PALLAS-YLLÄSTUNTURIN KANSALLISPUISTON LUONTOKESKUSTEN ASIAKASKYSELYJEN TULOSTEN VERTAILU

Transkriptio

1 PALLAS-YLLÄSTUNTURIN KANSALLISPUISTON LUONTOKESKUSTEN ASIAKASKYSELYJEN TULOSTEN VERTAILU Piia Susanna Siirtola Opinnäytetyö Tekniikka- ja luonnonvara-ala Metsätalousinsinööri AMK 205

2 LAPIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikka- ja luonnonvara-ala Metsätalousinsinööri PALLAS-YLLÄSTUNTURIN KANSALLISPUISTON LUONTO- KESKUSTEN ASIAKASKYSELYJEN TULOSTEN VERTAILU 205 Metsähallitus Luontopalvelut Piia Susanna Siirtola Hyväksytty

3 Opinnäytetyön tiivistelä Luonnonvara- ja ypäristöala Metsätalouden koulutusohjela Tekijä Piia Susanna Siirtola Vuosi 205 Toieksiantaja Työn nii Metsähallitus Luontopalvelut Pallas-Yllästunturin kansallispuiston luontokeskusten asiakaskyselyjen tulosten vertailu Sivu- ja liiteäärä Metsähallituksen luontopalvelut on tehnyt asiakaskyselyjä säännöllisesti kansallispuistoissa ja luontokeskuksissa. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston luontokeskuksiin kyselyt tehtiin vuosina 200, 20 ja 202. Asiakaskyselyt tehdään Metsähallituksen vakioenetelällä, jolloin tulokset ovat verrattavissa luontokeskusten välillä ja luontokeskuksen oiin aiepiin tuloksiin. Kyselyyn kertyi vastauksia kolesta luontokeskuksesta yhteensä 282 kappaletta. Kellokkaan, Pallastunturin ja Tunturi-Lapin luontokeskuksien tuloksia vertaillaan keskenään hakien vastauksia seuraaviin tutkiusongeliin: Millaisia eroja asiakaskyselyjen tuloksissa on ja istä ne johtuvat? Miten luontokeskuksissa vierailevat ryhät ja henkilöt näkevät ja kokevat palvelut ja aktiviteetit? Kellokkaan asiakasraportin auki kirjoittainen kuuluu tähän opinnäytetyöhön ja kokonaisuudessaan asiakasraportti löytyy liitteistä. Asiakaskyselyjen tulokset enevät suunnittelutoiikunnan käyttöön kehittäään ja edistäään luontokeskusten palveluita ja aktiviteetteja. Luontokeskusten asiakaskyselyjen tuloksista käy ili, että luontokeskusten ikäjakaua, seurueiden koostuus sekä rahankäyttö luontokeskuksissa ovat suhteellisen saanlaiset kaikissa keskuksissa. Suuriat eroavaisuudet olivat sesonkien kävijääärissä sekä arginaalisissa seuruekokoonpanoissa. Heinäkuulta syyskuulle oli selkeä huippuaika kaikissa luontokeskuksissa. Muista poiketen Kellokkaan luontokeskuksessa asiakkaita riitti yös lokakuun ja taikuun välisenä aikana. Suunnittelutoiikunnan tulisi kiinnittää huoiota seuraaviin tuloksista ilenneisiin asioihin. Seuruekokoonpanoista päiväkoti- ja eläkeläisryhät, atkanjärjestäjien sekä kerhon tai yhdistyksen jäsenistä koostuvat ryhät ovat kaikissa luontokeskuksissa selkeä väheistö. Heidän palveluidensa ja aktiviteettiensa kehittäinen tuo luontokeskuksiin lisää kävijöitä. Luontokeskuksen kävijöiden ikärakenteen uuttuinen tulee huoioida palveluiden, aktiviteettien ja tuotevalikoian kehityksessä. Ikärakenne uuttuu, koska suurin osa nykyisistä kävijöistä on vuotiaita ja 0 5 vuoden kuluttua he eivät pysty saalla tavalla kulkeaan kansallispuistossa. Nuorepien ikäluokkien (25 44-vuotiaat) edustajia on selkeästi väheän. Asiasanat asiakaskysely, asiakasraportti, kansallispuisto, luontokeskus

4 Abstract of Thesis School of Forestry and Rural Industries Forestry Prograe Tekijä Piia Susanna Siirtola Year 205 Toieksiantaja Työn nii Metsähallitus The Parks & Wildlife Finland Pallas-Yllästunturi National Park visitor centers custoer surveys coparison Sivu- ja liiteäärä Within Metsähallitus, The Parks & Wildlife Finland has regularly conducted custoer surveys aong national parks and visitor centres. The custoer survey targeted for the visitor centres of Pallas-Ylläs National Park was carried out in 200, 20 and 202. The custoer survey was conducted by using the coon protocol approved by Metsähallitus, to ensure that the results are coparable with the other respective custoer surveys carried out by Metsähallitus. Altogether, 282 questionnaire fors were gathered fro three visitor centres. The results of the visitor centres of Kellokas, Pallastunturi and Tunturi-Lappi were copared to address the following research questions: What kind of differences can be found aong respondents, and what are the reasons for possible differences? How do visitors evaluate the services and activities served? The writing of the custoer report of Kellokas was a part of the thesis, and the report can be found in the appendices. The results will be benefited by the planning coittee in developing and iproving the services and activities of visitor centres. The results of the survey deonstrate that the age distribution, group coposition and expenditure in visitor centres is relatively siilar aong the respondents. The ost significant differences were found in the nuber of visitors during the season and the arginal group coposition. The ost popular season in all visitor centres was between July and Septeber. In contrary to others, in the visitor centre of Kellokas the nuber of visitors was relatively high also between October and January. The planning coittee is recoended to concentrate on the following outcoes. Groups of preschool children, pensioners, tour operators and club ebers are a inority in all visitor centres. Iproving the services and activities targeted for those groups would increase the aount of visitors. The future changes in the age distribution of visitors should be taken into account when developing services, activities and product range. The age distribution has been predicted to change, as nowadays ost of the visitors are at the age of 55 64, but after 0 5 years they are not capable to hike in national parks with the siilar intensity. The aount of younger visitors (25 44) is significantly saller. Keywords: questionnaire, custoer report, national park, visitor centre

5 SISÄLLYS KUVIOLUETTELO... JOHDANTO SUOMEN KANSALLISPUISTOT JA LUONTOKESKUKSET KANSALLISPUISTOT LUONTOKESKUKSET KANSALLISPUISTOISSA JOKAMIEHENOIKEUDET KANSALLISPUISTOISSA PALLAS-YLLÄSTUNTURIN KANSALLISPUISTO JA SEN LUONTOKESKUKSET KANSALLISPUISTON ALUE PALLAS-YLLÄSTUNTURIN KANSALLISPUISTON LUONTOMATKAILU KANSALLISPUISTON ALUEEN AKTIVITEETIT PALLAS-YLLÄSTUNTURIN KANSALLISPUISTON LUONTOKESKUKSET ASIAKASPALVELU JA ASIAKASTYYTYVÄISYYS TYÖN TOTEUTUS AINEISTON KERUU JA ASIAKASKYSELY AINEISTON KÄSITTELY JA TIETEELLISET MENETELMÄT LUONTOKESKUS KELLOKKAAN ASIAKASRAPORTTI KELLOKKAAN ASIAKASRAPORTIN TOTEUTUS KELLOKKAAN ASIAKASRAPORTIN YHTEENVETO TUNTURILAPIN, KELLOKKAAN JA PALLAKSEN LUONTOKESKUSTEN ASIAKASKYSELYJEN TULOSTEN VERTAILU JA TARKASTELU PERUSTIEDOT LUONTOKESKUSTEN SESONGIT JA AKTIVITEETIT PALVELUT JA ASIAKKAIDEN SUHTAUTUMINEN PALVELUIHIN JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA TULOSTEN LUOTETTAVUUS JA VIRHELÄHTEET OMA POHDINTA LÄHTEET LIITTEET... 38

