ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN KORKEALLA TYÖS- KENTELYN OHJE

Transkriptio

1 ITÄ-UUDENMAAN PELASTUSLAITOKSEN KORKEALLA TYÖS- KENTELYN OHJE DOKUMENTTIHISTORIA Versio Pvm Tekijä Kommentit Hyväksytty IUPL Päivitetty Ramin kommenteilla IUPL Lisätty sopimuspalokunnat PJ Muokattu tekstiä PJ MK Päivitetty Ohje hyväksytty käyttöön ja kumoaa aikaisemman alueellisen korkeanpaikan ohjeen.

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Perusteet korkealla työskentelyyn pelastustoimessa Työskentelyn edellytykset Ohjeen tarkoitus Määritelmiä Toiminnan riskit ALUEEN RISKIKOHTEET Pysyviä riskikohteita Muuttuvia riskikohteita KALUSTO Köydet Palonaru Palovyö Valjaat Laskeutumis- ja varmistuslaitteet Sulkurenkaat (karabiinihaat) Nousukahvat Väkipyörät Nauhalenkit Köyden suojat Kolmijalka Kelautuvat tarraimet Nykäyksen vaimentimet Paarikalusto Nostolava- ja puomitikasyksiköt Käytettävä erikoiskalusto KOULUTUs Sopimuspalokunnat Vastuuhenkilö Vuosiharjoitussuunnitelma Kouluttajat Turvallisuus TYÖSKENTELY Yleistä Solmut Kiinnitäytyminen Laskeutuminen Henkilön nostot ja laskut Kattotyöskentely Ahtaasta kaivosta pelastaminen Hätälaskeutuminen puomitikkaasta tai nostolavasta KALUSTON HUOLTO, TARKASTUKSET JA KIRJANPITO Yleistä Köysien huolto-ohje Valjaiden huolto-ohje Nauhalenkkien huolto-ohje Valjashaalareiden huolto-ohje Palonarun huolto-ohje Palovyön huolto- ohje liitteet:... 16

3 1 JOHDANTO 1.1 Perusteet korkealla työskentelyyn pelastustoimessa Ohje perustuu: 1.2 Työskentelyn edellytykset 1.3 Ohjeen tarkoitus 1.4 Määritelmiä o sisäministeriön pelastusosaston julkaisuja, korkealla työskentely pelastustoimessa A:72 julkaisuun. Pelastustoimen korkealla työskentely on henkisesti ja fyysisesti vaativaa työtä, jonka turvallinen suorittaminen asettaa tekijälle terveydentilaan, toimintakykyyn, koulutukseen ja harjoitteluun liittyviä erityisvaatimuksia. Terveydentila ja toimintakyky Korkealla työskentely vaatii hyvää oman kehon hallintaa ja tasapainokykyä sekä riittävää henkisen hyvinvoinnin tilaa. Terveydentilaa voidaan tarkoituksenmukaisimmin arvioida Työterveyslaitoksen, pelastusalan työterveyslääkäreiden ja eri erikoisalojen asiantuntijoiden yhteistyössä koordinoiman terveystarkastusohjeiston avulla. Selviytyminen korkealla työskentelystä edellyttää hyvää lihasvoimaa ja -kestävyyttä. Lihaskunnon on tarpeen vastata vähintään pelastussukellusohjeen 2007 mukaista kuntoluokkaa tyydyttävä. Kattotyöskentely palavan rakennuksen katolla paineilmahengityslaitetta käyttäen rinnastetaan savusukellukseen. Tällaista työtä tekevän henkilön terveydentilan ja toimintakyvyn voidaan katsoa olevan riittävä, jos hän on savusukelluskelpoinen pelastussukellusohjeen 2007 mukaisesti. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksessa fyysinen kunto kattotyöskentelyyn on riittävä jos läpäisee savusukellukseen liittyvät testit. Ohjeen tarkoituksena on luoda turvallinen, tehokas ja yhtenäinen käytäntö Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen korkeanpaikan työskentelyyn. Kaluston kehittymisen myötä tekniikoita voidaan soveltaa monella eri tavalla. Tällöin on huomioitava valmistajien ohjeet ja määräykset. Kaluston käyttö vaatii erikoiskoulutusta ja riittävää harjoittelua. Vähintään yksi korkeanpaikan työskentelyharjoitus ja yksi kattotyöskentelyharjoitus on järjestettävä vuosittain. Korkealla työskentely pelastustoimessa on toimintaa, joka tapahtuu korkealla rakenteissa, nostokoreista tai niiden työtasoilta käsin tai johon muutoin liittyy putoamisvaara. Siihen kuuluu muun muassa työ, jossa suoritetaan laskeutumisia köydellä, henkilön nostoja ja laskuja erikoisvarustein sekä kattotyöskentelyä tulipalo- tai muissa onnettomuustilanteissa.

