajalta, jonka toimialueella ajolupakoe on suoritettu tai jonka toimialueella hakijan kotikunta on. Jatkossa ajoluvan kaksoiskappale anominen ei enää sidottu hakijan kotikuntaan tai ajolupakoepaikkaan, jossa ajolupakoe on suoritettu. Jatkossa ajoluvan kaksoiskappaletta voidaan hakea ajolupakokeen vastaanottajalta tai vaihtoehtoisesti sähköisesti Liikenteen turvallisuusvirasto, jos virasto mahdollistaa sen. Nykyisin kuljettajan ammattipätevyyskortin hakemus voidaan toimittaa sähköisesti. Myös ajokortin kaksoiskappaletta on mahdollista hakea sähköisesti. Liikenteen turvallisuusvirasto ja nykyinen ajolupakokeen vastaanottaja ovat arvioineet, että sähköinen haku voisi tulla ajankohtaiseksi tulevaisuudessa. Mahdollisesta sähköisestä hausta hyötyisivät sekä hakijat että ajolupakokeen vastaanottaja. Hakemuksen lähettäminen ei olisi enää aika- ja paikkariippuvainen sekä anomusten käsittelyyn menisi vähemmän resursseja. Liikenteen turvallisuusvirasto on alustavasti arvioinut, että hakujärjestelmän luominen ei aiheuttane merkittäviä kustannuksia. Sähköisessä hakujärjestelmässä olisi mahdollista hyödyntää voimassaolevien järjestelmien tietoja. Toteutuessaan sähköinen haku nopeuttaisi hakuprosessia sekä pienentäisi hallinnollisia ja taloudellisia kustannuksia. Lisäksi momentissa säädettäisiin kaksoiskappaleen voimassaoloajasta. Kaksoiskappale annettaisiin määräajaksi, joka päättyy samaan aikaan alkuperäisen ajoluvan voimassaoloajan kanssa. Kumottavaksi ehdotetun pykälän 13 viimeisessä virkkeessä säädetään ajolupakokeen vastaanottajan ilmoitusvelvollisuudesta Liikenteen turvallisuusvirastolle kaksoiskappaleen luovuttamisesta. Liikenteen turvallisuusvirasto saisi jatkossa tarvittaessa tiedon myönnetystä kaksoiskappaleesta PIIKO-järjestelmästä (Ajoneuvoliikenteen tietojärjestelmän sisältämä Piirturikorttijärjestelmä), johon viedään muun muussa tiedot ADRajolupahakemukset, myönnetyistä ajoluvista ja jne. Asiasta ei ole tarvetta säätää jatkossa. 14 Väliaikainen ajolupa. Muutettavan asetuksen 14 :ssä säädetään väliaikaisen ajoluvan myöntämistä, hakemista, voimassaolosta ja luovuttamista. Jatkossa pykälässä säädettäisiin väliaikaisen ajoluvan myöntämisen edellytyksistä. Voimassaolevasta pykälästä kumottaisiin säännös, jonka mukaan väliaikainen ajolupa haetaan kirjallisesti siltä ajolupakokeen vastaanottajalta, jonka toimialueella ajolupakoe on suoritettu tai jonka toimialueella hakijan kotikunta on. Ehdotetun muutoksen jälkeen väliaikaista ajolupaa ei tarvitse hakea kirjallisesti. Varsinaisen ajoluvan hakemisen yhteydessä ajolupakokeen vastaanottajan toimipisteessä ajolupahakijalle voidaan antaa väliaikainen ajolupa (tulostettu asiakirja), jos hän sitä pyytää sekä täyttää ajolupaa myöntämistä koskevat kriteerit ja tarvitsee todistuksen heti käyttöönsä. Esitetty ehdotus keventäisi hakuprosessia. Tarkoituksena on myös kumota vaatimus, jonka mukaan ajolupakokeen vastaanottajan on ilmoitettava väliaikaisen ajoluvan luovuttamisesta Liikenteen turvallisuusvirastolle. Väliaikaisen ajoluvan myöntämistä jää merkintä PIIKO-järjestelmään. Tästä syystä myöntämisestä ei tarvitse erikseen ilmoittaa Liikenteen turvallisuusvirastolle. Lisäksi ehdotetaan kumottavaksi pykälän viimeinen momentti, joka käsittelee väliaikaisen ajoluvan voimassaoloa ja vaatimusta väliaikaisen ajoluvan luovuttamista ajolupakokeen vastaanottajalle, kun uusi ajolupa tai ajoluvan kaksoiskappale luovutetaan. Uusi ajolupa postitettaisiin hakijalle. Väliaikainen ADR-ajolupa on voimassa vain Manner-Suomessa tapahtuvissa VAK-kuljetuksissa. Esitetyillä muutoksilla kevennettäisiin väliaikaisen ajoluvan hakemiseen liittyvää hallinollista byrokratiaa hyödyntäen nykyisin käytettäviä järjestelmiä. Lisäksi mainitut muutokset helpottaisivat sekä ajolupakokeen vastaanottajaa että väliaikaisen ajoluvan hakijaa. 3. Esityksen vaikutukset Osalla muutoksista saatettaisiin voimaan kansainvälisiin vaarallisten aineiden tiekuljetuksiin liittyviä vuoden 2017 muutoksia ja osalla kansainvälisiin vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksiin 7