6 KUVIOLUETTELO Kuvio. Suoen kansallispuistot 4 Kuvio 2. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston sijainti 9 Kuvio 3 Luontokeskusten kävijöiden sukupuolijakaua 23 Kuvio 4. Luontokeskusten kävijöiden ikäjakaua 24 Kuvio 5. Luontokeskusten kävijöiden koulutusjakaua 24 Kuvio 6. Luontokeskuksen Tunturi-Lapin seuruekoostuus 25 Kuvio 7. Luontokeskus Kellokkaan seuruekoostuus 26 Kuvio 8. Luontokeskus Pallastunturin seuruekoostuus 27 Kuvio 9. Luontokeskusten kävijääärät sesongeittain 27 Kuvio 0. Pallas-Yllästunturin luontokeskusten aktiviteettien yhteenveto 28 Kuvio. Kuinka suuri osa kävijöistä käytti rahaa luontokeskuksessa 29

7 2 JOHDANTO Keväällä 203 en löytänyt juuri inulle ja inun intresseihini sopivia opinnäytetyöaiheita. Pohdin pitkään illainen aihe inua kiinnostaisi ja kehittäisi aatillista taitoani haluaaani suuntaan. Tiesin vahvuuteni olevan asiakaspalvelu ja suunnittelu, aiseasuunnittelu sekä riistanhoito. Kesällä 203 Metsähallituksen Pallastunturin luontokeskuksesta ehdotettiin kahta erillistä opinnäytetyöaihetta ja sain näistä toisen aiheen itselleni. Työn tilaajana on Metsähallituksen luontopalvelut. Puistonjohtaja Pekka Sulkava on Pallas-Yllästunturin kansallispuiston pääorganisaattori. Metsähallituksen puolelta opinnäytetyön ohjaavana toii erikoissuunnittelija Inari Ylläsjärvi. Erikoissuunnittelija Paavo Hellstedt siirtyi kesällä 204 Ylläsjärven tilalle ohjaaaan työn loppuun. Lapin Aattikorkeakoulun puolelta työtä ohjasi lehtori Tapio Sironen. Metsähallituksen Luontopalveluiden hallinnoiaan Pallas-Yllästunturin kansallispuiston luontokeskuksiin on tehty asiakaskyselyt (LIITE.) ja niiden puolelta esitettiin opinnäytetyöaihetta. Opinnäytetyön tekijä kirjoittaisi aloitetun Kellokkaan luontokeskuksen asiakasraportin loppuun ja vertailisi kansallispuiston kolea luontokeskusta asiakaskyselyjen tulosten perusteella keskenään. Pallas-Yllästunturin luontokeskusten asiakaskyselyjen tulosten vertailu ei kattanut opinnäytetyön tunti- ja opintopisteäärää. Tästä syystä työhön lisättiin Kellokkaan luontokeskuksen asiakastutkiusraportin kirjoittainen. Kellokkaan asiakasraportti oli jäsentelyltään valis ja osa taulukoista oli valiina, ainoastaan analysoiva teksti uupui. Kellokkaan asiakasraportti on täysin erillinen dokuentti, jossa noudatetaan Metsähallituksen vaatiia asetuksia, asetteluja sekä tyyliä. Opinnäytetyössäni käyn viitekehyksessä läpi lyhyesti kansallispuistojen historiaa painottaen inforaation Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon ja sen luontokeskuksiin. Luontokeskuksista kerron yleisesti ja Kellokkaan, Tunturi- Lapin ja Pallastunturin luontokeskuksista tarkein. Luontoatkailuun paneudun terinä Metsähallituksen kestävän atkailun periaatteiden ja asiak-

8 kaan näkökulasta. Asiakastyytyväisyys on Metsähallitukselle tärkeää ja tästä hyvä osoitus on sen internetsivulta löytyvä Asiakaspalvelulupaus. 3 Opinnäytetyöhön liittyy oleellisesti Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa käsittelevät teokset, sekä uille kansallispuistoille tehdyt asiakaskyselyt että opinnäytetyöt. Puistonjohtaja Pekka Sulkava on tehnyt Pallas-Yllästunturin kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitela -niisen teoksen vuonna 2008 ja kansallispuiston luontoatkailua käsittelevän suunnitelan (Sulkava P. 2008). Pallas-Yllästunturin naapuripuistoon on tehty opinnäytetyö aiheella Leenjoen kansallispuiston kävijätutkius 20 (Huovinen 202). Opinnäytetyön tutkiusongelat ääriteltiin Pallas-Yllästunturin kansallispuiston puistonjohtaja Pekka Sulkavan kanssa sähköpostitse ja puhelinkeskustelun perusteella. Keskustelujen pohjalta päädyttiin kahteen tutkiuskysyykseen:. Millaisia eroja asiakaskyselyissä on ja istä ne johtuvat? 2. Miten luontokeskuksissa vierailevat ryhät ja henkilöt näkevät sekä kokevat palvelut ja aktiviteetit? Työn tavoitteena oli vertailla Pallas-Yllästunturin kansallispuiston luontokeskusten asiakaskyselyjen tuloksia, ja löytää luontokeskusten ongelakohdat ja kehitysideat. Opinnäytetyön tulokset enevät suunnittelutoiikunnan käyttöön, jolloin sillä on käytössään selkeät faktat luontokeskusten toiivista ja kehitystä vaativista kohteista.

9 4 2 SUOMEN KANSALLISPUISTOT JA LUONTOKESKUKSET 2. KANSALLISPUISTOT Maailan ensiäinen varsinainen kansallispuisto (Yellowstonen kansallispuisto) perustettiin vuonna 872 Yhdysvaltoihin (National Park Service 204). Suoen ensiäinen kansallispuisto perustettiin noin 60 vuotta yöhein: vuonna 938 Pyhä- ja Pallastunturien sekä Petsaon ja Porkkalannieen alueelle (Metsähallitus 204j). Suoen kansallispuistojen sijainti painottuu Keski- ja Etelä-Suoeen (Kuvio.). Kuvio. Suoen kansallispuistot (Metsähallitus 204f).

10 Suoessa on uodostunut pitkä perinne eränkäynnille sekä luonnossa virkistyiselle. Luonnosta ihinen on saanut aikoinaan elinkeinon ja ravinnon. Sodan jälkeen alkuperäinen, luonnontilainen luonto ja eräretkeily kokivat uusia uhkia kun toisen aailansodan jälkeen suoalainen yhteiskunta ja elinypäristö uuttuivat nopealla syklillä. Nopean teollistuisen seurauksena 960-luvulla luonnontilaisten alueiden vähentyinen huolestutti uun uassa pohjoissuoalaista Martti Linkolaa. (Metsähallitus 2006, 7.) Pian koittaa aika jolloin vain luonnonsuojelualueet edustavat aae alkuperäistä luontoa; ne ovat sananukaisesti viieisiä eräaita. (Linkola 966,.) Suojelualueiden toieenpanijana sekä lähtökohtana Suoen kansallispuistoille pidetään tutkiusatkailija A.E. Nordenskiöldiä. Nordenskiöld teki 880-luvulla aloitteen alkaa suojella aita valtion oistailla ailla. (Metsähallitus 204i). Luonnonsuojelulaissa ( 0) ääritellään luonnonsuojelualueet ja niiden perustaisedellytykset. Luonnonsuojelualueiksi ääritellään kansallispuistot, luonnonpuistot ja uut luonnonsuojelualueet. Näiden alueiden perustaisedellytyksenä on: ) alueella elää tai on uhanalainen, harvinainen tai harvinaistuva eliölaji, eliöyhteisö tai ekosysteei 2) alueella on luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntyis- ja levähdyspaikkoja 3) alueella on erikoinen tai harvinainen luonnonuodostua 4) alue on erityisen kaunis 5) alueella on harvinaistuva perinneluontotyyppi 6) luontotyypin tai eliölajin suotuisan suojelutason säilyttäinen tai saavuttainen sitä vaatii 7) alue on uutoin niin edustava, tyypillinen tai arvokas, että sen suojelu voidaan katsoa luonnon oniuotoisuuden tai kauneuden säilyttäisen kannalta tarpeelliseksi. (Luonnonsuojelulaki 996 0). Kansallispuiston ääritelä on tehty erikseen ( ). Kansallispuisto voidaan perustaa vain valtion oistaalle aalle ja pinta-ala on oltava vähintään tuhat hehtaaria. Alueen on oltava erkittävä yleisen luontoharrastuksen kannalta, yleisenä luonnonnähtävyytenä tai uutoin lisättävä luonnontunteusta. (Luonnonsuojelulaki 096/996.) 5