4 Kattotyöskentelyn osalta ohje käsittää kiinnittymisen ja liikkumisen katolla. Varsinaiset työtehtävät, kaluston nostot sekä laskut suoritetaan Pelastusopiston ohjeiden mukaan. Kattotyöskentely kuuluu koko alipäällystön ja miehistön toimenkuvaan. Päällystöllä ei normaalisti ole työtehtäviä joissa joutuisi käyttämään korkealla työskentelyn välineistöä. Laskeutuminen on toimintaa, jossa laskeudutaan köyden ja laskeutumislaitteen avulla. Hätälaskeutuminen on poikkeuksellista toimintaa, jossa laskeutumalla pelastaudutaan yllättävästä vaaratilanteesta. Henkilöiden nostot ja laskut ovat pelastustoimintaa köysipelastuskalustoa apuna käyttäen. Varmistaminen on järjestely putoamisen estämiseksi ensisijaisen suojauksen pettäessä. Nostolava-auto on kiinteällä nostovarsistolla ja työkorilla varustettu pelastusauto. Työskentely työkorista on työtä nostolava-, puomitikasauton tms. työkorista, tai korin työtasolta. Huom! Siirryttäessä korista rakennuksen katolle, työ katsotaan kattotyöskentelyksi. Köysipelastuskalusto on palokunnan kalustoa, jota käytetään henkilösuojaimina tai apuvälineenä tilanteissa, joihin liittyy putoamisvaara. Henkilönsuojain on väline tai laite, joka täyttää valtioneuvoston päätöksen (vnp) 1406/1993 vaatimukset. Henkilösuojainten on oltava CEmerkittyjä. Työköysi ( EN 358 ) on pituudensäätölaitteella varustettu köysi ( esim. EN 1891 ) tai vastaava, joka täyttää henkilösuojaimen vaatimukset ja jonka varassa työskennellään. Huom! Palonaru ei täytä henkilösuojaimen vaatimuksia. Pituudensäätölaite (EN 358, pren 12841) on CE-merkitty, köydessä liikkuva ja siihen tarrautuva laite, jota käytetään köyden työskentelypituuden säätämiseen. Valjaita ovat kokovaljaat (EN 361) ja lantiovaljaat (EN 813), jotka täyttävät henkilönsuojaimille asetetut vaatimukset. Tuki- ja varmistusvöitä (EN 358) ovat esim. palovyö ja muut vyöt, jotka täyttävät henkilönsuojainten vaatimukset. Laskeutumislaite (EN 341) on köyteen kiinnitettävä tai siinä oleva CE-merkitty laite, joka toimii jarruna laskeutumisen aikana ja pysäyttää putoamisen käyttäjän otteen irrotessa laitteesta.

5 1.5 Toiminnan riskit Jotta korkeanpaikan työskentely olisi turvallista, on siihen vaikuttavat riskit tiedostettava. Sisäiset riskit: - puutteellinen koulutus - ohjeistuksen puute - riittämätön harjoittelu - kaluston valmistajien ohjeiden laiminlyönti - kaluston huollon laiminlyönti - huolimattomuus - kaluston puutteellinen tuntemus - riittämätön fyysinen kunto - virheelliset asenteet (tahallinen riskinotto, välinpitämättömyys määräyksiä kohtaan yms.) Ulkoiset riskit: - sääolot - myrskyvauriot - tilanteiden odottamaton muuttuminen - itsetuhoaikeiset - päihteiden vaikutuksen alaiset henkilöt - kuumuus - kiinnityspisteen puute katolla - huono näkyvyys - savu tai muut haitalliset päästöt - liukkaus - sähkölinjat - sortumavaara - muut ennalta arvaamattomat vaaratilanteet