8 liittyviä vuoden 2017 muutoksia. Ehdotetuilla muutoksilla ei ole merkittäviä valtiontaloudellisia eikä muita merkittäviä kustannusvaikutuksia. Osalla muutoksista on sujuvoittava vaikutus. Muutoksilla harmonisoitaisiin kansalliset turvallisuusneuvonantajaan liittyvät säännökset vastaamaan kansainvälisiä ADR- ja RID-määräyksiä sekä kansalliset ADR-ajolupasäännökset vastaamaan ADR-muutoksia. ADR-ajolupakokeessa hyödynnettäisiin digitalisaatiota. Kokeen sähköistäminen vapauttanee resursseja ja nopeuttanee koepalautteen saantia. Esitetyillä muutoksilla mahdollistettaisiin useita uusia koepaikkoja, joissa voi tehdä ADRajolupakokeen. Arvioidaan, että ADR-ajolupakokeen hinta laskenee. Muutoksilla pyritään myös sujuvoittamaan nykykäytäntöjä hyödyntäen olemassa olevia järjestelmiä. Esitetyillä muutoksilla kevennettäisiin ADR-ajolupaan liittyvä byrokratiaa. Arvioidaan, että muutokset helpottaisivat sekä ajolupakokeen vastaanottajaa että ADR-ajolupakokelaita ja ADR-ajolupaa hakijaa. Sähköinen ajoluvan kaksoiskappaleen haku voisi tulla ajankohtaiseksi tulevaisuudessa. Mahdollisesta sähköisestä hausta hyötyisivät mahdollisesti sekä hakijat että ajolupakokeen vastaanottaja. Sähköisen hakujärjestelmän luominen ei aiheuttane merkittäviä kustannuksia, koska olisi mahdollista hyödyntää voimassaolevia järjestelmiä. Toteutuessa sähköinen haku nopeuttaisi hakuprosessia sekä pienentäisi hallinnollisia ja taloudellisia kustannuksia. Yleisesti muutosten tavoitteena on muun muassa huomioida tekniikan ja tieteen kehitys, parantaa VAK-turvallisuutta ja ennaltaehkäistä mahdollisia onnettomuuksia, vähentää vaaraa ja vahinkojen laajuutta sekä harmonisoida määräyksiä muiden kuljetusmuotojen määräysten kanssa ja sujuvoittaa kuljetuksia 8 4. Asian valmistelu Esitetyillä muutoksilla ei ole merkittäviä valtiontaloudellisia tai muita merkittäviä kustannuksia. Osalla ehdotetuista muutoksista katsotaan olevan nykytilaa sujuvoittava vaikutus. Nyt voimaansaatettavien vuoden 2017 muutosten osalta VAK-sidosryhmät ovat voineet halutessaan vaikuttaa nyt voimaansaatettaviin vuoden 2017 kv. määräyksiin niiden kansainvälisessä valmisteluvaiheessa esimerkiksi osallistumalla Liikenteen turvallisuusviraston kansallisiin valmistelukokouksiin tai antamalla kommentteja virastolle. Valmistelutyön aikana ei ole tullut tietoon, että muutoksilla olisi huomattavia taloudellisia kustannuksia tai muita merkittäviä vaikutuksia. Asetusehdotusten valmistelussa on kuultu Liikenteen turvallisuusvirastoa, joka osallistuu kansainvälisten määräysten valmisteluun kansainvälisissä kokouksissa ja joka vastaa muun muassa eräistä TNA-kokeeseen ja ADR-ajolupaan liittyvistä velvoitteista. Lisäksi muutosehdotuksista on pyydetty lausunnot seuraavilta tahoilta: Saaduissa lausunnoissa:.. Liikenteen turvallisuusvirasto uudistaa myös vaarallisten aineiden kuljetusta tiellä ja rautatiellä koskevia teknisiä ja teknisluoteisia määräyksiä ADR- ja RID-muutosten huomioonottamiseksi. 5. Voimaantulo Valtioneuvoston asetusten muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan x

9 9 6. Valtuussäännökset Valtioneuvostolle annetut valtuudet asetusten antamiseen sisältyvät seuraaviin vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetun lain (719/1994) kohtiin: 10 c :n 3. momentti, VAK-lain 11 b :n 3. ja 4. momentti sekä kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annetun lain 535/ a :n 1. momentti ja 3. momentti.