11 6 Suoen ensiäisistä kansallispuistoista vain Pallas-Ounastunturi ja Pyhätunturi jäivät Suoelle sotien jälkeen uusien rajalinjojen vuoksi. Kansallispuistojen hoitajaksi päätettiin Metsäntutkiuslaitos eli Metla. Metsäntutkiuslaitokselta kansallispuistot siirtyivät Metsähallituksen luontopalveluiden huollon ja oistuksen piiriin vuonna Suoessa on lähtien ollut 38 kansallispuistoa (Metsähallitus 204g). Kansallispuistojen välittöässä läheisyydessä on yhteensä 20 luontokeskusta. Luontokeskuksia ovat esierkiksi Haltian, Oulangan ja Syötteen luontokeskukset (Metsähallitus 204). Nykypäivän ajankohtaiset kysyykset ja perusteet luonnonsuojelualueille ovat luonnon kokeinen henkisenä sekä konkreettisena kasvuvarana: tieteen koekenttänä. Luonto yärrettiin kansallisperintönä jo ensiäisten luonnonsuojelualueiden perustaisen aikaan, ja nykyään keskusteluissa pinnalle nousseet aiheet olivat jo aikoinaan otsikoissa. (Metsähallitus 204i). Kaikkiaan suojelualueita on 7 65 neliökiloetrin alueella (Metsähallitus 204k). Suoen etsäpinta-ala vuonna 2000 oli k 2 (Tilastokeskus 203). Luonnonsuojelualueiden osuus vuoden 2000 etsäpinta-alasta olisi 32 prosenttia. 2.2 LUONTOKESKUKSET KANSALLISPUISTOISSA Luontokeskukset keskittyvät kansallispuiston oinaisuuksiin sekä erikoiskohteisiin luoden näistä onipuolisia ja inforatiivisia käyntikohteita. Luontokeskukset antavat asiakkailleen uun uassa retkeily- ja luontoneuvontaa. (Metsähallitus 2006, 7.) Luontokeskukset on tehty helposti saavutettaviksi. Yleensä ne sijaitsevat kulkuyhteyksien varrella ja kansallispuistojen laidoilla. Monipuolisilla ja sesongeittain vaihtuvilla näyttelyillä sekä audiovisuaalisilla esityksillä kansallispuiston luonto ja alueen kansallisperinteet tuodaan asiakkaan lähelle jo luontokeskuksessa. (Metsähallitus 2006, 8). Turisteista kaikki eivät ole kiinnostuneet jalkautuaan pideälle retkelle, jolloin luontokeskus on oikea ja iellyttävä paikka tutustua alueen luontoon. Luontokeskuksien aukioloaikoihin vaikuttavat sesonkien vaihtelu. Esierkiksi Pallastunturin luontokeskuksen aukioloajat on erkitty kuukausittain Metsähallituksen internetsivulle (Metsähallitus 204b).

12 7 Luontokeskuksissa yydään kalastus- ja etsästyslupien lisäksi oottoriajoneuvojen kulkulupia. Kansallispuistossa ei ole sallittua ajaa erkittyjen reittien ulkopuolella (poikkeuksena hätätilanne). Puunosto- ja käyttöluvat ovat jossain kohteissa tarpeellisia. Osaan harrastuksista tarvitaan yös lupa. Esierkiksi kiipeilyä saa harrastaa jokaiehenoikeudella, utta kiipeilyssä käytettävien porahakojen teko on luvanvaraista toiintaa. (Metsähallitus 204e.) Luontokeskukset ovat suosittuja atkailevien ryhien kesken. Toisaalta ison ryhän kanssa aastoon jalkautuinen on hankalaa kapeiden polkujen ja kulkureittien vuoksi. Suuren ryhän (50 hlöä) vieiseen aastoon tarvitaan lupa, koska eroosioriski lisääntyy suurten yhtenäisten assojen vuoksi. Luontokeskukselta tilattu ohjattu kierros näyttelytiloissa palvelee useipia turistiryhiä. Suoen luontokeskukset ovat huoioineet liikuntarajoitteiset kulkijat. Tää on huoioitu esteettöillä tiloilla sekä luontokeskuksen sisällä että ulkona. (Metsähallitus 205a.) Metsähallituksella on luontokeskusten lisäksi pienepiä asiakaspalvelupisteitä: luontotupia ja luontotaloja. Näitä yksiköitä on kaksikyentä kappaletta. Asiakkaille nää tarjoavat pieniuotoista inforaatiota retkikohteista ja esitteitä alueesta. Paikalla on Metsähallituksen osaavaa henkilökuntaa, utta pieniuotoisen liikevaihdon vuoksi yksiköt ovat auki lähinnä sesonkien ja viikonloppujen aikana. (Metsähallitus 204.) 2.3 JOKAMIEHENOIKEUDET KANSALLISPUISTOISSA Kansallispuistot ja niiden nähtävyydet ovat kaikille avoiia jokaiehenoikeuksien ansiosta. Luonnonsuojelun ehdoilla kansallispuistot tarjoavat atkustajille virkistyskäyttöä puiston alueella. Puistojen ensisijainen tarkoitus on kuitenkin luonnon oniuotoisuuden säilyttäinen. Kansallispuistot koostuvat tyypillisestä suoalaisesta luonnosta eli kansallisaiseista ja luonnonnähtävyyksistä. Tästä syystä puistot ovat yös kansainvälisesti ja kansallisesti arvokas osa luonnon säilyttäistä. (Metsähallitus 204g.) Jokaiehenoikeudella ihisillä on oikeus kulkea aastossa, vaikka eivät oista aata tai eivät ole aan haltioita (Metsähallitus 204j). Luonnonsuojelualueilla jokaiehen oikeudet ovat rajattu ja rajoitukset löytyvät alueen jär-

13 8 jestyssäännöistä tai perustaissääntöjen rauhoitusääräyksistä. Liikkuinen on rajoitettu luonnon säilyisen vuoksi ja yliääräisen eroosion välttäiseksi. Kansallispuistossa liikkuinen sallitaan yleensä vapaasti oin voiin rajoitusosat huoioiden. Rajoitetuilla reiteillä ratsastus, koiravaljakkoajelu sekä pyöräily ovat sallittuja. Puiston alueella saa leiriytyä vain sille osoitetuilla paikoilla. Marjastus ja sienestys ovat onkiisen ja pilkkiisen lisäksi sallittuja aktiviteetteja. Kasvien ja kasvinosien kerääinen on sallittua vain tutkiusluvalla. Tutkiusluvan vaatii yös hyönteisten pyydystäinen. (Metsähallitus 204j.)

14 3 PALLAS-YLLÄSTUNTURIN KANSALLISPUISTO JA SEN LUONTO- KESKUKSET 3. KANSALLISPUISTON ALUE 9 Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on perustettu vuonna 938 ja se on yksi Suoen vanhipia kansallispuistoja. Ennen laajennusta kansallispuisto oli kooltaan puolet pienepi. Nykyisellä laajuudellaan (020 k 2 ) kansallispuisto on ollut vuodesta 2005 lähtien ja kulkenut Pallas-Yllästunturin kansallispuiston niellä. Kansallispuisto sijaitsee Lapissa neljän kunnan: Enontekiön, Muonion, Kittilän ja Kolarin alueella. (Metsähallitus 202.) Kansallispuisto (Kuvio 2.) ulottuu käsivarren taitteesta Kittilän korkeudelle saakka. Leveiillään puisto on uutaia kyeniä kiloetrejä ja kapeiillaan vajaa kyenen kiloetriä. Pituutta kansallispuistolla on noin sata kiloetriä (Kuvio 2.). Kuvio 2. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston sijainti (Metsähallitus 204l). Kansallispuisto on ensisijaisesti vaeltajille, retkeilijöille ja tutkijoille. Luontokeskuksissa vierailevat ovat yleensä lähdössä tai saapuassa vaellukselta ja ohikulkuatkalla poikkeavat keskuksessa. Kansallispuiston useiat reitit lähtevät lähellä sijaitsevista kylistä tai atkailukeskuksista, kuten Ylläkseltä tai Leviltä. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueella on 8 luontopolkua, joista 3 sijaitsee Ylläksen alueella, 3 Pallastunturin ja 2 Ounastunturin alueella. (Metsähallitus 204l.)