6 2 ALUEEN RISKIKOHTEET 2.1 Pysyviä riskikohteita Jokaisen alueen kunnan tulee vastuuhenkilön toimesta päivittää riskianalyysi mahdollisista korkeanpaikan työskentelyä vaativista kohteissa. Riskikohteissa tulisi myös harjoitella, jotta saataisiin valmiita toimintamalleja. - korkeat rakennukset (kerrostalot, tehtaat, sairaalat jne.) - tornit ja mastot (radiomastot, vesitornit jne.) - siilot - luolat - tunnelit - kalliojyrkänteet (luonnossa liikkujat, kiipeilyn harrastajat jne.) 2.2 Muuttuvia riskikohteita Osa muuttuvista riskikohteista on tiedostettavissa, osa on äkillisiä ja ennalta arvaamattomia. - rakennustyömaat - itsetuhoaikeiset yhteistyö poliisin kanssa (kiinnitettävä erityistä huomiota omaan turvallisuuteen) - päihteiden käyttäjät (kiinnitettävä erityistä huomiota omaan turvallisuuteen) - myrskyvauriot (kaatuneet puut, repeytyneet kattorakennelmat) o oma turvallisuus o ennalta arvaamaton tilanteen muuttuminen o myrskyn aikana pyritään tekemään vain välttämättömät toimenpiteet lisävahinkojen estämiseksi loput tilanteen rauhoituttua

7 3 KALUSTO IUPL:SSÄ KÄYTETÄÄN VAIN KORKEALLA TYÖSKENTELYYN HYVÄKSYTTYJÄ VÄLINEITÄ! KÖYSIPELASTUSKALUSTON OSALTA ON VARMISTUTTAVA SII- TÄ, ETTÄ KÄYTETTÄVÄT SUOJAIMET JA VÄLINEET OVAT YH- TEENSOPIVIA. 3.1 Köydet Semistaattinen (vähäjoustoinen) köysi (EN 1891 luokka A) joustaa korkeintaan 5 % n.100 kg:n kuormituksella ja köysi katkeaa n. 20 % venymisen jälkeen. Semistaattinen köysi valitaan köysien varassa työskentelyyn, nostoihin, laskuihin, laskeutumiseen sekä varmistamiseen. 3.2 Palonaru 3.3 Palovyö 3.4 Valjaat Poistunut käytöstä vuoden 2007 lopussa. Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksella ei käytetä palovöitä korkealla työskentelyssä. Valjaina käytetään paloasun päälle puettavia lantio-, kokovartalo- tai lantio+hartiavaljaita. Paloasuun integroitavia valjaita suositellaan käytettäväksi, jotta huolimattomuudesta ja ammattitaidottomuudesta aiheutuvia onnettomuuksia ei tapahtuisi. Potilaille puettavia ns. evakuointivaljaita käytettäessä, on turvallisuuteen kiinnitettävä erityistä huomiota. 3.5 Laskeutumis- ja varmistuslaitteet - Petzl-Grigri o max. laskeutumiskorkeus 30 m - Petzl-ID o max. laskeutumiskorkeus 200 m - Petzl-Rig o max. laskeutumiskorkeus 200 m - Petzl-Asap o Putoamisen pysäyttäjä Kaluston tulee olla mahdollisimman yksinkertainen, joten laskeutumislaitteeksi tulisi valita vain yksi malli.

8 3.6 Sulkurenkaat (karabiinihaat) 3.7 Nousukahvat 3.8 Väkipyörät 3.9 Nauhalenkit 3.10 Köyden suojat 3.11 Kolmijalka - Käytetään ainoastaan kierrelukittavia, korkeanpaikan työskentelyyn tarkoitettuja sulkurenkaita. - Automaattisesti sulkeutuvia ei saa käyttää, koska hankalat olosuhteet voivat aiheuttaa toimintahäiriöitä. - Käytetään köyteen kiinnittymiseen ja köyttä pitkin kiipeämiseen. - Köyden varmistamiseen toissijaisena kiinnityspisteenä. - Käytetään ainoastaan korkeanpaikan työskentelyyn tarkoitettuja, CE-hyväksyttyjä väkipyöriä. - Keventävien välitysten tekemiseen nosto- ja laskutilanteissa, sekä paareja käytettäessä köysiradan tekemiseen. - Käytetään ainoastaan korkeanpaikan työskentelyyn tarkoitettuja, CE- hyväksyttyjä, ommeltuja nauhalenkkejä. - Pituudet: 60, 120 ja 240 cm.. Köydet on suojattava mekaaniselta rasitukselta ja likaantumiselta. Voidaan käyttää sekä tehdasvalmisteisia että paloletkusta valmistettuja. Kaivosta ym. syvältä pelastamiseen Kelautuvat tarraimet - Sijoitettuna nostolava- tai puomitikasyksikköön. - Ongelmat työskentelijän pelastamisessa huomioitava Nykäyksen vaimentimet 3.14 Paarikalusto o Asapin kanssa o Kattotyöskentelyssä nostolava- tai puomitikasyksikköön kiinnitäytyneenä. Käytetään ainoastaan korkeanpaikan työskentelyyn hankittua kalustoa Nostolava- ja puomitikasyksiköt Käytettävä korkealla työskentelyyn aina ensisijaisesti, mikäli mahdollista.