15 3.2 PALLAS-YLLÄSTUNTURIN KANSALLISPUISTON LUONTOMATKAILU 0 Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa kävi vuonna 203 liki puoli iljoonaa kävijää (Metsähallitus 204h). Mikäli kävijät olisivat kaikki olleet suoalaisia, olisi tällöin joka kyenes suoalainen käynyt Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa kyseisenä vuotena (Väestörekisterikeskus 204). Luontoatkailijaksi ääritellään atkustaja, jonka atkan suunta on pois kaupungista (Matkailu 204). Metsähallitus on äärittänyt kestävän luontoatkailun periaatteet, koska niiden avulla alueen atkailuyrittäjät sekä asiakkaat ja uut sidosryhät pyritään sitouttaaan atkailusta johtuvien ypäristöhaittojen vähentäiseen (Metla, 46). Metsähallituksen äärittäiin kestävän luontoatkailun periaatteisiin kuuluu yös alueen paikallisen talouden ja työllisyyden positiivinen vaikuttainen. Paikalliset yrittäjät otetaan ukaan suunnitteleaan ja toteuttaaan toiintaa. Etusijalla yhteistyössä ovat luonnollisesti ne yrittäjät, jotka sitoutuvat Metsähallituksen kestävän luontoatkailun periaatteisiin. (Kyöstilä 200, 3 4.) Suojelualueilla kestävä luontoatkailu ääritetään periaatteiden kautta. Alueen luontoarvot säilyvät ja toiinnasta ei ole haittaa luonnon suojelulle, vaikka alueella uodostuisi aktiivistakin toiintaa. Paikallista kulttuuria ja perinteitä kunnioitetaan ja otetaan huoioon eläysten tarjonnassa. Asiakkaiden ahdollisuudet virkistyä luonnossa ovat onipuoliset: tarjolla on luonnonrauhaa, eläyksiä sekä ohjattuja retkiä luontoon. Tarjolla on helppoja ja vaativia reittejä, joissa he pääsevät rauhassa nauttiaan luonnosta tai haastaaan liikuntakykyjään. Näin heidän fyysinen ja henkinen puolensa otetaan huoioon ja alueella retkeillessä asiakkaiden arvostus sekä tietäys luonnosta kasvavat. (Kyöstilä 200, 3 4.) Paljon ielipiteitä aiheuttaneet kaivossuunnitelat Pohjois-Pohjanaan ja Lapin alueille ovat antaneet rahallisen arvon alueiden luonnolle ja aiseille. Pellervon taloudellisen tutkiuskeskuksen ja Suoen ypäristökeskuksen tekeässä raportissa ainitaan, että Ylläksen alueelle suunnitellun kaivoksen palkkatulot olisivat yhtä suuret kuin atkailussa enetetyt tulot. Kaivoksien palkkatulot harvoin enevät suoraan alueen työntekijöiden käyttöön,

16 vaan tekijät ja työnjohto tulee uualta. Matkailusta saadut tulot enevät suoraan paikallisille yrityksille, toisinkuin kaivostoiinnan (Metsähallitus 204d.) Viieisten vuosikyenien aikana luonnonsuojelussa on painotettu erityisesti oniuotoisuuden säilyttäiseen. Tästä syystä luonnonsuojelun tehtävät ovat laajentuneet varsinaisten suojelualueiden ja -kohteiden ulkopuolelle yhdistäen suojelualueet osaksi uuta toiintaa. Matkailun rakenteelliset uutokset kysynnässä ja tarjonnassa ovat vaikuttaneet luontoatkailun kasvuun ja kehitykseen. (Metla, 4.) Maiseallisesti Ylläkselle suunniteltu kaivos aiheuttaisi pöly- ja eluhaittoja sekä rikkoisi aisean avolouhoksella. Metsähallituksen Luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen koentoi kaivoksien suunnittelua aabrändin kautta. Niin Kuusaon kuin Ylläksen alueella arvostetaan puhdasta luontoa, jolloin vuosikyeniä aastossa näkyvät kaivosten pohjat vaikuttaisivat negatiivisesti aabrändiin. Suoalaisille itselleen ja ulkoaalaisille kävijöille pohjoisen eräaahenkinen seutu on kokeuksen arvoinen ja käynnin terveyshyötyjä on vaikea taloudellisesti itata. (Metsähallitus 204d.) Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on selkeästi Suoen suosituin. Kansallispuiston arvo virkistys- ja tutkiuskäytössä sekä sen tuottaa tulo alueen paikallistalouteen on huoattava. Esierkiksi Oulangan kansallispuistossa vierailevien atkailijoiden panostus paikallistalouteen on noin 5 iljoonaa euroa vuodessa. (Metsähallitus 204d.) 3.3 KANSALLISPUISTON ALUEEN AKTIVITEETIT Pallas-Yllästunturin kansallispuiston (LIITE 2.) alueella on 350 kiloetriä vaellus- ja luontopolkureittejä. Talvella puiston alueella on 500 kiloetrin verran hiihtolatuja. Osa tästä äärästä on niin kutsuttuja eräaalatuja, jotka kulkevat huoltoreittejä pitkin. Vaellusreittejä löytyy eripituisia ja eri vaativuusasteisia. Luontopolut ovat yleisesti helppokulkuisia ja niitä kulkiessa retkeilijä tutustuu hyvin tunturialueiden luontoon. (Metsähallitus 205b.) Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueella voi harrastaa geokätkeilyä, elontaa ja soutaista, arjastaa, sienestää, kalastaa ja tarkkailla lintuja. Nähtävyyksien ja näköalojen katselu onnistuu näköalatorneista ja vaeltaisen

17 2 aikana. Kansallispuiston kole luontokeskusta tarjoavat useita näyttelyitä ja kahvilapalveluita retkeilijöille. Alueella järjestettävät tapahtuat antavat retkeilijöille tietoa luonnosta ja kulttuurista näyttelyiden ja retkien uodossa. Puiston vapaaehtoistoiinnalla pidetään kunnossa lähinnä tupia ja reittejä. (Metsähallitus 205b.) 3.4 PALLAS-YLLÄSTUNTURIN KANSALLISPUISTON LUONTOKESKUKSET Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon kuuluu kole luontokeskusta. Pohjoisipana sijaitsee Tunturi-Lappi, puiston keskivaiheilla Pallastunturi ja eteläisipänä Kellokkaan luontokeskus. Luontokeskus Kellokas sijaitsee Äkäslopolossa ja vuonna 2008 luontokeskuksen tilat laajennettiin kasvavan atkailijavirran yötä. Luontokeskuksen tiloissa sijaitsee Kahavila Melkutin, Galleria Kellokas, Ylläksen Matkailuyhdistys ry, Kolarin kunnan atkailuneuvonta ja Ylläksen atkailuinfo. Kellokkaan tiloista löytyy yös kokous- ja kongressipalvelut vuoden ypäri. (Metsähallitus 204a.) Luontokeskuksessa on yytävänä uun uassa karttoja, kirjoja, kalastusluvat Äkäsjokeen, sekä paikallisia tuotteita että kansallispuisto- ja retkeilytuotteita. Kellokkaan luontokeskuksessa on kahdenlaisia ryhäopastuksia: kansallispuisto- ja näyttelyopastuksia. Opastukset tilataan etukäteen, utta asiakaspalvelijat pystyvät tilanteen salliessa pitäään opastuksen ilan ennakkovarausta. Kellokkaasta vuokrataan yös luikenkiä lapsille ja aikuisille. Muita esittelyjä ja näyttelyitä luontokeskuksessa ja sen läheisyydessä ovat uun uassa Ylläksen tunturikylien ja Väylän varren eläästä sekä luonnosta kertova toiinnallinen näyttely nieltään Meän eläää. Meän eläää -näyttelystä on tehty ielenkiintoinen lapsille ja aikuisille ja oan lisänsä antaa urteella kirjoitetut esittelytekstit. Kellokkaan pihalta löytää tukkiiesten elääntapaan perustuva näyttely Savottauseosta. (Metsähallitus 204a.) Tunturi-Lapin luontokeskus sijaitsee Enontekiön puolella kansallispuiston ulkopuolella. Tunturi-Lapin luontokeskus keskittyy edustaaan Enontekiön ja Pallas-Yllästunturin kansallispuiston luontoa ja retkeilyahdollisuuksia. Luontokeskuksen tiloissa sijaitsevat Saaelaiskäräjien toiipiste, Saaelaisu-

18 3 seo Siidan useokokoela ja Johtti Sápelaččat -yhdistyksen näyttelytoiinta. Tiloissa sijaitsee toiistotilojen lisäksi yös vuokrattavat kokous- ja auditoriotilat. Luontokeskuksesta löytyy tietoa uun uassa Kalottireitistä, tuvista ja uista palveluista. Maastoliikenneluvat sekä kalastus- että etsästysluvat hoidetaan luontokeskuksessa. Mainittujen lupien lisäksi Tunturi- Lapin luontokeskuksessa hoidetaan Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueen sekä Käsivarren eräaa-alueen tupien ja vuokratupien varaukset sekä avainten luovutus ja palautus. (Metsähallitus 204c.) Vuokrausten lisäksi Tunturi-Lapin luontokeskuksessa tuoteyynnissä on lähialueen karttoja, luonto- ja retkeilyaiheisia kirjoja, julisteita ja uita Lapin luontoon liittyviä tuotteita. Lapset ja liikuntarajoitteiset on huoioitu luontokeskuksessa. Lapsille on suunniteltu lapsinurkkaus ja liikuntarajoitteiset huoioitu esteettöillä kulkutiloilla, joissa pyörätuolilla kulkeinen on ahdollista. Päiväretkelle suuntaavilla on valittavanaan useapi polku suoraan luontokeskukselta. Polut johtavat esierkiksi Jyppyrälle, Peurapolulle, Pahtajärvelle ja Näkkälään. (Metsähallitus 204c.) Pallastunturin luontokeskuksesta löytyy Tunturi-Lapin ja Kellokkaan tapaan inforaatiota kansallispuistosta. Tietoa löytyy puiston luonnosta, retkeilyahdollisuuksista, paikallista kulttuuria enneistä ajoista nykypäivään sekä tietoa lähialueen palveluista (Enontekiö, Kittilä ja Muonio). Pallastunturin luontokeskuksessa hoidetaan Hetta-Pallas -reitin varaustupien, Keiiöjärven sekä Pallaksen vuokrakotien varaukset sekä avaiet. Pallastunturin luontokeskuksessa yydään lähialueen karttoja, postikortteja ja -erkkejä, luonto ja retkeilyaiheisia kirjoja, paikallisten tuottaia käsitöitä sekä arjavalisteita. (Metsähallitus 204b.) Luontokeskuksen läheisyydestä löytyy uutaan kiloetrin ittainen luontopolku ja -latu sekä tulentekopaikka ja telttailualue. Vajaan kiloetrin päässä löytyy vuokrattavissa oleva kota. Pallastunturin luontokeskus poikkeaa uista Pallas-Yllästunturin kansallispuiston luontokeskuksista siten, ettei kahvilaja ravintolapalveluita ole järjestetty. Vieressä sijaitseva Hotelli Pallas palvelee tällöin yös luontokeskuksen asiakkaita. (Metsähallitus 204b.)

19 3.5 ASIAKASPALVELU JA ASIAKASTYYTYVÄISYYS 4 Yritysaailassa asiakkaaksi koetaan yksityinen henkilö, yritys tai organisaatio jolta yritys saa tärkeitä tuloja. Asiakkuus yärretään fyysisen asiakkaan ja hänen suhteenaan tuotteeseen tai yrityksen tarjoaaan palveluun. Asiakas on tällöin riippuvainen yrityksestä. Asiakkuuteen kuuluu lisäksi kaikki vaihdanta, ikä tapahtuu asiakkaan ja yrityksen välillä (Grönroos 2007, ). Asiakaslähtöinen ajattelu perustuu siihen, että Metsähallitus tuottaa palveluita ja tuotteita, joita asiakkaat hakevat luonnosta ja virkistysalueilta. (Metsähallitus 2006.) Metsähallituksen kansallispuistojen yyntituotteita ei itata ainoastaan rahallisena arvona. Myyntituotteiksi lasketaan varsinaiset tuotteet itä luontokeskuksissa on yynnissä, sekä palvelut ja näiden lisäksi aineettoat palvelut. Aineettoia palveluita ovat esierkiksi luonnossa liikkuinen ja aiseien katsoinen. Siinä suhteessa Metsähallitus on asiakkaistaan riippuvainen lähde, kuten uutkin tuotteita ja palveluita tuottavat lähteet. Mikäli asiakkaat eivät löydä kansallispuistoon ja luontokeskuksiin, talousetsästä rajattu suojelualue jää ainoastaan tutkius- ja eräaakäyttöön. (Metsähallitus 204.) Tärkeintä on asiakkaiden tietäyksen lisääinen luonnosta ja kulttuurista, asiakkaiden henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin vahvistainen sekä paikallisten kulttuurien arvostainen ja perinnetiedon jakainen. (Metsähallitus 20) Metsähallituksen asiakaslähtöistä asennetta profiloi Metsähallituksen internetsivulta löytyvä Asiakaspalvelulupaus (LIITE 3.). Metsähallitus suosittelee puistoon, luontopoluille ja retkille suuntaavia asiakkaita kulkeaan luontokeskusten kautta, koska asiakaspalvelijoilla on arvokasta tietoa puiston sen hetkisestä tilasta ja turvallisuusasioista. (Metsähallitus 204.) Metsähallituksen työntekijöiden on sitouduttava työhön, jossa oleellisena osana on asiakasneuvonta: luonnosta, suojelu- ja retkeilyalueista esittelyä. Asiakaspalveluun kuuluu yös tuotteiden yynti: kartat, etsästys-, kalastus- ja aastoliikenneluvat, kansallispuiston tupien vuokraus, autiotupien huolto ja näyttelyihin osallistuinen esittelijänä. Asiakaspalvelijan on kyettävä uuntautuaan tilanteen vaatialla tavalla, jotta asiakas saa vastinetta

20 sille, itä on tullut esierkiksi vaellukseltaan kansallispuistossa tai vierailultaan luontokeskuksessa hakeaan. (Metsähallitus 204.) 5

21 4 TYÖN TOTEUTUS 6 4. AINEISTON KERUU JA ASIAKASKYSELY Opinnäytetyön ateriaalina oli Pallas -Yllästunturin kansallispuiston luontokeskuksiin tehdyt asiakaskyselyt vuosina 200, 20 ja 202. Asiakastutkiuksen aineiston keruu tehtiin käyttäen Metsähallituksen vakioenetelää (kyselyloake), jotta tulokset ovat vertailukelpoisia uiden luontokeskusten vastaavien asiakastutkiusten kanssa. Asiakasraporttien saanlainen jäsentely ja tyyli tekevät raporteista asiakasystävällisiä, jolloin heitä kiinnostava inforaatio on helpoin löydettävissä. Asiakaskyselyt on toteutettu pääasiallisesti kyselyloakkeella (LIITE.). Luontokeskusten asiakaskyselyssä on pääsääntöisesti avoiia ja onivalintakysyyksiä. Asiakaskyselyt kerättiin jokaisessa luontokeskuksessa heli- ja lokakuun välisenä aikana. Kellokkaassa vastaukset kerättiin vuonna 20 ja Pallastunturin luontokeskuksessa välisenä aikana. Tunturilapin luontokeskuksessa vastauksia kerättiin kahtena päivänä viikossa vuonna 202 ja kyseiset keruupäivät arvottiin. Vastauksia asiakkailta kertyi yhteensä 282 kappaletta. Luontokeskuksien kesken vastaukset jakautuivat seuraavanlaisesti: Kellokas 39,6 prosenttia, Tunturilappi 24,0 prosenttia ja Pallastunturin luontokeskus 36,3 prosenttia. Pallastunturin ja Tunturilapin luontokeskusten asiakaskyselyt oli avattu asiakastutkiusraporteiksi, utta Kellokkaan asiakastutkiuksen raportointi oli jäänyt kesken. Asiakastutkiusraportti tuloksineen kirjataan erilliseen dokuenttiin (LIITE 4.). Asiakastutkiuksen raportista on tiivistelä tään opinnäytetyön kappaleessa 5.2 Kellokkaan asiakasraportin yhteenveto. Kellokkaan asiakaskyselyn vastausten läpikäyisen ja tulosten analysoinnin on aloittanut Metsähallituksen Luontopalveluiden suunnittelija Jari Ylläsjärvi. 4.2 AINEISTON KÄSITTELY JA TIETEELLISET MENETELMÄT Asiakaskyselyjen tulokset syötettiin keruun jälkeen Metsähallituksen tietojärjestelään, ASTAAN. ASTA on Metsähallituksen luontopalveluiden asiakastietojärjestelä, jonka avulla luontopalveluiden tilaa sekä kehitystä voidaan seurata ja suunnitella eteenpäin. Järjestelässä on panostettu raportoinnin tuottaiseen: ASTALLA on ahdollisuus tuottaa yli 250 erirakenteista raport-