9 3.16 Käytettävä erikoiskalusto Kattotyöskentely laukku: o köysi 25m. o ketju / vaijeri kiinnittymiseen o sulkurengas 2 kpl. o Rig 1 kpl. Rinkka sammutusyksikössä: o rinkka, tilavuus litraa o 50 m staattinen köysi pakattuna pussiin, musta o 50 m staattinen köysi pakattuna pussiin, punainen o lantiovaljaat o evakuointivaljaat o 6 kpl nauhalenkkejä (3*60 cm, 2*120 cm ja 1*240 cm) o 2 kpl nousukahvoja = pari o 6 kpl sulkurenkaita ruuvilukituksella o 1 kpl ID- varmistus/laskeutumislaitteita o 3 kpl väkipyöriä o puukko tai monitoimityökalu o Asap-nykäyksen vaimennin

10 4 KOULUTUS Korkealla työskentelevältä pelastushenkilöltä edellytetään riittävää peruskoulutusta tehtävään: Pelastajatutkinto, Palomiestutkinto ja pelastuslaitoksen sisäisen koulutusjärjestelmän mukainen koulutus ja hyväksyntä. Pelastusopiston järjestämä korkealla työskentelyn kurssi/ kouluttaja kurssi. Alueen suoritettu sisäinen koulutus ja hyväksyntä. 4.1 Sopimuspalokunnat 4.2 Vastuuhenkilö Itä- uudenmaan pelastuslaitoksen alueella ainoastaan sopimuspalokunnat, joissa on alueen sisäisestä koulutusjärjestelmästä koulutuksen saaneita nimitettyjä henkilöitä suorittavat korkealla työskentelyä. Nimitetyistä henkilöistä pidetään luetteloa, joka päivitetään vuosittain. 4.3 Vuosiharjoitussuunnitelma 4.4 Kouluttajat 4.5 Turvallisuus o Jokaiselle alueen asemalle, jossa on hyväksyttyjä kattotyöskentelyyn nimitettyjä henkilöitä, nimitetään vastuuhenkilö, jonka tehtäviin kuuluu riskianalyysin päivittäminen, korkeanpaikan harjoitussuunnitelman pohjalta laatia oman aseman tarpeisiin toteutettavat harjoitukset ja kaluston vuositarkastuksen suorittaminen. Kalustohankinnat ja poistot kuuluvat vastuuhenkilölle. o Vuosiharjoitussuunnitelmassa on oltava vähintään yksi korkeanpaikan työskentelyharjoitus sisältäen oppitunnin ja yhden ns. korkean laskeutumisen (vähintään 15 m). Lisäksi vuosiharjoitussuunnitelmassa on oltava erikseen kattotyöskentelyharjoitus. o Jokaisesta työvuorosta nimitetään yksi henkilö vastaamaan koulutuksesta, huoltotoimenpiteistä ja käyttö- ja tarkastuspöytäkirjan täytöstä. o Ensihoitovalmius on oltava kaikissa harjoituksissa. o Harjoituksissa käytetään täydellistä paloasua ja kypärää. o Nosto- ja laskuharjoituksissa on käytettävä varmistusköyttä/asap. o Laskeutumisessa on käytettävä varmistusköyttä/ asap. o Kalustoa käytetään vain valmistajan ohjeiden mukaan.