22 7 tia tai koostetta sekä tallentaa niitä eri tiedostotyyppeihin. Tietojärjestelästä löytyy esierkiksi asiakaspalvelupisteisiin ja uihin paikkoihin sidottua tietoa. Tieto voi olla esierkiksi kirjoitettuja huoioita tai perustietoja kohteesta. (Arbonaut 2009) ASTA -tietojärjestelä olisi ollut paras taulukoiden tuottaiseen, utta Metsähallituksen ulkopuolisena tekijänä inulla ei ollut oikeuksia tietojärjestelään. Metsähallituksen työntekijä Joel Erkkonen irrotti ateriaalin ASTASTA ja siirsi Microsoft Excel -uotoon. Microsoft Excel-uodossa olevasta ateriaalista oli helpopi etsiä tiedot, joita tarvitsin opinnäytetyössäni. Oaa harkintaa ja ohjaavien opettajien neuvoja hyväksikäyttäen sain rajattua ateriaalia riittävästi. Materiaalin tiivistäiseen liittyi käytännön syy: käyttääni SPSS -ohjela ei kyennyt pyörittäään alkuperäistä laajaa ateriaalia ennen rajaaista. Saaastani ateriaalista poistin selkeästi vähiten vastauksia saaneet vastausvaihtoehdot esierkiksi aktiviteeteista ja ostettavista tuotteista. Vertailuun säästettiin vain yleisiät ja eniten valintoja saaneet vaihtoehdot. Vielä ennen SPSS -ohjelaan siirtoa, tiedostoon tehtiin uutoksia, jolloin tiedosto toii toivotulla tavalla ristiintaulukoinnissa. Vastaukset uutettiin 0 ja uotoon, jotka edustivat asiakkaiden vastauksia. SPSS -ohjelassa käytettiin pääsääntöisesti ristiintaulukointia. Kyselytyyppi ei sopinut täysin faktorianalyysiin. Luontokeskusten asiakaskyselyn tulosten tarkastelussa ja analysoinnissa ateriaalin koettiin olevan liian suppea luotettavaan faktorianalyysiin. Faktorianalyysiä voitiin käyttää vain uutaan uuttujan vertailuun. Faktorianalyysin tavoite ja perusidea on uodostaa vertailuluku uuttujien kokonaisvaihteluista pieneällä äärällä uuttujia (Heikkilä 2008, 248). Faktorianalyysi on kehitetty selvittäään iten uuttujien väliset korrelaatiot ryhittyvät. Näistä ryhittyistä näkee illä uuttujilla on keskenään saankaltaista vaihtelua ja itkä uuttujat ovat toisistaan riippuattoia (Nuenaa 2004, 333). Faktorit nähdään aineistossa piilevinä yhdisteläuuttujina, jotka sisältävät tiedon aineiston yhteisvaihteluista (Nuenaa 2004, 333). Tään vuoksi oli harillista, että aineistoa ei kyetty ajaa faktorianalyysillä, koska on olettavaa, että tuloksista nousisi esille useita toisistaan eroavia asiakasryhiä.

23 Faktorianalyysin uodostaien ryhien pohjalta tulosten analysointi ja jatkotoienpiteet helpottuisivat. 8

24 5 LUONTOKESKUS KELLOKKAAN ASIAKASRAPORTTI 9 5. KELLOKKAAN ASIAKASRAPORTIN TOTEUTUS Kellokkaan asiakasraportin tekeinen on aloitettu vuonna 20. Tällöin asiakaskyselyjen vastaukset syötettiin ASTA -tietokantaan ja aloitettiin Kellokkaan asiakasraportin tekeinen. Asiakasraportit tehdään saan kaavan ukaisesti vertailukelpoisuuden vuoksi. Perustietojen lisäksi luontokeskusten raporteista löytyvät kohteelle suunnattujen kysyysten tulokset. Kyselypohja ja vastausvaihtoehdot ovat saat, utta vaihtoehtoja valittiin ja rajattiin kutakin luontokeskusta koskeviksi. Kellokkaan aktiviteettivaihtoehdoista voi valita revontulien bongaaisen, utta saiaannorppien tarkkailu ei Lapin tunturialueella onnistu. Metsähallitukselta Luontopalveluiden suunnittelija Jari Ylläsjärvi on toteuttanut Kellokkaan asiakasraportin aloituksen: rungon, asetukset, alkuperäiset taulukot ja osan tekstistä. Kellokkaan asiakasraportissa taulukot ja diagrait olivat valiina, utta taulukoiden uotoilu nähtiin vaikeasti tulkittavina ja inforaatiosisällöltään vähäisinä. Tästä syystä ja Metsähallituksen pyynnöstä osa taulukoista on tehty uudelleen tai korvattu tekstillä. Alkuperäiset taulukot ovat tallessa erillisessä tiedostossa, jotta tietoja voidaan tarvittaessa tarkastella yöhein. Kellokkaan luontokeskuksen asiakastutkiuksen raportti löytyy tään opinnäytetyön liitteistä (LIITE 4.). Ylläsjärvi on kirjoittanut asiakasraportin suoenkielisen tiivistelän kole ensiäistä kappaletta. Asiakasraportin kappaleet. Johdanto ja 2. Asiakastutkiuksen toteutus ovat Ylläsjärven kirjoittaia. Muut raportin tekstit ovat inun käsialaani. Taulukot nuero ja 2 (LIITE 4, 8;3), ovat Metsähallituksen tuottaia. Taulukkoa nuero 3 (LIITE 4, 9) olen uokannut tekstin suhteen. Taulukot nuero 4 ja 5 (LIITE 4, 25;26) olen erottanut toisistaan ja poistanut asiakastyytyväisyysindeksistä kertovat rivit ja avannut indeksit tekstiksi. Asiakastyytyväisyydestä kertovan taulukon uutin tekstiuotoon. Kuvat, 2, 7-9 ja4-6 ovat Metsähallituksen tuottaia. Edellä ainitut Metsähallituksen tuottaat kappaleet ja kuvat Kellokkaan luontokeskuksen asiakasraportista eivät kuulu dokuentin arvosteltavaan osaan osana opinnäytetyöprosessiani. Kuvaan