11 5 TYÖSKENTELY 5.1 Yleistä 5.2 Solmut 5.3 Kiinnitäytyminen 5.4 Laskeutuminen Toimittaessa korkeariskisessä kohteessa on työturvallisuuteen aina kiinnitettävä erityistä huomiota. Tilanteessa, jossa potilas on vaikeasti saavutettavassa paikassa, tulee ensimmäinen pelastaja saada potilaan luokse mahdollisimman nopeasti parhaalla mahdollisella tavalla. Hänen tehtävä on estää lisävahingon syntyminen ja ensihoidon aloittaminen muiden pelastajien valmistellessa varsinaista pelastamista. Harjoituksissa tulee ehdottomasti toimia opittuja menetelmiä käyttäen. Työtehtävissä voidaan malleja soveltaa, ottaen huomioon tehtävän luonteen ja potilaan tilanteen. Oma työturvallisuus ja kaluston valmistajien ohjeet ovat kuitenkin ehdottomia. Perussolmut korkeanpaikan työskentelyssä ovat: o Paalusolmu o Kahdeksikko o Siansorkka (varmistettuna kahdella puolipolvella) o HMS-solmu (hätälaskeutumiseen ilman laskeutumislaitetta) Tarvittaessa voidaan käyttää myös muita pelastusalalla yleisesti hyväksyttyjä solmuja. Harjoituksissa käytetään aina vähintään kahta kiinnityspistettä. Ensisijainen piste on se, joka vaikuttaa varmimmalta ja kohteeseen nähden luontevimmalta. Toinen kiinnityspiste, josta varmistus tehdään, on oltava ensimmäisestä riippumaton. Kiinnityspisteiden tulee sijaita mahdollisimman kohtisuoraan kohteen yläpuolella, jotta sivuttaisliike ei aiheuta ongelmia. Työtehtävissä, jos tilanteen luonne ja kohteen ominaisuudet niin vaativat, voidaan välttämättömiin toimenpiteisiin ryhtyä käyttäen vain yhtä tukevaa kiinnityspistettä. Laskeuduttaessa käytetään pääsääntöisesti yläköysilähtöä. Myös alaköysilähtöä voidaan käyttää. HYPPYLÄHTÖ ON KIELLETTY! Kiinnitäytyminen köyteen tehdään turvallisessa paikassa ja vasta sen jälkeen siirrytään kohtaan, josta laskeutuminen voidaan aloittaa. Laskeutumisharjoituksissa tulee käyttää erillistä varmistusköyttä ja putoamisen pysäyttäjää Asap.

12 Nopea laskeutuminen on kielletty muutoin kuin hätälaskeutumisessa. Alas tultaessa on laskeutumislaite irrotettava välittömästi, jotta sen lämpeneminen ei vaurioita köyttä. Jos laskeutumislaitetta ei ole käytettävissä, voidaan hätälaskeutumisessa käyttää sulkurengasta ja HMSsolmua. 5.5 Henkilön nostot ja laskut 5.6 Kattotyöskentely Henkilön pelastaminen nostamalla tai laskemalla voidaan suorittaa joko käyttämällä potilaan omia valjaita, evakuointivaljaita tai tarkoitukseen sopivia paareja. Omia valjaita on sellaisilla henkilöillä, jotka työskentelevät putoamisalttiissa työympäristössä tai harrastavat jotain vastaavanlaista toimintaa. Potilas, joka on tajuissaan, voidaan laskea/nostaa yksin evakuointivaljasta käyttäen. Jotta lisävahinkoja ei syntyisi, hankalasta paikasta pelastaminen saattaa vaatia ohjausköyden käyttöä. Jos potilas on tajuton tai muuten sekavassa tilassa, voidaan pelastaminen suorittaa ns. tandem- pelastamisena, jolloin pelastaja kulkee potilaan mukana. Monivammapotilaan pelastamisessa tulee käyttää paarikalustoa, jos se vain teknisesti on mahdollista. Paareja voidaan nostaa/laskea joko köysirataa pitkin tai suoraan nostaen/laskien ohjausköyttä käyttäen. Myös paaripelastaminen voidaan tehdä tandem- tekniikalla. Pelastustoiminnan johtaja arvioi tilanteen ja tekee päätöksen kattotyöskentelyn aloittamisesta. Hänen on varmistuttava, että kattotyöskentely voidaan tehdä turvallisesti. Yksikön johtajan tehtävänä on vastata, että kattotyöskentely toteutetaan turvallisin menetelmin. Yksikönjohtajan tulisi pääsääntöisesti määrätä kattotyöskentelyyn vähintään sammutuspari. Jos kattotyöskentely aloitetaan palavan rakennuksen katolla, tulee tehdä savusukellusvalvontaa. Katolle pääsyn edellytyksenä on tiedusteltu ja turvallinen reitti mahdollisten kiinnityspisteiden luo. Reittejä voivat olla esim. pelastajien oma tikaskalusto, talotikkaat, kulkusillat, lapetikkaat tms., joiden tuenta ja kiinnitys on varmistettava. Turvallinen kiinnitäytyminen voi tuottaa hankaluuksia jos katolla ei ole hyviä ja riittävän lujia kiinnityspisteitä. Käyttökelpoisia kiinnityspisteitä voivat olla nostolava-auton kori, tukevat piiput ja putket sekä kattosillat. Tilapäisten kiinnityspisteiden (letkunkannatinkoukut, palokanki tms.) rakentaminen on työturvallisuuden kannalta arveluttavaa. Tällaisissa tilanteissa tulee harkita vaihtoehtoisia menetelmiä pelastajien työturvallisuuden varmistamiseksi tai luopua kattotyöskentelytehtävästä kokonaan. Katolla työskentelevien on oltava kiinnitäytyneenä köyteen tai muilla keinoin estettävä putoaminen. Pääsääntöisesti on käytettävä kahdenköyden järjestelmää, jossa toinen köysi on työköysi ja toinen varmistusköysi. Molemmissa köysissä tulee olla varmistus- / pituudensäätölaite, joka pysäyttää liikkeen, mikäli ote irtoaa. Yhden köyden käyttö

13 on mahdollista vain sellaisissa erikoistapauksissa, jossa kahden köyden käyttö aiheuttaisi lisävaaraa. Kattotyöskentelyssä on aina varauduttava hätälaskeutumiseen joko köyden avulla tai tikkaita käyttäen. 5.7 Ahtaasta kaivosta pelastaminen Kaivosta pelastettaessa on kiinnityspiste saatava aukon yläpuolelle, jotta noston loppuvaiheessa ei tulisi ongelmia. Kiinnityspisteenä voidaan käyttää tarkoitukseen valmistettua kolmijalkaa, jatkotikkaista rakennettua ns. A-tikasta tai puomitikkaan tai raivausauton nosturin puomia. Koneellisia vinssejä ja nostureita ei henkilönnostoissa saa käyttää, ellei niitä ole tähän tarkoitukseen hyväksytty. 5.8 Hätälaskeutuminen puomitikkaasta tai nostolavasta Työskenneltäessä puomitikkaassa, voi eteen tulla tilanne, jossa joudutaan nopeasti poistumaan korista. Siksi henkilöillä, jotka työskentelevät puomitikkaassa, on oltava joko erillinen lantiovaljas tai valjashaalarit. Työskentelykorissa on oltava kinnittettynä (tarrain, kattokassi tai grillon).