25 20 nuero 2 olen lisännyt punaisen nuolen osoittaaan Kellokkaan luontokeskuksen sijaintia. Loput kuvat ja taulukot ovat inun tekeiäni. Asiakastutkiuksen liitteet 3-9 olen käynyt läpi ja korjannut kirjoitusvirheet sekä uokannut taulukot asetuksiltaan saanlaisiksi. Liitteissä 3-9 on asiakaskyselyn vapaauotoisten kysyysten vastaukset. Kellokkaan asiakasraporttiin oli liitetty esierkkitekstejä Ruunaan luontotalon asiakasraportista, jotta sain esierkin illaista tekstiä asiakasraporttiin haluttiin. Ruunaan luontotalon tekstit olen poistanut Kellokkaan luontokeskuksen asiakasraportista työn tilaajan hyväksyttyä kirjoittaani tekstin tason. Tällä varistettiin, että teksti kulkee saalla tasolla kuin yleisesti Metsähallituksen asiakasraporteissa. 5.2 KELLOKKAAN ASIAKASRAPORTIN YHTEENVETO Luontokeskus Kellokas on valistunut vuonna 995 ja sijaitsee Äkäslopolossa keskellä Ylläksen atkailukeskusta. Luontokeskus Kellokkaan kävijääärä on yli henkeä vuodessa ja kasvaneiden kävijääärien vuoksi Kellokkaan tiloja laajennettiin vuonna Matkailukeskuksessa on yhteensä noin vuodepaikkaa, joten sesonkiaikoina alueella on erittäin vilkasta. Alue on tunnettu pääsääntöisesti hyvistä hiihtoladuistaan ja laskettelurinteistään. Luontokeskus Kellokkaan tiloista löytyvät Ylläksen alueen atkailuneuvonta sekä alueella vakituisesti asuville suunnattuja palveluita, kuten kahvila, käsikirjasto ja elokuvateatteri. Luontokeskus Kellokkaan kävijät ovat keski-ikäisiä yleisiin naisia kuin iehiä ja he atkustavat pienissä ryhissä tai oan perheen kanssa. Heille tärkeiät harrastukset alueella ovat urtoaahiihto ja retkeily. Luontokeskus Kellokkaan vilkkaiat sesonkiajat keskittyvät aalis-huhtikuun ja heinä-, elo- ja syyskuun ajalle. Kävijöistä 60 prosenttia on käynyt kohteessa aieinkin: keskiäärin neljä kertaa viieisen kahden vuoden aikana. Luontokeskuksen kävijöistä suurin osa on eteläisestä Suoesta ja vain neljä prosenttia ulkoailta. Kävijöistä yli puolet oli naisia ja suurin ikäryhä oli selkeästi vuotiaat. Kolannes vastaajista kuului tähän ikäluokkaan. Nuoria, 5 34-vuotiaalla alueella kävi tulosten ukaan alle kyenen prosenttia vastaajista. Kävijöis-

26 2 tä neljä kyenestä oli suorittanut alean tai yleän yliopisto- tai korkeakoulututkinnon. Keskiäärin kävijät olivat hyvin koulutettuja, vain yksi kyenestä vastaajasta ei ollut käynyt aatillista koulutusta. Luontokeskuksen asiakkaista puolet kulki oan perheensä kanssa. Neljännes seurueista koostui asiakkaiden ystävistä. Päiväkotiryhistä, työtovereista, rippikouluryhistä, kerhonjäsenistä koostuvia ryhiä ja eläkeläisryhiä oli seurueiden kokoonpanoista vähiten. Luontokeskus Kellokkaan vilkkaiat sesonkikaudet sijoittuivat heliaaliskuun ajalle sekä heinä-, elo- ja syyskuun välille. Viikonpäivinä vilkkainta oli keskiviikosta perjantaihin ja yleensä noin kello välisenä aikana. Asiakkaat käyttivät yleisiin viieisenä kulkuvälineenään Kellokkaaseen henkilöautoa. Jalkaisin tai tilausbussilla saapui Kellokkaaseen joka viides atkaaja. Kellokkaassa kävijät vierailivat eniten Ylläksen ja Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueella. Kolarin, Kittilän ja Levin alueella asiakkaat vierailivat yös aktiivisesti. Luontokeskuksen ja kansallispuiston alueelle asiakkaat saapuivat pääsääntöisesti henkilöautolla ja viidennes saapui linja-autolla tai tilausbussilla. Linja-autojen käytön aktiivisuutta selittää sesonkituristien äärä. Luontokeskus Kellokas oli tärkeä kohde joka kyenennelle atkaajalle, utta suunniteltu vierailukohde luontokeskus oli kahdelle kolesta. Ennakkosuunnitelistaan poiketen alle kolannes asiakkaista vieraili Kellokkaassa. Ensiäistä kertaa paikalla vierailevia iehistä oli 44 % ja naisista 4 %. Edellisen kahden vuoden aikana suurin osa asiakkaista oli käynyt aieinkin luontokeskuksessa. Täänkertaisella käynnillään vierailijat viihtyivät Kellokkaassa keskiäärin tunnin ja 20 inuuttia. Pisiillään asiakas vietti aikaa kole tuntia keskuksessa. Asiakkaat saivat ennakkotietonsa luotokeskus Kellokkaasta ja sen alueesta yleisiin Ylläksen alueen Kuukkeli-lehdestä, tuttaviltaan, esitteistä ja oppaista. Neljä kyenestä asiakkaasta iloitti, että luontokeskus Kellokas oli heille jo ennestään tuttu paikka. Metsähallituksen osuus luontokeskuksen ennakkotiedon ja arkkinoinnin lähteenä oli alhainen, vain 4 prosenttia.

27 22 Kellokkaassa ja sen ypäristössä vierailleet harrastivat keskiäärin -3 aktiviteettia senkertaisella käynnillään. Naiset harrastivat useapia aktiviteetteja iehiä eneän, utta iesten osuus -3 aktiviteetin harrastajien joukossa oli suurepi. Senkertaisella käynnillään asiakkaat harrastivat kävelyä, urtoaahiihtoa, luonnon tarkkailua, kahvilassa tai kioskissa käyntiä ja luontopolkuun tutustuista. Retkeily, eväsretkeily, luontokuvaus, laskettelu ja päiväretket eivät olleet aivan yhtä suosittuja, utta keskiäärin joka viidennes harrasti niitä alueella. Asiakkaille tärkeiät harrastukset Ylläksen atkailukeskuksessa tai läheisissä luontokohteissa olivat urtoaahiihto, retkeily, kävely, luonnon tarkkailu ja luontopolkuun tutustuinen. Murtoaahiihtoa harrastettiin alueella vilkkaian sesongin aikaan: heli-aaliskuussa, ikä selittää urtoaahiihdon suosion. Retkeily, kävely ja luonnon tarkkailu ovat ypärivuotisia harrastuksia, joten niiden käytössä ei ilennyt saanlaista piikkiä kuin urtoaahiihdossa. Luontokeskus Kellokkaan asiakaskyselyssä saatiin avoiiin kysyyksiin paljon vastauksia. Vastaajat halusivat ilaista ielipiteensä Kellokkaan aukioloajoista, yleisesti palveluista ja kuinka luontokeskus onnistui eri palveluissa. Asiakkaat toivoivat vilkkaan sesongin aikaan luontokeskukselta pidepiä aukioloaikoja. Kesäaikaan, kun on valoisaa ypäri vuorokauden, luontokeskus voisi olla pidepään auki, koska retkeilijät saapuvat tai jopa lähtevät yöhään illalla. Palvelun taso on asiakastyytyväisyysindeksin ukaan alle valtakunnallisen tason. Palvelun heikkoihin kohtiin panostaalla indeksi nousisi ja Kellokas saavuttaisi kansainvälisen keskiarvon. Luontokeskus Kellokkaan kävijät ovat yleisiin keski-ikäisiä ja alle 30 - vuotiaiden äärä on vähäinen. Nuorepien kulkijoiden viihtyvyyteen ja alueen iagoon tulisi kiinnittää huoiota. Suurten ikäluokkien siirtyessä pikkuhiljaa pois luontokeskuksista ja kansallispuistosta kävijääärissä ei tapahtuisi oletettavaa notkahdusta. Kellokkaan ja kansallispuiston arkkinointiin tulisi kiinnittää huoiota, koska asiakkaat eivät löydä esierkiksi Metsähallituksen internetsivujen kautta tarvitseaansa ennakkotietoa. Kellokkaan ainostuksesta suurin osa kulkee niin sanotun puskaradion kautta asiakkaalta asiakkaalle. Mainostuksen lisäksi luontokeskuksen tulisi kehittää tuotevalikoi-