14 6 KALUSTON HUOLTO, TARKASTUKSET JA KIRJANPITO 6.1 Yleistä Köysipelastuskaluston tarkastukset voidaan jakaa käyttöä edeltäviin tarkastuksiin ja määräaikaistarkastuksiin: 1) Jokaisen käyttäjän on tehtävä käyttöä edeltävä tarkastus aina ennen työvälineiden ja henkilönsuojaimien käyttöä. Tarkastus voi olla silmämääräinen ja sisältää laitteen yksinkertaisen toimintakokeen. 2) Määräaikaistarkastuksen saa suorittaa vain siihen pätevä ja nimetty henkilö, jolla on ajantasaiset tiedot: - määräaikaistarkastuksia koskevista vaatimuksista - valmistajan antamista suosituksista ja ohjeista suojaimen tai välineen tarkastamiseksi - järjestelmän osien yhteensopivuutta koskevista suosituksista. Määräaikaistarkastuksia tekevän henkilön pitää osata tunnistaa viat ja tarvittaessa ryhtyä korjaustoimiin. Määräaikaistarkastukset tehdään valmistajan ohjeiden mukaisesti vähintään kerran vuodessa ja aina jos käyttöä edeltävissä tarkastuksissa on havaittu puutteita. Lisäksi väline on perusteellisesti tarkastettava poikkeuksellisen, välineen turvallisuutta vaarantaneen tapahtuman (esim. putoamisen) jälkeen. Ainoastaan valmistajan tai maahantuojan valtuuttamat henkilöt voivat tehdä monimutkaisempien laitteiden määräaikaistarkastuksia. Valmistajat antavat järjestämänsä koulutuksen jälkeen valtuudet määräaikaistarkastajille ja valtuutus voi olla määräaikainen. Kaikissa korjaus- ja huoltotoiminnoissa on erittäin tärkeää ottaa huomioon valmistajan tai maahantuojan ohjeet. Välineiden käytön jälkeinen puhtaanapito, kuivaus ja oikeanlainen säilytys ovat ehdottoman tärkeitä edellytyksiä laitteiden turvalliselle toiminnalle seuraavalla käyttökerralla. Korkeanpaikan työskentelykansio sijoitetaan ennalta sovittuun paikkaan. Sen tulee sisältää: kalustoluettelot, käyttöohjeet, käyttö- ja tarkastuspöytäkirjat ja muut tarpeelliset materiaalit. Kaikki ne, jotka käyttävät kalustoa, ovat velvollisia tekemään käytön jälkeisen huollon ja merkitsemään toimenpiteet pöytäkirjaan. Vioista ja puutteista on viivytyksettä ilmoitettava vastuuhenkilölle. Kaluston perusteellinen tarkastus on tehtävä kerran vuodessa vastuuhenkilön toimesta. Valmistajan ohjeita on aina noudatettava. 6.2 Köysien huolto-ohje Käyttöönoton yhteydessä köydet merkitään ja niille tehdään käyttö- ja tarkastuspöytäkirja. Ennen jokaista käyttökertaa köysi tarkastetaan silmämääräisesti. Käytön jälkeen köysi puhdistetaan ja tarvittaessa pestään haalealla vedellä ja kuivataan löysällä vyyhdillä huoneenlämmössä. Pakattaessa köysi käyttöä varten, se tarkastetaan silmämääräisesti ja tunnustelemalla käsin, jotta mahdolliset vauriot havaitaan. Köydet tulee pakata mahdollisimman löysälle joko vyyhdiksi tai pussiin. Köydet varastoidaan kuivassa, viileässä ja valolta suojatussa tilas-

15 sa. Jokaisen käyttökerran jälkeen täytetään tiedot käyttö- ja tarkastuspöytäkirjaan. Vauriot ja puutteet on ilmoitettava viivytyksettä vastuuhenkilölle. 6.3 Valjaiden huolto-ohje Käyttöönoton yhteydessä valjaat merkitään ja niille tehdään käyttö- ja tarkastuspöytäkirja. Ennen ja jälkeen käytön on valjaat silmämääräisesti tarkastettava (ommelten kunto, hihnojen kierteisyys). Käytön jälkeen valjaat puhdistetaan ja kuivataan huoneenlämmössä. Jokaisen käyttökerran jälkeen täytetään tiedot tarkastus- ja käyttöpäiväkirjaan. Vauriot ja puutteet on viivytyksettä ilmoitettava vastuuhenkilölle. 6.4 Nauhalenkkien huolto-ohje Toimitaan kuten valjaiden kohdalla. 6.5 Valjashaalareiden huolto-ohje Käyttöönoton yhteydessä haalarit merkitään ja niille tehdään tarkastuspöytäkirja. Valjaat on tarkoitettu käytettäväksi haalareiden kanssa, joten valmistajan ohjeita on noudatettava. Pestäessä on kaikki metalliset osat irrotettava ja pesun jälkeen on tarkastettava, ettei hihnoissa ole kierteitä. Vastuuhenkilö tekee kerran vuodessa perusteellisen tarkastuksen ja tekee merkinnät tarkastuspöytäkirjaan. Jos haalareiden käyttäjä huomaa vikoja tai puutteita, on hänen ilmoitettava siitä vastuuhenkilölle. 6.6 Palonarun huolto-ohje Ei käytössä pelastuslaitoksen korkealla työskentelyssä. 6.7 Palovyön huolto- ohje Ei käytössä pelastuslaitoksen korkealla työskentelyssä.

16 7 LIITTEET: Liite 1: Kattotyöskentelymalli Liite 2: Turvaohje Liite 3: Vastuu henkilöt alueella

17 Liite 1 Kattotyöskentelymalli Katolla työskentelevien on oltava kiinnitäytyneenä köyteen tai muilla keinoin estettävä putoaminen. Pääsääntöisesti on käytettävä kahdenköyden järjestelmää, jossa toinen köysi on työköysi ja toinen varmistusköysi. Molemmissa köysissä tulee olla varmistus- / pituudensäätölaite, joka pysäyttää liikkeen, mikäli ote irtoaa. Yhden köyden käyttö on mahdollista vain sellaisissa erikoistapauksissa, jossa kahden köyden käyttö aiheuttaisi lisävaaraa. Kattotyöskentelyssä on aina varauduttava hätälaskeutumiseen joko köyden avulla tai tikkaita käyttäen.

18 Liite 2 TURVAOHJE 1) Tätä ohjetta noudatetaan Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen korkealla työskentelyn harjoituksissa sekä näytöksissä. 2) Pelastuslaitoksen korkealla työskentelyn harjoituksissa kouluttajana voi toimia henkilö joka on saanut riittävän koulutuksen (esimerkiksi Pelastusopiston korkeanpaikan työskentelyn kurssi tai vastaava). 3) Peruskoulutuksessa koulutuspaikka on vakioitava turvallisuuden takaamiseksi ja yllätystekijöiden välttämiseksi. Alastulopaikalla peruslaskuissa voidaan käyttää esimerkiksi pelastustyynyä tai muuta vaimennusta. 4) Harjoittelu on suositeltavaa aloittaa kaltevalta pinnalta tai maantasossa. 5) Koulutettavan tulee ymmärtää harjoituksen tavoitteet ja toiminta periaatteet ennen aloittamista. 6) Harjoituksissa tulee käyttää hyväksyttyjä välineitä ja noudattaa valmistajan antamia ohjeita 7) Kouluttaja varmistaa koulutuksessa käytettävien välineiden kunnon. 8) Kouluttajan tulee tarkastaa köysien kiinnitykset ja kiinnityspisteet. 9) Köysien kiinnityksessä tulee käyttää pitäviä sidoksia, esim. jousihakaa, nauhalenkkejä, sulkurenkaita, kahdeksikkosolmua, paalusolmua tai siansorkkaa puolipolvivarmistuksella. 10) Harjoituksissa köysi tulee kiinnittää kahdesta pisteestä. 11) Perusharjoituksissa kouluttaja näyttää aina mallisuorituksen ensimmäisenä. 12) Laskeutuja varmistetaan erillisellä turvaköydellä. 13) Henkilön nosto- ja laskuharjoituksissa tulee henkilöllä olla valjaat kiinnitettynä varmistusköyteen. 14) Köydet tulee suojata mekaaniselta rasitukselta ja niiden päälle ei saa astua. 15) Laskeutumisen lähtöpaikan ja alastulopaikan tulee olla häiriötön. Kouluttaja antaa luvan kiinnittäytyä köyteen ja lähtöluvan laskeutumiselle. Sovelletuissa harjoituksissa tehtävät suoritetaan itsenäisesti kouluttajan valvomana. 16) Ennen työskentelyn aloittamista on varmistauduttava laitteen toiminnasta koekäyttämällä se.

19 17) Ennen maahan laskeutumista on laskeutujan pysäytettävä vauhti. Mikäli näin ei tehdä, varmistaja pysäyttää laskeutujan ennen maata. 18) Jokaisen, joka huomaa harjoituksen aikana sellaisen tekijän, joka voi vaarantaa turvallisuutta, tulee ilmoittaa siitä välittömästi kouluttajalle tai mahdollisuuksien mukaan keskeyttää vaarallinen toiminta ilmoituksella TOSI VAARA. 19) Harjoituksissa on varauduttava ensihoitoon soveltuvalla ensiapuvarustuksella ja viestivälineellä.

20 Liite 3: Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen vastuuhenkilöt; Koko alue; Palomestari Mika Siitonen Asema 1: Mika kynsijärvi Asema 1 1. vuoro; Petri Ohinmaa 2. vuoro; Jari Laine 3. vuoro; Hannu Snirvi 4. vuoro; Mika Tepsa Asema 3: Roger Nybom Asema 3 1. vuoro; Matti Rinne 2. vuoro; Henry Berlin 3. vuoro; Hannu Viitala 4. vuoro; Ralf Brygger Asema 2: Asko Pohjankoski Asema 2 1. vuoro; Olli-Pekka Moilanen 2. vuoro; Toni Sohkanen 3. vuoro; Björn Westermark 4. vuoro; Jari Korhonen