28 aansa sekä päivittää palveluitaan kattaaan nuorepien ikäryhien tarpeita. 23

29 6 TUNTURILAPIN, KELLOKKAAN JA PALLAKSEN LUONTOKESKUS- TEN ASIAKASKYSELYJEN TULOSTEN VERTAILU JA TARKASTELU 6. PERUSTIEDOT Pallas-Yllästunturin kansallispuistojen luontokeskusten kävijöiden sukupuolijakaua (Kuvio 3.) osoittaa, että naisten äärä on jokaisessa luontokeskuksessa iesten äärää suurepi. Naiset kulkevat useiin ryhissä luontokeskuksissa ja kansallispuiston alueella, kun taas iehet kulkevat lähinnä perheensä kanssa. Pallastunturin luontokeskuksessa naisten äärä on hiean uiden luontokeskusten äärää suurepi ja Kellokkaassa iesten äärä on hiean suurepi uihin luontokeskuksiin verratessa. 24 Kuvio 3. Luontokeskusten kävijöiden sukupuoli jakaua Luontokeskuksissa vierailevien suurin ikäryhä (Kuvio 4.) on kaikissa luontokeskuksissa vuotiaat. Yli 65-vuotiaiden äärä on tasaisin luontokeskusten välillä. Pallastunturin luontokeskuksessa vuotiaiden äärä on suurin verrattuna uihin luontokeskuksiin. Luontokeskusten välillä on suhteellisen selkeä jaottelu kuinka ikäluokat jakautuvat. Pallastunturin luontokeskuksessa käy iäkkäitä asiakkaita, kun taas Tunturi-Lapin luontokeskuksessa käy selkeästi eniten alle 44-vuotiaita. Kellokkaan luontokeskuksessa käy hiean väheän alle 44-vuotiaita asiakkaita kuin Pallastunturin luontokeskuksessa, utta Kellokkaan ikäjakaua on jakautunut tasaisiin ikäluokkien kesken.

30 25 35% 30% 25% 20% 5% 0% Tunturi-Lapin luontokeskus Kellokkaan luontokeskus Pallastunturin luontokeskus 5% % Kuvio 4. Luontokeskusten kävijöiden ikäjakaua Luontokeskusten kesken ei ole poikkeuksia koulutustausta jakauassa (kuvio 5.). Luontokeskuksissa vierailleista suurin osa on käynyt aattikoulun. Aattikoulunkäyneiden ryhään lasketaan yös lukion käyneet, vaikka tekstissä puhutaan vain aattikoulun koulutuksesta. Luontokeskusten ikäjakaua voi selittää kyseisin koulutuksen suuren äärän. Suurin ero on opistotason tutkinnossa. Kellokkaan luontokeskuksen asiakkaista on käynyt opistotasoisen koulutuksen noin kolannes ja Pallastunturin ja Tunturi-Lapin luontokeskusten asiakkaista selkeästi alle kolannes. Yliopisto- tai korkeakoulututkintoja oli väheän kuin opistotason tutkintoja. Kuvio 5. Luontokeskusten kävijöiden koulutusjakaua

31 26 Luontokeskusten seuruekoostuukset (Kuvio 6; Kuvio 7; Kuvio 8.) olivat saankaltaisiat Tunturi-Lapin ja Pallastunturin kesken. Oan perheen kanssa liikkeellä oli Pallastunturilla ja Tunturi-Lapissa yli 60 % asiakkaista. Kellokkaan luontokeskuksessa oan perheen äärä seurueissa oli 54 %. Ystävistä koostuvien seurueiden äärä oli Kellokkaassa (24 %) suurepi kuin Tunturi-Lapin (9 %) tai Pallastunturin luontokeskuksessa (2 %). Muista sukulaisista koostuvat seurueet olivat jokaisessa luontokeskuksessa 0 % luokkaa. Ypyrädiagraissa seurueet ovat saassa järjestyksessä kuin oheisessa selitteessä. Kuvio 6. Luontokeskus Tunturi-Lapin seuruekoostuus Suuriat uutokset ovat opiskeluryhissä koostuvissa seurueissa. Kellokkaan luontokeskus on selvästi suositupi opiskelijaryhien kesken kuin Pallastunturin tai Tunturi-Lapin luontokeskus. Kellokkaan luontokeskuksen suosiota voi selittää sijainnilla. Kellokas sijaitsee eteläisipänä, ja sinne on vain tunnin ajoatka Kittilän lentokentältä. Marginaalinen äärä kävijöitä on iloittanut seurueensa koostuneen eläkeläisistä, kerhon tai yhdistyksen jäsenistä, atkatoiiston tai uun atkanjärjestäjän ryhästä tai päiväkotiryhästä.

32 27 Kuvio 7. Luontokeskus Kellokkaan seuruekoostuus Ryhien ikärakenne voi selittää ryhien vähäistä äärää Pallas- Yllästunturin kansallispuiston luontokeskusten alueella. Eläkeläisryhät ja päiväkotiryhät ovat ikäluokkien ääripäistä. Päiväkotiryhäikäisten todellinen äärä ei todennäköisesi näy tuloksissa oikein, koska kyselyjä ei suunnattu alle 5 -vuotiaille. Tunturi-Lapin luontokeskuksessa keskiääräinen seuruekoko oli 4,3 henkeä, Kellokkaassa vastaava luku oli 8,9 ja Pallastunturilla 5,2. Kellokkaan luontokeskuksessa kävi siis eniten ja suurepia ryhiä uihin verrattuna. Ystävistä ja opiskelijoista koostuvien seurueiden äärä nostaa seurueiden keskikokoa.

33 28 Kuvio 8. Luontokeskus Pallastunturin seuruekoostuus 6.2 LUONTOKESKUSTEN SESONGIT JA AKTIVITEETIT Pallas-Yllästunturin kansallispuiston luontokeskusten paras sesonkiaika (kuvio 9.) on selkeästi heinäkuulta syyskuuhun. Helikuun ja huhtikuun välinen aika on yös suosittua, inkä selittää kevään hiihto- ja laskettelukauden huippuajat. Kellokkaan luontokeskuksessa on lokakuun ja taikuun välisenä aikana selvästi eneän kävijöitä kuin kahdessa uussa luontokeskuksessa. Kuvio 9. Luontokeskusten kävijääärät sesongeittain

34 29 Toukokuun ja kesäkuun aikana kaikki kole luontokeskusta rauhoittuvat kävijääärän suhteen, ikä näkyy heti tilastoissa. Toukokuun ja kesäkuun aikana Pallastunturin luontokeskuksessa on kävijöitä yhtä paljon kuin Tunturilapin ja Kellokkaan luontokeskuksissa yhteensä. Heinäkuun alusta alkavaan kävijääärien nousuun vaikuttaa asiakkaiden loa-ajat. Loilla heillä on eneän aikaa retkeillä ja tehdä vaelluksia kansallispuistoissa. Kellokkaan luontokeskuksen suosio sydäntalven aikaan voi johtua osaksi laskettelukeskusten läheisyydestä. Matkailukeskukset vetävät puoleensa turisteja niin kotiaasta kuin ulkoailta, jolloin alueen uillekin atkailukohteille riittää asiakkaita. Kellokkaan suosio lokakuun ja taikuun aikana johtuu pääsääntöisesti kuitenkin kaaosatkailijoista, runsaista revontulista, hyvästä luitilanteesta sekä paikan tunnettavuudesta. Pallas-Yllästunturin luontokeskuksissa harrastettujen aktiviteettien yhteenvedossa (kuvio 0.) käytetyiät aktiviteetit ovat kävely, luonnontarkkailu, luontopolkuun tutustuinen ja päiväretket. Asiakaskyselyssä asiakas pystyi valitseaan useaan vastausvaihtoehdon. Geologiaantutustuinen Päiväretki Ostokset Yöpyinenautiotaivaraustuvassa Kulttuuriperintööntutustuinen Luontopolkuuntutustuinen Luonnostanauttiinen Luontokuvaustaiaalaus Moottorikelkkailu Telttailutaileiriytyinen Marjastus Kalastus Eväsretkeily Luonnontarkkailu Retkeily Kävely % 0,0% 0,0% 20,0% 30,0% Kuvio 0. Pallas-Yllästunturin luontokeskusten aktiviteettien yhteenveto